MIELENTERVEYSTYÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEHUOLTOLAKI SEKÄ MUU OSAAMISALAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ
|
|
- Oskari Tikkanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEHUOLTOLAKI SEKÄ MUU OSAAMISALAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ T. Tähkä kevät 2017 MIELENTERVEYSTYÖ Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön: 1. psyykkisen hyvinvoinnin, 2. toimintakyvyn, 3. persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä 4. mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyö sisältää myös kansalaisille annettavat mielenterveyspalvelut. Mielenterveystyö jaetaan rakentavaan, ehkäisevään ja korjaavaan toimintaan. 1
2 RAKENTAVA MIELENTERVEYSTYÖ Tarkoitetaan: Yksilön mielenterveyden kehittymistä edistävien yhteiskunnallisten, vuorovaikutussuhteisiin liittyvien ja yksilöllisten tekijöiden tunnistamista. Yksilön suotuisan kehityksen käynnistämistä ja ylläpitämistä. Kehitystä suosivien olosuhteiden (kasvuympäristön) aikaansaamista ja parantamista. EHKÄISEVÄ MIELENTERVEYSTYÖ Tarkoitetaan yhteiskunnallisten, vuorovaikutussuhteisiin liittyvien ja yksilöllisten mielenterveysuhkien tunnistamista ja torjuntaa. 2
3 KORJAAVA MIELENTERVEYSTYÖ Tarkoitetaan yksilöiden mielenterveyden häiriöiden ja mielisairauksien parantamista ja lieventämistä tutkimuksella, hoidolla ja kuntoutuksella MIELENTERVEYSTYÖN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA Perustuslaki (731/1999) Kaikilla Suomen kansalaisilla on oikeus terveydentilastaan ja asuinpaikastaan riippumatta oikeus saada sosiaali- ja terveyspalveluita. (Universaali oikeus) Palveluiden järjestäminen säädetty lainsäädännöllä kuntien tehtäväksi ; Kansanterveyslaki, terveydenhuoltolaki, erikoissairaanhoitolaki, sosiaalihuoltolaki, mielenterveyslaki, päihdehuoltolaki. Asiakkaan/potilaan itsemääräämisoikeudesta, kohtelusta, osallistumisesta palveluiden, hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun säädetään: Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (potilaslaki) ja Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (sosiaalihuollon asiakaslaki) 3
4 MIELENTERVEYSTYÖN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA Tietosuojaa koskevista määräyksistä säädetään: edellä mainituissa laissa (potilaslaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki) ja lisäksi henkilötietolaissa. Hoitotakuuta koskevasta lainsäädännöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella hoitoon pääsyn toteutumisesta (koskee julkista terveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa) Potilaalla on oikeus saada arkipäivisin yhteys terveyskeskukseen. Mikäli hoidon tarve edellyttää käyntiä, on terveyskeskukseen saatava aika viimeistään 3 päivän kuluessa yhteydenotosta. MIELENTERVEYSTYÖN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA Hoitotakuu jatkuu Hoitoon terveyskeskuksessa on päästävä 3 kuukaudessa, sairaalahoitoon 6 kuukaudessa. Erikoissairaanhoito lähetteen saapumisen jälkeen arviointi 3 viikon kuluessa, tutkimukset ja lääkärin arviointi 3 kk. Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään 6 kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä 3 kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Jos oma terveyskeskus/sairaala ei pysty hoitamaan määräajassa -> maksusitoumus muualle esim. yksityissektorille. 4
5 TERVEYDENHUOLTOLAKI Terveyden ja hyvinvoinnin toimintakyvyn, sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Palveluiden laadun edistäminen ja asiakaslähtöisyys Palveluvalikoima: Sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus. Palvelut: terveystarkastukset ja neuvonta, seulonta, neuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, sairaanhoito MIELENTERVEYSTYÖ TERVEYDENHUOLTOLAISSA Mielenterveystyöhön kuuluu: 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki; 2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa; 3) mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveydenhäiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Terveydenhuollossa tehtävä mielenterveystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden kunnassa tehtävän sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Mielenterveystyöstä säädetään lisäksi mielenterveyslaissa (1116/1990) ja sosiaalihuoltolaissa. ( /1303) 5
6 SOSIAALIHUOLTOLAKI - PALVELUT Tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen Asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen Taloudellisen tuen tarpeeseen Sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi SOSIAALIHUOLTOLAKI Erityisen tuen tarpeessa oleva henkilö: Erityista tukea tarvitsevalla henkilo lla ja asiakkaalla henkiloä, jolla on erityisia vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, païhteiden ongelmakaÿto n, usean yhta aikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Erityisen tuen tarve ei ole sidottu vammaan tai diagnoosiin. 6
7 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Sosiaalisella kuntoutuksella vahvistetaan henkilo n kykya selviytya arkipaïva n toiminnoista, vuorovaikutussuhteista ja oman toimintaympa risto nsa rooleista. Tavoite voi olla arkiela ma n taitojen oppimista, païhteetto ma n arjen hallintaa, koulutukseen tai tyoḧo n tarvittavien asioiden harjoittelua tahi tukea ryhma ssa toimimiseen. Sosiaalisen kuntoutuksen va lineita: esim. yksilo llinen psykososiaalinen tuki ja laḧityo (kotikaÿnnit, mukana kulkeminen, kasvatuksellinen tuki omien asioiden hoitamiseen), erilaiset toiminnalliset ryhmaẗ, vertaistuki, osallistuminen vapaaehtoistoimintaan, tyoẗoiminta seka asiakkaalle tarjottavat palvelut ja tukitoimet osana sovittua suunnitelmaa. Sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuuteen yhdistetään tarvittaessa päihdeja/tai mielenterveyshoito sekä muut tarvittavat palvelut ja tukitoimet yli sektorirajojen. LAKI POTILAAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA Laki säätelee potilaan oikeutta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Potilaalla on oikeus tietää hoitoon pääsynsä ajankohta Potilaan oikeus suunnitelmaan tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus ja yhteistyö potilaan ja hänen läheisensä kanssa Potilaalla oikeus saada selvitys terveydentilasta, hoidon merkityksestä, hoitovaihtoehdoista Potilaalla oikeus saada itseään koskevat tiedot Potilaan itsemääräämisoikeus Muistutus Potilasasiamies palvelut 7
8 LAKI SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA Laki säätelee asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon. Asiakkaalla on oikeus saada tietää oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ja oikeus osallistua palveluidensa suunnitteluun Asiakkaalla oikeus hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelmaan. Asiakkaalla oikeus saada itseään koskevat tiedot Itsemääräämisoikeus Muistutus Sosiaaliasiamiespalvelut MIELENTERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Kunnan velvollisuus järjestää palvelut perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon kesken niin, että palvelut muodostavat eheän kokonaisuuden. Palvelujen tarve painottuu eri mielenterveydenhäiriöiden kohdalla eri tavoin. Tarvitaan porrasteista ja monipuolista palvelujärjestelmää ja kaikkiin ikäryhmiin kuuluville porrasteista hoito- ja kuntoutusjärjestelmää esim. avohoitoa, sairaalahoitoa, päiväsairaalatoimintaa, kuntoutuspalveluita, työtoimintaa. Terveyskeskukset vastaavat ensisijaisesti hoidon tarpeen arvioinnista. 8
9 MIELENTERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET Hoitoon voi hakeutua tarpeen sitä edellyttäessä. Hoito tulisi järjestää ensisijaisesti avohoitona sekä niin että henkilön oma-aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tuetaan. Avohoidon palvelut tulisi saada osana perusterveydenhuollon palveluja. Yhteistyön tekeminen terveyskeskusten, sairaanhoitopiirien ja sosiaalihuollon välillä. Toiminnallinen kokonaisuus ja hoidon sekä kuntoutuksen porrasteisuus mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. MIELENTERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET Yhteistyö sosiaalihuollon kanssa lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutukseen liittyvissä asioissa Tuki- ja palveluasuminen on ensisijaista kun henkilön hoito voidaan järjestää sairaalassa tapahtuvan hoidon sijasta avohoitona. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista velvoittaa kuntaa järjestämään vaikeavammaisiksi katsottaville henkilöille hänen tarvitsemansa palveluasumisen (lain 8 ) 9
10 HYVÄ MIELENTERVEYSPALVELU Potilas- ja asiakaslähtöinen Voimavarakeskeinen Teoreettisesti perusteltavissa Luonnollisiin ympäristöihin soveltuva - palveluita tulisi olla siellä, missä ihmiset asuvat. Eettisesti hyväksyttävä Vaikuttava HOITO TAHDOSTA RIIPPUMATTA Hoitoon määräämisen edellytykset: Henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon vain: 1. Jos hänen todetaan olevan mielisairas 2. Jos hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään, turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta; ja 3. Jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäväksi tai ovat riittämättömiä. 10
11 HOITO TAHDOSTA RIIPPUMATTA 1. Mielisairaus 2. Mielisairauden vuoksi hoidon tarpeessa 3. Muut palvelut eivät sovi käytettäväksi tai ovat sopimattomia 1. Mielisairaus *Mielisairauden määrittäminen on lääketieteellinen kysymys, joka tulee lääkärin tutkimuksen perusteella ratkaista. *Mielisairaudella tarkoitetaan yleensä vakavaa mielenterveyden häiriötä, johon liittyy todellisuuden tajun häiriintyminen. HOITO TAHDOSTA RIIPPUMATTA 1. Mielisairaus 2. Mielisairauden vuoksi hoidon tarpeessa 3. Muut palvelut eivät sovi käytettäväksi tai ovat sopimattomia 2. Mielisairauden vuoksi hoidon tarpeessa Hoitoon toimittamatta jättäminen pahentaisi olennaisesti henkilön sairautta esim. sairaus etenee Terveys ja turvallisuus voivat vaarantua niin että henkilö ei huolehdi perustarpeistaan esim. syömisestä, hautoo itsemurhaa, on vaarassa jäädä heitteille Läheisille tai hänestä huolehtiville aiheutuu terveydellistä uhkaa tai tasapainon järkkymistä 11
12 HOITO TAHDOSTA RIIPPUMATTA 1. Mielisairaus 2. Mielisairauden vuoksi hoidon tarpeessa 3. Muut palvelut eivät sovi käytettäväksi tai ovat sopimattomia 3. Muut palvelut eivät sovellu käytettäväksi tai ovat riittämättömiä Ennen määräämistä tahdosta riippumattomaan hoitoon tulee arvioida (mutta ei ole pakko käyttää) muiden hoitovaihto-ehtojen tarjoamat mahdollisuudet - lääketieteellinen kysymys koska on arvioitava sairauden laatu, sen hoidosta saadut kokemukset ja realistiset vaihtoehdot TARKKAILUUN OTTAMINEN JA TARKKAILU SEKÄ HOITOON MÄÄRÄÄMINEN 1. Lääketieteellinen tutkimus, jonka perusteella tehdään tarkkailulähete, mikäli hoitoon määräämisen edellytykset ovat olemassa. Laatii perusterveydenhuollon lääkäri, jonka jälkeen psykiatrisen sairaalan päivystävä lääkäri tutkii potilaan ja selvittää ovatko edellytykset tarkkailuun ottamiselle olemassa. 2. Tarkkailusta vastaavan lääkärin on annettava tarkkailulausunto. Tarkkailuun ottaminen edellyttää aikaisintaan kolme päivää aikaisemmin laadittua tarkkailulähetettä (4. päivänä) 3. Hoitoon määräämisen tekee psykiatrisesta hoidosta vastaava lääkäri (yleensä ylilääkäri) 12
13 HOIDON JATKAMINEN Hoidon jatkamista koskevan päätöksen nojalla potilasta saadaan pitää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enintään kolme kuukautta. 3 kk:n jälkeen yhteistyössä potilaan kanssa voidaan hoitoa jatkaa toiset 3 kk => sen jälkeen, jos potilas tarvitsee hoitoa, hänet on asetettava tarkkailuun uudestaan. Tarkkailuun otetun tai hoitoon määrätyn itsemääräämisoikeutta saa rajoittaa ja häneen kohdistaa pakkoa vain siinä määrin kuin sairauden hoito tai hänen turvallisuutensa tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii. PERUSVAPAUKSIIN PUUTTUMINEN Vain tarkkailussa olevalle tai tahdostaan riippumatta hoidossa olevillepotilaille (jos sairauden hoito vaatii) Ruumiillisen sairauden hoito sallittua vain henkeä ja terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi Liikkumisvapauden rajoittaminen Omaisuuden haltuun otto Omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen Henkilöntarkastus ja -katsastus Yhteydenpidon rajoittaminen Eristäminen 13
14 ALAIKÄISEN TAHDOSTA RIIPPUMATON HOITO Alaikäinen henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon 1. jos hän on vakavan mielenterveydenhäiriön vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen sairauttaan tai 2. vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai 3. turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta ja 4. mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi ALAIKÄISEN HOITOON MÄÄRÄÄMINEN EI EDELLYTÄ MIELISAIRAUTTA Esim. Anoreksia vakava mielenterveydenhäiriö, joka voi uhata henkeä, mutta henkilö on todellisuudentajuinen. KUNNAN VELVOLLISUUDET PÄIHDEPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESSÄ Kunnan velvollisuus huolehtia siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisten palvelujen kehittäminen: Yleisissä palveluissa ohjataan tarvittaessa avun ja tuen tarpeessa oleva henkilö erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettujen palvelujen piiriin. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia. 14
15 KESKEISET PERIAATTEET Päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten, että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Hoidon on perustuttava luottamuksellisuuteen. Toiminnassa on otettava ensisijaisesti huomioon päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Palveluja annettaessa on päihteiden ongelmakäyttäjää tarvittaessa autettava ratkaisemaan myös toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmiaan. PÄIHDEHUOLTOLAKI Tavoite: Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. 15
16 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN LAATUKRITEERIT 6. Uudistaminen, levitys, vakiinnuttaminen 5.Toteutus Toteutus 1. Tietoperusta ja etiikka A. Tasapainonen kokonaisuus B.Seuranta ja arviointi 4. Viestintä, osallisuus ja yhteistyö 2. Kohdentaminen ja suunnittelu 3. Resurssien varmistaminen TAHDOSTA RIIPPUMATON HOITO PÄIHDEHUOLTOLAIN MUKAAN TERVEYSVAARAN PERUSTEELLA Terveysvaaran perusteella Edellytys hengenvaara tai henkilöä uhkaa päihteiden jatkuvan käytön vuoksi kiireellistä hoitoa vaativa terveydellinen vaurio. Terveysvaaran takia tapahtuva tahdonvastainen hoitoon toimittaminen edellyttää lääkärinlausuntoa, jonka voi tehdä kuka tahansa laillistettu lääkäri. Päätöksen hoitoon otosta tekee lausunnon perusteella terveyskeskuksen tai sairaalan ylilääkäri, vastaava lääkäri tai tähän toimeen määrätty lääkäri. 16
17 TAHDOSTA RIIPPUMATON HOITO PÄIHDEHUOLTOLAIN MUKAAN VÄKIVALTAISUUDEN PERUSTEELLA Väkivaltaisuuden perusteella Henkilö vaarantaa väkivaltaisella tavalla perheenjäsenensä tai muun henkilön terveyttä, turvallisuutta tai henkistä kehitystä. Päätös lyhytaikaisesta enintään viiden (5) vuorokauden tahdonvastaisesta hoidosta tehdään sosiaalitoimessa ja alistetaan hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Mahdollisuus hallinto-oikeuden päätöksellä jatkaa hoitoa 30 vuorokauden mittaiseksi. Edellyttää lääkärintodistusta terveydentilasta ja henkilön kuulemista LASTEN MIELENTERVEYSPALVELUT LÄHETTEET Lääkärin lähete Lasten mielenterveysongelmia hoidetaan terveydenhuollon peruspalveluissa (lasteneuvola, perheneuvola, kouluterveydenhuolto) ERIKOISSAIRAAHOITO - Erityisosaamista vaativat mielenterveyden ongelmat kuten traumat, vaikeat mielenterveydenhäiriöt, käytösongelmat, itsetuhoisuus Pkl ja osastohoidot Lääkärin lausunto Kelan kustantamat yksityisterapiat 17
18 NUORTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Viranomaislähete - ei tarvita lääkärin lähetettä Nuorten mielenterveysongelmia hoidetaan koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, terveyskeskuksissa ja kuntien nuorten mielenterveystyöryhmissä. NUORISONPSYKIATRIAN POLIKLINIKKA PSYKIATRINEN SAIRAANHOITAJA KOULUILLA NUORISONEUVOLAN PSYKOLOGI - jotka eivät kuulu kouluterveydenhuollon tai opiskelijaterv.huollon piiriin NEUROPSYKIATRISET ONGELMAT - NEPSY TUKITIIMI Lääkärin Lähetteellä TAYS - vaikeat mielenterveyden ongelmat ja oireet joihin liittyy toimintakyvyn lasku - pkl ja osastohoidot Lääkärin lausunto Kelan kustantamat yksityisterapiat AIKUISTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Asiakas/perhe ENSIOHJAUS ENSIO Lähetteellä LÄHETTEET Perusterveydenhuolto, työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto PSYKIATRIKESKUS Hoidon arviointi ja lyhytaikaishoito SARVIKSEN PSYKIATRIA Aikuiset - ahdistuneisuus ja mielialahäiriöt, syömishäiriöt traumat Päiväsairaalat 1, 2 ja 3 Liikkuva psykiatrinen työryhmä -kotikäynnit Sairaalahoito -Tays KONSTIYKSIKKÖ Tuki arjen hallintaan ja kotona asumiseen PSYKIATRIAN POLIKLINIKKA MAAHANMUUTTAJILLE TIPOTIEN PSYKIATRIA Aikuiset - psykoosisairaudet Nuorten aikuisten työryhmä (18-25v) PSYKIATRIAN INTENSIIVIYKSIKKÖ vuotiaat - toiminnalliset menetelmät IKÄIHMISTEN PSYKIATRISET PALV ELUT - Lyhyt- ja pitkäaikaista psykiatrista tutkimusta, hoitoa ja mielenterveyskuntoutusta Psykogeriatrinen pkl Osastohoito KELAN KUSTANTAMAT YKSITYISTERAPIAT 18
19 PÄIHDEPALVELUT LÄHETTEET Lääkärin lähete tai Ensiohjaus Ension arviointi - Asiakas itse voi myös ottaa yhteyttä Ensioon Konsti (kotiin suunnattu tuki ja kotikatkot): tukea ikaïhmisten ja yli 18-vuotiaiden païhde- ja mielenterveysongelmaisten arjen hallintaan, toimintakykyyn seka kotona asumiseen PÄIHDEKESKUS Riippuvuuksien arviointi ja määräaikaiset hoidot SELVIÄMIS-JA KATKAISUHOITOASEMA KONSTIYKSIKKÖ Kotikatkaisu yli 65-vuotiaille HUUMEKLINKKKA suonensisäisten huumeiden käyttö KRIISIMAJOITUS Asumis- ja tukipalveluasumisen yksikkö Tastu PALHONIEMEN HUOLTOKOTI AVOKUNTOUTUS JA LAITOSKUNTOUTUS Lähteet: Huttunen, M Päihdepotilaan tahdosta riippumattomat toimenpiteet. =dlk00479 Laatutaḧtea kierta mässä. Ehkaïseva n païhdetyo n laatuka sikirja u.pdf?sequence=1 Tampereen kaupungin sivut: Pirkanmaan sairaahoitopiirin sivut: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Terveydenhuoltolaki Ajantasainen lainsäädäntö löytyy: 19
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotTarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla
Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen
LisätiedotPotilaan asema ja oikeudet
Potilaan asema ja oikeudet Lakimies, VT Heli Kajava 12.9.2018 1 Potilaan oikeudet potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) oikeus laadultaan hyvään terveydentilan edellyttämään hoitoon
LisätiedotSosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset
Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari
LisätiedotTARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) TARKKAILULAUSUNTO Lomake M2 (täytetään lomakkeen kielellä) Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015
Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat
LisätiedotPalvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit
LisätiedotPäihdehuoltolaki 17.1.1986/41
Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotTerveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus
Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotAsiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy
Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy Muuttuva päihdetyö Pohjois-Karjalassa 16.1.2018 Heidi Poikonen, sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos Päihdepalvelujen oikeudellinen
LisätiedotPäätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotTietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Mitä tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito on? Kun sinua hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, vaikka et itse haluaisi
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne
SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotTerveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta
HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen
LisätiedotSosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus
Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien
LisätiedotLotta Hämeen-Anttila. hallitusneuvos
25.4.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos UUSI ASIAKAS- JA POTILASLAKI Itsemääräämisoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus NYKYTILA Itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotHoitotakuu lastenpsykiatriassa
Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotKiireettömään hoitoon pääsy
Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotOikeus päihdepalveluihin. Marjatta Kaurala VTM, asiamiessosiaalityöntekijä Voiko välittää liikaa -seminaari 26.10.2012
Oikeus päihdepalveluihin Marjatta Kaurala VTM, asiamiessosiaalityöntekijä Voiko välittää liikaa -seminaari 26.10.2012 Oikeus sosiaaliturvaan Suomen perustuslaki takaa jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan
LisätiedotSuun terveydenhuollon valvonta
Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki
LisätiedotPotilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015
Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotJääkö sosiaalityö SoTessa jalkoihin? OLLI SALIN, SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN PÄÄLLIKKÖ ( ) SOSIAALIFOORUMI 21.4.
Jääkö sosiaalityö SoTessa jalkoihin? OLLI SALIN, SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN PÄÄLLIKKÖ (1989-2017) SOSIAALIFOORUMI 21.4.2018, ARBIKSELLA 2010-luvun sote-mylläkkä kulkee erikoissairaanhoito edellä entä
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen
LisätiedotUusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia
Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen
LisätiedotPoimintoja lainsäädännöstä
Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,
LisätiedotItä-Suomen aluehallintovirasto, PEOL Aluehallintoylilääkäri Jari Vepsäläinen,
Terveydenhuollon kantelujen ja muiden valvonta-asioiden asioiden tilastoja vv. 1999 2013 ISAVIssa Aluehallintoylilääkäri Jari Vepsäläinen 26.2.2014 1 Terveydenhuollon kaikki valvonta-asiat asiat ISLHssa
Lisätiedot1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa.
Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille terveyspalveluiden ja toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueilla (esitetyt muutokset / lisäykset sinisellä fontilla):
LisätiedotLapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä
Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin
Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Mielenterveys Sosio-ekonomiset tekijät vaikuttavat
LisätiedotUudesta sosiaalihuoltolaista tukea asunnottomuustyölle. Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari 16.10. 2015 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM
Uudesta sosiaalihuoltolaista tukea asunnottomuustyölle Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari 16.10. 2015 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan 1.4.2015
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotKuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli. Anna-Mari Juutinen
Kuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Anna-Mari Juutinen 7.9.2016 Digitaalinen ja monialainen palveluintegraatio Hyvinvoinnin integroidun toimintamalli / Kuopio Integraattori-malli: tietoa
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
Lisätiedotterveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain
LisätiedotValtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa
Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys
Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotMikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
Lisätiedot1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1991 vp - HE 38 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että mielenterveyslakia muutettaisiin siten, että mielenterveystyön
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA
YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE
LisätiedotMitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas
Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen
Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
Lisätiedot#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa
#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen
Lisätiedot10.8.2012/2127 KHO:2012:63
10.8.2012/2127 KHO:2012:63 Mielenterveysasia - Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito - Hoitoon määrääminen - Julkisen vallan käyttäminen - Tarkkailulähete - Keikkalääkäri Diaarinumero: 333/2/12
LisätiedotTietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista
Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tämä esite on tarkoitettu sinulle, joka olet tai olet ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Myös läheistesi
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotDigitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma
Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kuopio Anna-Mari Juutinen Kuntakokeilukoordinaattori 9.12.2015 Kuopion kaupunki Perusturva
LisätiedotEnnakkoon lähetetyt kysymykset
Ennakkoon lähetetyt kysymykset Irma Pahlman OTT, VT, MBA Korvaushoitoasiakkaan oikeus valita korvaushoitoa toetuttava terveysasema ja kunta Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotPsykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja
Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotLuo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2
Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotPerusturvan palveluverkkoselvitys 2016
Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotKOHTI PAREMPAA KUNTOUTUMISTA!
KOHTI PAREMPAA KUNTOUTUMISTA! Moniammatillinen näkökulma kuntoutussuunnitelmassa Terveyssosiaalityön palvelut lakkautettu - Äänekoskelta - Äänekoski, Suolahti, Sumiainen - Jämsästä - Jämsä, Jämsänkoski,
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa
Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (8) 191 Lausunto luonnoksesta mielenterveyslain väliaikaiseksi muuttamiseksi Pöydälle HEL 2013-000105 T 03 00 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot
LisätiedotYKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta
YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot
LisätiedotEnsihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet
Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet SEHL:n opintopäivät 7.-8.4.2017 Jenna Uusitalo Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Sisältö 1. Vastuun ja velvollisuuden
LisätiedotLainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl
Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön
LisätiedotONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström
ONKO PAKKO, JOS EI TAHO Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström 1 Terveydenhuoltolaki kansalaisen valinnanvapaus laajenee 1.1.2014 Terveydenhuoltolaki laajentaa asteittain kansalaisen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotAlustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski
Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena
Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä
LisätiedotItsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa
Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
LisätiedotLapset tutkimuskohteena oikeudellinen tarkastelu
Lapset tutkimuskohteena oikeudellinen tarkastelu Liisa Nieminen, OTT, VTM, dos. TUKIJA:n jäsen 11.11.2014 Oikeustieteellinen tiedekunta / Liisa Nieminen 11.11.2014 1 Lähtökohdista Ihmistieteiden eettinen
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotKYSELYN PERUSTIEDOT. Kyselyn vastausaika Kysely toteutettiin verkkokyselynä. 183 kuntaa vastasi, vastausprosentti n.
KYSELYN PERUSTIEDOT Kyselyn vastausaika 11.7.-13.9.2019 Kysely toteutettiin verkkokyselynä 183 kuntaa vastasi, vastausprosentti n. 62 % alle 5 000 as. n=61 vastausprosentti n. 49 5 001-10 000 as. n=46
Lisätiedot