TTIP suomeksi: pohdintoja,

Transkriptio

1 TTIP suomeksi TTIP suomeksi: pohdintoja, faktoja sekä tutkimusaineistoa Kun EU:n ja USA:n suunnittelema vapaakauppasopimus esiteltiin pari vuotta sitten, olin lapsellisen innostunut suunnitelmasta. Ajattelin, että tästä seuraa hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun superkaksikko, vähän niin kuin hyvinvoinnin Selänne-Kariya tai Gretzky-Kurri tutkaparit jääkiekossa. Tämä oli mielestäni paras uutinen vuosikymmeniin. Mutta kuten usein käy, sorruin taas helmasyntiin ja unelmoin itseni utopiaan unohtaen sopimuksen kriittisen tarkastelun. Olisiko kannattanut miettiä sopimuksen sisältöä ja potentiaalisia seurauksia tarkemmin? Tehdään tämä analyysi nyt, koska TTIP on paitsi eettisesti hyvin arveluttava ja poliittisesti ajankohtainen, myös taloudellinen atomipommi. Tämän ajatelman tarkoituksena on herättää vaalien alla erityisesti poliitikot arvioimaan TTIP:n hyötyjä ja haittoja analyyttisemmin sekä avata kriittistä keskustelua tärkeän aiheen ympärillä. Kuten aina, voin olla aivan totaalisen väärässä, mutta sinulla vielä on oikeus olla

2 eri mieltä! Ota kantaa, osallistu keskusteluun ja jaa tämä! Kiitos! Tämän osalta toivon todellakin olevani väärässä! Kuinka TTIP liittyy ravintoon ja terveyteen? Ruokasota käsittelee ravintoa ja terveyttä. Liittyykö TTIP millään tavalla Ruokasodan aihepiiriin? Mielestäni TTIP liittyy ravintoon ja terveyteen hyvin perustavalla tavalla. TTIP määrittelee Euroopassa tulevaisuudessa noudatettavat standardit elintarviketurvallisuuden, geenimuunneltujen lajien viljelyn ja myynnin, hormoni- ja antibioottiruokitun liha- ja siipikarjan sekä kasvi- ja tuholaismyrkkyjen käytön osalta. Se voi jopa vaikuttaa siihen, kuka tulevaisuudessa omistaa Suomen huomattavat makean veden varat Nestlén toimitusjohtaja (CEO) Peter Brabeck haluaisi yksityistää makean veden ja tukee vahvasti geenimuuntelua. Tämä maailman 27. suuurin yritys kuuluu TTIP:n nettohyötyjiin ja sen toimitusjohtaja todellisiin voittajiin, jos EU ja USA kauppasopimuksen solmivat. Katso video: Kymmenen tärkeintä ravintoon vaikuttavaa seikkaa: 1. U S A : n l i h a t e o l l i s u u s h a l u a a, e t t ä E U : s s a l i h a käsitellään kemiallisesti, esim. kloorilla bakteerien tuhoamiseksi. 2. U S A : n l i h a t e o l l i s u u s v a a t i i, e t t ä E U p o i s t a a antibioottien kiellon liha- ja siipikarjan rehusta. 80 % USA:ssa myydyistä antibiooteista käytetään eläintuotannossa mm. lihakarjan kasvua lisäävänä tekijänä. Koska väestö altistuu antibiooteille jatkuvasti ravinnon seurauksena, Yhdysvalloissa 2 miljoonaa ihmistä sairastuu vuosittain ja kuolee antibiooteille resistenttien infektioiden seurauksena

3 (Centers for Disease Control and Prevention). 3. U S A : n l i h a t e o l l i s u u s v a a t i i, e t t ä E U h y v ä k s y y eläintuotannossa Ractopaminen (epäonnistunut astmalääke) käytön eläinten kasvuhormonina. Kyseinen kasvuhormoni on kielletty 160 maassa tuskin aiheetta. 4. USA:n GMO-teollisuus haluaa, että Eurooppa lopettaa geenimuunneltujen elintarvikkeiden ja lajikkeiden sääntelyn. EU:ssa geenimuuntellellut tuotteet ovat käytännössä kiellettyjä, joskin maissi ja soija tuodaan yleensä maista, joissa n. 90 % kyseisten lajien viljelmistä tuottaa geenimuunneltua satoa. EU:ssa saa ymmärtääkseni käyttää GMO-rehua eläinten ruokinnassa. 5. USA:n elintarviketeollisus haluaa, että EU hyväksyy teurasjätteiden käyttämisen lemmikkien ruoissa ja karjan rehuna. Teurasjätteiden käyttäminen rehuna on johtanut laajoihin eläinten tautiepidemioihin, lehmän tautiin ja suu- ja sorkkatautiin. kuten hullun 6. EU haluaa rajoittaa kloonattujen eläinten käyttämistä liha- ja meijeriteollisuudessa, koska niiden alkuperää ei voida selvittää luotettavasti. 7. USA:n elintarviketeollisuus vaatii, että liha- ja meijerikarjan hyvinvointia säätelevät säännökset EU:n alueella ajetaan alas. 8. USA: elintarviketeollisuus haluaa poistaa tullit mm. hormonija antibioottiruokittujen lihaja siipikarjapakasteiden osalta. 9. USA haluaa TTIP:n nojalla poistaa liian tiukkoina pitämiään EU:n elintarviketurvallisuuden standardeja mm. kemikaalien, tuholais- ja kasvintorjuntaaineiden osalta. 10. USA:n Elintarviketuottajat ja 76 Yhdysvaltojen kongressin jäsentä vaativat, että EU:n noudattamia elintarviketurvallisuuden säädöksiä on laskettava jopa WTO: ssa sovittua tasoa sallivammiksi. Käytännössä USA siis haastaisi TTIP:n toteutuessa EU:n suoraan, jos EU ei luopuisi USA:n elintarviketeollisuutta haittaavista EU:n tiukoista elintarviketurvallisuus-säädöksistä.

4 Suomen lyhytnäköinen omistuspolitiikka: Suomi on myynyt valtavasti kansallisomaisuutta ja politiikka kansallisten etujen suhteen on hyvin leväperäistä ja lyhytnäköistä. Strategisesti tärkeitä tontteja myydään ilman minkäänlaista harkintaa ja jopa Presidentti Niinistö on tähän ottanut kantaa. Kaivosvarauksia ja -oikeuksia on myönnetty kansainvälisille kaivosyhtiöille kaksi kertaa Belgian kokoisen alueen verran. Suomen maaperässä on valtavasti rikkauksia, jotka kansainvälinen kaivosyhtiö voi hyödyntää käytännössä veroja maksamatta. Hyöty Suomelle olisi nimellinen: työtä olisi tarjolla tuhansille, mutta kaivoksen ehdyttyä sen ympäristöhaitat jäisivät meidän maksettaviksi (vrt. Talvivaaran ympäristötuhot). Haluammeko oikeasti sitä? Ja kannattaisiko kansainvälistä kaivostoimintaa Suomessa ainakin verottaa pääomatuloa ankarammin? Kaivostoiminta on ympäristöuhka, uhka kansallismaisemille ja uhka kesäasumisellesi tämä voi kuulostaa veikeältä, mutta, totta se on: Kaivostoiminnan harjoittaja voi hankkia kaivostoimintaa varten tarvittavan alueen omistus- tai käyttöoikeuden joko sopimusteitse tai hakea lupaa (kaivosaluelunastuslupa) käyttää toiselle kuuluvaa aluetta kaivosalueena. Lähde: vero.fi

5 Makean veden arvo lähentelee lähitulevaisuudessa öljyn arvoa, sillä sitä tarvitaan maanviljelyn lisäksi nesteyttämään pian 9 miljardiin kasvava maailman populaatio ja sen syömät viljelykasvit ja karja. Voisiko Suomi realisoida makean veden varat samaan tapaan kuin maaperän rikkaudet? Kyllä voisi mielestäni kyse on vain ajasta. Kysymys: myisikö Norja öljy- ja kaasuvaransa? Mitä tekisivät Saudi-Arabia ja Venäjä kansallisomaisuudellaan? Vastaus on: Eivät myisi, vaan olisivat valmiita vaikka sotimaan puolustaessaan omaansa. Tämä asenne näkyy pohjoisten napaalueiden ympärillä käytävistä kiivaista neuvotteluista; tiedetään, että syvällä napa-alueiden alla on valtavat öljyja kaasuvarat ja siksi Venäjä perustaa jo arktiseen toimintaan erikoistuneita sotilasjoukkoja ja osuutta pohjoisista napaalueista vaativat ainakin Kanada, USA, Venäjä, Norja ja Tanska. Kansallisomaisuudesta pidetään yleensä kiinni kynsin ja hampain, eikä sitä solidarisoida lyhyen syklin taloudellisten hyötyjen vuoksi. Me suomalaiset olemme naiiveja, hyväntahtoisia ja idealistisia maailmanparantajia. Jaamme kansallisomaisuutemme hyväntahtoisesti ja nimelliseen hintaan kansainvälisille suuryrityksille ajattelematta ratkaisujen pitkäaikaisia vaikutuksia. Se on leväperäistä, lyhytnäköistä ja kestämätöntä talouspolitiikkaa. Entä miten Suomi on varautunut Koillisväylän avautumiselle rahtiliikenteelle? Ei mitenkään! Norja rakentaa jo satamaa Jäämeren rannalle. Koillisväylän merkitys Aasiaan suntautuvassa rahtiliikenteessä on valtava: Suezin kanava on tukossa, Afrikan sarven ympäristö on turvaton ja Afrikan kiertäminen ideana täysin absurdi. Rahtiliikenne Aasian ja Euroopan välillä kasvaa. Norjalaiset toivovat suomalaisista kumppaneita, mutta kiinnostusta investointeihin ei löydy, vaikka Suomi voisi olla läpikulkumaana logistisesti merkittävä keskus. Onhan rautatien rakentaminen lapista Etelä-Suomeen (ja toivon mukaan merenalaista tunnelia pitkin Tallinnaan) paljon helpompaa,

6 kuin rautatien Eurooppaan. rakentaminen vuoristoisen Norjan läpi Entä miten nämä esittämäni seikat liittyvät käsiteltävään aiheeseen? Edes lainsäädäntö ei turvaa Suomen kansallisomaisuutta, jos TTIP hyväksytään, koska vesi- tai muita luonnonvaroja havitteleva yritys voi haastaa Suomen valtion ja EU:n investointisuojan takaaman välimiesoikeuden käsittelyyn. Vesivarat, aivan kuten muutkin luonnovarat yksityistetään ja mahdollisia luonnonvaroja sisältävät tontit sekä tontit, jotka ovat tärkeän tuotantolaitoksen tai liikenneväylän tiellä, pakkolunastetaan. TTIP:n jälkeen päätökset eivät ole meidän vallassamme. Niistä päättää kolmen hengen välimiesoikeustribunaali. Se on demokratian loppu! Sori! Matkalla taloudelliseen darwinismiin? TTIP johtaisi toteutuessaan taloudellisesti merkittävään murrokseen. Seurauksena voisi olla keynesiläisen talousteorian nopea hylkääminen ja Joseph Schumpeterin talousteorian mukaisen luovan tuhon prosessin alku. Joseph Schumpeter ja John Maynard Keynes ovat aikamme tärkeimmät talouden teoreetikot. Pitkällä ajallisella syklillä Schumpeterin malli voisi luoda merkittävää taloudellista kasvua uusien innovaatioiden ja yrittäjäkeskeisyyden myötä, mutta pahimmassa tapauksessa se halvaannuttaa Suomen ja Euroopan sosioekonomisen kehityksen vuosiksi tai vuosikymmeniksi. Erityisen haavoittuva on euroalue. Kauppasopimuksesta seuraa ainakin alkuvaiheessa sosiaalisten etujen ja järjestelmien (julkisen terveydenhuollon, ilmaisen koulutuksen, sosiaalisten etujen) alasajo ja yksityistäminen sekä työttömyyden merkittävä lisääntyminen Euroopassa ja yritysten kiihtyvä siirtyminen edullisemmille ja logistisesti järkevämmille alueille.

7 TTIP:n tapauksessa yritysten toimintojen siirtyminen Euroopasta USA:an näyttää todennäköiseltä, koska USA:ssa yritystoimintaa säännellään vähemmän kuin Euroopassa ja työntekijöiden oikeuksien turvana ei ole toimivaa sosiaalidemokratian suojaverkkoa ja vahvaa AY-liikettä, kuten Euroopassa. Vaihtoehto on, että yritykset pysyvät Euroopassa, mutta ajavat investointisuojaan vedoten työntekijöiden oikeuksia ja nykyistä työlainsäädäntöä alas välimiesoikeudessa, jossa valtiot ovat kirjaimellisesti häviäjiä ja veronmaksajat maksumiehiä. On myös mahdollista, että TTIP ja NAFTA ajetaan tulevaisudessa lähemmin yhteen. NAFTA:n myötä Yhdysvalloista katosi noin miljoona työpaikkaa, vaikka se lupasi satojatuhansia uusia työpaikkoja. Ei niin, että NAFTA olisi epäonnistunut. Se lisäsi talouden dynaamisuutta Pohjois-Amerikassa ja kasvatti suurimpien yritysten reaalituottoja. Toisaalta Schumpeterin mallin myötä pienipalkkaiset työt voisivat lisääntyä nopeasti ja Euroopan veroaste laskea lähelle USA:n tasoa, koska ilman riittävää sosiaaliturvaa, työmarkkinoita säätelisi yhä selvemmin kysynnän ja tarjonnan lait. USA:ssa monet pienituloiset joutuvat jo tekemään 2-3 työtä samanaikaisesti selvitäkseen perheen perustarpeista. Keskituloisten työpäivät venyvät helposti tuntisiksi, eikä eurooppalaistyylisistä lomista edes unelmoida. Japanissa yritysuskollisuuden nimissä valkokaulustyöntekijät paahtavat aamunkoitosta yömyöhään, koska yritys ja toimiminen sen osana, on päämäärä sinänsä. Lähitulevaisuudessa yritys ei kilpaile palkoilla muuten, kuin aivan aivan tulopyramidin huipulla, hallinnollisessa portaassa. Vaikka olen poliittiselta suuntautumiseltani oikeistoliberaali, herättää tämä pre-marxilainen yrityskulttuuri ja darwinilainen survival of the fittesttalouspolitiikka minussa suurta huolta ja pelkoa. Enkä ole ainoa. Ympäri Eurooppaa on järjestetty suuria TTIP:a vastustavia mielenilmauksia ja sopimusta vastustavaan

8 vetoomukseen on kerätty liki 2 miljoonaa nimeä. Linkki vetoomukseen löytyy tästä ja artikkelin lopusta. TTIP:n voittajat ja häviäjät Varhaisessa vaiheessa sopimuksen hyötyjiä ovat monikansalliset suuryritykset ja häviäjiä (+/-) nollatuloksen kanssa kamppailevat pk-yritykset (jotka syödään nopeasti ja tehokkaasti suurten korporaatioiden osiksi). Demokratia, hyvinvointiyhteiskunta ja kansallisvaltioiden lainsäädäntävalta ovat myös TTIP:n häviäjiä. Luova tuho toimii kuin kaskeaminen, jossa poltetaan vanhat ja paikoilleen kuolleet instituutiot uusien innovaatioiden ravinteikkaaksi kasvualustaksi: ts. siirrytään epäorgaanisesta ja säännellystä keynesiläisestä talouspolitiikasta dynaamiseen ja orgaaniseen darwinilaiseen talouden evoluutioon. Keynesin talousteoriasta poiketen Schumpeter edellyttää elvytyksen ja vanhojen yritysten tukemisen sijaan niihin käytettävien varojen ohjaamista uusiin investointeihin. Yrityksen arvo lasketaan taloudellisesti, ei yhteiskunnallisin tai humanistisin perustein. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kannattamattomien toimialojen ja yritysten annetaan kaatua (mukaan lukien julkisen sektorin palvelut, jotka siis pyritään

9 yksityistämään). Tästä seuraa myös eurooppalaisen yhteiskunnan selkeämpi bilateraalinen jako menestyjiin ja häviäjiin myös koulutuksen osalta, koska varakkaammilla on aina edellytykset kustantaa jälkipolven koulutus laadukkaammissa opinahjoissa kuin köyhemmillä ja tämä, kuten tiedetään, kertautuu sukupolvesta seuraavaan. Tämä on toteutunut USA:ssa. Tätä siis tarkoitetaan kansantaloudellisesti kannattamattomien toimialojen luovalla tuholla ja se on talouden orgaanisen toiminnan kannalta välttämätöntä. Se voi olla ideologisesti ja pitkällä aikajaksolla jopa järkevä taloudellinen malli, mutta siinä unohdetaan yksi keskeinen muuttuja: ihminen! Ihmisoikeuksien ja hyvinvointivaltioiden kannalta Schumpeterin malli on kyyninen ja jopa brutaali. Sitä se on myös ekologisesti. TTIP:n vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen. Oletan TTIP:n toimivan rahan ja vallan antimagna Cartana, jossa talouden välineet palautetaan marxilaisuuteen pohjautuvasta sosiaalidemokratiasta poiketen takaisin äärikapitalistisille sijoittajille ja omistavalle yhteiskuntaluokalle. TTIP ei lupaa tasa-arvoa, vaan yhteiskuntasopimuksen totaalista uudelleenkirjoittamista.

10 Schumpeterin talousteorian: luova tuho : Schumpeterin taludellisesta darwinismista ollaan toki montaa mieltä, mutta mielestäni teorian soveltaminen TTIP:n kohdalla nimenomaan darwinilaisessa merkityksessä on loogista. Schumpeterin mallia uumoilen Transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen kivijalaksi, koska valtaa halutaan karsia kansallisilta toimijoilta ja instituutioilta (julkinen sektori) ja siirtää talouden rattaiden pyörittämisen vastuu kansallisvaltioista riippumattomille toimijoille lähinnä monikansallisille suuryrityksille. Keynesin mallissa valtiolla, julkisella sektorilla ja valtion/valtioliiton talouspolitiikalla on yhä merkittävä rooli talouden sääntelijänä, mutta Schumpeterin mallissa vastuu investoinneista ja yhteiskunnan hyvinvoinnista on dynaamisempaa valtioista ja julkisista palveluista riippumatonta. Rahaliikennettä ei enää valvota ja TTIP antaa vapaat kädet pankkien finanssipolitiikalle. Schumpeterin teoria sisältää ainakin implisiittisesti ajatuksen talouden evoluutiosta ja talousdarwinismista, jossa taloudellisten toimijoiden annetaan kuihtua heikompien vahvempien ravinnoksi. Monikansalliset suuryritykset ohjailevat jo nyt valinnoillaan ja päätöksillään maailmaa. Tavallaan. Sillä mihin korporaatio perustaa seuraavan massiivisen tuotantolaitoksen, on todella suuri merkitys minkä tahansa kansallisvaltion tai alueen taloudelle. Suurimmat yritykset alkavat olla pienten kansallisvaltioiden kokoisia sekä liikevaihdon että työntekijöiden yrityksen asukkaiden määrän suhteen. Schumpeter korostaa yrittäjyyttä ja kilpailua innovaatioiden ja siten myös taloudellisen kasvun ja luovan tuhon (Schöpferische Zerstörung) polttaineena. Schumpeterin luova tuho voi olla välttämätön osa talouden kehitystä. Sitä voi verrata kasvien kuolemaan, joka muodostaa kasvualustan

11 mullan uusille artikkelia: kasveille. Lainaan Ajatuspaja Liberan Eurojäsenyydestämme ja yhteiskuntarakenteestamme johtuen kustannuskilpailukyvyn palauttaminen tulee mitä ilmeisimmin tapahtumaan kilpailukyvyttömiksi muuttuneiden työpakkojen hävittämisen, eli kasvavan työttömyyden, kautta. Vaikka vanhan tuho on yhtä luonnollinen ja tärkeä osa talouden toimintaa kuin uuden luominen, se ei suinkaan ole kivutonta. Nyt kohtaamamme luovan tuohon inhimillinen ja yhteiskunnallinen hinta tulee olemaan hyvinkin korkea. TTIP-vapaakauppasopimuksesta ja lisääntyneestä transatlanttisesta kilpailusta on siis turha odottaa ihmelääkettä Suomen ja muiden kilpailukykynsä menettäneiden euromaiden vakavaksi äityneeseen euroskleroosiin, edes vuosien tähtäimellä. Vakava tauti vaatii karvaita lääkkeitä, olkoon se sitten nykyinen työttömyysdevalvaatiokuuri tai lääkekaapissa odottava valuuttaeliksiiri. Vaalit lähestyvät, mutta ehdokkaiden kannat tulevan eduskunnan ja hallituksen tärkeimpiin kysymyksiin vaikuttavat heppoisilta tai olemattomilta. Mielestäni tulevien vaalien tärkeimmät teemat ovat talous, työllisyys, turvallisuus ja TTIP. Näiden neljän kantavan teeman lisäksi on muitakin tärkeitä kysymyksiä, kuten ympäristönsuojelu, kansalaispalkka, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, vientiteollisuus sekä väistämätön rakennemuutos, mutta kanta Transatlanttiseen kauppa- ja investointikumppanuuteen sisältää vastauksen kaikkiin edellä mainittuihin kysymyksiin, myös ympäristön, elintarvike- ja kemikaaliturvallisuuden sekä teollisuuden ja työllisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen osalta. Kysymys on fundamentaalisen tärkeä. Se on vaikutuksiltaan samaa kokoluokkaa kuin Euroopan Unioni ja Euroopan talous- ja rahaliitto.

12 Tiivistelmänä: Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuussopimus (Transatlantic Trade and Investment Partnership / TTIP), josta neuvotellaan EU:n ja USA:n välillä tavoittelee markkinaalueiden välistä kauppaa sääntelevien lakien ja sääntöjen osittaista tai täydellistä purkamista ja yhtenäistämistä. Näin taloudelle annettaisiin ikään kuin steroideja. Se vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, koska tämä päläpäläsopimus lupaa satojatuhansia työpaikkoja ja hyvinvointia Atlantin molemmin puolin, Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Nämä lupaukset ovat vain katinkullan kimallusta. Virallisesti sopimus on lottovoitto läntiselle maailmalle ja me olemme kaikki voittajia. investointisuojaan vedonnut Ihanaa! Vai onko? NAFTAn Kanadalainen paperiyhtiö AbitibiBowater sai kiristettyä Kanadan valtiolta 122 miljoonaa dollaria veronmaksajien varoja. Jos kuvittelet, ettei sellaista täällä voi tapahtua, olet väärässä: Britannia hävisi terveydenhuoltoa koskevan kiistan Fujitsulle ja englantilaiset veronmaksajat joutuvat nyt maksamaan 700 miljoonaa puntaa sanktioita. Lue BBC:n uutinen tästä! TTIP ei ole lottovoitto veronmaksajille, vaan järkyttävä tappio maailmantalouden ruletissa. Voittajia ovat monikansalliset yritykset ja häviäjiä demokratia ja veronmaksajat. Sopimuksen tavoitteisiin ja etenemiseen voi tutustua tästä! TTIP:n todellinen päämäärä on vähentää sääntelyä maatalous-, elintarvike- ja lääketeollisuudessa sekä helpottaa kaupankäyntiä USA:n ja EU:n välillä säädöksiä poistamalla. Sääntelyn vähentminen on yleensä hyvä asia, mutta, jos se uhkaa luontoa ja ihmisiä, siihen pitää suhtautua varauksella. Ensimmäinen sopimusta koskeva kysymys on: Miksi sopimus neuvotellaan salassa ja ketkä siitä todella hyötyvät? TTIP pelottaa minua ja äänestäisin sitä vastaan, jos vain voisin, mutta sopimus solmitaan salassa EU:n ja USA:n kansalaisten mielipiteistä riippumatta. Ainoa mitä voimme tehdä, on yrittää

13 MEP:it (Members of European Parliament) tajuamaan sopimuksen epädemokraattinen luonne. It is, as John Hilary, Executive Director of campaign group War on Want, said: An assault on European and US societies by transnational corporations. 1. NHS (National Health Service): Julkiset palvelut, kuten terveydenhuolto kuuluvat TTIP:n purkuohjelmaan. Eurooppalaiset julkiset palvelut: koulutus, terveydenhuolto ja vesivarat halutaan vapauttaa kansallisesta sääntelystä ja yksityistää korporaatioiden hallittaviksi. Suomessa on valtavat makeanveden varat, joiden arvo tulevaisuudessa on mittaamaton: haluammeko me myydä vesivaramme monikansallisille yrityksille kuten Nestlélle, jonka johtajan mukaan vesi ei kuulu ihmisoikeuksiin. Euroopan komissio on väittänyt, etteivät julkiset palvelut sisälly Transatlanttiseen kauppa- ja investointikumppanuussopimukseen, mutta Englannin kauppaministeri Lordi Livingston on myöntänyt, julkisista palveluista neuvotellaan yhä. 2. Elintarvike- ja ympäristöturvallisuus: TTIP haluaa lähentää USA:n ja EU:n standardeja elintarvike- ja ympäristöturvallisuuden osalta. Ongelma on siinä, että Euroopassa ravinnon laatukriteerit ovat huomattavasti tiukemmat kuin Yhdysvalloissa, jossa 70 % marketeissa myytävistä teollisesti valmistetuista ruoista sisältää geenimuuneltuja aineksia. EU:ssa geenimuunneltujen aineiden käyttö ihmisravinnossa on tiukasti säännelty. Myös ympäristönsuojeluun Euroopassa suhtaudutaan vakavammin ja pitkäjänteisemmin kuin USA:ssa, jossa tuholais- ja kasvimyrkkyjen käyttöä ei rajoiteta käytännössä lainkaan. USA sallii myös kasvuhormonien ja antibioottien käytön liha- ja siipikarjan kasvatuksessa. Euroopassa kasvuhormonit ja antibiootit on kielletty niiden aiheuttaman syöpäriskin vuoksi. Yhdysvaltalaiset maanviljelijät ja karjankasvattajat ovat pyrkineet

14 poistamaan eurooppalaisia rajoituksia jo WTO:n aikaan ja sama jatkuu nyt TTIP:ssä. Euroopassa elintarviketurvallisuutta säännellään (REACH, Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) EU:n kemikaaliturvallisuussäädöksillä, jotka vaativat, että yrityksen on todistettava tuote turvalliseksi, ennen kuin se voidaan tuoda myyntiin. USA:ssa on päinvastainen käytäntö: kaikkea saa käyttää, kunnes niihin sisältyvät riskit voidaan kiistatta osoittaa: syytön, kunnes toisin todistetaan. Vertailun vuoksi: EU on kieltänyt 1200 kemikaalin käyttämisen kosmetiikkatuotteissa, kun USA on kieltänyt vain 12 kemikaalin käytön. Tähän sisältyy riski geenimuuntelun leviämisestä Eurooppaan, hormoni- ja antibioottikarjan kasvattaminen ravinnoksi, kasvimyrkkyjen sääntelyn vähentäminen ja Monsanton vallan lisääntyminen vanhalla mantereella. 3. Pankkien toiminnan sääntely: Euroopassa pankki- ja finanssilainsäädäntö on heppoisempaa kuin USA:ssa. USA:ssa finanssilainsäädäntöä kiristettiin pankkikriisin seurauksena, jotta samanlainen kriisi ei toistuisi. Nyt pelätään, että TTIP poistaa pankkeja koskevan sääntelyn ja palauttaa pankkiireille vallan ohjailla kansainvälistä taloutta. 4. Yksityisyys, sanan- ja tiedonvapaus: ACTA (Anti- Counterfeiting Trade Agreement) hylättiin valtavan julkisen painostuksen seurauksena 2012 Euroopan Parlamentissa. Monet kokivat sen hyökkäyksenä yksilönvapauksia ja yksityisyyttä vastaan. Myös Suomessa aktivistit marssivat ACTAa vastaan. ACTA olisi velvoittanut internet-palveluntarjoajat seuraamaan asiakkaidensa verkkokäyttäytymistä: hakuja, latauksia, julkaisuja jne. TTIP:n pelätään palauttavan ACTA:n agendan. Erityisesti halutaan rajoittaa internetin yksityisyyttä ja ihmisten mahdollisuutta lukea esim. lääketieteellisiä tutkimuksia. Muistatte, että tieto on valtaa ja tietämättömiä on helpompi hallita.

15 5. Työpaikat: EU on myöntänyt, että TTIP tulee aiheuttamaan Euroopassa työpaikkojen katoa, koska Yhdysvalloissa työlainsäädäntö ja työmarkkinajärjestöt ovat selvästi heikompia kuin Euroopassa. TTIP helpottaa eurooppalaisten yritysten siirtymistä Yhdysvaltoihin. Kerrataan, miten NAFTA toimi (The North American Free Trade Agreement): NAFTA on trilateraalinen kauppasopimus, jonka jäseniä ovat Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko. Kahdentoista vuoden aikana USA menetti miljoona työpaikkaa halvemman työvoiman ja vähemmän säännellyn työlainsääädännön Meksikoon. 6. Demokratia: TTIP on uhka erityisesti demokratialle ja kansanvallalle. Yksi Transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen tärkeimmistä tavoitteista on investointisuoja (Investor-State Dispute Settlements ISDS), joka antaa yrityksille mahdollisuuden vaatia investointiensa suojelua valtion lainsäädännöstä riippumatta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että monikansalliset yritykset, jotka kokevat menettävänsä tuottoja jonkin valtion lainsäädännön vuoksi, voivat haastaa tämän valtion välimiesoikeuteen ja näin säädellä itsenäisten valtioiden lainsäädäntöä. Tämä on todella mielipuolinen idea. ISDS on voimassa monissa bilateraalisissa eli kahdenvälisissä kauppasopimuksissa eri puolilla maailmaa, joten sen toiminnasta on esimerkkejä: Ruotsalainen energia-alan jättiläinen, Vattenfall vaatii Saksalta miljardeja kompensaationa siitä, että Saksa on Fukushiman onnettomuuden jälkeen päättänyt vähitellen luopua ydinvoimasta. Vastaavanlaisia monikansallisen yritysten ja valtion välisiä oikeuskiistoja on jo n Sovitteluista vastaa yritysten juristit suljetuissa tribunaaleissa, joissa läsnä on tuomarin ohella yrityksen ja valtion edustajat. Investointisuoja takaa kuitenkin monikansallisille yrityksille etulyöntiaseman näissä sovitteluissa ja niiden perusteella ne voivat vaatia valtioilta miljardien eurojen kompensaatiota

16 virtuaalisista ja potentiaalisista menetyksistä. Tämä meni hitokseen ohi alkuperäisestä tarkotuksesta. Halusin oikeastaan kirjoittaa jutun Monsantosta ja vain sivuta EU:n ja USA:n vapaakauppa-aikeita, mutta TTIP laajeni omaksi kokonaisuudekseen. Ajattelin, että tämän sopimuksen sisällön puiminen juuri nyt vaalien alla on perusteltua, koska vaaleissa on mielestäni kolme kantavaa teemaa: 1) talouden ja työllisyyden kohentaminen yrityslainsäädäntöä ja työllisyyden hintaa keventämällä, 2) turvallisuuspoliittinen ja strateginen suunnanmuutos (Nato-kysymys) ja 3) TTIP, josta suomalaiset eivät voi itsenäisesti päättää, vaan päätös tehdään käytännössä salassa kaikilta. Kun fiktiosta tulee totta: tarkkanäköiset kirjailijat William Gibsonin terävissä lähitulevaisuutta luotaavissa romaaneissa (mm. Neurovelho, 1984) kansallisvaltiot ovat menettäneet valtaansa, joka on siirtynyt monikansallisille keskenään sotiville korporaatioille. Kyberpunkin tematiikka toteutuu juuri nyt. Gibsonin maailma on synkkä, väkivaltainen rahan ja vallan ohjaamien suuryritysten taistelukenttä, jossa demokratia on unohdettu. Se on triadien ja mafian kaltaisten korporaatioiden johtama maailma, jossa yksilön oikeuksien ja vapauksien mitta on raha ja tieto. Voisiko kuvailemani kaltainen maailma toteutua?

17 TTIP ei ole ensimmäinen askel kohti tätä antidemokraattista dystopiaa, mutta varmasti ajankohtaisin. Eikä William Gibson ollut ensimmäinen tai viimeinen fiktiivinen kirjoittaja, jonka fiktio monin tavoin toteutui. Myös Philip K. Dick on romaaneissaan kuvannut nykymaailmaa ja lähitulevaisuutta viiltävän terävästi. Sekä William Gibson että Philip K. Dick jatkavat ansiokkaasti jo H.G. Welss n, Ray Bradburyn, Aldous Huxleyn ja George Orwellin viitoittamaa tietä yhteiskuntakriittisinä visionääreinä ja filosofisina anarkisteina. Monet kirjailijoiden kuvailemista ilmiöistä ovat jo toteutuneet tai toteutumassa tosi-tv:stä World Wide Webbiin ja internetin käyttäjien seurantaan, jota käytetään täsmällisesti kohdennetun markkinoinnin ohella myös seurannassa sekä tiedustelu- ja mustamaalauskampanjoissa. Isoveli valvoo sekä hyvässä että pahassa. Se ei ole pelkästään huono asia, mutta yksilön vapautta ja yksityisyyttä se rajoittaa. Myöskään TTIP ei ole pelkästään huono sopimus. Toivon olevani väärässä ja tämän pessimismin olevan turhaa. Ikävä kyllä pelkään, että Schumpeterin nerokasta talousteoriaa hyödynnetään tavalla, joka tekee demokratiasta utopiaa. Allekirjoita TTIP:n vastainen vetoomus kuvaa klikkaamalla.

18 Tähän artikkeliin liittyvää aineistoa: [gview file= save= 1 ] [gview file= achten_en.pdf save= 1 ] [gview file= doc_ pdf save= 1 ] [gview file= web.pdf save= 1 ] [gview file= %20IA%20on%20TTIP.pdf save= 1 ] [gview file= save= 1 ] [gview

19 file= usiness_cycles/schumpeter_business_cycles.pdf save= 1 ] [gview file= /courses/econ645/winter2011/generaltheory.pdf save= 1 ] Sami Raja-Halli Diabetes

20 Saatanan sokeritauti suomalainen kansantauti! Valitsin tähän ilkeän pilakuvan, koska se kuvaa nykytendenssiä hyvin. Meistä on tulossa homo Diabeteksiä halusimme sitä tai emme. Tästä saamme kiittää piittaamattomia virkamiehiä ja ahneita elintarvike- ja lääketeollisuuden tuottajia. Diabetesyhtälössä on lukemattomia muuttujia. Avaan tässä artikkelissa osan niistä. Diabetes ei ole suomalainen kansantauti, sanoi THL, Duodecim, Wikipedia tai Suomen diabetesliitto mitä tahansa. Sokeritauti on sokeritauti. käytän vain piruuttani humoristi, kun olen suomalainen kansantauti määritelmää artikkelissa siksi, että se on määritelmänä täysin perusteeton ja uskomattoman typerä. Mikä saatanan sokeritauti? Diabetes ja etenkin aikuistyypin diabetes on sukupolvemme merkittävin elämänlaatua ja elinvuosia vähentävä terveydellinen ja sosioekonominen tragedia sekä valtava uhka tulevien sukupolvien terveydelle ja riittävän huoltosuhteen säilymiselle (USAssa lasketaan jo, että pian yhteiskunnalla ei ole varaa muiden sairauksien, kuin diabeteksen hoitoon (Bought)). Suomessa vuoden 2013 lopussa lääkehoidettuja diabeetikkoja oli yhteensä Lisäksi suuri joukko diabetesta sairastavia ei ole tietoinen taudistaan, sillä tyypin 2 diabetes ei alkuvaiheessa aiheuta erityisiä oireita. Kaiken kaikkiaan tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta suomalaista (Duodecim). Diabeteksen hoidon yhteiskunnalliset kustannukset ovat arviolta 1,3 miljardia euroa vuodessa (THL). Vertailun vuoksi: Alkoholin aiheuttamat suorat terveyshaitat maksavat yhteiskunnalle 0,9-1,1 miljardia vuosittain, alkoholin verotuottojen ollessa noin 1,3 miljardia. Arviolta

21 jopa 18 prosenttia Euroopan terveysmenoista kuluu diabeteksen hoitoon. Suomessa diabeetikkojen sairaanhoidon kustannukset olivat noin 9 prosenttia terveydenhuollon menoista vuonna Diabeteksen hoidon aiheuttamat lisäkustannukset olivat noin 833 miljoonaa euroa. Diabeteksesta aiheutuvat lisäsairaudet kasvattavat kustannukset moninkertaisiksi. (THL) Diabeteksen hoito ilman lisäsairauksia maksaa noin 1300 /henkilö/vuosi Diabeteksen hoito, kun siihen liittyy lisäsairauksia maksaa n /henkilö/vuosi Diabeteksen hoidosta aiheutuvien suorien kustannusten lisäksi voidaan arvioida diabeteksesta johtuvia tuottavuuskustannuksia, joihin kuuluvat sairauspoissaolojen, ennenaikaisen eläköitymisen ja kuoleman aiheuttamat kustannukset. Vuonna 2007 näiden suuruudeksi arvioitiin yli miljoonaa euroa. en-kustannukset Suomalainen kansantauti maailmalla Maailmanlaajuisesti aikuistyypin diabetesta sairastavia on n. 250 miljoonaa, eli 6 % vuotiaista, mutta määrän uskotaan kasvavan 380 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä. Tilanne Suomessa ei tilastojen valossa ole juuri sen lohdullisempi, kuin muissakaan länsimaissa. Nuoruustyypin diabetes on meillä yleisintä maailmassa (sairastuneita ) ja aikuistyypin diabetekseen sairastuneiden määrissä olemme vahvaa Eurooppalaista keskikastia. Eniten suomalaista kansantautia esiintyy Kiinassa ja Intiassa, mutta väestön lukumäärään suhteutettuna Meksiko ja USA ovat omaa luokkaansa. Jos diabetes on suomalainen kansantauti, on se ylivoimaisesti kaikkien aikojen menestynein suomalainen vientituote.

22 Diabetesongelma on yleismaailmallinen. Tällä kansantautimääritelmällä annetaan ymmärtää aikuistyypin diabeteksen liittyvän suomalaisten hyvin persoonalliseen geeniperimään, kuten suomalaisten erityinen alkoholiherkkyys, josta ei niin ikään ole mitään tieteellistä näyttöä. Näin lyödään hanskat tiskiin ja sanotaan: mitä me geeneillemme voimme?. Geenejä tärkeämpiä diabeteksen määritelmässä ja hoidossa ovatkin sidonnaisuudet lääke- ja elintarviketeollisuuteen. Miksi syyttää sokereita, kun sokereita syyttämällä astutaan Mikael Fogelholmin Fazerilla toimivan vaimon varpaille (Fazer). Kuka hullu huutelisi sokeritaudista, jos samaan aikaan nostaisi korvauksia Nestléltä ja Danisko Sugar Oy:ltä lääke- ja elintarviketeollisuuden ohella (Matti Uusitupa). Tähän liittyen, miksi kukaan, joka hyötyy Monsanton omistamista yrityksistä taloudellisesti, haluaisi vastustaa transatlanttista talous ja investointisopimusta tai geenimuunneltuja organismeja. Ei, vaikka Monsanton yhteys lukemattomiin terveysongelmiin on ilmeinen. Kansantauti määritelmä on vain savuverho, jolla peitellään todellista ongelmaa: sairautta jota voitaisiin jopa hoitaa valistuksella ja mitättömillä ravitsemusmuutoksilla, sokeriverotuksen kiristyksellä ja viranomaisten korruptiota siis

23 sidonnaisuuksia vähentämällä, sen sijaa, että sitä hoidetaan kalliilla lääkityksellä. Jo sokerinkulutuksen puolittamisella useiden sairauksien riski pienenee (WHO). Number (in Millions) of People with Diabetes Aged 35 Years or Older with Self-Reported Heart Disease or Stroke, United States, From 1997 to 2011, the number of people aged 35 years or older with diabetes and with self-reported heart disease or stroke increased from 4.2 million to 7.6 million. In 2011, among people with diabetes aged 35 years and older and with selfreported heart disease or stroke, 5.0 million reported having coronary heart disease, 3.7 million reported having other heart disease or condition, and 2.1 million reported having stroke. Sekä Bloomberg että Business Insider ovat laskeneet sokerinkulutuksen maailmanlaajuisia kustannuksia oletuksena, että sokeri ja makeutusaineet aiheuttavat diabetesta ja lihavuutta, eli diabesitya. Kannattaa tutustua. Business Isider on sivustollaan julkaissut sokerinkulutuksesta seuraavan videon.

24 Year Coronary Heart Disease Other Heart Stroke Disease or Condition Heart Disease or Stroke

25 Sidonnaisuudet provosoivasti Suomessa ei esiinny korruptiota. Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa. Suomessa voi esiintyä hyväveliverkostoja, lehmänkauppoja ja ansaittuja teollisuuden tutkijoille ja viranomaisille maksamia apurahoja, jotka eivät mitenkään vaikuta kyseisten tutkijoiden ja viranomaisten objektiivisuuteen. Kuinka ne voisivatkaan vaikuttaa, koska meillä ei ole korruptiota ja suomalaiset ovat tunnetusti paitsi maailman viisain ja kaunein, myös ylivoimaisesti rehellisin ja sisukkain kansa? Tosin suomalaiset ovat myös auktoriteettija herrauskovaisin ja itsepäisin idioottiporukka, jota maa päällään kantaa. Anteeksi, jos tämä loukkaa, mutta täällä jaksetaan yhä palvoa ihanan 1950-luvun teorioita ravitsemuksesta ja terveydestä, vaikka kuluneiden 65 vuoden aikana on tapahtunut valtavasti kehitystä ja vanhat paradigmat on moneen kertaan kumottu. Suomalainen ravitsemusja terveyspolitiikka on vanha kuin Havannan autokanta. Se on sitä, että meille hehkutetaan suomalaista laatua, muotoilua ja kaiken ylittävää erinomaisuutta etenkin Itä-Suomen yliopiston ylivoimaisia tutkimuksia (joiden rinnalla Harvardin ja Cambridgen tieteelliset näytöt ovat vähintäänkin riittämättömiä pseudotutkimuksia). Se on toki helppo selittää. Suomalaisten aineenvaihdunta ja biologia eroavat kaikista muista maailman ihmisistä; niin erinomaisia ja ainutlaatuisia

26 me olemme siis jos luemme näitä asiantuntijoiden kommentteja. Tämä suomalaisten ainutlaatuinen perimä on myös se perustava syy, miksi meitä tulee hyvin tarkasti valvoa ja holhota. Mitä sitten ovat sidonnaisuudet? Ne ovat luentopalkkioita, maksettuja kongressimatkoja, tutkimusapurahoja yms. Tosiasia on, että lääketeollisuus lobbaa tuotteitaan hyvin aggressiivisesti lääkäreille ja tutkijoille. Aina kaikki ei mene putkeen. GlaxoSmithKlinen Avandia diabeteslääke kohotti sydänkohtausriskiä 43 % ja johti ainakin sydänkohtaukseen ja tuhansiin ennenaikaisiin kuolemantapauksiin. Näin siitäkin huolimatta, että GSK tiesi lääkkeen riskeistä jo vuosia ennen sen markkinoille tuloa. Lääkäreiden on siis luotettava lääketeollisuuden vakuutteluihin ja tutkimuksiin lääkkeiden toimivuudesta ja turvallisuudesta. Ikävä kyllä Avandia on vain jäävuoren huippu. Big Pharma käyttää vuosittain miljardeja väärennettyjen tutkimustulosten ja pimitettyjen lääkehaittojen aiheuttamien joukkokanteiden sopimiseen. On hyvin harvinaista, jos jollain lääkärillä, tutkijalla tai viranomaisella ei olisi sidonnaisuuksia lääke- ja elintarviketeollisuuteen. Fazer rahoittaa meitäkin jonkin verran, mutta ei säännöllisesti. Valio puolestaan ei ole rahoittanut omia tutkimuksiani, mutta tekee yhteistyötä laitoksemme muiden osastojen kanssa, sanoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen tohtori Mikael Fogelholm Helsingin Sanomien artikkelissa. Fogelholmin mielestä sokeri ei ole erityisen suuri uhka suomalaisten terveydelle; suola on. Luulisi Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorin ymmärtävän, että sokeri nostaa insuliinia, joka lisää insuliiniresistenssia ja riskiä aikuistyypin diabetekselle. Vielä huolestuttavampaa on se, ettei tämä professori tunnu ymmärtävän, että natrium on välttämätön ravintoaine ja sen vaikutusta verenpaineeseen on nykytutkimusten perusteella vahvasti liioiteltu. Ihminen ei tarvitse sokeria, mutta

27 natrium on aivan välttämätön ravintoaine. Tämän suomalaisen kansantaudin matemaattinen yhtälö on niin monimutkainen, ettei sitä ymmärrä kukaan elintarvike- ja lääketeollisuuden ulkopuolella. Kun tiedetään, että noin 75 % diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin (THL) on outoa, että noin suomalaiselle syötetään statiineja sydäntautien ehkäisemiseksi, vaikka ne kasvattavat aikuistyypin diabeteksen riskiä jopa 46 % (Itä-Suomen yliopisto). Myönnän tyhmyyteni, mutta tämä yhtälö menee yli hilseen. Näyttää näet siltä, että statiinit jopa lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä sen lisäksi, että ne lisäävät ainakin Parkinsonin taudin riskiä. Selitys on kuitenkin ilmeinen: Sen sijaan, että sokeritautia hoidettaisiin ravinnon sokerikuormaa vähentämällä, sitä hoidetaan mielumin lääkkeillä. Suomalainen kansantauti ei siis ole sokeritauti, vaan se on vahvasti suomalaiseen aineenvaihduntaan liittyvä oireyhtymä, jonka hoito vaatii valtavasti lääkkeitä. Käypähoitosuosituksia laatineen ryhmän sidonnaisuudet lääketeollisuuteen löytyvät tästä. Yhteiskunnalliset kustannukset Eettisesti voidaan piipittää alkoholin vaaroista ja vaatia keskioluen laimentamista ja siirtämäistä Alkoon, tai kieltää tupakointi kansanterveydelle koituvien kustannusten vuoksi. Molemmat ovat todellisia ongelmia; sitä ei kukaan kiistä. Mutta suhteutetaan näitä ongelmia hiukan. Alkoholin kansanterveydelliset kustannukset 2010 olivat 0,9-1,1 miljardia euroa ja verotuotot n. 1,3 miljardia. Tupakoinnin suorat kansanterveydelliset menot ovat 250 miljoonaa euroa (epäsuorasti se aiheuttaa toki paljon enemmän terveysmenoja, mutta suoran kausaalisuhteen vetäminen sairastumisen ja tupakoinnin välille ei ole aivan helppoa; tupakan verotuotot olivat 779 miljoonaa euroa vuonna Diabeteksen kansanterveydelliset menot ovat 1,3 miljardia, ja verotuotot onko niitä sokeri- ja ruoan arvonlisäveron lisäksi? Ei tietenkään ole. Diabetes on kansantauti, jota ei verotuksella

28 paranneta. Onhan suorastaan naurettava ajatus, että terveellisten elintarvikkeiden hintoja laskettaisiin ja epäterveellisten einesten ja makeisten verotusta nostettaisiin. Rasvaverosta on puhuttu, mutta siinäkin halutaan nostaa terveellisen voin hintaa ja tukea teollisia levitteitä. Mikä vittu tätä maata vaivaa? Ymmärrätte pointin. Sen sijaan, että näperrellään typerien keskiolutlakien kanssa, eiköhän keskitytä todelliseen kansanterveydelliseen ongelmaan sokeritautiin! Siihen on puututtava heti! Yhdysvalloissa aikuistyypin diabetes on yleinen myös lapsilla. Suomessa on jo muutamalla lapsella diagnosoitu aikuistyypin diabetes. Se on järkyttävä kehityssuunta. Tosiasia on, että nykyinen talouden kehitys ja tautitapausten nopea lisääntyminen johtavat ennen pitkää tilanteeseen, jossa yhteiskunnalla ei yksinkertaisesti ole varaa hoitaa kaikkia diabetespotilaita. Aikuistyypin diabetes ja nuoruustyypin diabetes Aikuistyypin diabetes oli viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla harvinainen sairaus. Se sai oman tautiluokituksensakin virallisesti vasta 1970-luvulla. Nyt joka neljäs amerikkalainen sairastaa diabetesta tai sen esiastetta, eli metabolista oireyhtymää. Diagnosoituja diabetespotilaita on USA:ssa yli 26 miljoonaa ja lisäksi noin 8 miljoonaa sairastaa diabetesta tietämättään (ADA). Aikuistyypin diabetes on elämäntapasairaus, jonka puhkeamisessa ravinto ja etenkin sokerit ovat aivan keskeisessä roolissa. Nuoruustyypin diabetes on autoimmuunisairaus, jolle on geneettinen alttius ja joka voi puhjeta esimerkiksi odottavan äidin alhaisten kalsidiolitasojen seurauksena. Nuoruustyypin diabeteksen puhkeaminen vaatii siis laukaisevan ympäristötekijän. Suomessa nuoruustyypin diabetesta esiintyy eniten maailmassa (sairastuneita , mikä selittänee kansantauti määritelmän). Ykköstyypin diabetes lisääntyi Suomessa valtavalla vauhdilla 1960-luvun jälkeen, kun D-

29 vitamiinisuosituksia ryhdyttiin leikkamaan. Aikuistyypin diabeteksen ja lihavuuden välillä on vahva korrelaatio, vaikka kausaalisuhteista ollaan eri mieltä. Yleinen näkemys on, että lihavuus altistaa aikuistyypin diabetekselle, mutta viime vuosina on yleistynyt näkemys, jonka mukaan sekä tyypin-2 diabetes että lihavuus ovat aineenvaihdunnan ja erityisesti sokeriaineenvaihdunnan häiriintymisen oireita; lihavuuskin on siis oire, ei syy. Aikuistyypin diabetes ei ole vain lihavien sairaus, vaikka lihavuus onkin metabolisten oireiden ja sairastumisriskin yleinen indikaattori. Taudin lyhyt historia Aikuistyypin diabetes oli harvinainen sairaus ennen 20. vuosisataa ja se oli tavallisesti ylempien sosiaalisten luokkien, keski-ikäisten ja ylipainoisten sairaus. Ero eri diabetestyyppien välillä ymmärrettiin jo 1930-luvulla, mutta tyyppiluokitus otettiin yleiseen käyttöön vasta 1970-luvulla. Aikuistyypin diabetesta hoidettiin ruokavaliolla 1950-luvulle asti, jonka jälkeen lääkehoito ruokavaliohoidon yhteydessä yleistyi nopeasti (mm. metformiini, sitagliptiini, vildagliptiini, eksenatidi, raglutidi, glitatsonit, glibenkamidi jne). Maailman myydyimpien lääkkeiden listalta

30 löytyy useita diabeteslääkkeitä. Jos statiinit ovat big pharman kultakaivos, diabeteslääkkeet tuottavat loputtomasti hopeaa. Taudin esiintyminen lisääntyi köyhemmissä väestönosissa elintason parantuessa maailmansotien jälkeen luvulla aikuistyypin diabetes kääntyi nopeaan kasvuun ja taudin esiintyvyyttä voidaan jo kutsua jo epidemiaksi. Tekijät, jotka korreloivat diabeteksen lisääntymisen kanssa ovat: high fructose corn syrup (maissitai fruktoosisiirappi), geenimuunneltu ravinto, Roundupkasvimyrkky, joka tuhoaa suolistoflooraa (kuten se tuhoaa kaiken muunkin, paitsi Roundup-resistentit gmo-lajikkeet) ja heikentää insuliinin toimintaa, valtavasti lisääntynyt sokereiden ja etenkin fruktoosi- ja maissisiirappien kulutus mm. makeisissa, virvoitusjuomissa ja jogurteissa sekä kalorittomat makeutusaineet (esim. aspartaami), jotka myös vaikuttavat sokeriaineenvaihduntaan ja heikentävät insuliinin toimintaa. USAssa esim. maissi-fruktoosisiirapin kulutus on lisääntynyt lyhyessä ajassa nollasta 26 kg/henkilö/vuosi. Suomalainen kansantauti Suomessa ja maailmalla Suomi Tapauksia Muu maailma tapauksia 1980 n n. 30 miljoonaa

31 1988 n miljoonaa 2000 n miljoonaa miljoonaa miljoonaa (arvio) 2006 n (Duodecim) Diabetes yleistyy nopeasti. Vuonna 2003 tyypin 1 diabetesta sairasti Suomessa n Nykyisin sairastuneita on , eli tautitapausten määrä on 1,3-1,6 kertaistunut vajaassa neljässä vuosikymmenessä. Se lisääntyy keskimäärin 2,8 % vuodessa. Erityisen nopeasti lisääntyy juuri aikuistyypin diabetes. Karkeasti ottaen 10 % sairastuneista sairastaa tyypin 1 diabetesta ja 90 % aikuistyypin diabetesta. Nuoruustyypin diabetes lisääntyi Suomessa räjähdysmäisesti 1960-luvun jälkeen, kun D-vitamiini-suosituksia laskettiin vähitellen 100µg:sta nykyiselle tasolle. On myös näyttöä siitä, että nuoruustyypin diabeteksen riskiin vaikuttaa merkittävästi äidin raskausaikaiset D-vitamiinitasot. Aikuistyypin diabetes on noin viisinkertaistunut Suomessa vajaassa neljässä vuosikymmenessä. Sitä ei geenit, kansanperimä tai kansantarut selitä. Diabetesta ei myöskään selitä tyydyttyneiden rasvojen käyttö, vaikka suomalaisissa diabetes-hoitosuosituksissa niitä aiemmin pidettiin yhtenä sairastumisen syypäänä ja siksi niitä edelleen kehotetaan välttämään. Tyydyttyneiden rasvojen kulutus on laskenut 1980luvulta näihin päiviin ja samaan aikaan diabetestapaukset ovat länsimaissa 5-7 kertaistuneet. Miksi tästä pitäisi huolestua? Diabetes lisää kuolleisuutta. Se aiheuttaa mm. silmien verkkokalvosairautta, munuaistenja ääreishermoston vaurioita, liikkumisongelmia, impotenssia, sydän- ja verisuonitauteja ja lisää monien muiden terveysongelmien lisäksi myös haimasyövän riskiä. Nuoruustyypin diabetekseen sairastuneiden kuolleisuuden mediaani 2002 oli 49 vuotta; ts. puolet sairastuneista kuoli alle 49 vuotiaina ja puolet yli 49 vuotiaina. Tyypin-2 kuolleisuuden mediaani oli 79 vuotta (tämä

32 johtuu siitä, että nimensä mukaisesti aikuistyypin diabetes puhkeaa yleensä keski-iässä; ongelma on nyt se, että aikuistyypin diabetesta esiintyy jo myös lapsilla ja nuorilla, mikä tulee laskemaan kuolleisuuden mediaania merkittävästi). Nuoruustyypin diabeteksessa yleisimmät kuolinsyyt vuosina olivat sydäninfarkti (35 %) ja iskeeminen sydänsairaus (22 %). Aikuistyypin diabeteksen vakavin seuraus on kohonnut sydän- ja verisuonitautiriski. Mikroalbuminuria on merkki kehittyvästä munuaisvauriosta (diabeettinen nefropatia). Tyypin 2 diabetes aiheuttaa myös silmänpohjan rappeumaa (diabeettinen retinopatia), joka usein johtaa sokeutumiseen sekä tunto- ja autonomisen hermoston vaurioita (diabeettinen neuropatia), joka pitkään jatkuvana voi johtaa raajan kuolioon ja amputaatioon. Aikuistyypin diabetes voi myös vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin ja se aiheuttaa etenkin vanhuksilla Alzheimerin tautia ja dementiaa. Diabeetikoilla esiintyy aivoverenkierron häiriöitä 2-3 kertaa enemmän kuin muilla. Diabeteksen tavallisia lisäsairauksia ovat (THL): Retinopatia: sokeutumiseen. Diabetes on johtava syy aikuisten Nefropatia: Diabetes on johtava syy munuaissairauksiin. Neuropatia: Diabetes on johtava syy alaraajaamputaatioihin. Aivohalvaus: Diabeetikon riski on 2-4 kertainen. Sydän- ja verisuonisairaudet: 75 % diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin. Diabetes lisää myös riskiä sairastua vanhuusiän muistisairauteen.

33 Biologisesti ja metabolisesti ravinnon rasva (riippumatta siitä onko se eläin- vai kasviperäistä) ei aktivoi suoliston GIP-hormonia, joka viestittää haiman Langerhansin saarekkeiden beetasoluille, että nyt pitää erittää insuliinia kuljettamaan glukoosia solujen ravinnoksi. Niin ei vain tapahdu; se sotii luonnonlakeja ja tervettä järkeä vastaan. Useimmat ihmiset eivät tätä tiedä, joten heille voidaan helposti valehdella, että diabetes on kansantauti. On myös tärkeää ymmärtää, että fruktoosi ei ravitse soluja, vaan metaboloituu maksan de novo lipogeneesissä varastorasvaksi, eli triglyserideiksi. Fruktoosi myös sotkee glukoosiaineenvaihduntaa ja siten lisää riskiä sairastua diabetekseen. Sokerit, eli myös hiilihydraatit, aktivoivat suoliston erittämään GIP-hormonia, joka puolestaan viestittää haimalle, että verenkierrossa on glukoosia, jolle pitäisi löytyä kuljetusapua. Insuliini kuljettaa glukoosin esimerkiksi lihassoluihin, elimiin ja aivoihin energianlähteeksi. Ylimääräinen glukoosi varastoidaan nopeaksi varastotärkkelykseksi lihaksiin ja maksaan, mutta kun nämä glykogeenivarastot ovat täynnä, täytyy ylimääräiselle glukoosille keksiä jokin muu säilytystapa. Nerokas ja taloudellinen elimistö muuttaa myös ylimääräisen glukoosin maksan de novo lipogeneesissä varastorasvaksi, eli

34 triglyserideiksi, joita voidaan tarpeen vaatiessa muuttaa mm. glukoneogeneesissä solujen tarvitsemiksi sokereiksi. Erinomaista, eikö totta! Länsimaiset vain harvakseltaan kärsivät sellaisesta glukoosin puutteesta, että varastorasvoja olisi syntetisoitava sokereiksi; pikemminkin päinvastoin. Jatkuvasti korkean sokerikuorman seurauksena rasvakudos lisääntyy. Kun insuliinitasot ovat koko ajan koholla, myös ravinnosta saatua rasvaa ruvetaan varastoimaan ja insuliini osallistuu rasvakudoksen rakentamiseen. Niin ei pitäisi tapahtua. Sitä tapahtuu silloin kun aineenvaihdunta on mennyt rikki. Ongelmaa pahentaa edelleen se, että rasvasolut erittävät kylläisyyshormoni leptiiniä, joka ilmoittaa aivoille elimistön energiavarastojen olevan täynnä. Kun aineenvaihdunta sekoaa, aivot eivät enää reagoi leptiiniin ja nälästä tulee pysyvä olotila siitäkin huolimatta, että elimistöllä on ravintoa enemmän kuin tarpeeksi. Ihmiset lihovat ja sairastuvat, koska he syövät liikaa sokereita (olivat ne sitten ruisleivän tai makeisen muodossa; ne ovat sokereita yhtä kaikki). Mitä enemmän veressä on sokereita (hyperglykemia) ja insuliinia, sitä todennäköisempää on sairastua aikuistyypin diabetekseen. Insuliini on vahva hormoni, mutta myös tappava myrkky, joka tuhoaa sekä verisuonia että elimiä. Kun insuliinitasot ovat jatkuvasti koholla, myös ravinnon rasvoista rakennetaan rasvakudosta. Tällöin aineenvaihdunta on jo vioittunut ja ihminen lihoo; normaalitilassa ravinnon rasvat käytetään elimistön rakennusaineina (solukalvot, aivot, hormonit jne.), osa muutetaan glukoneogeneesissä sokereiksi (jos ravinnosta ei muuten saada riittävästi glukoosia solujen ravinteiksi) ja loput tulevat luonnollista tietä ulos. Lihavuus ei aiheuta aikuistyypin diabetesta. Se on oire niistä metabolisista häiriöistä, jotka johtavat yleensä aikuistyypin diabetekseen. Lihavuus yleensä (ei aina) aivan kuten diabeteskin kertoo, että aineenvaihdunta on mennyt rikki ja se pitää korjata.

35 Kuinka diabetestyypit eroavat toisistaan Diabetes jakautuu useampaan alatyyppiin: nuoruustyypin diabetes (E10), aikuistyypin diabetes (E11), aliravitsemukseen liittyvä diabetes (E12), muu diabetes (E13) ja määrittämätön diabetes (E14). Nuoruustyypin- eli tyypin 1 diabetes (DM1, E10) Nuorena todettava diabetes on yleensä tyypin-1 eli nuoruustyypin diabetes (diabetes mellitus juvenalis, tautiluokitus E10). Tämä on ns. autoimmuunisairaus ja sairastumiselle on geneettinen alttius, jonka jokin ulkoinen tekijä laukaisee. Nuoruustyypin diabeteksessa elimistön immuunijärjestelmä toimii virheellisesti ja tuhoaa haiman Langerhansin saarekkeiden beetasolut, jotka tuottavat sokeriaineenvaihdunnalle tärkeää insuliinia. Suomessa tyypin-1 diabetes kääntyi voimakkaaseen kasvuun 1960-luvun jälkeen, jolloin D-vitamiinisuosituksia laskettiin vähitellen 100µg tasolta alaspäin. Nuoruustyypin diabetekselle on perinnöllinen alttius, mutta sairastuminen vaatii laukaisevan ympäristötekijän. Yleinen teoria joskaan ei aukottomasti