JAKSO 1 / SALKKU. Voin esittää viisi esimerkkiä synergiasta:

Transkriptio

1 FI VASTAUKSET EUROOPAN PARLAMENTIN KIRJALLISIIN LISÄKYSYMYKSIIN KOMISSION JÄSENEHDOKKAALLE Sylvie GOULARD Sisämarkkinoista vastaava komission jäsen (ehdokas) JAKSO 1 / SALKKU 1. Kuulemistilaisuudessa 2. lokakuuta 2019 antamanne vastaukset ja sitoumukset eivät nähdäksemme olleet selkeitä. Tämän vuoksi haluaisimme esittää seuraavat kysymykset: Miten aiotte johtaa, koordinoida ja hallita kaikkea vastuualueenne ennennäkemättömän suureen salkkuun kuuluvaa työtä ja uusia keskeisiä pääosastoja, kun otetaan huomioon eturistiriidat ja lisätehtävät, jotka liittyvät siihen, että tehtävänänne on perustaa yksi kolmesta keinotekoisesti lisätystä pääosastosta (uusi puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto) ja vastata samalla myös tiedotusvälineitä ja audiovisuaalialaa koskevasta politiikasta? Miten aiotte esimerkiksi muokata uutta teollisuuspolitiikkaa? Entä uutta puolustus- ja avaruusstrategiaa? 2. Ursula von der Leyenin hoidettavaksenne antaman salkun tehtäväkenttä ulottuu teollisuudesta digitaalisiin palveluihin, avaruudesta puolustukseen, audiovisuaalisista palveluista pk-yrityksiin. Miten aiotte hyödyntää mahdollisia synergioita politiikkojen välillä ja synergioita pääosastojen välillä? 3. Sisämarkkinoista vastaavana komission jäsenehdokkaana Teille on annettu hyvin kunnianhimoinen salkku. Siinä pyritään yhdistämään keskenään täysin toisistaan poikkeavat vastuualueet, jotka ulottuvat puolustuksesta digitalisointiin ja joiden kokonaisbudjetiksi on kaavailtu vähintään 36 miljardia euroa. Huolimatta äskettäisen parlamentaarisen kuulemisen aikana antamistanne täsmennyksistä on edelleen epätodennäköistä, että monenlaiset ja toisistaan poikkeavat vastuualueet, jotka Teille on uskottu ehdotetussa salkussa, voidaan panna täytäntöön sujuvasti ja tyydyttävästi. Teknologian kehityksen ja liiketoimintamallien lähentymisen vuoksi sisämarkkinoiden ja digitaalisten sisämarkkinoiden välinen ero on hävinnyt. Tämä vaikuttaa kaikkiin EU:n yrityksiin, erityisesti teollisuusyrityksiin. Sen vuoksi tarvitaan saumatonta ja johdonmukaista lähestymistapaa sääntelyyn, rahoitukseen ja koordinointivälineisiin. Tämä on keskeisellä sijalla teollisuusstrategiassamme, jota tuetaan syvemmillä sisämarkkinoilla ja pkyritysstrategialla. Salkkuuni lisätty uusi vastuualue antaa meille paremmat valmiudet täyttää nämä kasvavat odotukset. Teollisuus, yritykset ja yrittäjät tarvitsevat yhden yhteyspisteen, joka käsittelee taloutemme nykyisiä haasteita. Salkku mahdollistaa synergian paremman hyödyntämisen monilla aloilla, esimerkiksi innovoinnissa. Kaikki kolme pääosastoa työskentelevät tekoälyn, teollisoikeuden, digitalisaation ja kyberturvallisuuden parissa. Ne kaikki tuovat erityistä asiantuntemusta omalta toimialaltaan palvelujen, tavaroiden ja teknologian alalta, media- ja audiovisuaalialalta, avaruusalalta ja puolustusalalta. Tämän tietotaidon yhdistyminen tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden. Voin esittää viisi esimerkkiä synergiasta: 1. Yhdessä hankkeessa, jonka toteuttamista olemme harkinneet, yhdistettäisiin suurteholaskenta, nopeat tietoliikenneverkot, tekoäly, pilvipalvelut ja avaruusresurssit. Tavoitteena olisi luoda Euroopassa valmiudet erittäin tarkkoihin ennusteisiin ja

2 kriisinhallintaan. Tällaiset valmiudet antaisivat Euroopan teollisuudelle etulyöntiaseman tekoälyn ja massadatan alalla, mikä puolestaan hyödyttäisi yrityksiä ja yhteiskuntaa EU:ssa. Olisi esimerkiksi mahdollista saada vastauksia siihen, mitkä alueet kärsivät tulevaisuudessa erityisesti äärimmäisistä sääilmiöistä tai merenpinnan noususta. Tällä on merkitystä julkiselle sektorille (suunnittelun, ehkäisevien toimien jne. osalta), rakennusalalle ja monille muille. 2. Kaikki kehittyneet taloudet tarvitsevat täysin turvatun datainfrastruktuurin. Kvanttiteknologia on turvallisen viestinnän seuraava vaihe. Pääosastojen avaruuden ja kyberturvallisuuden alalla tekemän työn pohjalta kannustaisimme tutkimuskeskuksia, yksityisiä yrityksiä ja muita julkisia tahoja yhdistämään voimansa sellaisen päästä päähän täysin tietoturvallisen kvanttiviestintäinfrastruktuurin kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi, jossa yhdistetään satelliitti- ja maanpäällistä teknologiaa. 3. Lääketieteellisen tekniikan, rakentamisen, muodin ja kauneudenhoitotuotteiden kaltaiset alat ovat kaikki esimerkkejä teollisuudenaloista, joiden on sopeuduttava digitaaliseen muutokseen tai niiden tulevaisuus on vaarassa. Ne hyötyvät paljon integroidusta lähestymistavasta, jossa tarkastellaan uudelleen alakohtaista lainsäädäntöä ja tehdään siitä ilmastoneutraali ja digitaaliaikaan sopiva. Jotta tavoitettaisiin kaikki yritykset ja alat eikä pelkästään edelläkävijät, voitaisiin käynnistää alakohtaisia vuoropuheluja eri teknologioista (rakennusteknologia, muotiteknologia, matkailuteknologia jne.). Tavoitteena olisi tehdä yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa, jotta voitaisiin kehittää erityistoimia, joilla autettaisiin kaikkia EU:n talouden avainaloja muuttumaan ja hyötymään digitalisaatiosta. Tätä tuettaisiin erikoistuneilla digitaali-innovointikeskittymillä, jotka kattavat digitaalisten ratkaisujen lisäksi energiatehokkaat ratkaisut, uudet materiaalit ja tuotantoteknologiat. 4. Perinteisten tuotantoalojen ja luovien alojen välinen vuorovaikutus on aina ollut tunnusomainen piirre eurooppalaiselle osaamiselle. Kehittyneet teknologiat avaavat luovan työn tekijöille uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi 3D-tulostus mahdollistaa ekologisen suunnittelun ja luovan arkkitehtuurin yhdistämisen aivan uudella tavalla. Ammattimaisten sisällöntuottajien virtuaalitodellisuusesityksillä voidaan kouluttaa monimutkaisten koneiden käyttäjiä. Digitaali-innovointikeskittymien puitteissa aion tukea yhteistyötiloja, jotka tuovat yhteen taiteilijoita, teknologia-asiantuntijoita ja teollisuuden edustajia. Kussakin jäsenvaltiossa olisi oltava ainakin yksi tällainen työtila. 5. Ilmastonmuutoksen, digitalisaation ja väestön ikääntymisen vuoksi meidän on järjestettävä täydennys- ja uudelleenkoulutusta väestöllemme, jotta annamme mahdollisuuden hyvinvoinnille ja vauraudelle ja säilytämme sosiaalisen markkinatalouden. Aion tämän vuoksi tehdä tiivistä yhteistyötä työllisyysasioista vastaavan komissaarin kanssa sellaisissa aloitteissa, jotka voivat hyödyttää teollisuutta. Lisäksi pyrin toteuttamaan pääosastojen sisällä seuraavia toimia: Pk-yritykset ovat keskeisiä toimijoita sisämarkkinoilla niin digitaalisessa taloudessa kuin puolustusteollisuudessa. Aion perustaa puolustusteollisuudesta ja avaruusasioista vastaavaan pääosastoon uuden pk-yrityksiä palvelevan tiimin, jonka tehtävänä on varmistaa, että pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret midcap-yritykset osallistuvat aktiivisesti puolustus- ja avaruusohjelmiin. Tiimin tehtävänä on myös varmistaa, että pk-yritykset ovat eturivissä hyödyntämässä satelliittien ja avaruusinfrastruktuurin tuottamia tietoja. Tämä tiimi yhdistää voimansa sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston (GROW) ja viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston (CNECT) pkyritystiimien kanssa. Näin muodostuu yksi pk-yrityksistä vastaava työryhmä. Yhdessä ne muodostavat komission keskeisen yhteyspisteen pk-yrityksille niiden toimialasta riippumatta. Kuten jäljempänä tarkemmin selostetaan, aion nimetä kokoaikaisen pkyritysedustajan, jota tämä uusi pk-yrityksistä vastaava työryhmä tukee. Hänen tehtävänään on koota pk-yritysyhteisö yhteen ja innostaa sitä, kuunnella pk-yritysten huolia ja panna täytäntöön pk-yritysstrategia, jonka aiomme laatia.

3 Haluan lisätä synergiaa näiden kolmen pääosaston lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnasta vastaavien ryhmien välillä. Tavoitteena on toteuttaa toimia merkityksellisissä asioissa riippumatta siitä, mistä pääosastosta lainsäädäntö on lähtöisin. Kun otetaan huomioon poikkeuksellinen tilanne, joka liittyy uuden puolustusteollisuudesta ja avaruusasioista vastaavan pääosaston luomiseen, kabinettini hyötyy puheenjohtajan päätöksen perusteella kabinetille myönnetystä lisäjoustavuudesta ja väliaikaisesta tuesta. Aion harkita sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston rakenteen mukauttamista puolustusteollisuudesta ja avaruusasioista vastaavan pääosaston perustamisen jälkeen. Samankaltaisia huolenaiheita liittyy epäselvään suhteeseen oman salkkunne ja komission jäsenehdokkaan Margrethe Vestagerin salkun välillä, sillä ne näyttävät olevan päällekkäisiä erityisesti digitaalistrategiaan liittyvien kysymysten osalta. Tässä vaiheessa tarvitaankin yksityiskohtaisempia tietoja, jotta voidaan selvittää, ovatko Teidän vastuualueenne ja komission jäsenehdokkaan Margrethe Vestagerin vastuualue keskenään yhteensopivia. Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaavan johtavan varapuheenjohtajan tehtävänä on ohjata ja koordinoida digitaalista johtajuutta koskevaa työtä. Työskentelen hänen ohjauksessaan esimerkiksi tekoälyä koskevissa kysymyksissä ja siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuksien välisen vuorovaikutuksen varmistamiseksi. Hän myös johtaa yhdessä ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta vastaavan johtavan varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin kanssa teollisuusstrategiaa ja pk-yritysstrategiaa, jonka kehittämiseen aion aktiivisesti osallistua, kuten eri vastauksissa on todettu. Vaikka arvostamme myös sitä, että kiinnititte huomiota Euroopan pk-yritysten tällä hetkellä kohtaamiin monenlaisiin vaikeuksiin, vastauksissanne ei kuitenkaan esitetä erityisiä toimenpiteitä tällaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Huolena on myös se, että seuraava komissio ei puutu vakavissaan erityisesti mikroyrityksiä koskevaan asteittaiseen syrjäytymiseen sisämarkkinoilta. Pk-yritykset perinteisistä perheyrityksistä startup-yrityksiin kaikessa monimuotoisuudessaan muodostavat 99 prosenttia EU:n yrityksistä, ja ne työllistävät kaksi kolmasosaa EU:n työntekijöistä. Eurooppa ei kuitenkaan hyödynnä niiden täyttä potentiaalia. Pk-yritykset ovat keskeisessä asemassa teollisuuspolitiikassamme, jonka avulla varmistetaan, että pk-yritysten tarpeet ja huolenaiheet otetaan huomioon ja että ne voivat kasvaa ja muuttua kilpailukykyisemmiksi. Olen täysin vakuuttunut siitä, että meidän olisi tulevaisuudessa omaksuttava pragmaattinen ja alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa, jossa kuunnellaan kaikkia asiaan liittyviä toimijoita tehokkaiden ehdotusten aikaansaamiseksi. Tämän vuoksi pyrin toimikauteni kuuden ensimmäisen kuukauden aikana erityisesti olemaan yhteydessä teihin ja valitsijoihinne, vierailemaan jäsenvaltioissa, pääkaupungeissa ja eri alueilla ja keskustelemaan yritysten ja työntekijöiden sekä hallitusten ja kansallisten parlamenttien kanssa. Aion hyödyntää tässä yhteydessä kaikkia asianmukaisia yhteistyöverkostoja, - rakenteita ja -foorumeja. Edellä mainittu uusi pk-yritysedustaja tukee minua tässä tehtävässä. Pk-yritysstrategian, jonka luomme yhdessä, tavoitteena on erityisesti i. vähentää sääntelyyn liittyviä ja hallinnollisia esteitä; ii. torjua maksuviivästyksiä; iii. parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta; iiii. varmistaa, että sisämarkkinalainsäädännössä otetaan huomioon pk-yritysten erityispiirteet; v. hyödyntää asianmukaisia verkostoja ja ohjelmia, jotta pk-yrityksille voidaan tarjota niiden tarvitsemaa osaamista ja tukea niitä uusien haasteiden kohtaamisessa. Aion nimetä kokoaikaisen pk-yritysedustajan sen varmistamiseksi, että näihin tavoitteisiin

4 pyritään johdonmukaisesti kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa. Hänen tehtävänään on koota pk-yritysyhteisö yhteen ja innostaa sitä, kuunnella pk-yritysten huolia ja viedä pkyrityksiä koskevaa strategiaa eteenpäin päivästä toiseen. Hän saa tukea uudelta pkyritystyöryhmältä, joka kokoaa yhteen nykyiset tai pian perustettavat pk-yritystiimit sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosastossa (GROW), viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosastossa (CNECT) ja tulevassa puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastossa. Ne muodostavat yhdessä keskeisen yhteyspisteen komissiossa pk-yrityksille niiden toimialasta riippumatta ja tekevät tiivistä yhteistyötä pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (EASME) kanssa ohjelmien täytäntöönpanossa. Sääntelyyn liittyvien ja hallinnollisten esteiden osalta tarkastelen kaikkia mahdollisia keinoja näiden esteiden vähentämiseksi tai poistamiseksi. Aion esimerkiksi työskennellä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voimme nopeuttaa yhteistä digitaalista palveluväylää koskevan asetuksen täytäntöönpanoa ja erityisesti yhden kerran periaatetta, jolla varmistetaan, että yritysten tarvitsee toimittaa asiakirja tai todiste vain kerran. Maksuviivästysten osalta ei voida hyväksyä sitä, että monissa tapauksissa maksut pkyrityksille suoritetaan yli 100 päivää myöhässä. Tämä on syynä yli neljännekseen pk-yritysten konkursseista. En epäröi käynnistää rikkomusmenettelyjä niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät noudata sääntöjä. Rahoituksen saatavuuden parantamisessa on edistytty viime vuosina, mutta tehtävää on vielä paljon. Aion tehdä yhteistyötä ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta vastaavan johtavan varapuheenjohtajan ja työllisyysasioista vastaavan komissaarin kanssa tässä asiassa. Aion tehdä enemmän InvestEU-rahaston puitteissa nykyisen COSMElainatakausjärjestelyn menestyksen pohjalta. Komission ehdottama 11,25 miljardia euroa on 20 prosenttia enemmän kuin nyt. Tämä merkitsee sitä, että tuhansille pkyrityksille avautuu mahdollisuus rahoituksen saantiin. Niiden on myös helpompi päästä mukaan EU:n uusiin rahoitusvälineisiin, sillä InvestEU-ohjelman yhteinen sääntökirja yksinkertaistaa osallistumista ja vähentää byrokratiaa. Näiden kahden välineen lisäksi on yksinkertaistettava EU:n rahoitusmahdollisuuksien saatavuutta ja varmistettava, että nämä mahdollisuudet kattavat pk-yritysten tarpeet niiden kaikissa kehitysvaiheissa. Aion varmistaa, että pk-yrityksille saadaan keskitetty palvelupiste kaikille EU:n rahoitusmahdollisuuksia koskeville kyselyille sen sijaan, että yritysten täytyisi etsiä rahoitusta eri ohjelmista. Nykyinen komissio on käynnistänyt pilottiohjelman pk-yritysten ja startup-yritysten rahoituksen lisäämiseksi laajentumisvaiheessa. ESCALAR-ohjelmassa asetetaan 300 miljoonaa euroa lisärahoitusta riskipääomarahastojen hoitajien saataville, jotta ne voivat jatkaa investointeja tai jopa perustaa uusia rahastoja, joiden kohteena ovat tällaiset yritykset. Ohjelma perustuu menestyksekkääseen yhdysvaltalaiseen SBICsijoitusyhtiöön (Small Business Investment Company). Tarkoitukseni on laajentaa ESCALAR-ohjelmaa InvestEU-ohjelman puitteissa. Voimme myös uusin toimin auttaa pk-yrityksiä hyödyntämään listautumisanteja tarjoamalla niille pääomaa, jota ne tarvitsevat kehittyäkseen ja kaupallistaakseen tuotteensa. Meidän olisi varmistettava, että rahoitusta on saatavilla yritykseen tehdyn sijoituksen koko syklin ajan, ja lisättävä listautumisanneista hyötyvien pk-yritysten määrää laajentamalla olemassa olevia rahoitusvälineitä. EU:n rahoitustuki vahvistaisi pääomamarkkinaunionia koskevaa työtä. Se voisi antaa poliittisen sysäyksen, jolla saataisiin houkuteltua investointeja Euroopan julkisille markkinoille. Mielestäni tavoitteenamme pitäisi olla, että tämä väline saadaan käyttöön jo vuonna 2021 InvestEU-ohjelman puitteissa. Jotta pk-yritykset voisivat hyötyä sisämarkkinoista täysimääräisesti, on varmistettava, että sisämarkkinalainsäädännössä otetaan huomioon pk-yritysten erityistarpeet. Aion varmistaa, että digitaalisia palveluja koskeva säädös tuo pk-yrityksille ja startupyrityksille niiden tarvitsemaa ennakoitavuutta ja oikeudellista selkeyttä. Markkinoiden pirstoutuminen suosii suuria alustoja, jotka pystyvät kattamaan markkinatilanteen mutkistumisesta johtuvat kustannukset ja vahvistamaan markkinavoimaansa. Aion varmistaa, että niitä kohdellaan tasapuolisesti datataloudessa valvomalla tiukasti

5 yritysten ja verkkoalustojen yhteyksistä annetun asetuksen täytäntöönpanoa. Pk-yritysten olisi myös hyödyttävä avaruus- ja puolustusalan uusista mahdollisuuksista, kuten avaruusohjelmasta ja Euroopan puolustusrahastosta. Euroopan puolustusrahastosta myönnetään lisärahoitusta, joka on tarkoitettu pkyritysten osallistumiseen. Jotta pk-yritykset voisivat osallistua aktiivisesti, aion perustaa erityisen pk-yritystiimin uuteen puolustusteollisuudesta ja avaruusasioista vastaavaan pääosastoon. Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja on ratkaisevan tärkeä asia pk-yrityksille ja startupyrityksille. Tähän mennessä vain 9 prosenttia EU:n pk-yrityksistä on suojannut teollisja tekijänoikeutensa, minkä vuoksi niiden keksintöjen kaupallistaminen Euroopassa on vaarassa. Tämän olisi muututtava. Aion esimerkiksi keskittyä parantamaan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien strategisten neuvojen saatavuutta yhdistämällä tällaisen neuvonnan Yritys-Eurooppa-verkoston ja Euroopan digitaali-innovointikeskittymien tarjoamaan tukeen sekä Euroopan horisontti -ohjelman rahoitukseen. Aion toteuttaa toimenpiteitä, joilla autetaan pieniä yrityksiä hyödyntämään teollis- ja tekijänoikeuksiaan, kun ne yrittävät hankkia rahoitusta, tai tekemään yhteistyötä yrityskumppaneiden kanssa esimerkiksi varmistamalla, että eurooppalaiset tukiverkostot tarjoavat mahdollisuuksia kumppaneiden löytämiseen. Teollis- ja tekijänoikeuksien suojan saamiseen, hallinnointiin ja toteuttamiseen liittyviä kustannuksia ja monimutkaisuutta olisi vähennettävä esimerkiksi päivittämällä mallijärjestelmää siten, että se on pk-yritysten kannalta toimiva uudessa taloudessa. Lisäksi olisi tarkasteltava ohjeistusta ja sellaisten sopimusmallien kehittämistä, joilla edistetään innovointikumppanuuksia muun muassa yhteistyötaloudessa. Olisi myös pyrittävä tekemään yrityksille helpommaksi torjua kaikenlaisia teollis- ja tekijänoikeuksien varkauksia, kuten väärennöksiä, piratismia ja kybervarkauksia. Pyrin myös uusin toimin auttamaan pk-yrityksiä saamaan enemmän hyötyä julkisista hankinnoista, joiden arvo EU:ssa on noin 2 biljoonaa euroa vuodessa. Aion ehdottaa muun muassa seuraavia toimia: aloite, jolla tuetaan julkisten ostajien rajat ylittäviä hankintoja ja alueellisia pk-yrityksiä raja-alueilla; innovaatioiden välittäjille suunnattu ohjelma, jolla edistetään startup-yritysten ja nopeasti kasvavien scaleup-yritysten kohdennettua kumppaneiden etsintää; julkisia hankintoja koskevan prosessin päästä päähän -digitalisoinnin edistäminen; sekä yhdessä kauppapolitiikasta vastaavan komissaarin kanssa eurooppalaisten pk-yritysten globaaleille hankintamarkkinoille pääsyn edistäminen ja hallinnollisten rasitteiden vähentämiseen tähtääminen kahdenvälisesti ja maailmanlaajuisesti e-certisiä koskevan EU:n standardin maailmanlaajuisen tunnustamisen kautta. Pk-yritysstrategiaan olisi myös sisällytettävä sopivien verkkojen ja ohjelmien hyödyntäminen, jotta pk-yrityksille voidaan tarjota niiden tarvitsemaa osaamista ja tukea niitä uusien haasteiden kohtaamisessa (esim. digitalisaatio, kestävyys). Haluan varmistaa, että pk-yritykset hyötyvät digitalisaatiosta, minkä vuoksi aion vahvistaa Euroopan digitaali-innovointikeskittymiä ja luoda innovoinnin hallintavalmiuksien parantamista koskevan neuvontapalvelun puitteissa erityisiä palveluja, joilla autetaan pk-yrityksiä digitalisoitumaan. Tässä tarkoituksena on hyödyntää nykyistä Yritys-Eurooppa-verkostoa, joka on maailman suurin pk-yritysten tukiverkosto. Se yhdistää yli 600 paikallista, alueellista ja kansallista organisaatiota eri puolilla Eurooppaa aluekehitysvirastoista ja innovointivirastoista kauppakamareihin, ja sen tarkoituksena on auttaa pk-yrityksiä innovoimaan ja kasvamaan. On erittäin tärkeää, että pk-yritykset voivat hyötyä siirtymisestä kestävään talouteen ja olla muutoksen kärkijoukoissa. Aion perustaa Yritys-Eurooppa-verkoston puitteissa erityisiä kestävyysneuvonantajia ja tarkastella sitä, kuinka pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta kestävyysinvestointeihin voitaisiin helpottaa. Tulosten saavuttaminen sekä digitalisoinnin että kestävyyden alalla tarkoittaa lisätoimia sen varmistamiseksi, että pk-yritysten saatavilla on niiden tarvitsemaa osaamista. Tämän vuoksi niiden olisi osallistuttava tukiverkostojemme avustuksella teollisuuden osaamiskumppanuuteen, jota haluaisin edistää yhdessä työllisyysasioista vastaavan komissaarin kanssa.

6 Meidän on tarjottava enemmän mahdollisuuksia yrittäjille. Kymmenen viime vuoden aikana Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelma on auttanut sekä uusia että kokeneita yrittäjiä oppimaan toisiltaan ja laajentamaan toimintaansa uusille markkinoille. Tämä on kasvattanut osallistujien liikevaihtoa ja luonut uusia työpaikkoja. Ohjelman budjetti on kuitenkin liian pieni, mikä rajoittaa sen tehokkuutta. Tähän asti siihen on osallistunut vain yrittäjää, ja vaihtoja on ollut runsaat Aion antaa ohjelmalle enemmän resursseja, ja jos nykyiset pilottivaihdot Israelin, Singaporen ja Yhdysvaltojen kanssa onnistuvat, ohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön useammissa kolmansissa maissa. Näin autamme EU:n yrittäjiä laajentamaan toimintaansa yhä useammille markkinoille. JAKSO 2/ SISÄMARKKINAT Puhuitte 2. lokakuuta 2019 pidetyssä kuulemistilaisuudessa siitä, kuinka tärkeää on edistää palvelualaa ja palveludirektiivin täytäntöönpanoa hyvin toimivien sisämarkkinoiden hyväksi. Tämän vuoksi haluaisimme esittää seuraavat kysymykset: Millaisia erityistoimia aiotte toteuttaa yhdessä työllisyysasioista vastaavan komission jäsenen kanssa sen varmistamiseksi, että ammatinharjoittaja ja hänen henkilöstönsä voivat käyttää samoin edellytyksin liikkumisvapautta, kun he tarjoavat tilapäisesti palveluja rajojen yli. Tarkemmin sanoen mitä konkreettisia keinoja aiotte ehdottaa, jotta päästään eroon tilanteesta, jossa ammatinharjoittaja saa välittömästi tarjota väliaikaisesti palvelujaan rajojen yli, mutta hänen henkilöstönsä jäseneltä se on kielletty ilman että tehdään työntekijän lähettämistä koskeva ilmoitus ja noudatetaan lukuisia pakollisia ehtoja ja muodollisuuksia? Mihin toimiin aiotte ryhtyä, jotta voitaisiin parantaa palveluntarjoajien tietämystä kansallisista vaatimuksista ja työntekijöiden lähettämisestä, kun toimitaan yli rajojen? Sisämarkkinat muodostuvat neljästä vapaudesta, joita on tarkasteltava yhdessä ja yhtenä pakettina. Ne ovat kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta koskevan tavoitteemme ytimessä. Sisämarkkinat on saatava ehdottomasti valmiiksi. Palvelujen sisämarkkinoiden parantaminen on keskeisen tärkeää EU:lle sekä valtioiden rajat ylittävältä kannalta että yksittäisten jäsenvaltioiden talouden kannalta. Palvelujen osuus EU:n BKT:stä ja työllisyydestä on 70 prosenttia. EU:n valmistusteollisuuden kilpailukyky nojautuu palveluihin: sen arvonlisästä 40 prosenttia on palvelujen ansiota. Palveluala on myös muuttumassa nopeasti (esim. digitalisaation ja kuluttajien vaihtuvien tarpeiden vuoksi) ja uusia haasteita tulee esiin jatkuvasti. Pyrin toimillani poistamaan rajoja taloudesta, koska koko mantereen suuruiset sisämarkkinat suojaavat meitä myös geopoliittisilta epävarmuustekijöiltä. Vaikka sisämarkkinoiden merkitys onkin kiistaton, tiedostan ja ymmärrän myös täysin, että jotkin palvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä koskevat toimet saavat aikaan kiihkeää keskustelua. Jos haluamme hyödyntää sisämarkkinoiden potentiaalia, keskinäinen luottamus on olennaisen tärkeää. Haluan muuttaa lähestymistapaa niin, että se suuntautuu alhaalta ylöspäin. Sen vuoksi sitoudun perusteelliseen ja osallistavaan keskusteluun teidän kanssanne sekä jäsenvaltioiden ja kaikkien sidosryhmien kanssa. Toimeksiantoni ensimmäisten kuuden kuukauden aikana pyrin erityisesti kuulemaan teitä ja äänestäjiänne, vierailemaan jäsenvaltioissa pääkaupunkien lisäksi myös muilla alueilla ja etenkin raja-alueilla ja keskustelemaan hallitusten, kansallisten parlamenttien, elinkeinoelämän, työntekijöiden sekä asiaan liittyvien sidosryhmien ja kuluttajien kanssa. Aktivoin kaikki olemassa olevat yhteistyöverkostot, -rakenteet ja -foorumit ja pohdin, miten niitä voidaan tarvittaessa parantaa. Haluan saada aikaan yhteisymmärryksen ennen ehdotusten tekemistä. Toimintapoliittiset ehdotukseni perustuvat tällaiseen kuulemiseen sekä kerättyyn näyttöön. Kysymyksenne on erityisen merkityksellinen raja-alueiden osalta, joilla ammattihenkilöiden liikkuvuus on tyypillisesti yleisempää. Ensinnäkin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetulla direktiivillä helpotetaan ammattihenkilöiden liikkuvuutta (myös automaattisen

7 tunnustamisen kautta). Toiseksi on totta, että kun palveluntarjoajat lähettävät työntekijöitään työhön toiseen jäsenvaltioon, tähän liittyy aivan liian usein hallinnollisia vaatimuksia esimerkiksi tiettyjen asiakirjojen (ja niiden käännösten) toimittamisesta, toisinaan hyvinkin paljon etukäteen. Viime vuosina on toteutettu useita toimia työntekijöiden toiseen jäsenvaltioon lähettämistä koskevan lainsäädännön päivittämiseksi ja sääntöjen täytäntöönpanon ja valvonnan parantamiseksi. Samaan aikaan näitä rasitteita voitaisiin merkittävästi keventää vaarantamatta työntekijöiden lähettämiseen liittyvää valvontaa ja työntekijöiden oikeuksien turvaamista, jos jäsenvaltioiden viranomaiset tekisivät tiiviimpää yhteistyötä ja jos hyödynnettäisiin kaikkia mahdollisia digitaalisia keinoja. Hiljattain perustetulla Euroopan työviranomaisella on erittäin merkittävä asema jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiivistämisessä. Neuvottelut sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia koskevien sääntöjen tarkistamisesta, missä myös puututaan näihin rasitteisiin, on saatava päätökseen. Suuri osa tästä lainsäädännöstä kuuluu työllisyydestä vastaavan jäsenehdokkaan vastuualaan. Teen hänen kanssaan yhteistyötä sen varmistamiseksi, että hänen vastuualaansa kuuluvalla lainsäädännöllä (myös työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin täytäntöönpano) edistetään työvoiman liikkuvuutta ja mahdollistetaan petosten torjunta sisämarkkinaperiaatteiden mukaisesti. Kolmanneksi, meillä on käytössä järjestelmä, jolla helpotetaan yhteistyötä ja suoraa tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä komission tarjoaman sähköisen alustan eli sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) kautta. Kansalliset viranomaiset eivät kuitenkaan hyödynnä sitä täysimääräisesti työntekijöiden lähettämisen alalla: vuonna 2018 IMI-järjestelmässä vaihdettiin tietoja tapauksessa, jotka liittyivät ammattipätevyyden tunnustamiseen, mutta vain tapausta liittyi työntekijöiden lähettämiseen. Aion edistää yhdessä työllisyydestä vastaavan jäsenehdokkaan kanssa IMI-järjestelmän käyttöä ja hyödyntää kaikkia käytössämme olevia välineitä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot tekevät tiivistä yhteistyötä yrityksiin kohdistuvan hallinnollisen rasitteen keventämiseksi. Sovellettavia sääntöjä koskeva tiedottaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta varmistetaan sääntöjen noudattaminen yrityksissä. Näin tarjotaan oikeusvarmuutta ja ennustettavuutta yrityksille, jotka haluavat tarjota palveluja muissa jäsenvaltioissa ja lähettää niihin työntekijöitä. Haluan hyödyntää täysimääräisesti yhteisestä digitaalisesta palveluväylästä hiljattain annettua asetusta (EU) 2018/1724. Siinä toistetaan ja täsmennetään jäsenvaltioiden velvoite asettaa tällaiset tiedot saataville ja säädetään laatuvaatimuksista ja helppokäyttöisyydestä. Aion varmistaa, että asetuksen velvoitteita, jotka koskevat tietojen tarjoamista lähetettyjen työntekijöiden työehdoista ja -oloista, sovelletaan tosiasiallisesti ja kattavasti. Aiotteko tehdä yhdessä työllisyysasioista vastaavan komission jäsenen kanssa konkreettisia ehdotuksia, joilla laajennetaan Euroopan työviraston toimivaltaa, jotta varmistetaan palvelujen ja työntekijöiden oikeudenmukainen vapaa liikkuvuus? Euroopan työviranomaisen tavoitteena on tukea työvoiman oikeudenmukaista liikkuvuutta ja varmistaa työvoiman liikkuvuutta koskevien EU:n sääntöjen noudattaminen. On ratkaisevan tärkeää, että Euroopan työviranomainen saavuttaa nämä tavoitteensa. Työllisyydestä vastaava jäsenehdokas on vastuussa työviranomaisesta. Koska asia liittyy palvelujen tarjoamiseen, pyrin voimakkaasti varmistamaan, että viranomainen täyttää lupauksen, jonka mukaan kansalaisten ja yritysten on helpompi hyödyntää sisämarkkinoiden etuja, petoksia sallimatta. Miten aiotte konkreettisesti lisätä jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta, jotta ne saadaan vakuuttuneiksi siitä, että EU:n talouskasvu ei ole mahdollista ilman ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen perustuvia elinvoimaisia palvelumarkkinoita? Sisämarkkinat eivät voi toimia moitteettomasti ilman jäsenvaltioiden ja niiden viranomaisten välistä luottamusta ja yhteistyötä. Tavoitteenani onkin rakentaa luottamusta, jotta voidaan antaa uusi sysäys palvelujen sisämarkkinoille mahdollisimman laajan yhteisymmärryksen pohjalta. Tätä varten sitoudun käymään vuoropuhelua kaikkien palvelualan toimijoiden kanssa. Jäsenvaltiot ja komissio ovat yhdessä vastuussa sisämarkkinoiden toiminnasta. Aion pyytää jäsenvaltioita hyödyntämään olemassa olevia yhteistyömuotoja ja -rakenteita mutta myös

8 tuomaan esiin kohdattuja ongelmia. Haluan tietää, miten voimme toimia paremmin yhdessä. Yksi kokeilemisen arvoinen ajatus on, että asiasta vastaavat kansalliset viranomaiset seuraisivat sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa ja varmistaisivat niiden tehokkaan noudattamisen kaikissa jäsenvaltioissa. Näille viranomaisille voitaisiin antaa täytäntöönpanovaltuudet, ja ne voisivat esimerkiksi viedä asian käsiteltäväksi kansalliseen tuomioistuimeen, jos sisämarkkinasääntöjä ei ole noudatettu (samoin kuin tietosuojan ja julkisten hankintojen alalla jo toimitaan). Nämä asiasta vastaavat kansalliset viranomaiset voisivat muodostaa EU:n tason verkoston (jollainen on esimerkiksi kansallisten kilpailuviranomaisten verkosto). Ne voisivat tehdä tiivistä yhteistyötä ja vaihtaa esimerkiksi näkemyksiä tietyistä tapauksista ja erityisistä sisämarkkinoiden esteistä sekä edistää hyviä toimintatapoja ja vastavuoroista oppimista. Muun muassa näistä seikoista haluan keskustella jäsenvaltioiden ja kansallisten viranomaisten kanssa. Palveludirektiivin parempaa täytäntöönpanoa koskeneen lausuntonne mukaisesti ja jäsenvaltioiden osasta sen sisältöä tekemien toisistaan poikkeavien tulkintojen valossa, miten aiotte varmistaa palveludirektiivin yhdenmukaisen soveltamisen ja täytäntöönpanon jäsenvaltioissa? Sisämarkkinoilla kilpailu edistää huippuosaamista. Olen vakuuttunut siitä, että huippuosaaminen tarjoaa parhaan mahdollisen suojan. Sisämarkkinat tukevat innovointia ja siten tuottavuutta ja pitävät hinnat alhaisina kuluttajien eduksi. Palvelujen sisämarkkinoiden paremman täytäntöönpanon saavuttaminen on keskinen aihe kuulemisissa, joita aion järjestää laajemmin. Kuuntelen kaikkia ehdotuksia ja keskustelen kaikkien toimijoiden kanssa. Jo pelkästään nykyisten sääntöjen moitteettomalla täytäntöönpanolla parannettaisiin sisämarkkinoiden toimintaa. Se on yksi keskeisistä prioriteeteistani, etenkin palvelujen alalla. Ensin aion toteuttaa toimia olemassa olevien esteiden poistamiseksi. Tiedän, että asiaan liittyy paljon kiistanalaisuuksia, mutta uskon, että edistyminen on mahdollista ja pyrin yhteisymmärrykseen. Aion soveltaa proaktiivista täytäntöönpanoa, jossa arvioidaan perusteellisesti ne jäljellä olevat esteet, jotka haittaavat eniten talouskasvua ja työpaikkojen luomista. Nämä arvioinnit voitaisiin toteuttaa samassa muodossa kuin toimialakohtaiset kyselyt, joita kilpailun pääosasto tekee. En arastele ryhtyä oikeudellisiin toimiin palveludirektiivin täytäntöönpanon varmistamiseksi. Toiseksi aion toteuttaa toimia, joilla ehkäistään uusia perusteettomia esteitä. Haluan hyödyntää täysimääräisesti jo olemassa olevia välineitä uusien sisämarkkinaesteiden ehkäisemiseksi. Eräs tällainen väline on sisämarkkinoiden avoimuutta koskevan direktiivin mukainen ilmoitusmenettely. Aion myös vaatia, että jäsenvaltiot tarkastelevat järjestelmällisesti suhteellisuusarviointia koskevan direktiivin nojalla uutta lainsäädäntöä, jota ne aikovat panna täytäntöön säänneltyjen ammattien alalla. Kolmanneksi aion varmistaa, että jäsenvaltioiden sääntöjen soveltaminen käytännössä helpottaa yritysten ja erityisesti pk-yritysten elämää eikä vaikeuta sitä. Aion varmistaa myös rikkomismenettelyn kautta että palveludirektiivin mukaisia keskitettyjä asiointipisteitä hyödynnetään täysimääräisesti ja että jäsenvaltiot noudattavat tietojen antamista ja menettelyjen digitalisointia koskevia velvoitteita yhteistä digitaalista palveluväylää koskevan direktiivin mukaisesti. Eri välineet, kuten SOLVIT-verkosto, tarjoavat käytännön apua, ja vahvistan niiden toimintaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Jotta voitaisiin helpottaa jäsenvaltioiden työtä sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanossa, aion antaa lisäohjeita siitä, miten voimassa olevia EU-sääntöjä sovelletaan, esimerkiksi päivittämällä palveludirektiivin täytäntöönpanoa koskevan käsikirjan ja ammattipätevyysdirektiiviä koskevan käyttöoppaan. Aion tarkastella erityisesti raja-alueita. Ne ovat erittäin tärkeitä sisämarkkinoiden toimintaan liittyvien ongelmien ymmärtämiseksi. Tämä on osa kuuntelemiseen keskittyviä toimiani ja saattaa johtaa uusien ideoiden tai erityisten toimintatapojen testaamiseen. Saman suuntaisesti aion myös tarkastella tilannetta tietyillä talouden sektoreilla, jotka ovat erityisen tärkeitä Euroopan talouden kilpailukyvyn kannalta, kuten yrityspalvelut, rakennusala ja vähittäismyyntiala.

9 Kuulemisessa vahvistitte, että haluatte syventää sisämarkkinoita. Millä konkreettisilla toimenpiteillä aiotte tehdä sen? Palveluala on yksi Euroopan yhdentymisen puutteesta eniten kärsineistä aloista. Miten aiotte vahvistaa palveludirektiiviä ja laajentaa sitä? Haluan käynnistää edeltävissä vastauksissani mainitun kuulemisen, jossa käsitellään, testataan ja mukautetaan seuraavia ideoita, myös uudet haasteet huomioon ottaen: 1. Vahvistetaan nykyisten sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa ja valvontaa: Kuten edellä totesin, aion toteuttaa useita toimia, joilla varmistetaan voimassa olevan EUlainsäädännön, myös palveludirektiivin, parempi täytäntöönpano sisämarkkinoilla. Näihin toimiin sisältyy sekä sellaisia, joilla ehkäistään uusien sisämarkkinaesteiden syntymistä paremmin, että sellaisia, joilla otetaan käyttöön aktiivisempia valvontatoimia ja puututaan olemassa oleviin esteisiin palvelualoilla. 2. Parannetaan kansallisten viranomaisten yhteistyötä: Kuten edellä jo tuotiin esiin, aion arvioida, voitaisiinko olemassa olevia jäsenvaltioiden viranomaisten välisiä rakenteita ja verkostoja vahvistaa. Mahdollisella kansallisten viranomaisten verkostolla voitaisiin edistää niiden välistä yhteistyötä, varmistaa, että kansallisten sääntöjen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa noudatetaan sisämarkkinalainsäädäntöä, sekä luoda tiiviimpi kumppanuus komission ja jäsenvaltioiden välille valvonnan alalla. 3. Laajennetaan automaattista tunnustamista: Aion pohtia asianomaisten osapuolten kanssa, olisiko automaattinen tunnustaminen, jollainen on jo käytössä arkkitehtien, lääkäreiden, sairaanhoitajien ja muiden osalta, mahdollista laajentaa koskemaan myös muita ammatillisia palveluja, kuten insinööri- ja kirjanpitopalveluja. Ammattipätevyyttä koskevalla tarkistetulla direktiivillä otettiin käyttöön joustavia välineitä, joilla voidaan haluttaessa sopia yhteisistä koulutusvaatimuksista tietyissä ammateissa soveltamalla alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Tämän ansiosta liikkuvuus on helpottunut. Rohkaisen käyttämään näitä välineitä tiiviissä yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa. Aion myös tarkastella yhdessä ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta vastaavan johtavan varapuheenjohtajan kanssa mahdollisuutta ottaa palveludirektiivin puitteissa käyttöön yhteisesti sovittuja tapoja helpottaa palveluntarjoajien sijoittautumista ja palvelujen valtioiden rajat ylittävää tarjoamista esimerkiksi säännöillä, jotka koskevat vastuuvakuutusta ja sen saatavuutta jäsenvaltioissa. Kyseessä on erittäin käytännönläheinen ja jokapäiväinen seikka monien palveluntarjoajien kannalta. 4. Edistetään vastuullista yhteistyötaloutta: Haluan tutkia kysymyksiä, jotka liittyvät yhteistyötalouden nopeaan kehitykseen. Meidän on arvioitava toimien tarve, jotta voidaan edistää kansalaisten mahdollisuuksia sekä kuluttajina että yrittäjinä ja välttää sääntelyn hajanaisuus sisämarkkinoilla. Samalla on myös puututtava oikeutettuihin yleiseen etuun liittyviin huolenaiheisiin. Meidän on erityisesti pohdittava, miten voidaan varmistaa, että yhteistyötalouden alustat toimivat yhdessä viranomaisten kanssa yleisen edun suojaamiseksi tehokkaammin kuin tällä hetkellä niin, että noudatetaan sisämarkkinoiden periaatteita täysimääräisesti. Osallistun työllisyydestä ja liikenteestä vastaavien komission jäsenehdokkaiden käynnistämiin aloitteisiin, jotka koskevat alustatyöntekijöiden ja kyytipalveluja tarjoavien kuljettajien työoloja. 5. Edistetään oikeudenmukaisia verkkomarkkinapaikkoja: Yhä suurempi osa vähittäiskaupasta tapahtuu verkossa, mikä antaa alustoille enemmän valtaa. Aion varmistaa, että verkkoalustojen ja yritysten välisiä liikesuhteita koskevat uudet säännöt pannaan täysimääräisesti täytäntöön kaikkialla sisämarkkinoilla. Kyseessä on ensimmäinen vaihe sen varmistamiseksi, että verkkoalustat kohtelevat kauppiaita oikeudenmukaisesti ja että niiden suhde on läpinäkyvä esimerkiksi ehtojen muutosten ja hakutulosten järjestyksen suhteen. Lisäksi haluan puuttua verkkopohjaisen alustatalouden seurantakeskuksen avulla joihinkin haasteisiin, kuten tietojen saatavuuteen ja alustojen omien palvelujen suosituimmuuskohteluun. 6. Käsitellään tietoyhteiskunnan palveluja digitaalipalveluja koskevalla säädöksellä: Digitaalipalvelujen tarjoajien ja etenkin start-up-yritysten on vaikea laajentaa toimintaansa Euroopassa, koska niihin kohdistuu hajanaista sääntelyä, kun taas paljon suuremmat globaalit

10 toimijat ja etenkin suuret verkkoalustat pystyvät navigoimaan paremmin monimutkaisissa oikeudellisissa ympäristöissä. Digitaalipalveluja koskevan säädöksen tavoitteena on mukauttaa ja selkeyttää nykyisiä sääntöjä, jotka ovat useassa tapauksessa 20 vuotta vanhoja. Tarkoituksena on vahvistaa yhteinen sääntökirja monien kansallisten sääntöjen sijaan (esimerkiksi vihapuheen ja verkkomainonnan osalta). Näin vahvistetaan sisämarkkinoita. Tavoitteena on myös tiivistää jäsenvaltioiden yhteistyötä ja lujittaa täytäntöönpanon valvontaa etenkin sähköistä kaupankäyntiä koskevaan direktiiviin kirjatun alkuperämaan periaatteen osalta. Teille esitettiin 2. lokakuuta pidetyssä kuulemistilaisuudessa useita kysymyksiä, jotka koskivat palvelualaa. Vastauksistanne jäivät puuttumaan konkreettiset ehdotukset, ja ne olivat ristiriitaisia. Totesitte esimerkiksi, että olisi hyödynnettävä markkinoiden potentiaalia, vaikka se merkitsisi lyhytaikaisia uhrauksia. Mainitsitte myös, että jäsenvaltioiden esteet palvelujen alalla haittaavat talouksiamme ja että ylisääntelyä olisi vältettävä. Mainitsitte kuitenkin myöhemmin, että tavoitteena ei ole purkaa palvelumarkkinoiden sääntelyä vaan varmistaa, että työntekijöitä suojellaan ja sosiaaliset kysymykset ja markkinat sovitetaan yhteen. Olette sanonut palveludirektiivistä vielä, että emme saisi avata uudelleen keskustelua, mutta olisi avattava uudelleen ne aiheet, jotka on syytä ottaa uudelleen käsiteltäväksi. Voitteko kertoa, mitkä tarkalleen ovat aiheet, jotka on syytä ottaa uudelleen käsiteltäviksi? Voitteko vastata kyllä tai ei, aiotteko avata uudelleen palveludirektiivin? Voitteko vastata kyllä tai ei, aiotteko edelleen noudattaa määrämaaperiaatetta palvelujen ja kuluttajansuojan kaltaisilla aloilla? Voitteko selittää, mihin konkreettisiin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä sosiaalisten kysymysten ja markkinoiden yhteensovittamiseksi? Palveludirektiivi hyväksyttiin mittavien keskustelujen jälkeen, ja se on huolellisesti muotoiltu poliittinen kompromissi. En halua avata uudelleen vanhoja haavoja. Sen vuoksi en aio esittää uusia ehdotuksia palveludirektiivin uudelleen avaamiseksi. Noudatan täysin perussopimukseen ja palveludirektiiviin kirjattuja perusperiaatteita. Teen kuitenkin voitavani sen varmistamiseksi, että direktiivi pannaan täytäntöön ja sen noudattamista valvotaan moitteettomasti ja kattavasti, jotta kuluttajat ja yritykset saisivat kaikki sisämarkkinoiden tarjoamat mahdolliset edut. Nykyisen komission esittämä ehdotus, joka koskee parannettua palvelujen ilmoittamismenettelyä, on oiva esimerkki tästä. Sisämarkkinoiden legitimiteetti perustuu siihen, että kaikille yrittäjille, työntekijöille ja kuluttajille tarjotaan vaurautta. On välttämätöntä, että annamme Euroopan yrityksille mahdollisuuden saada etua vapaasta liikkuvuudesta. Ilman sitä Eurooppa ei pysy globaalien kilpailijoiden vauhdissa, etenkään digitaalipalvelujen alalla. Samalla meidän on edistettävä työntekijöiden oikeuksien parempaa suojaa ja tasapuolista kilpailua. Kuten selitin kuulemiseni aikana, meidän on reagoitava kritiikkiin, joka koskee vero- ja sosiaalijärjestelmien oikeudenmukaisuuden puutetta. Tätä valittu puheenjohtaja tarkoittaa, kun hän puhuu sosiaalisten kysymysten ja markkinoiden yhteensovittamisesta. Komissio kokonaisuutena keskittyy tärkeisiin kysymyksiin, kuten oikeudenmukaiseen vähimmäispalkkaan, yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan ja huipputeknologiayritysten erilaiseen verotukseen. Digitaalipalvelujen alalla pohdimme kysymystä alustatyöntekijöiden oikeuksista. Tuen näiden aloitteiden toteuttamista ja teen tiivistä yhteistyötä aiheesta vastaavien komission jäsenten kanssa. Jos aivan uutta moniulotteista politiikanalaa eli tekoälyn sääntelyä koskeva ehdotus voidaan julkaista uuden komission ensimmäisten sadan päivän aikana, kuinka monta päivää tarvitsette esittääksenne konkreettisia ja tehokkaita ehdotuksia, joilla ratkaistaan palveludirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät jatkuvat ongelmat, jotka haittaavat päivittäin oikeiden yritysten kehittymistä käytännössä kaikkialla Euroopan unionissa? Voisitteko arvioida, millaista tärkeysjärjestystä aiotte noudattaa toiminnassanne sisämarkkina-asioista vastaavana komission jäsenenä, ja kertoa, mihin tietoihin arvionne perustuu? Suuri osa tämän komission rohkeista ja näyttävistä toimintapolitiikoista liittyy kapeaan osaan digitaalitaloudesta, mutta palvelut ja pk-

11 yritysten kehittäminen EU:n talouden selkäranka tarvitsevat Teiltä enemmän mielikuvitusta ja poliittista johtajuutta. Kuulemisenne perusteella on syytä selvittää, epäröittekö avata keskustelua kiistanalaisista aiheista, kuten palveluista. Katsotteko, että komissiossa on seuraavien viiden vuoden aikana aiheita, joihin ei voida puuttua, ja jos on, niin mitä ne ovat? Edellinen sisämarkkina-asioista vastaava komissaari piti jäsenvaltioiden saamista mukaan palvelujen alalla tehtyihin aloitteisiin vaikeana. Mitä aiotte tehdä eri tavalla? Edellinen komission jäsen totesi myös, että hyvää tarkoittavat sisämarkkinoita edistävät ehdotukset saattavat jumiutua lainsäädäntöprosessiin. Jos jotkin ehdotuksenne, jotka on tarkoitettu suojelemaan sisämarkkinoita, muuttuvatkin niitä vahingoittaviksi, aiotteko peruuttaa ne ennen kuin vahinko on ehtinyt tapahtua? Teknologian kehityksen ja liiketoimintamallien lähentymisen vuoksi sisämarkkinoiden ja digitaalisten sisämarkkinoiden erottaminen toisistaan on vanhentunut käytäntö. Tämä koskee kaikkia yrityksiä, niin teollisia yrityksiä kuin palveluntarjoajiakin. Yksi salkkuni vahvuuksista on, että se mahdollistaa synergiaetujen lujittamisen, myös tekoälyn kaltaisilla aloilla. Tarjolla on runsaasti taloustietoja, jotka osoittavat, että sisämarkkinoiden taloudelliset edut ovat mittavat, 8,5 prosenttia EU:n BKT:stä. Taloustutkimukset osoittavat myös, että palveludirektiivin kunnianhimoinen täytäntöönpano johtaisi lisäkasvuun, joka olisi 1,6 prosenttia EU:n BKT:stä. Sisämarkkinoiden etuja ja vaikutuksia ei kuitenkaan voida esittää vain osuutena BKT:stä. Jos tarkastellaan ihmisten liikkuvuutta, noin 17 miljoonaa EU:n kansalaista asuu tai työskentelee muussa kuin kotijäsenvaltiossaan. Kaikki tämä osoittaa, että meidän on kiireesti saatava aikaan edistystä palvelujen sisämarkkinoilla, minkä vuoksi aloitankin tämän työn välittömästi. Olen tuonut esiin useita palvelujen sisämarkkinoihin liittyviä prioriteettejani vastauksissani edellä esitettyihin kysymyksiin. Aion ottaa käyttöön proaktiivisen politiikan lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnan alalla; lujittaa ennaltaehkäisevää valvontaa; antaa ohjeita EU:n lainsäädännön soveltamisesta; tarkastella automaattisen tunnustamisen laajentamista; edistää vastuullisen yhteistyötalouden kehittämistä; edistää digitaalisia alustoja, jotka kohtelevat kauppiaita oikeudenmukaisesti, ja päivittää sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin digitaalipalveluja koskevalla säädöksellä. En näe aiheita, joihin ei voitaisi puuttua, mutta kuten edellä selitin, minulla ei ole aikeita avata uudelleen palveludirektiiviä. Tiedämme kaikki, miten vaikeaa palvelusektorilla on saavuttaa edistystä, mutta olen vakuuttunut siitä, että se on mahdollista. Haluan työskennellä yhteisymmärryksen saavuttamiseksi, ja laajojen kuulemisten tavoitteena on saada jäsenvaltiot ja sidosryhmät mukaan. Olen esittänyt alustavat ajatukseni teille. Hion niitä tämän lähestymistavan pohjalta ja puolustan niitä sitten komission kollegiossa. Jos lainsäädäntöprosessin jossakin vaiheessa jokin ehdotuksistani muuttuu välineeksi, joka heikentää sisämarkkinoita ja sen tavoitteita, aion epäröimättä esittää, että komissio peruuttaa ehdotuksen. Toivon ja odotan kuitenkin, että tämä ei ole tarpeen, koska ehdotukseni perustuvat edellä mainittuun laajaan kuulemiseen. Meidän olisi myönnettävä, että nopeasti muuttuvassa maailmassa meillä on oltava joustavuutta ja halukkuutta kehittyä niin, että voimme vastata uusiin haasteisiin. Meidän prioriteettiemme ja niiden täytäntöönpanon on kuvastettava tätä muuttuvaa maailmaa ja sovittava siihen. JAKSO 3 / PUOLUSTUS Erittäin epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa, jossa unionin kansalaiset vaativat lisää suojelua, on tärkeää lisätä yhteistyötä puolustusmenoissa, kannustaa yhteistyöhankkeita ja kehittää Euroopan teknologista riippumattomuutta. Mitkä ovat konkreettiset

12 suunnitelmanne näiden odotusten täyttämiseksi? Miten arvioisitte tässä yhteydessä Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman täytäntöönpanoa? Miten arvioisitte vuoden 2009 puolustusalan paketin täytäntöönpanoa, ja mitä konkreettisia toimia aiotte toteuttaa, jotta voidaan varmistaa todellisten puolustusalan sisämarkkinoiden luominen ja se, että kaikilla jäsenvaltioilla on mahdollisuus osallistua näille markkinoille ja hyödyntää niitä? Keskeiset toimeni puolustusyhteistyön ja teknisen riippumattomuuden edistämiseksi tapahtuvat Euroopan puolustusrahaston tehokkaan täytäntöönpanon kautta. Puolustusrahastolle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotettu 13 miljardin euron budjetti antaa meille mahdollisuuden koota yhteen ja suunnata uudelleen nykyiset puolustusalan tutkimukseen ja valmiuksien kehittämiseen tehdyt hajanaiset sijoitukset yhteisiin hankkeisiin. Näin vähennetään tarpeetonta päällekkäisyyttä ja varmistetaan tehokkaampi julkisten varojen käyttö puolustusalalla. Rahastolla edistetään puolustusalan toimitusketjuihin tehtäviä sijoituksia ja kurotaan näin umpeen kuilu teknologian kehityksessä sekä poistetaan teknologinen riippuvuus kolmansista maista tulevaisuudessa tarvittavien kriittisten voimavarojen osalta. Sen tavoitteena on edistää sijoituksia puolustusalan toimitusketjuihin antamalla pk-yrityksille sekä taloudellista tukea että tukea erityistaitojen kehittämiseen. Olen vakuuttunut siitä, että rahasto voi olla tehokas väline, jolla pidetään yllä kilpailukykyisempää ja innovatiivisempaa eurooppalaista teollisuuspohjaa, joka koostuu sekä pienistä, keskisuurista että suurista yrityksistä ja joka kykenee tuottamaan teknologiaa ja puolustusvoimavaroja, joita tarvitaan seuraavien vuoden aikana. Sitä edeltäneistä ohjelmista (Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma ja puolustusalan tutkimuksen valmistelutoimi) on saatu rohkaisevia tuloksia, mikä on positiivista Euroopan puolustusrahaston kannalta. Komissio sai yli 40 hanke-ehdotusta Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman ensimmäisiin ehdotuspyyntöihin. Näistä ehdotuksista 14 saatiin pk-yrityksille tarkoitetun ehdotuspyynnön puitteissa. Puolustusalan tutkimuksen valmistelutoimesta rahoitetaan 18 hanketta, ja niiden kokonaisbudjetti on 90 miljoonaa euroa. Budjetista noin 30 prosenttia menee pkyrityksille. Vuoden 2009 puolustuspoliittisen toimenpidepaketin täytäntöönpanon osalta aion käyttää perustana komission vuonna 2016 tekemää arviointia, jossa käsiteltiin puolustusalan julkisia hankintoja koskevaa direktiiviä ja puolustukseen liittyvien tuotteiden EU:n sisäisiä siirtoja koskevaa direktiiviä. Arvioinnissa päädyttiin siihen, että molemmat direktiivit olivat tarkoituksenmukaisia ja toimivat yleisesti ottaen suunnitellusti. Kuulluista sidosryhmistä mikään ei pitänyt tarpeellisena direktiivien muuttamista mutta kaikki korostivat tarvetta vauhdittaa toimia niiden moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi, myös laatimalla asianmukaiset ohjeet. Tämän saavuttamiseksi nykyinen komissio tehosti teknistä vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa ja antoi useita suosituksia (esim. kansallisten käytäntöjen yhdenmukaistaminen puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtojen alalla ja ohjeistukset hallitusten välillä ja yhteistyönä toteutettavista puolustusalan julkisista hankinnoista). Vuonna 2018 komissio käynnisti ensimmäistä kertaa puolustusalan julkisia hankintoja koskevaan direktiiviin liittyvän rikkomismenettelyn. Direktiivien täytäntöönpanon tehokas valvonta on yksi prioriteeteistani. Käynnistän tarvittaessa epäröimättä rikkomismenettelyn. Uskon kuitenkin myös, että komission olisi selitettävä, miten säännöt toimivat, ja että tätä varten voitaisiin antaa lisää ohjeistusta, jotta varmistetaan direktiivien tehokas täytäntöönpano. Aion myös käydä perusteellisia keskusteluja jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin kanssa siitä, miten pk-yritykset ja midcap-yritykset kaikkialla EU:ssa saataisiin paremmin mukaan toimitusketjuihin. Mielestäni meidän olisi edistettävä ja tuettava vapaaehtoista yhteistyötä, joka tuo yhteen suuria teollisia toimijoita, pk-yrityksiä ja midcap-yrityksiä. SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti mitään sellaisista toimista johtuvia menoja, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, ei saa ottaa