YKSILÖKESKEINEN SUUNNITTELU JA TOIMINTA. Aarne Rajalahti Jyväskylä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YKSILÖKESKEINEN SUUNNITTELU JA TOIMINTA. Aarne Rajalahti 7.5.2009 Jyväskylä"

Transkriptio

1 YKSILÖKESKEINEN SUUNNITTELU JA TOIMINTA Aarne Rajalahti Jyväskylä

2 Päivän aikataulu Klo 9.15 Klo Klo Johdanto yksilökeskeiseen ajatteluun ja toimintaan Yksilökeskeisen suunnittelun käytännöt ja työkalut Lounastauko Klo Ryhmätyö, polku Ryhmätyön purkua Aihe jatkuu Klo Klo Klo Iltapäiväkahvit Miten yksilökeskeinen suunnittelu on sidoksissa uudistuvaan vammaispalvelulakiin? Loppuyhteenveto ja loppukeskustelu 2

3 Kansainväliset tuulet YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (2006) Yleissopimuksen keskeinen ajatus on taata vammaisille henkilöille yhdenvertainen kohtelu muiden henkilöiden kanssa kaikilla elämänaloilla sekä kieltää kaikenlainen syrjintä vammaisuuden perusteella. Sopimus velvoittaa valtioita takaamaan myös vammaisille henkilöille kaikki ne oikeudet, joiden on jo aiemmissa ihmisoikeussopimuksissa vahvistettu kuuluvan kaikille ihmisille. Sopimusta tarvittu, koska oikeudet eivät ole käytännössä toteutuneet. Jokaisella oikeus elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin ihmiset asuinpaikan, -muodon ja -kumppaneiden suhteen. Suomi allekirjoitti sopimuksen Yleissopimus ja valinnainen pöytäkirja tulivat kansainvälisesti voimaan Suomessa sopimuksen ratifiointi kesken 3

4 Kansainväliset tuulet Euroopan neuvoston vammaispoliittinen toimintaohjelma Lähtökohdiltaan yhtenevä YK:n yleissopimuksen kanssa, ilmentää EN:n jäsenmaiden poliittista tahtoa vammaispolitiikassa ja sen kehittämisessä Keskeisiä periaatteita syrjinnänvastaisuus, ihmisoikeusnäkökulma, yhdenvertaiset mahdollisuudet ja osallistuminen Vammaiset ihmiset ja vammaisjärjestöt otettava mukaan yksilöllisten asumisjärjestelyiden suunnitteluun Euroopan unioni tähtää omassa vammaispoliittisessa ohjelmassaan ja muussa vammaisstrategiassaan edistämään vammaisten henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista sekä ylläpitämään syrjimättömyyden näkökulmaa kaikessa unionin toiminnassa. 4

5 Mitäs meillä? Suomalaisen vammaispolitiikan peruslähtökohdan muodostaa vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien ja syrjimättömyyden toteutuminen Suomen vammaispoliittinen selonteko (2006) Vammaisten ihmisten oikeus yhdenvertaisuuteen Vammaisten ihmisten oikeus osallisuuteen Vammaisten ihmisten oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin 5

6 Mitäs meillä? STM:n selvitystyö Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä asumisratkaisuja (Niemelä & Brandt, 2007) Itsemääräämisoikeus ja henkilön omien valintojen sekä päätösten tukeminen Asumiskäsitteissä erotetaan asumisratkaisu, asunto sekä tarvittava tuki ja palvelut Asumista suunnitellaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti Laitosjärjestelmästä luovutaan Asumistarpeisiin vastaamiseksi hankitaan vuosittain 600 asuntoa Asumiseen liittyvät palvelut tuotetaan henkilökohtaisen avun ja tuen näkökulmasta Lasten kysymykset otetaan erityistarkasteluun 6

7 Yhteiset nimittäjät tälle kaikelle Syrjimättömyys Yksilöllisyys Yhdenvertainen kohtelu Yhdenvertaiset mahdollisuudet Kansalaisuus Ihmisoikeusnäkökulma 7 Aarne Rajalahti /

8 Kehitysvammaisten ihmisten asuminen nyt lapsuudenkoti ryhmäkoti laitos perhehoito kevyemmin tuettu (Niemelä & Brandt 2007) 8 Aarne Rajalahti /

9 Yksilöllisen asumisen ideaali Kaikessa asumisen ja elämän suunnittelussa huomio kiinnitetään yksilöön: hänen toiveisiinsa, tarpeisiinsa ja kiinnostuksenkohteisiinsa Koti on itse valittu ja toiveiden mukainen Koti sijaitsee yhteisössä Henkilöllä on mahdollisuus valita itsenäinen asuminen tai omat asuinkumppaninsa Kotiin saa tarvittavan määrän tukea niihin asioihin, joihin henkilö tarvitsee (max. 24 h/ vrk) Tuki järjestetään aktiivisen tuen periaatteella ja se huomioi myös asunnon ulkopuolisen elämän Henkilö määrittää itse, millaista elämää haluaa elää ja millaista elämäntyyliä haluaa toteuttaa TUETTU ELÄMINEN 9 Sanna Kekki /

10 Tarvitaan muutosta ajattelutavassa Järjestelmäkeskeisestä ajattelutavasta yksilökeskeiseen ajattelutapaan: Fyysistä asumisratkaisua tarkastellaan irrallaan tuesta ja palvelusta Tuki ja palvelut suunnitellaan ja räätälöidään kokonaisvaltaisesti huomioiden myös informaalit avun ja tuen muodot Kehitysvammaiset ihmiset nähdään oman elämäntyylinsä toteuttajina Asumisen ja elämän suunnitteluun kehitetään yksilölähtöisiä lähestymistapoja, joissa korostuu yksilön ja hänen lähipiirinsä arviot tuen tarpeista Henkilö on itse suunnittelun ohjaksissa; lähipiiri ja viranomaiset tukevat prosessia Asumistarpeiden yksilöllinen selvittely ja suunnittelu aloitetaan riittävän ajoissa Kunnat ja kuntayhtymät hyödyntävät palvelusuunnittelutilanteet tulevien asumis- ja palvelutarpeiden selvittämisessä 10 Sanna Kekki /

11 Mutta miten tähän päästään? Tarvitaan monia rakenteellisia ja asenteellisia uudistuksia: Kartoitusta, tutkimusta ja analyysiä esim. kotimaisista ja ulkomaisista linjauksista, palvelujärjestelmistä sekä asumisen ja tuen käytännöistä Koko kehitysvamma-alan sitoutumista yhteisiin suuntaviivoihin Valtakunnallinen ohjelma sekä useita paikallisia ja alueellisia hankkeita (uusien ratkaisujen kehittäminen) Riittävää siirtymäajan rahoitusta ja taloudellisten resurssien uudelleenkohdentamista Kehitysvammaisten ihmisten tulotason nostoa (asumistuki, peruseläke) Mittavaa asenteellista vaikuttamistyötä kehitysvamma-alan henkilöstö avainasemassa 11 Sanna Kekki /

12 Yksilökeskeinen suunnittelu (person centred planning) Yksilökeskeinen suunnittelu ja ideologia antaa työkaluja elämänlaadun parantamiseen henkilön oman äänen ja mielipiteiden aitoon kuulumiseen henkilön voimaantumiseen omassa elämässään ihmisen koko verkoston hyödyntämiseen virallisten palvelujärjestelmien lisäksi. 12 Aarne Rajalahti / 2009

13 Yksilökeskeinen ajattelu Vain osan ihmisistä tarvitsee osata kirjoittaa hyviä yksilökeskeisiä suunnitelmia, mutta kaikkien suunnitteluun osallistuvien tulee olla hyviä yksilökeskeisessä ajattelussa, koska tämä on suunnittelun perusta. Helen Sanderson Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä yksilökeskeisessä suunnittelussa on, että se on rajattu määrä tapaamisia, joiden tarkoituksena on tuottaa pikainen suunnitelma. Tämä väärinkäsitys johtaa ihmisiä aliarvioimaan tarvittavan ajan, ponnistelun, epävarmuuden, ahdistuksen ja yllätykset, joita tarvitaan ihmisten elämän tukemisessa ajan saatossa. - John O Brien ja Herb Lovett 13

14 Yhteneviä ajatuksia ja teoriaa Vammaisuuden sosiaalinen malli (Michael Oliver ym.), jonka mukaan kaikki yritykset vammaisten valtaistumiseen (empowerment) tukahtuvat, jos pidetään kiinni tarvelähtökohdasta; asiantuntijoiden, vaikka kuinka monialaisten, tekemät arviot kuntoutustarpeesta jättävät Oliverin käsityksen mukaan kuitenkin aina syrjään vammaisten henkilön arkiset ja todellisemmat asiat. 1) Tarvearviointi tukee vammaisten henkilöiden aseman heikentymistä, koska se ei anna heille mahdollisuuksia osallistua omien koettujen tarpeidensa mukaisten ratkaisujen suunnitteluun. 2) Tämän takia tarvearviot ylläpitävät ja lisäävät yhteiskunnassa vallitsevia valtaasetelmia tekemällä vammaiset henkilöt riippuvaisiksi muista ja luomalla edellytyksiä riippuvuuskulttuurille. 3) Tämän vuoksi vammaiset henkilöt pysyvät yhteiskunnan marginaalissa kaikkine siihen liittyvine seurausongelmineen. Edellyttää valtasuhteiden muutosta vammaisten ihmisten ja heidän käyttämiensä palveluiden välillä. 14

15 Yhteneviä ajatuksia ja teoriaa Inkluusio Kaikilla vammaisilla henkilöillä on oikeus kuulua tavallisiin yhteisöihin sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin omiin erillisiin palvelujärjestelmiinsä. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle". vammaispalvelulaki, 1987 Voimaantuminen (empowerment) Mahdollisuus ajaa omia asioita ja mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja päätösten toimeenpanoon. Voimaantuminen on sisäinen prosessi. Toista ihmistä ei voi voimaannuttaa, mutta voimaantumista voi tukea, antaa sille mahdollisuus. Voimaantuminen ei ole pysyvä olotila, vaan vaihtelee eri tilanteissa ja ympäristöissä. 15

16 Yksilökeskeinen suunnittelu ja työskentely Kaikki suunnittelemme elämäämme eri tavoin. Jollakin on hyvin selvät suunnitelmat, mitä haluaa ja millä keinon, toinen tarttuu eteen tuleviin mahdollisuuksiin. Joskus on hyvä suunnitella systemaattisesti asioita -> YKS (Person-centred planning) Tyylejä ja keinoja on monia, kuitenkin kaksi peruskysymystä: Kuka olet, ja keitä me olemme elämässäsi? Mitä voimme tehdä yhdessä, jotta saavuttaisit paremman elämän nyt ja tulevaisuudessa? 16

17 Yksilökeskeinen suunnittelu ja työskentely Yksilökeskeinen suunnittelu on tapa katsoa asioita ja työskennellä vammaisten ihmisten kanssa. Pohjimmiltaan kyse on vallan jakamisesta ja osallisuudesta yhteiskuntaan. Kaikilla ihmisillä tulee olla samat oikeudet, vaihtoehdot ja valinnan mahdollisuudet. Katsotaan mieluummin henkilön ikää, sukupuolta ja kulttuurista taustaa, kuin tiettyä vammaryhmää tai vamman astetta. Itsenäisyys nähdään vapautena tehdä valintoja ja vaikuttaa omaan elämäänsä, ei niinkään fyysisenä kapasiteettina tehdä tiettyjä asioita Keskitytään elämään kokonaisuutena, ei pelkästään palveluntarpeisiin Sopii hyvin välineenä tutustumiseen, tiedon saamiseen elämän eri osa-alueilta ja mielipiteiden esille tuomiseen. Auttaa päämiehisyydessä ja päätösten teossa. Sitouttaa kaikkia osapuolia toimintaan ja sen kehittämiseen Toimii sekä dokumenttina, että työtapana 17

18 Yksilökeskeisen suunnittelun lähtökohtia Yksilökeskeinen suunnittelu on Voimakas tapa tukea positiivista muutosta Erilainen tapa työskennellä yhdessä Tapa kuunnella ihmisiä ja vastata heille Erilaista eri ihmisten kanssa Henkilökohtaista sitoutumista edellyttävää Työskentelyä kohti inklusiivisia yhteisöjä Tarkoitettu kaikille, ketkä tätä haluavat Yksilökeskeinen suunnittelu ei ole Yleislääke kaikkeen Fläppipaperia ja kuvia kirjallisten dokumenttien sijaan Yksiselitteinen tapa (palveluiden ym.) arviointiin Yhdenmukaista kaikille Rutiininomainen palvelumuoto Vain tapa yhteensovittaa palveluita Vain niille, ketkä ovat valmiita Mukailtu Sanderson,

19 Järjestelmäkeskeisen ja yksilökeskeisen suunnittelun vertailua Yksilökeskeinen suunnittelu Keskittyy ihmisen vahvuuksiin ja kykyihin ja pyrkii tukemaan ja hyödyntämään niitä Suunnittelun lähtökohtana on yksilö ja hänen tuen tarpeensa Suunnittelussa korostetaan yksilön omia arvioita sekä hänen lähipiirinsä näkemyksiä tuen tarpeesta Suunnittelussa mietitään, miten myös henkilön lähipiiri ja verkosto (omaiset, suku, ystävät) voivat auttaa ja tukea henkilöä virallisen avun lisänä Suunnitelma tukee henkilöä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla lähiyhteisössä ja käyttämään sen palveluja Henkilö itse ohjaa suunnittelun kulkua ja muut ihmiset osallistuvat prosessiin avustaen häntä suunnittelussa ja päätöksenteossa Järjestelmäkeskeinen suunnittelu Keskittyy ihmisen puutteisiin ja vikoihin ja pyrkii kuntouttamaan tai korjaamaan Suunnittelun lähtökohtana ovat organisaation tarpeet Suunnittelussa korostetaan asiantuntija-arvioita Suunnittelussa pohditaan virallisten palvelujärjestelmien olemassa olevien palvelujen sopivuutta henkilölle Suunnitelman avulla löydetään henkilölle palvelu, johon hän parhaiten sijoittuu Muut ihmiset suunnittelevat henkilön puolesta ja yrittävät osallistaa häntä mukaan prosessiin mahdollisimman paljon 19 Mukailtu Duffy, 2006, Lähde: Oma ovi, oma tuki, 2008

20 Kyse on siis yksinkertaisesta asiasta, mutta Yksilökeskeisessä suunnittelussa asioita tarkastellaan henkilöstä käsin ja lähtökohtana on henkilö itse kiinnostuksineen, vahvuuksineen ja kehittämisen kohteineen Oletamme kuitenkin usein tuntevamme henkilön, emmekä oikeasti osaa kuulla häntä. Toimimme näin koska aina on tehty näin. Omia mielipiteitä on joskus myös vaikea tuoda julki Omiin mielipiteisiin voi vaikuttaa jonkun toisen, esim. vanhempien mielipide Päätöksiin liittyy vammaisen ihmisen oma vastuu asiassa Kaikilla on oikeus erehtyä ja tehdä virheitä, annetaanko tälle mahdollisuus? On vaikea toimia yksilöllisesti, jos työntekijäresurssit ovat liian pienet suhteessa asiakkaiden tuen tarpeisiin Yksilökeskeinen suunnittelu on elävä prosessi ja tämä pitää muistaa 20

21 Mietitäänpäs hieman asiaa Mieti uraltasi tilanne, jossa on toimittu yksilökeskeisellä tavalla ja henkilön toiveita on aidosti kuultu. Mitä sitten tapahtui? Pariporina 15 minuuttia 21

22 Esimerkkejä YKS:n työvälineistä Oman elämäntavan suunnitelma (Essential lifestyle planning) Auttaa saamaan riittävästi tukea Tuo esiin mieltymyksiä ja tärkeitä asioita Antaa tietoa tottumuksista ja toimintatavoista Antaa tietoa kommunikaatiosta Elämän kartat (Maps) Tuo esiin elämänhistoriaa, mutta myös tulevaisuutta Tuo esiin toiveet, lahjat ja vahvuudet sekä sen, ovatko nämä käytössä Tuo esiin myös pelkoja ja jännitteitä 22 Lähde: YKS-käsikirja, Koulutuskeskus Tavastia

23 Esimerkkejä YKS:n työvälineistä Polut (Paths) Auttaa näkemään hyviä asioita elämässä ja toisaalta myös kehitettäviä asioita Auttaa näkemään tuen tarpeita Oma tulevaisuuden suunnitelma (Personal futures planning) Auttaa pääsemään enemmän mukaan tavalliseen elämään Auttaa saamaan tietoa mahdollisuuksista ja toteuttaa uusia asioita Tai kaikkia työvälineitä voi yhdistää yksilöllisten tarpeiden mukaisesti 23 Lähde: YKS-käsikirja, Koulutuskeskus Tavastia

24 Elämän kartat (MAPS) Elämän kartat työkalun avulla saadaan tietoa vammaiselta henkilöltä itseltään hänen elämästään 9 karttaa: elämäntarina, toiveet ja unelmat, pelot ja jännitteet, vahvuudet ja lahjat, vahvuuksien ja kykyjen hyödyntäminen, paikat, jossa henkilö käy, vapaa-aika, sosiaaliset suhteet, valinnat elämässä Karttojen avulla koostetaan toimintasuunnitelma niistä asioista, joita kohden aletaan pyrkiä Toimintasuunnitelmassa listataan konkreettisesti ne toimet, joita tehdään, että haluttuja asioita voidaan parantaa 24

25 Oman elämäntavan suunnitelma (Essential lifestyle planning) Hyvä keino tutustua henkilöön ja oppia tietämään ketkä ihmiset ja mitkä asiat ovat tärkeitä hänen elämässään Suunnitelman tekeminen on prosessi, jossa käytetään aikaa henkilön kanssa, keskustellaan ja toimitaan yhdessä, kuunnellaan päämiestä ja niitä ihmisiä, jotka tuntevat hänet 8 kohtaa: esittely, ihmissuhteet, kommunikointi, tärkeät asiat, mieltymykset, asiat, joista henkilö ei pidä, terveyden ja turvallisuuden kannalta tärkeät asiat, vielä ratkaisemattomia asioita 25

26 Polut (PATHS) Unelma 2. Positiiviset ja mahdolliset tavoitteet 3. Nykyinen tilanne 4. Keitä tarvitaan mukaan 5. Kuinka sitoudumme tavoitteen toteutumiseksi 6. Välitavoitteet 7. Ensimmäinen askel 26

27 Oma tulevaisuuden suunnitelma (Personal futures planning) Suunnitteluprosessi jonka tarkoituksena selvittää Kuka ihminen on ja millaista hänen elämänsä on tällä hetkellä? Kehitetään ideoita, mitä hän haluaisi tulevaisuudelta Toimintasuunnitelman avulla tehdään unelmista todellisuutta Koostuu läheisten ihmisten kanssa tapaamisissa tehtävistä kartoista, joita ovat esim. Verkostokartta Kartta paikoista, missä ihminen viettää aikaansa Elämänhistoria Mistä ihminen pitää ja ei pidä Unelmat, toiveet ja pelot Valintojen kartta Terveydentilan kartta 27

28 Yksilökeskeinen suunnittelutapaaminen 28 Ratkaisukeskeisyys avainasemassa Henkilö valitsee mukaan kaikki hänelle tärkeät ihmiset Suunnitellaan oikealla hetkellä ja oikeassa paikassa Mietitään yhdessä ratkaisuja haasteisiin ja esteisiin Aloitetaan helpoista ja jatketaan haastavampiin Käytetään sopivia välineitä Ylimääräiset häiriötekijät minimoidaan Luodaan psykologisesti turvallinen ympäristö, jossa asioista uskalletaan keskustella ja jokaisen osallistumista arvostetaan tasavertaisesti Käytetään tarvittava määrä aikaa Kirjataan tavoitteet ja suunnitelmat muistiin Sovitaan seuraava tapaaminen, jotta prosessi pysyy liikkeellä Näin pyritään varmistamaan, että henkilön kiinnostuksenkohteet ja kyvyt vastaavat saatua tukea Mukailtu Susanna Hintsalaa, Kehitysvammaliitto 2009

29 Jokainen voi osallistua Jokainen voi ainakin jossain määrin olla mukana, vaikka kaikkia taitoja ei olisikaan Ei missä toiminnassa he voisivat olla mukana, vaan miten voisin helpottaa osallistumista juuri nyt Löydetään osatoimintoja, joita henkilö voi tehdä Annetaan asteittaista apua ja varmistetaan onnistuminen Hän on vaikeammin kehitysvammainen Jokaisessa toiminnossa on helpompia osuuksia, johon voi osallistua jollain lailla Hän on liian vaikea/hankala Henkilö on oppinut, että hänen saamansa tuki on ollut vääränlaista, tehtävät liian vaikeita ja etteivät asiat suju. Ajan myötä onnistunut osallistuminen peittää epäonnistumiset Mutta tekemättömyys on hänen valintansa Entä jos tekemättömyys johtuu rajoittuneista kokemuksista ja aikaisemmista epäonnistumisista, huonosta kommunikaatiosta tai sopivan tuen puutteesta? Silloin se ei ole valinta 29 Mansell, Beadie-Brown, Ashman & Ockenden: Person-centered active support

30 KIITOS! Aarne Rajalahti, suunnittelija Puh

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit K U V A V E R S I O 2 0. 1 2. 2 0 1 1 K E H I T Y S V A M M A - A L A N A S U M I S E N N E U V O T T E L U K U N T A 1. PALVELUNI VASTAAVAT YKSILÖLLISIÄ

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015 Ajankohtaista alalta Aarne Rajalahti Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Hallituksen kirjaukset, joilla vaikutusta kehitysvammaisiin

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Susanna Hintsala Henkilökohtaisen avun päivät 27.-28.9.2011 susanna.hintsala@kvl.fi 09-34 809 254; 040-741 6179 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011

Lisätiedot

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Askeleita omaan elämään, 2.12.2015

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Askeleita omaan elämään, 2.12.2015 Ajankohtaista alalta Aarne Rajalahti Askeleita omaan elämään, 2.12.2015 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Hallituksen kirjaukset, joilla vaikutusta kehitysvammaisiin

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Asumisen arkea ja unelmia - näkökulmia kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen Kajaani 3.11.2011 / Tuija Anttila Valtakunnallinen vammaisneuvostopäivä

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

ARA-päivät Uusia suomalaisia asumisen ratkaisuja! Susanna Hintsala

ARA-päivät Uusia suomalaisia asumisen ratkaisuja! Susanna Hintsala ARA-päivät 14.1.2014 Uusia suomalaisia asumisen ratkaisuja! Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi Asuminen on perusoikeus Kehitysvammaisten asumisohjelman (KEHAS) tavoitteet - asukkaiden tarpeiden mukaisia

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO. Miksi tuettua päätöksentekoa tarvitaan?

TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO. Miksi tuettua päätöksentekoa tarvitaan? Sirkka Sivula johtava lakimies Kehitysvammaisten Tukiliitto ry TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Miksi tuettua päätöksentekoa tarvitaan? YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimuksen tavoitteena on vammaisen

Lisätiedot

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Oulu 21.4.2015 Seinäjoki 22.4.2015 Alueellisen kierroksen keskustelutilaisuuden tavoitteet Kuulla näkemyksiä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

19.5.2014. KVANK / Työn ja päivätoiminnan valiokunta / Laatukriteerityöryhmä

19.5.2014. KVANK / Työn ja päivätoiminnan valiokunta / Laatukriteerityöryhmä MUISTIO/MA ja SG 19.5.2014 KVANK / Työn ja päivätoiminnan valiokunta / Laatukriteerityöryhmä Aika: 16.5.2014 klo 9.40-15.30 Paikka: Kehitysvammaliitto, Viljatie 4 A, 00700 Helsinki Läsnä-/poissaolijat:

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko 22.9.2016 Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry YK:n vammaissopimus Sopimus ratifioitu 10.6.2016 - laillisesti sitova. Sopimuksen

Lisätiedot

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Kuinka hyvin hallituksissa tiedetään, mitä asukkaat odottavat ja tarvitsevat? Tehdäänkö päätöksiä tämän tiedon

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Muuttovalmennusmalli/ Leena Suhonen 6/2013. Muutto. Ennen muuttoa Työkalupakki Muuttajan opas Läheinen muuttaa

Muuttovalmennusmalli/ Leena Suhonen 6/2013. Muutto. Ennen muuttoa Työkalupakki Muuttajan opas Läheinen muuttaa Muuttovalmennuksen tarve Muuttovalmennusmalli/ Leena Suhonen 6/2013 Yhteydenotto kotikuntaan Verkostopalaveri/ palvelusuunnitelma - päätös muuttovalmennuksen toteuttamistavasta Muuton jälkeen Muutto Muuttovalmennus

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU

YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU Mertanen / Martikainen 1 Esimerkkinä yksilölliset aamutoimet Mertanen / Martikainen 2 Kyse on ajattelu- ja toimintatavasta Henkilö saa osallistua oman elämän suunnitteluun

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia

Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia Aarne Rajalahti Ts. kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2014 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Pinninkatu 51, 33100 Tampere

Pinninkatu 51, 33100 Tampere EDUSKUNNAN SIVISTYSVALIOKUNNALLE Asia Lausunto hallituksen esityksestä 341/2014 vp eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnon antaja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU Pirkanmaan osahankkeen Vammaisalan kehittämisfoorumi 19.11.2012 Tampere Miia Koski, Etevan Vammaispalveluhanke Etevan osahankkeen toimialue Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala Johdanto kuntaesimerkkeihin Arjen keskiössä seminaari 6.3.2014 Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi ARJEN KESKIÖSSÄ hankkeen tavoitteet 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet

Lisätiedot

Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa

Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa ASIAKKAAN ÄÄNELLÄ -juhlaseminaari 4.12.2013 yh, TtT Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa Asiakkaan osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista Pirkko Justander Sosiaalineuvoja ry HUOM! Tässä puheenvuorossa ennen muuta ruohonjuuritason syvien tuntojen tulkki Tunnetilani dokumenttia katsellessani

Lisätiedot

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 Review-menetelmää soveltaen Nurmijärvi-Eteva pilotti toteutettiin 9/2011 8/2012 1 Mikä on Review? Review on asiakaspalaverin muoto, jossa henkilö itse on prosessin

Lisätiedot

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Henkilökohtaisen avun päivät Assistentti.info Helsinki, Kuntatalo 22.9.2010 Hallitussihteeri Jaana Huhta, STM Esityksen näkökulmia Vammaispalvelulain muutoksesta vuosi

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot