HELSINGIN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPILAITOS LEHTIKUUSENTIE 4. HANKESUUNNITELMA Vesikaton (vaihe 2), ikkunoiden ja julkisivun peruskorjaus

Transkriptio

1 HELSINGIN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPILAITOS LEHTIKUUSENTIE 4 HANKESUUNNITELMA Vesikaton (vaihe 2), ikkunoiden ja julkisivun peruskorjaus HELSINGIN KAUPUNKI

2 TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO Hankkeen perustiedot Hankkeen tarpeellisuus Laajuus ja aikataulu Rakennuskustannukset Vuokrakustannukset ja rahoitus TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT Hankkeen tarpeellisuus ja kiireellisyys TOIMINNAN KUVAUS TYÖN LAAJUUS Yleistä LAATUTASO Tekninen laatutaso Rakennussuunnitteluratkaisut Rakennetekniset ratkaisut LVI-tekniset ratkaisut Sähkötekniset ratkaisut Rakennustyön järjestelyt Työmaajärjestelyt TURVALLISUUSASIAKIRJA AIKATAULU KUSTANNUKSET RAHOITUSSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUS Vuokra TOTEUTUS- JA YLLÄPITOVASTUUT VÄISTÖTILAT JA TOIMINTAOLOSUHTEET KORJAUS- JA MUUTOSTYÖN AIKANA TYÖRYHMÄ... 9

3 3 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus ja aikataulu 1.4 Rakennuskustannukset Nimi Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Paikkatieto Kaupunginosa 18 Laakso Kortteli 625 Tontti 1 Osoite Lehtikuusentie 4 Käyttötarkoitus Opetusvirasto Bruttoala brm² Kohde on vuosina 1957, -60, -63 ja 88 rakennettu koulurakennus. Rakennuksessa on tehty peruskorjaus vuonna 2003, jolloin ilmastointia on uusittu. Rakennus on talvella kärsinyt pahoja vesivaurioita sekä katossa että julkisivuissa ja ikkunoissa. Kosteus- ja rakennetutkimuksessa 2011 rakenteissa on todettu kosteutta ja mikrobikasvustoa. Tutkimuksen yhteydessä tehdyssä sisäilmastokyselyssä saatujen tietojen mukaan henkilökunnalla on ollut sisäilmaan liitettyjä oireita. Lisäksi ilmanvaihtokanavista on löytynyt kohonneita arvoja ulkoilmapölystä, huonepölystä sekä mineraalivillakuiduista. Maanvastaisten seinärakenteiden ja alapohjarakenteiden kosteusteknisessä tutkimuksessa 2011 on löydetty viitteitä kosteus- ja homevaurioita. Muutokset koskevat kaikkia ulkoseiniä, ulkoikkunoita ja ulko-ovia sekä perustuksia, A-, B-, D- ja E-osan sekä yhdyskäytävän kattoja sekä maanvaraisten lattialaattojen pintamateriaaleja. Aikataulu on seuraava: Suunnitelmien tekeminen 05/ /2012 Rakentamisen valmistelu 03-04/2012 Rakentaminen on tavoitteena suorittaa 05/ /2013. Kustannusarvio alv 0% / brm² alv 0% - kausi 3/2012, RI = 134,8 ja THI = 155,8

4 1.5 Vuokrakustannukset ja rahoitus 4 Kiinteistön teknisellä peruskorjauksella ei ole vuokravaikutusta. Tilakeskus on varautunut rahoittamaan hankkeen investointimäärärahoista vuosina TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Hankkeen tarpeellisuus ja kiireellisyys Joululomalla 2010 tapahtuneiden vesivaurioiden seurauksena koulun toiminta on siirtynyt väistötiloihin. Helsingin kaupunki Rakennusvirasto HKR-Rakennuttaja on tehnyt kosteus- ja rakennetutkimuksen Tutkimuksen yhteydessä tehdyssä sisäilmastokyselyssä saatujen tietojen mukaan henkilökunnalla on ollut sisäilmaan liitettyjä oireita. Aaro Kohonen Asiantuntijapalvelut on tehnyt maanvastaisten seinärakenteiden ja alapohjarakenteiden kosteusteknisen tutkimuksen Tutkimuksessa on löydetty kosteus- ja homevaurioita. 3 TOIMINNAN KUVAUS Rakennus on toiminut Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen Laakson yksikön opetustiloina. Toiminta säilyy entisellään. 4 TYÖN LAAJUUS 4.1 Yleistä Rakennuksen A-, B-, D- ja E-osien sekä yhdyskäytävän katot uusitaan. Sisääntulokatokset uusitaan tai korjataan. Kaikki perustukset kaivetaan auki, eristetään ja salaojitetaan. Kellarikerroksissa kosteiksi todettujen seinien rakenteet uusitaan. Niissä kellaritiloissa, joissa on mitattu kohonneita kosteusarvoja, lattiapinnoite vaihdetaan kosteutta läpäiseväksi. Ulkoseinien eristeet ja pintamateriaalit uusitaan. Kellarikerroksissa kosteiksi todetut, sisäpuoliset tiilimuuraukset ja kosteudeneristykset puretaan. Metallirunkoiset ikkunat ja ulko-ovet kunnostetaan ja maalataan. Puurunkoiset ikkunat ja ulko-ovet uusitaan. Pääsisäänkäynnin yhteyteen rakennetaan määräykset täyttävä pyörätuoliluiska. Istutuslaatikot, jotka joudutaan purkamaan salaojituksen yhteydessä, uusitaan. Istutuslaatikoiden istutukset uusi-

5 taan. Sisäpihan pintarakenteet, pensasistutukset ja koristepuut uusitaan. 5 Julkisivuun kiinnitetyt valaisimet ja kello uusitaan. Räystäskourut ja syöksytorvet varustetaan lämmityskaapeleilla. Purettaviin, sisäpuolisiin tiiliseiniin kiinnitetyt sähköasennukset kiinnitetään uudestaan. Rakennus varustetaan ulkopuolisella sadevesiviemäröinnillä. Purettaviin, sisäpuolisiin tiiliseiniin kiinnitetyt LVI-asennukset kiinnitetään uudestaan. Ilmanvaihtojärjestelmän ilmamäärät mitataan ja säädetään. Ilmanvaihtolaitteet ja kanavistot imuroidaan ja nuohotaan. 5 LAATUTASO 5.1 Tekninen laatutaso Rakennussuunnitteluratkaisut Rakennuksen korjauksessa pyritään täyttämään voimassa olevia lakeja, asetuksia ja määräyksiä samalla kuin huomioidaan rakennuksen rakennushistoriallinen arvo ja museaaliset näkökohdat. Käytetyt rakenteet ja materiaalit ovat kulutusta kestäviä, kunnostettavia, helposti puhdistettavia ja käyttökustannuksiltaan edullisia mutta samalla vastaavat rakennuksen alkuperäisen suunnittelijan käyttämiä ratkaisuja. Käytettävillä materiaaleilla on M1- päästöluokitus. Suunnittelussa noudatetaan kestävän kehityksen periaatetta tavoitteena elinkaarikustannuksiltaan sekä käyttökustannuksiltaan edulliset ratkaisut, rakenteet ja materiaalit. Arkkitehtoninen laatutaso Rakennuksen ulkokuoren korjauksessa pyritään käyttämään rakennuksen alkuperäisen suunnittelijan, arkkitehti Aarne Ervin, arkkitehtuurin hengen mukaisia ratkaisuja. Rakennuksen ulkoinen ilme on moderni, materiaalit vaaleita ja ikkunapinnat suuria. Vuosien kuluessa ikkunoita on levytetty umpeen, korvattu julkisivulasilla ja jaettu pienempiin osiin. Alkuperäistä ikkunajakoa pyritään palauttamaan kun takana oleva huonejako sen sallii. Ikkunoiden lasipinnan suhde syvyyssuunnassa julkisivupintaan pyritään pitämään mahdollisimman samana kun alkuperäisessä julkisivussa. Sokkelit ja lattiat Rakennuksen pohjakerroksen kosteusongelmien vuoksi kaikki kellarikerroksen sisäpuoliset rakennekerrokset puretaan ja eristys siirretään ulkopuolelle. Ulkopintaan tulee eristerappaus, jonka vä-

6 5.1.2 Rakennetekniset ratkaisut 6 risävy ja struktuuri vastaavat mahdollisimman hyvin vanhaa maalattua betonisokkelia. Vanhat sekä uusittavat betonisokkelin osat maalataan samaan sävyyn sokkelin yhtenäisen ilmeen saavuttamiseksi. Niiden kellarien lattioiden pintakerrokset, joissa on todettu kosteutta, puretaan ja korvataan kosteutta läpäisevillä lattialaatoituksilla tai maalilla. Ulkoseinät Ulkoseinien julkisivumateriaalit ja eristeet puretaan betonirunkoon asti. Uudet eristeet ovat sertifioitu polyuretaanivuorivillaeriste, jonka avulla minimoidaan ulkoseinien rakennepaksuuden kasvua. Julkisivumateriaaleiksi on valittu alkuperäisten materiaalien nykyaikaisia vastaavuuksia. Maalattu tiili korvataan samankokoisella, poltetulla, vaalealla tiilellä, jonka huolto on ongelmattomampaa. Levyseinäosiin palautetaan alkuperäinen ruuvikiinnitys ja levyjako. Alun perin väliaikaisina rakennetut kevytbetoniseinät jätetään näkyviin julkisivuihin ja niiden eristystä parannetaan vaalean sävyisellä eristerappauksella. Katot ja katokset Uusittavien kattojen eristeet ja vesikatto vaihdetaan. Uusittavien vesikattojen materiaaliksi tulee kuumasinkitty, konesaumattu pelti, joka maalataan katon kestävyyden parantamiseksi. Peltikaton alle rakennetaan aluskate. Ikkunat ja ovet Rakennuksen metallirunkoiset ikkunat ja ulko-ovet kunnostetaan ja maalataan. Itäjulkisivulla yksi puinen ikkuna-säleikköelementti sälytetään ja kunnostetaan. Muut puuikkunat ja ovet vaihdetaan. Uudet ikkunat ovat kiinteitä puu-alumiini-ikkunoita varustettuna kolminkertaisella lämpölasilla, jotka täyttävät ilman- ja sateenpitävyyden, lämmöneristävyyden ja tuulenpaineen kestävyyden osalta nykyiset vaatimukset. Eteläjulkisivun ikkunat varustetaan aurinkosuojaeristyslasilla. Tuuletusluukkujen puiset säleiköt korvataan alumiinisilla, polttomaalatuilla säleiköillä, jotka tehdään ulkonäöltään puisten säleiköiden näköisiksi. Piharakenteet Pääsisäänkäynnin yhteyteen rakennetaan määräykset täyttävä pyörätuoliluiska. Istutuslaatikot, jotka joudutaan purkamaan perustusten salaojituksen yhteydessä, uusitaan ja pensasistutukset uusitaan. Sisäpihan pintarakenteet, pensasistutukset ja koristepuut uusitaan. Korjaushankkeen yhteydessä uusitaan julkisivu- ja vesikattorakenteet kokonaan purkamalla vanhat rakenteet kantavaan runkoon asti (pilari laatta rakenne) ja uusimalla rakenteet täyttämään lämmöneristyksen osalta vuoden 2010 mukaiset vaatimukset soveltuvin osin (A-osassa on poikkeuksia tietyillä rakenneosilla). Rakennuksen paloluokka on P1.

7 5.1.3 LVI-tekniset ratkaisut Sähkötekniset ratkaisut 5.2 Rakennustyön järjestelyt Pohjakerroksissa maata vasten esiintyy rakenteita, joissa lämmöneriste on kantavan betonirakenteen sisäpuolella huonetilasta katsoen tiiliverhouksen takana. A-osassa rakennusta nämä sisäpuoliset rakenteet puretaan kaikki pois sekä desinfioidaan ja injektoidaan jäljelle jäävä betonirakenne. Niissä osissa pohjakerrosta, joissa rakenteena on vain yksikertainen (massiivinen) betoniseinä, rakenteet kuivataan, desinfioidaan ja pinnoitetaan uudelleen (D- ja E-osien väestösuojatilat). Vain C-osan pohjakerroksessa ei kovin laajoja toimenpiteitä tarvitse tehdä. Salaojitukset uusitaan koko rakennuksen ympärillä ja sadeveden poistojärjestelmät uusitaan siten, että ne toimivat eivätkä kerää vettä rakennuksen seinustoille. Tässä yhteydessä maanpintoja muotoillaan uudelleen. Kiinteistö on liitetty HSY:n vesi- ja viemäriverkostoon sekä Helsingin energian kaukolämpöverkostoon. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ruokalan, A-osa ja OPO.n tilojen ilmanvaihtokojeet on varustettu lämmön talteenottolaitteilla. Kiinteistön sadevedet on osittain johdettu maastoon ja osittain kunnan viemäriverkostoon (sekavesiviemäröinti). Tämän remontin yhteydessä rakennetaan A-osan kattosadevesille sadevesiputkisto joka liitetään kunnan verkostoon. Rakennuksen muuta sadevesiverkostoa korjataan sisäpihan ja sisäänkäyntien katoksien osalta. Rakennuksen perusvedet (salaojavedet) johdetaan uusien perusvesikaivojen kautta kunnan verkostoon. Vesi- ja lämpöjohtoja sekä lämmityspattereita joudutaan irrottamaan ja asentamaan uudelleen paikoilleen rakennusteknisten töiden johdosta. Rakennuksen ilmanvaihtokanavat sekä kaikki ilmanvaihtolaitteet nuohotaan ja puhdistetaan. Ilmanvaihtolaitteisto säädetään suunnitelmien mukaiseen arvoon ja tarkastetaan rakennuksen painesuhteet mittaamalla. Rakennuksen vesikaton ja julkisivujen uusinnan yhteydessä uusitaan ulkoseinään kiinnittyvät valaisimet ja johdotukset. Sisäpihalle siirretään nykyisiä ja asennetaan uusia pylväsvaloja. Ulkoseiniin kiinnitetyt kameravalvonnan ja muut telepisteet irrotetaan ja asennetaan uudestaan. Nykyinen ulkokello uusitaan. Sisätiloissa uusitaan purettavien sisäseinien asennukset. Vahvavirtaryhmät ja telepisteet uusitaan nykyisiin keskuksiin. Vesikaton sulanapitokaapelit uusitaan ja liitetään nykyisiin jakokeskuksiin. Vesikaton nykyisten huippuimurien syötöt irrotetaan ja asennetaan uudelleen. 7

8 5.2.1 Työmaajärjestelyt 8 6 TURVALLISUUSASIAKIRJA 7 AIKATAULU 8 KUSTANNUKSET Rakennuksen käyttäjät ovat siirtyneet väistötiloihin. Koko rakennuksen alue on työmaa-aluetta. Hankkeessa on otettu huomioon VNa 205/2009 mukaiset määräykset ja turvallisuusasiakirjan laatiminen etenee hankkeen vaiheiden mukaisesti. Tavoiteaikataulu on seuraava: Suunnitelmien tekeminen 05/ /2012 Rakentamisen valmistelu 03-04/2012 Rakentaminen on tavoitteena suorittaa 05/ /2013 Rakennustyön kustannukset 9 RAHOITUSSUUNNITELMA 10 KÄYTTÖTALOUS Kustannusarvio on alv 0% Kausi 3/2012, RI = 134,8 ja THI = 155,8. Neliökustannukset (alv. 0 %) 794 / brutto-m². Hanke rahoitetaan kiinteistöviraston tilakeskukselle osoitetulla investointimäärärahalla. Hanke sisältyy vuoden investointitalouden määrärahoihin, jossa sille on varattu määrärahaa vuosille Vuokra Kiinteistön teknisellä peruskorjauksella ei ole vuokravaikutusta. 11 TOTEUTUS- JA YLLÄPITOVASTUUT Toteutus- ja ylläpitovastuu on kiinteistöviraston tilakeskuksella. 12 VÄISTÖTILAT JA TOIMINTAOLOSUHTEET KORJAUS- JA MUUTOSTYÖN AIKANA Oppilaitoksen käyttäjät ovat siirtyneet väistötiloihin talvella Väistötilat sijaitsevat ns. Meritalossa, Haapaniemenkatu 7-9.

9 13 TYÖRYHMÄ 9 Kiinteistövirasto / tilakeskus Arto Manninen Juha Andsten Arto Uimonen rakennuttajainsinööri sähkörakennuttaja lvi-rakennuttaja Suunnittelijat Arkkitehtisuunnittelu: HMT Arkkitehdit Oy Winni Ekelund Rakennesuunnittelu: Aaro Kohonen Oy Veikko Leino Marcus Julin LVI-suunnittelu: Airix talotekniikka Oy Timo Svahn Ari Wuokko Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Stacon Oy Micael Wickström Liitteet: Kustannusarvio, liite 1

10