JUHANNUSLEHTI 2009 HAVISEVAN KYLÄYHDISTYS RY 29. VSK

Transkriptio

1 HAVISEVAN KYLÄYHDISTYS RY JUHANNUSLEHTI VSK Kyläyhdistys uudisti viime vuonna TERVETULOAtaulut tuloteiden varsilla. Nyt ne toivottavat tulijat pirteän värikkäästi tervetulleiksi. Ja samalla muistuttavat: AJAHAN VAROVASTI!

2 Kesäinen tervehdys sinulle! Vuoden kulku on jälleen siinä pisteessä, että on aika naputella juttua Havisevan kyläyhdistyksen perinteiseen juhannuslehteen. Mietin, mikä voisi olla juttuni teema tällä kertaa. Olen aikaisempina vuosina kirjoittanut uusiin ihmisiin tutustumisesta, kyläyhdistyksen rekisteröitymisestä ja jäseneksiliittymisestä, kysellyt toimintaideoiden perään ym. sellaista. Ja taisinpa jonain vuonna kirjoittaa roskien keräämisestä ja ympäristömme siistinä pitämisestäkin. Melkein kaikki niistä olisivat vieläkin ajankohtaisia asioita. Kuva elokuulta v.1999 Israelin Kesareasta. Vasemmalta Israelin presidetti Ezer Weisman, UM:n osastopäällikkö Pertti Torstila, suurlähettiläs Pasi Patokallio, EU:n Lähi-Idän edustaja Miguel Moratinos ja ulkoministeri Tarja Halonen. - Pasi Patokallion kirjoituksesta Suinulasta maailmalle (sivulta 12) käy selville mm, minkä toisen merkityksen ETYK sai suomalaisten diplomaattien piirissä. Saara Marjatta Korhosen (os. Koivisto) lapsuudenkoti on Havisevalla Jalmari Koiviston tien varrella. Hän sai Havisevan kyläyhdistyksen viirin kiitoksena ja tunnustuksena Juhannuslehden pitkäaikaisesta avustamisesta. Viirin luovuttivat hänelle Seppo Paviala ja Ilmari Salminen 9.5. Hämeenkyrössä. Saara Marjatta on muistelmissaan ajankohtainen, sillä hän kirjoittaa nyt lamasta sivulla 25. Mitään kovin mullistavaa ei kyläyhdistyksemme kyliemme: Haviseva, Suinula, Mustoo, Onkijärvi, Haviala, Kallio ja Toosila alueella ole tapahtunut. Onneksi! Koulumme on vireä ja oppilaita riittää. Lakkautusuhkaa ei ole. Mitään muutakaan suurta mullistusta ei ole näköpiirissä, toivottavasti. Vaikka eiväthän ne kaikki muutokset ole uhkia ja huononnuksia. Kyllä niitä on muutoksia parempaankin suuntaan! Vaikka niistä ei ehkä niin paljoa puhuta ja kiitoksetkin jäävät usein sanomatta. Suinulan nuorisoseura on saanut aikaan Haralan harjulle uuden näkötornin. Kyliemme maamerkki seisoo taas paikoillaan. Siitä kiitos nuorisoseuran väelle ja muille asiassa mukana olleille. Käykää katsomassa uutta tornia, jos se on vielä teiltä näkemättä. Kyläyhdistys on seurannut tornin nousemista ja Järvikaislan Marjan arkistoissa on iso liuta kuvia eri vaiheista. Ajatuksenamme oli tehdä jonkinlainen julkaisukin tornin tiimoilta, mutta valitettavasti se ei ainakaan tässä vaiheessa ole toteutumassa. Emme ole löytäneet kirjalle rahoitusta. Julkaisu, jossa olisi mukana laadukaasti painettuja värikuvia, ei synny ilmaiseksi. Kumpaakaan hakemistamme avustuksista ei myönnetty. Ja siksi hanke on nyt hyllyllä. Jos saamme rahoituksen järjestettyä (vinkkejä kaivataan) niin mikään ei estä sen toteuttamista myöhemmin. Luulisi, että tornikirjalle löytyisi ostajia. Lopuksi en malta olla palaamatta yhteen vanhoista aiheista: uutta väkeä ja ideoita tarvitaan. Viime kyläyhdistyksen vuosikokouksessa väkeä oli (taas kerran) koolla niukasti. Uusia jäseniä tai varajäseniä emme saaneet hallitukseen yhtään. Jatkoimme entisellä porukalla, joka sekin vielä vähän harveni. Itse olen nyt päättänyt, että tämä on viimeinen vuoteni puheenjohtajana ja ensi vuonna on jonkun muun vuoro jatkaa tässä hommassa. Uusia ihmisiä hallitukseen, uusia ideoita toimintaan: kaikkea tätä kaivataan. Miten Havisevan kyläyhdistys voisi paremmin olla kyläläisten yhteisen tekemisen, olemisen ja toisiinsa tutustumisen paikka? Entä miten kylällä toimivat eri yhdistykset voisivat yhdistää voimiaan? Täällähän on ainakin urheiluseura Harjulan Halla, Koulun vanhempainyhdistys, Suinulan nuorisoseura ja muitakin yhdistyksiä ja porukoita. Mitä voisimme järjestää yhdessä? Ja mitä taas kukin järjestää omalla tahollaan? Miten tieto tavoittaisi kaikki toiminnasta kiinnostuneet? Monet tapahtumathan on kuitenkin tarkoitettu kaikille kyläläisille avoimiksi eikä yhdistyksen jäsenkorttia tarkisteta ovella. Tiedotuskanavana 3

3 voi hyödyntää myös kyläyhdistyksen nettisivuja osoitteessa Kyläyhdistys on rekisteröitymisen myötä alkanut pitää jäsenluetteloa ja toivoo, että kyläläiset liittyisivät jäseniksi ja ilmoittaisivat samalla sähköpostiosoitteensa tiedottamista varten. Jäsenmaksua emme kerää, eikä meillä ole jäsenkorttiakaan. Kaikki tapahtumamme ovat kaikille kyläläisille, ja muillekin paikalle saapuneille, avoimia. Tervetuloa mukaan! Aurinkoa ja sadetta, puuhaa ja lepoa, uimarannalla ja mustikkametsässä, kotikylillä ja muilla mailla sopivaa kesäaikaa jokaiselle toivottaa koko Havisevan kyläyhdistyksen hallituksen puolesta Merja Hietakangas. Havisevan kyläyhdistys ry Havisevan kylätoimikunta perustettiin vuonna Se rekisteröitiin Havisevan kyläyhdistys ry:ksi vuonna Toiminta-alue kattaa Havisevan, Suinulan, Mustoon, Onkijärven, Havialan, Kallion ja Toosilan kylät. Kyläyhdistyksen tarkoituksena on kehittää kyliensä palveluita ja edistää eri muodoin asukkaitten etuja ja viihtyvyyttä. Yhdistyksen jäseneksi liitytään. Jäsenmaksuja ei peritä. Puheenjohtaja ja hallitus valitaan vuosittain vuosikokouksessa. Hallituksen jäsenen kausi on kaksi vuotta ja erovuoroinen voidaan valita uudelleen. Hallituksen kokoonpano 2009 Puheenjohtaja Merja Hietakangas Siitamantie Varapuh.joht. Seppo Paviala Riihenkorventie Sihteeri Anne Lahtinen Kivihuhdantie Taloudenhoit. Ilmari Salminen Metsäkaistatie Muut jäsenet Jennikaisa Sinervo Mäkikyläntie Varajäsenet Sirkka-Liisa Peltonen Oikotie Matti Nikkilä Yli-Nikkiläntie Pirkko Rantamäki Kivihuhdantie Juhannuslehti Lehti on Havisevan kyläyhdistys ry:n julkaisema lehti kyläläisille ja yhteistyötahoille. Lehti ilmestyy kerran vuodessa. Ilmoitushinnat: ¼ sivu 30 e, ½ sivu 55 e, 1/1 90 e Lehtityöryhmä 2009: Anne Lahtinen, Pirkko Rantamäki ja Ilmari Salminen 29 numero, painosmäärä 700 kpl. Lehtiaineiston koostaminen ja taitto: Team Nikkilä Lehden paino: TS-tulostus Katsaus kyläyhdistyksen menneeseen toimintavuoteen Kyläyhdistyksen vuosi on mennyt suunnilleen vakiintunutta rataa. Muutamat tapahtumat ovat viime vuosina vakiinnuttaneet asemansa vuotuisessa toimintakalenterissamme. Kylämaisemiin tutustumista ja ulkoilua hiihto-/kävelyretkien merkeissä harrastetaan talvella, keväällä ja syksyllä. Talven kuutamoretki on perinteisesti suuntautunut Lapinsaareen nuotiolle. Keväisin ja syksyisin käymme joskus muissakin kohteissa. Juhannusjuhla jäi tornin rakennustyömaan takia viime vuodelta väliin. Tänä vuonna juhla taas pidetään. Tervetuloa Haralan harjulle juhannusaattona klo Luvassa on ainakin yhdessäoloa, juhlapuhe ja musiikkia. Kahviosta saa ostaa makeaa mahan täydeltä ja arpajaisissa voi kokeilla onneaan. Rupattelulle uusien ja vanhojen tuttujen kanssa on myös aikaa juhannusaaton, toivottavasti, kiireettömässä illassa. Lapinsaaren ohella myös leikkikenttä on muodostunut vakituiseksi tapahtumapaikaksi. Siellä on syöty kesäkuun alussa lettuja samalla, kun on katsastettu kirpputorimyyjien, etenkin lasten, myyntipisteitä. Joulukuussa leikkikentälle on laitettu nuotio makkaranpaistoa ja lämmittelyä varten. Glögitarjoilu ja joulupukin vierailu ovat viimeistelleet tämän koko kylän pikkujoulujen tunnelman. Tämän vuoden tammikuussa olimme mukana Harjulan Hallan ja koulun vanhempainyhdistyksen järjestämässä ulkoilutapahtumassa. Tästä se yhdistysten välinen yhteistyö toivottavasti alkaa ja yhteistyö lisääntyy. Mitä yhteistyötä syyskaudelle suunniteltaisiin? Tämän Juhannuslehden kasaaminen tuntuu vaativan joka vuosi ponnisteluja. Lehden ilmestyminen tuntuu aina olevan uhattuna, mutta jotenkin se (ainakin tähän asti) on saatu kasattua, taitettua, painettua ja jaettua. KIITOS tästä lehdestä kuuluu tämän vuoden tekijäporukalle: kuka on kaupannut mainoksia, kuka kysellyt juttuja ja kuka niitä kirjoitellut. Varsinainen kasaaminen juttujen ja mainosten muokkaamisineen sekä taittaminen ei ole pieni urakka sekään. Ja kun paino on hoitanut oman osansa pääsevät jakelijat kolauttelemaan postilaatikon kansia. Voi tältäkin vuodelta todeta, että syntyi se sittenkin. Jos sinulla on mielessäsi juttuja tai aiheita niihin, valokuvia, piirroksia tai muuta lehteen sopivaa materiaalia niin toimita se jollekin hallituksen jäsenelle. Otamme sitä ilolla vastaan. Jos sitä taas ensi vuonnakin saataisiin taas lehti tehtyä. Hallitus on kokoontunut koulun kerhohuoneessa pääsääntöisesti kuukauden 1. torstaina klo 18. Nämä kuukausikokoukset ovat avoimia kai- 4 5

4 kille kyläläisille. Tarkistakaa kokouspäivä joltakin hallituksen jäseneltä ja tulkaa mukaan ideoimaan ja järjestämään tapahtumia. Pyrimme myös pitämään yhteyttä kuntaan ja esittämään kannanottoja, toiveita ja ehdotuksia kylää koskeviin asioihin. Jos sinulla on mielessäsi jokin tällainen asia tule kertomaan siitä niin katsomme, mitä asialle voisi tehdä. muisteluita ja mietteitä kuluneesta vuodesta kirjasi: Merja PS Seuraavan kerran Lapinsaaren retkelle voi porukalla lähteä ti klo 18. Silloin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kangasalan yhdistys järjestää sinne kaikille avoimen koko perheen nuotioillan. Omat mehut ja makkarat, MLL tarjoaa lettutaikinaa ja varaa paikalle paistinpannuja. TERVETULOA! Kouluväki lähti kesälaitumille ja Havisevan kaunis koulu odottaa syksyn vipinää. Havisevan kyläkoulun kuulumisia Toukokuu on kiireistä aikaa täällä koulussa. Lukuvuosi on päättymässä ja monen monta asiaa on kesken. Opettajat valmistautuvat luokkaretkiin ja kokeitakin vielä on pidettävä. Oppilaat viimeistelevät käsitöitään, osallistuvat maastojuoksuun ja pelaavat pesäpalloa. Comenius-projektin tiimoilta pidettiin toukokuun ensimmäisellä viikolla matematiikan pajapäivät. Pajoissa mitattiin määriä ja tilavuuksia. Leivottiinpa herkullisia riisimurokarkkejakin. Kuudesluokkalaiset lähtevät pian leirikouluun ja ovat siellä koko ensi viikon.heillä on varmasti paljon jännittävää kerrottavaa, kun he palaavat taas pariksi viikoksi koulunpenkille.pienemmät oppilaat puolestaan retkeilevät Tampereella ja Ähtärissä. Vanhempainyhdistys antaa taloudellista tukea retkiin ja leirikouluun mikä osaltaan tekee mahdolliseksi sen että kaikki oppilaat pääsevät oppimaan koulun ulkopuolellekin. Vanhempainyhdistys on tukenut koulua monin tavoin.se järjesti koulupaitojen myynnin, antoi tukea Saarikylissä järjestetyn ulkoilupäivän kustannuksiin, järjesti Internetin käytöstä luennon vanhemmille ja osti Leikkikentän pikkujoulu on jokavuotinen odotettu joulun tunnelman koululle 4 kanteletta oppilaiden käyttöön.ekaluokkalaiset pääsivät harjoittelemaan liikennesääntöjä Mobilian polkuautopuistoon vanhempain- tuoja. Puolisen vuotta sitten Frans Eronen nappasi kuvan joulupukin vierailusta pikkujoulussa. yhdistyksen varoin. 6 7

5 Syyskuun lopulla saimme Comenius-vieraita Ranskasta, Espanjasta ja Belgiasta tänne omalle koulullemme. He viipyivät viisi päivää ja tutustuivat Havisevan ja Ruutanan kouluihin, saunoivat (mikä herätti suurta innostusta alkuarkailun jälkeen: Hui!Pitääkö saunassa olla alasti?!!) ja retkeilivät Kaarinan polulla.kotiin palattuaan he kirjoittivat Pia-opettajalle kirjeen, jossa he innostuneesti kiittivät onnistuneesta vierailusta. Harjulan Halla on ollut monin tavoin mukana koulun liikuntatempauksissa.haluankin koulun puolesta kiittää heitä hiihtokisojen, maastojuoksukisan ja koripalloturnauksen järjestämisestä. Halla, vanhempainyhdistys ja Kyläyhdistys järjestivät myös luistelupäivän, johon osallistuttiin innokkaasti.tapahtumat ovat sujuneet hyvin ja sekä oppilaille että opettajille on jäänyt niistä hyvä mieli ja mukavat muistot.hyvä Halla!!! Kevään aikana on pidetty runsaasti kerhoja. Tekstauskerhossa on voinut opetella kirjoittamaan kauniisti, tuunauskerhossa taas on tehty vanhasta uutta, bändikerho on harjoitellut yhteisssoittoa.palloilu- ja liikuntakerhot ovat antaneet oppilaille tilaisuuden ylimääräiseen liikuntaan. Pienille koululaisille on ollut iltapäiväkerho. Ohessa on viidesluokkalaisten Tia Karttusen ja Julia Ahosen tekemä haastattelu aiheesta. Iida Kivistö on luotsannut kerholaisia ja kertoi tytöille työstään. Kouluvuosi on ollut täynnä vipinää.onhan täällä toki opiskeltu pulpetinkin ääressä, mutta paljon on mielestäni ollut virkistäviä tapahtumia, joista moni jäi mainitsematta.syksyllä jatkamme uusin voimin ja tietysti uusin ajatuksin! Iloista kesää ja leppoisaa lomaa kaikille! Lea Soininen Haviseva Iltapäiväkerhossa tapahtuu Haastattelimme iltapäiväkerhon ohjaajaa Iida Kivistöä, ja muutamaa kerholaista. Kuinka kauan lapset ovat kerhossa? Iida: Puoli yhdestä neljään. Kuinka monta kerholaista iltapäiväkerhossa on? Iida: Kymmenen, ja ensi syksynä tulee viisitoista. Viihdytkö kerholaisten parissa? Iida: Viihdyn todella hyvin! Härnäävätkö kerholaiset sinua? Iida: Ei ne kiusaa, mutta välillä se on sellaista leikki härnäämistä. Tässä muutaman kerholaisen mielipiteet Iidasta Iida on meistä mukava, mutta hän komentelee joskus liikaa, kerholaiset kertovat. Kirjoittajat: Julia Ahonen ja Tia Karttunen Hei, Kesä tuo tunteen uusista mahdollisuuksista, näin kannattaa ajatella erityisesti myös nyt. Voimme kääntää voitoksi tämän päivän haasteet ja muuttaa vaikkapa kunnan säästötoimet, ainaisen säästämisen sijaan, uusiksi toimintatavoiksi. Miten se sitten tehdään? Joskus kannattaa jopa kääntää ajatukset menneisiin ja kaivaa sieltä toimivampia tapoja tehdä asioita. Voidaan kurkistaa myös naapurikuntiin, josko sieltä löytyisi jotain, mitä ei itse alusta asti tarvitse keksiä. Jokainen voi myös rauhoittaa pienen hetken, hengittää syvään ja miettiä, mitä tässä ollaankaan tekemässä ja miksi. Kesälomalla tätä aikaa pitäisi olla jokaisella, niin opettajilla, vanhemmilla kuin lapsillakin. Kaikkea ei voi aina mitata rahassa ja aina ei voi vaan odottaa talouden kasvua. Ehkäpä voisimme mitata kylämme onnellisuusprosenttia ja miettiä mikä sen saisi kasvamaan ja nousemaan? Vanhempainyhdistyksen tarkoitus on osaltaan tukea ja auttaa kouluamme. Nyt jos koskaan, tarvitaan asennetta, että kylä kasvattaa. Annetaan lapsillemme, niin isoille kuin ihan pienillekin turvallinen kylä, jossa he voivat luottaa kaikkiin aikuisiin, ihan jokaiseen! Hymyillään kun tavataan! Mikä on iltapäiväkerho? Iida: Iltapäiväkerhotoiminta on koulun jälkeen tapahtuvaa toimintaa. Iltapäiväkerho alkaa heti lapsen koulupäivän päätyttyä. Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Kerho on tarkoitettu 7-8. vuotiaille lapsille. Mitä iltapäiväkerhossa tehdään? Iida: Askarrellaan, leikitään, tehdään läksyjä, ja joskus leivotaan, pela- Kirsi Tamminiemi taan. Keväällä ja syksyllä tehdään retket. Havisevan koulun vanhempainyhdistyksen pj. 8 9

6 Perinteiset LATOTANSSIT Ainontie 8, Kangasala Myllyojan ladolla Siitamantie klo 20 alkaen HUOLTO 8 Puh. toimistoaikana Tahdit takaa Päivystys Sinikka (ilta-, yhtyeineen yö- ja viikonvaihde) autopuh Liput 10 Puffetti Tervetuloa! ISÄNNÖINTI Järj. Harjulan Halla 8 Puh SAUNA-, TAKKA- JA LÄMMITYSPUUT GRILLIHIILET ERILAISET KASVUTURPEET, MULLAT JA LANNOITTEET YSIPUU OY TEPO Tarastenjärventie 13, TAMPERE Puh , fax Laatua taidolla & tuurilla. - Huonekalujen entisöinti - Entisöinti & Maalaustyöt Ville Lampi Puh Kangasala 10 11

7 SUINULASTA MAAILMALLE Haaveilin pikkupoikana Havisevan kansakouluun kävellessäni arkeologin urasta. Ulkomaille piti päästä, maailmaa näkemään. Pian kuitenkin ajatus kivikasojen rapsuttamisesta hammasharjalla ja luunsirujen keräilystä pinsetein menetti viehätyksensä. Liiaksi näpräämistä. Äksöniä sitä olla piti. Arkeologiaa romantisoineet Indiana Jones elokuvatkin olivat vielä pitkälle tulevaisuudessa. Päätin ryhtyä diplomaatiksi. Opiskelua se vaati. Ensin Kangasalan yhteiskoulussa, sitten Tampereen yliopistossa. Syksyllä 1974 aloitin Suomen ulkoasiainhallinnon palveluksessa ja sillä tiellä olen yhä, 35 vuotta myöhemmin. Saatan hyvin vielä jatkaakin muutaman vuoden, kun virkamiesten eläkeiän takaraja hiljan nostettiin 68 vuoteen. Jos tässä ammatissa viihtyy, kuten minä, eläkkeelle ei ole tulenpalava kiire. Diplomaatit sanovat, että ensimmäinen ulkomaanposti on kuin ensirakkaus. Se ei unohdu. Näin se oli meilläkin, vaimollani Raijalla ja minulla, kun läksimme kahdeksankuisen esikoisemme Janin kanssa ensimmäiselle ulkomaankomennuksellemme merten taa Washingtoniin, Yhdysvaltain pääkaupunkiin. Elettiin 70-luvun loppua. Washington oli silloin ja on yhä maailmanpolitiikan kiintopisteitä. Minulla oli onni päästä suurlähettiläs Jaakko Iloniemen avustajaksi. Iloniemi oli suomalaisen diplomatian kärkikaartia silloin, kun ETYK oli kova sana ja myöhemminkin. Häneltä opin paljon myös sen että diplomaatin pitää tarttua tilaisuuteen maansa mainostamiseksi silloin, kun sellainen tarjotaan. Iloniemelle tilaisuuden tarjosi Washingtonia helmikuussa 1979 koetellut valtava lumimyrsky. Hän näytti esimerkkiä siitä, miten suomalaiset hanskaavat luonnonvoimia ja hiihti töihin läpi aution kaupungin ja pääsi valtalehti Washington Postin etusivulle. Itse pyrin myöhemmin samaan mainostamalla sauvakävelyä Kanadassa. Se on vieläkin siellä outo urheilun laji. Kun sitä harrastaa, saa osakseen sääliviä katseita: eipä tuokaan rukka osaa hiihtää, kun pitää lykkiä itseään eteenpäin pelkillä sauvoilla. jaloa taitoa. Pääsin minäkin lehteen. Toinen ulkomaanpostimme, Tokio, olikin sitten toista maata. Japani oli 80-luvun alussa vielä eksoottisempi kuin nykyään, kun japanilainen ruoka ja populaarikulttuuri on Suomessakin tuttua. Silloin teimme ensi kertaa tuttavuutta sushin ja sashimin kanssa ja tuttavuus jatkuu läheisenä yhä. Japanissa on tapana, että keisari isännöi keväisin suuren vastaanoton, jolle diplomaattikuntakin kutsutaan. Niinpä minäkin voin sanoa tavanneeni keisari Hirohiton. Keskustelu hänen kanssaan tosin jäi pikaisen nyökkäyksen varaan, emmekä edes kätelleet, kun se ei ole sikäläinen tapa, mutta kuitenkin. Japanin-vuosistamme jäi silloin esikouluikäiselle Janille kuitenkin kipinä; hän on sittemmin opiskellut ja oppinut japania tosissaan, viihtyy työnsä puolesta Aasiassa ja asuukin jo kuudetta vuotta Singaporessa. Suomeen palattuamme jouduin itsekin jo mainitun ETYKin pyörteisiin ja kohensin muutaman vuoden ajan Euroopan turvallisuutta ja yhteistyötä monen monituisessa konferenssissa Madridista Ateenaan, Budapestista Venetsiaan. Töitä tehtiin yömyöhään. ETYK sai suomalaisten diplomaattien piirissä toisenkin merkityksen: En Tule Yöksi Kotiin. ETYKistä alkoi urani konferenssidiplomatian piirissä. Se jatkui Helsingissä sekä ulkomaanposteilla YKn päämajakaupungeissa Genevessä ja New Yorkissa aina 80-luvun puolivälistä 90-luvun lopulle. Nyt olen taas vuosikymmenen paussin jälkeen YK-diplomatiamme remmissä. Aloitin juuri vetämään kampanjaa, jotta Suomi valittaisiin YKn turvallisuusneuvoston jäseneksi kaksivuotiskaudeksi Mahdollisuutemme ovat erinomaiset. Olin valtuuskunnassamme, kun edellisen kerran olimme turvallisuusneuvoston jäsen ( ). Silloista kauttamme hallitsi Irakin ensimmäinen sota, Saddamin hyökkäys Kuwaitiin. Muitakin tehtäviä vuosikymmenen mittaan oli ja ne olivat vaihtelevia: välillä aseidenriisuntadiplomatiaa ydinkoekiellosta ja ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferensseista aina pienaseiden leviämisen ja vastuuttoman käytön hallitsemispyrkimyksiin, välillä Afrikkaa ja sen ongelmia. Pääsin jopa senaattoriksi. YKn Namibiainstituutti näet tituleerasi johtokuntaansa komeasti senaatiksi. Kun olin johtokunnan jäsen, olin siis senaattori. Se lysti loppui Namibian itsenäistymiseen. YKn instituutti lopetti toimintansa. Namibialla on nykyään omat instituuttinsa. Yhtenä perjantaina joulun alla 1996 sain puhelinsoiton ministeriön hallinnolliselta alivaltiosihteeriltä. Olin Wienissä kokousmatkalla. Mitä jos Kanadan valtionpäämies, kenraalikuvernööri Michaelle Jean vallan innostui, kun Suomen Kanadan-suurlähettiläänä opetin hänelle sauvakävelyn lähtisit suurlähettilääksi Tel Aviviin? Mieti ihan rauhassa maanantaihin asti. Mietin Raijan kanssa yhdessä viikonlopun ja vastasin myöntävästi

8 En ollut edes hakenut tehtävää, mutta mitä enemmän asiaa ajattelimme, sitä enemmän Israel alkoi kiehtoa. Siellä jos missä tapahtuu. Historiaa, arkeologiaakin, on vaikka muille jakaa. Kuopuksellammekaan, silloin 10-vuotiaalla Mikolla, ei ollut mitään ajatusta vastaan. Tapahtumat seurasivat toisiaan seuraavat viisi ja puoli vuotta, jotka Israelissa (ja siinä sivussa Kyproksella jossa samalla toimin suurlähettiläänä) vietimme. Maahan ensi kertaa saapuessamme vastaanottajana lentokentällä ollut Israelin ulkoministeriön protokollapäällikkö lupasi, että hiljaista hetkeä ei tule. Eikä tullut. Tuli intifada, tuli Irakin toinen sota ja paljon muuta. Minulle kuului aluksi myös suhteiden hoito palestiinalaisiin. Tapana oli, että suurlähettiläs kävi ensi alkuun tervehtimässä Arafatia. Niin minäkin tein alkuvuodesta Gazassa tavattiin ja juteltiin puolisen tuntia. Keskustelun sisältö ei ole jäänyt mieleeni, mutta sen muistan, kun keskustelun päätteeksi Arafat kappasi minua kädestä. Käsi kädessä astelimme sitten rappuset alas valokuvaajien eteen. Taisimme lopuksi sikäläiseen tyyliin vähän halatakin. Erityisen ylpeä olen siitä, että minun kaudellani Suomesta tehtiin historian ihka ensimmäinen valtiovierailu Israeliin ja Palestiinaan lokakuussa Presidentti Martti Ahtisaaren valtiovierailua edelsi elokuussa silloisen ulkoministeri Tarja Halosen työvierailu, missä yhteydessä hän ja me muut tapasimme Israelin presidentti Ezer Weizmanin tämän kotona (kuva). Hoidettiin EU-puheenjohtajuuttamme kontaktein Lähiidän konfliktin osapuoliin. Weizman isännöi sitten lupsakasti sujuneen Ahtisaaren vierailun, jonka kohokohtia tietysti oli käynti sikäläisellä osuustilalla, kibbutsilla. Ahtisaari harrastaa golfia ja kibbutsilla hänen silmiinsä osui golfauto. Siitä vaan auton rattiin ja vauhdilla mäkeä alas yhdestä tutustumiskohteesta toiseen. Kibbutsin johtaja jännitti autossa Ahtisaaren vieressä rystyset valkoisena. Turvamiehet juoksivat perässä. Israelin-vuosien jälkeen seurasi palkinto: sain tehdä esko ahot. Vietin näet lukuvuoden Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa opiskelemassa maailmanpolitiikkaa. Harvard on maailman parhaan yliopiston maineessa, eikä syyttä. Kirjoittelin pitkän arvion EUn Lähiidän politiikasta. Englantilainen Durhamin yliopisto sen sittemmin julkaisikin. Harvard antoi aikaa valmistautua seuraavaan ja tällä haavaa viimeisimpään ulkomaankomennukseeni, Ottawaan. Kanadassa vietimme neljä vuotta kulkemalla laajaa maata ristiin rastiin, monella suomalaispaikkakunnallakin. Tutuksi tulivat niin Supperi (Sudbury), Suu (Sault Ste Marie) kuin Artturikin (Port Arthur, nykyinen Thunder Bay). Voin suositella ravintola Hoidon pannukakkuja Thunder Bayssa. Ne kulkevat pannukakun nimellä, mutta ovat ihan rehellisiä ja suussasulavia suomalaisia lättyjä. Kooltaan vain isompia Amerikoissa kun ollaan. Mikko hyödynsi Kanadan-vuotemme opiskelemalla itselleen tutkinnon maailman eturivin yliopistoihin kuuluvassa McGillissä, Montrealissa. Tein myös historiaa: minut nimitettiin Suomen ensimmäiseksi suurlähettilääksi Bahama-saarille kautta aikojen. Tehtävääni Nassaussa hoidin Ottawasta käsin. Kanadasta on Bahamalle hyvät yhteydet. Se on kanadalaisten ikiomat Kanariansaaret (Kuuban ohella). Britannian maailmanvalta on jättänyt jälkensä Bahama-saarten tapakulttuuriin, niin kuin niin monen muunkin, nykyään itsenäisen maan tapoihin ympäri maailmaa. Hotellissa nautittiin kello viiden teetä ja valtuuskirjeeni luovutin Bahaman valtionpäämies kuningatar Elisabet IIn edustajalle, kenraalikuvernööri Arthur Hannalle juhlallisen tilaisuuden edellyttämässä shaketissa (isoine kunniamerkkeineen). Puolisolla piti samassa tilaisuudessa olla kunnon lierihattu ja pitkät käsineet. Protokollapäällikkö oli tässä suhteessa tinkimätön. Tutustuessamme kerran saarten toiseksi suurimman kaupungin, Freeportin, satamaan osui eteemme nostalginen näky: sinivalkoinen laiva jonka peräpeilissä luki Finnjet. Finnjet odotti siellä ostajaa, mutta joutui lopulta romuttamolle Intiaan. Sic transit gloria mundi, niin katoaa mainen kunnia, kuten Kangasalan yhteiskoulun latinantunnilla minulle opetettiin. Vaikka maailmaa onkin tullut kierrettyä ja kierretään jatkossakin, juuremme ovat vahvasti kotomaassa: Suinulassa, Kangasalla, Tampereella ja Helsingissä. Näin on oltavakin. Muuten ei voisi suomalaisena diplomaattina edustaa uskottavasti Suomea maailman turuilla ja toreilla.+++ Pasi Patokalliolla matkustamista riittää sillä hän on tämän vuoden alussa nimitetty Suomen lähettilääksi maamme pyrkiessä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi

9 KANGASALAN SOS.DEM. KUNNALLISJÄRJESTÖ r.y. Tarjoaa Sinulle: Suoran vaikuttamiskanavan Kangasalan kunnan asioihin Toimivan yhteyden myös valtakunnan tason päättäjiin Mahdollisuuden haastaviin luottamustehtäviin Hyvä kyläläinen, Mielenkiintoista kiinnostavatko ja rakentavaa Sinua järjestötoimintaa yhteiset asiat? Uutta, ajankohtaista tietoa ja vastauksia kysymyksiin KANGASALAN SOS.DEM. Uusia KUNNALLISJÄRJESTÖ ystäviä r.y. Ota yhteys: ja keskustellaan lisää Tarjoaa Sinulle: Suoran vaikuttamiskanavan Kangasalan kunnan asioihin Toimivan yhteyden myös valtakunnan tason päättäjiin Mahdollisuuden haastaviin luottamustehtäviin Mielenkiintoista ja rakentavaa järjestötoimintaa Uutta, ajankohtaista tietoa ja vastauksia kysymyksiin Uusia ystäviä TD POWER CLEANER on vahvasti emäksinen erikoispuhdistusaine puhdistaa kotona toimistossa teollisuudessa - Käytetään paikallisia palveluita autoissa veneissä yleispuhdistusaine sanan varsinaisessa merkityksessä. se on kaikki kotiinpäin Tarmo Dahlman Halimajärventie Kangasala tarmo.dahlman@tdchem.fi Puh TD Chemicals Ota yhteys: isto.kaarne@kolumbus.fi ja keskustellaan lisää RAKENNUS JA MAALAUS R & T Laitinen Ay KANGASALAN RAKENNUS Tapio Laitinen RAKENNUSPARI JA MAALAUS AY R & T Laitinen Ay Uudis- ja korjausrakentamista HAVISEVA, Tapio Laitinen SUINULA Puh HAVISEVA, Puh SUINULA Kirjanpitopalvelu Kirjanpitopalvelu Asta Solin Puh./fax , gsm Puh./fax Kivihuhdantie , 44, gsm SUINULA Kivihuhdantie 44, SUINULA JARMO VIITA Puh. JARMO VIITA 671 TD Chemicals Edelleen mukana, taito tallella, hanskat kädessä. Edelleen mukana, taito tallella, hanskat kädessä. Sähköasennuksia jo vuodesta 1993 SÄHKÖ-ISKELÄ Puh Sähköasennuksia jo vuodesta 1993 Kaivuri- ja kuormauspalveluja Kaikki viheralueiden pintatyöt Kaivuri- Maa-aineisten ja kuormauspalveluja toimitukset Kaikki ja kuljetukset viheralueiden pintatyöt H. MUSTILA SÄHKÖ-ISKELÄ Maa-aineisten Myös BOBCAT toimitukset TD palvelu ja kuljetukset POWER CLEANER Myös on BOBCAT vahvasti palvelu emäksinen erikoispuhdistusaine Puh H. 3737, MUSTILA GSM rmo Dahlman Vankalla Vankalla kokemuksella kokemuksella ja tehokkaalla ja puhdistaa runko-ohjatulla kotona toimistossa kalustolla. kalustolla. teollisuudessa - Nevastie 39, RUUTANA limajärventie autoissa veneissä Puh , GSM Kangasala yleispuhdistusaine sanan varsinaisessa Nevastie 39, RUUTANA merkityksessä.

10 Kyläkuoro Kuusamat - laulamisesta voimia ja iloa Muistikuvia vuosien takaa, Pirkko Pihlajamaa Asuin Suinulassa vuosina urheilukentän laitamilla. Tästä ajanjaksosta on jäänyt minulle mieleeni monia hyvin positiivisia muistoja. Yksi rakkaista muistoistani liittyy laulamiseen kylän omassa kuorossa, jonka vetäjänäkin sain olla lähes 10 vuotta aina poismuuttooni asti Nokian Tottijärvelle. Laulavaiset kyläläiset olivat kylätoimikunnan tukemana perustaneet kyläkuoron jo pari vuotta ennen kylälle muuttoani. Tomerasti Helinin Paula Havisevalta sitä silloin alussa veti ja heti muuttovuotenani liityin joukkoon. Kuorossa tutustuin uusiin ihmisiin ja pääsin siten nopeasti osaksi kyläyhteisöä. Reilussa 10-henkisessä kuorossa lauloi parhaimmillaan lä- hes parikymmentä laulajaa ja mukana oli välillä jokunen mieskin. Kerran viikossa harjoittelimme vapaaehtoisvoimin Havisevan koululla. Neli- ja kolmiääniset laulut vaativat pieneltä harrastelijakuorolta innokasta harjoittelua ja siihenhän porukka oli valmis panostamaan. Tiukkapipoisuudesta ei harjoituksissa ollut tietoakaan, vaan nauru siivitti harjoitusiltoja. Kyllä siinä laulaessa väkisinkin unohtuivat arkiset askareet ja huolet. Vaikka joskus väsyneenä työpäivän jälkeen potki itsensä harjoituksiin, hetken laulettua oli väsymys kaikonnut pois. On helppo itse kokeneena uskoa moderniin aivotutkimukseen, joka kertoo, että laulamisella on usein yhteys mielialaan ja hyvinvoinnin kokemukseen. Laulamisellahan uskotaan olevan yhteys myös stressihormoni kortisolin tasoon. Alkuaikoina kuorolla ei oikein ollut nasevaa nimeä ja siksi muistaakseni ihan 80-luvun lopussa porukalla päätimme, että nimeämme kuoron: Kyläkuoro Kuusamat ja teemme sille oman logonkin. Luonnonkaunis kotiseutu suorastaan pakotti kuoron nimeen jotain alueen kasvi- tai eläinkunnasta: erilaisten kasvien ja lintujen joukosta valikoitui nimeen siten äänestyksen jälkeen kuusama. Kylän juhannusjuhlaan Haralan harjulle ja joulujuhlaan koululle tuli valmistaa vuosittain uusi ohjelmisto. Syntymäpäivätervehdyksiin, hautajaisiin ja seurakunnan tilaisuuksiin niin kylän omaan rukoushuoneeseen kuin Kangasalan keskustaankin tarvittiin hieman toisenlaista ohjelmistoa. Monipuolinen ohjelmisto laidasta laitaan sopi kaikille. Aina kuoro otettiin mielellään tilaisuuksiin mukaan ja se tietenkin lämmitti laulajia. Juhlavassa 70-itsenäisyyspäivän tilaisuudessa vuonna 1987 esiinnyimme Helinin Paulan johdolla kylätoimikunnan lahjoittamissa asuissa ja kajautimme komeasti Finlandia-hymnin. Muistan, että vierailijat ihmettelivät ihaillen, kuinka niin pienessä kylässä on saatu aikaiseksi oma tasokas kyläkuoro. Talkooperiaate ja rakkaus vapaaehtoistoimintaan saavat mukavia ihmeitä aikaan niin nyt kuin ennenkin! Toivottelen lauluintoa entiseen kotikylääni

11 Nostalgiaa Maanantai-ilta. Koulun kerhohuoneelta kuuluu iloinen puheensorina. Kymmenkunta naista kokoontuu harjoituksiin. Mi, mi, mi, mu, mu, mu, ma, ma, ma. Ääniä avataan ja nuotteja selataan. Vanha harmooniparka valittaa taitamattoman soittajan kynsissä. Pian laulu soi, ensin ehkä hapuillen, sitten voimistuen ja vahvistuen, kauniisti ja pehmeästi. Ei mitään vaativia teoksia, vaan jokaiselle tuttuja laulelmia vain. Keskiviikko. Painonnostosalissa kolisee ja paukkuu. Jytinä on korville käyvää. Ei siellä rautaa nosteltu vaan kangaspuut helskyivät, syntyi mattoja, poppanoita, pellavaliinoja ja ties mitä. Kirjanpitopalvelu Asta Solin Väänäsen Maila opasti ja neuvoi, leikittiin väreillä ja materiaaleilla. Sellaisetkin emännät, jotka eivät pitäneet itseään käsityöihmisinä, voivat ylpeillä itse kudotuista matoista lattialla ja liinoista pöydällä. Puh./fax , gsm Pisteenä i:n päällä Kivihuhdantie olivat palmusunnuntain 44, konsertit. SUINULA Juhlasali oli koristeltu viimeisen päälle. Akustiikkaa pehmensi kudontapiirin näyttely, jossa oli runsaasti esillä vuoden aikana tehtyjä töitä. Oikeiden esiintyjien rinnalla pääsi kyläkuoro Kuusamat esittelemään osaamistaan. Oli se vaan niin mukavaa Edelleen mukana, taito tallella, hanskat kädessä. Paula Helin Sähköasennuksia jo vuodesta 1993 entinen toimikuntalainen SÄHKÖ-ISKELÄ H. MUSTILA Puh , GSM Nevastie 39, RUUTANA M Hietikko AUTOKORJAAMO SEVI AUTOKORJAAMO Puh. M Hietikko SEVI KARKAISIJANKUJA M Hietikko 7, SUORAMA AUTOKORJAAMO Puh SEVI Puh M Hietikko KARKAISIJANKUJA 7, SUORAMA KARKAISIJANKUJA 7, SUORAMA Puh KARKAISIJANKUJA 7, SUORAMA Rakennuspeltityöt Sadevesijärjestelmät Peltityöt Rakennuspeltityöt Sadevesijärjestelmät Peltityöt Peltityöt Timo Nurminen Timo Nurminen Rakennuspeltityöt Mustijärventie Timo Sadevesijärjestelmät Nurminen 208, Suinula Peltityöt Puh Mustijärventie 208, Suinula Puh. Timo 040 Nurminen Mustijärventie 208, Suinula Puh Suoritan maanrakennusta tela- ja pyöräalustaisilla kaivinkoneilla Suoritan maanrakennusta tela- ja pyöräalustaisilla kaivinkoneilla Tmi Jarmo Valtatie Tmi Jarmo Valtatie Suoritan maanrakennusta tela- ja pyöräalustaisilla kaivinkoneilla Huhtalantie 119, Suinula Huhtalantie Suoritan maanrakennusta Tmi Puh. 119, Suinula Jarmo tela ja 625 pyöräalustaisilla Valtatie 515 kaivinkoneilla Puh Tmi Jarmo Valtatie Huhtalantie 119, Suinula Huhtalantie Puh , 625 Suinula 515 Olemme palvelleet 20 vuotta motoristeja! Puh Moottoripyöräliike Olemme palvelleet 20 vuotta motoristeja! Moottoripyöräliike Arkkitehtuuritoimisto Matti Silvennoinen Oy Sammonkatu Tampere puh Olemme palvelleet 20 vuotta motoristeja! Sammonkatu 64 Moottoripyöräliike Tampere 20 puh

12 Puh SUINULA RAKENNUSPELTITYÖT ILMASTOINNIT Parturi-Kampaamo KANGASALAN PELTITYÖ R. NURMINEN Marja-Leena Kiiveri Nattarin palvelukeskus, puh Puh SUINULA RAKENNUSPALVELU POHJOSMÄKI Solatie 23, Suinula Haralanharjun kesäkioski Parturi-Kampaamo Puh. auki Marja-Leena säävaraus Kiiveri Nattarin maanantaisin palvelukeskus, suljettu puh tied. puh Tarjolla Hilve Lötjösen hillomunkkeja TAMPEREEN MAALAUSHUOLTO OY Kaikkea maalausalan työtä REMOLLI PUH , TAMPEREEN SIITAMANTIE MAALAUSHUOLTO 267, SUINULA OY korjaa, Kaikkea saneeraa, maalausalan remontoi. työtä Olavi Asumaniemi PUH , Puh SIITAMANTIE 267, SUINULA RAKENNUSURAKOINTI RAKENNUSURAKOINTI Jorma Pohjosmäki Jorma Pohjosmäki Puh , SUINULA Sähkötekniikkaa vuodesta 1980 YHTYMÄ KASKI OY Puh , SUINULA Peemontie 1 REMOLLI RAKENNUSPALVELU korjaa, saneeraa, remontoi. POHJOSMÄKI Olavi Asumaniemi Puh Solatie 23, Suinula Puh Sähkötekniikkaa vuodesta 1980 Sähkötekniikkaa YHTYMÄ KASKI vuodesta OY 1980 YHTYMÄ KASKI OY Peemontie 1 Jukka Kaski Peemontie 1 Jukka Kaski REMOLLI korjaa, saneeraa, remontoi. Olavi Asumaniemi Puh Pelti- ja Rautarakenne K. Nurminen Ky ALIHANKINTATYÖT KIINTEISTÖJEN JA KESÄMÖKKIEN RAUTARAKENTE ET KAITEET TIKKAAT MATTOTELINEET YMS. Puh./fax , gsm Mäkirinteentie 23, Kangasala Sähkötekniikkaa vuodesta 1980 YHTYMÄ KASKI OY Peemontie 1 Jukka Kaski Pelti- ja Rautarakenne K. Nurminen Ky

13 VARATTU Lama Näinä päivinä tiedotusvälineissä puhutaan usein lamasta. Emme vielä tiedä, kuinka syvä lamasta tulee tai koska se loppuu. Lamoja on vuosikymmenten aikana ollut useampikin, mieleeni tulee muutamia tapahtumia 1930-luvulla eletyiltä ajoilta. 30 luvun lama oli vaikea. Amerikan pörssi räjähti, ja sieltä laman aiheuttama taantuma levisi useisiin maihin. 30-luvun tienoilla tapahtui muutenkin poikkeuksellisia asioita, oli tuhkarokkoepidemia sekä vuoden -29 lokakuussa tapahtunut Kuru-laivan uppoaminen Näsijärvellä. 150 henkeä hukkui ja 15 pelastui, näiden pelastuneiden joukossa oli havisevalainenkin tyttö, Sirkka Kuusela. Politiikan saralla kuohui myös monenlaisesti. Syntyi Lapuanliike, muilutettiin syyttömiä ihmisiä. Presidentti Ståhlberg puolisoineen kyydittiin itärajalle Joensuun tienoille, kuten monet muut. Oli Mäntsälän kapina. Kieltolaki kumottiin klo 10. Monet tehtaat olivat vajaakäytössä. Havisevalla ei ollut mitään muita kuin metsätöitä. Isäni kertoman mukaan jo aamutuimaan käveltiin 3-4 kilometriä hakkuupaikalle, lähdettiin halonhakkuuseen pokasaha ja kirves olalla. Pokasaha oli yksinkertaisin vehje millä puuta saattoi kaataa, ei ollut nähty untakaan moottorisahoista. Päivä siinä ahkerasti metsässä työskenneltiin, puhdistettiin ensin puun juuret lumesta että saatettiin puu kaataa, niin jatkui työnteko aivan iltahämäriin saakka. Näin oli mahdollista tienata vaikka voipaketin hinta. Tuskin työmiehet saamaansa palkkaa silti voihin käyttivät, ostettiin halpaa Paasivaara-margariinia tai vielä halvempaa Perhemargariinia. Kun muistetaan, että tähän aikaan ei ollut työttömyyskorvauksia, ei lapsilisiä, asumistukia eikä vanhuuseläkkeitä, ei mitään turvaa mistä olisi voinut apua saada, maaseudulla nähtiin jopa kerjäläisiä. He olivat kaupungeista lähteneet sinne ruokaa pyytämään. Samalta 30-luvulta tulee mieleeni yllätys; kummitätini Amerikasta tuli meille kylään. Kummejani olivat olleet Tilda ja Toivo Lintula. Uotilan talon omisti silloin Kustaa Lintula. Jostain syystä Toivo- poika kuoli pian avioiduttuaan. Liekö Tilda ollut ei-toivottu miniä, kun Kustaa Lintula oli markkaa antanut ja sanonut, että enää ei tällä sitten tähän taloon tulemista ole. Samaan aikaan iski Suomeen Amerikan-villitys, lähdettiin kultaa vuolemaan. Tilda tuumi käyttöä perintörahoilleen, ja päätti lähteä Amerikkaan muiden suomalaisten joukossa. Hangonniemen satamasta siihen aikaan Amerikkaan lähdettiin, Tilda siinä muiden mukana. Perille päästyään hän sai työtä palvelijana, samalla asunnon perheestä, jossa palveli. Sitten tuli se 30-luvun pula Amerikkaan, moni suomalainen joutui siellä 24 25

14 vaikeuksiin. Samaan aikaan alkoi Venäjältä tulla monenlaisia tiedotteita amerikansuomalaiselle väestölle, että lähtekää tänne, ihannemaahan Venäjälle, täällä on hyvä olla, on työtä, ruokaa, leipää, hyvät asunnot -tulkaa tänne. Joukko suomalaisia uskoi Venäjän propakandaan, kokosi joukon ja lähti matkaan. Laivalla taas tultiin Atlantin yli, kohta olivat heitä jo venäläiset vastassa ja niin vietiin tulijat junaan. Juna kulki päivätolkulla suurten metsien halki ja vihdoin päädyttiin jonnekin Venäjän pohjoisrajan tuntumaan. Asutuksesta ei ollut tietoakaan, asunnot olivat alkeellisia metsäkämppiä. Suomalaiset olivat sydänjuuriaan myöten pettyneitä, ettei ollutkaan sitä mitä luvattiin. Kukin keinotteli sitten omalla tavallaan pois sieltä metsäalueelta, Tilda onnistui pääsemään Viipuriin ja Viipurista edelleen Tampereelle veljensä perheeseen. Sieltä hän sitten tuli minua kummityttöään katsomaan, silloin olin 11 vuoden ikäinen. UNOHDA SIIVOUSHUOLESI! HOIDAN KAIKENLAISET SIIVOUSTYÖT HUOLELLA. LUUTTU JA HARJA KAARNE , Lapsen silmin Tilda näytti hienolta, oli Amerikan hepenet päällä ja korkeakorkoiset kengät jalassa, hattu päällä heinäkuun lämmössä. Hän oli päättänyt Venäjän- pettymyksen jälkeen lähteä takaisin Amerikkaan, äidin ja isän kanssa siitä keskusteli, kertoi Amerikan oloista, että kyllä sittenkin hän on sinne takaisin palaava. Näin kävi, ja Amerikasta alkoi sitten silloin tällöin tulla Tildan kortteja ja kirjeitä. Teemme kaikkien moottoripyörä, mopo, skootteri ja mönkijämerkkien huoltoja ja korjauksia puh Kului vuosi, ja Suomi sai eteensä sodat ja niistä raskaat sotakorvaukset. Suomalainen luonne on kuitenkin eteenpäin pyrkivä, rintamalta päässeet miehet olivat intoa täynnä- Suomi alkoi joka tavalla taas hiljalleen kohentua. Siinä ilmestyi taas yllättäin Tilda kuvioihin Hän oli mennyt naimisiin pohjalaisen miehen kanssa, mies oli hyvä ammattimies ja rakennuksilla töissä. YK:n suurta rakennusta hän rakensi, se on nyt meidänkin aikana ajankohtainen. Tilda ja hän asuivat Brooklynissa ja voivat ilmeiseti melko IHMISILLE,HEVOSILLE, KOIRILLE,KISSOILLE ym mukavasti. Ihmeelliseltä vaikutti, että Tildasta tuntui silti katkeralta. IHMISILLE,HEVOSILLE, KOIRILLE,KISSOILLE ym Tilda päivitteli ja kummasteli, että näinkö hyvin täällä Suomessa oikeasti REFLEKSOLOGISTA HOITOA voidaankin, että kaikki on näin kaunista. Hekin sieltä Amerikoista olivat pientä avustusosaa palkoistaan koettaneet tänne lähettää, ja sitä Tilda REFLEKSOLOGISTA eli vyöhyketerapiaa HOITOA hämmästeli että Suomessa olivatkin asiat näin hyvin hoidossa. Pitääköhän tässäkin paikkansa sananlasku oma maa mansikka, muu maa mustikka.. apua erillaisiin ongelmiin eli vyöhyketerapiaa myös selkä-hartia-päähieronta myös selkä-hartia-päähieronta rentouttaa ja aktivoi elimistöä Vaikka lama- ja sota-aika estivät normaalia kehitystä jatkumasta, pyrittiin apua erillaisiin ongelmiin siis silti pitämään yllä positiivista virettä. Haasteita jouduttiin kohtaamaan soita ja kysele lisää paljon, mutta eteenpäin kuitenkin katsottiin. Toivottavasti tämä nykyinenkin lama loppuu pian, jotta päästään taas kiinni paremman kauden soita ja rentouttaa ja aktivoi elimistöä PalveluPiste kysele lisää Positiivi elämään. eläinrefleksologi Elina Asumaniemi Saara Marjatta Korhonen, 88v. PalveluPiste puh Positiivi Puhelin (03) eläinrefleksologi vastaanotto Elina Asumaniemi Ratatie 19 Suinula 26 puh vastaanotto Ratatie 19 Suinula

15 Harjulan Hallan juhannusterveiset!!! Tällä hetkellä koneen ääressä kesä on vasta korvalla. Olin juuri seuraamassa koululaisten maastojuoksukisaa. Aurinko paistaa ja linnut livertää, ilmassa on kesän lupaus! Koululaiset olivat innokkaita juoksijoita, hyvässä hengessä kilpailtiin. Kiitos taas Hallan konkareille, te olette seuran kivijalka! Organisoitte kilpailun, veditte radan, otitte ajat, hankitte palkinnot, mehutarjoilu pelaa. Kaikki toimii! Maastojuoksua on tarkoitus harjoitella vähän lisää, ja siirtyä sitten sujuvasti yleisurheilukerhon pariin. Kentällä koetaan taas mukavia hetkiä lapset ja aikuiset yhdessä! Perhesuunnistuksen makuun pääsimme vapun aikoihin Mustoolla, minne Kekin Martti meidät kutsui. Harjoittelimme maastossa kartan käyttöä ja ihailimme komeita maisemia. Lopuksi kierros palkittiin muurinpohjaletuilla, niillä Hallan maukkailla, pitsireunaisilla Hieno päivä ja kokemus taas! Tällä tavalla liikunta ja liikkuminen monipuolisesti tulevat luonnollisena osana lasten arkeen. Tarkoituksena on saada liikkumisesta mielihyvää ja positiivisia kokemuksia. Sosiaalisuus ja sosiaaliset suhteet tulee hoidettua siinä sivussa. Se on parasta terveyden edistämistä ja perustaa elämälle. Tälle kylälle vasta muutama vuosi sitten muuttaneena edelleen ihmettelen ja ihailen sitä tarmoa ja motivaatiota, mitä seuramme kivijalkoina tuossa alussa mainitsemani konkarit osoittavat. Joka kylässä ei todellakaan ole tällaista ylellisyyttä, kuin oma urheiluseura. Seuran talous on hyvällä pohjalla, kun tehdään talkoita ja ollaan valmiina lähtemään ja tekemään, mitä milloinkin tarvitaan. työt? Varsinainen sopimus on tätä kirjoittaessani vielä tekemättä, mutta näin on alustava suunnitelma ymmärtääkseni. Tarvitsemme talkoolaisia siihen hommaan mukaan!!! Kekin Martille voi ilmoittautua, puh: Mukavaa kesää kaikille! Kiitokset koululle, vanhempainyhdistykselle, kyläyhdistykselle, sekä kaikille muille yhteistyötahoille kumppanuudesta! Kiitos! Jatketaan! Elina Rinne Harjulan Halla ry puheenjohtaja Pieni lisäys puheenjohtajan luvalla. Hallalla on meneillään jäsenmaksujen keräys. Perhemaksu 15 e, aikuinen 10 e ja lapsi 5 e. Mainitse maksaessasi viiteosassa aikuisten nimet ja lasten kohdalla syntymävuodet. Tili: Hallan nettisivut: Kiitos myös teille vapaaehtoiset jotka olette vetäneet vuoden aikana lasten liikuntakerhoja! Pojat ovat saaneet pelata sählyä, tytöt voimistella, sulkapallo pyörii, yleisurheilukerhon myötä on harjaannuttu monessa asiassa, koripalloa pelataan ahkerasti. Hiihdossakin saatiin laadukasta opetusta! Unohdinko jotain? Teidän panoksenne yhteisen hyvän eteen Tytöt saivat hyvän lähdön Hallan koululaisille 7.5. järjestämässä maastojuoksussa. Talven hiihtokilpailuun kuin myös maastojuoksuun on osal- on todella arvokas! listunut noin 130 oppilasta. Suurimman prosenttuaalisen osallistumisen Kesän aikana on tarkoitus huoltaa Suinulan kentän huoltorakennusta saanut luokka on hiihdoissa voittanut keirtopalkinnon. kunnan kanssa yhteistyössä. Kunta maksaa tarvikkeet ja Halla tekee Yleensä se on mennyt alaluokille

16 Palokärki ja pyromaani Vuonna 1932 valmistunut torni Haralan vuorelle herättää monenlaisia muistoja monelle ihmiselle, ja ennen kaikkea kyläläisille. Minulle se tuo mieleen ne monet talkoot, joilla tornia ehostettiin ja korjattiin. Alatasanteen katto oli alun perin tehty päreistä ja varmaankin jo ainakin kertaalleen uusittu, mutta vuonna 1983 silloinen kylätoimikunta (nykyisin kyläyhdistys ry) päätti, että se on uusittava, saatiin pari ammattimiestä innostumaan asiasta, ennen kaikkea Huokuniemen Onni ja Pavialan Lauri toimivat mestareina, saatiin nuorisoseuralta ja kunnalta avustukset ja niin tolppailmoituksilla kutsuttiin porukkaa töihin mukaan, yksi viikonloppu aamusta iltaan revittiin päreitä, naputeltiin raakapontti paikalleen ja huopa päälle, naisväki siivos ympäristöä ja hieno siitä tulikin. Juhannusjuhlia oli järjestetty uudelleen lämmitettynä jo vuodesta 1979 ja haluttiin jonkinlaista esiintymislavaa, kunta myönsi poikkeusluvan lavalle, jonka arkkitehti Matti Silvennoinen piirsi ja jälleen pidettiin talkoot. Tähänkin saatiin kunnalta pieni avustus ja niin maisemaan sopiva lava rakennettiin ennen juhannusjuhlaa vuonna Näistä talkoista muistan, että Lauri Paviala veisti kotonaan kaiteiden tolpat ja Virran Kauko toimi maalarina. Jostain syystä käpytikka innostui hakkaamaan tornin vuorilaudoitukseen reikiä. Pari vuotta se siellä koputteli ja sai aikaan yli 20 reikää, lopulta asiaan puututtiin, saatiin läänistä lupa ampua tikka. Tuomisen Reijo vanhana metsämiehenä sai tämän tehtävän, mutta kas kummaa käpytikka katosi samoihin aikoihin, siirtyi ilmeisesti asemarakennuksen kimppuun. Torni oli aika karmeassa kunnossa ja niin kylätoimikunta järjesti talkoot, edesmennyt Peltosen Aarne oli nokkamiehenä, vuorilaudat maalattiin valmiiksi alhaalla ja hurjimmat löi ne ns. kelkasta kiinni, samalla kulmiin laitettiin pellistä vuorilaudat. Ne teki Nurmisen Risto. Joskus ehkä vuonna 1995 oli jonkinlainen tornin katsastus ja silloin havaittiin, että eräs pystypilari oli alapäästään täysin lahonnut. Pilari oli alapäästään kallion kolossa ja vesi oli tehnyt tehtävänsä, se olikin hankala korjattava ahdas paikka, mutta Pohjoismäen Jokkeri ja Huillan Tapio sinne vaan ryömi, laho pois ja tynnyriin valettiin uusi anturi tolpalle. Näissä talkoissa muistaakseni tapahtui niin, että Sinisalon Tiltu mitään ennalta ilmoittamatta saapui termospullojen, mukien, karjalanpiirakoiden ja tuoreiden kahvipullien ym. kanssa tornille ja ei tarvinnut kahta kertaa väkeä pöytään pyytää. On todella hieno asia, että koko kyläyhteisö on jossain määrin ollut talkoissa mukana. S.P. Parturi-Kampaamo Sinikka Hietala Parturi-Kampaamo Sinikka Hietala Palvelen Palvelen Teitä sopimuksen mukaan. mukaan. Olen lomalla Ruutanantie 771, Korvenperän risteys. Ruutanantie 771, Korvenperän risteys. Puh Toivotan asiakkailleni hyvää hyvää kesää. kesää TEKSTIILIT,KEMIKAALIT JA TALOUSTAVARAT JATKUVASTI EDULLISIN HINNOIN! TULE TEKEMÄÄNLÖYTÖJÄ! 30 31

17 www. haviseva.fi Kyläyhdistyksellämme on runsaan vuoden ajan ollut omat sivut netissä www. haviseva.fi Sieltä löytyy kaikki tarpeelliset tiedot kyläyhdistyksestä, sen hallituksesta ja tulevista tapahtumista. Samoin sieltä voi lukea parin viimeisen vuoden Juhannuslehden osin värillisenä painoksena. Uuden näkötornin rakentamisen eri vaiheita voi katsoa Marja Järvikaislan ottamista kuvista. Sivuille pääsee myös suoraan: Ulkolaisille vierailijoille on tarkoitettu englanninkielinen osuus: Haralanharju Briefly in English *** Asukkaita kyliemme alueella on 833 henkilöä. *** Vilkkaalla ysitiellä Havialantien risteys on vaarallinen. Ysitietä parannetaan vaiheittain Ysitien suunnitelmaehdotuksessa (sivulla 43) Suinulan eritasoliittymä tulee hieman nykyisestä tasoliittymästä Tampereen suuntaan, mutta sen toteutuminen siirtyy kauas tulevaisuuteen. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin kuvassa oranssina näkyvä tieyhteys ja alikulku ysitien ali. Alikulku on tarkoitettu sekä autoille että kevyelle liikenteelle. Havialantien liittymä tulisi siis tasoliittymänä maantien 3403 (Korvenperäntien) kautta. Tiesuunnitelma on tarkoitus käynnistää kesän jälkeen. Hanke ei ole lähivuosien toteutusohjelmassa, mutta on yksi tärkeimmistä kohteista, kun yleissuunnitelmaa aletaan vaiheittain toteuttaa. Ensimmäisessä vaiheessa tulisi siis alikulku nykyisen tien kohdalle ja alikulkua jatkettaisiin, kun tietä tulevaisuudessa levennetään. Pro Ysitie-yhdistys puhuu tien puolesta Havisevan koulun ekaluokan aloittaa vuoden 2009 syksyllä Ysitien imagon nostaminen ja tien jääminen vähäiselle huomiolle valtion suunnitelmissa vaikuttivat siihen, että Pro Ysitie-yhdistys perustet- 19 koululaista. tiin Tampereella. Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio kaupunkeja *** yhdistävä ysitie on yhdistyksen mukaan maan tärkein poikittaisväylä. Tien edunvalvonnan ongelmaksi todetaan mm. se, että tie kulkee lukuisten Vuoden 2008 juhannuksen jälkeen on syntynyt 11 lasta tiepiirien ja maakuntien alueella ja kokonaisuuden etua ei ku- Suinulan postinumeron alueella kaan valvo

18 Tervetuloa matkalle mukaan! ke 24.6./44, to 25.6./52, pe 26.6./52 Satahäme soi, Ikaalinen la Kesäretki Karimaan Puutarhalle, Leineperin Ruukille Ulvilaan ja Poriin 70 /hlö su Taidematka Punkaharjulle ja Retrettiin 70 /hlö su ja Korkeasaari/Linnanmäki/Suomenlinna Lapset alle 12-v 20 /hlö, muut 30 /hlö pe 3.7. Himoksen Iskelmäfestivaalit 67 /hlö la 4.7. All shook up- Musikaali Turun Samppalinnassa 58 /hlö la-su Eteläinen saaristotie Ahvenanmaalle 218 /hlö su 5.7. ja Olavi Virta - Musikaali Sappeella 35 /hlö to-su , , Pohjolan Pariisi PIETARI 290 /hlö la-su Olutfestivaalit Tallinnassa 128 /hlö la ja 1.8. Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle, Pyynikin kesäteatteri 40 /hlö la-su Hansapäiville Viron Tarttoon 145 /hlö to-su Liikunnallinen meriloma Pärnuun 335 /hlö la Seilin Saari -Sielujen saari 91 /hlö la-su Pohjoinen saaristotie 183 /hlö pe-su Leigon järvimusiikkitapahtuma ja Kärhön puutarha, Tartto 185 /hlö su Aira Samulinin Hyrsylän mutka, Alitalon viinitila, Mustion Linna 85 /hlö ma-pe Ruskaksi Rukalle! 290 /hlö 2hh:ssa, 290 /hlö 4hh:ssa tai 260 /hlö 4 hengen kelomökissä Rukatuvassa ma-pe ja Vuosselin Helmeen Rukalle! 145 / 2 hlö huoneistossa, 100 /hlö 3 hlö huoneistossa, 75 /hlö 4 hlö huoneistossa la-su My fair lady-hotelli/musikaalimatka 94 /hlö su 27.9., , , ja Ateneumin taidemuseo, Pablo Picasson näyttely ja Sinebrychoffin taidemuseo 58 /hlö la Osaava nainen Messut 40 /hlö la-su Martin Markkinat, Viro 94 /hlö la-su Romeo ja Julia- Baletti/Hotellimatka 94 /hlö to-su Ensilumille Vuosselinhelmeen Rukalle 145 /hlö 2hlö huoneistossa, 100 /hlö 3hlö huoneistossa, 75 /hlö 4hlö huoneistossa Lähdöt: Haviseva, Suinulan asema, Ruutana ja matkan varrelta mukaan. Lisää matkoja löytyy Soita meille, niin lähetämme matkaesitteemme teille! Täyden palvelun matkatoimisto ja tilausliikenne palveluksessasi. ILMASTOINNIT KANGASALAN PELTITYÖ R. NURMINEN Puh SUINULA Parturi-Kampaamo Marja-Leena Kiiveri Nattarin palvelukeskus, puh TAMPEREEN MAALAUSHUOLTO OY Kaikkea maalausalan työtä PUH , SIITAMANTIE 267, SUINULA RAKENNUSURAKOINTI Jorma Pohjosmäki Somerotie 11, Kangasala, puh. (03) , , fax (03) info@sirpanbussimatkat.fi Fysioterapia, Puh tukipohjalliset, 363, lymfaterapia, tuotemyynti SUINULA 35 LVIS INSINÖÖRITOIMISTO

19 Siivouspalvelut Metallityöt Kiinteistöjen kunnossapitotyöt Kivihuhdantie Suinula Siivouspalvelut Metallityöt Kiinteistöjen Siivouspalvelut kunnossapitotyöt Metallityöt Kivihuhdantie 19 Kiinteistöjen kunnossapitotyöt Suinula Kivihuhdantie Suinula Lihasulan Suomenlampaiden jalostuslampola. Maan ainoa yksityinen. Myös karitsanlihatuotteita. Mukana maatalouskoulutuksessa. Lihasulasta alkaa myös Kaarinanpolun vaellusreitti. Puh

20 Fysioterapia, tukipohjalliset, lymfaterapia, tuotemyynti LVIS INSINÖÖRITOIMISTO SEPPO KARVES & CO OY SARIOLANTIE 46 B RUNEBERGINKATU 19 B SUINULA HELSINKI P GSM F F seppo.karves@lvis.inet.fi kaj.karves@lvis-karves.fi SUUNNITTELUA, RAKENNUTTAMISTA JA VALVONTAA LVIS-TEKNISTÄ KOULUTUSTA JA MITTAUSPALVELUA ENERGIASELVITYKSET JA KUNTOKATSELMUKSET PERUSTETTU ELI 40 VUOTTA LVI-TEKNIIKKAA ************************ TOOSILAN ELÄINLÄÄKÄRIPALVELU OY Cannamare WEB design puh cannamare@cannamare.fi Eläinlääkäri Jessica von Wendt ja shetlanninlammaskoira Elvis. Eläinlääkäri ICT konsultointi Jessica von Wendt Toosilanniementie Suinula Puh. (03) tparhaiten tavoitat arkisin klo 9 11 tilta- ja viikonloppuajat sopimuksen mukaan ttalli- ja kotikäynnit