Opetus- ja kulttuuriministeriön NUPO-tiedote

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Ministeriössä mietittyä Kuullaan nuoria / 33 OKM Liikkuva koulu -toiminta valtakunnalliseksi jaossa 7 miljoonaa / 34 Kuntien tehtävien purku: vähemmän byrokratiaa, enemmän aikaa opettamiseen / 35 Ehdotuksia maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen / 35 Kulttuurin ja liikunnan kärkihankkeet käynnistyivät lasten kuulemisella / 37 THL Tupakoivat pojat usein myös nuuskaavat / 37 Suomalaisnuorten päihteiden käyttö on vähentynyt / 38 STM Rahapeliyhtiöt yhdistyvät haittojen ehkäisy helpottuu / 39 TOIMITUS Anna Tiitinen anna.tiitinen@alli.fi p TOIMITUSKUNTA Opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja viestintäyksiköt MINISTERIÖSSÄ MIETITTYÄ Kuullaan nuoria Miltä näyttää nuorten arki valtionhallinnon uudistusten jälkeen? Monet hallitusohjelman kirjaukset ja kärkihankkeet koskettavat nuoria. Me Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnassa toivomme, että nuoria koskevat valtionhallinnon muutokset tehdään avoimesti, kuullen sekä nuorten parissa toimivia asiantuntijoita että nuoria palvelujen käyttäjinä. Myös ei-aktiivisten nuorten ääni on tärkeää saada esille, ja teemme töitä nuorten äänen esiintuomiseksi. Mutta miten nuorten kuuleminen todellisuudessa otetaan huomioon hallitusohjelmaan kirjattujen isojen muutosten yhteydessä? Nuoret käyttävät monia sellaisia palveluja, joihin muutokset ovat kohdistumassa, joten nuorten äänen pitäisi kuulua jo valmisteluvaiheessa esimerkiksi lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointina. Nuorten palveluja kehitetään Lapsi- ja perhepolitiikan muutosohjelman yhteydessä, pääpainon ollessa lasten ja lapsiperheiden palveluissa. Ohjelmaan on kirjattu lasten ja nuorten kuuleminen. Tiedämme, että nuoria autetaan parhaiten matalan kynnyksen palveluilla, jotka linkittyvät nuorten arkeen. Ohjaamo-malli on tästä hyvä esimerkki. Hyvät kokemukset palveluista leviävät puheina nuorten keskuuteen. Toimivat mallit nuorten tukemiseksi vähäisellä byrokratialla onkin saatava laajasti käyttöön. Nuorisotyöttömyys on iso haaste. Kärkihankkeista nuorisotakuulle on asetettu ulkoisesti suuret tavoitteet. Tavoitteiden asettelun yhteydessä on kuitenkin unohdettu rahoitus ja kärkihankkeen tulokset uhkaavat jäädä vaisuiksi. Nuorisotyöttömyys lisää kuntien kustannuksia ja pitkällä tähtäimellä kustannusten kasvua on vaikea edes arvioida. Etsivä nuorisotyö on täydentänyt nuorisotakuuta, mutta nyt myös etsivän nuorisotyön rahoitusta pienennetään. Onko näiden päätösten yhteydessä kuultu nuoria? Monet nuoret ovat kertoneet, että nuorisotakuusta on saatavilla vähän tietoa ja se on vaikeasti löydettävissä. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta julkaisee vuosittain Nuorisobarometrin yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa. Vuoden 2015 arjenhallintaa käsittelevä Nuorisobarometri osoittaa, että nuorten käytettävissä olevalla rahalla on suuri merkitys niin ystävyssuhteisiin, harrastamiseen kuin yksinäisyyteenkin. Nuorisobarometrin mukaan 35 % nuorista kokee itsensä yksinäiseksi ainakin joskus. Yksinäisyys on yhdistettävissä tulotasoon, sillä pienempituloisissa perheissä jopa 48 % nuorista kokee itsensä yksinäiseksi. Vastaavasti 17 % jättää 33

2 Nuoria autetaan parhaiten matalan kynnyksen palveluilla, jotka linkittyvät nuorten arkeen. tapaamatta ystäviään rahanpuutteen vuoksi ja 35 % on jättänyt aloittamatta harrastuksen. Panostamalla ennaltaehkäisevään työhön, kunnalliseen ja etsivään nuorisotyöhön, nuorisojärjestöjen tarjoamiin palveluihin sekä nuorisotakuuseen voidaan näihin lukuihin vaikuttaa myönteisesti. Nyt kun monien nuorille suunnattujen ennaltaehkäisevien palvelujen rahoituksesta leikataan, nuorten tulevaisuus vaikuttaa epävarmalta. Nuorisobarometria varten tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, että nuorten tyytyväisyys elämään ja tulevaisuuteen on hyvällä tasolla. Pidetään tästä kiinni ja ajatellaan nuoria päätöksenteossa. Panostamalla nuorisopolitiikkaan ja nuorten palveluihin tehdään ennakoivaa työtä, joka näkyy hyvinvoivina nuorina ja aikuisina. Nuorten kuuleminen kannattaa, joten tehdään se oikea-aikaisesti ja laajasti. Herttaliisa Tuure Kirjoittaja toimii Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä. OKM Liikkuva koulu -toiminta valtakunnalliseksi jaossa 7 miljoonaa Kunnat ja yksityiset koulutuksen järjestäjät voivat hakea avustusta Liikkuva koulu -toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Haettavissa on 7 miljoonaa euroa lukuvuodelle Liikkuva koulu -ohjelma laajennetaan valtakunnalliseksi. Ohjelma on osa hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeita. Liikkuva koulu -toiminnan laajentamisen tavoitteena on saada jokainen peruskouluikäinen lapsi ja nuori liikkumaan tunnin päivässä. Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Jokainen koulu voi toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Tärkeää koulujen toiminnassa ja ohjelman toteutuksessa on oppilaiden osallisuus, oppiminen sekä liikkeen lisääminen ja istumisen vähentäminen. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan Liikkuva koulu on mahdollisuus puuttua lasten ja nuorten liikkumattomuuteen ja kannustaa lapsia liikunnalliseen elämäntapaan. Liikkuvan koulun tavoitteena on tuoda vähintään tunti liikettä jokaisen lapsen koulupäivään. Liikunta tukee erinomaisesti myös oppimista. Kannustan kaikkia kouluja lähtemään mukaan. Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että on ensiarvoisen tärkeää ottaa oppilaat mukaan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Osallisuus onkin yksi Liikkuva koulu -toiminnan menestyksen kulmakivistä, johon kannattaa jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Avustusta voivat hakea sekä jatkorahoitusta hakevat että uudet, Liikkuva koulu -toimintaa aloittavat kunnat ja yksityiset koulutuksen järjestäjät. Hakemukset toimitetaan aluehallintoviranomaisille 7.4. mennessä. Liikkuvan koulun keskeisiä rahoitettavia toimenpiteitä ovat hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen, opettajien osaamisen kehittäminen, toiminnallisten opetusmenetelmien laajempi käyttöönotto, rakennetun ja luonnon ympäristön hyödyntäminen ja kehittäminen, välitunti- ja koulumatkaliikunnan lisääminen, koulumatkaliikunnan olosuhteiden parantaminen, liikunnallisen harrastustoiminnan järjestäminen koulujen aamu- ja iltapäivissä sekä laaja-alainen eri sidosryhmien yhteistyö. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi pidempiä liikuntavälitunteja, oppimista muualla kuin pulpeteissa, biologiaa liikunnallisella luontoretkellä tai vaikkapa paikallisten urheiluseurojen kanssa yhteistyössä toteutettuja liikuntakerhoja koulujen iltapäivissä. Toteutus on vapaa, tavoite on yhteinen - lapset liikkeelle, Grahn-Laasonen sanoo. Kärkihankkeen toimenpidettä Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva koulu -hanketta valtakunnalliseksi toteutetaan vuosina Toimenpiteisiin on varattu näille vuosille yhteensä 21 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 alussa Liikkuva koulu -ohjelmassa oli mukana yli puolet Suomen peruskouluista ja yli oppilasta (60 %). Hakuohjeet: Liikunta Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. 34

3 Lisätietoa: erityisavustaja Matias Marttinen, puh Kuntien tehtävien purku: vähemmän byrokratiaa, enemmän aikaa opettamiseen Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa vapauttaa opettajien aikaa enemmän opettamiseen ja purkaa vuosien varrella kasautuneita suunnitteluvelvoitteita ja paperityötä. Helmikuussa julkistetussa hallituksen kuntien tehtävien keventämisohjelmassa uudistetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolakia ja poistetaan päällekkäisiä suunnitteluvelvoitteita. Lisäksi opetusta koskevaa tiedonkeruuta yhdistetään, mikä vähentää hallinnollista työtä oppilaitoksissa. Oppilaitosten ja opettajien tehtäväksi on vuosien varrella kasattu paljon hallinnollisia, osin myös päällekkäisiä tehtäviä ja suunnitelmien laatimista. Kaikki tämä paperityö on pois ajasta oppilaiden kanssa. Siksi pidän tärkeänä, että päällekkäisyyttä ja byrokratiaa puretaan ja vapautetaan enemmän aikaa opettamiseen. Tätä ovat toivoneet niin opettajat kuin koulutuksen järjestäjätkin, Grahn-Laasonen sanoo. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että tavoitteista, kuten koulukiusaamisen ja syrjäytymisen torjumisesta, tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta, ei tingitä pisaraakaan. Nämä tavoitteet ovat entistäkin vahvemmin sisällä syksyllä voimaan tulevissa uusissa opetussuunnitelmissa. Kun opettajilla on aikaa oppilaille, myös näissä tavoitteissa päästään parempiin tuloksiin. Jatkossa kunnilla ja koulutuksen järjestäjille on suurempi toimintavapaus päättää, miten he paikallisesti suunnittelevat toimintaansa. Tämä on linjassa sen vahvuuden kanssa, että Suomessa opettajilla on laaja pedagoginen vapaus omassa työssään. Kuntien tehtävien purkaminen miljardilla eurolla sisältyy hallituksen talouden tasapainottamisen ohjelmaan. Sama tavoite oli myös edellisellä hallituksella, mutta silloin työ ei edennyt. Julkisen sektorin ammattien kelpoisuusvaatimuksia väljennetään ja työnjakoa uudistetaan. Kelpoisuuksien keventäminen ei koske opettajia ja lastentarhanopettajia. Se on Grahn-Laasosen mukaan ehdoton kynnyskysymys, josta ei voida tinkiä. Suomalaisen koulutusjärjestelmän iso vahvuus on Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalvelujen järjestäminen turvataan jatkossakin. korkeasti koulutetuissa opettajissamme. Poiketen monista Euroopan maista meillä esimerkiksi luokanopettajat ovat maisteritason koulutuksen saaneita pedagogeja ja kehittäjiä omassa työssään. Tästä vahvuudesta on pidettävä kiinni. Toinen suomalainen erikoisuus on opettajiemme laaja pedagoginen vapaus. Näistä molemmista vahvuuksista meidän pitää huolehtia, jotta olemme jatkossakin korkean osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Opettajille on luvassa uusia joustavia polkuja oman osaamisensa vahvistamiseen. Hallitus on käynnistänyt opettajan perus- ja täydennyskoulutuksen uudistuksen. Lisäksi mahdollisuuksia lisäopintoihin yliopistossa tarjotaan kaksoiskelpoisuuden saamiseksi luokan- ja aineenopettajaksi tai pätevöitymiseksi uusiin opetettaviin aineisiin. Kuntien tehtävien keventämisohjelmaan liittyy myös kirjaus kuntien laajemmasta toimintavapaudesta sivistys-, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluissa. Se ei kyllä muuta nykytilaa, sillä nykylaitkin ovat väljiä puitelakeja, jotka antavat jo nyt runsaasti toimintavapautta palvelujen järjestämiseen. Liikunta-, nuorisoja kulttuuripalvelujen järjestäminen turvataan jatkossakin. Tulevaisuuden kunnille nämä palvelut ovat yhä tärkeämpiä elinvoimatekijöitä, joihin kannattaa panostaa. Hallituksen ohjelmassa ei ole uusia suoria leikkauksia kulttuuriin. Se on tärkeä valinta, Grahn-Laasonen sanoo. Lisätietoa: erityisavustaja Matias Marttinen, puh Ehdotuksia maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjausryhmä on kartoittanut turvapaikanhakija- ja maahanmuuttotilanteesta aiheutuvia välittömästi käynnistettäviä toimenpiteitä koulutuksessa, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorisotyössä. Ehdotukset on luovutettu opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Koulutus ja kielen oppiminen ovat tärkeimpiä 35

4 keinoja vahvistaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä uudessa kotimaassa. Tarvitaan nykyistä joustavampia ja yksilöllisempiä polkuja. Onnistunut kotouttaminen vaatii useita nopeita uudistuksia nykyjärjestelmiimme, ja meidän on edettävä asiantuntijoiden ehdotusten pohjalta heti, toteaa Grahn-Laasonen. Aikuisten perusopetus uudistetaan paremmin maahanmuuttajien tarpeita vastaavaksi. Aikuisten perusopetukseen tulisi kuulua myös tutustumisjaksoja työelämään. Nuorten oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien osalta selvitetään pikaisesti, onko perusopetuksen järjestäjillä valmiuksia järjestää syksystä 2016 lukien tarvittava määrä perusopetusta tai valmistavaa opetusta. Kriisejä kokeneiden ja traumaattisia tapahtumia kohdanneiden lasten ja nuorten tunnistamiseen ja ohjaukseen tarvitaan opetus- ja opiskeluterveydenhuollon henkilökunnan lisäkoulutusta. Selvityksessä ehdotetaan, että Opetushallitus laatii tukimateriaaleja opiskelijahuoltoon ja oppilaitosten turvallisuuteen liittyvistä seikoista. Maahanmuuttajien reitit koulutukseen ja työelämään ovat pitkiä, sisältävät päällekkäisyyksiä ja joskus myös epätarkoituksenmukaisia opintoja. Kotoutumiskoulutukseen pääsyä voi joutua odottamaan. Noin vuoden mittaisen kotoutumiskoulutuksen ja seuraavien koulutusvaiheiden väliin jää usein viiveitä. Oleskeluluvan saaneiden koulutuspolkuja halutaan nopeuttaa madaltamalla kotoutumiskoulutuksen ja sitä seuraavien koulutusten raja-aitoja. Suomen ja ruotsin kielen taitoa pitäisi voida kehittää nykyistä paremmin koulutuksen aikana. Korkeakouluopintoja tai ammatillisia opintoja suorittaneet ohjataan mahdollisimman nopeasti heille sopivaan täydentävään koulutukseen. Vastuukorkeakoulutoiminnan pilotit on jo käynnistetty Metropolia ammattikorkeakoulussa ja Jyväskylän yliopistossa. Pilottien tavoitteena on löytää valtakunnallinen malli, joka olisi sovellettavissa muihin korkeakouluihin. Kotoutumiskoulutuksen kaikille yhteisinä sisältöinä tulee olla kieliopinnot, suomalainen yhteiskunta ja työelämä sekä kouluttautumismahdollisuudet. Tämän jälkeen opinnot eriytyisivät kohderyhmittäin. Tavoitteena on mahdollisimman nopea integroituminen tavallisiin opetusryhmiin. Ohjausryhmä esittää, että maahanmuuttajille suunnattua ammatillisen peruskoulutuksen valmentavaa koulutusta ja tutkintotavoitteista koulutusta lisätään. Joustavaksi tavaksi suorittaa ammatillinen tutkinto, tutkinnon osia tai vahvistaa työelämävalmiuksia luodaan Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta oppilaitoksen ja korkeakoulun toiminnassa on syytä lisätä. uusi koulutussopimusmalli. Kevään 2016 aikana käynnistetään pilottihankkeita, joissa koulutussopimusmallia kehitetään soveltumaan erityisesti maahanmuuttajien tarpeisiin. Lasten osallistumista varhaiskasvatukseen edistetään suomen tai ruotsin kielen taidon vahvistumiseksi. Myös äitien mahdollisuutta osallistua kielikoulutukseen edistetään järjestämällä kielikoulutusta niin, että samalla kun äidit osallistuvat kielikoulutukseen, lapsille järjestetään varhaiskasvatusta. Maahanmuuttajataustaisten opettajien rekrytointia halutaan lisätä Ohjausryhmä pohti myös kulttuuristen ristiriitojen ehkäisemistä. Oppilas- ja opiskelijakunnilla on tässä merkittävä rooli. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta oppilaitoksen ja korkeakoulun toiminnassa on syytä lisätä. Kasvattajien ja opettajien peruskoulutuksessa on vahvistettava monikulttuurisuusopintoja. Monikulttuurisuustyötä tukevan oppimateriaalin saatavuus varmistetaan. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi - kipupisteet ja kehittämisehdotukset: Lisätietoa: ohjausryhmän puheenjohtaja, johtaja Kirsi Kangaspunta (OKM), puh Suomeen tuli vuonna 2015 yhteensä turvapaikanhakijaa. Heistä alaikäisiä oli 8 500, joista yksin maahan tulleita oli Suurimmat Suomeen saapuneet hakijaryhmät ovat tulleet Irakista, Somaliasta, Albaniasta, Afganistanista ja Syyriasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti pikakartoituksen turvapaikanhakijoiden koulutus- ja työkokemusprofiilista syksyllä Maahanmuuttajien koulutukseen on opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa budjetoitu vuodelle 2016 noin 100 miljoonaa euroa. Näistä 75,6 miljoonaa kohdistuu perusopetukseen valmistavaan opetukseen. 36

5 Kulttuurin ja liikunnan kärkihankkeet käynnistyivät lasten kuulemisella Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt peruskouluihin valtakunnallisen kyselyn, jossa kysytään luokkalaisten lasten kiinnostusta taiteen ja kulttuurin aloihin sekä liikuntalajeihin. Kysely sisältyy hallitusohjelman kulttuurin ja liikunnan kärkihankkeisiin, joilla parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja lisätään tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään. Yli puolelle miljoonalle koululaiselle suunnattu kysely on merkittävä valtakunnallinen kartoitus oppilaiden harrastamisesta, ja se luo edellytykset harrastusmahdollisuuksien kehityksen seuraamiselle eri puolilla maata. Kyselyn tulokset julkaistaan maaliskuussa. Kärkihankkeiden toimenpiteillä monipuolistetaan lasten taiteen, kulttuurin ja liikunnan harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä yhteistyössä koulujen kanssa. Ministeriö suuntaa kärkihankeavustuksia kyselyn tulosten perusteella. Verkkokyselyssä oppilailta kysytään, mitkä harrastukset kiinnostaisivat heitä koulussa järjestettyinä sekä heidän kokemuksiaan ja mielipiteitään harrastamisesta. Kyselyn tulokset välitetään taide- ja kulttuuritoimijoille sekä taiteen perusopetuksen järjestäjille, jotka voivat hakea ministeriöltä keväällä kärkihankeavustusta harrastetuntien järjestämiseen kouluissa. Tunti lisää liikuntaa -kärkihankkeen avustukset tullaan ensisijaisesti maksamaan kuntien välityksellä. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on kolmen vuoden aikana käytettävissä lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihankkeeseen 7,7 miljoonaa euroa ja Tunti lisää liikuntaa -kärkihankkeeseen 21 miljoonaa euroa. Lisätietoa: erityisavustaja Matias Marttinen, puh Oppilailta kysytään, mitkä harrastukset kiinnostaisivat heitä koulussa järjestettyinä. THL Tupakoivat pojat usein myös nuuskaavat Pojilla nuuskan ja savukkeiden rinnakkainen käyttö on nykyään yleisin tapa käyttää tupakkaa. Pelkän nuuskan käyttö päivittäin on pojilla melko vähäistä, vaikka se on hieman yleistynyt viime vuosina. Tytöt käyttävät pääsääntöisesti vain savukkeita. Nuuskan käyttö pitää ottaa aiempaa paremmin huomioon tupakoinnin ehkäisyssä. Nuuskan ja savukkeiden rinnakkaiskäyttö sekä nuuskan säännöllinen käyttö aiheuttavat voimakkaan nikotiiniriippuvuuden, toteaa asiantuntija Hanna Ollila. Monesti nuuskaa puolustellaan sillä, että se korvaisi tupakoinnin. Pojilla nuuska on kuitenkin tullut lähinnä toiseksi tupakkatuotteeksi savukkeiden rinnalle. Yhä useampi nuori on kuitenkin savuton eikä myöskään nuuskaa. Yläkoulussa jo 84 prosenttia tytöistä ja 74 prosenttia pojista ei käyttänyt lainkaan savukkeita tai nuuskaa vuonna THL:n Kouluterveyskyselyyn pohjautuvassa tutkimuksessa tarkasteltiin tupakkatuotteiden yhteiskäyttöä valtakunnallisesti vuosina Kyselyyn osallistuivat yläkoulun 8. ja 9.-luokkalaiset sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat. Tupakkatuotteiden yhteiskäyttö on yleisintä ammattiin opiskelevilla Ammattiin opiskelevista pojista peräti 24 prosenttia sekä nuuskasi että tupakoi vuonna Heillä yleisin yhteiskäytön tapa oli satunnainen nuuskaaminen päivittäisen tupakoinnin ohella. Yläkouluissa molempia tuotteita käytti 12 prosenttia pojista, lukioissa 13 prosenttia pojista. Tytöillä pelkkä nuuskaaminen on edelleen harvinaista. Tyttöjen nuuskan ja savukkeiden yhteiskäyttö on kuitenkin hieman yleistynyt, erityisesti ammattiin opiskelevilla. Heistä kuusi prosenttia sekä nuuskasi että tupakoi vuonna Savuttomien ja nuuskaamattomien tyttöjen osuus on kasvanut koko 2000-luvun kaikissa oppilaitoksissa. Pojilla vastaava myönteinen kehitys kääntyi laskuun samalla, kun nuuskaaminen ja yhteiskäyttö alkoivat yleistyä. Vuosina myös savuttomien ja nuus- 37

6 Tytöt käyttävät pääsääntöisesti vain savukkeita. kaamattomien poikien osuus alkoi kuitenkin kasvaa kaikissa oppilaitoksissa. Sähkösavukkeita käyttävät nuoret usein myös tupakoivat ja nuuskaavat Vuoden 2015 Kouluterveyskyselyssä kysyttiin ensimmäistä kertaa nikotiinia sisältävien sähkösavukkeiden käytöstä. Niiden päivittäinen käyttö oli yleisintä ammattiin opiskelevilla pojilla (7 %). Tytöillä päivittäinen käyttö oli harvinaisempaa; yleisintä se oli ammatillisissa oppilaitoksissa (3 %). Sekä tytöt että pojat käyttivät nikotiinisähkösavukkeita satunnaisesti. Myös satunnainen käyttö oli yleisintä ammattiin opiskelevilla, sekä pojilla (13 %) että tytöillä (10 %). Nikotiinisähkösavukkeita olivat kokeilleet tai käyttäneet yleisimmin ne, jotka myös tupakoivat ja nuuskasivat. Nikotiinisähkösavukkeita käyttivät vain vähän ne, jotka eivät lainkaan tupakoineet tai nuuskanneet. Kokeiluja kuitenkin esiintyi sekä tytöillä että pojilla kaikissa oppilaitoksissa. Ollila H & Ruokolainen O.: Tupakkatuotteiden yhteiskäyttö yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa on luettavissa osoitteessa urn.fi/urn:isbn: Lisätietoa: asiantuntija Hanna Ollila (THL), puh , asiantuntija Otto Ruokolainen (THL), puh Suomalaisnuorten päihteiden käyttö on vähentynyt Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista noin neljännes on raittiita ja yhä harvempi juo itsensä humalaan. Myös nuorten tupakkakokeilut ja päivittäinen tupakointi ovat vähentyneet tasaisesti 2000-luvulla. Nuoret kuitenkin pitävät päihteiden käytön riskejä pieninä, ja esimerkiksi nuuskan ja sähkötupakan käyttö on lisääntynyt. Tiedot käyvät ilmi nuorten päihteiden käyttöä käsittelevästä eurooppalaisesta koululaistutkimuksesta, European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD). Tutkimus on tehty vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden välein Euroopan maassa. Kyselyyn osallistuvat tutkimusvuonna 16 vuotta täyttävät koululaiset, jotka ovat Suomessa peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Nuuska ja uudet nikotiinituotteet kiinnostavat Vuonna 2015 yhdeksäsluokkalaisista noin joka kymmenes tupakoi päivittäin, kun neljä vuotta aiemmin näin teki joka viides. Samaan aikaan, kun tupakointi on vähentynyt, ovat sekä poikien että tyttöjen nuuskakokeilut lisääntyneet. Vuonna 2015 jo 42 prosenttia pojista oli joskus käyttänyt nuuskaa, kun vuonna 2007 nuuskaa oli käyttänyt noin neljännes pojista. Tytöillä nuuskan kokeilu oli lisääntynyt 11 prosentista 13 prosenttiin vuosien 2007 ja 2015 välillä. Sähkösavukkeen ja vesipiipun käyttöä kysyttiin ensimmäisen kerran vuonna Noin puolet pojista ja kolmannes tytöistä oli joskus elämässään kokeillut sähkösavuketta. Noin viidennes nuorista oli kokeillut vesipiippua. Alkoholin käyttö on vähentynyt, huumeiden käytössä ei suuria muutoksia Raittiiden osuus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista on lisääntynyt noin kymmenesosasta neljännekseen vuosien 1995 ja 2015 välillä. Myös nuorten humalajuominen on vähentynyt. Vuonna 1995 noin puolet nuorista oli juonut vähintään kuusi annosta alkoholia kerralla ainakin kerran viimeisen 30 päivän aikana. Vuonna 2015 näin teki enää neljännes nuorista. Tyttöjen ja poikien väliset erot humalajuomisessa ovat vähäisiä. Yhdeksäsluokkalaisten kannabiskokeilut ja -käyttö ovat pysyneet ennallaan. Vuonna 2015 pojista kymmenen prosenttia ja tytöistä seitsemän prosenttia oli joskus elinaikanaan kokeillut kannabista. Muiden laittomien huumeiden käyttö on vuotiailla harvinaista. Kolme prosenttia nuorista ilmoitti joskus kokeilleensa jotain muuta huumetta kuin kannabista. Rauhoittavien tai unilääkkeiden käytössä ilman lääkärin määräystä ei ole juuri tapahtunut muutoksia viimeisen neljän vuoden aikana. Alkoholia ja pillereitä yhdessä käyttäneiden osuus on tasaisesti vähentynyt Noin puolet pojista ja kolmannes tytöistä oli joskus elämässään kokeillut sähkösavuketta. 38

7 vuodesta 1995 lähtien. Tytöillä yhteiskäyttö on edelleen poikia yleisempää. Nuoret arvioivat päihteiden käytön riskit aiempaa pienemmiksi Yhä suurempi osa yhdeksäsluokkalaisista pitää säännöllisen, pienten alkoholimäärien juomisen riskejä pieninä. Myös kannabiskokeiluihin liitetään aiempaa vähemmän riskejä. Toisaalta asenteet humalajuomista kohtaan ovat kiristyneet. Lieventyneet asenteet kannabista kohtaan saattavat ennakoida sen myöhempää käyttöä. Nuuska ja sähkösavukkeet saattavat lisätä nuorten nikotiiniriippuvuutta. Jotta alkoholin kulutuksen väheneminen siirtyisi myös vanhempiin ikäluokkiin, pitäisi selvittää, miksi nuoret juovat nykyisin vähemmän. Päihdehaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää, että päihteiden käytön riskeistä kerrotaan riittävästi. Oppilaitokset ja kuntien nuorisotoimi ovat tässä keskeisiä tiedonvälittäjiä. ESPAD-tutkimuksen kansainvälinen raportti valmistuu elo-syyskuussa, jolloin selviää, miten Suomi sijoittuu vertailussa muiden Euroopan maiden kanssa. Raitasalo, K, Huhtanen P & Miekkala, M.: Nuorten päihteiden käyttö Suomessa ESPAD-tutkimusten tulokset on luettavissa osoitteessa urn.fi/urn:isbn: Lisätietoa: erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo (THL), puh STM Rahapeliyhtiöt yhdistyvät haittojen ehkäisy helpottuu Suomessa ongelmapelaaminen on yleisempää kuin muualla Euroopassa. Raha-automaattiyhdistys (RAY), Veikkaus Oy ja Fintoto yhdistyvät yhdeksi yhtiöksi. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että uusi rahapeliyhtiö aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta. Hallituksen mukaan yksi valtion omistama rahapeliyhtiö ehkäisee rahapelihaittoja tehokkaammin kuin kolme erillistä yhtiötä. Lisäksi hallitus uskoo, että yksi yhtiö pystyy ohjaamaan pelaajia turvallisiin ja hallittavissa oleviin peleihin. Viranomaisten on helpompi tehdä johdonmukaista haittojen ehkäisyn rahapelipolitiikkaa yhden yhtiön mallissa. Uusi yhtiö pystyisi esimerkiksi tarjoamaan pelaajille työkaluja pelaamisen hallintaan yhdellä järjestelmällä. Tällaisia olisivat muun muassa apuvälineet oman pelikulutuksen seuraamiseen, pelaamisen rajoituksiin ja pelitilin sulkemiseen. Kyseiset keinot ovat tehokkaita erityisesti silloin, kun ne ovat kaikille pelaajille pakollisia. Tehokas haittojen ehkäisy vähentää ongelmapelaamisen määrää. Se puolestaan pienentää rahapeliongelmien aiheuttamaa taakkaa niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan rahapelihaitat ovat Suomessa pienoisessa kasvussa. Erityisesti naisten ongelmapelaaminen on lisääntynyt. Kokonaisuudessaan Suomessa ongelmapelaaminen on yleisempää kuin muualla Euroopassa. Yksinoikeus säilyy Hallituksen tavoitteena on, että kotimaisten rahapeliyhtiöiden yksinoikeuteen perustuva järjestelmä säilyy jatkossa. Peliyhtiöiden yhdistäminen vahvistaa juuri tätä yksinoikeusjärjestelmää. Kun yhtiöt yhdistetään, ne eivät enää kilpaile keskenään samankaltaisilla tuotteilla. Päällekkäisyydet poistuvat peleistä. Jatkossa siis ei ole tilannetta, jossa kolme eri yhtiötä tarjoaisi samanlaisia pelejä. Tuotot yhä yleishyödyllisiin tarkoituksiin Rahapeliyhtiöiden tuotot jaetaan jatkossakin yleishöydyllisiin tarkoituksiin. Yhtiöiden yhdistäminen ei muuta tuottojen saajien asemaa. Uuden yhtiön pelituotoista 53 prosenttia menisi Veikkauksen nykyisille edunsaajille, 43 prosenttia Raha-automaattiyhdistyksen edunsaajille ja 4 prosenttia Fintoton edunsaajille. Sosiaali- ja terveysministeriössä siirrytään noudattamaan valtionavustuslakia, jonka mukaisia menettelyjä täsmennetään tietyiltä osin valtioneuvoston asetuksilla. STM pyytää lausuntoja esityksestä rahapeliyhtiöiden yhdistämiseksi maaliskuussa. Tarkoitus on, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen syyskaudella. Lisätietoa: osastopäällikkö Raimo Ikonen (STM), puh