JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2011 Sivu Järviseudun aluekehitysjaosto

Transkriptio

1 JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2011 Sivu Järviseudun aluekehitysjaosto Koneyrittäjän kehittämisohjelma Koneyrittäjän selviytymiskouluhankerahoitukseen osallistuminen Elintarvikeketjun pk-yritysten kehittäminen strategisella kehityspaketilla - hankerahoitukseen osallistuminen Etelä-Pohjanmaan Järviseudun järvisedimenttienergiahanke - hankerahoitukseen osallistuminen JamiMaa oppimisympäristöjen kehittämishanke -hankerahoitukseen osallistuminen x) Edustajan nimeäminen MarjaTsemppi hankkeen ohjausryhmään x) Edustajan nimeäminen YritysAreena hankkeen ohjausryhmään x) Ylimääräinen asia

2 Aluekehitysjaosto KOKOUSAIKA Perjantai klo KOKOUSPAIKKA Soinin kunnanvirasto SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Hannula, Hannele Juoperi, Sanna Moisio Kalevi Teittinen Seija Vähähyyppä Juhani, vpj. Läsnä Poissa MUUT SAAPUVILLA OLLEET Lakaniemi Kari, Jsneuvoston pj. Ahvenniemi Eero, Jsneuvoston I vpj. Rasinmäki Mikko, Jsneuvoston II vpj. Haapasuo Seppo, khallituksen pj. Keisala Juha-Pekka, khallituksen pj. Niemi Anne, khallituksen pj. Rintamäki Esko, khallituksen pj. Savola Tapio, khallituksen pj. Ahonen Esko, E-P:n liiton hall. Vistbacka Raimo, E-P:n liiton hall. Kotanen Tapani, esittelijä/pöytäkirjanpit. LAILLISUUS JA PÄÄ- TÖSVALTAISUUS Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT 7-12 PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUSTAPA Tämä pöytäkirja tarkastetaan seuraavassa kokouksessa. Tässä kokouksessa tarkastettiin pidetyn kokouksen pöytäkirja. PÖYTÄKIRJAN ALLE- KIRJOITUS JA VAR- MENNUS Juhani Vähähyyppä puheenjohtaja Tapani Kotanen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS Pöytäkirja on luettu ja hyväksytty aluekehitysjaoston kokouksessa. Pöytäkirjanpitäjä Tapani Kotanen PÖYTÄKIRJAN NÄH- TÄVILLÄPITO Tämä pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Alajärven kaupunginvirastolla Pöytäkirjanpitäjä Tapani Kotanen

3 Aluekehitysjaosto KONEYRITTÄJÄN KEHITTÄMISOHJELMA KONEYRITTÄJÄN SELVIYTYMISKOULU -HANKERAHOITUKSEEN OSALLISTUMINEN Akj Hankkeen hakija: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Kohderyhmä ja alue: Maa- ja metsätalousalan ja turvealan koneyrittäjät Etelä- Pohjanmaan alueella Toiminta-aika: Tulokset: Keskeiset tavoiteltavat tulokset: - Yrittäjien yhteistyö ja verkostoituminen on lisääntynyt - Projektissa on kehitetty yrittäjille sopivia osaamisen kehittämisen (oppimisen) menetelmiä koulutuksen vieminen työpaikalle - Yrittäjien esimies- ja johtamistaidot ovat parantuneet - Liiketoiminnan yleinen osaaminen on parantunut - Yrityksen taloudelliset tunnusluvut ovat parantuneet - Yrittäjän oma työhyvinvointi on parantunut - Työhyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitoon on luotu toimintamalleja - Yleinen työhyvinvointi on osallistujilla parantunut - Työntekijöiden osaaminen on parantunut. Keskeiset toimenpiteet: Projektin keskeiset toimenpiteet, joilla edellä esitettyihin tuloksiin tähdätään, ovat seuraavat: (ks. Liite 2.) 1. Yrittäjien tiedotus ja rekrytointi projektiin. Osallistujia rekrytoidaan kahdessa vaiheessa: keväällä 2011 ja keväällä Tiedotus- ja markkinointitoimenpiteet kevät 2011 ja kevät 2012: vastuu projektivetäjät (2 hlöä). Opintomatka 2011 ja 2012 projektiin sitoutuville osallistujille. 2. Yrityskohtainen arviointi kehittämis- ja osaamisen lisäämistarpeista. Yrityskohtainen tutustuminen, keskustelu ja arviointi tarvittavista kehittämistoimista. kesä 2011 ja kesä 2012, vastuu: projektivetäjät. 3. Kehittämis- ja koulutusosien sekä oppimismenetelmien suunnittelutyö. Yrityskohtaisten arviointien perusteella laaditaan projektissa käytettävien koulutus- ja valmennusmenetelmien suunnitelma kesä/syksy2011: vastuu: projektivetäjät ja ulkopuolinen asiantuntija 4. Koulutusmateriaalin tuottaminen. Laaditaan suunniteltujen oppimismenetelmien mukainen koulutuksen perusmateriaali kesä 2011-kesä2012, vastuu projektivetäjät ja ulkopuolinen asiantuntija 5. Ryhmäkoulutusten toteutus suunnitelman mukaisesti. Työpaikalla: toteutus syksy 2011-syksy2013, vastuu: projektivetäjät ja

4 Aluekehitysjaosto kouluttajat, osa ostopalveluna. Työpaikan ulkopuolella: syksy 2011-syksy2013, vastuu projektivetäjät ja kouluttajat 6. Yrityskohtaisen valmennuksen toteutus. Yrityksessä ohjaus ja sparraus: syksy 2011-syksy2013; vastuu: projektivetäjät ja ulkopuoliset asiantuntijat (ostopalv) Kustannusarvio: Toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset: aineet, tarvikkeet ja tavarat , henkilöstökustannukset , palveluiden ostot , matkakustannukset , muut kustannukset eli kustannukset yhteensä Rahoitus: Toteuttajan kirjanpitoon tulevat rahoituserät: EU + valtio (ESR), kunnat ja yksityinen rahoitus Kuntaraha: Kuntarahoitus jakaantuu tässä hankkeessa alustavan esityksen mukaan väestömäärän perusteella seutukunnittain seuraavasti: Järviseutu 4.804, Kuusiokunnat 4.077, Seinäjoen seutu ja Suupohja Muuta: Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Yritystoiminnan edistäminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) , , tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Aluekehitysjaosto päättää osallistua hankkeen rahoitukseen. Päätös: Hyväksyttiin.

5 Aluekehitysjaosto ELINTARVIKEKETJUN PK-YRITYSTEN KEHITTÄMINEN STRATEGISELLA KEHITYS- PAKETILLA -HANKERAHOITUKSEEN OSALLISTUMINEN Akj Hankkeen hakija: Foodwest Oy Kohderyhmä ja alue: Elintarvikealan pk-yritykset Etelä-Pohjanmaalla Toiminta-aika: Tulokset: Projektin tuloksena 20 yrityksen kilpailukyky on parantunut osaamisen ja verkostomaisen toiminnan elementtien kehittämisen kautta. Toiminnan tuloksena on syntynyt useita pk-yritysmittakaavaan sopivia toimintamalleja eri osa-alueille. Alihankintatoiminnan toteutusmalli käsittää sopimusmallit, laatuasiat, vastuukysymykset, muutostilanteiden hallinnan ja jatkuvuuden hallinnan. Asiakaspinnan hallintamalli käsittelee viestintää ensivaiheen asiakkaalle, loppukäyttäjälle ja julkiselle sanalle, asiakaspalauteprosessin kuvauksen ja toimintamallin kriisitilanteisiin. Henkilöstön kehittämistoimien malli osaamiskarttoineen, johtamisen malli työhyvinvoinnin ja työolosuhteiden osalta, tuotekehitysstrategiamalli, vastuullisen toiminnan suuntaviivat ja palautteen keräämis- ja hyödyntämismalli saattavat olla muita tarpeiden mukaisia mallinnettuja kokonaisuuksia. Yritysten toiminta on näin muuttunut organisoituneemmaksi ja tasalaatuisemmaksi. Alihankinta-verkostoja on syntynyt yritysten kesken. Jatkuvan kehittämisen malli pk-yrityksen tuotepolitiikkaan ja asiakashallintaan on jäsentynyt ja parantaa toiminnan laatua. Yrityksen toiminta on vastuullista ja täyttää asiakaspinnan odotukset. Keskeiset toimenpiteet: Toimenpiteet toteutetaan yritys- tai yritysryhmäkohtaisesti suunnattuna tietylle henkilöstöryhmälle. Ne koostuvat seminaareista, työpajoista ja lyhytkoulutuksista henkilöstö- tai yritysryhmittäin. Seminaarien ja työpajojen lisäksi projektissa kehitetään yhdessä yritysten kanssa toimintamalleja tietyille osa-alueille myöhemmin laajemmin hyödynnettäväksi koko pk-kentässä. Yrityksille tehdään räätälöityjä konsulttipäiviä ja autetaan heitä muutostilanteen hallinnan parantamiseksi. Projektista tiedotetaan laajasti kohdealueella ja nettisivujen ym viestimien kautta niin että kaikki halukkaat ovat tietoisia siitä. Toimintamalli lähtee etukäteen tehdystä toimenpidetarjottimesta, josta yritykset valitsevat itselleen tarpeelliset alueet. Projekti alkaa avoimella seminaarilla ja yrityskohtaisella rekrytoinnilla jatkuen aihekohtaisiin työpajoihin ja yrityskohtaisiin toimenpiteiden jatkooperaatioihin. Seminaareja tulee lisää noin yksi per vuosi kaikille

6 Aluekehitysjaosto yhteisesti, työpajoja tarpeellinen määrä aihealueittain ja yrityskohtaista konsultaatiota tai erityisryhmäkoulutusta tarpeiden mukaan. Kustannusarvio: Toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset: aineet, tarvikkeet ja tavarat 1.800, henkilöstökustannukset , palveluiden ostot 5.000, matkakustannukset ja muut kustannukset eli kustannukset yhteensä (alv ). Erikseen raportoitavat kustannukset: yksityinen sektori Kaikki kustannukset yhteensä Rahoitus: Toteuttajan kirjanpitoon tulevat rahoituserät: EU + valtio (ESR), kunnat ja yksityinen rahoitus sekä erikseen raportoitavat rahoituserät: yksityinen rahoitus Kuntaraha: Hankkeeseen rekrytoidaan 20 elintarvikeketjun yritystä Etelä- Pohjanmaalta (120 henkilöä). Kuntaraha muodostuisi em. perusteella 758 /yritys. Muuta: Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Yritystoiminnan edistäminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) , , tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Aluekehitysjaosto päättää osallistua hankkeen rahoitukseen max. 2 yrityksen osalta. Päätös: Hyväksyttiin.

7 Aluekehitysjaosto ETELÄ-POHJANMAAN JÄRVISEUDUN JÄRVISEDIMENTTIENERGIAHANKE -HANKE- RAHOITUKSEEN OSALLISTUMINEN Akj Hankkeen hakija: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, maa- ja metsätalouden yksikkö Kohderyhmä ja alue: Projektin toiminta-alue keskittyy Järviseudun kuntiin. Projektin hyödynsaajina ja yhteistyökumppaneina ovat kohdealueen lämpöja energiayritykset. Välillisesti alaa sivuavat myös alan koneyrittäjät sekä alueen kunnat, asukkaat ja matkailijat sekä oppilaitokset. Toiminta-aika: Tulokset: Esiselvityksen tavoitteena on kartoittaa Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla järvilietteeseen perustuvan energiantuotannon ja käytön mahdollisuudet. Tavoitteena on tutkia järvilietteen mahdollisuuksia paikallisessa lämpöenergian tuotannossa seuraavasti: 1) Onko Alajärven ja vertailujärven pohjasedimentit kivennäismaaperäistä polttoon soveltumatonta ainesta vaiko eloperäistä turvemaista polttoon soveltuvaa? 2) selvitetään järvisedimentin kemiallinen koostumus, ettei siinä ole raskasmetalleja, jotka vapautuisivat veteen sedimenttiä nostettaessa tai ilmaan polton seurauksena 3) arvioidaan toiminnan vesistövaikutuksia järven virkistyskäytön ja matkailun kannalta, 4) selvitetään järvisedimentin tuotantoteknologia (koneet ja laitteet kehitystarpeineen ja kustannuksineen) sekä sedimentin jatkojalostus (seosaineet, pelletöinti ja pussitus kotitalouskäyttöön), 5) arvioidaan sedimenttien muut käyttömahdollisuudet esim. rakennusteollisuuden materiaaleissa sekä 6) selvitetään toiminnan lupamenettelyt. Keskeiset toimenpiteet: v Tehdään kirjallisuuteen ja järvisedimenttianalyyseihin perustuva selvitys Alajärven ja Järviseudulla sijaitsevan vertailujärven pohjasedimentin rakenteesta ja kemiallisesta koostumuksesta. 2. Selvitetään järvisedimentin riittävyys sekä tuotantoteknologiat (koneet ja laitteet kehitystarpeineen sekä lietteen kuivatus, seosaineet, pelletöinti, polttokoneet ja toiminnan kannattavuus). Lietteen kuivuminen selvitetään läjitettyjen sedimenttien kosteuspitoisuutta mittaamalla ja kuivumisaikaa seuraamalla. 3. Arvioidaan lietetuotannon vaikutukset selkeytyskokein vedenlaadun sekä virkistys- ja matkailukäytön kannalta. 4. Selvitetään järvilietteen muut käyttömahdollisuudet esim. rakennusteollisuudessa. 5. Tarkistetaan viranomaisten kanssa toiminnan lupa-asiat.

8 Aluekehitysjaosto Aloitetaan hankkeen loppuraportin laadinta. v Viimeistellään hankkeen loppuraportti ja pidetään hankkeen seminaari ja tiedotustilaisuus. Kustannusarvio: Toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset: henkilöstökustannukset , palveluiden ostot 5.800, matkakustannukset 5.000, toimistokulut 2.000, muut kustannukset 200 eli kustannukset yhteensä Rahoitus: Toteuttajan kirjanpitoon tulevat rahoituserät: Etelä-Pohjanmaan liitolta anottava rahoitus , kuntarahoitus Kuntaraha: Kuntarahoitus jakaantuu seuraavasti: Järviseudun seutukunta ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Muuta: Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Yritystoiminnan edistäminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) , , tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Aluekehitysjaosto päättää osallistua hankkeen rahoitukseen. Päätös: Hyväksyttiin. Kuntarahoituksesta 50 % jaetaan asukasluvun perusteella ja 50 % hankekohteiden sijaintikunnan mukaan.

9 Aluekehitysjaosto JAMIMAA OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISHANKE -HANKERAHOITUKSEEN OSALLISTUMINEN Akj Hankkeen hakija: Järviseudun ammatti-instituutti Kohderyhmä ja alue: Järviseudun ammatti-instituutin opiskelijat ja opettajat sekä Etelä- Pohjanmaan maatalousyrittäjät ja laitevalmistajat Toiminta-aika: Tulokset: Projektin tavoitteena on luoda nykyaikainen ja vetovoimainen oppimisympäristö, jossa Jamin maatalousopetus ja maatilan toiminta vastaa nykypäivän tarvetta ja opetus keskittyy ajankohtaisen tiedon jakamiseen. Tavoitteena on kehittää oppimisympäristöä luomalla yhteistyörakenteita lähialueen muiden oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa, uudistamalla opetusta tuomalla alueelle uusia viljelykasveja ja esittelemällä niiden mahdollisuuksia alueen yrittäjille sekä kehittämällä yrittäjien ja oppilaitoksen yhteistyörakenteita. Tarkoituksena on, että uusia menetelmiä ja tutkittua tietoa siirtyy projektin kautta alueen maatiloille. Projektin tuloksena oppilaitosyhteistyön kautta pystytään tarjoamaan oppimisympäristö, jossa sekä peltoviljelyn viljelymenetelmät ja laitteet että kotieläintuotannon menetelmät ja laitteet vastaavat nykypäivän tarvetta. Oppilaitoksen, laitevalmistajien ja alueen yrittäjien yhteistyö tiivistyy. Projektin kautta luodaan yhteistyörakenteita tutkimuslaitoksiin, jolla vahvistetaan alueen maatalousalan osaamista. Projektin vaikutuksesta Jamin luonnonvara-alan opetus keskittyy uuden ja ajankohtaisen tiedon jakamiseen ja tarjoaa nykyaikaisen oppimisympäristön. Oppilaitosyhteistyön kautta tarjotaan entistä paremmin opetusta erityyppisissä oppimisympäristöissä. Tutkimuslaitosten kanssa tehtävän yhteistyön kautta alueelle tuodaan uutta tutkittua tietoa. Uudet menetelmät ja tutkittu tieto siirtyvät alan opetukseen ja alueen maatiloille. Keskeiset toimenpiteet: 1) Alueen oppilaitosten yhteistyörakenteiden luominen, yhteistyön tiivistäminen ja työnjako: lähialueen oppilaitokset tiivistävät yhteistyötään siten, että toinen oppilaitos voi hyödyntää toisen osaamista ja laitekantaa. Näin vältetään kalliiden investointien päällekkäiseltä hankinnalta. Jamin tarkoitus on keskittyä peltoviljelyn kehittämiseen huomioiden uusien viljelykasvien mahdollisuudet. Uudet suunnitellut kone- ja laitehankinnat keskittyvät peltoviljelykaluston saattamiseen nykyaikaa vastaavaksi ja uusille viljelykasveille soveltuviksi.

10 Aluekehitysjaosto ) Opetusmaatilan rakenteellinen kehittäminen: hankkeen kautta tehtävän kehittämis- ja suunnittelutyön tuloksena tehdään valinnat mitä toimintoja opetusmaatilalla säilytetään, mitä uudistetaan ja mitä uusia mahdollisuuksia on olemassa esim. mitä kasveja tilalla viljellään, millaisia uusia kasvilajeja aletaan kokeilla ja suunnitellaan tarkemmin ko. viljelyyn tarvittavat laitehankinnat. Selvitetään mm. energiakasvien viljelymahdollisuudet. 3) Opetusmaatilasta kokeilu- ja tutkimusympäristö: tavoitteena on luoda opetusmaatilasta kokeilu- ja tutkimustyöhön soveltuva prototila, jossa voidaan kokeilla uusia viljelykasveja, työmenetelmiä ja laitteita mm. energia ja maustekasveja. Tehdään yhteistyötä tutkimuslaitosten ja laitevalmistajien kanssa. Koetoiminnan tuloksista tiedotetaan aktiivisesti alueen maatiloille ja tietoa välitetään opiskelijoiden kautta. Oppilaitos toimii malliviljelmänä, jossa alueen maatalousyrittäjät voivat perehtyä laite- ja viljelytekniikoihin. Kustannusarvio: Toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset: henkilöstökustannukset , palveluiden ostot 1.600, matkakustannukset 4.000, toimistokulut 400 ja kone- ja laiteinvestoinnit eli kustannukset yhteensä (alv 0 %). Rahoitus: Toteuttajan kirjanpitoon tulevat rahoituserät: EU + valtio (ESR) ja kunnat Kuntaraha: Kuntarahoitus jakaantuu seuraavasti: Järviseudun seutukunta ja Järviseudun ammatti-instituutti Muuta: Hankkeen arviointi ja liittyminen Järviseudun kehittämisohjelmaan: Osaamisen vahvistaminen on Järviseudun kehittämisohjelman painopistealueita. Valmistelija: seutusihteeri Tapani Kotanen, p. (06) , , tapani.kotanen(at)alajarvi.fi Esitys: Aluekehitysjaosto päättää osallistua hankkeen rahoitukseen. Päätös: Hyväksyttiin.

11 Aluekehitysjaosto EDUSTAJAN NIMEÄMINEN MARJATSEMPPI -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄÄN Akj ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry toteuttaa MarjaTsemppi -marjaelinkeinon koulutushanketta välisenä aikana. Hankeen kohderyhmänä ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan alueella toimivat marjatilat. Hankkeessa on yhteistyösopimus ProAgria Satakunnan kanssa. Hankkeen koulutus toteutetaan koulutusmoduuleina. Koulutuskokonaisuus sisältää koulutuspäiviä, pienryhmäkoulutusta, tilakohtaista koulutusta, oppimista toisilta saman alan toimijoilta (benchmarking) sekä opintoretkiä kotimaahan ja ulkomaille. ProAgria on pyytänyt seutukuntaa nimeämään edustajansa ja varaedustajan hankkeen ohjausryhmään. Esitys: Aluekehitysjaosto päättää nimetä varsinaiseksi edustajaksi maaseutuasiamies Jukka Kuoppalan ja varaedustaksi maaseutuasiamies Minna Rauhalan Lappajärveltä. Päätös: Merkitään, että tämä pykälä käsiteltiin ylimääräisenä asiana. Hyväksyttiin.

12 Aluekehitysjaosto EDUSTAJAN NIMEÄMINEN YRITYSAREENA -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄÄN Akj Sedu Aikuiskoulutus toteuttaa Etelä-Pohjanmaalla Yritysareena - hanketta (ESR), jolla haetaan ratkaisua seudullisten yrityspalvelujen kehittämiseen, pitkäkestoisen yrittäjyyskoulutuksen toteuttamiseen, yritystoiminnan vakiinnuttamiseen sekä tarvittavien ohjaus- ja neuvontapalvelujen sekä tukitoimien tarjoamiseen tavoitteena yrittäjyyden lisääntyminen maakunnassa. Hankkeen osatoteuttajana toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan yksikkö, joka vastaa hankkeessa virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelusta ja toteutuksesta sekä sen kautta tapahtuvasta koulutuksesta yhteistyössä Sedu Aikuiskoulutuksen kanssa. Sedu Aikuiskoulutus on pyytänyt seutukuntaa nimeämään edustajansa ja varaedustajan hankkeen ohjausryhmään. Esitys: Aluekehitysjaosto päättää nimetä varsinaiseksi edustajaksi yritysneuvoja Pirkko Ylätalon Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy:stä ja varaedustaksi kunnanjohtaja Juhani Vähähyypän Lappajärveltä. Päätös: Merkitään, että tämä pykälä käsiteltiin ylimääräisenä asiana. Hyväksyttiin.

13 Aluekehitysjaosto MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä Kuntalain 91 :n mukaista oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät Koska päätöksestä voidaan tehdä Kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 7-12 HallintolainkäyttöL 5 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Järviseutuneuvosto Alvar Aallon tie ALAJÄRVI Pykälät 7-12 Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan