Perustietoa psykoosista

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perustietoa psykoosista"

Transkriptio

1 Perustietoa psykoosista 1

2 Sisällys Mitä tarkoittaa psykoosi?... 4 Psykoosien ryhmittely ja diagnosointi... 5 Psykoosiin sairastuminen... 9 Psykoosin kesto ja ennuste Psykoosin hoito Miten omainen voi tukea psykoottista potilasta? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry Hämeenkatu 25 A, 3. krs Tampere finfamipirkanmaa.fi Miten pitää omaisena huolta omasta jaksamisesta? Kokemusasiantuntijat kertovat Taitto: Pieni viestintätoimisto Tampere oy Paino: XXX 2 3

3 Mitä tarkoittaa psykoosi? Psykoosi on yleisnimitys usealle erilaiselle psykiatriselle sairaudelle. Yhteistä näille sairauksille on niihin liittyvä todellisuudentajun horjuminen. Psykoottisella ihmisellä on erilaisia oireita. Esimerkiksi: Hän voi kuulla ääniä tai nähdä näkyjä, joita muut eivät kuule tai näe. Hän voi uskoa erilaisiin harhakuvitelmiin: uskoa saavansa henkilökohtaisia viestejä TV:n tai radion välityksellä tai uskoa toisten voivan lukea hänen ajatuksiaan. Hän voi kokea henkensä uhatuksi. Hän voi kärsiä suhteettoman voimakkaista syyllisyydentunnoista. Hän voi kokea totuudenvastaisesti kykenevänsä mihin vain. Psykoosissa olevalle ihmiselle harha-aistimukset, -luulot ja -ajatukset ovat kuitenkin täyttä totta. Tästä voi joskus seurata, ettei hän itse koe olevansa sairas. Psykoosien ryhmittely ja diagnosointi Hoitava lääkäri tekee diagnoosin käyttäen apunaan yhteisesti hyväksyttyjä tautiluokituksia. Tällä hetkellä Suomessa on vielä käytössä ICD-10 tautiluokitus. Tautiluokituksessa on erilaisia sairauskuvauksia, kriteeriluetteloita, joiden perusteella diagnoosi tehdään. Tavallisesti oireet jaetaan positiivisiin (jotain liikaa) ja negatiivisiin oireisiin (jotain liian vähän). Jos potilas kuulee, näkee tai kokee sellaisia asioita, jotka eivät ole totta, sanotaan hänellä olevan positiivisia oireita. Negatiivisia oireita taas ovat esimerkiksi sosiaalisten suhteiden välttäminen, kiinnostuksen puute, tunne-elämysten latistuminen ja masennus. Elämä ei tuota mielihyvää eikä kiinnosta. Oireet liittyvät siis puuttuviin asioihin. Psykoosien diagnostinen ryhmittely ja keskeiset diagnostiset kriteerit Elimellisistä syistä johtuvat psykoosit Sekavuus, joka liittyy aivosairauteen, vammaan tai päihteiden käyttöön: Taustalla voi olla aivokasvain tai kallovamma. 4 5

4 "Juoppohulluus" ja amfetamiinipsykoosit ovat tavallisia päihteiden käyttöön liittyviä elimellisiä psykooseja. Harhaluuloisuushäiriö Harhaluulot, esimerkiksi vainoamisajatukset ja pelot, jotka rajoittuvat tietylle alueelle potilaan elämysmaailmassa. Ei aistiharhoja. Toimintakyky säilyy usein muuten normaalina. Oireet kestävät yli kuukauden. Alkaa usein varhaisessa aikuisiässä. Sairauteen liittyy lyhyt- tai pitkäaikaista toimintakyvyn laskua. Psykoottinen mielialahäiriö Syvä masennus tai mielialan vaihtelu, johon liittyy todellisuudentajun horjuminen. Skitsofrenia Harhaluulot, harha-aistimukset, hajanaisuus, taantuminen: Psykoottistasoinen masennus Vakava masennus, johon voi liittyä jähmeyttä ja hidastuneisuutta itsetuhoajatuksia epärealistisia itsesyytöksiä vakavan sairauden pelkoa syvää toivottomuuden tunnetta. Mania Mielialan ja itsetunnon voimakas kohoaminen, johon voi liittyä yliaktiivisuutta ajatustoiminnan kiihtymistä puhetulvaa arvostelukyvyttömyyttä, kyvyttömyyttä sietää kritiikkiä 6 7

5 seksuaalista holtittomuutta kaikkivoipaisuuden tunnetta, joka voi saada ihmisen tekemään epärealistisia suunnitelmia tai tuhlaamaan hillittömästi rahaa. Kaksisuuntainen mielialahäiriö Mieliala vaihtelee maanisesta depressiiviseen. Välillä on myös terveitä jaksoja. Skitsoaffektiivinen mielialahäiriö Psykoosiin sairastuminen Yleisin psykoosin diagnoosi on skitsofrenia. Sitä sairastaa noin yksi prosentti ihmisistä. Skitsofrenia ei sairautena ole yhtenäinen vaan diagnoosin saaneilla on hyvin monenlaisia aivojen, mielen ja vuorovaikutuksen tiloja. Viime vuosina diagnoosia on kritisoitu ja eräät maat ovat luopuneet diagnoosin käytöstä ja pyrkineet yksilöllisempään potilaan tilan määrittelyyn. Esiintyy psykoottisia oireita ja vakavaa masentuneisuutta. Oireet sopivat sekä mielialahäiriöön että skitsofreniaan. Äkilliset psykoottiset häiriöt Todellisuudentajun horjuminen usein vakavan kriisin tai elämäntilanteen muutoksen jälkeen: Oireet kestävät alle kuukauden. On usein äkillinen. Ei liity toimintakyvyn pitkäaikaista laskua. Muut tarkemmin määrittelemättömät psykoosit Todellisuudentajun horjuminen tai sekavuustila, joka ei täytä selkeästi minkään muun sairausryhmän kriteerejä. 8 9

6 Skitsofrenia, kuten psykoosit yleisemminkin, on monista tekijöistä johtuva sairaus. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden taustalla on lukuisia perimään ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Psykoosin syntyä voidaan myös jäsentää haavoittuvuus-stressimallilla. Haavoittuvuudella tarkoitetaan niitä tekijöitä, jotka altistavat yksilön mielenterveyshäiriöille. Perinnölliset tekijät altistavat sairastumiseen, samoin lapsuusiän aivosairaudet sekä kasvun ja kehityksen aikaiset vaikeat psyykkiset traumat (kuten seksuaalinen ja fyysinen pahoinpitely, vaikea koulukiusaaminen tai laiminlyönti). Altistavien tekijöiden ajatellaan laskevan kykyä kestää elämässä olevia kuormittavia tekijöitä, stressiä. Kun ajankohtaiset kuormittavat tekijät stressi kotona, koulussa, työelämässä tai elämässä yleensä ylittävät potilaan sietokyvyn, hän sairastuu. Mallin mukainen mekanismi on myös monien ruumiillisten sairauksien takana. On vuosia tiedetty, että perimällä on vaikutusta, mutta hyvä ja turvallinen kasvuympäristö suojaa sairastumiselta. Viime vuosina on osoitettu, että suurella osalla on sairauden taustalla vakavaa lapsuuden ja nuoruuden aikaista traumatisoitumista, joka on vaikuttanut sairastuneiden mielen ohella myös heidän aivoihinsa. Hyvin suuri osa psykooseista puhkeaa varhaisessa aikuisiässä, 20 ikävuoden molemmin puolin. Tätä on selitetty sillä, että stressin määrä on tuolloin erityisen suuri. Nuorella on elämässään monenlaisia haasteita, kuten kotoa irtaantuminen, parisuhteen muodostaminen, ammatinvalinta, opiskelun aloittaminen ja oman yksilöllisyyden etsiminen. Ennakko-oireet Jotkut psykooseista puhkeavat varsin äkillisesti. Joidenkin psykoosien puhkeamista taas voi edeltää jopa vuosia kestävä ennakoiva vaihe ennen varsinaisten psykoottisten oireiden ilmaantumista. Ennakoivat oireet ovat jokaisella ihmisellä yksilöllisiä. Tavallisimpia ennakko-oireita ovat: unettomuus ahdistuneisuus ärtyisyys masennus levottomuus pakkoajatukset tai ylihuolestuneisuus epäluuloisuus eristäytyminen

7 Ennakoivien oireiden tunnistamisesta on hyötyä uusiutuvissa psykooseissa. Kun ihminen itse ja läheiset tunnistavat varomerkit, voidaan apua hakea ajoissa ennen varsinaisen psykoosin puhkeamista. Avohoito Akuutin psykoosin hoito tapahtuu avohoidossa, jos potilas ei ole kovin levoton tai erityisen turvan tarpeessa. Akuuttivaiheessa hoidon päämääränä on psykoottisten oireiden ja niihin mahdolli- sesti liittyvän poikkeavan käyttäytymisen lievittäminen sekä potilaan toimintakyvyn palauttaminen. Sairaalaan toimittaminen Akuutti psykoosi saattaa vaatia sairaalahoitoa. Psykoottinen ihminen voi olla itsetuhoinen tai käyttäytyä aggressiivisesti muita kohtaan. Tarvittaessa potilasta hoidetaan sairaalassa suljetulla osastolla, missä pystytään huolehtimaan potilaan turvallisuudesta. Sairaalaan toimittaminen tapahtuu useimmiten yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa. Lääkäri voi lähettää potilaan sairaalaan tavallisella lähetteellä, jos potilas ymmärtää hoidon tarpeensa ja on halukas hoitoon. Lääkäri voi myös määrätä potilaan sairaalaan tarkkailulähetteellä tahdosta riippumattoman hoidon tarpeen arviointiin (M1-lähete). Näin toimitaan silloin, kun sairastunut ei itse tunne olevansa sairas ja kieltäytyy lähtemästä vapaaehtoisesti sairaalaan. Potilas voidaan toimittaa tahdosta riippumattomaan hoitoon, mikäli seuraavat kriteerit täyttyvät: 1. Hänen todetaan olevan mielisairas. Mielisairaudella tarkoitetaan sellaista vakavaa mielenterveydenhäiriötä, johon liittyy selvä todellisuudentajun häiriintyminen ja jota voidaan pitää psykoosina

8 2. Hän on mielisairautensa vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti: pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vaarantaisi vakavasti hänen terveyttään tai turvallisuuttaan tai vaarantaisi vakavasti muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta. 3. Mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä henkilön hoidossa. Psykoosin kesto ja ennuste Akuutin psykoosin kesto vaihtelee useimmiten muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen. Ennuste riippuu monesta asiasta, ja sitä on yleensä vaikea arvioida etukäteen. Jotkut psykoosit uusiutuvat toistuvasti tai erityisen stressaavassa elämänvaiheessa. Toiset taas paranevat täysin, eikä psykoosi koskaan uusiudu. Usein akuuttia psykoosia seuraa psykoosin jälkeinen masennus, joka voi kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Sairaalan poliklinikkalääkäri tai päivystävä lääkäri ottaa potilaan tarkkailuun, jos potilas myös hänen arvionsa mukaan todennäköisesti täyttää tahdosta riippumattoman hoidon kriteerit. Kolmen vuorokauden tarkkailuajan jälkeen neljäntenä päivänä hoitava lääkäri tekee tarkkailulausunnon (M2) potilaan hoidon tarpeesta. Tämän jälkeen psykiatrisesta hoidosta vastaava ylilääkäri tekee joko pidättävän tai vapauttavan hoitopäätöksen (M3). Tahdosta riippumaton hoitopäätös, jolla potilas voidaan ottaa sairaalaan tahdosta riippumattomaan hoitoon, on voimassa enintään kolme kuukautta ilman uutta tarkkailujaksoa. Käytännössä tahdosta riippumaton hoitopäätös puretaan usein jo aiemmin

9 Psykoosin hoito Hoidon alussa, välittömän ensiavun jälkeen, potilaan kokonaistilanne tutkitaan tarkkaan. Tutkimusvaiheeseen kuuluvat potilaan nykyisen elämätilanteen ja taustan selvittely, perheen tapaamiset sekä aivojen kuvantaminen. Myös psykoosikokemuksen läpikäyminen on tärkeää. Osalla potilaista on hyvin hämmentäviä ja vaikeita kokemuksia, jotka on syytä saada puheen piiriin. Tutkimusvaiheen jälkeen käydään yhdessä potilaan ja läheisten kanssa tilannetta läpi. Tärkeää on, että potilas ja omaiset saavat mahdollisimman tarkan käsityksen siitä, mistä hoitava taho ajattelee olevan kysymys. Tämän jälkeen laaditaan yhdessä hoitosuunnitelma. Se kattaa tarvittavan psykoterapeuttisen ja muun psykososiaalisen hoidon, kuntoutuksen sekä lääkehoidon. Tätä hoitosuunnitelmaa arvioidaan sovituin välein ja tarkennetaan tai muutetaan tarvittaessa. Lääkehoidolla pyritään poistamaan tai helpottamaan psykoottisia oireita ja palauttamaan potilaan todellisuudentaju. Psykoosilääkkeiden vaikutus perustuu siihen, että ne tukevat viestien välitystä aivoissa, ja usein ne pystyvät vähentämään aistiharhoja, harhaluuloja ja masennusta. Joskus voidaan joutua kokeilemaan useaakin eri lääkettä, jotta potilaalle löytyisi sopiva lääkitys ja oikea annostus, joka tehoaisi oireisiin ilman pahoja sivuvaikutuksia. Etenkin uusiutuvassa ja sairaalahoitoon johtavassa psykoosissa pitkävaikutteiset injektiolääkkeet ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi lieventää psykoosin uusimista ja kulkua. Potilaalle, joka ei itse tunnista hoidon tarvettaan (ns. sairaudentunnottomuus), injektiolääkitys voi olla hyvä vaihtoehto. Lääkitystä käytettäessä on pyrittävä löytämään pienin vaikuttava annos. Aina lääkityksestä ei ole apua, jolloin on tärkeää lopettaa se lääkärin valvonnassa. Kun on tarkemmin ymmärretty, että merkittävään osaan psykooseista liittyy vahva traumatausta, on se avannut potilaille uusia hoitomahdollisuuksia. Hoidon alkuvaiheessa voidaan käyttää erilaisia ahdistuksen- ja oireidenhallintakeinoja joko kahden kesken potilaan kanssa, ryhmässä tai perheen kanssa työskennellen. Osa psykoosipotilaista hyötyy hyvinkin pitkäaikaisesta psykoterapiasta. Psykooseihin liittyy edelleen monenlaisia tietämättömyydestä johtuvia pelkoja ja uskomuksia; puhutaan stigmasta. Tähän voidaan vaikuttaa yleisen tietämyksen lisäämisen ohella tukemal

10 la hoidon ja kuntoutuksen keinoin tavalliseen elämään paluuta niin pitkälle kuin mahdollista. Tässä voidaan käyttää neuvotteluja ja suunnitella toimenpiteitä yhteistyössä koulun, työvoimaviranomaisten, sosiaalitoimen, ystäväpiirin ym. kanssa. Nykyisin on äärimmäisen harvinaista, että psykoosiin sairastunut päätyisi pitkäaikaiseen sairaalahoitoon. Vaikeastikin sairaat selviytyvät avohoidossa erilaisten tukimuotojen avulla. Karkeasti arvioiden hoidon myötä kolmasosalla skitsofreniadiagnoosin saaneista toimintakyky säilyy, kolmasosa tarvitsee jonkinasteista tu- kea ja joka kolmas jatkuvaa tukea elämässään. Hyvällä hoidolla on saatu parempiakin tuloksia. Hyvinkin pitkään jatkuneen vaikean sairastamisen jälkeen voi potilaan toimintakyky ja vointi merkittävästi parantua kuntoutuksen avulla. Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrisessa hoitotahdossa ihminen tuo esille hoitoa koskevia toiveitaan tulevaisuuden varalle. Etukäteen esitetyt toiveet ovat tärkeitä tilanteessa, jossa potilas ei itse kykene päättämään hoidostaan. Psykiatrisen hoitotahdon avulla henkilökunta saa tietoa potilaan elämänarvoista ja pystyy paremmin noudattamaan niitä hoidossa. Psykiatrinen hoitotahto tukee potilaan itsemääräämisoikeutta, mutta se ei kuitenkaan ole juridisesti pätevä asiakirja, joten mielenterveyslakiin liittyvät tahdosta riippumattomat hoitotoimenpiteet ohittavat hoitotahdon. Pätevän psykiatrisen hoitotahdon tekeminen edellyttää, että sen tekijä riittävästi ymmärtää hoitotahdon merkityksen ja sisällön. Tämän vuoksi hoitotahtolomake on hyvä tehdä mahdollisimman terveenä. Hoitotahdossa potilas voi myös valtuuttaa jonkun läheisistään osallistumaan hoitoa koskeviin ratkaisuihin

11 Miten omainen voi tukea psykoottista potilasta? maan kuuluu osana turvallisuussuunnitelma, jossa varaudutaan etukäteen mahdollisiin riskitilanteisiin. Edellä mainitun stigman takia psykoosia sairastavat voivat kohdata ennakkoluuloja, leimaamista, tietämättömyyttä ja syrjintää useilla elämänalueilla. Tämä aiheuttaa muun muassa häpeää, kärsimystä ja itsearvostuksen vähenemistä. Myös omaisilla voi olla vaikeuksia suhtautua sairastuneeseen samalla tavalla kuin ennen sairastumista. Stigman takia sairastuminen aiheuttaakin usein samantyyppisiä tunteita sekä sairastuneessa että omaisessa: häpeää, pettymystä, syyllisyyttä, surua, huolta ja vihaa. Psykooseista puhutaan julkisesti aika vähän ja puhuminen voi olla vaikeaa myös potilaalle ja omaiselle. Psykoosi ei ole kuitenkaan harvinainen sairaus, ja on olemassa ihmisiä, jotka ovat kokeneet samaa. Lääkitysohjelman tukeminen Lääkityksellä voidaan nostaa sairastuneen haavoittumiskynnystä erilaisten ulkoisten ärsykkeiden suhteen. Lääkehoitoa tulisi jatkaa riittävän pitkään psykoosin uusiutumisen ehkäisemiseksi, vaikka akuutit oireet olisivat jo hävinneet. Dosetti eli lääkeannostelija auttaa muistamaan lääkkeiden oikea-aikaisen ottamisen. Pitkävaikutteista injektiolääkitystä käyttävät potilaat sitoutuvat lääkehoitoonsa tavallista paremmin. Hoitotulokset ovat usein hyviä potilailla, jotka eivät haluaisi käyttää tavanomaista tablet- Harhoihin suhtautuminen Ei kannata alkaa kiistellä sairastuneen kanssa harhojen todenperäisyydestä, mutta ei myöskään pidä teeskennellä uskovansa niihin. Kun läheinen puhuu harhoistaan, voi esimerkiksi todeta: "Ymmärrän, että sinusta tuntuu tältä ja että nämä asiat ovat sinulle täyttä totta, mutta itse en näe niitä samalla tavalla". Turvallisuudesta huolehtiminen Psykoottista potilasta ei pidä jättää pitkäksi aikaa yksin psykoosin akuutissa vaiheessa. Hoitosuunnitel

12 tilääkitystä säännöllisesti tai unohtavat avohoidossa lääkehoidon käytön toistuvasti. Omaisen on hyvä tukea potilaan säännöllistä lääkkeiden ottoa. Kaikki lääkkeisiin liittyvät muutokset tulee tehdä lääkärin valvonnassa. Stressitason alentaminen Vähentämällä ulkoisia ärsykkeitä voidaan vähentää sairastuneen ahdistuneisuutta ja auttaa häntä selviytymään oman päänsä sisäisen ärsyketulvan kanssa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa ylihuolehtimisen välttämistä ja rauhallisen ympäristön turvaamista sallimalla potilaan olla myös omissa oloissaan. Rajojen asettaminen On tärkeää luoda selkeät säännöt siitä, mikä on sallittua ja mikä ei. Läheisen sairastuminen ei tarkoita sitä, että perheen pitäisi suostua mihin tahansa. Ulkoiset rajat luovat turvaa ja selkeyttä, kun mieli on kaaoksessa. Sujuva vuorovaikutus Puhumalla selkeästi voit auttaa läheistäsi ymmärtämään ja jäsentämään sitä, mitä sanot. Hyvät vuorovaikutustaidot auttavat selviytymään arjen hankalistakin tilanteista. Seuraavan luettelon ohella on tärkeää välttää voimakkaita myönteisiä tai kielteisiä tunneilmaisuja ja pyrkiä puhumaan lämpimästi, rauhallisesti ja asiallisesti. Kysy, mitä toinen ajattelee, tuntee ja osoita, että kuuntelet häntä. Ole johdonmukainen, käytä lyhyitä lauseita ja pysy asiassa. Käytä minä-viestejä sen sijaan, että sanot toiselle sinä et osaa huolehtia itsestäsi, voit sanoa olen huolissani sinun voinnistasi. Anna suoraa palautetta ei-toivotusta käyttäytymisestä. Anna myönteistä palautetta toivotusta käyttäytymisestä. Miten pitää omaisena huolta omasta jaksamisesta? 1. Älä kanna turhaa syyllisyyttä. Sairaus ei ole omaisten syytä. On tavallista, että omaiset tuntevat usein syyllisyyttä. Syyllisyyden tunteet voivat viedä voimavaroja, eristää muista ihmisistä ja siten kuormittaa omaista. Itsesyytökset saattavat johtaa myös ylihuolehtimiseen ja saada omaisen tekemään sairastuneen puolesta sellaisia arkipäivän asioita, jotka tämä kykenisi hoitamaan itse. Joskus omaiset syyllistävät itseään myös omista surun-, pettymyksen- tai vihantunteistaan. Omaisella on oikeus omiin tunteisiinsa; jokainen kohtaa sairauden nostattamat vaikeat tunteet omalla taval

13 laan. Myös niiden käsittelyyn tarvittava aika on yksilöllinen. Jos tunteet aiheuttavat lamaantumista ja kyvyttömyyttä toimia, on hyvä hakea itselleen apua. Turhaa syyllisyyttä omista tekemisistään tai tekemättä jättämisistään voi poistaa myös muistuttamalla itseään siitä, että on toiminut sillä hetkellä parhaansa mukaan. 2. Rajaa oma vastuusi. Omaiset voivat pyrkiä vaistonvaraisesti suojelemaan sairastunutta läheistään vaikeuksilta, mielipahalta ja muutoksilta. Suojeleminen voi kuitenkin vieraannuttaa sairastuneen arkipäivän ongelmista ja estää häntä oppimasta arkielämässä tarvittavia taitoja. Tämä voi koitua ongelmaksi varsinkin silloin, kun omainen ei enää ole huolehtimassa asioista. Opettelemalla asettamaan rajoja omalle toiminnalleen voi päästä irti liiallisesta huolehtimisesta ja puolesta tekemisestä. Rajoja asettamalla osoittaa huolenpitoa ja ylläpitää niitä sääntöjä, joilla kotona ja ympäröivässä maailmassa selviydytään. 3. Pyri itsenäiseen elämään sekä itsesi että sairastuneen läheisesi kohdalla. Joskus omaiset toimivat arjessa sairastuneen läheisen ehdoilla niin, että unohtavat elää omaa elämäänsä. Jotkut vanhemmat ajattelevat, että hyvä vanhemmuus tarkoittaa kaikesta huolehtimista. Hyvä vanhemmuus on kuitenkin muun muassa sitä, että antaa aikuisen lapsen itsenäistyä, tehdä virheitä ja oppia niistä. Sairastuneille on tarjolla monenlaista tuettua asumista ympärivuorokautista apua tarjoavista hoitokodeista itsenäisiin asuntoihin, joissa tukea on saatavissa tarpeen mukaan. Läheisen itsenäistyminen vaatii omaiselta luopumista. Irtipäästämisen kautta omaisella on aikaa ja tilaa elää omaa elämää. 4. Hoida ystävyyssuhteitasi ja harrasta erityisesti asioita, jotka vievät sinut kodin ulkopuolelle. Sairastuneen läheisen tukeminen saattaa viedä voimavaroja ja aikaa siinä määrin, ettei aikaa jää muille ihmissuhteille. Muut perheenjäsenet jäävät helposti 24 25

14 vähemmälle huomiolle. Ystävien tapaaminen ja harrastaminen kodin ulkopuolella antavat kuitenkin sisältöä elämään ja voimia jaksaa arjessa. Kannattaa järjestää itselle vapaa-aikaa ja tehdä niitä asioita, joita on aiemminkin halunnut tehdä. 5. Pidä hyvää huolta itsestäsi. Itsestä huolehtiminen ja oman elämän täysipainoinen eläminen ei ole itsekkyyttä. Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan arjen tilanteissa. On hyvä opetella myös hallitsemaan stressiä ja hemmottelemaan itseään. Parhaiten tuet läheistäsi pitämällä hyvää huolta omista voimavaroistasi. Tässä on muutamia omaisten hyviksi kokemia keinoja: 6. Hae itsellesi tukea (vertaistukea) Psykoosia sairastavan omaiset saattavat kokea olevansa ongelmiensa kanssa yksin. Ajatus siitä, että muut perheet eivät ole joutuneet kokemaan samanlaisia vaikeuksia, voi aiheuttaa yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä. Sairastumisen aiheuttamia tunteita käsitellään perheessä usein eri tavoin ja eri vaiheissa. Jos vaikeat tilanteet ja arkielämän velvollisuudet vievät perheenjäseniltä liikaa voimavaroja, he eivät jaksa tukea toisiaan, vaikka haluaisivatkin. Tilanteesta puhuminen voi helpottaa oloa. Jos ei halua puhua läheisen sairaudesta omassa tuttavapiirissään, voi hakeutua omaisten ryhmään. Hoitohenkilökunnan kanssa voi puhua myös omista tuntemuksistaan. Omaisyhdistykset tarjoavat tukitoimia omaisille. Omaisneuvonnassa voi keskustella henkilökohtaisesti tilanteesta. Vertaisryhmissä on mahdollista jakaa kokemuksia samankaltaisessa tilanteessa elävien kanssa. Vertaistuen avulla omaiset voivat ajan mittaan hyväksyä muuttuneen tilanteen ja oppia taas näkemään hyviä asioita omassa ja läheistensä elämässä. Opettele sinulle sopiva tapa rentoutua. Nauti arjen pienistä iloista. Puolusta omia oikeuksiasi. Luonto, liikunta ja kulttuuri virkistävät kehoa ja mieltä

15 Yhteenveto Psykoosi on yläkäsite usealle erilaiselle psykiatriselle sairaudelle. Psykoosilla tarkoitetaan yleensä sairaustilaa, johon liittyy todellisuudentajun horjuminen. Psykoosin ajatellaan syntyvän biologisten tekijöiden ja aikaisempien elämäntapahtumien aiheuttaman haavoittuvuuden sekä stressin yhteisvaikutuksesta. Hoidon ja kuntoutuksen keskeisimpänä tavoitteena on toimintakyvyn palauttaminen ja ylläpito. Omaiset voivat tukea psykoottista perheenjäsentä monin eri tavoin. Omaisten on saatava tietoa ja pidettävä huolta omasta jaksamisestaan. Psykoosin puhkeamista edeltää usein varoittavia ennakko-oireita. Akuutti psykoosi saattaa vaatia sairaalahoitoa. Tarvittaessa psykoottinen potilas voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan sairaalahoitoon. Psykoosin kestoa ja ennustetta on vaikea tietää etukäteen. Psykoosin hoito perustuu yhdessä laadittuun hoitosuunnitelmaan, jota säännöllisesti arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan. Tärkeimmät psykoosin hoitomuodot ovat hoitosuunnitelman mukainen lääkehoito sekä erilaiset hoitosuunnitelmaan kirjatut psykoterapeuttiset toimenpiteet ja kuntoutustoimenpiteet

16 Kokemusasiantuntijat kertovat Skitsofreniapotilaana kiinni elämässä Psykoosi puhkesi minulla vähitellen eikä voimakkaana rysäyksenä. Alkoi ilmetä omituista käytöstä, kuten vintillä hiippailua. Pikkuhiljaa esiin tuli vainoharhaisuutta ja aloin kuulla ääniä. Vainoharhaiset ajatukset liittyivät muihin ihmisiin ja äänet olivat musiikkia. Toimintakykyni laski ja itsetuhoisuus nousi pintaan. Päihteiden käyttö oli runsasta, ja se sai minut aina sekavaksi. En tiennyt kuka olin ja missä olin. Lopulta päädyin päivystysaseman kautta psykiatriseen sairaalaan itsetuhoisuuden takia. Sairaalassa minulle diagnosoitiin lopulta paranoidinen skitsofrenia. Sairauden alkuaikoina olin hyvin apaattinen ja yhteistyökyvytön. Olin apaattinen myös hoidon alkuaikoina, koska mikään lääke ei vielä vaikuttanut. Minulle aloitettiin sairaalassa psykoosilääkitys, mutta toisinaan piilotin lääkkeet kielen alle ja syljin ne pois omassa huoneessani. Lomia ja vapaakävelyä ei ollut, koska olin jatkuvasti hengenvaarassa. Muutaman ankean vuoden sekä sairauseläkkeelle jäämisen jälkeen muutin kuntoutuskotiin, aloitin terapian ja osallistuin päivätoimintaan. Itsetuhoisuus ja harhat väistyivät, ja toimintakykyni parantui vähitellen. Sittemmin olen aloittanut opinnot yliopistossa, tehnyt osa-aikaista työtä ja saanut mielekkäitä ihmissuhteita. Olen myös toiminut kokemusasiantuntijana, ja tehtäviä on ollut melko runsaasti. Vaikka tilanne näytti alkuun toivottomalta, olen toipunut lähes oireettomaksi, eikä sairaus haittaa elämääni. Toipumiseni kannalta erityisen tärkeää oli omaisten tuki. Vaikka olin huonossa kunnossa, varsinkin äiti oli aina tukena. Myös psykoterapiasta oli korvaamaton apu. Ystävät eivät hylänneet minua, mikä edesauttoi kuntoutumista. Hyvin tärkeää oli myös työpainotteinen toiminta päiväkuntoutuspaikassa, jossa kävin. Kuten esimerkkini osoittaa, tilanne ei ole psykoosiin sairastuneella ihmisellä koskaan toivoton, vaan kuntoutuminen täysipainoiseen elämään on mahdollista. Se on omaistenkin hyvä pitää aina mielessä vaikeina hetkinä. Tasapainoilua omaisena - elämää psykoosien kanssa ja niistä huolimatta Tyttäremme sairastui parikymppisenä, nuorena ja tunnollisena opiskelijana ensimmäiseen psykoosiinsa noin kymmenen vuotta sitten. Meidät ohjattiin kriisiryhmään, ja lääkityksen lisäksi saimme tietoa psykooseista ja psykoosisairauksista. Tyttäreni halusi heti tietää, mitä tulevaisuudelta olisi odotettavis

17 sa. Lääkäri kertoi, että vaihtoehtoja on karkeasti jakaen seuraavat: Tämä on "vain" aikuistumiseen liittyvä yksittäinen tai korkeintaan pari kertaa toistuva psykoottinen episodi, tai sitten tyttärelle oli puhkeamassa vakava psykoosisairaus joko bi-polaarisuus, skitsoaffektiivinen häiriö tai skitsofrenia. Perheenä tulimme ymmärtämään, että lopulliseen diagnoosiin pääseminen veisi muutaman vuoden. Tuona aikana selvisi, että lääkkeiden omaehtoinen vähentäminen tai lääkityksen lopettaminen ei ollut voinnille hyväksi ja toi psykoosioireet takaisin. Tanssittiin tyttären häät, mutta toivuttiin myös vakavasta itsemurhayrityksestä. Kolmen vuoden avioliitto päättyi eroon, ja maanisen kesän jälkeen tytär vietti pitkän syksyn psykiatrian osastolla. Jouluna meidän hoitoomme kotiutettiin tytär, josta ajattelimme tuolloin, että mahdammeko enää nähdä päivää, jolloin hän olisi entisensä. Persoona tuntui muuttuneen niin tuntemattomaksi. Diagnoosiksi oli vahvistunut skitsoaffektiivinen häiriö. Kun yksi sairastuu, monen elämä muuttuu. Mielenterveysomaiset FinFamin motto tuntui enemmän kuin todelta. Mieheni oli viettänyt kokonaisen kevään kotoa käsin töitä tehden tyttären tukena, kun tämä toipui itsemurhayrityksen jälkeisistä fyysisistä ja henkisistä traumoista. Itse olin nyt jäänyt hetkeksi vuorotteluvapaalle hoitamaan kotiutettua tytärtäni. Perheemme neljä nuorempaa lasta oireilivat kukin omalla tavallaan; oli vakavaa ahdistusta ja masennusta, migreeniä. Koulunkäynnissä oli vaikeuksia. Töihin oli kuitenkin pakko palata ja yrittää sovittaa haastavaa koti- ja työtodellisuutta toisiinsa

18 Saimme perheenä paljon tukea eri hoitotahoilta. Olemme aina olleet avoimia ja vastaanottavaisia, joten pääsääntöisesti kaikki tuki, mitä saimme, on vienyt meitä eteenpäin. Jopa lastensuojelu, joka alkuun tuntui karmaisevalta, on auttanut meitä vahvasti. Perheenä olemme sinut sairauden kanssa, ja tytär on tänään oma ihana itsensä. Perusluonne ei sittenkään kadonnut minnekään. On hyviä jaksoja ja heikompia aikoja, mutta yhteys on säilynyt ja tuemme toisiamme. Omaisena minua muistutellaan aina siitä, että minunkin jaksamiseni on tärkeää. Hakeuduin mukaan omaisyhdistyksen toimintaan, ja sain vertaisryhmissä vahvistusta ja rohkaisua ilon etsimiseen. Kuulin, että muutkin ovat selvinneet vastaavista tilanteista ja oppineet asettamaan rajoja omaisena olemiselleen. Paljon puhuttiin häpeästä, mutta itse en sitä tunnistanut itsessäni. Olen aina pystynyt puhumaan tilanteestani ympärilläni oleville ihmisille. Katkeroitumisen olen oppinut välttämään sillä, että olen ymmärtänyt, että syyllistyminen ja syyllistäminen eivät auta tällaisessa tilanteessa ketään. Kun nuorempi tyttäreni kaksi vuotta sitten neljätoistavuotiaana sairastui myös psykoosiin, osasin jo olla levollisempi. Tiesin tavallaan, mitä on tulossa. Toki se oli järkytys, ja on monta asiaa, joita suren hänen tulevaisuuttaan ajatellen. Mutta minulla on nyt tietoa. Ja minulla on tunne siitä, että tästäkin selvitään. Minulla on perhe, jossa vuorotellaan jaksamisessa. Kun yksi väsähtää, toinen ottaa vetovastuun. Olemme kaikki paitsi kuntoutujia, myös toistemme omaisia. Meillä on yhteinen kokemus. Se sitoo meitä yhteen. Viime keväänä lähdin kouluttautumaan omaisyhdistyksen kokemusasiantuntijaksi. Halusin, että perheemme tarinalla olisi merkitys. Halusin kertoa, että isoistakin kriiseistä selviää, kukin omalla tavallaan, ja siinä vertaistuen hienous juuri piileekin. Kun kuuntelee toisen tarinaa, saa vihjeitä siitä, miten joku löysi tuollaisen selviytymiskeinon. Ketään en minäkään ole suoraan kopioinut. Olen kuitenkin oppinut penkomaan omia voimavaravarastojani. Ja olen oppinut näkemään, että kun tunnen itseäni paremmin, löydän myös reittejä, joita kulkien jaksan ja pystyn olemaan omaisena, josta on jotain apuakin, joka ei itse uuvu taakkansa alle. Oppaan asiasisällön on tarkistanut psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Klaus Lehtinen

19 finfamipirkanmaa.fi 36

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Ihmisoikeudet Kansainvälisiä sopimuksia ja julistuksia Yhteiset ja yleiset, jokaista

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 13.11.2017 Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Tähän otsikko. Tähän kuvateksti. Tunnista omainen! Ota omaisasia puheeksi: Jos lähipiirissäsi on henkilö, jonka päihteidenkäyttö

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Mitä tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito on? Kun sinua hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, vaikka et itse haluaisi

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus

Epävakaa persoonallisuus Epävakaa persoonallisuus Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Epävakaa persoonallisuus Mikä on persoonallisuushäiriö? 4 Persoonallisuushäiriöiden

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Tietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä

Tietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

1. Skitsofrenia ei ole harvinainen sairaus, se on kuitenkin sairaus, josta ei puhuta kovin paljon... 2

1. Skitsofrenia ei ole harvinainen sairaus, se on kuitenkin sairaus, josta ei puhuta kovin paljon... 2 Sisällysluettelo 1. Skitsofrenia ei ole harvinainen sairaus, se on kuitenkin sairaus, josta ei puhuta kovin paljon... 2 2. Hanki mahdollisimman paljon tietoa skitsofrenian syistä, sairauden kulusta, hoidoista,

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) TARKKAILULAUSUNTO Lomake M2 (täytetään lomakkeen kielellä) Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski Epshp Kokemusasiantuntijat Klo 9.00 Tervetulokahvit Klo 9.15 11.00 Kokemusasiantuntijoiden esiinnousu Klo 11.00 12.00 Lounas Klo 12.00 13.15 Kokemusasiantuntijuus käytännössä Klo 13.15 13.45 Kahvi Klo

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

Mielenterveys työelämässä

Mielenterveys työelämässä Mielenterveys työelämässä 11.6.2009 Mika Vuorela, Mielenterveyden keskusliitto Vastaajat Potilaita 411 kpl 101 ilmoitti sairastavansa skitsofreniaa 85 kaksisuuntaista mielialahäiriötä 104 vakavaa masennusta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriö

Ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriö Ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriö 1 Sisällysluettelo Ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriö... 4...Oireet... 7...Hoito... 10...Miten omainen voi tukea...sairastunutta?... 14 Omaisen jaksaminen... 16...Muistilista

Lisätiedot

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot