BirdLife Suomen kannanotto monimuotoisuuskompensaatioon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BirdLife Suomen kannanotto monimuotoisuuskompensaatioon"

Transkriptio

1 BirdLife Suomen kannanotto monimuotoisuuskompensaatioon Toukokuu 2013 Nykyisellään aiheuttaja maksaa periaate ei toimi Suomessa luonnon monimuotoisuudelle aiheutuneiden vahinkojen osalta. Veronmaksajat maksavat nämä toiminnanharjoittajien aiheuttamat luonnonsuojelukustannukset. BirdLife Suomi katsoo, että Suomen lainsäädäntöön tulee ottaa käyttöön mahdollisimman kattavasti ja pikaisesti ei nettovahinkoa (No Net Loss) - periaatteeseen perustuva kompensaatiovelvoite maankäyttöä muuttaville ja luonnon monimuotoisuutta heikentäville hankkeille. Kompensaation tulee tapahtua seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. Kompensaatio ei syrjäytä sijoituspaikan valinnan ja maankäytön suunnittelun kestäviä periaatteita. Ensisijaisesti on pyrittävä valitsemaan luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta mahdollisimman vähäarvoisia kohteita ja mahdollisimman vähän haittoja aiheuttava toteutustapa. Kompensaatiotarve arvioidaan vasta tämän jälkeen. 2. Kompensaatio ei mahdollista erilaisiin suojeluohjelmiin sisältyvien alueiden käyttöä toimintaan, joka on kyseisen alueen suojelutavoitteiden vastaista. 3. Kompensaatio tarkoittaa sitä, että hankkeen toteuttaja velvoitetaan tuottamaan luonnolle monimuotoisuushyöty, joka on vähintään hankkeen aiheuttaman luonnon monimuotoisuushävikin suuruinen. 4. Kompensaatio voi olla uuden elinympäristön luomista, heikentyneen ympäristön ennallistamista tai ympäristön aktiivista hoitoa. Pelkkä lajin tai elinympäristön olemassa olevien esiintymien suojelu ei sen sijaan yleensä täytä kompensaation määritelmää, koska tällöin syntyy nettovahinkoa. 5. Kompensaation on ensisijaisesti kohdistuttava sen lajin tai elinympäristön suojelun tason parantamiseen, jolle haitta aiheutuu, ja sen tulee tapahtua mahdollisimman lähellä hankkeen toteutuspaikkaa. 6. Kompensaation on tapahduttava ennen hankkeen aloittamista. Mikäli hanke on perustelluista syistä aloitettava ennen kompensaation toteuttamista, on kompensaation epäonnistumisen riski suuri. Siksi kompensaation tulee varovaisuusperiaatteen mukaisesti tällöin olla hävitettyä monimuotoisuutta selvästi suurempi.

2 7. Tapauksissa, joissa vastaavan alueen kompensaatio ei ole mielekästä, kompensaation voi toteuttaa myös maksamalla luonnonsuojelurahastoon monimuotoisuustappiota vastaavan summan. Tätä varten niille lajeille ja elinympäristöille, joita kompensaatiovelvoite koskee, on määriteltävä arvot. Rahastoa käytettäisiin luonnonsuojelun yleiseen edistämiseen. 8. Kompensaatioon on liityttävä asianmukainen vaikutusten arviointi ja seuranta sekä varautuminen alueella mahdollisesti tarvittaviin hoitotoimiin. Hoitotoimenpiteiden toteutumisen varmistamiseksi kunkin kompensaatiohankeen osalta maksetaan hoidon mahdollistava summa luonnonsuojelurahastoon. 9. Kompensaatio on nimenomaan suojelua täydentävä keino. Kompensaatiotoimet eivät saa korvata meneillään olevien suojelu- tai ennallistamishankkeiden toteuttamista eikä se saa vaikuttaa luonnonsuojelun rahoitukseen valtion budjetissa. Kompensaatioperiaatteen käyttöönotto tarkoittaisi huomattavaa muutosta luonnonsuojelun rahoituspohjassa: osa suojelun kustannuksista siirtyisi suojelutarpeen aiheuttajien maksettavaksi veronmaksajien sijasta. Parhaimmillaan kompensointivelvollisuus sekä lajien ja elinympäristöjen hinnoitteleminen parantaisi suojelun tasoa, kasvattaa suojeluun ja elinympäristön hoitoon ohjautuvia resursseja ja ennen kaikkea ohjaisi toiminnanharjoittajia etsimään mahdollisimman edullisia kohteita, eli luontoarvoiltaan vähäisiä alueita. Se voisi toimia myös tärkeänä imagotekijänä yrityksille. Kompensaatiovelvoite tulee kirjata ainakin luonnonsuojelu-, ympäristönsuojelu-, vesi- ja maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä muihin maankäyttöä koskeviin lakeihin. Lainsäädännössä on määriteltävä yksiselitteisesti, minkä alueiden ja elinympäristöjen maankäytön muuttaminen ei ole mahdollista kompensaatiomenettelyn turvin. Näin vältetään se, että kompensaatio mahdollistaisi sellaiset ympäristöä turmelevat hankkeet, jotka eivät nykyisellään olisi luonnonsuojelullisista syistä toteutettavissa.

3 Monimuotoisuuskompensaatio luonnonsuojelua täydentävänä toimenpiteenä Taustaselvitys BirdLife Suomi 2013 Johdanto Monimuotoisuuskompensaatiolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvan haitan korvaamista vähintään samassa määrin kuin sitä aiheutetaan. Luonnon monimuotoisuutta heikentävälle hankkeelle myönnettävän luvan ehtona haitan aiheuttaja (yritys, yhtiö, kunta, valtio tms.) velvoitetaan tuottamaan vastaava monimuotoisuushyöty. Kompensaatiossa keskeisiä käsitteitä ovat vastaavuus ja ei nettovahinkoa periaate. Näillä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi lajin elinympäristön heikentyminen on ensisijaisesti korvattava saman lajin elinympäristöä parantavilla toimenpiteillä, ja että aiheutunut haitta tulee korvata vähintään samansuuruisella hyödyllä. Kompensaatio ei yleensä tapahdu haitallisen hankkeen toteutuspaikalla, mutta se tulee pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman lähellä alkuperäistä paikkaa. Kompensaation tulee myös tapahtua ennen kuin haitta toisaalla aiheutetaan. Suomen lainsäädännössä kompensaatioperiaate on tällä hetkellä mukana vain kansainvälisten sitoumusten kautta. Esimerkiksi Natura 2000 alueiden luonnonarvoja heikentäviä hankkeita koskee luontodirektiivin 6.4. artiklan mukaan ehdoton kompensointivelvollisuus. Suojelusta ei voida poiketa, jos kompensointitoimet eivät ole mahdollisia. Lisäksi kyse on oltava yleisen edun kannalta erityisen tärkeästä hankkeesta ja hankkeelle ei ole osoitettavissa vähemmän haitallista toteutustapaa. Suomessa Natura 2000 verkostoa koskevia hankkeita, joissa kompensaatiomenettelyyn olisi menty, ei ole ollut, mutta EU:n alueella 6.4. artiklan mukaista menettelyä sovelletaan noin tapauksessa vuosittain. Kompensaatiota voi käyttää myös luontodirektiivin liitteen IV lajien elinympäristöihin kohdistuvissa hankkeissa, mikäli kompensaatiotoimet ovat sellaisia, että niillä varmistetaan lajin suotuisan suojelun tason säilyminen. Myös Ramsarin sopimus velvoittaa kompensaatiotoimiin siinä tapauksessa, että valtio haluaa merkittävän kansallisen edun niin vaatiessa poistaa tai supistaa kansainvälisesti merkittävää kosteikkoaluetta. Millaisissa tapauksissa kompensaatiota tulisi soveltaa? Kompensaatio soveltuu parhaiten maankäyttöä selkeästi muuttaviin toimiin, kuten kaivoshankkeisiin, maa-ainesten ottoon, teiden rakentamiseen, laajamittaiseen teollisuus- ja yhdyskuntarakentamiseen ja turvetuotantoon. Kompensaatiotarpeen arvioinnin tulisi olla vähintään kaikkien ympäristövaikutusten arviointimenettelyä vaativien hankkeiden osana. Sen sijaan esimerkiksi normaaliin maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, jossa alueen käyttötarkoitus ei merkittävästi muutu, kompensaatiota ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa. Kompensaation ei tule mahdollistaa erilaisiin suojeluohjelmiin kuuluvien alueiden käyttöä toimintaan, joka on niiden suojelutavoitteiden vastaista. Lakisääteisten suojelualueiden tulee lähtökohtaisesti säilyä luonnon monimuotoisuudelle haitallisten toimien ulkopuolella.

4 Kompensaatiovelvoitteen tulisi koskea vähintään kansainvälisiä vastuulajeja ja alueita (esim. lakisääteisen suojelun ulkopuolella olevat lintudirektiivin liitteen I lajien ja muuttolintulajien esiintymät ja tärkeät kerääntymäalueet, luontodirektiivin liitteen II lajit ja liitteen I elinympäristöt, kansainvälisesti arvokkaat lintualueet), kansallisesti uhanalaisten lajien ja luontotyyppien esiintymiä, sekä muita arvokkaiksi määriteltyjä alueita (esim. kansallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat lintualueet). Monimuotoisuuskompensaatiota ei tule soveltaa tilanteissa, joissa korvaavaa ympäristöä tai lajille sopivaa esiintymispaikkaa ei ole lyhyellä aikavälillä, ja ennen monimuotoisuutta tuhoavan hankkeen aloittamista, mahdollista luoda. Esimerkiksi vanhat luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset metsät tai pitkäaikaisesti hoidetut perinnebiotoopit eivät ole kompensoitavissa. Kompensaatio ei voi myöskään olla oikotie ympäristön tuhoamiseen, vaan kaikissa hankkeissa on noudatettava maankäytön suunnittelun hyviä periaatteita: ensisijaisesti on pyrittävä valitsemaan toteutuspaikaksi monimuotoisuudeltaan mahdollisimman vähäarvoinen kohde ja tämän jälkeen löytämään monimuotoisuudelle vähiten haitallinen toteutustapa, eli lieventää hankkeen vaikutuksia. Kompensaatiomenettelyyn mennään vasta, kun ympäristön tilan heikkeneminen ei ole vältettävissä ja vaihtoehtoista toteutuspaikkaa ja -tapaa hankkeelle ei voida osoittaa. Kompensaatio on nähtävä nimenomaan suojelua täydentävänä toimenpiteenä. Kompensaatioprojektit eivät siis saa korvata olemassa olevien suojeluohjelmien tai ennallistamishankkeiden toteuttamista tai olla perusteena näiden rahoituksen vähentämiseen. Kompensaation toteuttaminen ja tulokset Kompensaation on tuotettava ympäristölle todellista lisähyötyä. Kompensoitavan lajin tai elinympäristön tilan on siis aidosti parannuttava alueella, johon kompensaatio kohdistuu. Niinpä esimerkiksi tietyn lajin olemassa olevien esiintymien suojelu häviävän esiintymän kompensaationa ei täytä kompensaation määritelmää, koska tilanteessa syntyy luonnolle nettovahinkoa. Kompensaatio voi sen sijaan olla esimerkiksi kokonaan uuden elinympäristön luomista tai heikentyneen elinympäristön ennallistamista tai hoitoa. Esimerkiksi turvetuotantoalueen perustamiseen myönnettävän luvan ehtona voisi olla vastaavan suuruisen, ojituksen muuttaman alueen ennallistaminen palauttamalla sen vesitalous ja poistamalla puustoa. Vastaavasti kosteikon luonnontilaa heikentävän hankkeen voisi kompensoida esimerkiksi ennallistamalla umpeenkasvaneen kosteikon tai perustamalla uuden pinta-alaltaan vastaavan kosteikon tarkoituksenmukaiselle paikalle. Kompensaatioon liittyvään vastaavuusperiaatteeseen kuuluu, että kompensaation tulee ensisijaisesti kohdistua samaan lajiin / ympäristöön, jolle haitta aiheutuu, ja sen tulee tapahtua mahdollisimman lähellä alkuperäistä kohdetta, jonka tuhoutumista tai heikentymistä kompensoidaan. Joskus voi kuitenkin olla mielekkäämpää kohdistaa kompensaatio alueelle, jossa saavutettavat monimuotoisuushyödyt ovat todennäköisesti suuremmat. Esimerkiksi

5 luonnontilaltaan yleisesti heikentyneellä alueelle sijoittuvan hankkeen kompensaatio voitaisiin toteuttaa olemassa olevien suojelualueiden läheisiä kohteita ennallistamalla. Vähäisten pintaalojen ollessa kyseessä voitaisiin taas yhdistää useampien, jopa erilaisiin elinympäristöihin kohdistuvien hankkeiden kompensaatiovelvoitteet yhdeksi laajamittaiseksi kompensaatioprojektiksi. Tapauksissa, joissa hanke muuttaa maankäyttöä vähentäen luonnon monimuotoisuutta, mutta vastaavan alueen kompensaatio ei ole mielekästä, voi kompensaatio tapahtua myös luonnonsuojelurahaston kautta. Tällöin toiminnanharjoittajan tulee maksaa luonnonsuojelurahastoon kompensaatiomaksu häviävistä luontoarvoista. Tätä varten niille lajeille ja elinympäristöille, joita kompensaatiovelvoite koskee, tulee määritellä käyvät arvot. Arvojen tulee perustua elinympäristöjen osalta vastaavien elinympäristöjen luomiskustannuksiin ja lajien osalta pysyvän reviirin tai esiintymän, ei yksilöiden, arvoihin. Luonnonsuojelurahaston avulla voidaan edistää suojelua esimerkiksi toteuttamalla laajoja ennallistamishankkeita tai hoitamalla suojelualueita ja toteutettuja kompensaatioalueita. Kompensaation tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Hankkeen kohteena olevasta elinympäristöstä on siis aina oltava käytössä ajantasainen lajistotieto. Esimerkiksi hankkeen linnustovaikutuksia arvioitaessa tulee linnustoselvitykset tehdä julkaistujen suositusten mukaisella tarkkuudella sekä lisäksi hyödyntää paikallisen BirdLife Suomen jäsenyhdistyksen asiantuntemusta. Vastaavasti muiden lajiryhmien ja elinympäristöjen sekä ekosysteemipalveluiden osalta on hyvä hyödyntää esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton piirien ja muiden alueellisten luonto- ja lajiasiantuntijoiden tietotaitoa. Kaikkiin kompensaatioprojekteihin tulisi myös sisältyä seurantasuunnitelma, jotta voidaan arvioida, miten kompensaation tavoitteet on saavutettu. Seurannasta kertyvä tieto mahdollistaa myös menetelmien kehittämisen. Mikäli kompensaatiota ei jossakin erityisen perustellussa tapauksessa voida toteuttaa etukäteen, on kompensaation oltava moninkertainen etukäteen toteutettuun verrattuna, koska tällöin aiheutetaan nettovahinkoa. Sopivien elinpaikkojen väliaikaisen häviämisen vuoksi lajien kyky levitä kompensaatioalueelle on huonompi. Tällaisessa tapauksessa on lisäksi erittäin tärkeää toteuttaa kompensaatio mahdollisimman pian. Miksi kompensaatiota tarvitaan? Kompensointivelvollisuus siirtäisi luonnonsuojelun rahoituksen painopistettä valtiolta, siis veronmaksajilta, suojelutarpeen aiheuttajille. Parhaimmillaan kompensointivelvollisuus sekä lajien ja elinympäristöjen hinnoitteleminen parantaa suojelun tasoa, kasvattaa suojelun ja elinympäristön hoitoon ohjautuvia resursseja ja ennen kaikkea ohjaa toiminnan harjoittajia etsimään mahdollisimman edullisia kohteita, eli luontoarvoiltaan vähäisiä alueita. Kompensointivelvollisuuden puuttumisen vuoksi mikään ei nykytilanteessa kannusta suuntaamaan hankkeita luontoarvoiltaan vähäisille alueille.

6 Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut pysäyttämään monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2020 mennessä. On selvää, että tavoitteen saavuttaminen on vaikeaa tilanteessa, jossa luonnonsuojelun rahoitus on kansainvälisessä vertailussa verrattain vähäistä, rahoituksen määrä on yleisesti ottaen laskussa, eikä aiheuttaja maksaa periaate toteudu monimuotoisuudelle aiheutettujen vahinkojen osalta. Kompensaatioon liittyvät riskit ja pelot Suurin monimuotoisuuskompensaation käyttöönottoon liittyvä pelko lienee, että kompensaatio mahdollistaisi myös sellaiset ympäristöä muuttavat hankkeet, jotka eivät nykyisellään ole luonnonsuojelullisista syistä lainkaan toteutettavissa. Tämän välttämiseksi lainsäädännössä on määriteltävä yksiselitteisesti, mitkä alueet ovat lähtökohtaisesti kompensaation ulkopuolella. Lisäksi on muistettava, ettei kompensaatiomenettely tarkoita, että nykyiset luonnonsuojelua ja hyvää suunnittelukäytäntöä edistävät lait ja periaatteet eivät olisi enää voimassa. Kompensaatioon liittyy aina monimuotoisuuden vähenemisen riski. Kompensaatio voi epäonnistua, mikäli sen tavoitteet on määritelty perustuen puutteelliseen tietoon tai tiedon väärään tulkintaan, hanke on huonosti suunniteltu tai hankkeen valvonta on puutteellista. Lisäksi edes asianmukaisesti suunnitelluissa ja toteutetuissa kompensaatiohankkeissa ei välttämättä onnistuta luomaan alkuperäisen veroista elinympäristöä tai saamaan tavoitelajeja leviämään uusille alueille. Kompensaatiohankkeissa on täten perusteltua varautua aina siihen, ettei suunnitelluilla toimenpiteillä saavutetakaan kompensaatiotavoitteita. Tähän voidaan varautua siten, että kussakin hankkeessa toiminnanharjoittaja maksaa luonnonsuojelurahastoon summan, jonka avulla aluetta voidaan hoitaa. Tämä toteuttaa varovaisuusperiaatetta. Kansainvälisiä esimerkkejä kompensaatiosta Kaikissa EU-maissa on voimassa luontoarvojen kompensaatiovelvoite Natura 2000 alueiden luontoarvoja heikentävissä hankkeissa. Tätä laajemmin kompensaatio on EU:ssa huomioitu laajamittaisesti ainakin Saksan ja Hollannin lainsäädännössä ja osin myös esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. EU:n ulkopuolella kompensaatiolla on pisimmät perinteet Yhdysvalloissa ja se sisältyy lainsäädäntöön tai laki on valmisteilla lukuisissa muissakin valtioissa, kuten Australiassa, Brasiliassa, Intiassa ja Kanadassa. Kaikkiaan kompensaatiomenettely on muodossa tai toisessa käytössä noin 40 maassa. Lainsäädännön laajuus, sisältö ja käytännön toteutus vaihtelevat huomattavasti maiden välillä. Saksan luonnonsuojelulaki edellyttää, että kaikissa rakennushankkeissa luonnonarvoille ja maisemalle aiheutuvat haitat on joko lievennettävä tai korvattava. Kompensaatioksi hyväksytään ainoastaan sellaiset alueet, joiden luonnonarvojen tila paranee kompensaation vuoksi. Kompensaatiot tapahtuvat yleensä heikentyneen alueen läheisyydessä, mutta viime aikoina on Saksassa toteutettu myös laaja-alaisia kompensaatiopooleja, joilla kompensoidaan useiden eri hankkeiden vaikutuksia.

7 Esimerkiksi A20-moottoritiehankkeen yhteydessä Saksassa tehtiin ensin laajat luontoselvitykset yhteensä 1200 kilometrin matkalta eri linjausvaihtoehtojen osalta, ja nämä selvitykset vaikuttivat merkittävästi lopullisen linjauksen valintaan. Luontoselvitysten kustannukset olivat 5 miljoonaa euroa. Kompensaatiotoimenpiteinä ennallistettiin 500 hehtaarin suuruinen kosteikkoalue ja kolme muuta hehtaarin suuruista aluekokonaisuutta. Lisäksi toteutettiin useita pienempiä kompensaatioita. Haittojen lieventämistoimenpiteitä toteutettiin mm. siltojen rakentamisen yhteydessä sekä luomalla eläinten liikkumisen mahdollistavia vihersiltoja ja alikulkuja. Yhdysvalloissa keskeisenä toimintamallina ovat kompensaatiopankit, joissa rakennushankkeita suunnittelevat voivat täyttää lupaehdot ostamalla palveluja ennallistamis- ja suojeluhankkeita toteuttavilta tahoilta. Yhdysvalloissa on yhteensä n. 500 erilaista kompensaatiopankkia, ja ennallistamishankkeita toteuttaa mm. maan armeija. Erityisen paljon kompensaatioperiaatetta on Yhdysvalloissa käytetty kosteikkojen ennallistamisessa. Yhdysvaltain lainsäädäntö myös periaatteessa kieltää uhanalaisten lajien elinympäristöä muuttavan toiminnan. Tästä kiellosta on mahdollista poiketa esittämällä lajisuojelusuunnitelma, jota toteuttamalla lajille alueella aiheutettu haitta kompensoidaan. Lisätietoja suojeluasiantuntija Tero Toivanen puh: BirdLife International Position paper of the Birds and Habitats Directives Task Force on Biodiversity Offsets in the European Union. Ketola, M., Malin, M., Nyrölä, L. & Suvantola, L Kompensaation mahdollisuudet liikennehankkeissa. Suomen Ympäristö 18 / Ympäristöministeriö, Helsinki. ten Kate, K., Bishop, J. & Bayon, R Biodiversity offsets: Views, experience, and the business case. IUCN, Gland, Switzerland and Cambridge, UK and Insight Investment, London, UK.

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry Monimuotoisuuskompensaatiot Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry BirdLife Suomi Valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö 30 jäsenyhdistystä noin 11 000 jäsentä Osa BirdLife International

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Tämän hankkeen taustaa Selvityksen tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanimismin (habitat

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Olli Ojala Suomen ympäristökeskus Ekosysteemipalvelut-ryhmä Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Lieventävät

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs

Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro. Eduskunnan ympäristövaliokunta. Lauri Kivekäs Luontoarvopankit mahdollisen toiminnanharjoittajan puheenvuoro Eduskunnan ympäristövaliokunta Lauri Kivekäs 8.3.2016 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin

Lisätiedot

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg MEKA-hanke Alustavia huomioita hankkeesta 4.1.2016 Harry Berg Hankkeen lähtökohdat Metsämaa kaavoituksessa (MEKA) hankkeen tarkoituksena on kehittää kaavoitusta ja sen ohjausta metsämaahan kohdistuvan

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Uudenmaan ELY-keskus, Ympäristövalvonta, Heli Antson 4.12.2015 Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle: Millainen ympäristölupahakemus - sellainen lupapäätös!

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Natura-arvioinnin sisällöt

Natura-arvioinnin sisällöt Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus

Lisätiedot

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta Ympäristöministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Helsingissä, 19.3.2004 Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy 25.1.

KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy 25.1. KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Biodiversiteetti

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP 6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta?

Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta? Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta? Kosteikkomaakunta seminaari, 13.2.2017 Liminganlahti Kristiina Niikkonen, ympäristöministeriö Esityksen sisältö Ramsarin

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,

Lisätiedot

Metsähallitus Luontopalvelut

Metsähallitus Luontopalvelut Metsähallitus Luontopalvelut Luonnon monimuotoisuuden suojelu Suomessa ja kansainväliset sitoumukset 18.03. KARI LAHTI Mitkä ihmeen kansainväliset sitoumukset? Kansallisen oikeuden mukaan sitovia valtioiden

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Kompensaatiot osana hallintoa ja lainsäädäntöä

Kompensaatiot osana hallintoa ja lainsäädäntöä Kompensaatiot osana hallintoa ja lainsäädäntöä Olli Ojala SYKE Luontoympäristökeskus Habitaattipankki ja kompensaatiot tulevaisuuden mahdollisuus? Tieteiden talo 30.03.2016 Esityksen sisältö Biodiversiteetin

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Strategian eväät soiden ennallistamiseen Strategian eväät soiden ennallistamiseen Kaisu Aapala SYKE, LBD Suo- ja turvemaiden strategia - Suoseuran seminaari 23.3.2011, Säätytalo, Helsinki Kaisu Aapala ENNALLISTAMINEN - MITÄ JA MIKSI? Lähtökohtana

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Viherkatot pykälissä

Viherkatot pykälissä Viherkatot pykälissä SUVI BORGSTRÖM, HTT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO OMAPIHA MESSUT HELSINKI 29.3.2012 Esityksen rakenne 1) Viherkatot ja ympäristölainsäädännön tavoitteet 2) Viherkattorakentamisen ohjaus voimassa

Lisätiedot

METSO-ohjelma

METSO-ohjelma METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Riistapäivät - 22.1.2012 Atte Moilanen Helsingin yliopisto Biotieteiden laitos Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10. Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Lepakkokartoitusohjeet

Lepakkokartoitusohjeet Lepakkokartoitusohjeet avuksi tilaajalle ja kartoittajalle Lepakkoseminaari 19.3.2011 Markku Lappalainen Lepakkokartoitusohjeet Miksi lepakot tulee kartoittaa? Tarve ohjeelle ja hyville käytännöille SLTY:n

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2014 COM(2014) 627 final 2014/0291 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä meriturvallisuuskomitean 94. istunnossa

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Milloin ympäristövaikutus on merkittävä? Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen, SYKE IMPERIA-loppuseminaari Suomen ympäristökeskus, 9.11.

Milloin ympäristövaikutus on merkittävä? Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen, SYKE IMPERIA-loppuseminaari Suomen ympäristökeskus, 9.11. Milloin ympäristövaikutus on merkittävä? Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen, SYKE IMPERIA-loppuseminaari Suomen ympäristökeskus, 9.11.2015 Vaikutusten merkittävyyden arviointi YVA:ssa keskeinen aihealue

Lisätiedot

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostuspäivä 30.10.2014 Hallinnon vesistökunnostuspäivät Miksi hallinto on olemassa?

Lisätiedot