KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2015) 591 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Kertomus yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä hätäapuna Pakistanille annetun asetuksen (EU) N:o 1029/2012 toimivuudesta ja vaikutuksista FI FI

2 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Kertomus yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä hätäapuna Pakistanille annetun asetuksen (EU) N:o 1029/2012 toimivuudesta ja vaikutuksista 1. Johdanto Osana EU:n vastausta suuressa osassa Pakistania heinäkuusta syyskuuhun vuonna 2010 vaikuttaneisiin tuhoisiin tulviin Eurooppa-neuvosto päätti 16. syyskuuta 2010 antamiensa päätelmien liitteenä olevassa julkilausumassa Pakistanista antaa ministereille tehtäväksi sopia kiireellisesti kattavasta lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpidepaketista Pakistanin elpymisen ja tulevan kehityksen tukemiseksi. Pakettiin kuului muun muassa kunnianhimoisia kauppaa koskevia toimenpiteitä, jotka olivat välttämättömiä talouden elpymiselle ja kasvulle. Yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä hätäapuna Pakistanille 25 päivänä lokakuuta 2012 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1029/2012, jäljempänä asetus, Pakistanille myönnettiin tullietuuksia 75 tuotteen osalta. Tullietuudet myönnettiin 49 tuotteelle, joita voitiin tuoda EU:hun tulleitta tai ilman määrällisiä rajoituksia (asetuksen liitteessä I luetellut tuotteet), ja 26 tuotteelle, joihin sovellettiin tullittomia kiintiöitä eli tariffikiintiöitä (asetuksen liitteessä II luetellut tuotteet). 2. Menetelmät Vaikutuksia kauppaan koskeva analyysi perustuu pääasiassa niiden Pakistanista EU:hun tuotujen tuotteiden tuonnin kehityksen tarkasteluun, joihin sovellettiin yksipuolisia tullietuuksia. Vaikka etuuksia myönnettiin 15. marraskuuta 2012 ja 31. joulukuuta 2013 väliselle ajalle, analyysissa tarkasteltiin kalenterivuotta 2013, jota verrattiin kolmen edellisen vuoden (2010, 2011 ja 2012) keskimääräiseen tuontiin. Tietojen saatavuuden vuoksi ja niiden vertailun helpottamiseksi käytettiin EU:n 27 jäsenvaltion tietoja (EU27), koska Kroatia liittyi jäseneksi 1. heinäkuuta Lisäksi tietojen saatavuuteen, luotettavuuteen ja vertailukelpoisuuteen liittyvistä syistä analyysi perustuu määrän sijaan arvossa mitattuihin tietoihin. Pääasiallinen lähde EU:n Pakistanista tulevan tuonnin osalta on Eurostat (COMEXT). Vaikutuksia EU:n talouteen ja työpaikkoihin analysoitiin pääasiassa tarkastelemalla tuotantoa ja työllisyyttä koskevia tietoja, jotka perustuivat muun muassa Eurostatin PRODCOM-tietoihin (NACE Rev 2.0). Analyysissa keskitytään myös pääasiassa tekstiili- ja vaatetusalaan, koska suurin osa yksipuolisten tullietuuksien kattamista tuotteista kuului tähän alaan. Jäljempänä yksipuolisiin tullietuuksiin viitataan lyhenteellä ATP, asetusten kattamiin tuotteisiin ATP-nimikkeet tai ATP-tuotteet tai tarvittaessa liitteen I tuotteet ja liitteen II tuotteet. Taulukoissa mutta myös tekstissä viitataan pääasiassa tuotteen yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodiin. CN-koodeihin liittyvä tuotteen kuvaus esitetään asetuksen vastaavissa liitteissä

3 3. Asetuksen toimivuus Tariffikiintiöiden hallinnointi Liitteen II tuotteisiin sovellettiin tariffikiintiöitä, joita hallinnoitiin asetuksen 3 artiklan nojalla asetuksen (ETY) N:o 2454/ a, 308 b ja 308 c artiklan mukaisesti. Liitteen taulukossa 10 esitetään tariffikiintiöiden käyttö. Vuonna 2013 kiintiö täyttyi kokonaan tai lähes kokonaan seitsemän tariffinimikkeen osalta: , , , , , ja Tariffinimikettä lukuun ottamatta näiden seitsemän tariffinimikkeen osalta tuonnin kokonaismäärä ylitti tariffikiintiön, mutta ylimääräiseen, kiintiön ylittävään tuontiin sovellettiin EU:hun tuotaessa suosituimmuustullia (MFN) tai GSPtullia. Yhden tariffinimikkeen ( ) osalta tulliton tuonti vaikuttaa ylittäneen hieman tariffikiintiön 1,5 tonnilla tai 0,06 prosentilla tariffikiintiöstä 1. Tariffikiintiön painotettu keskimääräinen käyttöaste oli vuonna 2012 (15. marraskuuta 31. joulukuuta) 11,3 prosenttia ja vuonna ,8 prosenttia. 4. Asetuksen vaikutus 4.1 Vaikutukset kauppaan Pakistan on yleisesti ottaen EU:n 47. suurin kauppakumppani tarkasteltaessa kauppaa kokonaisuutena, 44. suurin tuontikumppani ja 51. suurin vientikumppani. Kaaviossa 1 kuvataan kahdenvälisen kaupan kehitystä kuluneen vuosikymmenen aikana. Siitä nähdään, että kahdenvälinen kauppa on kehittynyt kokonaisuudessaan myönteisesti. Tämän ajanjakson aikana EU:n kauppa on ollut hieman ylijäämäinen vuodesta 2005 vuoteen 2009, ja muuttunut sitten vuodesta 2010 alijäämäiseksi. Kaavio 1: EU:n ja Pakistanin välinen kauppa (miljardia euroa) Tuonti EU:hun Vienti EU:sta Tase Yhteensä Taulukossa 1 esitetään EU27:n kokonaistuonti Pakistanista, ATP-tuotteiden tuonti ja kaikkien muiden tuotteiden tuonti (toisin sanoen kokonaistuonti, josta on vähennetty ATP-tuotteet). 1 Tämän arvioidaan olevan arvoltaan euroa, jolloin kannettavien tullien määrä olisi euroa

4 Pakistanista EU:hun tuotujen ATP-tuotteiden tuonnin arvo oli vuonna ,5 miljardia euroa, ja se kasvoi vuonna miljoonaa euroa (31,5 prosenttia) verrattuna vuosien keskiarvoon. Koska ATP-tuotteiden tuonti EU:hun oli noin 33 prosenttia Pakistanin kokonaistuonnista, voidaan todeta, että ATP-tuotteiden tuonnilla oli merkittävä vaikutus Pakistanin kokonaistuonnin 9,4 prosentin kasvuun vuonna 2013 (kaikkien muiden kuin ATP-tuotteiden tuonti kasvoi vain 1,1 prosenttia). ATP-tuotteiden kokonaistuonti Pakistanista EU:hun jakautui lähes tasan liitteen I ja liitteen II tuotteiden kesken. Liitteen II tuotteiden tuonti kasvoi keskimäärin hieman enemmän (34 prosenttia) kuin liitteen I tuotteiden (29 prosenttia). Tämä johtui pääasiassa yhden liitteen II tuotteen ( , denaturoimaton etyylialkoholi) tuonnin merkittävästä lisäyksestä. Jos tätä tuotetta ei oteta huomioon, liitteen II tuotteiden tuonti kasvoi keskimäärin 25 prosenttia. Kaikkien tuotteiden kokonaistuonti Taulukko 1: EU27:n tuonti Pakistanista (tuhatta euroa) Keskimääräinen tuonti Muutos euroina ,4 % Muutos prosentteina ATPnimikkeet prosenttia kokonaismäärästä vuosina ATPnimikkeet prosenttia kokonaismäärästä vuonna 2013 ATP-tuotteiden tuonti ,5 % 27,3 % 32,8 % Liite I ,9 % 13,9 % 16,3 % Liite II ,1 % 13,5 % 16,5 % Kaikki muut tuotteet ,1 % Lähde: Eurostatin COMEXT-tietoihin perustuva laskelma. Taulukossa 2 esitetään yhteenveto ATP-etuuksien käytöstä, toisin sanoen tuonti, jossa on tosiasiallisesti hyödynnetty ATP-etuuksia ja muita tariffimenettelyjä. Taulukosta käy ilmi, että keskimäärin 65 prosenttiin ATP-nimikkeiden tuontia sovellettiin ATP-etuuksia. Arvoltaan 942 miljoonan euron suuruinen tuonti, johon sovellettiin ATP-etuuksia, oli 21 prosenttia EU:n kokonaistuonnista Pakistanista vuonna Taulukko 2: EU27:n ATP-tuotteiden tuonti Pakistanista erilaisin tariffimenettelyin (tuhatta euroa) Keskimääräinen kokonais- Osuus ATP-tuotteiden 2013 tuonnin osuus tuonti tuonnista vuonna vuonna 2013 ATP-nimikkeiden kokonaistuonti Tuonti ATP-etuuksia hyödyntäen ,7 % 21,3 % Tuonti GSP-tullilla ,3 % 8,0 % Tuonti suosituimmuustullilla ,0 % 3,6 % 1 Koskee ainoastaan 15. marraskuuta 31. joulukuuta 2012 myönnettyjä yksipuolisia tullietuuksia. Lähde: Eurostatin COMEXT-tietoihin perustuva laskelma. EU:n tuonti maailmasta (EU27:n ulkopuolelta) ja valtioista, joissa sovelletaan samanlaisia tariffietuuksia (yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) mukaisista nollatulleista hyötyvät), esitetään taulukossa 3. Tämä osoittaa, että ATP-nimikkeisiin kuuluvien tuotteiden tuonti - 4 -

5 Pakistanista menestyi paremmin kuin EU:n tuonti keskimäärin koko maailmasta, mutta huonommin kuin tuonti vastaavista tullietuuksista hyötyvistä valtioista. Yksi todennäköinen selitys GSP-järjestelmän nollatulleista hyötyvistä valtioista tulevan tuonnin nopeaan kasvuun (66,2 prosenttia) on EU:n GSP-järjestelmän alkuperäsääntöjen uudistus (jota sovellettiin 1. tammikuuta 2011 alkaen), jossa sääntöjä löyhennettiin merkittävästi vähiten kehittyneiden maiden osalta, myös tekstiili- ja vaatetusalalla. Kasvu koski pääosin Bangladeshia, jonka osuus GSP-järjestelmän mukaisesta nollatullilla tapahtuvasta tuonnista oli noin 65 prosenttia

6 Taulukko 3: EU27:n tuonti maailmasta ja GSP-järjestelmän nollatulleista hyötyvistä valtioista (tuhatta euroa) Keskimääräinen Muutos Maailma Pakistanin osuus vuosina Pakistanin osuus vuonna 2013 Tuonti yhteensä ,7 % 0,3 % 0,3 % Kaikkien ATPnimikkeiden tuonti ,6 % 6,4 % 8,0 % Liite I ,0 % 5,0 % 6,2 % Liite II ,0 % 8,7 % 11,2 % GSP-järjestelmän nollatulleista hyötyvät valtiot Kaikkien ATPnimikkeiden tuonti ,2 % Liite I ,9 % Liite II ,7 % Lähde: Eurostatin COMEXT-tietoihin perustuva laskelma. Liitteessä olevissa taulukoissa esitetään yksipuolisten tullietuuksien mukaisen tuonnin yksityiskohtaisempi (alakohtainen ja nimikekohtainen) jakautuminen. Näistä ja edellä esitetyistä taulukoista ilmenee, että: Pakistanin osuus EU:n kokonaistuonnista maailmasta pysyi muuttumattomana 0,3 prosentissa. Pakistanin osuus EU:n ATP-tuotteiden tuonnista yhteensä nousi 6,4 prosentista 8 prosenttiin (ks. taulukko 3). Ennen yksipuolisten tullietuuksien myöntämistä Pakistanin tuonnin osuus oli jo merkittävä tiettyjen tuotteiden osalta kuuden ATP-tuotteen tuonnin osuus oli yli 50 prosenttia 2 (ks. taulukko 6). Vuonna 2013 kymmenen ATP-järjestelmän kattaman tuotteen osuus tuonnista oli yli 50 prosenttia 3. Denaturoimaton etyylialkoholi ( ) oli tuote, jonka tuonti kasvoi eniten (441 prosenttia), mikä johtuu pääasiassa siitä, että tuotteeseen ei tavallisesti sovelleta GSPetuuksia ja siihen sovelletaan 19 euron suosituimmuustullia hehtolitraa kohti (ks. taulukot 11 ja 12 liitteessä). Denaturoimattoman etyylialkoholin ATP-järjestelmän mukaista tuontia Pakistanista rajoitettiin tariffikiintiöllä. Myös tekokuituisten filamenttien jakson (ryhmä 54) tuonti kasvoi merkittävästi (85 prosenttia), mutta se oli kuitenkin vain 1,7 prosenttia ATP-etuuksien mukaisen tuonnin arvosta (ks. taulukko 13 liitteessä). Taulukosta 13 ilmenee, että suurin jakso kokonaistuonnin arvon mukaan ATPjärjestelmässä oli puuvilla (ryhmä 52), jonka tuonti kasvoi 28,8 prosenttia. On todettava, että Pakistan on EU:n toiseksi suurin puuvillan ja puuvillatuotteiden tuoja Turkin jälkeen. Vaatteiden jaksot ryhmät 61 ja 62 jotka muodostavat yhteensä noin 34 prosenttia Pakistanin tuonnista ATP-järjestelmässä, kasvoivat 37,4 prosenttia ja 49,8 prosenttia. ATPjärjestelmään kuuluvien ryhmän 63 tuotteiden (muut tekstiilituotteet) tuonti EU:hun kasvoi 6,8 prosenttia. ATP-järjestelmän yksittäisiä tariffinimikkeitä tarkasteltaessa (ks. erityisesti taulukko 12 liitteessä) havaitaan, että niiden tuonti noudatti yleisesti EU:n maailmasta suuntautuvan tuonnin suuntauksia ja että useimmissa tapauksissa Pakistanin tuonti menestyi paremmin , , , , ja , , , , , , , , ja

7 tai huonommin sen mukaan, kasvoiko vai vähenikö tämä tuonti. Tuonti kasvoi 27 tariffinimikkeen osalta yli 40 prosenttia, ja näistä 10 nimikkeen osalta yli 80 prosenttia. Tuonti väheni 18 nimikkeen osalta, ja näistä 12 nimikkeen osalta yli 20 prosenttia. Taulukon 12 mukaan tuonti kasvoi eniten ryhmien 52 (puuvilla) 4 ja 61 (neulokset) 5 tuotteiden osalta. Samaan aikaan tuonti myös laski eniten tiettyjen puuvillatuotteiden osalta 6. Myös ryhmän 63 (muut tekstiilituotteet) tuotteiden suurimman osan tuonti laski 7. ATP-järjestelmän aiheuttamien EU:n tullitulojen menetysten kokonaismääräksi arvioidaan 84,6 miljoonaa euroa 8. Tuonnin arvossa mitattuna kymmenen merkittävimmän ATPtuotteen tuonti muodosti 62 prosenttia menetetyistä tullituloista. 4.2 Vaikutukset EU:n tuotantoon ja työpaikkoihin Tässä luvussa tarkastellaan ATP-järjestelmän mahdollisia vaikutuksia EU:n talouteen pääasiassa EU:n tuotannon kannalta mitattuna. Analyysi perustuu Eurostatin PRODCOMtietoihin EU:n valmistusteollisuuden tuotannosta, jonka arvioidaan vastaavan ATP-tuotteita. PRODCOM-tietojen tiettyjen puutteiden vuoksi (esimerkiksi joidenkin jäsenvaltioiden osalta yksityiskohtaiset tiedot ovat salaisia) ja koska yhdistetyn nimikkeistön koodit 8-numerotasolla eivät aina vastaa yksittäisiä NACE-koodeja, jäljempänä esitettyjä lukuja on pidettävä suuntaaantavina ja ne esitetään yhdistetysti. Taulukossa 4 esitetään EU27:n tuotanto (myydyn tuotannon arvo) ja työpaikat (kokonaismäärä) valmistusteollisuudessa vuonna 2013 yhteensä (NACE pääluokat C.10 C.32), tekstiiliteollisuudessa (NACE pääluokat C.13 ja C.20.60), vaateteollisuudessa (NACE pääluokka C.14) sekä nahan ja nahkatuotteiden valmistuksessa (NACE pääluokka C.15). Valmistusteollisuuden kokonaistuotannosta näiden kolmen alan tuotannon osuus voidaan nähdä rajallisena, mutta työllisyyden osuus on merkittävämpi. Taulukko 4: EU27:n tuotanto ja työllisyys valmistusteollisuudessa vuonna 2013 (tuhatta) Valmistusteollisuuden tuotanto Arvo (euroa) Osuus kokonaistuotannosta Määrä Yhteensä Valmistusteollisuuden työllisyys Osuus kokonaistyöllisyydestä Tekstiilit ,4 % 688 2,2 % Vaatetus ,7 % ,7 % Nahka ,7 % 451 1,4 % Lähde: Eurostatin PRODCOM-tietoihin perustuva laskelma ja työllisyystiedot Taulukossa 5 kuvataan muutosta EU27:n valmistusteollisuuden tuotannossa ja työpaikoissa vuosina verrattuna edelliseen vuoteen. Vaikka EU27:n tuotanto kasvoi näillä kolmella alalla vuonna 2013, nahka-alaa lukuun ottamatta työllisyys väheni. Liitteessä olevassa taulukossa 14 esitetään yksityiskohtaisempi erittely EU:n tuotannosta, jonka 4 Esimerkiksi: , , , ja Esimerkiksi: , , ja Esimerkiksi: , , , , , ja Esimerkiksi: , ja Menetettyihin tullituloihin on suhtauduttava varauksella, sillä ne perustuvat sellaisten ATP-tuotteiden tuontiin, joita ei kenties olisi tuotu ilman myönnettyä yksipuolista etuuskohtelua

8 arvioidaan vastaavan ATP-tuotteita. Työpaikkojen osalta ei voida esittää vastaavaa jakaumaa, koska työllisyystiedot ovat saatavilla vain 2-numeroisina NACE-pääluokkien tasolla. Taulukko 5: Muutos EU27:n valmistusteollisuuden tuotannossa ja työllisyydessä Tuotanto Työpaikat Yhteensä 8,6 % 1,2 % 1,2 % -0,1 % -1,4 % -1,4 % Tekstiilit 6,8 % -1,3 % 1,5 % -0,9 % -2,2 % -2,6 % Vaatetus -2,1 % 1,2 % 6,0 % -4,4 % -2,9 % -4,5 % Nahka 17,2 % -3,3 % 8,6 % 2,2 % 1,2 % 0,2 % Lähde: Eurostatin PRODCOM-tiedot ja työllisyystiedot. Taulukossa 6 kuvataan EU:n markkinat (EU27:n tuotanto ja EU27:n ulkopuolelta tuleva kokonaistuonti, joista vähennetään kokonaisvienti EU27:n ulkopuolelle), joiden arvioidaan vastaavan ATP-tuotteita asetuksen kattamissa yhdistetyn nimikkeistön jaksoissa, ja Pakistanista tuotujen ATP-tuotteiden osuutta. Taulukko 6: EU27:n ATP-tuotteita koskevat markkinat ja Pakistanista tuotujen tuotteiden osuus CN:n jaksoissa EU27:n ATP-tuotteita koskevat Pakistanista tuotujen ATP-tuotteiden markkinat CN:n jakso osuus EU:n markkinoista (miljardia euroa) Syötävät kasvit ,7 % 3,2 % 6,9 % 3,6 % 22 Juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka ,1 % 0,7 % 0,3 % 1,7 % 41 Raakavuodat ja -nahat ja nahka ,3 % 1,4 % 1,7 % 1,6 % 42 Nahkatavarat ,4 % 16,8 % 19,3 % 20,2 % 52 Puuvilla ,5 % 11,5 % 9,7 % 12,8 % 54 Tekokuitufilamentit ,0 % 0,7 % 0,6 % 1,6 % 55 Katkotut tekokuidut ,1 % 7,7 % 7,4 % 11,2 % 61 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, ,1 % 1,3 % 1,3 % 1,7 % neulosta 62 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta ,4 % 3,9 % 4,6 % 6,3 % kuin neulosta 63 Muut sovitetut tekstiilitavarat ,3 % 3,5 % 4,6 % 4,9 % 64 Jalkineet ,3 % 0,3 % 0,3 % 0,3 % Lähde: Eurostatin COMEXT- ja PRODCOM-tietoihin perustuva laskelma. On vaikea erotella Pakistanista tuotujen ATP-tuotteiden tuonnin mahdollisia vaikutuksia monista muista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa EU:n tuotantoon, työllisyyteen ja markkinoihin, kuten esimerkiksi heikko taloudellinen kehitys monissa EU:n jäsenvaltioissa, vaihtokurssit, suhdannevaihtelut, kuluttajien luottamus, korkotaso. Tämän vuoksi onkin vaikea tehdä lopullisia johtopäätöksiä siitä, onko ATP-järjestelmän mukainen tuonti Pakistanista EU:hun vaikuttanut EU:n tuotantoon ja työllisyyteen, varsinkaan tiettyjen alojen tai tuotteiden osalta. Voidaan kuitenkin todeta, että ATP-järjestelmän mukainen tuonti Pakistanista voi vaikuttaa kielteisesti EU:n tuotantoon, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: ATP-tuotteiden tuonti Pakistanista EU:hun kasvoi paljon - 8 -

9 Pakistanista tuotujen ATP-tuotteiden osuus EU:n markkinoista kasvoi paljon ja niiden tuonnin osuus EU:n markkinoista on suuri EU:n tuotannon kasvu oli negatiivinen ja EU:n suoraan ATP-tuotteiden tuontiin liittyvän tuotannon osuus oli suuri. Taulukossa 7 esitetään nämä tekijät yhdistetyn nimikkeistön 2-numeroisen jakson tasolla ( EU:n ATP-tuotanto viittaa ATP-tuotteisiin liittyvään EU:n tuotantoon). Taulukon 7 lukujen tarkastelu ei johda selkeisiin johtopäätöksiin, koska mikään jakso ei täytä kaikkia edellytyksiä. Esimerkiksi tekokuituisten filamenttien (ryhmä 54), katkottujen tekokuitujen (ryhmä 55) ja muiden vaatteiden kuin neulosten (ryhmä 62) jaksoissa voidaan havaita merkittävää Pakistanista tulevien ATP-tuotteiden tuonnin kasvua ja EU:n tuotannon laskua. Ryhmän 54 osalta ATP-tuotteiden tuonnin osuus markkinoista on kuitenkin rajallinen. Ryhmien 55 ja 62 osalta EU:n tuotannon, johon vaikutus kohdistuu, osuus on rajallinen, kun taas ATPtuotteiden osuus EU:n markkinoista kasvoi hieman vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012, mutta kasvu oli vaatimatonta. Ryhmän 42 nahkatavaroiden osalta EU:n tuotanto laski ja tämä yhdistyi ATP-tuotteiden suhteelliseen suureen osuuteen EU:n markkinoista. Ryhmän 42 ATP-tuotteiden tuonnin kasvu oli kuitenkin vähäisempää (ATP-järjestelmän mukaista tuontia rajoitettiin tariffikiintiöllä). Yleisesti voitaneen päätellä, että Pakistanista tulevien ATP-tuotteiden tuonnin vaikutus EU:n tuotantoon on ollut rajallinen. ATP-tuotteiden tuonti on todennäköisesti osaltaan edistänyt tuonnin aiheuttamaa kilpailua EU:n markkinoilla, erityisesti niissä tuotejaksoissa, joissa Pakistan oli ennestään EU:n merkittävä toimittaja. Tämä mahdollinen tuonnin aiheuttama kilpailun edistäminen on kuitenkin suhteutettava GSP-järjestelmän nollatulleista hyötyvien valtioiden tuonnin paljon merkittävämpään kasvuun. Taulukko 7: Muutos ja osuudet ATP-tuotteiden tuonnissa, markkinoilla ja ATP-tuotteisiin liittyvässä tuotannossa CN:n jakso Muutos Pakistanin ATPtuotteiden tuonnissa Pakistanin ATPtuotteiden tuonnin osuus EU:n markkinoista vuonna 2012 Pakistanin ATPtuotteiden tuonnin osuus EU:n markkinoista vuonna 2013 Muutos EU:n tuotannossa Syötävät kasvit -10,0 % 6,9 % 3,6 % 8,3 % 22 Juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka 441,3 % 0,3 % 1,7 % -2,6 % EU:n ATPtuotteiden tuotannon muutos NACEpääluokassa vuonna Raakavuodat ja -nahat ja nahka 12,7 % 1,7 % 1,6 % 10,9 % 9,2 % 42 Nahkatavarat 13,2 % 19,3 % 20,2 % -8,3 % 0,8 % 52 Puuvilla 28,8 % 9,7 % 12,8 % 2,7 % 3,3 % 54 Tekokuitufilamentit 85,0 % 0,6 % 1,6 % -20,8 % 1,8 % 55 Katkotut tekokuidut 40,9 % 7,4 % 11,2 % -3,2 % 0,7 % 61 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta 62 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta 37,4 % 1,3 % 1,7 % 7,2 % 12,5 % 49,8 % 4,6 % 6,3 % -22,9 % 3,8 % 63 Muut sovitetut tekstiilitavarat 6,8 % 4,6 % 4,9 % -0,2 % 11,0 % 64 Jalkineet 14,0 % 0,3 % 0,3 % 7,0 % 60,7 % - 9 -

10 Lähde: Eurostatin COMEX ja PRODCOM-tietoihin perustuva laskelma. 4.3 Vaikutukset työpaikkoihin, köyhyyteen ja kestävään kehitykseen Pakistanissa Monsuunisateiden aiheuttamia tulvia Pakistanissa heinäkuusta syyskuuhun vuonna 2010 voidaan pitää pahimpana valtiossa koskaan koettuna luonnonkatastrofina. Yhdistyneiden kansakuntien lähteiden mukaan tulvista kärsi noin 20 miljoonaa ihmistä, tuhoja aiheutui ainakin neliökilometrin suuruiselle alueelle, joka vastaa 20:tä prosenttia Pakistanin maa-alueesta (yhteensä Bulgarian ja Slovakian kokoinen alue), ja tulvien jälkeen jopa 12 miljoonaa ihmistä oli kiireellisen humanitaarisen avun tarpeessa. Maailmanpankin, Aasian kehityspankin ja Pakistanin hallituksen alustavassa korjaustarpeiden arviossa tulvien on katsottu aiheuttaneen 10 miljardin dollarin arvosta välitöntä ja välillistä vahinkoa. Avustus- ja jälleenrakennustoimien kustannukset ovat arvion mukaan yhteensä 8,7 10,8 miljardia dollaria (5,8 prosenttia ja 4,5 5,3 prosenttia BKT:sta) 9. Jos Pakistanin valtio vastaisi yksin jälleenrakennuskustannuksista hajautettuna kolmelle vuodelle, se vastaisi 8 11 prosenttia kokonaismenoista suhteessa valtion talousarvioon. Tuhot vaikuttivat pahiten maatalousalaan, jonka osuus vahinkojen arvioiduista kustannuksista on 50 prosenttia. Erityisesti vahinkoa aiheutui riisin ja puuvillan tuotannolle (pahiten kärsineiden Sindhin ja Punjabin maakuntien osuus on lähes 100 prosenttia Pakistanin puuvillan tuotannosta). Korjaustarpeiden arviossa katsottiin, että teollisuusalaan ei niinkään kohdistunut välittömiä vaikutuksia. Teollisuusalan odotettiin kuitenkin kokevan merkittävää vaikutusta puuvillan, sokeriruo'on ja muun sadon menetyksen vuoksi. Tekstiilialan, joka tuottaa noin kolmanneksen valmistusteollisuuden lisäarvosta, odotettiin kohtaavan akuuttia pulaa tuotantopanoksista, koska puuvillaa oli menetetty kaksi miljoonaa paalia. Pakistanin yleisen talouden kannalta korjaustarpeiden arviossa todettiin, että vuoden 2010 tulvilla odotettiin olevan merkittävä kielteinen vaikutus reaalisen BKT:n kasvuvauhtiin, inflaatioon, julkisen talouden vajeeseen sekä maksutaseeseen 10. Pakistanin talouden terveydentilasta esitettiin huolia jo ennen tulvia, koska talous kamppailee vakauden palauttamiseksi vuosien 2007/2008 ulkoisten ja sisäisten kriisien jälkeen (ks. taulukko 8). Taulukko 8: Pakistanin talouden kasvu (prosenttia, heinä kesäkuu) Osuus BKT:sta BKT 2,6 3,6 3,8 3,7 4,0 Maatalous 21,2 0,2 2,0 3,6 2,7 2,7 Puuvillan siementenpoisto 0,6 7,3-8,5 13,8-2,9-1,3 Teollisuus 20,4 3,4 4,5 2,6 4,5 3,6 Valmistus 13,4 1,4 2,5 2,1 4,6 4,5 Palvelu 58,4 3,2 3,9 4,4 5,1 4,4 Lähde: Pakistanin tilastokeskus, Pakistania koskeva talouskatsaus EU:n ensisijainen väline tulvatuhoihin vastaamiseksi oli humanitaarinen apu. EU olikin suurin humanitaarisen avun antaja yli 423 miljoonan euron maksusitoumuksineen (joista 150 miljoonaa euroa EU:n talousarviosta ja 273 miljoonaa euroa EU:n jäsenvaltioilta). EU Pakistan teki syyskuussa 2013 IMF:n kanssa 6,64 miljardin dollarin laajennetun talousjärjestelyn, jolla pyrittiin auttamaan taloutta käynnistymään uudelleen, ehkäisemään maksutasekriisiä ja vahvistamaan varantoja, pienentämään julkisen talouden vajetta sekä käynnistämään kattavat rakenneuudistukset investointien ja kasvun vauhdittamiseksi

11 ehdotti myös varhaista jälleenrakennuspakettia Eurooppa-neuvoston 16. syyskuuta 2010 antamien päätelmien mukaisesti tarjotun merkittävän humanitaarisen avun jälkeen. Pakistanin hallitus ilmoitti kuitenkin kansainväliselle yhteisölle, myös EU:lle, että se oli päättänyt ottaa itse kokonaisvastuun tulvan jälkeisestä kunnostuksesta ja jälleenrakentamisesta. Euroopan komissio osoitti humanitaarisen avun lisäksi 225 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön osana Pakistanin monivuotista maaohjelmaa vuosille Ohjelmassa keskityttiin erityisesti maaseudun kehittämiseen ja koulutukseen. Ohjelmissa tulvan seuraukset otettiin huomioon silloin kun se oli mahdollista ja perusteltua, yhteistyössä Pakistanin hallituksen kanssa. Tässä yhteydessä ATP-järjestelmällä pyrittiin tukemaan Pakistanin talouden elpymistä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä lisäämällä Pakistanin vientiä EU:hun. Pakistanin lisääntyneen viennin EU:n talousarvioon kohdistuva mahdollinen vaikutus voidaan arvioida 84,6 miljoonaksi euroksi menetettyinä tulleina. Taulukossa 9 esitetään joitain Pakistanin taloudellisen ja inhimillisen kehityksen indikaattoreita verrattuna Etelä-Aasian ja alemman keskitulotason maiden (LMIC) indikaattoreihin. Taulukosta ilmenee, että vaikka monet indikaattorit Pakistanin osalta ovat oikeansuuntaisia, valtio on jäljessä eteläaasialaisista naapurimaistaan ja muista alemman keskitulotason maista. Tämä koskee myös Pakistanin inhimillisen kehityksen indeksiä (HDI), joka oli 0,537 vuonna 2013, minkä vuoksi valtio kuuluu alhaisen HD-indeksin maiden ryhmään ja sijoittuu alle Etelä-Aasian maiden 0,588 keskiarvon. Pakistan on HD-indeksin mukaan sijalla 146 kaikkiaan 183 valtiosta. Taulukko 9: Pakistanin, Etelä-Aasian ja alemman keskitulotason maiden kehityksen indikaattorit Pakistan Etelä-Aasia LMIC BKT:n kasvu (% vuodessa) 1,6 4,4 9,1 6,6 7,6 5,8 BKT henkeä kohti (kiinteä hinta 2005 US$) BKT:n kasvu henkeä kohti (% vuodessa) BKTL henkeä kohti (kiinteä hinta 2011 US$) ,2 2,7 7,7 5,2 6,0 4, , , , , , ,0 Kauppa (% BKT:sta) 32,9 33,1 46,3 50,7 56,9 58,4 Suorat ulkomaiset sijoitukset, nettomäärä (% BKT:sta) 1,1 0,6 1,5 1,4 2,2 2,1 Väestönkasvu (% vuodessa) 1,8 1,7 1,3 1,3 1,5 1,5 Syntymähetken elinajanodote, yhteensä (vuosia) 66,1 66,6 66,1 66,9 65,7 66,4 Lukutaitoisuusaste, aikuiset yhteensä (% 15 vuotta täyttäneistä) 55,4 61,4 70,6 Köyhyysaste 1,25 dollaria päivässä (OVP) (% väestöstä) 12,7 29,0 25,2 Köyhyysaste 2 dollaria päivässä (OVP) (% väestöstä) 50,7 64,7 54,5 Ensimmäisen asteen opintojen suorittamisaste, yhteensä (% 66,9 73,1 90,5 91,2 ikäryhmästä) Alemman perusasteen oppilasmäärän suhde alemman perusasteen oppilaiden ikäiseen 94,8 92,1 110,4 105,7 väestöön (% brutto) Lähde: Maailmanpankki, maailman kehitysindikaattorit. Erityisesti työllisyyden osalta Kansainvälisen työjärjestön (ILO) laatimassa Pakistanin ihmisarvoista työtä koskevassa maaraportissa esitetään (saatavilla olevien tietojen mukaisesti)

12 kattava katsaus tilanteesta ja kehityksestä Pakistanissa tutkittujen kymmenen ihmisarvoisen työn indikaattorin osalta 11. Pakistan oli hieman edistynyt kaudella valtaosassa indikaattoreita, joita kyettiin arvioimaan, niin miesten kuin naisten osalta. Sukupuolten välinen toisinaan merkittävä kuilu asettaa kuitenkin edelleen naiset heikompaan asemaan. Liitteessä olevassa taulukossa 15 kuvataan työssäkäyvien määrää ja työssäkäyvien suhdetta väestöön (työssäkäyvien osuus työikäisistä) Pakistanissa ja sen maakunnissa, ja siitä käy ilmi, että työllisyysasteet ovat hieman laskeneet. Liitteessä olevassa taulukossa 16 esitetään keskimääräinen reaalikuukausitulo Pakistanissa ja sen maakunnissa. Vaikka nämä tiedot antavat jonkinlaisen käsityksen työllisyyttä ja sosiaalisia oloja koskevasta tilanteesta Pakistanissa, täsmällisempää tietoa esimerkiksi työllisyydestä ja palkoista tekstiiliteollisuudessa joko kansallisella tai maakuntien tasolla ei ole saatavilla. Tekstiiliteollisuudella on kuitenkin merkittävä asema Pakistanin taloudessa. Pakistanin valtiovarainministeriön mukaan tekstiiliteollisuuden osuus BKT:sta on noin kahdeksan prosenttia, sen osuus valtion kokonaisvientituloista on prosenttia, valmistusteollisuudesta 46 prosenttia ja valmistusteollisuuden työpaikoista 38 prosenttia. Pakistanin talous on osoittautunut joustavaksi ja viime aikoina on nähty merkkejä elpymisestä (ks. edellä taulukko 8), vaikka talouteen kohdistuukin edelleen merkittäviä haasteita muun muassa jatkuvan energiapulan ja epävarman turvallisuustilanteen vuoksi 12. On kuitenkin vaikea tehdä lopullisia johtopäätöksiä ATP-järjestelmän mahdollisista vaikutuksista kasvuun, työpaikkoihin ja köyhyyteen Pakistanissa. Tuoreita ja relevantteja tietoja yksityiskohtaisempaa analyysia varten ei ole saatavilla. Erityisesti on vaikeaa erotella ATPjärjestelmän mahdollisia vaikutuksia muista kasvuun, työllisyyteen ja kestävään kehitykseen Pakistanissa vaikuttavista ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä. Ottaen huomioon EU:n osuuden Pakistanista viennistä maailmalle, erityisesti tekstiili- ja vaatetusalan viennistä, ja tekstiiliteollisuuden suhteellisen merkityksen Pakistanin teollisuudelle, myös työllisyydelle, on kuitenkin mahdollista, että ATP-järjestelmä on edistänyt talouden elpymistä. Tätä vaikuttaa tukevan jossain määrin se, että EU:n tuonti Pakistanista kokonaisuudessaan ja pääasiallisilla vientialoilla elpyi hieman vuoden 2007/2008 talouskriisin jälkeen, väheni tai pysyi samana vuonna 2012, mutta elpyi jälleen vuonna 2013 (ks. kaavio 4) Pakistanin talouskatsauksen lukujen mukaan terrori-iskujen on arvioitu aiheuttaneen taloudelle vuosittain keskimäärin 13 miljardin dollarin menetykset varainhoitovuosien ja välillä

13 Kaavio 2: EU:n tuonti Pakistanista - Pääasialliset tuotejaksot (tuhatta euroa) Nahkatavarat 52 Puuvilla 61 Vaatteet, neulosta 62 Vaatteet, muuta kuin neulosta 63 Muut tekstiilitavarat 5. Päätelmät Pakistanille myönnetyt yksipuoliset tullietuudet olivat osa EU:n toimenpiteitä Pakistanin auttamiseksi lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin elpymisessä valtion historian pahimmiksi katsottujen tulvien tuhoisista vaikutuksista. Tässä ennenäkemättömässä tilanteessa yksipuolisilla tullietuuksilla pyrittiin vauhdittamaan Pakistanin vientiä sen tulevan talouskehityksen edistämiseksi tarjoamalla kestoltaan rajallisia tullivähennyksiä Pakistanin keskeisille vientituotteille siten, että niillä olisi vain rajallinen kielteinen vaikutus EU:n kotimarkkinoilla. On joitakin viitteitä siitä, että yksipuolisilla tullietuuksilla päästiin Pakistanin talouden elpymistä tukevaan tavoitteeseen. Saatavilla olevat tiedot osoittavat myös, että vaikutus EU:n tuotantoon on ollut vähäinen. ATP-tuotteiden tuonti Pakistanista on silti saattanut osaltaan edistää tuonnin aiheuttamaa kilpailua EU:n markkinoilla, erityisesti tietyillä aloilla, joilla Pakistan oli ennestään EU:n markkinoiden merkittävä toimittaja. Tuonnin aiheuttaman kilpailun lisääntymiseen on kuitenkin todennäköisesti vaikuttanut enemmän GSP-järjestelmän nollatulleista hyötyvien valtioiden tuonnin paljon merkittävämpi lisääntyminen. Ei ole kuitenkaan mahdollista tehdä lopullisia johtopäätöksiä vaikutuksista, joita ATP-järjestelmällä on saattanut olla EU:n talouteen tai työpaikkoihin taikka uusien työpaikkojen syntymiseen, köyhyyden poistamiseen ja kestävään kehitykseen Pakistanissa. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että on vaikea erotella ATP-järjestelmän vaikutuksia muista merkittävistä tekijöistä, kuten EU:n ja Pakistanin yleisestä taloustilanteesta, suhdannevaihteluista, vaihtokursseista, teollisuus- ja työllisyyspolitiikasta ja ohjelmista. Täsmällisten ja relevanttien tietojen puute, erityisesti Pakistanin työllisyydestä ja palkoista, on myös ollut rajoittava tekijä. * * *