JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 Sivu Järviseudun aluekehitysjaosto Seutuyhteistyö Järviseudulla... 60

Transkriptio

1 JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 Sivu Järviseudun aluekehitysjaosto Seutuyhteistyö Järviseudulla Luonnonvarapohjaisten arvoketjujen aluetaloudellinen ja kansantaloudellinen vaikuttavuus hankkeeseen osallistuminen Vireille tulleet hankehakemukset... 64

2 Aluekehitysjaosto KOKOUSAIKA Perjantai klo KOKOUSPAIKKA Lappajärven kunnanvirasto SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Lehtiniemi, Tuomo, pj. Koivunen Vesa Laasanen Juhani Määttä Reino Lappinen Päivi, vpj. Läsnä Poissa MUUT SAAPUVILLA OLLEET Ahvenniemi Eero, Jsneuvoston pj. Rasinmäki Mikko, Jsneuvoston I vpj. Ukonmäki Kauko, Jsneuvoston II vpj. Haapasuo Seppo, khallituksen pj. Keisala Juha-Pekka, khallituksen pj. Niemi Anne, khallituksen pj. Rintamäki Esko, khallituksen pj. Savola Tapio, khallituksen pj. Vistbacka Raimo, E-P:n liiton hall. Kotanen Tapani, esittelijä/pöytäkirjanpit. LAILLISUUS JA PÄÄ- TÖSVALTAISUUS Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUSTAPA Tämä pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa. Tässä kokouksessa tarkastettiin pidetyn kokouksen pöytäkirja. PÖYTÄKIRJAN ALLE- KIRJOITUS JA VAR- MENNUS Tuomo Lehtiniemi puheenjohtaja Tapani Kotanen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS Pöytäkirja on luettu ja hyväksytty aluekehitysjaoston kokouksessa. Pöytäkirjanpitäjä Tapani Kotanen PÖYTÄKIRJAN NÄH- TÄVILLÄPITO Tämä pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Alajärven kaupunginvirastolla Pöytäkirjanpitäjä Tapani Kotanen

3 Aluekehitysjaosto SEUTUYHTEISTYÖ JÄRVISEUDULLA Akj Järviseudun kunnat ovat kesäkuussa 2009 hyväksyneet Järviseutuneuvoston esityksestä sopimuksen aluepoliittisesta yhteistyöstä seudulla. Yhteistyötä ohjaa em. sopimus ja Järviseutuneuvoston johtosääntö sekä seutuorganisaation ja kuntien tapauskohtaiset päätökset. Järviseudun seudullinen yhteistyösopimus on voimassa valtuustokauden ajan. Seutuyhteistyön ylintä päätösvaltaa käyttää Järviseutuneuvosto. Kehittämistoimenpiteistä ja käytännön järjestelyistä vastaa aluekehitysjaosto ja seutusihteeri. Seutusihteerin tehtävänä on: seurata aluekehitystyötä ja pitää yhteyttä aluehallintoviranomaisiin viranhaltijatasolla, vastata kehittämistyössä tarvittavasta tietopohjasta, edistää kuntien, yritysten, kylien ja alueen asukkaiden kanssakäymistä ja yhteistä hanketoimintaa, koordinoida eri hakkeita seutukunnan sisällä ja huolehtia niiden keskinäisestä yhteistoiminnasta ja toimia Järviseutuneuvoston ja aluekehitysjaoston sihteerinä. Seutuhallinnon sijoittamista (Alajärvi alkaen) ja seutusihteerin ml. aluekehitysjaoston toiminnan kuluja koskevat päätökset ovat määräaikaisia ja päättyvät Järviseutuneuvosto on päättänyt, että tehtävän hoitamiseen palkataan yhteinen seutusihteeri, jonka työpanokseksi varataan 50 % kokonaistyöajasta. Esitys: Aluekehitysjaosto keskustelee aluepoliittisen yhteistyösopimuksen jatkosta. Päätös: Aluekehitysjaosto keskusteli monipuolisesti aluepoliittisen yhteistyösopimuksen jatkosta. Aluekehitysjaosto totesi, että kuntakentän muutos viimeisten vuosien aikana asettaa solmitun yhteistyösopimuksen uudelleentarkastelun alle. Todettiin, että hankeyhteistyön kautta tapahtuva alueen kehittäminen ja toisen asteen koulutuksen edellytysten turvaaminen edellyttää alueellista toimintaa. Aluekehitysjaosto päätti, että seuraavaan kokoukseen valmistellaan esitys hankeyhteistyön jatkamisesta ostopalvelutoimintana Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n toimesta.

4 Aluekehitysjaosto LUONNONVARAPOHJAISTEN ARVOKETJUJEN ALUETALOUDELLINEN JA KAN- SANTALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS -HANKERAHOITUKSEEN OSALLISTUMINEN Akj Hankkeen hakija: Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys Kohderyhmä ja alue: Etelä-Pohjanmaan yritykset ja asukkaat Toiminta-aika: Tulokset: Päätutkimuskohteena ovat luonnonvarapohjaisten arvoketjujen aluetaloudelliset vaikutukset. Toimialamallina RegFin soveltuu hyvin ketjututkimukseen. Elintarvike-, puu-, energia- ja bioenergiaketjut muodostavat tutkimuksen painopisteet. 1. Elintarvikeketju: maatalous resurssipohjana, omavaraisuus, lähi- ja luomuruoka, julkiskeittiöiden paikallisten raaka-aineiden käyttö 2. Puuketju: hakkuupotentiaalien hyödyntäminen, puusepänteollisuus ja puurakentamisen lisääminen 3. Energia- ja bioenergiaketju: keskitetyn ja hajautetun energiajärjestelmän suhde, bioenergia-potentiaalien optimaalinen käyttö, tuulienergia, turpeen asema. Keskeiset toimenpiteet: Tutkimusjohtaja suunnittelee ja käynnistää luonnonvarapohjaisiin arvoketjuihin liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita yhteistyössä

5 Aluekehitysjaosto yritysten, kuntien ja muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa ja jatkaa ja vakiinnuttaa jo muodostuneen tutkimusryhmän toimintaa. Hankkeisiin palkataan erillisrahoituksella tutkijoita (3 5 kpl), joista osalla on tavoitteena väitöskirjan tekeminen. Näin syntyvän tutkimusryhmän tavoitteena on yhtäältä tutkimustyön korkea tieteellinen taso, toisaalta välitön yhteys alan tutkimusverkostoihin. Tutkimusjohtajan tehtäviin hankkeen projektipäällikkönä kuuluu kokoonjuostujen jatkohankkeiden ja niiden henkilöstön toiminnan johtaminen ja seuranta. Siihen hän käyttää oman hankkeensa työaikaa. Tutkimusjohtaja johtaa ja ohjaa tutkimusryhmässä toteutettavia opinnäytteitä ja tutkimustoimintaa. Hän osallistuu alansa yliopistollisen opetuksen kehittämiseen sekä välittää tutkimustietoa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkimusjohtaja on vapaa tutkija. Tutkimusjohtajan työssä painotetaan seuraavia tehtäviä: jo muotoutuneen tutkimusryhmän vakiinnuttaminen, johto ja ohjaus alan uusimman tiedon hankkiminen kansallisten ja kansainvälisten kontaktien luominen ja ylläpito verkostojen kokoaminen ja tiedotus: yrityskontaktit, yhteydet alan organisaatioihin jatkohankkeiden suunnittelu ja rahoituksen hakeminen yhteistyössä yritysten kanssa jatkohankkeiden toteutuksen ohjaus ja seuranta osallistuminen alan keskusteluun ja oman alansa tutkimustiedon käytön edistäminen yhteiskunnassa. Tutkimusjohtaja osallistuu Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Etelä- Pohjanmaan korkeakoulukonsortion toimintaan painopistealallaan. Omalta osaltaan tutkimusjohtaja edistää koko korkeakouluverkoston toimintaa ja markkinointia sekä vahvistaa verkoston yhteyksiä kansainvälisiin ja kansallisiin yhteistyökumppaneihin. Hanke on luonteeltaan vaativa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämishanke, joka edellyttää projektihenkilöstön osallistumista ulkomailla pidettäviin kansainvälisiin työkokouksiin, koulutuksiin ja seminaareihin sekä hankkeen vaatimaan muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. Ulkomaanyhteyksien hyödyn pitää kohdentua Etelä- Pohjanmaalle. Matkan pitää olla hankkeen toimintaa tukevaa. Ulkomaanmatkat ovat alle kuukauden pituisia ja niitä voi olla yhteensä enintään kaksi kuukautta vuodessa. Tästä poikkeavista matkoista tehdään esitys, joka käsitellään ohjausryhmässä. Kustannusarvio: Palkat , matkakustannukset , ostopalvelut , toimistokustannukset , vuokrat muut kustannukset eli kustannukset yhteensä Rahoitus:

6 Aluekehitysjaosto Helsingin yliopisto , Seinäjoen yliopistokeskus , yritykset , Kunnat ja Korkeakoulusäätiö Kuntaraha: Järviseudun seutukunnan osuus on yhteensä 9.938, jakautuen asukasluvun suhteessa kunnittain seuraavasti: Alajärvi 4.657, Evijärvi 1.230, Lappajärvi 1.544, Soini ja Vimpeli Muuta: Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Yritystoiminnan edistäminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) , , tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Aluekehitysjaosto päättää keskustella periaatteista osallistua hankkeen mukaiseen tutkimusrahoitukseen. Päätös: Aluekehitysjaosto päätti keskustelun jälkeen osallistua hankkeen rahoitukseen. Kuntarahoitus jakaantuu hanke-esityksen mukaisesti.

7 Aluekehitysjaosto VIREILLE TULLEET HANKEHAKEMUKSET Akj Järviseudun seutukunnalle on osoitettu seuraavat hankehakemukset: Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Ventus Volvo hankehakemus. Projektin tavoitteena on: 1. Suunnitella, toteuttaa ja kehittää tuulivoima-asentajien koulutukseen soveltuva oppimisympäristö, jossa virtuaaliopetus on optimaalisessa käytössä niin kansainvälisen osaamisen kuin erityisosaamisen hyödyntämiseksi opetuksessa. Oppimisympäristön kehittämisen tärkeä osa-alue on myös tuulivoimaloiden asennus- sekä käyttö- ja kunnossapitotehtäviin keskittyvän koulutuksen osaamisverkon synnyttäminen. 2. Suunnitella ja järjestää koulutuspilotti oppimisympäristön testaamiseksi. Koulutuspilotin tavoitteena on oppimisympäristön testaamisen lisäksi kehittää ja mallintaa oppimisympäristön valmiuksia antaa tulevaisuudessa tuulivoima-asentajan tutkintoon johtavaa koulutusta E-P:lla. 3. Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen tuulivoimaan liittyvissä asioissa 4. Edistää alueen tuulivoimasta kiinnostuneiden yritysten ja henkilöiden verkottumista ko. osaamisverkoston kanssa ja auttaa heitä synnyttämään uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. TEAK Oy:n Yksinyrittäjille tukea ja osaamista hankehakemus. Projektin tuloksena osallistuvien yrittäjien osaaminen yritystoiminan eri sektoreilla paranee. Heidän tuotekehitys-, tuotteistamis- ja markkinointiosaaminen parantuu. Projektin tuloksena luodaan verkosto, jolla on valmius perustaa alueellinen osuuskunta markkinoinmaan ja myymään tuotteita internettin välityksellä. Projektin tuloksena kehitetään osuuskunta pohjalta toimiva myymälä/oppimisympäristö käsityöyrittäjille ja muille yksinyrittäjille. Tuloksena ovat myös seminaarit (4 kpl) ja koulutuspäivät/konsultointipäivät (5-10 pv per yrittäjä) yrittäjäyksinyrittäjille. Teknologiateollisuus ry:n Tulevaisuuden ammattiosaajat pkyrityksissä E-P:lla hankehakemus. Tavoitteena on, a) kehittää ja ottaa käyttöön uudenlaisia toimintamalleja tukemaan yritysten strategista henkilöstön kehittämistä ja aktivoida yrityksiä pitkäjänteiseen osaamisen kehittämiseen tarvelähtöisesti, b) edistää kone- ja metallialan ammatillisen koulutuksen valinneiden nuorten valmistumista, työelämässä tarvittavien valmiuksien ja osaamisen kehittymistä ja työllistymistä teknologiateollisuuden yritysten töihin, c) levittää hyviä käytäntöjä ja vahvistaa myönteistä mielikuvaa valmistavan teollisuuden tulevaisuudesta ja teknologiateollisuuden töiden merkityksestä yhteiskunnalle.

8 Aluekehitysjaosto Projektiin aktiivisti osallistuneiden yritysten johdon ja ammattiosaajien kokema lisäarvo hankkeesta on dokumentoitu ja hyvät toimintamallit ja kehitetyt työkalut otettu laajasti käyttöön. Kehittämis- tai koulutustoimenpiteisiin on osallistunut vähintään 500 henkilöä. Kone- ja metallialan ammatillisten opiskelijoiden kiinnittyminen työelämään paranee ja heidän osaamisensa vastaa myös aiempaa paremmin yritysten osaamistarpeita. Hankkeen tuloksena kummiluokkatoiminta on vakiintunut Etelä-Pohjanmaan kone- ja metallituoteteollisuuden tai metallien jalostajien yritysten ja 10 kone- ja metallialan ammatillisen koulutuksen luokan kanssa. Esitys: Aluekehitysjaosto tiedoksi saatetaan vireille tulleet hankehakemukset. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

9 Aluekehitysjaosto OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä Kuntalain 91 :n mukaista oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 24 ja 26 Koska päätöksestä voidaan tehdä Kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 25 HallintolainkäyttöL 5 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Järviseutuneuvosto Alvar Aallon tie ALAJÄRVI Pykälät 25 Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan