Kehitysyhteistyön rahoituskohteet
|
|
- Teija Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2011 Kehitysyhteistyön rahoituskohteet Korkotukiluotot Monenkeskinen yhteistyö
2 Kehitysyhteistyön rahoituskohteet 2011 Korkotukiluotot Monenkeskinen yhteistyö ULKOASIAINMINISTERIÖ
3 ULKOASIAINMINISTERIÖ Luettelon toimitus: Helena Hakaoja Paino: Erweko Painotuote Oy, Helsinki
4 Kehitysyhteistyön rahoituskohteet 2011 Korkotukiluotot Monenkeskinen yhteistyö ULKOASIAINMINISTERIÖ
5
6 Saatteeksi Kehitysyhteistyön rahoituskohteet luetteloon on koottu Suomen julkiseen kehitysyhteistyöhön liittyvät kohteet, joita rahoitetaan kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahoista. Köyhyyden vähentäminen ja köyhien ihmisten aseman vahvistaminen YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti on Suomen kehityspolitiikan ensisijainen päämäärä. Kehitysyhteistyö on kehityspolitiikan keskeinen työkalu. Suomi keskittyy kehitysyhteistyössään demokratian ja vastuullisen yhteiskunnan periaatteiden vahvistamiseen, kokonaisvaltaiseen ympäristön suojeluun ja luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä osallistavaan ja inhimillistä kehitystä edistävään talouden tukemiseen. Luettelo sisältää tiedot - maa- ja aluekohtaisesta yhteistyöstä - korkotukiluotoista - monenkeskisen yhteistyön yleisavustuksista Painettu rahoitusluettelo ilmestyy kerran vuodessa. Sen tietoja päivitetään ulkoasiainministeriön verkkosivuilla ormin. nland. kehityspolitiikka kehitysyhteistyön toteutus. erkkosivuilta löytyvät rahoitusluettelon tietojen ohella myös tiedot humanitaarisen avun myöntöpäätöksistä. Ulkoasiainministeriön kehitysviestintä Maa- ja aluekohtaisesta yhteistyöstä on koottu seuraavat tiedot: Hankkeen nimi suomeksi ja englanniksi jaottelu perustuu OECD:n kehitysapukomitean (DAC) toimialaluokitukseen. numero Kahdeksasta numerosta koostuva koodi, joka yksilöi hankkeen tietokannoissa. Hankkeen tavoitteet suhteessa Suomen kehitysyhteistyön päätavoitteisiin. Kesto Ohjelman tai hankkeen meneillään olevan vaiheen kesto, joka on tavallisesti myös sopimuskausi. Kertoo, millä alueilla hanketta toteutetaan ja mihin sen vaikutukset kohdistuvat. Tavallisesti kumppanimaan vastuullinen viranomainen tai laitos. Tukipalvelut Esimerkiksi konsulttiyritys, viranomainen tai kansalaisjärjestö, joka toimeksiannon nojalla tukee toteuttajaa. Kokonaisrahoitus Kokonaisbudjetti, joka mahdollisuuksien mukaan jaotellaan eri rahoittajien osuuksiin. Edelliset vaiheet Hankkeen aiempien vaiheiden nimet ja kestot. Kertoo millaisia yleisiä kehitystavoitteita hankkeella on. Määrittelee millaiseen muutokseen tai parannukseen hankkeella tähdätään. Kertoo mitä käytännössä on tarkoitus tehdä. Luettelo alkaa sisällysluettelolla, jota voi käyttää hakiessa tietoa alueittain. Aakkosellinen hakemisto löytyy kirjan lopusta. Maa- ja aluekohtaisen yhteistyön osalta maat on jaoteltu luettelossa seuraaviin alueisiin: Aasia Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia, Latinalainen Amerikka ja Karibia, Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka, Länsi-Balkan Saharan eteläpuolinen Afrikka. Alueiden sisällä maat jakautuvat edelleen pääkumppanimaihin, väkivaltaisista kriiseistä toipuviin yhteistyömaihin ja muihin yhteistyömaihin. Suomen pääkumppanimaita ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Nepal, Ni aragua, Sambia, Tansania ja ietnam. äkivaltaisista kriiseistä toipuvia yhteistyömaita ovat tällä hetkellä Afganistan, Palestiinalaisalueet, Somalia ja Sudan. Etelä-Afrikka on Suomen määräaikaisen yhteistyön maa. Muita Suomen kehitysyhteistyön kannalta tärkeitä maita ovat Egypti, Namibia ja Peru. Niiden taloudellinen kehitys antaa mahdollisuuden siirtyä kehitysyhteistyöstä laajempaan yhteistyöhön. MAA- JA ALUEKOHTAINEN YHTEISTYÖ on Suomen ja kehitysmaan hallitusten välistä yhteistyötä. Se perustuu kumppanimaiden omiin kehityssuunnitelmiin ja maiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Kumppanimaat valitaan avun tarpeen pohjalta. alinnassa arvioidaan, kuinka paljon maa saa muuta tukea sekä seurataan maan poliittista tilannetta ja ihmisoikeuksia. Sektorit, ohjelmat ja hankkeet sovitaan yhdessä käytävissä neuvotteluissa. Kohteet valitaan aloilta, joilla voidaan hyödyntää suomalaista asiantuntemusta ja kokemusta. 1
7 SISÄLTÖ MAA- JA ALUEKOHTAINEN YHTEISTYÖ Aasia Pitkäaikaiset yhteistyömaat NEPAL Alueellinen jätteenkäsittelyhanke...7 FAO/IFAD:n vuokrametsä- ja karjanhoito-ohjelman tuki...7 Maaseudun vesi- ja sanitaatiohanke Länsi-Nepalissa...8 Maaseudun vesivarojen kehittäminen, vaihe II...8 Metsävarojen arviointihanke...9 Nepalin rauhanrahaston tuki...9 Opetushallituksen suunnittelu- ja seurantatuki Nepalin opetussektorille...10 Opetussektoriohjelman tuki...10 Sääpalvelujen kehittäminen...11 UNDP/Kansallisen ihmisoikeuskomission kapasiteetin vahvistaminen UNICEF/Nepalin maaseudun vesi- ja sanitaatiosektorin ohjelma. 12 YK-sihteeristön poliittisen osaston Nepalin toimiston tuki...13 Ympäristöhallinnon kehittäminen (SEAM-N-II)...13 Paikallinen yhteistyö, Nepal...14 IETNAM Innovaatiokumppanuushanke...14 Metsäalan rahasto...15 Pienten kaupunkien vesihuoltohanke...15 P135 II Tuki kohdennetulle kansalliselle köyhyysohjelmalle...16 Tuki Yksi YK prosessille...16 Paikallinen yhteistyö, Vietnam...17 Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat yhteistyömaat AFGANISTAN Afganistanin jälleenrakennusrahasto...17 Afganistanin poliisirahaston tuki...18 Kaivossektorin tukeminen...18 Lisääntymisterveyshanke / Marie Stopes International...19 Maakuntien huumekontrollin vahvistaminen...19 Suomen PRT (Provincial Reconstruction Team) -pienhankkeet..20 Tuki IOM:lle afgaaniparlamentaarikkojen ja virkamiesten koulutukseen...20 Tuki poliisi-syyttäjäkoulutukselle, II-vaihe...21 Tuki riippumattomalle ihmisoikeuskomissiolle...21 Paikallinen yhteistyö, Afganistan...21 Muut yhteistyömaat FILIPPIINIT Paikallinen yhteistyö, Filippiinit...22 INDONESIA Avunantajien yhteistyörahasto...22 Indonesian energia- ja ympäristökumppanuushanke...23 Paikallinen yhteistyö, Indonesia...23 INTIA Paikallinen yhteistyö, Intia...24 ITÄ-TIMOR Paikallinen yhteistyö, Itä-Timor...24 KAMBOD A Maankäyttö- ja hallintahanke...25 KIINA Oikeusalan yhteistyö...25 LAOS Kansainvälisten sopimusten toimeenpano, vaihe III...25 Kansallisen maatietojärjestelmän vahvistamishanke...26 Kestävä metsätalous ja maaseutukehitys...26 Uusiutuvan energian strategian tuki...27 Ympäristöhallinnon vahvistamishanke...27 Paikallinen yhteistyö, Laos...27 PAKISTAN Raja-alueen rahaston tuki...28 Tuhoutuneen säähavaintoverkon kunnostamisen tuki...28 YK:n pääsihteerin Pakistanin-erityisedustajan toimiston tuki...28 Paikallinen yhteistyö, Pakistan...29 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ, AASIA ADB/Tonle Sap, köyhyyden lieventäminen ja pienviljelyn kehittäminen...29 ADB/Tonle Sap, teknologian pilotointihanke...30 Energia- ja ympäristökumppanuushanke Mekongilla...30 ICIMOD/Tulvainformaatiojärjestelmä Hindu Kush-Himalajan alueelle...31 InfoDev/Aasian pk-yritysten kilpailukyvyn kohentaminen globaalissa tietotaloudessa...31 IUCN/Tuki vesidialogille Mekongilla...32 Mekong-alueen yrittäjyyden kehittämishanke, III-vaihe...32 Mekongin ympäristöohjelma...33 MRC-asiantuntija...33 MRC/Integroitu kapasiteetin kasvattaminen...34 MRC/Päätöksenteko- ja informaatiojärjestelmä...34 MRC/Tuki vesivoiman kestävälle kehittämiselle...34 MRC/Vesihuollon rahasto...35 Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia ARMENIA Tuki Armenian poliisin uudistamiselle/etyj...35 A ERBAID AN Oikeudenkäyntien tarkkailuhanke...36 GEORGIA Vähemmistövaltuutetun opetusalan ohjelma...36 KIRGISIA Kalasektorin kehittäminen...37 Kazakstanin ja Kirgisian välinen jokikomissio; Chu-Talas II-hanke...37 Tilastoalan kehittämishanke Kirgisiassa...38 MOLDO A Syyttäjälaitoksen uudistaminen...38 Tasa-arvoisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen...38 Valtion virkamiesten koulutuksen tukeminen...39 TAD IKISTAN ETYJ/Rajavalvontakoulutuksen tukeminen...39 UKRAINA EBRD/Tshernobylin suojarakennusrahasto...40 Geologian alan tiedonhallintajärjestelmän kehittäminen...40 IFC/Puhtaan tuotannon edistäminen Ukrainassa...41 Krimin alueen vakaan kehityksen edistäminen, vaihe II...41 Suvaitsevaisuuden edistäminen Krimillä/ETYJ...42 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ, ITÄ-EUROOPPA JA KESKI-AASIA EBRD/Energiatehokkuus- ja ympäristökumppanuusrahasto...42 EBRD/ETC-rahasto...43 EBRD/TC-rahasto...43 EBRD:n vesirahasto...44 Etyjin rajakoulutuskeskus Dushanbessa
8 Geologian alan tiedonhallintajärjestelmän kehittäminen Keski-Aasiassa, II-vaihe...45 ILO/Ihmisarvoisen työn edistäminen Keski-Aasiassa ja Etelä- Kaukasiassa...45 InfoDev/Single Trust Fund-rahasto Laajemman Euroopan aloitteen alueella...45 Meteorologian alan yhteistyö Keski-Aasiassa...46 Oikeussektorin tukiohjelma Keski-Aasiassa...46 Suomen osallistuminen NIF:n Trust Fund-rahastoon...47 Tuki Etyjin Akatemialle Bishkekissä...47 Tuki lainsäädännön kehittämistyöhön...48 Turvallisuusklusteritoiminta/Laajemman Euroopan aloite...48 UNDP/Kauppaa tukeva kehitysyhteistyöohjelma...49 Vaalitarkkailuosaamisen kehittäminen...49 Vesisektorin strategisen vaikuttamisen ohjelma...50 Ympäristö- ja turvallisuusaloite (ENVSEC)...50 Latinalainen Amerikka ja Karibia Suomen pitkäaikaiset yhteistyömaat NICARAGUA ICT-desentralisaatio Julkishallinnon läpinäkyvyyden lisääminen ja tilivelvollisuus -ohjelma...51 Kansalaisyhteiskuntarahasto lisääntymisterveyden ja tasa-arvon tukemiselle, FED...52 Maaseudun kehittäminen, sektoriohjelma...52 Maaseutusektorin sektoriohjelma PRORURAL Incluyente...53 Maatalousbiotekniikka-alan yhteistyö Nicaraguan ja Suomen välillä, NIFAPRO...54 Nuorten lisääntymisterveys ja vaikutusmahdollisuudet (VOZJOVEN)...54 Teiniraskauksien ja äitiyskuolleisuuden vähentäminen...55 Terveyssektorin sektoriohjelma, FONSALUD...55 Tuki ihmisoikeusjärjestö CENIDH:n toiminnalle...56 Tuki Nicaraguan kauppakapasiteetin kehitykselle, PROPEMCE.56 Muut yhteistyömaat ARGENTIINA Paikallinen yhteistyö, Argentiina...57 BARBADOS Karibian alueen ilmatieteen ja hydrologian keskuksen kehittämishanke...57 BRASILIA Paikallinen yhteistyö, Brasilia...58 CHILE Alueellisen innovaatiostrategian kehittäminen...58 Paikallinen yhteistyö, Chile...59 GUATEMALA UNDP/Tuki rankaisemattomuuden vastaiselle komissiolle Guatemalassa (CICIG)...59 HAITI Opetussektorin budjettituki...60 UNDP / Koulurakennushanke...60 UNDP / Raivaus- ja ympäristöhanke...61 JAMAIKA Jamaikan ilmatieteenlaitoksen kapasiteetin vahvistaminen...61 KOLUMBIA Kolumbian luonnonsuojelualueiden hallinnon kehittäminen...61 MEKSIKO Paikallinen yhteistyö, Meksiko...62 PERU Elintarviketeollisuuden tutkimuksen kehittäminen...63 Finampo/Perun ilmatieteenlaitoksen kapasiteetin kasvattaminen...63 Kalanviljelyn kehittäminen...63 Life Web/Atiquipa Lomas -alueen luonnonsuojelu...64 Paikallinen yhteistyö, Peru...65 TRINIDAD JA TOBAGO Trinidad ja Tobagon Ilmatieteenlaitoksen kapasiteetin vahvistaminen...65 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ, LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA Andien alueellinen biodiversiteettiohjelma BioCAN...66 Andien alueellinen energia- ja ympäristökumppanuus...66 Andien alueellinen metsäkumppanuus...67 Andien alueen kaksikielinen koulutus...67 Hydrometeorologisen kapasiteetin vahvistaminen Karibian alueella...68 Energiatehokkaiden liesien jakaminen...68 Keski-Amerikan alueellinen energia- ja ympäristöhanke...69 Keski-Amerikan alueellinen ruokaturva- ja ravitsemusohjelma PRESANCA II, vesikomponentti...69 Keski-Amerikan integroitu ympäristö- ja metsähanke...70 Keski-Amerikan paikallinen yhteistyö...70 Osaamisen kehittäminen metsänhoidossa Keski-Amerikassa...70 Tuki Amerikan valtioiden järjestölle...71 Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat yhteistyömaat ja -alueet PALESTIINALAISALUEET Opetussektorin tukihanke, vaihe IV...71 Pegase-mekanismi...72 Siviilipoliisin tuki...72 UNRWA Summer Games kesäleiritapahtuma...73 Vesisektorin tukihanke...73 Paikallinen yhteistyö, palestiinalaisalueet (Ramallah)...74 Paikallinen yhteistyö, palestiinalaisalueet (Tel Aviv)...74 Muut yhteistyömaat EGYPTI Egyptin kulttuuriperinnön suojelemishanke...75 Mielenterveyspalveluiden parantamishanke...75 Paikallinen yhteistyö, Egypti...76 JEMEN Paikallinen yhteistyö, Jemen...76 JORDANIA Paikallinen yhteistyö, Jordania...76 LIBANON UNDP:n rauhanrakennushanke...77 Paikallinen yhteistyö, Libanon...77 MAROKKO Paikallinen yhteistyö, Marokko...78 SYYRIA Paikallinen yhteistyö, Syyria...78 TUNISIA Tuki YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Tunisian toimistolle...79 Paikallinen yhteistyö, Tunisia
9 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ, LÄHI-ITÄ JA POHJOIS-AFRIKKA Aavikoitumissopimuksen toteutus, IV vaihe...80 Anna Lindh -säätiö kulttuurien välisen dialogin edistämiseksi...80 IOM/Siirtolaisten terveyden edistäminen Egyptissä ja Jemenissä. 80 Teollisuuspäästöjen vähentäminen (RIPECAP), jatkovaihe...81 Tuki eteläiselle naapurustolle (NIF)...81 Länsi-Balkan ALBANIA Yksi YK ohjelma Albaniassa...82 BOSNIA-HERTSEGO INA Paikallinen yhteistyö, Bosnia-Hertsegovina...82 KOSO O Avunantajien yhteisrahaston tuki...83 Desentralisaatiokehityksen tuki...83 Erityisopetuksen kehittäminen...84 Kansainvälisen siviilitoimiston tuki...84 Kestävän kehityksen tukeminen Dragashin kunnassa...84 KPC:n uudelleensijoitusohjelman tuki...85 Metsäsektorin tuki...85 Naisten turvallisuuden edistäminen...86 Paikallinen yhteistyö, Kosovo...86 KROATIA Paikallinen yhteistyö, Kroatia...86 MAKEDONIA Paikallinen yhteistyö, Makedonia...87 MONTENEGRO Paikallinen yhteistyö, Montenegro...87 SERBIA Paikallinen yhteistyö, Serbia...87 TURKKI Paikallinen yhteistyö, Turkki...88 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ, LÄNSI-BALKAN Alueellisen yhteistyöneuvoston tuki (RCC)...88 Ammattitaitojen kehittämisohjelma...89 Balkanin paluumuuton tukiohjelma...89 Biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut...89 Eurooppalainen Länsi-Balkanin yhteisrahasto...90 Ihmisoikeusrahasto...90 Kestävä kehitys suojelluilla raja-alueilla...91 Metsäopetuksen lujittaminen Kaakkois-Euroopassa...91 Romanien koulutuksen tuki...92 Turvallisuuden ja kehityksen tutkimusyhteistyö...92 Ympäristö ja turvallisuus aloite Länsi-Balkanilla...92 Ympäristöopetus...93 Saharan eteläpuolinen Afrikka Pitkäaikaiset yhteistyömaat ETIOPIA Amharan läänin maaseudun vesihuolto- ja ympäristöhanke, vaihe IV...93 Geoinformaation tuottamisen ja hallinnan kehittäminen...94 Erityisopetuksen tukihanke...94 Köyhyydentilan seurantajärjestelmän kehittäminen...95 Maanhallintasektorin tuki...95 Maaseudun vesihuolto-, sanitaatio- ja hygieniahanke, Benishangul-Gumuz...96 Maaseudun vesihuolto-, sanitaatio- ja hygieniapalveluiden parantaminen CDF-rahoitusmallin avulla...96 Opetussektorin korirahasto (EPF II)...97 Vesisektorin kapasiteetin kasvattaminen...97 Yhdennetty valuma-alueen hallintaohjelma...98 Yleinen koulutuksen laadun parantamisohjelma...98 Paikallinen yhteistyö, Etiopia...99 KENIA Maaseutuohjelma (PALWECO)...99 MDG-integrointi kansalliseen suunnitteluun, vaihe II Metsäsektorin tuki Naiset ja hallinto ohjelma Rehujen ja maidontuotantoketjun turvallisuuden parantaminen.101 Vesihuoltorahaston tuki Paikallinen yhteistyö, Kenia MOSAMBIK Budjettituen kapasiteetin kehittäminen Innovaatiokapasiteetin vahvistaminen (InnoUEM) Maaseutukehityksen hanke Maaseutukehityksen sektoriohjelma PROAGRI II Metsätalouden kehittäminen Opetussektorin ohjelma Opetussektorin sektoriohjelma Tiede-, teknologia-, ja innovaatioalan yhteistyöohjelma Tuki Sosiaalisen ja taloudellisen tutkimuksen laitokselle (IESE) 105 Yleinen budjettituki Paikallinen yhteistyö, Mosambik SAMBIA Geotietojen tiedonhallintainfrastruktuurin kehittäminen Julkisen ympäristöhallinnon kapasiteetin kehittäminen Julkishallinnon taloushallinnon reformi, II-vaihe Kansalaisjärjestöjen ympäristötuki Köyhimpien perusturvan vahvistamisohjelma Köyhyyden vähentämisen budjettituki Luapulan maaseutukehitysohjelman I-vaihe Luapulan maaseutukehitysohjelman II-vaihe Maatalousministeriön seurannan ja arvioinnin kehittäminen Metsien ja maankäytön kartoitus, II-vaihe Pienimuotoisten kastelujärjestelmien kehittäminen Pienviljelijöiden tuotannon kehittämisohjelma Radioaktiivisten mineraalivarojen hallinnan tuki Rahoitusalan kehittämissuunnitelma, II-vaihe Sambian kansallisen viljelijäliiton tuki (ZNFU) Yksityissektorin kehittämisen tukiohjelma, II-vaihe Ympäristön ja luonnonvarain hallinnon kehittämis- ja valtavirtaistamisohjelma (ENRMMP) Paikallinen yhteistyö, Sambia TANSANIA Alueellisen rajayhteistyön kehittämishanke Dar es Salaamin sähköverkon perusparannushanke Elinkeino- ja metsänsuojeluprojekti Kansallisen metsäohjelman tukeminen Kansallisten metsävarojen ja ympäristöarvojen arvioinnit Kestävän kehityksen instituutti Kestävän metsätalouden rahoitusmekanismien selvittäminen ja soveltaminen Tansaniassa Kuntien valtionosuusjärjestelmien kehittäminen Köyhyyden vähentämisrahaston tuki Metsäsektorin Sector Wide Approach prosessi (Mama Misitu) Ohjelman suunnittelu Paikallishallintouudistus Paikallisten elinkeinojen kehittämishanke Perunanviljelyn kehittäminen Sansibarin kestävän maankäytön ja ympäristön hallinnan tukihanke, toteutuksen II-vaihe Tansanian Geologian tutkimuskeskuksen tukihanke Tietoyhteiskunnan kehittämisen tuki Yksi YK ohjelma Tansaniassa
10 Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat yhteistyömaat SOMALIA Luoteis-Somalian (Somalimaa) vesihuolto- ja sanitaatiohanke..122 Terveysalan ammattilaisten koulutushanke Pohjois-Somaliassa 123 Tuki Somalian rauhanprosessille SUDAN Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sääpalveluja parantamalla.124 Sudanin yhdennetty valuma-alueen hallintahanke Tuki Etelä-Sudanin Multi Donor Trust Fund -rahastolle Paikallinen yhteistyö, Sudan Muut yhteistyömaat ETELÄ-AFRIKKA Asiantuntijatuki Magaliesbergin biosfäärialueen perustamiseksi 125 Maakuntien tietoyhteiskuntastrategia Tieto- ja viestintäteknologiaohjelma (SAFIPA) Paikallinen yhteistyö, Etelä-Afrikka, vaihe IV GUINEA-BISSAU Rauhan rakentaminen ja vahvistaminen Guinea-Bissaussa MALAWI Paikallinen yhteistyö, Malawi NAMIBIA Energiapolitiikan kehittäminen Uraanipolitiikan ja mineraalitietokannan kehittäminen Paikallinen yhteistyö, Namibia NIGERIA Ihmiskaupan vastainen toiminta/naptip:in tukeminen ZIMBABWE Analyyttinen yhteisrahasto Opetussektorin siirtymäkauden rahaston tuki Paikallinen yhteistyö, Zimbabwe ALUEELLINEN YHTEISTYÖ, SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA Afrikan kapasiteetti-säätiö Afrikan Suurten järvien TDRP-hanke Afrikan turvallisuuskysymysten analysointiohjelma Afrikan unionin rauhanvälityskapasiteetin vahvistaminen Afrikkalaisten yritysten kapasiteetin kehittäminen ALICT - Afrikan tulevien osaamisyhteiskuntajohtajien kapasiteetin vahvistamisohjelma EAC-korirahaston tuki Eteläisen Afrikan biotieteiden verkosto NEPAD-BIOFISA Eteläisen Afrikan innovaatiotukihanke SAIS Eteläisen ja Itä-Afrikan energiakumppanuus IGAD:n toiminta- ja hankekapasiteetin kasvattaminen Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukiohjelma Ilmastonmuutoksen vaikutus ekojärjestelmiin Itä-Afrikassa InfoDev/Afrikan pk-yritysten kilpailukyvyn kohentaminen globaalissa tietotaloudessa International Crisis Group / Afrikka-ohjelman tukeminen Itä-Afrikan yhteisön Viktoriajärven valuma-alueen kumppanuusrahasto Kansainvälisen ICTJ kansalaisjärjestötoiminnan tukeminen Kuntayhteistyöohjelma Meteorologiayhteistyö eteläisessä Afrikassa Opetussektorin tukihanke Policy Framework for Investment - PFI Radio: alusta rauhanrakentamiseen SADC:n uusiutuvan energian tukihanke Suomen ja UNECA:n yhteistyö ICT-alalla Tuki Baselin sopimuksen Pretorian alueelliselle keskukselle Tuki ECOWAS:n pienaseohjelmalle Tuki Rights and Resources -aloitteen Afrikka-ohjelmalle Tuki Sudanin ja Somalimaan rauhanprosesseille Tuki vesi- ja sanitaatio-ohjelmalle Afrikassa vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi Tuki YK:n ihmisoikeusvaltuutetun (OHCHR) toimistolle Ugandassa Tuki YK:n 1325-päätöslauselman toimintaohjelman valmistelulle Afrikassa Tullien kapasiteetin kehittäminen KORKOTUKILUOTOT Aasia FILIPPIINIT Pinatubon alueen vesiväylien kunnostushanke Vesiväylien kunnostushanke KIINA Alashan sairaalalaitehanke Baotoun kaukolämpöhanke Bolen maatalouskonehanke Datongin sairaalalaitehanke Fufengin kylmävarasto Fuliyuanin kaukolämpöhanke Fuzhoun sairaalalaitehanke Gansu-Pingliang kylmävarastohanke Guangxin terveydenhuoltohanke Guiyangin paikkatietojärjestelmä Hebein sairaalalaitehanke Hebein yliopistosairaalahanke Hefein kalanjalostushanke Heilongjiangin maatalouskonehanke Heilongjiangin maataloustraktorihanke Heilongjiangin sairaalalaitehanke Huai Nan sairaalalaitehanke Jinhuan lastensairaalahanke Kuitun/Shihezi maataloustraktorihanke Xinjiangissa Liuzhoun sairaalalaitteet Luochuan kylmävarastohanke Maoladongin vesivoimala, arviointi Ningguon sairaalalaitehanke Puchengin kaukolämpöhanke Qinghain säähavaintoasema Qinhuangdaon kaukolämpöhanke Shannan-alueen jätevesipuhdistamohanke Shougangin sairaalalaitehanke Tianjinin jätteenkäsittelyhanke Wusun jätevesihanke Wuwein kaukolämpöhanke Xiamenin jätevedenkäsittelyhanke Xianyangin kaukolämpöhanke Xinjiangin maatalouskonehanke Xinjiang/Shihezi kylmävarastohanke Xinjiangin traktorihanke Xuejiadaon kaukolämpöhanke Yanchuan kaukolämpöhanke Yanjin kaukolämpöhanke Zhangshun sairaalalaitehanke Zhangyen kaukolämpöhanke Zhuzhoun jätevedenpuhdistamohanke MALEDIIVIT Dieselvoimala SRI LANKA Aurinkoenergiahanke Sri Lankassa Sairaalalaitehanke UZBEKISTAN Gulistanin kuntoutusklinikka Nurotan äitiysklinikka Tashkentin synnytyssairaala
11 VIETNAM Aurinkoenergiahanke Cao Bang sairaalalaitehanke Vietnamissa Haiphongin tulvavesihanke Hung Yenin kaupungin vesihuollon kehittäminen Vietnamissa..159 Palo- ja pelastusturvallisuuskalustohanke Rao II siltahanke Haiphongissa/suunnittelu Rao II -siltahanke Haiphongissa/rakentaminen Sähkönjakelujärjestelmä (MiniScada) Sähkönjakeluverkon kunnostaminen ja laajentaminen Tamkyn juomavesilaitos Thai Binh juomavesihanke Thanh Hoa sairaalalaitehanke Viet Tiep sairaalalaitehanke Vinh Cityn vesihuoltohanke Latinalainen Amerikka ja Karibia COSTA RICA Sairaalalaitehanke HONDURAS Maaseudun sähköistämisprojekti Saharan eteläpuolinen Afrikka GHANA Ghanan maaseudun sähköistämishanke NAMIBIA Namibian sairaalalaitehanke MONENKESKINEN YHTEISTYÖ YK-järjestelmä YK:n operatiivinen kehitysyhteistyö Maailman elintarvikeohjelma YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO/Kestävä metsänkäyttö muuttuvassa ilmastossa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO/Maatalous osaksi ilmastonmuutoksen torjuntaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO/Tuki maarekisteriohjelmiston kehittämiselle ja pilotoinnille YK:n kehitysohjelma YK:n kehitysryhmän sihteeristö (UNDOCO) YK:n lastenrahasto YK:n naisten kehitysrahasto YK:n naisten kehitysrahasto/väkivallan vastainen rahasto YK:n väestörahasto Terveys Globaalirahasto (HIV/AIDS, tuberkuloosi ja malaria) Maailman terveysjärjestö YK:n HIV/AIDS -ohjelma YK:n huumausaineohjelma Kauppa ja kehitys Enhanced Integrated Framework (EIF) Kansainvälinen kauppakeskus Kansainvälinen pienrahoitusfoorumi Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön puitekonsultti UNIDO - YK:n teollisen kehityksen järjestö YK:n Global Compact -aloite YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi Yritysten kehittämisen avunantajakomitea WTO - Maailman kauppajärjestö Koulutus ja tiedonvälitys Internet Governance Forum, IGF UNESCO / Kansainvälinen koulutussuunnitteluinstituutti UNESCO / Koulutusta kaikille UNESCO / Tiedonvälityksen kehittämisohjelma UNESCO / Tilastoinstituutti Tutkimus International Peace Institute (IPI) YK:n yliopiston Wider -instituutti Twinning-yhteistyö, African Economic Research Consortium Kansainvälinen rekrytointi Apulaisasiantuntija- ja YK:n vapaaehtoistoiminta Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset Aasian kehityspankkiryhmä Afrikan kehityspankkiryhmä Kansainvälinen maataloustutkimuksen konsultatiiviryhmä Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto Latinalaisen Amerikan kehityspankkiryhmä Maailmanpankkiryhmä Pohjoismainen kehitysrahasto Kansainvälinen ympäristöpolitiikka Aasian kehityspankki/cdm-asiantuntijan sijoittaminen Manilaan Erityisilmastorahasto (SCCF) FAO/National Forest Programme Facility ja Maailmanpankki/ PROFOR -ohjelma Global Gender and Climate Alliance GGCA Ilmansaastumisen partikkeleiden monitorointihanke Intiassa International Institute of Sustainable Development (IISD), Earth Negotiations Bulletin IUFRO Metsäntutkimuslaitosten kansainvälinen liitto Kehitysmaiden osallistuminen kansainvälisiin ympäristökokouksiin Kestävät yhdyskunnat -täydennyskoulutuskurssi Maailmanlaajuinen ympäristörahasto Maailmanpankin metsähiilirahasto Otsonirahasto Suomen ja IUCN:n puitesopimus Tuki Finnish Water Forumille (FWF) TWAP Kansainvälisen vesiprojektin soveltamisvaihe UNEP/Ilmastonmuutostyön tukeminen Kaakkois-Aasiassa UNEP/Ympäristödiplomatiahankkeen II-vaihe UNEP:n ja Joensuun yliopiston kansainvälisen ympäristöoikeuden ja diplomatian koulutus Vähiten kehittyneiden maiden ilmastorahasto (LDCF) YK:n aavikoitumissopimus, Globaalimekanismi YK:n aavikoitumissopimus, Tuki sihteeristön kautta YK:n asuinyhdyskuntarahasto UN-Habitat YK:n kestävän kehityksen konferenssin valmistelut YK:n metsäfoorumi / Trust Fund YK:n pääsihteerin kestävän kehityksen paneeli (GSP) YK:n ympäristöohjelma Humanitaarinen apu Humanitaarisen miinatoiminnan avustukset Kansainvälinen strategia katastrofiriskien vähentämiseksi Punaisen Ristin kansainvälinen komitea YK:n humanitaarisen avun koordinointiyksikkö YK:n keskitetty hätäapurahasto YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu Kehitystutkimus Eurooppalainen kehitysraportti ERD Kehityshallinnon eurooppalainen keskus ECDPM Pohjoismainen Afrikka-instituutti
12 MAA- JA ALUEKOHTAINEN YHTEISTYÖ Aasia Pitkäaikaiset yhteistyömaat NEPAL Alueellinen jätteenkäsittelyhanke Regional Solid Waste Management Project Jätehuolto numero Päätavoite: ympäristöapu, kestävä kehitys Merkittävä osatavoite: ilmastonmuutokseen sopeutuminen, osallistuva kehitys/hyvä hallinto, puhtaan veden saanti Kesto Itä-Nepal, Sunsarin ja Morangin piirikunnat Nepalin paikallisen kehityksen ministeriö, Biratnagarin kunta Tukipalvelut FCG International Ltd Kokonaisrahoitus Suomen osuus 4,4 milj. EUR Edelliset vaiheet Suomi on toteuttanut ympäristöhallinnon kehittämishanketta itäisessä Nepalissa vuodesta 2001 alkaen. Vähentää jätteiden aiheuttamaa ilman, maaperän ja veden saastumista itäisessä Nepalissa. Hankkeen avulla pyritään vähentämään alueen köyhyyttä edistämällä työmahdollisuuksia kierrätyssektorilla sekä parantamalla väestön terveydentilaa. Luoda kestävä alueellinen jätehuoltojärjestelmä Sunsarin ja Morangin piirikuntiin tukemalla kaupunkien välistä yhteistyötä ja selvittämällä yksityisen sektorin toimijoiden roolia jätteen keräys-, kuljetus- ja käsittelyliiketoiminnassa. Hankkeessa on kolme komponenttia: 1) Alueellisen jätteenkäsittelyn infrastruktuuri (kaatopaikka ja kuljetuskalusto), 2) jätteenkäsittelyn hallinto- ja rahoitusjärjestelmät ja 3) ympäristön kestävä kehitys ja paikallinen osallistuminen. numero FAO/IFAD:n vuokrametsä- ja karjanhoito-ohjelman tuki Technical Assistance for Leasehold Forestry and Livestock Development Metsätalouden kehittäminen Päätavoite: suora köyhyyden vähentäminen Merkittävä osatavoite: ympäristöapu, sukupuolten välinen tasa-arvo, osallistuva kehitys/hyvä hallinto Kesto Nepalin ylänköalueen 22 piirikuntaa Nepalin Metsäministeriö, IFAD ja FAO Kokonaisrahoitus Suomen osuus: 2,8 milj. EUR Edelliset vaiheet Suomen tuki liittyy FAO:n vuonna 1992 käynnistämään vuokrametsäohjelmaan. Köyhyyden vähentäminen. 7
13 Aasia, Nepal numero Suomen tuki kohdistuu vuokrametsä- ja karjanhoito-ohjelman teknisen avun hankkeelle. Päätavoite on parantaa FAO:n ohjelman tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kasvua köyhyyttä vähentävänä ohjelmana. Tavoitteena on eri toimintojen integroiminen muihin vuokrametsää ja karjanhoitoa sivuaviin ohjelmiin, karjatalouden vakiinnuttaminen keinona vähentää köyhyyttä ja suojella ympäristöä, perustaa vuohikasvattamo ja harjoittaa valistustoimintaa. Suomi rahoittaa teknisen avun hanketta, jonka käytännön toteutuksesta vastaa FAO yhdessä IFAD:n kanssa ruohonjuuritason, piirikuntien ja keskushallinnon institutionaalista ja teknistä kapasiteettia. Maaseudun vesi- ja sanitaatiohanke Länsi-Nepalissa Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal (RWSSP WN) Vesihuolto ja sanitaatio pienet järjestelmät Päätavoite: köyhyyden vähentäminen Merkittävä osatavoite: puhtaan veden saanti, osallistuva kehitys/hyvä hallinto, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, ympäristöapu Kesto Länsi-Nepal Nepalin paikallisen kehityksen ministeriö Tukipalvelut Ramboll Finland Oy Kokonaisrahoitus Suomen osuus: 9,7 milj. EUR Parantaa maaseudun ihmisten toimeentuloa ja elämän laatua edistämällä järkevää, kohtuullista ja kestävää vedenkäyttöä. Parantaa turvallisen juomaveden, sanitaatiopalvelujen ja kastelujärjestelmien saatavuutta. Hankkeen toimeenpanijoina ovat piirikuntien kehityskomiteat, kyläkomiteat ja paikallisyhteisöt. Konsultti antaa teknistä apua toteutukseen. numero Maaseudun vesivarojen kehittäminen, vaihe II Rural Village Water Resources Management Project (RVWRMP), Phase II Vesihuolto ja sanitaatio pienet järjestelmät Päätavoite: poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä Merkittävä osatavoite: puhtaan veden saanti, ympäristöapu, sukupuolten välinen tasa-arvo, osallistuva kehitys/hyvä hallinto Kesto Kauko-Lännen alue Nepalissa Nepalin paikallisen kehityksen ministeriö, piirikuntien kehityskomiteat Tukipalvelut FCG International Ltd. Kokonaisrahoitus Suomen osuus 13,5 milj. EUR Edelliset vaiheet I-vaihe Edistää kohdealueen kylien hyvinvointia ja vähentää köyhyyttä parantuneen hygienian ja terveysolojen sekä lisääntyneiden elinkeinomahdollisuuksien kautta. 8
14 Aasia, Nepal Auttaa nepalilaisia paikallis- ja aluetason toimijoita vedenhankintajärjestelmien ja maaseudun elinkeinojen kehittämisessä. Projektin hyödynsaajia ovat kohdekylien nykyiset ja tulevat asukkaat etenkin naiset ja lapset, joiden elinolosuhteita ja hyvinvointia puhtaan veden saatavuus sekä parantunut hygienia ja ravinnonsaanti edistävät. toteuttaa Nepalin köyhimmillä alueilla rauhansopimuksessa sovittuja tavoitteita ulottaa julkiset palvelut tasapuolisesti yhteiskunnan kehityksestä sivuun jääneelle väestönosalle. Hankkeen toimeenpanijoina ovat piirikuntien kehityskomiteat, kyläkomiteat ja paikallisyhteisöt. Hankkeessa edistetään alueellista suunnittelua, toimintojen kokoamista, yhteistyötä ja kumppanuuksia. Metsävarojen arviointihanke Forest Resources Assessment Metsäpolitiikka ja -hallinto numero Päätavoite: ympäristöapu Merkittävä osatavoite: osallistuva kehitys/hyvä hallinto, uuden teknologian ja erityisesti informaatioteknologian hyötyjen saattaminen kehitysmaiden käyttöön yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Kesto Koko Nepal Nepalin Metsäministeriö Tukipalvelut Indufor (lisäksi Arbonaut ja Finnmap) Kokonaisrahoitus Suomen osuus: 4,7 milj. EUR Nepalin metsäsektorin kehittäminen ja kansallisen metsäpolitiikan tukeminen. Metsävarojen inventointi ja metsien käyttöä ja hallintaa koskevan tiedon kerääminen. Tavoitteena on myös sujuva yhteistyö ja tietoyhteydet eri organisaatioiden välillä sekä hyvin organisoitu tiedon jakaminen, ajantasaisen luonnonvaroja koskevan tiedon tuottaminen ja paikallisen tietojenkäsittelykapasiteetin kasvattaminen. Suomen apu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Nepalin metsäministeriön ja piirikuntatason metsäviranomaisten kanssa. Metsävarojen inventoinnissa käytetään laserkeilausteknologiaa. Nepalin rauhanrahaston tuki Nepal Peace Trust Fund Rauhanprosessin edistäminen numero Päätavoite: rauhantilan ja turvallisuuden edistäminen Merkittävä osatavoite: poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa, demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen Kesto Koko maa Nepalin rauhan- ja jälleenrakennuksen ministeriö Tukipalvelut Kokonaisrahoitus Suomen osuus: 2,5 milj. EUR vuosina Edelliset vaiheet Ensimmäinen vaihe Tukea rauhansopimuksen täytäntöönpanoa rahaston perustamispöytäkirjan mukaisesti, ml. maoistitaistelijoiden integrointi yhteiskuntaan. 9
15 Aasia, Nepal numero Rauhanrahaston avulla pyritään takaamaan, että Nepalin hallitus pystyy rahoittamaan varsinaisen rauhanprosessin lisäksi jälleenrakennusta ja kehitystä. Rahaston kautta pyritään myös ennaltaehkäisemään erilaisia yhteiskunnallisia riskejä. Rahaston toisen vaiheen toteutuksessa laajennetaan rahaston aktiviteetteja, jotta rauhanprosessia kyettäisiin tukemaan mahdollisimman laajapohjaisesti. Erityisesti kansalaisjärjestöjen osallistumista halutaan vahvistaa ja kansalaisjärjestöt tullaan ottamaan mukaan projektien toteuttajiksi. Rauhanrahaston tuki kohdistetaan neljään eri komponenttiin: - entisten maoistitaistelijoiden leirien ylläpito, taistelijoiden integrointi ja rehabilitointi, - kon iktista kärsineiden henkilöiden ja yhteisöjen tukeminen, - turvallisuuden ja siirtymävaiheen oikeustoimien tukeminen ja - tuki perustuslakiprosessille, vaaleille ja rauhanrakennukselle. Opetushallituksen suunnittelu- ja seurantatuki Nepalin opetussektorille FNBE Support Services for Education Sector Cooperation Koulutuspolitiikka ja -hallinto Päätavoite: ulottaa peruskoulutus kaikille Merkittävä osatavoite: poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä, osallistuva kehitys/hyvä hallinto, sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten aseman edistäminen Kesto Nepal Opetushallitus Kokonaisrahoitus EUR Kokonaisvaltaisen peruskoulutuksen kehittäminen ja ulottaminen kaikille lapsille sekä oppilaiden valmistaminen jatko-opintoihin ja työelämään. Tarjota ulkoministeriölle tukea Nepalin opetussektorin ja etenkin ammatillisen koulutuksen kehittämiseen liittyvässä suunnittelussa ja seurannassa sekä laadun kehittämisessä. Toimeksiantoon kuuluu myös avustaminen Nepalin uuden sektoriohjelman (SSRP) toimeenpanon suunnittelussa ja seurannassa sekä osallistuminen yhteisiin kokouksiin ja arviointeihin. Asiantuntijatuki Nepalin opetussektorin kehittämisessä. Tuki edesauttaa Suomen aktiivista ja vaikutusvaltaista kumppanuutta maan opetussektorilla. Hankkeeseen sisältyy Suomessa eri asiakirjojen ja suunnitelmien seurantaa, analysointia ja niistä raportoimista, yhteydenpitoa yhteistyötahoihin sekä opintomatkojen, seminaarien ja työpajojen järjestämistä. Tukitoiminnot Nepalissa kattavat osallistumisen ohjelmaa koskeviin vuosikokouksiin ja teknisiin arviointeihin sekä Suomen suurlähetystön avustamisen. Opetussektoriohjelman tuki Education Sector Reform Programme Koulutuspolitiikka ja hallinto numero Päätavoite: ulottaa peruskoulutus kaikille Merkittävä osatavoite: suora köyhyyden vähentäminen, osallistuva kehitys/hyvä hallinto, sukupuolten välinen tasa-arvo, demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen 10
16 Aasia, Nepal Kesto Nepal Nepalin opetusministeriö Tukipalvelut Suomen opetushallitus Kokonaisrahoitus 16 milj. EUR Edelliset vaiheet Tuki perusopetusohjelma Education for All ohjelmalle (EFA) Mahdollistetaan inklusiivinen perusopetukseen pääsy ja parannetaan opetuksen laatua Nepal on käynnistänyt koulu-uudistuksen (School Sector Reform Programme ), jonka tarkoituksena on laajentaa nykyinen 5-vuotinen perusopetus kattamaan aluksi luokat 1-8 ja myöhemmin luokat 9-12 sekä valmistella vaihtoehtoisen ammatillisen väylän muodostamista toiselle asteelle. Lisäksi tarkoitus on laajentaa edelleen esiopetusta ja tehostaa toimenpiteitä aikuisten lukutaidon parantamiseksi. Poliittisista linjauksista merkittävimpiä ovat oikeus ilmaiseen perusopetukseen ja alue- ja paikallishallinnon toimivallan ja vastuun lisääminen. Lisäksi oppilaitosverkostoa uudistetaan uutta koulutusrakennetta vastaavaksi ja kehitetään opetusta oppilaslähtöisemmäksi ja koulutusrakennetta joustavammaksi. Opetuksen laatua pyritään parantamaan mm. kehittämällä opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Avunantajien ja Nepalin yhteisrahoitussopimuksessa määritellään keskeiset maksatuksiin, seurantaan ja tulosten arviointiin liittyvät sektorituen mekanismit. Kokonaisvastuu budjettirahoituksen käytön suunnittelusta, hallinnoinnista ja toimeenpanosta on Nepalin opetusministeriöllä. Sääpalvelujen kehittäminen Increased Capacity of Hydrometeorological Services Katastro n ehkäisy ja valmius numero Päätavoite: ilmastonmuutokseen sopeutuminen Merkittävä osatavoite: ympäristöapu, poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä, kestävä kehitys Kesto Nepal Suomen Ilmatieteenlaitos ja Nepalin ympäristöministeriön hydrologia- ja meteorologiaosasto Kokonaisrahoitus EUR Tukea Nepalin hallituksen kapasiteettia vastata ilmastoon ja säähän liittyvien, lisääntyneiden luonnononnettomuuksien riskeihin vahvistamalla sääilmiöiden ennustettavuutta. Vahvistaa ympäristöministeriön hydrologia- ja meteorologiaosaston DHM:n kapasiteettia vastata kansallisiin, alueellisiin ja kansainvälisiin tiedontarpeisiin hydrometeorologian alalla, mm. tuottamaan dataa alueellisia tulvavaroitusjärjestelmiä varten. Hankkeen toiminnot koostuvat työssä oppimisen tukemisesta, koulutusseminaareista ja -työpajoista, Suomen Ilmatieteenlaitoksen hanketiimin seuranta- ja koulutusvierailuista Nepaliin sekä kahdeksan DHM:n henkilökunnan jäsenen koulutusjaksosta Suomessa. Hankkeen ohjausryhmässä, joka kokoontuu virtuaalisesti kaksi kertaa vuodessa, on kaksi edustajaa Ilmatieteenlaitokselta, yksi edustaja Nepalin ympäristöministeriöstä ja yksi edustaja DHM:stä. toteutetaan instituutioiden välisenä kehitysyhteistyönä (IKI-hanke). 11
17 Aasia, Nepal numero UNDP/Kansallisen ihmisoikeuskomission kapasiteetin vahvistaminen UNDP/Capacity Building of the National Human Rights Commission Ihmisoikeustarkkailu ja -kasvatus Päätavoite: demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen Merkittävä osatavoite: rauhantilan ja turvallisuuden edistäminen, sukupuolten välinen tasa-arvo Kesto Nepal UNDP Kokonaisrahoitus EUR Tukea Nepalin hallituksesta riippumattoman kansallisen ihmisoikeuskomission kehittämistä. Tukea Nepalin kansallista ihmisoikeuskomissiota (NHRC) ihmisoikeustilanteen seurannassa, arvioinnissa ja tutkimuksessa ja rankaisemattomuuden kulttuurin poistamisessa. numero UNDP vastaa hankkeen rahoituksen koordinoinnista, seurannasta ja arvioinnista. Projektin avulla annetaan asiantuntija-apua NHRC:n eri osastoille ja alueellisille toimistoille. UNICEF/Nepalin maaseudun vesi- ja sanitaatiosektorin ohjelma Sanitation and Water for All in the Context of Climate Change in Nepal Vesi- ja sanitaatiopalvelut, ilmastonmuutokseen sopeutuminen Päätavoite: taata ympäristön kestävä kehitys, puhtaan veden saanti Merkittävä osatavoite: poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa, demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen, vähentää lapsikuolleisuutta, parantaa odottavien äitien terveyttä Kesto Koko maa UNICEF Nepal Kokonaisrahoitus Suomen osuus: 9,8 milj. EUR Korostaa vesihankkeiden roolia köyhyyden vähentämisessä, taloudellisen kehityksen edistämisessä, ympäristön suojelussa ja kon iktien ehkäisemisessä. Ulottaa vesi- ja sanitaatiopalvelut koko väestölle vuoteen 2017 mennessä. Erityistä huomiota kohdistetaan lasten ja syrjäytyneiden ryhmien mukaan ottamiseen kehitysprosesseihin, koulujen vesihuoltoja sanitaatiopalvelujen parantamiseen sekä palvelujen ulottamiseen marginaalisille ryhmille. myös vahvistaa Nepalin WASH-sektorin (Water, Sanitation and Hygiene) koordinaatiota ja yhteistyötä Nepalin hallinnon ja rahoittajien välillä ja pyrkii linkittämään ilmastonmuutokseen sopeutumisen sektorin suunnitelmiin. 12
18 Aasia, Nepal UNICEF Nepal toteuttaa ohjelmaa paikallishallinnon, ministeriöiden yksiköiden ja paikallisten kansalaisjärjestöjen kautta. Ohjelmaa hallinnoidaan UNICEF:n globaalien hallintojärjestelmien mukaisesti. Ohjelma koostuu viidestä osasta: - sektorin harmonisaatio, koordinaatio ja tehostaminen, - paikallisten hallintojärjestelmien kehittäminen ja vahvistaminen, - katastro valmiuksien parantaminen, - koordinoitu sanitaatio ja hygienia -kampanja Länsi-Nepalissa sekä - sanitaatio- ja hygieniaohjelmien valtavirtaistaminen WASH-sektorilla. YK-sihteeristön poliittisen osaston Nepalin toimiston tuki Rauhanprosessin edistäminen numero Päätavoite: rauhantilan ja turvallisuuden edistäminen Merkittävä osatavoite: poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa, demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen Kesto 2011 Koko maa YK:n sihteeristön poliittinen osasto (DPA) Kokonaisrahoitus Suomen osuus: EUR Edistää poliittisen tilanteen ja rauhan vakauttamista, turvallisuuden vahvistamista, demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä, ihmisoikeuksien kunnioittamista, kansalaisyhteiskunnan tukemista, hyvää hallintoa ja korruption vastaista toimintaa. Toimiston päätarkoituksena tukea YK:n sihteeristön poliittisen osaston (DPA) Nepalin toimintaa ja tukea Nepalin rauhanprosessia. Sen pääasiallisia toimintoja ovat korkean tason vierailujen valmisteleminen ja fasilitointi sekä jatkuva dialogi rauhan eri osapuolten kanssa. Toimisto seuraa, analysoi ja raportoi yleisestä poliittisesta tilanteesta, arvioi rauhanprosessia koskevia riskejä ja informoi niistä YK:ta. Ohjelmaa toteuttaa DPA:n Nepalin maatoimisto läheisessä yhteistyössä muiden YK:n toimistojen ja erityisesti YK:n Nepalin maakoordinaatiotoimiston johtajan sekä rauhanrakennusneuvonantajan kanssa. Toimisto toimii myös läheisessä yhteistyössä UNDP:n Peace Building and Recovery Unit:n kanssa. numero Ympäristöhallinnon kehittäminen (SEAM-N-II) Strengthening of Environmental Administration and Management at the Local Level, Phase II (SEAM-N-II) Ympäristöpolitiikka ja hallinto Päätavoite: ympäristöapu Merkittävä osatavoite: köyhyyden vähentäminen, osallistuva kehitys/hyvä hallinto, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen Kesto (Completion phase ) Kaakkois-Nepal (6 piirikuntaa) Nepalin paikallisen kehityksen ministeriö Tukipalvelut FCG International Ltd Kokonaisrahoitus Suomen osuus: 3,5 milj. EUR Edelliset vaiheet SEAM-N I
19 Aasia, Vietnam Edistää kohdealueen ympäristönsuojelua ja ympäristöä säästävää kehitystä sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä kehittämällä paikallistason ympäristöhallintoa. Ympäristön laadun suojelu ja parantaminen, terveemmän ja ekologisesti monimuotoisemman asuinympäristön tarjoaminen asukkaille, teollisuuden kehittäminen ympäristöystävällisemmäksi ja Nepalin ympäristöhallinnon desentralisaation tukeminen. Hankkeen ensimmäistä vaihetta toteutettiin Nepalin kahdessa piirikunnassa vuosina Toisen vaiheen aikana hanke laajenee neljään ympäröivään piirikuntaan. Hallintorakenteita pyritään kehittämään niin, että yhteisöjen osallistuminen paikallistason ympäristösuunnitteluun mahdollistuu. Hankkeella tuetaan ja koulutetaan paikallisia viranomaisia ympäristöhallinnossa ja sen suunnittelussa. Teollisuuslaitoksia opastetaan ja avustetaan kehittämään ympäristöystävällisempiä ja työturvallisempia tuotantomenetelmiä. Lisäksi tuetaan alueellisen ympäristömonitorointi- ja laboratoriopalvelun kehittämistä. Paikallinen yhteistyö, Nepal Local Cooperation Monisektoriapu numero , Päätavoite: köyhyyden vähentäminen Merkittävä osatavoite: sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäminen, osallistuva kehitys/hyvä hallinto Kesto Koko maa Useita eri toteuttajia Kokonaisrahoitus n EUR / vuosi Edistää demokratian, ihmisoikeuksien, osallistamisen, tasa-arvon ja hyvän hallinnon toteutumista sekä vähentää köyhyyttä erityisesti kaikkein köyhimpien ja heikoimmassa asemassa olevien keskuudessa. Tukea ja täydentää Suomen kehitysyhteistyöohjelmaa Nepalissa. Paikallinen yhteistyö koostuu kahdesta osasta: Lisätietoa 1. Kon iktin ehkäisy ja rauhanrakentaminen: - Ihmisoikeuksien ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan vahvistaminen - Edustuksellisen politiikan ja demokratian vahvistaminen tukemalla taloudellista, poliittista, sosiaalista ja kulttuurista osallistumista - Sovittelu ja kuntouttaminen 2. Innovatiiviset ideat erityisesti Suomen ja Nepalin välisen kehitysyhteistyön pääsektoreilla Toteuttajina ovat paikalliset kansalaisjärjestöt, kyläyhteisöt, akateemiset instituutiot ja koulutusjärjestöt. Suomen Kathmandun suurlähetystö valvoo hankkeita ja raportoi ulkoministeriölle niiden toteutumisesta vuosittain. Suomen suurlähetystö, Kathmandu nland or np VIETNAM Innovaatiokumppanuushanke Innovation Partnership Informaatio- ja viestintäteknologia numero
20 Aasia, Vietnam Päätavoite: Yksityisen sektorin toimintaedellytysten ja taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen Merkittävä osatavoite: Uuden teknologian ja erityisesti informaatioteknologian hyötyjen saattaminen kehitysmaiden käyttöön yhdessä yksityisen sektorin kanssa Kesto Vietnam Vietnamin tiede- ja teknologiaministeriö Tukipalvelut Ramboll Finnconsult Kokonaisrahoitus 5 milj. EUR Vietnamin innovaatiojärjestelmien vahvistaminen. Tukea Vietnamia tiede- ja teknologialainsäädännön ja -strategioiden kehitystyössä ja julkisen ja yksityisen sektorin innovaatiojohtajien kouluttamisessa. tukee myös innovaatiokumppanuuksia niin Vietnamin kansallisten kuin kansainvälistenkin toimijoiden välillä, Suomi mukaan lukien. Innovaatiokumppanuuden avulla tuetaan institutionaalisia rakenteita, T&T -kapasiteetin vahvistamista, innovaatiojärjestelmän avoimuutta ja kumppanuuksia ja potentiaalisten suomalais-vietnamilaisten kumppanuuksien kartoittamista. Metsäalan rahasto Forestry Trust Fund Metsätalouden kehittäminen numero Päätavoite: köyhyyden vähentäminen Merkittävä osatavoite: ympäristöapu, osallistuva kehitys/hyvä hallinto Kesto Koko maa Rahaston kautta tuetaan useiden eri toteuttajien ohjelmia ja hankkeita. Tukipalvelut Niras Finland Oy Kokonaisrahoitus Suomen osuus: 17,5 milj. EUR Kehittää metsien kestävää hoitoa ympäristön suojelemiseksi, metsätaloudesta elävien ihmisten elinolojen parantamiseksi ja metsätalouden osuuden kasvattamiseksi maan talouskehityksen edistäjänä. Edistää kestävää metsätaloutta, vahvistaa metsien taloudellista ja ympäristöllistä merkitystä, kehittää köyhyyden vähentämistä tukevaa ja yksityisen sektorin kehitystä vahvistavaa maanomistusta ja maankäyttöoikeuksia, kehittää seuranta- ja suunnittelujärjestelmiä, tukea kylämetsätaloutta ja edistää luonnonmetsien kestävää käyttöä ja suojelua. Yhteisrahoitusohjelma, jonka kautta tuki kohdistetaan metsäsektorille Vietnamin kansallisen metsästrategian mukaisesti. Suomi tukee teknisen avun kautta Vietnamin metsävarojen seurannan ja tietojärjestelmien kehittämistä. Pienten kaupunkien vesihuoltohanke Water and Sanitation Programme for Small Towns in Vietnam Vesipolitiikka ja hallinto numero Päätavoite: köyhyyden vähentäminen Merkittävä osatavoite: ympäristöapu, osallistuva kehitys/hyvä hallinto Kesto (II-vaihe) 15
21 Aasia, Vietnam Punaisenjoen delta ja muita alueita Vietnamin suunnittelu- ja investointiministeriö Tukipalvelut WSP Finland Ltd. Kokonaisrahoitus Suomen osuus: 12,5 milj. EUR Edelliset vaiheet I-vaihe Tukea Vietnamin kehityssuunnitelman tavoitteita vesi- ja sanitaatiopalveluja kehittämällä. Kehittää Pohjois-Vietnamissa kahdeksassa provinssissa pienten kaupunkien ja kuntakeskusten vesi- ja sanitaatiopalveluja siten, että kaupungit haluavat ja pystyvät hankkeen päättyessä kustannustehokkaasti niitä hoitamaan sekä toimeenpanemaan kehityssuunnitelman tavoitteita köyhyyden lieventämiseksi kehittämällä vesisektorin palveluja. P135 II Tuki kohdennetulle kansalliselle köyhyysohjelmalle P135 II Targeted Poverty Programs Monisektoriapu numero Päätavoite: köyhyyden vähentäminen Merkittävä osatavoite: osallistuva kehitys/hyvä hallinto ja demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen Kesto Koko maa Committee of Ethnic Minorities (CEM) Tukipalvelut Niras Finland Oy Suomen osuus: 22 milj. EUR, sis. 18,8 milj. EUR sektoribudjettituki, 2,6 Kokonaisrahoitus milj. EUR TA ja 0,6 milj. EUR analyyttinen työ. Tukea kansallisen köyhyysohjelman ( ) tavoitetta köyhyyden vähentämiseksi prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Kohdennetut köyhyysohjelmat ovat monisektorisia alue- ja sosiaalipoliittisia tukiohjelmia, joiden erityisenä tavoitteena on etnisten vähemmistöjen köyhyyden lievittäminen ja heidän vahvempi integroituminen osaksi vietnamilaisen yhteiskunnan kehitystä. Suomi antaa sektoribudjettitukea kansalliselle kohdennetulle köyhyysohjelmalle. Vietnamin viranomaisten ja muiden avunantajien rooleista, ohjelman seurannasta ja evaluoinnista on sovittu yhteisessä raamiasiakirjassa. Tämän lisäksi Suomi tukee teknisen avun kautta etnisten vähemmistöjen komiteaa (CEM) P135 II:n tavoitteiden saavuttamisessa ja rahoittaa hankkeen toteuttamisen kannalta analyyttistä tutkimustyötä yhteistyössä muiden avunantajien kanssa. Tuki Yksi YK prosessille One UN Monisektoriapu numero Päätavoite: kestävä kehitys Merkittävä osatavoite: köyhyyden vähentäminen, yksityisen sektorin toimintaedellytysten ja taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen, informaatioteknologian edistäminen, osallistuva kehitys/hyvä hallinto Kesto Vietnam Vietnamissa toimivat YK:n maatoimistot ja järjestöt Kokonaisrahoitus 4,6 en sekden lievittäminen sekä(cem) sissa iimevuotiset tiedot edelleen paikkansa ja päivittää tiedot tarvittaessa. milj. EUR 16
Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088
LisätiedotUlkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)
Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain 2008 2017 (Lähde: Vipunen ja CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 10444 9551 Aasia 1256 1552 1790 1737 1727 1920 1783 1762
LisätiedotSuomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.
/ Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 10 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2004 2013 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 Aasia 773 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737
LisätiedotTaulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina
Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina 1989-2014 Vuosi **) Kahdenvälisen MEUR BKTL, (%) MEUR BKTL, (%) BKTL 1) MEUR bi ***) MEUR multi ***) MEUR osuus ***) yhteistyön osuus ***)
LisätiedotTalousarvioesitys 2014
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
LisätiedotTalousarvioesitys 2013
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
LisätiedotAikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain
Aikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain Euroopan alue Albania 2008-9 Kansallinen 10302 15-49 44.8 8.5 29.6 9.7 DHS Armenia 2005 Kansallinen 6016 15-49 26.9 15.5 DHS Itävalta
LisätiedotSisäministeriön asetus
Sisäministeriön asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta
LisätiedotPerustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista
VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotPäivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00
Päivärahat 2016 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä (euro) yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00
LisätiedotSuomen kehitysyhteistyö
Suomen kehitysyhteistyö 2010 ULKOASIAINMINISTERIÖ Köyhyys on vähentynyt SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN JA -YHTEISTYÖN PÄÄTAVOITE ON VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ KEHITYSMAISSA. Mikä vähentää köyhyyttä? Talouskasvu, parantunut
LisätiedotVuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00
Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00 Koko Maa Toimiala Hankkeen vaihe % Summa Vietnam Terveys ja lääketeollisuus 70 % 67 312,00 Suuryritys
LisätiedotErasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus
Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus Hakukierros 2015 (4.3.2015) Korkeakoulutuksen Erasmus+ -globaalin liikkuvuuden ensimmäisellä hakukierroksella tukea haki 30 korkeakoulua ja kaksi
LisätiedotKorkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maat sekä pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta maakohtaisesti seulottavat sairaudet
Korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maat sekä pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta maakohtaisesti seulottavat sairaudet Afghanistan x x Alankomaat Alankomaiden Antillit Albania Algeria x x Amerikan Samoa
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12.2015 COM(2015) 597 final ANNEXES 1 to 5 LIITTEET asiakirjaan Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen
LisätiedotUlkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:
Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat: Maa tai alue Afganistan 56 Alankomaat 65 Albania 52 Algeria 68 Andorra 58 Angola 97 Antigua ja Barbuda 74 Arabiemiirikunnat
LisätiedotOsaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä
Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä 2 4/14/2016 [Presentation name / Author] Koulutuksen kehitys Strategisten kompetenssien kuvaaminen Osaamisen hallinta 3 14.4.2016 [Presentation name
LisätiedotKolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita
4258 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita, kuitenkin lukuun ottamatta kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippa-eläimiä
LisätiedotVALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ 25.11.2008 VALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN Korvauslaji: Voimassa oleva taso Uusi taso Muutos-%
LisätiedotKokopäiväraha, kun matka kestänyt yli 10 tuntia 42,00. Osapäiväraha, kun matka kestänyt yli 6 tuntia 19,00
1 (8) I. TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2018 :n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen työehtosopimuksen 22 luvun mukaiset matkakustannusten korvaukset ovat vuonna 2018 seuraavat:
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö
Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön
LisätiedotPäivärahat 2006. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00
Päivärahat 2006 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä, euroa yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 498 093 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
LisätiedotMATKAPUHELUHINNAT ULKOMAILLE alkaen
1/6 MATKAPUHELUHINNAT ULKOMAILLE 1.1.2013 alkaen nnumero Afganistan 93 2,022 1,631 Alankomaat 31 0,467 0,377 0,285 0,23 - matkapuhelimiin 0,691 0,557 0,508 0,41 Alankomaiden Antillit 599 1,698 1,369 Alaska
LisätiedotI. TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET
8.1.2019 1 I. TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2019 Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisen työehtosopimuksen 22 luvun mukaiset matkakustannusten korvaukset ovat
LisätiedotTYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015
MK 26.1.2015 1(2) TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015 I TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015 Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen
LisätiedotMDP in Information Security and CryptogIran 1 1
1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies
LisätiedotSopimusasiakkaan ulkomaanpuheluhinnasto
Ulkomaanpuheluhinnasto 01.01.2013 /min + pvm Afganistan 1,33 Alankomaat 0,20 Alankomaat - matkapuhelimet 0,38 Alankomaiden Antillit 1,15 Albania 0,41 Albania - matkapuhelimet 0,57 Algeria 0,41 Algeria
LisätiedotKokopäiväraha, kun matka kestänyt yli 10 tuntia 41,00. Osapäiväraha, kun matka kestänyt yli 6 tuntia 19,00
1 (8) 16.1.2017 I.TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2017 Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen työehtosopimuksen 22 luvun mukaiset matkakustannusten
LisätiedotMaahanmuuttajien tartuntatautien seulonta sekä lasten tuberkuloosi- ja hepatiitti B - rokotukset
Maahanmuuttajien tartuntatautien sekä lasten tuberkuloosi- ja hepatiitti B - rokotukset Päivitetty 22.5.2019 Tämä suositus ohjaa tarttuvien tautien a ulkomaalaistaustaisilta Suomeen muuttavilta henkilöiltä.
LisätiedotMaa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti. Alankomaiden antillit. Albania 95/90/EY Algeria Angola
1884 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja merikotiloita
LisätiedotMaahanmuuttajien tartuntatautien seulonta sekä lasten tuberkuloosi- ja hepatiitti B - rokotukset
Maahanmuuttajien tartuntatautien seulonta sekä lasten tuberkuloosi- ja hepatiitti B - rokotukset Päivitetty 23.8.2019 Tämä suositus ohjaa tarttuvien tautien seulontaa ulkomaalaistaustaisilta Suomeen muuttavilta
LisätiedotLIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.5.2014 COM(2014) 319 final ANNEXES 1 to 7 LIITTEET Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tiettyjen keskeisten lääkkeiden Euroopan unionin markkinoille kulkeutumisen
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2013
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ssa yksilöidyistä käyttötarkoituksista
LisätiedotN:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,
N:o 338 965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja
LisätiedotTurun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan
1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.6.2016 COM(2016) 385 final ANNEX 3 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE Euroopan
LisätiedotFedExin uudet hinnat voimassa tammikuun 4. päivästä 2016
FedExin uudet hinnat voimassa tammikuun. päivästä 0 Olivatpa lähetyksesi painavia tai kevyitä, kiireellisiä tai vähemmän kiireellisiä, FedEx tarjoaa sinulle ratkaisun. Hyödyt erittäin luotettavan palvelun
LisätiedotSuomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista
Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,
LisätiedotSisäministeriön asetus
Sisäministeriön asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta
LisätiedotN:o Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita
N:o 667 1863 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita, kuitenkin lukuun ottamatta kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia,
LisätiedotKolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja
20 N:o 10 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja merikotiloita
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotWebinaari Kulttuuritietoinen ohjaus Sanna Matikainen, OAKK
Webinaari 1.10.2012 Kulttuuritietoinen ohjaus Sanna Matikainen, OAKK Maahanmuuttajakoulutus OAKK:ssa OAKK:n maahanmuuttajakoulutukseen on osallistunut vuodesta 1989 alkaen lähes 4000 opiskelijaa 114 eri
LisätiedotTYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET
0 MK 29.12.2010 1(3) TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2011 I TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2011 Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotTasavallan presidentin asetus
Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain
LisätiedotULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO
1 ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO Voimassa 1.1.2013 alkaen HINNAT, SOPIMUSASIAKKAAT Kohdemaa /min Afganistan 1,65 Alankomaat 0,24 Alankomaat - matkapuhelimet 0,47 Alankomaiden Antillit 1,42 Albania 0,51 Albania
LisätiedotTYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET
JÄSENTIEDOTE TYÖMARKKINAT 10/2009 SK, MK 23.12.2009 1 (3) TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2010 I TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2010 Teknologiateollisuus
LisätiedotULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO
1 ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO Voimassa 1.11.2016 alkaen Kohdemaa /min Afganistan 1,65 Alankomaat 0,24 Alankomaat - matkapuhelimet 0,47 Alankomaiden Antillit 1,42 Albania 0,51 Albania - matkapuhelimet 0,71
LisätiedotMaa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti
N:o 1088 2965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä
LisätiedotPäivärahat Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Päivärahan enimmäismäärä
Päivärahat 2012 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Päivärahan enimmäismäärä (euro) Työmatkan kestoaika yli 6 tuntia (osapäiväraha) 16,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 36,00
LisätiedotLIITE 17 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET YLEISET MÄÄRÄYKSET MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS. 5 Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta
1 LIITE 17 LIITE 17 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET YLEISET MÄÄRÄYKSET MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS 5 Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta Viranhaltijan/työntekijän omalla tai hallinnassaan
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Suomen kehityspolitiikan yhteiskunnallisena tavoitteena on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamiseen korostaen oikeusperustaista
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa
Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda
LisätiedotEU:n etuuskohtelusopimukset: Viennissä tarvittavat alkuperäselvitykset
EU:n etuuskohtelusopimukset: Viennissä tarvittavat alkuperäselvitykset Sopimusmaa Sopimus EFTA - Islanti ETA ( EUR- - Liechtenstein ETA ( EUR- - Norja ETA ( EUR- - Sveitsi Vapaakauppasopimus ( EUR- Albania
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
LisätiedotMikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen?
Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Suomen lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen. Tavoitteena on että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa
LisätiedotVESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:
VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004 PISPALAN ROTVALLI UUTISET
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotSuomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö
Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden
LisätiedotLiikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy
Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy 11.6.2013 Kriisi- ja katastrofiliiketoiminta? Luonnonkatastrofit Kuva: Jukka Gröndahl
LisätiedotRAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj
RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä
LisätiedotEtiopia Kenia Tansania Vietnam. Suomen kehitysyhteistyö pitkäaikaisissa kumppanimaissa ULKOASIAINMINISTERIÖ
Etiopia Kenia Mosambik Nepal Sambia Tansania Vietnam Suomen kehitysyhteistyö pitkäaikaisissa kumppanimaissa 2013 2016 ULKOASIAINMINISTERIÖ sivu Etiopia 4 Kenia 6 Mosambik 8 Nepal 10 Sambia 12 Tansania
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2018 C(2018) 8872 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 184/2005 liitteen I muuttamisesta siltä osin
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.11.2016 COM(2016) 717 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen
LisätiedotKANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA
KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI 9. 10.12.2015 VAASA PÄIVI CASTRÉN WÄRTSILÄ OYJ / 18 KOKO ELINKAAREN KATTAVIA VOIMARATKAISUJA Kansainvälisesti johtava kestävien
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.11.2018 COM(2018) 781 final ANNEXES 1 to 3 LIITE asiakirjaan Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.11.2017 COM(2017) 699 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen
Lisätiedot2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä
LisätiedotUlkoasiainministeriö Suomi. KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Valtioneuvoston periaatepäätös 5.2.2004
KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Valtioneuvoston periaatepäätös 5.2.2004 Suomen kehityspolitiikka kansainvälisen kehityskeskustelun viitekehyksessä Kansainvälinen kehityskeskustelu: 1990-luvun YK konferenssien
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. maaliskuuta 2018 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. maaliskuuta 2018 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2018/0066 (COD) 7212/18 ADD 1 CODIF 8 CODEC 397 VISA 52 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta
LisätiedotFinnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella
Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotKehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä. Ulkoasiainministeriö Suomi
Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä Kehityspoliittinen ohjelma 2004: Lisää vaikuttavuutta, tuloksia ja tehoa kehitysyhteistyön laatua parantamalla Tavoitteena
LisätiedotYK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle
YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle Olli Varis Professori Sustainable Global Technologies Water quality: healthy people, healthy ecosystems Sisältö Mikä vesipäivä? Historia Vesi YKssa
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA
Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA Kehitysyhteistyöstä (avusta) laajempaan kehityspolitiikkaan (sekä kehitysmaissa
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotLIITE 17 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET YLEISET MÄÄRÄYKSET MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS. 5 Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta
1 LIITE 17 LIITE 17 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET YLEISET MÄÄRÄYKSET MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS 5 Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta Viranhaltijan/työntekijän omalla tai hallinnassaan
LisätiedotEU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO
EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%) 3/2010
LisätiedotLYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotMaailman metsät paljon vartijana
Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2960 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2960 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2014
KYSELYLOMAKE: FSD2960 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2960 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2014 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
Lisätiedot994-ulkomaanpuheluhinnasto
Voimassa toistaiseksi 1.1.2013 alkaen Afganistan 93 2,36 Alankomaat 31 0,28 *** Alankomaiden Antillit 599 1,65 Alaska 1907 0,28 Albania 355 0,43 Algeria 213 0,59 Amerikan Samoa 684 1,65 Andorra 376 0,43
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotIhmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa
Alva Bruun Ihmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus (CIMO) Korkeakoulujen kevätpäivät 22.5. 11.6.2011 Korkeakoulujen kehitysyhteistyöohjelmat
LisätiedotIlmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat
Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus
LisätiedotVesi ja vessat kuuluvat kaikille -case Nepal
Vesi ja vessat kuuluvat kaikille -case Nepal 2.4.2019 Page 1 Vesi ja vessat kuuluvat kaikille myös naisille! 2.4.2019 Page 2 Rural Village Water Resources Management Project Phase III (2016-2022) Suomella
LisätiedotKEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT?
KEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT? Kehitysyhteistyö kenttäperspektiivistä; mikä on muuttunut (melkein) 30 vuodessa: Lähestymistapa ja fokus Kehitys ja vaikutukset Lähtökohtana omat kokemukset
Lisätiedot