JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2009 Sivu Järviseudun aluekehitysjaosto

Transkriptio

1 JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2009 Sivu Järviseudun aluekehitysjaosto Monipuolinen lammas ja vuohi hakerahoitukseen osallistuminen Tiedonpuut, metsätilojen sukupolvenvaihdokset ja metsänomistajien koulutus hakerahoitukseen osallistuminen Matkailuinfopisteen sijoittaminen Kylpylä Kivitippuun Aluekehitysjaoston budjetin hyväksyminen vuodelle Hankerahoitusta koskevan budjetin hyväksyminen vuodelle Etelä-Pohjanmaan logistiikkaselvitys hankerahoitukseen osallistuminen Edustajan nimeäminen ympäristöteknologiaan perustuvan liiketoiminnan mahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla hankkeen ohjausryhmään Edustajan nimeäminen Kansainvälistyvä pienyritys hankkeen ohjausryhmään Lavia hankkeen esittely... 95

2 Aluekehitysjaosto KOKOUSAIKA Maanantai klo KOKOUSPAIKKA Vimpelin kunnanvirasto SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Mäntylä Jyri, pj. Moisio Kalevi Määttä Reino, vpj. Teittinen Seija Vähähyyppä Juhani Läsnä Poissa MUUT SAAPUVILLA OLLEET Puotinen Mauno, Jsneuvoston pj Lakaniemi Kari, Jsneuvoston I vpj., Ahvenniemi Eero, Jsneuvoston II vpj Haapasuo Seppo, khallituksen pj Keisala Juha-Pekka, khallituksen pj Niemi Anne, khall. pj. Rintamäki Esko, khallituksen pj Savola Tapio, khallituksen pj Ahonen Esko, E-P:n liiton hall. Vistbacka Raimo, E-P:n liiton hall. Kotanen Tapani, esittelijä/pöytäkirjanpit. LAILLISUUS JA PÄÄ- TÖSVALTAISUUS Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUSTAPA Tämä pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa. Tässä kokouksessa tarkastettiin pidetyn kokouksen pöytäkirja. PÖYTÄKIRJAN ALLE- KIRJOITUS JA VAR- MENNUS Jyri Mäntylä puheenjohtaja Tapani Kotanen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS Pöytäkirja luettu ja hyväksytty aluekehitysjaoston kokouksessa. Pöytäkirjanpitäjä Tapani Kotanen PÖYTÄKIRJAN NÄH- TÄVILLÄPITO Tämä pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Alajärven kaupunginvirastolla Pöytäkirjanpitäjä Tapani Kotanen

3 Aluekehitysjaosto MONIPUOLINEN LAMMAS JA VUOHI HANKERAHOITUKSEEN OSALLISTUMINEN Akj Hankkeen hakija: ProAgria Etelä-Pohjanmaa Kohderyhmä ja alue: E-P:n lammas ja vuohi-tilat Toiminta-aika: Tulokset: Hankkeessa toteutettavan koulutuksen myötä lammas- ja vuohituottajien ja muiden tuotannon parissa työskentelevien henkilöiden (neuvojat, eläinlääkärit) ammattitaito kasvaa ja tuotannon kannattavuus paranee. Markkinoille saadaan entistä laadukkaampia tuotteita, ja lammas- ja vuohituotannon mahdollisuudet nähdään laajemmin. Tuotteiden laadun nousu ja oikea-aikainen toimitus parantavat koko lammasketjun toimivuutta. Tilojen mahdollisuus jatkaa yrittäjänä paranee. Verkostot parantuvat. Tuottajat osaavat tarkastella omaa tuotantoaan realistisemmin ja pystyvät paremmin ennakoimaan ja reagoimaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Hankkeen koulutukseen osallistuu noin 100 lammas- tai vuohituottajaa/vuosi. Keskeiset toimenpiteet: Hankkeen tavoitteena on parantaa lammas- ja vuohitilojen toimintamahdollisuuksia ja kannattavuutta. Talouden seuranta ja uusien toimintatapojen löytäminen laajenevilla tiloilla parantaa tuotantoedellytyksiä. Eläinten terveys ja hyvinvointi sekä eläinaineksen kehittäminen antavat edellytyksiä kannattavalle tuotannolle. Lampaan monipuolisuuden huomioiminen lisää lampaasta saatavia tuloja. Lammastuotantoketjun toimivuuden parantamisen avulla kuluttajille saadaan riittävästi hyvälaatuista karitsanlihaa. Lammas- ja vuohitilojen ammattitaidon lisääminen antaa yrittäjille valmiuksia - tehostaa karitsanlihan tuotantoa ja vuohitiloilla vuohenmaitotuotantoa - työn helpottamiseen ja jaksamisen parantamiseen - tilan johtamiseen; tuotannon suunnitteleminen ja seuraaminen tavoitteellisesti - eläinten hyvinvoinnin parantamiseen - toiminnan kannattavuuden parantamiseen - eläinaineksen kehittämiseen Koulutuksessa huomioidaan eritasoiset tilat: vanhat monta vuotta toimineet tilat, investoivat tilat ja vasta aloittaneet tai aloittavat tilat. Kustannusarvio: Kokonaiskustannukset Palkat , ostopalvelut , kotimaan matkakulut , ulkomaan matkakulut

4 Aluekehitysjaosto Akj , vuokrakustannukset ja muut kustannukset Rahoitus: EU + valtio (MAKE), kunnat , yksityinen Kuntaraha: Kuntarahoitus esitetään jaettavaksi lammastilojen määrän perusteella. Järviseudun osalta kuntarahoitus on yhteensä Muuta: Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Yritystoiminnan edistäminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Esitys: Aluekehitysjaosto päättää siirtää asian käsittelyä. Esitys: Aluekehitysjaosto päättää olla osallistumatta hankkeen rahoitukseen.

5 Aluekehitysjaosto TIEDONPUUT, METSÄTILOJEN SUKUPOLVENVAIHDOKSET JA METSÄNOMISTAJI- EN KOULUTUS HANKERAHOITUKSEEN OSALLISTUMINEN Akj Hankkeen hakija: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Kohderyhmä ja alue: E-P:n metsänomistajat Toiminta-aika: Tulokset: Metsätilojen sukupolvenvaihdos -osahankkeen tavoitteet Metsätilojen sukupolvenvaihdososahankkeen tavoitteena on alentaa metsänomistajien keski-ikää, vähentää kuolinpesien ja perikuntien metsänomistusta ja estää yleensäkin metsätilojen pirstoutumista pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Jos tässä onnistutaan, paranee metsänomistuksen kannattavuus ja metsänhoitotöiden sekä hakkuiden määrä kasvaa. Spv-osan konkreettiset mitattavat tavoitteet ovat seuraavat: - Metsätilan sukupolvenvaihdosneuvojakoulutuksen käy läpi 20 metsätoimihenkilöä, edustaen mahdollisimman kattavasti keskeisiä eri metsätalouden toimijoita Etelä-Pohjanmaalla. Neuvojakoulutuksesta kertyy yhteensä 160 oppilastyöpäivää. - Hankkeen työnä järjestetään vähintään 5 toimijakohtaista parin tunnin mittaista tiedonvälitystilaisuutta, joissa metsäalan eri toimijoiden metsätoimihenkilöille opetetaan perusasiat metsätilan sukupolvenvaihdosasioista. Tiedonvälitystilaisuuksiin tavoitellaan 150 osanottajaa. - Hankkeen työnä järjestetään metsänomistajille vähintään 25 pääsääntöisesti arki-iltaisin tai viikonloppuna pidettävää metsätilan sukupolvenvaihdostiedonvälitystilaisuutta. Tilaisuuksiin tavoitellaan 500 osanottajaa. - Hankkeen työnä hoidetaan aiheeseen liittyvää yleistä tiedotusta Koulutusosahankkeen tavoitteena on järjestää seuraavat metsänomistajakoulutukset: o Taimikon varhaishoito - joka seutukunnassa 1 viikonloppukoulutus vuosittain 1,5 pv/kurssi - yhteensä 18 kurssia o Nuoren metsän ennakkoraivaus - joka seutukunnassa 1 päivän kurssi vuosittain - yhteensä 24 kurssia o Metsäverokoulutus - joka seutukunnassa 1 iltakurssi vuosittain

6 Aluekehitysjaosto yhteensä 18 kurssia o Metsätalouden tuet - joka seutukunnassa 2 kurssia hankkeen aikana - yhteensä 12 kurssia o Oman metsän hyödyntäminen - hankkeen aikana 1 kurssi joka seutukunnassa - yhteensä 6 kurssia o Metsäluonnonhoidon perusteet - hankkeen aikana 1 kurssi joka seutukunnassa - yhteensä 6 kurssia o Bioenergian hyödyntäminen - hankkeen aikana 1 kurssi joka seutukunnassa - yhteensä 6 kurssia o Naisten metsäkoulu - hankkeen aikana 5-päiväinen koulutus jokaisessa seutukunnassa - yhteensä 6 koulutusta yht. 30 kurssipäivää o Yhteensä koulutustapahtumia, 1-5 pv kursseja tai lyhyitä 2-4 h tilaisuuksia järjestetään 114 kpl. - Osallistujat kokoavat 3 vuoden aikana koulutuksista kokonaisuuksia, joista kertyy vähintään 20 opiskelutuntia. Hanke pitää kirjaa opiskelijoista ja osallistumiskerroista tuntikirjanpidossa. Opiskelijat voivat seurata omia osallistumisiaan henkilökohtaisesta opintokortista. Tavoitteena on järjestää koulutusta 135 kurssipäivänä ja saavuttaa 1680 opiskelijapäivää. Keskeiset toimenpiteet: Hanke järjestää Etelä-Pohjanmaan metsänomistajille eri puolilla maakuntaa metsänhoidon, taloustiedon, luonnonhoidon ja bioenergian koulutusta, kolmen vuoden aikana yhteensä 114 kurssia ja tilaisuutta, yhteensä 1680 oppilastyöpäivää. Toiseksi koulutetaan n 20 metsäammattilaista neuvomaan metsänomistajia metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin (160 otpv). Myös kaikille metsäalan toimijoille annetaan perustiedot spv:sta. Hankkeen aikana järjestetään yhteensä 25 spv-tiedonvälitystilaisuutta metsänomistajille. Tuloksena sukupolvenvaihdokset lisääntyvät, tilojen pirstoutuminen pysähtyy, metsätalouden kannattavuus paranee, ja uudet metsänomistajat aktivoituvat käyttämään ja hoitamaan metsiään. Kaikkien koulutuksien tuloksena metsänomistajien tietotaidon parantuessa he osaavat paremmin hyödyntää metsiään: hakkuut ja bioenergian käyttö lisääntyvät, taimikonhoito- ja uudistustyöt lisääntyvät myös omatoimisuuden lisääntyessä, ympäristö osataan ottaa huomioon. Kokonaisvaikutuksena metsien hoidon ja käytön lisääntyessä koko sektori nja sen oheispalvelujen edellytykset pystyä hyödyntämään kestävän hakkuusuunnitteen mukaiset tuotot alueen metsistä paranevat.

7 Aluekehitysjaosto Akj Kustannusarvio: Kokonaiskustannukset Palkat , ostopalvelut , kotimaan matkakulut , vuokrakustannukset ja muut kustannukset Rahoitus: EU + valtio (MAKE), kunnat , yksityinen Kuntaraha: Muuta: Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Yritystoiminnan edistäminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Esitys: Aluekehitysjaosto päättää siirtää asian käsittelyä. Esitys: Aluekehitysjaosto päättää osallistua hankkeen rahoitukseen sillä edellytyksellä, että kuntarahoitus jaetaan aiheuttamisperiaatteella (=toimintaan/koulutukseen osallistunut)

8 Aluekehitysjaosto MATKAILUINFOPISTEEN SIJOITTAMINEN KYLPYLÄ KIVITIPPUUN Akj Elinkeinojohtaja Juhani Kauppi on neuvotellut Kylpylä Kivitipun johtajan Johanna Liinamaan kanssa mahdollisuudesta jatkaa Järviseudun kuntien yhteinen matkailuneuvontapisteen toimintaa kylpylän tiloissa. Edellisenä vuonna, välisenä aikana, neuvontapiste sijaitsi Kivitipun aulassa toimivan Lahja-Tuike kioskin yhteydessä, mutta alkaen kioskiyrittäjän vuokrasopimus päättyy. Neuvottelujen tuloksena Kylpylä Kivitippu esittää, että ko. matkailuneuvonta toimisi kylpylän vastaanoton yhteydessä. Esitetelineet olisivat entisellä paikalla kylpylän aulatiloissa. Lisäksi Kylpylä Kivitippu esittää, että se laskuttaisi kuntia yhteensä 250 /kk (alv 0%) korvauksena neuvontapisteen hoitamisesta, ja että neuvonta pisteentoimintaperiaate olisi seuraava: toiminta alkaisi sopimus 1 vuosi, jatko mahdollinen toimintaa sisältyisi ko. pisteen ylläpitäminen, matkailuneuvonta sekä puhelinkulut piste avoinna 7 pv/viikko kylpylän vastaanoton aukioloaikoina kukin kunta vastaisi omien / yrittäjien esitteiden yms. riittävyydestä, matkailuneuvonnan henkilöstö on yhteydessä tarvittaessa kunkin kunnan yhdyshenkilöön (Jouko Etula Alajärvi, Heimo Höykinpuro Vimpeli, Aatos Mäkelä Evijärvi, Ulla Kari Kortesjärvi, Mikko Valo Lappajärvi) Järviseudun kuntien majoitus/vuodepaikat ovat seuraavat: Motelli/ Hotelli Vuokra- Matkailu- Yhteensä Kurssik. mökki vaunu Alajärvi Evijärvi Kortesjärvi Lappajärvi Vimpeli Yhteensä Edellisen laskelman mukaan kuntien maksuosuudet matkailuinfopisteen kustannuksista ovat Alajärvi 20,69%, Evijärvi 16,10%, Kortesjärvi 4,98%, Lappajärvi 36,01% ja Vimpeli 22,22%.

9 Aluekehitysjaosto Akj Elinkeinotoimen teemaryhmä esittää, että aluekehitysjaosto hyväksyisi Kylpylä Kivitipun esityksen Järviseudun matkailuinfopisteen sijoittamiseksi Kylpylä Kivitippuun em. tavalla. Matkailuneuvontapisteen vuoden 2006 ylläpitokustannukset katettaisiin aluekehitysjaoston alaisen hankerahoituksen kautta em. jakosuhteilla. Esitys: Aluekehitysjaosto päättää, että Järviseudun kuntien yhteinen matkailuinfopiste perustetaan alkaen Kylpylä Kivitipun vastaanoton yhteyteen em. yksityiskohtien mukaisesti. Kylpylä Kivitippu on hoitanut sopimuksen mukaisesti matkailuinfopistettä yli kolme vuotta. Pääosin kokemukset ovat olleet erittäin myönteiset. Kuntakentän muutosten vuoksi on syytä tarkastella sopimusta uudelleen. Esitys: Aluekehitysjaosto päättää jatkaa omalta osaltaan Järviseudun kuntien yhteinen matkailuinfopisteen sijoittamista Kylpylä Kivitipun vastaanoton yhteyteen aikaisemman sopimuksen mukaisesti. Kuntakohtaisten kustannusten jakamisen perusteista aluekehitysjaosto päättää myöhemmin kuultuaan mm. matkailuasioista vastaavia. Päätös: Aluekehitysjaosto päätti siirtää asian käsittelyä.

10 Aluekehitysjaosto ALUEKEHITYSJAOSTON BUDJETIN HYVÄKSYMINEN VUODELLE 2010 Akj Seutusihteeri on valmistellut vuoden 2010 budjettia. Valmistelu on suoritettu nykyisen tilanteen mukaisena ja budjetin perustelut ovat seuraavat: o seutusihteerin palkkauksessa varauduttu puolipäivätoimisen (50 % kokoaikaisesta) palkkausmäärärahaan o kokouspalkkiossa on varaukset 1:een Järviseutuneuvoston kokoukseen ja 10:een aluekehitysjaoston kokoukseen. o asiantuntijapalkkioihin varataan kuntapalveluyhteistyöselvitysten kustannuksiin. Summassa varaudutaan yhteistyökohteiden jatkovalmisteluihin sekä muihin mahdollisiin hankkeisiin. o painatuksissa ja ilmoituksissa osallistutaan seutukunnallisesti vuoden vaihteen, joulun ja uudenvuoden tervehdyksiin. Ilmoituslehtenä ovat tällöin yleensä maakuntalehdet. Tämän lisäksi osallistutaan seudullisesti kertaluontoisiin juhlavuosi-, onnittelu- ja merkkipäivätapahtumiin tms. Näitä kertynee vuodessa 3-5 kpl. o kun seutukunta tekee erikseen sovittuja tapauskohtaisia vierailuja, kutsuu vieraita, osallistuu yhteisiin tervehdyksiin tai muistamisiin sekä kulujen pienentämiseksi yhteishankintoihin (mm. yrityskummit jne.), kulut maksetaan kaupungin tasetililtä ja laskutetaan sovitussa suhteessa peruskunnilta. Em. kaupungin taloustoimiston omaksumalla järjestelyllä ei menot ja vastaavat tulot näy aluekehitysjaoston budjetissa. Vuoden 2010 talousarvio on liitteenä. Esitys: Aluekehitysjaosto hyväksyy liitteenä olevan budjetin 2010 sekä esittää sen edelleen Järviseutuneuvoston hyväksyttäväksi.

11 Aluekehitysjaosto HANKERAHOITUSTA KOSKEVAN BUDJETIN HYVÄKSYMINEN VUODELLE 2010 Akj Hankebudjettia sekä seutuhallinnon kuluja koskeva budjettivaraus on ollut jo vuosia 18,50 /as. Kokonaissumma on näin ollen seutukunnassa ( as.) vuodelle 2009 yhteensä n Sovitusta varauksesta kuluu aluekehitysjaoston budjettiin 2,20 /as. (n ) joten varsinaisiin hankkeisiin jää käytettäväksi 16,30 /as. (n ). Rahoituskauden ohjelmatyötä ja rahoituksen kohdentamista maakunnassa ohjaa n. 40 seudullista tai maakunnallista eri tasoista ohjelma-asiakirjaa. Järviseudun kehittämistä ohjaa Järviseudun kehittämisohjelma Maaseutuohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hankehakemuksia otetaan vastaan TE-keskuksen maaseutuosastolla. Hanketukea voivat hakea yksityisoikeudelliset tai julkisoikeudelliset yhteisöt tai säätiöt, kuten kunnat, kehittämisyhtiöt, koulutus- ja neuvontaorganisaatiot, osuuskunnat ja rekisteröidyt yhdistykset. Maaseudun yritykset voivat hakea käynnistys-, kehittämis- ja investointiavustuksia. EAKR ja ESR Maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK) on vuosittainen valtion talousarviovalmisteluun kytkeytyvä asiakirja. Se sisältää rakennerahastoohjelmien (EAKR ja ESR-alueellinen osio) toteuttamisen painotukset Etelä-Pohjanmaalla ja sillä kohdennetaan em. ohjelmavarat valtion viranomaisille ja maakunnan liitolle. Kaikki rahoittajat allekirjoittavat yhteistyöasiakirjan. Ohjelmaan liittyviä rahoitushakemuksia voidaan jättää päärahoittajille mm. TE-keskukselle, E-P:n liitolle, lääninhallitukselle, L- S:n ympäristökeskukselle. Hankehakuja on sekä keskitettyjä kohdehakuja että ns. jatkuvia hakuja. LEADER+ Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys Aisapari ry:n toimii LEADER+ -rahoituksesta vastaavan toimintaryhmänä. Toimintaryhmän rahoitus on ohjelmakaudelle vahvistettu maa- ja metsätalousministeriössä ja on vuosittain yhteensä n. 1 M. Järviseudun kunnat ovat sitoutuneet rahoittamaan toimintaryhmän toimintaa 4 /asukas. Käynnissä olevan rahoituskauden rahoitusvarat pienenivät edellisen rahoituskauden summista n %. Positiivisen poikkeuksen tähän tuo LEADER+ -rahoitus. Kiristynyt rahoitus tuo hanketoimintaan ja vaikutuksien arviointiin huomattavasti kriittisemmän lähestymistavan ainakin kuntarahoituksen näkökulmasta. Myös hankkeiden alueellinen peittotarve on ensimmäisten hyväksyttyjen hankkeiden perusteella laajentunut

12 Aluekehitysjaosto käsittämään laajimmillaan useamman maakunnan kattavia hankkeita. Tällöin myös hankkeen hallinnoija on seutukunnan näkökulmasta etäällä ja on omiaan vaikeuttamaan hankkeen toteuttamista. Hankkeiden kuntarahaosuudet prosentteina julkisesta rahoituksesta vaihtelevat eri ohjelmissa ja edelleen myös toimintalinjoittain. Viime rahoituskauteen verrattuna kuntarahoituksen osuus on kasvanut. Liitteenä on hankepäätöksien yhdistelmä, josta ilmenee kuntarahoituksen kehys ja hankkeiden sidonta eri vuosille sekä koko seutuhallinnon kustannusten jakautuminen kunnille vuonna Viime vuosien tapaan on hankeraha jaettu seutukunnan strategisille painopistealoille hankepäätösten teon linjaamiseksi. Tässä käsiteltyä hankerahoitusta on pyritty keskittämään vain alueen elinkeino- ja kehittämishankkeisiin. Mikäli rahoitusta on haettu muihin hallintokuntakohtaisiin hankkeisiin esim. ministeriöiltä, on kuntarahoitus ohjattu pääsääntöisesti katettavaksi suoraan kuntien ao. hallintokunnilta. Esitys: Aluekehitysjaosto hyväksyy liitteenä olevan hankebudjetin 2010 painopistealueineen sekä esittää sen edelleen Järviseutuneuvoston hyväksyttäväksi. Päätös: Aluekehitysjaosto päätti lisätä matkailun painopistealueeseen (uusi varaus ), joka vähennetään rakentamisklusterin painopistealueesta (uusi varaus ). Muilta osin aluekehitysjaosto hyväksyi esittelijän esityksen.

13 Aluekehitysjaosto ETELÄ-POHJANMAAN LOGISTIIKKASELVITYS HANKERAHOITUKSEEN OSALLIS- TUMINEN Akj Hankkeen hakija: Tiehallinto / Vaasan tiepiiri Kohderyhmä ja alue: E-P:n maakunta Toiminta-aika: Tulokset: Hankkeessa Vaasan tiepiiri käynnistää logistiikkaselvityksen, joka koskettaa Etelä-Pohjanmaan valta- ja kantatietä, maankäyttöä ja logistiikkakysymyksiä. Selvityksessä tutkitaan myös eritasoisten logistiikan solmupisteiden sijaintia liikenneverkkoon nähden ja näiden palvelujen optimointia. Selvityksen tuloksena syntyy mm. priorisoitu toimenpideohjelma vuoden 2010 loppuun mennessä. Kuntien maankäytön suunnitelmia ja kaavoitustietoja voidaan hyödyntää toimintojen sijoittelussa ja yhteystarpeiden määrittelyssä. Yritysten sijoittumisen kannalta logistiikkakustannusten optimointi lisää yritysten kilpailukykyä ja hyvä logistiikkainfra houkuttelee alueelle uusia yrityksiä ja toimijoita. Kuntaraha: Kuntarahoitus esitetään jaettavaksi E-P:n asukasluvun perusteella. Alajärvi 1.441,97, Evijärvi 376,97, Lappajärvi 476,90, Soini 332,90 ja Vimpeli 447,75. Muuta: Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Yritystoiminnan edistäminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Esitys: Aluekehitysjaosto päättää osallistua hankkeen rahoitukseen.

14 Aluekehitysjaosto EDUSTAJAN NIMEÄMINEN YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAAN PERUSTUVAN LIIKETOI- MINNAN MAHDOLLISUUDET ETELÄ-POHJANMAALLA -HANKKEEN OHJAUSRYH- MÄÄN Akj Merkitään, että tämä pykälä käsiteltiin ylimääräisenä asiana. LC Logistics Center Oy on käynnistänyt Ympäristöteknologiaan perustuvan liiketoiminnan mahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla hankkeen. Aluekehitysjaosto on pitämässään kokouksessa päättänyt osallistua hankkeen rahoitukseen. Projekti tuottaa: yhteenvetoraportin Etelä-Pohjanmaan ympäristöliiketoiminnasta, alan osaamisesta, verkostoista, mahdollisuuksista ja tarpeista liiketoiminnan kehittämiseksi ja kasvattamiseksi. verkostoitumismahdollisuuden ympäristöteknologian sektorilla toimiville yrityksille ja muille toimijoille. konkreettiset toimenpide-ehdotukset ko. sektorin kehittämiseksi maakunnan alueella, osaamisen sekä liiketoiminnan kasvun aikaansaamiseksi erityisesti metalliklusterin yrityksissä. LC Logistics Center Oy on pyytänyt seutukuntaa nimeämään edustajansa ja varaedustajan hankkeen ohjausryhmään. Esitys: Aluekehitysjaosto päättää nimetä seutukunnan edustajaksi yrityspalvelupäällikkö Jouko Etulan ja hänen varalleen toimitusjohtaja Heimo Höykinpuron.

15 Aluekehitysjaosto EDUSTAJAN NIMEÄMINEN KANSAINVÄLISTYVÄ PIENYRITYS -HANKKEEN OHJA- USRYHMÄÄN Akj Merkitään, että tämä pykälä käsiteltiin ylimääräisenä asiana. Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy on käynnistänyt Kansainvälistyvä pienyritys hankkeen, joka rahoitetaan Aisapari ry:n Leader rahoituksella. Hankkeen tavoitteena on valmiiden kansainvälisten suhteiden kehittäminen ja käytön laajentamisen sekä uusien kontaktien luominen esiin nousevien tarpeiden mukaan. Hankkeen avulla edistetään toimintaalueen kansainvälistymistä. Käytännössä hankkeessa selvitetään rakennustuoteteollisuuteen ja metalli- ja koneenrakennusteollisuuteen kuuluvien pienten yritysten kansainvälistymisvalmiuksia ja tehdään kartoituksessa hankkeeseen mukaan tulleiden yritysten tarpeesta lähtevä toimialakohtainen kansainvälistymissuunnitelma. Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy on pyytänyt seutukuntaa nimeämään edustajansa ja varaedustajan hankkeen ohjausryhmään. Esitys: Aluekehitysjaosto päättää nimetä seutukunnan edustajaksi Marja Hanhisalon Lappajärveltä ja hänen varalleen Jaakko Kultalahden Evijärveltä.

16 Aluekehitysjaosto LAVIA HANKKEEN ESITTELY Akj Lavia hankkeen projektipäällikkö Sirpa Soukkala esitteli hanketta kokouksen alussa klo Esitys: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

17 Aluekehitysjaosto OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä Kuntalain 91 :n mukaista oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 41-43, 47 Koska päätöksestä voidaan tehdä Kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 39, 40, HallintolainkäyttöL 5 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Järviseutuneuvosto Alvar Aallon tie ALAJÄRVI Pykälät 39, 40, Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan