Metsänjalostussäätiö 50 woita. Jaakko Napola. Kymmenen kärjessä. Metsän jalostussää tiön saavutu kset Pentti Tyystjärvi.

Transkriptio

1

2 Mestariofiet Oy, I/antaa, 1997 ISSN Metsi.jalostussutiö (pn. v. 1947) hajoittaa kd)tdnnön metsän jalostusta. Toiminta rahoitetaan suurimmaksi osaksi valtionavulla, jonka suuruus vuonna 1996 oli 10 miljoonaa markkaa. The Founhtion for Forest Tree Bweding (establ. 1947) conducts practicaifrest tree breeding. The breeding work is mainly finded by a govemment support which in 1996amounted to 10 million FIM. 3 Tämd vuos.zjulkaisu on osa stiön vuosikertomusta 1996 Toimittaja: Jaakko Napola. k2dntajii: Erkki Pekkinen. Taitto: Maria Appelberg, Station Mir Oy Kansi: Metsdnjalostus aloitem'in Suomessa 50 vuotta sitten keradmälh metsimme parha#ta puhu kdpu32 ja varteoksia. The publication is part of the 1996annual report of Founhtion for Forest Tree Breeding in Finland. Editor: Jaakko Napola. Translator: Erkki Pekkinen. Lay-out: Maria Appelberg Mir Oy Cover: Forest tree breeding in Finland beganfifs yean ago with the coikcting of cona andgraf, materialfiom prime individuals. Back cover: Spruce seedlings beeing transplanted at the Founhtioni Pieksämäki nursev in the early 1960s. dtio

3 Metsänjalostussäätiö 50 woita Jouni Mikola ja Jaakko Napola Ylimetsan hoitaja Antti Isoaho - kolme vuosikymmentä metsänjalostuksen ja taimituotannon johtotehtävissä Jaakko Napola Kymmenen kärjessä Metsän jalostussää tiön saavutu kset Pentti Tyystjärvi Metsänjalostus ja metsänviljely - välitämättömiä molemmat Antti Koskimäki Metsänjalostus tänään Jaakko Napola Hybridihaavan mikrotaimituotantoa kehitetään Martti Lepistö Summaries Personnel Hallinto Henkilöstö Julkaisuja

4

5 V U O T T A Toiminnanjohtaja Jouni Mikola ja tiedottaja]aakko Nupoh Metsilnjalostzarsaiitiö T m WONNA on tdut kuluneeksi 50 vuotta käytännön metsänjaiosnistoiminnan aioitmmisesta Suomessa Huhtikuun 12. päivwa 1947 allekirjoitettiin säädekirja, jolla perustettiin "Metsäpuiden rodunjaiostussäiatiö", nykyiseltä nimeltään Metsänjaiosmsäätiö. Säätiön puustajia olivat monet metsäyhtiöt, metsänhoitolautakunnat, Keskusmetsäseura Tapio sekä v b t maataiousaian järjestöt. Säätiön ensimmäiseksi hdituksen puheenjohtajaksi vaiittiin professori N.A. Osara ja toiminnanjohtajaksi tohtori Risto Sarvas. Alkuvuosina säätiön yhteistoiminta Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähdliniksen kanssa oli erittäin tiivistä luvun lopulla elettiin Suomessa sodanjäikeistä jälieenrakennuksen aikaa. Metsänhakkuut lisääntyivät voimh- ti, kun puuta tarvittiin sot+orvauksiin ja niiden myötä kasvaneen teollisuuden vei&, raakapuun vientiin ja rakennustoiminta. Tärhä syynä Metsänjaiosnissäätiön perustamiseen oli pelko, eetä metsiemme arvokkain perintöaines oli nopeasti katoamassa parhaiden tukkipuiden poimintahakkuiden myötä. Metdnjalosnissaatiön ensimmäiseksi tehtäväksi d i n jaiosniksen penisaineiston kokoaminen, tuhansien kantapuiden vaiinta ja tailentaminen luonnonmetsistämme. Metsänjalostus on aikuajoistaan lähtien edistynyt vakaasti, ja toiminta on tasaisesti laajentunut aina 90-luvun alkuvuo- I siin asti. Saavutuksista puhukoot tämän julkaisun artikkelit puolestaan. Viiden vuosikymmenen kuluessa metsänjalostus I on vakiintunut nykyaikaisen viljelymetsätalouden keskeiseksi ja välttämättömäksi osaksi. ~ Lähitulevaisuudessa metsänjalostuksella on edessään monia 1 uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Nopeasti edistyvä biotekniikka lupaa jalostukselle käänteentekeviä menetelmia, esimerkiksi geeninsiirtoja ilman aikaa vievia risteytyksia ja mistä ta-,, hansa lajista toiseen sekä jalosteiden nopeaa massamittaista mikrolisäystä, joista jalostuksen pioneerit eivät arvanneet edes haaveilla. Uusien keinojen rinnalla tarvita kuitenkin jat-

6 kossakin vanhoja perinteisiä toimintamuotoja, kuten pitkäaikaisia koeviljelyksiä, joilla varsinainen valintatyö tehdään ja tulokset varmennetaan. Biotekninen jalostus ilman perinteisen metsänjalostuksen jalostuksen tarjoamaa perustaa ja apua on sula mahdottomuus. Perinteisen metsänjalostuksen uusia haasteita ovat mm. viljelymetsien monimuotoisuudesta huolehtiminen ja varautuminen ilmaston muutoksiin. Biotekniikan mukanaan tuomat mahdollisuudet uudenlaisten puuyksilöiden kloonimonistukseen ja -viljelyyn korostavat testauksen ja viljelyaineistojen kokoonpanon tarkan säätelyn tarvetta. Metsänjalostuksen merkitys saattaa ensi vuosisadalla nousta aivan uuteen arvoon, jos käy ilmi että nykyiset metsäpuumme eivät kykene riittävästi mukautumaan ilmaston muutosvauhtiin. Uusiin olosuhteisiin tarvitaan silloin aivan uudenlaista viljelymateriaalia, ja se on nopeasti luotavissa vain jalostuksen keinoin. Metsänjalostusta on tehty Suomessa perinteisesti-- ganisaation yhteistyönä. Jalostust$minnan työnjako on kuitenkin täilä hetkellä perusteellisen uudelleenharkinnan kohteena. Valtion rahoittama metsänjalostustoiminnan voimakas keskittäminen on katsottu ilmeisen välttämättömäksi, jotta pitkäaikaisen jalostustyön jatkuvuus saataisiin varmistettua ja toiminnan kokonaisohjausta ja seurantaa valtiovallan taholta voitaisiin tehostaa. Vaihtoehtoina ovat olleet esillä lähinnä kaiken käytännön jalostustoiminnan kokoaminen perustettavaan uuteen valtion metsänjalostuslaitokseen tai toimintojen keskittäminen johonkin olemassaolevaan organisaatioon. Metsänjalostus on erittäin pitkäjänteistä työtä, jonka tuloksellisuuden perusedellytyksia ovat kauaskantoiset suunnitelmat ja niiden vakaa rahoitus. Metsänjalostuksen jatkuvuuden turvaamisen ja vaikuttavuuden lisäämisen kannalta toimintojen keskittäminen lakisääteisesti yhteen valtion laitokseen tar 3 joaisi epäilemättä monia etuja nykytilanteeseen verrattuna. Metsanjalostussäätiössä uudelleenjärjestelykaavailut luonnollisesti herättävät suurta epävarmuutta ja huolestuneisuutta. Miten säätiössä meneillään olevien jalostus- ja kehittämishanka keiden käy, ja riittaakö meille kaikille jalostuksen erikoisosaajille töitä jatkossakin? Toivomme ja yritämme kaikin keinoin vaikuttaa sellaisen ratkaisun syntymiseen, että voisimme kaikki tulevaisuudessakin tehdä parhaan kykymme mukaan metsänjalostustyötä koko Suomen metsätalouden hyväksi. 0

7

8 YLIMETSANHOITAJA ANTTI ISOAHO - kolme vuosikymmentä metsanialostuksen ja taimituotannon iohtotehtavissa 0 YLIMETSÄNHOITAJA ANTTI ISOAHOLLA on takanaan pitkä ja merkittävä ura metsäpuiden jalostustoiminnan ja taimituotannon johtotehtävissä. Hän ehti toimia Metsänjalostussäätiön toiminnanjohtajana kolmenkymmenen vuoden ajan ennen siirtymistään elakkeelle 1. toukokuuta 197% Isoaho aloitti Metsänjalostussäätiössä apulaistoiminnanjohtajana, ja toiminnanjohtajaksi hänet nimitettiin Iahtien. Jo ennen säätiöön tuloaan hän työskenteli siemenviljelysasioiden parissa Metsähallituksessa. Hakeutuminen metsäalalle oli luonnollista, silla metsät ovat kuuluneet Antti Isoahon elamään jo pienestä pitäen. Hän on syntynyt keskisuomalaisessa metsäpitajasä Keuruulla, ja nuoruuden kesät kuluivat uittotöissä. Patimme kysellä kokeneen metsämiehen mietteitä jalostuksen a taimituotannon vaiheista ja hieman myös tulevaisuudesta. pluspuiden vu*uminen Ylimetsänhoitaja Antti Isoaho, millaisia ovat olleet viisiemenviljelyksiä vorten oli meksi kuluneet kolme vuosikymmentä suomalaisessa metsäätiön keskeisiä tehtäviä luvulla. Kuvosso s"jalos*essa? metsänhoitoja Lauri Kärki opettamassa männyn i Nämä 30 vuotta, jotka olen saanut työskennellä Metsanjavurttomisto Hoopostensyrjin lostussaatiössa, ovat olleet hyvin mielenkiintoista ja antoisaa työntekijöille. aikaa. Metsänjalostus oli alkuaikoina uutta ja innostavaa toimintaa, eräänlainen uusi aluevaltaus metsätalouden kentässä. Grofling plus trees for the purpose ofestoblishins seed Myöhemmin se on vakiinnuttanut asemansa olennaisena osana.. orchrrrds wos umong the suomalaista metsätaloutta. foremost tosks Crirried out Haluaisin korostaa, että jalostuksen suotuisaan kehitykseen by the Foundotion in the on ratkaisevasti vaikuttanut säätiön henkilökunta, joka on vah- 1960s. louri Kärki vasti sitoutunut työhönsä ja jonka ammattitaito on korkeaa demonshtinggrofting technigue with Scots pine to luokkaa. Monet työtovereistani ovat työskennelleet kanssani Hoopostensyrji employees. C&

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39 1etsirnjaI~"ofiL pohrduksessu on noin 60 henkilöä. Seurauvmsli luetellaon eri toimintalohkojen vmtuuhenkilöt. TToimipikka, jossa henkilö oskentelee, on ilmoiettv nimen jälkeen kirjainmenfeenä: Hki=He&inki, Hs=Haapustensyrjä, hreksänwi.,. PMikonttori ViIjatie4A Helsinki hdin 109) hksi 109) 'ehkäpasti: H ~ s t metsä~lostuskeskus ~ s ~ Karkkilantie 247 puhelin 1019) hksi 1019) sähköposti? hs-mo@mjs.h Pie&sämiien kms8m5 Taimifarhantie Keksämäki puhelin hksi lol5) MMi luuni iikohr IHki) Dip! siht. Anne Viljakaineen (iki) Atk-merkonomi Inkeri lakinen (iki) MH laukka Mapab (HS) FK Pekka Vakkari [Hki) Toiminnanjohtaja Toiminnanjohtajan sihteeri Tolouspäöllikkö II-llikkö Atk-@-Ilikkö Iulostustoimialr Tehtävät: Jalostvsaineritojen ylläpito ja kehittäminen, jalosteiden luominen ja jalostusmenetelmien kehittäminen MMt ii Ph hlkki~ (HS) MH Risto Hoggvkf (HS) ToimmIapWIIikkö, oto. Kaiwn ~~ MH luhani Hahl (iki) Männyn jalosb, jahxtmain~ testaus MMK lurja-lee1t17 Mapda (HS) Kuusen j a I ~ Mti Ville hiiilii (1s) laladvsoineisfojen nlintrr ja säih, erikaispuiden jaiwtw Mti Sirkku iaarela IikJ la~etvn siemenen iuottaminen Kenttä- jo tuotetoimiala Tbbtävät: Koeviljel~ jilrlstetun metsänvilje/yaineiston tuottaminen ja julo~luksen perusmateriaalin lisääminen AAl Aarni l#stä iiki) Toimiolopööllikkä Mti Markku unen (HS) Jalostuskeskuksen johtrrja, nrletuotanto Mti hkai Vainikuinen (HS) Mti Lrjo-leena KiIpeIwnen [PI luk Sinikka Sulo~~n (Hs) Haavan mikm/isäys KehinämIstoimiula Tehtävät: IaI~~tvstekniikoiden ja jalmtetvn aineiston Ina '.p menetelmien kehittäminen WI iip&' Pulkkinen lhsl Toim~a DOOUikkö MMK lukka Antoh (Hkil Siemen~otrrnnon kehittäminen Mti Ari Kinnunen (iki) Mtt Aulis leppänen IP) FK Anu Mufti7~ [iki) FK Anne Pakkanen [iki) ii Maija Sulanen [HS) Kontrdloidut siementuotantomeneteiniot Kesf@ytmu Jakjen lehtipuiden siementuotannon järjestäminen Pohjois-Suomen metsänvilje/pnateriwlin kehittäminen K(1~11linen Iii, mikrdi

40

41

42

43

44 KUUSEN TAIMEN KOULINTAA. PIENSAMAEN TAIMITARHALLA* ' 960-LUVUN ALUSSA. IAICIIKGUIO OY KASMAA TAIMtA YWOlllrdlYfUfEff XOJIEYUISELU. YUOIWA I995 TOIMIXMYY Ai4lfldlElI TAIYlK01YIO OY:N OMISTAJA Ols YEE~CU~ALOS~USSÄ~/~, JOLLA ON?liua IEIIITEET TAIYIiUO~AIIIOls REHI~~~MISESI~. TAIM67 1IASVlfnïAJI?IIHAISTA IOTIYAISISTA l/särs~ll~lstolsta WrKYAIIAISIA MEIIETEUIIA rljrna~~. ~AlIIOIdIIYYf KUULUU SEI~ ~S~"#VIUELYTAIYIA mä. IOIISTETAIYIA. TElVl7VLOA TAIYlf OUlt OY:I ASlAI(KAhI5J! PÄAKO~RI 1 R~YKÄN TAIMITARHA P E K E TAIMITARHA KEUMUti TAIAITARHA + KILJAVA[TIE bj4 TAIMITARHARTIE 34 MYLLYMÄEWTIE 263 ~aimikolmio Oy R~YKKA NAARAIARVI KEURUU PUH. (09) PUH. (015) PUH. (014) FAKSI (09) FAKSI (015) FAKSI (014)