Talvisäät, lumiolot ja poronhoitotyöt: poronhoitajien näkemyksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja keinoista selviytyä ongelmista

Transkriptio

1 Suomen Riista 61: 7 25 (2015) Talvisäät, lumiolot ja poronhoitotyöt: poronhoitajien näkemyksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja keinoista selviytyä ongelmista Minna Turunen, Sirpa Rasmus, Mathias Bavay, Kimmo Ruosteenoja ja Janne Heiskanen Photo: Olli-Pekka Karlin Talvi on poronhoidolle hankalin vuodenaika. Vaikeat lumiolot, kuten jäiset kerrokset maanpinnalla ja lumessa, paksu lumipeite ja myöhäinen lumensulaminen vaikeuttavat porojen ravinnon saantia, hajaannuttavat tokkia ja lisäävät poronhoidon kustannuksia. Selviytyäkseen yhä haasteellisemmista lumioloista poronhoitajat ohjaavat porojen liikkumista entistä enemmän, tehostavat laidunmaan monimuotoisuuden hyödyntämistä, ottavat poroja tarhoihin ja aloittavat niiden lisäruokinnan tai tehostavat sitä. Petoeläimet, muu maankäyttö sekä poronrehujen ja polttoaineen kalleus aiheuttavat suurinta haittaa poroelinkeinolle. Selviytymistä helpottavat poronhoitajien oma arvostus elinkeinoaan kohtaan, kokemusperäinen tieto, laidunmaan monimuotoisuus ja laidunkierto sekä tekniset apuvälineet. Maapallon keskilämpötilan odotetaan kohoavan kuluvan vuosisadan loppuun mennessä 1 5 ºC (IPCC 2013, Stocker ym. 2013). Poronhoitoalueella suojapäivien määrän sekä talvikauden sateiden ennustetaan lisääntyvän, kun taas routa ohenee, lumi sulaa ja kasvukausi alkaa aiemmin. Kesät ovat lämpimämpiä, ja hellejaksot pidentyvät ja käyvät kuumemmiksi. Syksyllä ensimmäiset pakkaset, routa ja lumipeite tulevat myöhemmin. Lämpenemisen vaikutuksia lumen rakenteeseen ei 7

2 tunneta vielä hyvin, vaikka on todennäköistä, että kuivan pakkaslumen osuus vähenee ja märän tai jäisen lumen osuus lisääntyy (Rasmus ym. 2004, Jylhä ym. 2008, Räisänen & Eklund 2012). Talvilämpötilat ovat kohonneet viimeisten vuoden aikana useilla paikkakunnilla (Kivinen ym. 2012, Kivinen & Rasmus 2015) ja lumipeiteaika on lyhentynyt (Rasmus ym. 2014a). Poronhoitovuosi alkaa toukokuussa vasonnalla. Vasat merkitään yleensä juhannuksesta eteenpäin tai aitavasotuksessa välittömästi vasomisen jälkeen. Kesän poronhoitotöihin kuuluu rehun teko talvista lisäruokintaa silmälläpitäen. Syksyllä poronhoitajat kokoavat tokat erotuspaikoille. Rykimä- eli kiima-aika, jolloin hirvaat kokoavat ympärilleen vaatimista koostuvan haaremin, helpottaa työtä. Poroerotuksessa eloporot erotellaan teurastettavista poroista, ja vasat, joita ei merkattu kesällä, saavat korvamerkkinsä (Nieminen 2014, Helle 2015). Eloporoille annetaan loislääke. Erotusten jälkeen porot paimennetaan talvilaitumille ja niille annetaan tarpeen vaatiessa lisäravintoa, erityisesti vaikeiden lumiolojen vallitessa. Lopputalvella porot syövät puiden oksilla kasvavia luppoja ja naavoja vanhoissa metsissä mikäli niitä on saatavilla tai laiduntavat tuntureilla, missä lumiolosuhteet ovat helpommat maajäkälien ja varpujen kaivuuseen. Kova lumipeite vaikeuttaa kaivamista, mutta se saattaa helpottaa luppojen ja naavojen hyödyntämistä. Vuotuisiin poronhoitotöihin kuuluu myös porojen paimennus petoeläinten vuoksi, pedoille menetettyjen porojen raatojen etsiminen, aitojen korjaaminen sekä porojen ajaminen pois ihmisasumusten luota ja pelloilta (Nieminen 2014, Helle 2015). Ilmasto vaikuttaa poronhoitoon läpi vuoden joko suoraan säiden välityksellä poron hyvinvointiin tai poronhoitotöihin tai epäsuorasti muuttamalla laitumia (Tyler ym. 2007, Turunen ym. 2009, Furberg ym. 2011, Vuojala-Magga ym. 2011). Talvi on poronhoidolle kriittisin vuodenaika, sillä vaikeat lumiolot, kuten jäiset kerrokset maanpinnalla ja lumessa, paksu lumipeite ja myöhäinen lumensulaminen, saattavat heikentää voimakkaasti porojen talviravinnon saatavuutta. Lämpimät syksyt hidastavat maan routaantumista, jolloin paksun lumi peitteen sataessa äkisti maahan riski porolle haitallisten homeiden muodostumiseen laitumille kasvaa (Kumpula ym. 2000). Alkutalven epä vakaat sää- ja lumiolosuhteet voivat aiheuttaa kasvillisuuden ja maahan sataneen lumen jäätymisen eli tuottaa huonopohjaisen laitumen. Edellä mainittujen olosuhteiden seurauksena porojen energian kulutus lisääntyy, koska niiden täytyy käyttää enemmän aikaa ravinnon etsimiseen ja kaivamiseen (Fancy & White 1985, Collins & Smith 1991, Helle & Kojola 2008). Vaikeiden lumiolosuhteiden vaikutuksia, kuten poropopulaatioiden kunnon ja tuottavuuden heikentymistä sekä porojen kuolleisuutta, on havaittu mm. Pohjois-Fennoskandiassa (Tyler ym. 2007, Helle & Kojola 2008, Vuojala-Magga ym. 2011, Vikhamar-Schuler ym. 2013, Turunen & Vuojala-Magga 2014), Huippuvuorilla (Hansen ym. 2011, 2014), Pohjois-Amerikassa (Barry ym. 2007, Miller & Barry 2009) ja Venäjällä (Forbes & Stammler 2009, Bulgarova 2010). Suomessa tilanne on usein kriittisin talvilaitumilla, missä vanhat metsät ovat pirstaloituneet, niiden määrä on vähentynyt ja laatu heikentynyt kilpailevan maankäytön vuoksi. Suuret poromäärät, pitkäaikainen laidunnus sekä puuttuva tai riittämätön laidunkierto saattavat huonontaa tilannetta entisestään (Helle & Jaakkola 2008, Anttonen ym. 2011, Jaakkola ym. 2013, Kumpula ym. 2014). Tässä artikkelissa, joka perustuu vielä julkaisemattomaan englanninkieliseen käsikirjoitukseemme, tarkastelemme tulevaisuuden lumioloja poronhoitoalueella sekä poronhoitajien näkemyksiä vaikeiden säiden ja lumiolojen vaikutuksista heidän työhönsä. Esittelemme SNOWPACKmallinnuksella saatuja tuloksia tulevaisuuden ( ) lumioloista Pohjois-Suomessa, sekä tuloksia neljässä paliskunnassa (Käsivarsi, Kyrö, Pohjois-Salla ja Poikajärvi) toteutetusta 21 poronhoitajan haastattelusta. Paliskuntien vuosikertomusten (1981/ /2011) mukaan myöhäinen lumen sulaminen, paksu lumipeite, maajäätalvet ja jäiset kerrokset lumessa haittasivat eniten talvisia poronhoitotöitä. Tarkastelemme myös poronhoitajien selviytymisstrategioita sekä eri tekijöiden vaikutusta heidän selviytymiseensä vaikeissa säissä ja lumioloissa. Selviytymisstrategialla tarkoitamme poronhoitajien pyrkimystä minimoida epäedullisista säistä tai lumioloista johtuvia haitallisia vaikutuksia elinkeinoonsa. 8

3 Photo: Olli-Pekka Karlin Vaikeat lumiolot saattavat heikentää voimakkaasti porojen ravinnon saatavuutta. Difficult snow conditions can greatly decrease the forage availability for reindeer. Aineisto ja menetelmät Lumen rakenteen mallinnus Lumen rakennetta arvioitiin SNOWPACK-mallin (Bartelt & Lehning 2002, Lehning ym. 2002a, b) avulla. Kyseessä on yksiulotteinen tietokonemalli, joka tarkastelee lumipeitteen massa- ja energiatasetta. Koska malli huomioi useita lumipeitteen kehittymiselle tärkeitä fysikaalisia prosesseja, sen avulla voidaan arvioida lumen eri kerrosten paksuutta ja ominaisuuksia (Rasmus ym. 2004, Bavay ym. 2009, Schmucki ym. 2015). Poronhoitoalueen lumioloja mallilla on arvioitu Norjan Kautokeinossa (Vikhamar-Schuler ym. 2013) sekä Suomessa Muoniossa (Rasmus ym. 2014b). SNOWPACK -mallin luotettavuus on osoitettu useissa tutkimuksissa (Lehning ym. 2006, Rasmus ym. 2015). Valitsimme lumiolojen mallinnuspaikkakunnaksi Sodankylän, sillä se sijaitsee keskellä poronhoitoaluetta, ja siellä vallitseva talvi- ja lumi- ilmasto edustaa hyvin Suomen pohjois boreaa lisen vyöhykkeen oloja (Pirinen ym. 2012). Käytimme mallin lähtötietoina Ilmatieteen laitoksen tuottamaa REFI-B-aineistoa nykyilmastosta ( ) ja tulevasta ilmastosta (skenaariojakso, ). Malliajot käsittivät talvet syyskuun alusta kesäkuun loppuun. Tulosten käsittelyssä talvet jaoteltiin kolmeen jaksoon. Alkutalvi ( ) on vaihtelevien sää- ja lumiolojen aikaa, jolloin koko talven kaivuuolosuhteet muodostuvat. Keski talvella ( ) lumiolot yleensä tasaantuvat. Lopputalvesta ( ) lumipeitteen kovettuminen ohjaa porot mahdollisuuksien mukaan luppolaitumille. Kullekin talvelle määritettiin lumen maksimisyvyys, lumipeitteen muodos tumis- ja sulamispäivä sekä seuraaville muuttujille alku-, keski- ja lopputalven arvot: lumen tiheys, niiden kerrosten paksuus, joiden tiheys ylittää 350 kg m 3 (tätä tiheämmät kerrokset oletetaan jäisiksi) sekä lumipeitteen pohjalla olevien kerrosten paksuus, joiden tiheys ylittää 350 kg m 3 ( maajääkerrokset ). 9

4 Tutkimuspaliskunnat 10 Tutkimus toteutettiin Käsivarren, Hammastunturin, Kyrön, Pohjois-Sallan ja Poikajärven paliskunnissa. Talvisää, luonnonympäristö ja poronhoitotavat vaihtelevat selvästi näiden paliskuntien välillä. Suurimmassa osassa valituista paliskunnista lumiolojen tiedetään vaikuttavan suuresti elinkeinon vuosittaiseen menestykseen. Käsivarsi ja Hammastunturi kuuluvat saamelaisalueen 13 paliskunnan joukkoon. Poronhoito perustuu näissä siida-järjestelmään, eli perhe- ja sukulaisuussuhteet ovat avainroolissa porotöiden hoidossa (Vuojala-Magga ym. 2011). Käsivarren paliskunnassa toimii talviaikaan kymmenen ja kesäaikaan neljä siidaa. Kukin niistä järjestää itsenäisesti laidunkierron alueellaan. Osa siidoista tarjoaa poroille talvista lisäruokaa maastossa. Käsivarren paliskunnan poronhoito on herkkää lumiolojen vaihtelulle. Luonnonolo suhteet vaihtelevat alueella suuresti. Merkittävä osa paliskunnan pinta-alasta on tuntureita. Hammastunturin paliskunta Inarijärven länsipuolella kuivine mäntykankaineen ja tunturivyöhykkeineen on lumiolosuhteiltaan verrattain suotuisaa talvilaidunaluetta poroille, sillä lunta on yleensä kohtuullisen vähän ja se on pehmeää. Kutturan alue, joka sijaitsee lähempänä korkealla sijaitsevaa vedenjakajavyöhykettä, on sen sijaan lumiolosuhteiltaan haastavaa poronhoidolle, sillä siellä on yleensä selvästi enemmän ja tiiviimpää lunta. Talvella poroja paimennetaan alueelta toiselle lisäruokinnan avulla. Vasomisaikaan osalla siidoista on ollut käytössä aitavasotus (Vuojala- Magga ym. 2011). Kyrön paliskunnan sijainti tunturivyöhykkeen kupeessa merkitsee talvilaidunten kannalta hankalia lumiolosuhteita suuren lumimäärän vuoksi. Talven ajan poroja paimennetaan yhteistokassa. Poroja ruokitaan talvisin tarpeen mukaan maastoon ja jos lumiolot ovat vaikeat, osa poroista otetaan tarhaan. Pohjois-Sallan paliskunta sijaitsee Itä-Lapissa. Laidunympäristö käsittää vaaroja, tuntureita sekä kuusi- ja mäntymetsiä. Alueella sijaitsee Värriön luonnonpuisto ja Tuntsan paloalue sekä laajoilla alueilla on ollut metsänhakkuita. Poroja paimennetaan yhteistokassa ympäri vuoden, eikä poroille tarjota paljoa talvista lisäruokaa. Poikajärven paliskunta sijaitsee Rovaniemen tuntumassa, missä asutus, metsätalous ja tiestö ovat pirstoneet laitumia. Poronomistajat huolehtivat omista poroistaan, eikä selkeää laidunkiertoa ole. Vaikeat alkutalven olosuhteet aiheuttavat ongelmia poronhoidolle, sillä alueella ei juuri ole vaihtoehtoisia laidunalueita, mikäli laitumet jäätyvät tai homehtuvat. Talvinen lisäruokinta ja porojen tarhaus on yleistä. Haastattelut Tutkimuksessa haastateltiin 21 poronhoitajaa Käsi varren, Kyrön, Pohjois-Sallan ja Poikajärven paliskunnista marraskuun 2012 ja tammikuun 2015 välisenä aikana. Sirpa Rasmus ja Minna Turunen toteuttivat haastattelut. Haastatelluista nykyisistä ja entisistä poronhoitajista 19 oli miehiä ja 2 naisia, ja he olivat iältään vuotiaita. Haastattelut tehtiin sekä ryhmä- että yksilöhaastatteluina. Poronhoitajilta kerättiin tietoa paliskunnista, laitumista, poronhoitotavoista sekä siitä, miten säät ovat vaikuttaneet heidän työhönsä, ja kuinka he selviytyisivät odotettavissa olevista vuodenaikojen muutoksista (taulukko 1). Tiedustelimme poronhoitajien selviytymisstrategioita, kun jää muodostuu maan pintaan ja/tai jääkerros lumipeitteeseen, lumipeite on poikkeuksellisen paksu tai lumi sulaa poikkeuksellisen myöhään. Poronhoitajilta kysyttiin myös, mitkä tekijät ovat helpottaneet tai vaikeuttaneet heidän selviytymistään edellä mainituista olosuhteista (taulukko 2). Haastateltavia poronhoitajia pyydettiin arvioimaan 26 tekijän vaikutusta heidän selviytymiseensä asteikolla 5 +5 ( 5 = vaikeuttaa selviytymistä erittäin paljon, 0 = ei lainkaan ja +5 = helpottaa selviytymistä erittäin paljon). Tuloksista laskettiin keskiarvot ja hajonnat. Tulokset Lämpenemisen vaikutukset lumen ominaisuuksiin Mallinnustulosten perusteella lähivuosikymmenten lumipeitteet Pohjois-Suomessa (Sodankylä) ovat nykyistä useammin leudon lumivyöhykkeen lumipeitteiden kaltaisia (Sturm ym. 1995): lumi sataa ja sulaa alkutalvesta useita kertoja. Pysyvän lumipeitteen muodostuminen kestää nykyistä pidempään. Talvella lunta saattaa kertyä paljon kerrallaan, mutta lumisateen jälkeen seuraa usein lämmin kausi ja lumen sulamista. Lopputuloksena on usein nykyistä ohuempi, jäinen lumipeite. Lumipeite muodostuu skenaariojakson ( ) aikana keskimäärin 19 vrk myöhemmin

5 Taulukko 1. Lähivuosikymmeninä odotettavissa olevat muutokset eri vuodenaikojen sääoloissa Pohjois-Suomessa. Table 1. Projected changes in seasonal conditions in northern Finland during the coming decades. Vuodenaika Muutokset Season Changes Kevät Pakkaskausi päättyy keväällä aikaisemmin 4 Spring The last frosts in the spring will occur a few weeks earlier 4 Lumi sulaa ja pälviä muodostuu aikaisemmin 1,2,4,5,6,9,10,11,13,14 Snow will melt earlier, and snow-free sites will be formed earlier 1,2,4,5,6,9,10,11,13,14 Kasvukausi alkaa aikaisemmin 4 The growing season will start earlier 4 Jäänlähtö joista ja järvistä aikaistuu 13 The ice cover on the lakes and rivers will break earlier 13 Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat 13 Spring floods will decrease in volume and occur earlier 13 Kesä Kesät lämpenevät; hellejaksot ovat pidempiä ja kuumempia 4 Summer Summers will be warmer; hot periods will be longer and hotter 4 Kovat sateet ovat aiempaa rankempia, mutta kuivuus saattaa yleistyä kesällä ja alkusyksyllä 4,8 Heavy rains will be stronger, but in summer and early autumn drought may be more common 4,8 Kasvukausi on pidempi ja lämpimämpi 4 Growing season is longer and warmer 4 Syksy Sadanta lisääntyy 4,13 Autumn Precipitation will increase 4,13 Jokien virtaamat kasvavat 4,13 Discharge of rivers will increase 4,13 Pakkaskausi alkaa muutamaa viikkoa aiempaa myöhemmin 4 The first frosts will be delayed by a few weeks 4 Lumipeite muodostuu myöhemmin 1,2,5,6,9,10,11,13,14 Snow cover will form later 1,2,5,6,9,10,11,13,14 Maa routaantuu myöhemmin 5,14 Soil frost will appear later 5,14 Jokien ja järvien jääpeite muodostuu myöhemmin 13 The ice cover on rivers and lakes will form later 13 Talvi Lämpötila nousee 1,2,3,4,8,10,12 Winter Winter temperatures increase 1,2,3,4,8,10,12 Pakkaspäivien lukumäärä vähenee noin kolmanneksen 3,4,6 The number of frost days will decrease by one-third 3,4,6 Suojapäivien määrä kasvaa, samoin niiden päivien, jolloin lämpötila käy sekä nollan ylä- että alapuolella 3,4 The number of thaw days will increase, as well as the number of days when temperature is during the same day both below and above zero 3,4 Vesisateita esiintyy entistä useammin 2,4,8,10,13 Rainfalls will be more common 2,4,8,10,13 Vähälumiset talvet yleistyvät 1,2,5,6,9,10,11,13,14 Winters with scanty snow will become more common 1,2,5,6,9,10,11,13,14 Kuivan pakkaslumen osuus vähenee ja märän tai jäisen lumen osuus kasvaa 7 The proportion of dry frost snow will decrease and that of thaw-freeze / icy snow will increase 7 Talvitulvat yleistyvät 13 Winter flooding of rivers will become more common 13 Pilvisyys lisääntyy 8 Cloudiness will increase 8 Routakerros ohenee 5,14 Soil frost will be more shallow than earlier 5,14 1 ACIA 2005, 2 Eklund 2010, 3 Jylhä ym. 2008, 4 Jylhä ym. 2009, 5 Kellomäki ym. 2010, 6 Kivinen ym. 2012, 7 Rasmus ym. 2004, 8 Ruosteenoja ym. 2013, 9 Räisänen 2008, 10 Räisänen & Eklund 2012, 11 Räisänen ym. 2003, 12 Stocker ym. 2013, 13 Veijalainen ym. 2012, 14 Venäläinen ym

6 Lumen syvyys (cm) Snow depth (cm) Lumen tiheys (kg m -3 ) Snow density (kg m -3 ) Maajään paksuus (cm) Ground ice thickness (cm) a) b) c) Alkutalvi Early winter Keskitalvi Mid-winter Lopputalvi Late winter Kuva 1. Suurin lumensyvyys (a), lumen tiheys (b) ja maajään paksuus (c) nykyilmastossa ( ) ja skenaariojakson ( ) aikana avoimessa ympäristössä Sodankylässä. Alku-, keski- ja lopputalvi viittaavat ajanjaksoihin , ja Fig. 1. Mean and maximum snow depth (a), snow bulk density (b) and thickness of ground ice (c) for open environments during recent climate conditions ( ) and the scenario ( ) period in Sodankylä. Early, mid- and late winter refer to the periods Oct 1 Dec 15, Dec 16 Feb 28, and Mar 1 May 15, respectively. kuin nykyilmastossa ( ) ja se sulaa 16 vrk aikaisemmin (taulukko 3). Avoimen (puuttoman) ympäristön lumen maksimisyvyys on 26 % ja metsän 40 % nykyistä alhaisempi (kuva 1a, taulukko 3). Lumi on tiheämpää (kuva 1b) ja maajää on avoimilla paikoilla paksumpaa (kuva 1c, taulukko 4). Keskitiheässä ja tiheässä metsässä sen sijaan muodostuu nykyistä ohuempia maajääkerroksia. Tulevaisuudessa vuosienvälinen vaihtelu on useilla lumen ominaisuuksia kuvaavilla suureilla suurempaa kuin nykyisin, mutta maajään muodostuksen osalta vaihtelun lisääntyminen ei näy keskitiheässä ja tiheässä metsässä. Miten metsä vaikuttaa lumen ominaisuuksiin? Avoimessa ympäristössä ja metsälatvuston alla tehtyjä malliajoja vertailemalla nähtiin selvästi monipuolisen laidunympäristön arvo myös lumioloja monipuolistavana ja helpottavana tekijänä. Sekä nykyilmastossa ( ) että skenaariojaksolla ( ) lumipeitteet ovat metsissä ohuempia kuin aukealla maalla. Myös vuosien välinen vaihtelu on suurempaa metsäympäristöissä. Tulevaisuudessa lumi on koko talven ajan tiheämpää ja maajääkerrokset paksumpia avoimessa ympäristössä kuin metsässä. Lumen tiheys kasvaa avoimessa ympäristössä, mutta vastaavaa kasvua ei havaita metsäympäristöissä. Myöskään maajääkerrosten paksuus ei kasva metsäympäristöissä tulevaisuudessa. Jäiset olosuhteet nykyilmastossa ja lämpenevinä talvina Nykyilmastossa maajäätä muodostuu keskimäärin joka toisena talvena. Usein jäiset kerrokset pehmenevät talven edetessä kiteiden muodonmuutosten seurauksena. Läpi talven säilyvä maajääkerros havaittiin mallituloksissa avoimessa ympäristössä ja tiheässä metsässä 31 % talvista sekä keskitiheässä metsässä 21 % talvista. Tulevaisuudessa maajään muodostus on hyvin yleistä, mutta jääkerrosten pehmeneminen ei ole yhtä todennäköisiä kuin nykyään. Tähän on syynä pitkien pakkasjaksojen harvinaistuminen. Joinakin talvina maajää kerros saattaa sulaa kokonaan. Läpi talven säilyvän maajääkerroksen muodostuminen on silti tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä yleisempää. Sitä esiintyy mallinnustulosten perusteella vuosina avoimessa ympäristössä 79 % talvista, keskitiheässä metsässä 55 % talvista ja tiheässä metsässä 52 % talvista. Nykyisin harvinaisten tai poikkeuksellisten lumiolojen yleistyminen Skenaariojaksolla ( ) lumipeite muodostuu yleisesti niin myöhään, että nykyilmastossa ajankohta olisi harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen myöhäinen (kuva 2a). Myös nykyilmastossa harvinaisen tai poikkeuksellisen aikaisten lumi-

7 Taulukko 2. Kolmen vaikean lumiolosuhteen kuvaus ja niihin liittyvät haastattelukysymykset. TTable 2. A description of three difficult snow conditions and the interview questions posed to the herders. Vaikea lumiolosuhde Difficult snow condition Kuvaus Description 1. Laidunten jäätyminen, Sää on epävakainen alkutalven aikana, märkä lumi jäätyy laitumille, tai paksu jääkerros ja/tai jääkerrosten muodostuu maan pintaan/lumeen talven aikana, kun lämpötila laskee vesisateen tai muodostuminen lumeen suojasään jälkeen Formation of ground ice Weather is unstable during the early winter, and wet snow freezes on the pastures, and/or ice layers or a thick icy layer is formed during the winter when the temperature falls after in the snowpack a rain-on-snow-event or a thaw during a warm spell 2. Poikkeuksellisen syvä lumi Paksu lumipeite muodostuu sakeiden ja usein toistuvien lumisateiden seurauksena Exceptionally deep snow Heavy and frequent snow falls cause snow to accumulate throughout the winter; an exceptionally deep snow cover is formed 3. Myöhäinen lumen sulaminen Lumi sulaa ja pälviä muodostuu myöhään ja kasvukauden alku viivästyy Late snowmelt Snow melts late, snow-free sites are formed and the beginning of the growing season is delayed Kysymykset liittyen vaikeisiin lumiolosuhteisiin (1. 3.) Questions referring to difficult snow conditions (1. 3.) Kuinka selviät tilanteesta? How do you cope with the situation? Mitä muita selviytymistapoja tiedät? What other strategies do you know of? Kuinka eri tekijät vaikuttavat siihen miten selviydyt tilanteesta? 26 tekijää arvioidaan asteikolla 5 +5 (taulukko 9) What is the impact of different factors on how you cope with the situation? 26 factors to be evaluated on a scale from 5 to +5 (Table 9) Mitä tietolähteitä käytät, kun teet päätöksen selviytymisstrategian käytöstä? Which data sources do you use when you decide on which strategy to use? peitteiden sulamisten (kuva 2b) ja avoimen ympäristön ohuiden lumipeitteiden (kuva 2c) esiintyminen yleistyy. Tulevaisuudessa ei juuri esiinny nykyään harvinaisen tai poikkeuksellisen aikaisia lumipeitteen muodostumisia, myöhäisiä lumen sulamisia tai syviä lumipeitteitä. Skenaariojakson aikana avoimen ympäristön lumi oli mallitulosten mukaan useimpina vuosina keski- ja lopputalvella niin tiheää, että nykyilmastossa tiheys olisi harvinaisen tai poikkeuksellisen suuri (kuva 2d). Sama näkyy maajääkerrosten paksuudessa lähes joka toisena talvena (kuva 2e). Nykyilmaston ja skenaariojakson välillä ei ole eroa harvinaisen tai poikkeuksellisen alhaisten lumen tiheyden tai maajääkerrosten paksuuden arvoissa. Muuttuvien talviolojen vaikutus poroihin ja poronhoitotyöhön Kun porojen ravinnonsaanti heikkenee vaikeiden lumiolojen, kuten maajään, lumessa olevien jäisten kerrosten, paksun lumipeitteen tai myöhäisen lumen sulamisen vuoksi, porot hajaantuvat etsimään ravintoa sieltä, missä sitä on paremmin saatavilla. Porojen hajaantumista saattaa aiheuttaa myös ravinnon laadun heikkeneminen, esimerkiksi ravintokasvien homehtuminen (Kumpula ym. 2000, Turunen ym. 2009) tai vastaavasti ravinnon saatavuuden parantuminen, esimerkiksi syksyn runsaiden sienisatojen johdosta. Myös lumipeitteen puuttuminen ja porojen myöhäinen ja/tai eriaikainen rykimä saattavat hajaannuttaa poroja (taulukko 5). Lumipeitteen muodostuminen myöhään tai sen epäyhtenäisyys vaikeuttaa sekä moottori kelkan että mönkijän käyttöä. Porojen kokoaminen erotuspaikoille saattaa vaikeutua ja porotokkien hukkumisriski lisääntyä, mikäli jokien ja järvien jääpeite on heikko ja/tai muodostuu myöhään syksyllä. Joissakin paliskunnissa viivästynyt jäänmuodostus saattaa helpottaa poronhoitotöitä, sillä avoimet vesistöt toimivat esteinä porojen liikkumiselle. 13

8 Taulukko 3. SNOWPACK-mallin tuottama lumipeitteen muodostumis- ja sulamispäivä sekä lumen syvyys (keskiarvo, vaihteluväli) Sodankylässä nykyilmastossa ( ) ja skenaariojakson ( ) aikana. Table 3. Statistics produced by the SNOWPACK model on snow cover formation and melt dates (average, range) for the recent climate ( ) and the scenario ( ) periods in Sodankylä Lumipeitteen muodostumispäivä, Formation date ( ) ( ) Lumipeitteen sulamispäivä, Melt date 11.5 ( ) 25.4 ( ) Lumen maksimisyvyys, avoin ympäristö (cm), Max snow depth, treeless environment (cm) 91 (54 126) 67 (43 98) Lumen maksimisyvyys, keskitiheä metsä (cm), Max snow depth, forest, mean (cm) 60 (35 92) 36 (18 59) Lumen maksimisyvyys, tiheä metsä (cm), Max snow depth, forest, dense (cm) 50 (30 83) 30 (15 52) Esiintyminen (%) Occurences (%) Esiintyminen (%) Occurences (%) Esiintyminen (%) Occurences (%) a) Lumen tulo, snow formation Harvinaisen myöhäinen Unusually late Lumen sulaminen, snowmelt b) Harvinaisen aikainen Unusually early c) Lumen syvyys, snow depth Harvinaisen ohut Unusually thin Poikkeuksellisen myöhäinen Exceptionally late Poikkeuksellisen aikainen Exceptionally early Poikkeuksellisen ohut Exceptionally thin Kuva 2. Harvinaisen ja poikkeuksellisen myöhäisen lumipeitteen muodostumispäivän (a), aikaisen lumen sulamisen (b), ohuen lumipeitteen (c), tiheän lumen (d) ja paksun maajääkerroksen (e) esiintymistiheydet Sodankylässä avoimessa ympäristössä vertailujakson ( ) ja skenaariojakson ( ) aikana. Harvinainen tarkoittaa esiintymistiheyttä kerran 10 talvessa ja poikkeuksellinen kolme kertaa sadassa talvessa. Alku-, keski- ja lopputalvi viittaavat ajanjaksoihin , ja Fig. 2. Occurrence of unusually and exceptionally late snow cover formation (a), early snowmelt (b), thin snow cover (c), dense snow cover (d) and thick ground ice layers (e) during recent climate conditions ( ) and the scenario ( ) period in the open environment in Sodankylä. Unusual means once in 10 winters and exceptional three times in 100 winters in a control climate. Early, mid-, and late winter are treated separately in panels d and e. Early, mid- and late winter refer to the time period of Oct 1 Dec 15, Dec 16 Feb 28 and Mar 1 May 15, respectively. Esiintyminen (%) Occurences (%) Esiintyminen (%) Occurences (%) d) Lumen tiheys, snow density Harvinaisen tiheä Unusually dense Harvinaisen paksu Unusually thick Poikkeuksellisen tiheä Exceptionally dense Poikkeuksellisen paksu Excetionally thick Alkutalvi Early winter Keskitalvi Mid-winter Lopputalvi Late winter e) Maajään paksuus, ground ice thickness Alkutalvi Early winter Keskitalvi Mid-winter Lopputalvi Late winter 14

9 Taulukko 4. Mallin tuottama maajään paksuus (keskiarvo, vaihteluväli) Sodankylässä nykyilmastossa ( ) ja skenaariojakson ( ) aikana. Alku-, keski- ja lopputalvi viittaavat ajanjaksoihin , ja Table 4. Statistics produced by the model for ground ice thickness (average, range) for the recent climate ( ) and the scenario ( ) periods. Early, mid- and late winter refer to the periods Oct 1 Dec 15, Dec 16 Feb 28, and Mar 1 May 15, respectively. Alkutalvi, Early winter Keskitalvi, Mid-winter Lopputalvi, Late winter Avoin ympäristö (cm), Open environment (cm) 1.0 (0 5.4) 0.4 (0 4.0) 2.3 (0 9.2) 6.9 (0 23.2) 13.6 ( ) 17.8 (0 39.1) Keskitiheä metsä (cm), Forest, mean (cm) 0.3 (0 2.2) 0.1 (0 2.2) 2.5 (0 14.5) 2.2 (0 10.8) 9.6 ( ) 3.2 (0 21.7) Tiheä metsä (cm), Forest,dense (cm) 0.2 (0 2.0) 0.1 (0 1.9) 2.7 (0 13.7) 2.0 (0 14.8) 8.6 ( ) 2.5 (0 19.3) Taulukko 5. Syksyn olosuhteiden vaikutuksia poronhoitoon ja poronhoitajien käyttämiä selviytymiskeinoja nykyään ja tulevaisuudessa. Table 5. Impacts of autumn conditions on herding, and the strategies applied by herders to cope with these impacts in the present and future. Syksyn olosuhde Vaikutus poroihin / poronhoitoon Selviytymiskeinoja Autumn condition Impact on reindeer / reindeer herding Coping strategies Lämmin syksy. Maa Rykimä viivästyy ja eriaikaistuu, Late rut, Paimennuksen tehostaminen routaantuu ja lumi- not synchronized among reindeer Increased control over herds ja jääpeite muodostuvat Porojen kokoaminen ja liikuttaminen erotuspaikoille Helikopterin käyttö porojen myöhään vaikeaa, Difficult to gather and move herds kokoamisessa, Use of helicopter Warm autumn. Late to the round-up sites in gathering reindeer appearance of soil frost Vasapainot alenevat viivästyneiden erotusten vuoksi, Heikkojen jäiden välttäminen and late formation of lihaa on vähemmän myytäväksi, Decreased calf weight Avoidance of weak ice snow and ice cover due to delayed round-ups, less meat for sale Riski hukkumisonnettomuuksille kasvaa, Increased probability of animals drowning Lisätöitä ja kuljetuskustannuksia, Increased working hours and transportation expenses Paljon sieniä Porot hyvässä kunnossa, mutta hajaantuvat ravinnon Paimennuksen tehostaminen Abundant mushroom perässä, Reindeer fit, but herds break loose after Control over the herds is increased crops mushrooms Porojen kokoaminen erotuspaikoille vaikeaa. Difficult to gather and move herds to the round-up sites Lisätöitä ja kuljetuskustannuksia Increased working hours and transportation expenses Homeiden muodos- Porot hajaantuvat hakemaan parempilaatuista ravintoa Paimennuksen tehostaminen tuminen laitumille Herds break loose to seek higher-quality forage Increased control over herds loppusyksystä Kuolleisuutta homeiden (sienimyrkkyjen) vuoksi Laidunympäristön monipuolisuuden Mold formation on Deaths of reindeer due to mould (mycotoxins) hyödyntäminen, Intensified utilization vegetation in late of pasture diversity autumn Lisäruokinta, Supplementary feeding 15

10 Porojen hajaantuminen lisää työtunteja ja poltto aineen kulutusta, minkä johdosta kustannukset kasvavat. Erotusten ja teurastusten viivästyminen saattaa aiheuttaa myös sen, että poronhoitajilla on vähemmän lihaa myytävänä alhaisempien vasapainojen vuoksi. Vasat alkavat menettää painoaan nopeasti pakkasten ja lumipeitteen ilmaannuttua, etenkin luonnonlaitumiin perustuvassa poronhoidossa (Heikkinen ym. 2012). Haastatellut poronhoitajat kokivat talvisen maajään muodostumisen kaikkein suurimmaksi haittatekijäksi (taulukko 6). Poronhoitajat kertoivat selvinneensä jopa poikkeuksellisen paksusta lumipeitteestä, mikäli porot pääsivät kaivamaan pohjakasvillisuutta. Esimerkiksi Poikajärven paliskunnassa lumipeitteen ei koettu haittaavan poronhoitotöitä, kun taas Kyrön paliskunnassa se koettiin haastavaksi: Tuo on kaikkein pahin ajanjakso, kun on paljon lunta ja se on pehmeää, ei kahlota, se [poro] ei pääse kulkemaan eikä oikein pohjaankaan kaivamaan ja [lumi] pakkaa tykkylumipuissa, se [poro] ei saa mitään, ne lähtee jolokeissaan käveleen sammaa jäläkee, kävelee kymmeniä kilometrejä. Talven suurin lumen syvyys vuosina oli Poikajärvellä keskimäärin 68 cm, Kyrössä 101 cm ja Käsivarressa 110 cm (Rasmus et al. 2014a). Myöhäinen lumen sulaminen ja kasvukauden alku saattavat aiheuttaa sen, että kantavilla tai imettävillä vaatimilla ei välttämättä ole riittävästi ravintoa energiankulutukseensa nähden. Tilanne voi olla katastrofaalinen vastasyntyneille vasoille, jotka saattavat menehtyä syvään ja pehmeään lumeen tai joutua petoeläinten saaliiksi (Vuojala-Magga ym. 2011) (taulukko 7). Poronhoitajien näkemys on, että lyhenevä lumipeitteinen aika hyödyttää poroja ja poroelinkeinoa (taulukko 3). Etenkin aikaistuva lumen sulaminen (kuva 2b, taulukko 3) ja kasvukauden alku nähtiin elinkeinoa hyödyttävänä tekijänä. Tuoreen ja helposti sulavan ravinnon saatavuuden parantuminen touko-kesäkuussa on edullista vaatimille ja niiden vastasyntyneille vasoille (Mårell ym. 2006, Turunen ym. 2009, Tveraa ym. 2013). Talvilämpötilojen nousu saattaa epäsuorasti vähentää tunturikoivikoita, mitkä ovat tärkeää poron alkukesän ravintoa etenkin tunturipaliskunnissa (taulukko 6). Tämä johtuu siitä, että koivun lehtiä ravintonaan käyttävien tunturimittarin Epirrita autumnalis ja hallamittarin Operophthera brumata munien talvehtiminen helpottuu ja saattaa siten lisätä koivikoita tuhoavien mittaritoukkien joukkoesiintymisiä (Jepsen ym. 2008, Turunen ym. 2010, 16 Vuojala-Magga & Turunen 2015). Myös uusia ja jo tunnettuja porolle haitallisia hyönteisloisia, verta imeviä hyönteisiä ja tauteja saattaa leudontuvien talvien johdosta esiintyä tulevaisuudessa aiempaa runsaammin (Härkönen ym. 2010, Laaksonen ym. 2010). Kesän olot vaikuttavat talvesta selviytymiseen Vaikka talvi on poroille vaikein vuodenaika, haastatellut poronhoitajat poikkeuksetta raportoivat, että poron kuntoon ja talvesta selviämiseen vaikuttavat kaikkien vuodenaikojen olot (taulukko 5 8). Esimerkiksi aikainen kevät ja edulliset olosuhteet kesällä auttavat poroja toipumaan vaikeankin talven rasituksista. Hellekesinä etenkin vasat kärsivät korkeista lämpötiloista ja verta imevistä hyönteisistä (räkästä), jolloin huonokuntoisen poron voi olla vaikea selvitä tulevasta talvesta. Hyönteisten määrän on todettu olevan riippuvuussuhteessa kesä ajan lämpötilaan sekä tuulisuuteen. Hyönteisten aiheuttama stressi vaikuttaa poron painoon, lisääntymiseen sekä kuolevuuteen, koska niiden tuottama häirintä vähentää laiduntamiseen käytettyä aikaa ja lisää energiankulutusta (Helle &Tarvainen 1984, Hagemoen & Reimers 2002, Weladji ym. 2003). Myös erittäin kylmä ja sateinen kesä voi heikentää vasojen kasvua (taulukko 8). Ilmaston lämpeneminen ja pidentyvät kasvukaudet muuttavat vähitellen poron kesä- ja talvilaidunten kasvilajisuhteita (taulukko 8). Metsät tihenevät, rehevöityvät ja levittäytyvät yhä pohjoisemmaksi ja ylempiin korkeusvyöhykkeisiin. Jäkälävaltaiset tunturikankaat korvautuvat vähitellen subarktisilla tunturikoivikoilla ja boreaalisilla havumetsillä. Porojen tärkein talviravinto, maajäkälät, väistyy varpujen ja heinien runsastuessa sub- ja keskiarktisissa ekosysteemeissä (Turunen ym. 2009, 2010). Poronhoitajien selviytymiskeinot vaikeissa talvioloissa Selviytyäkseen yhä haasteellisemmista säistä ja lumi oloista poronhoitajat lisäävät porojen hallintaa, tehostavat laidunmaan monimuotoisuuden hyödyntämistä, ottavat poroja tarhoihin ja aloittavat niiden lisäruokinnan tai tehostavat sitä (taulukko 5 7). Teknisillä apuvälineillä on tärkeä merkitys vaikeista talvioloista selviämisessä. Uudet viestintä- ja tietotekniset välineet, esimerkiksi porojen GPS-pannat auttavat eläinten liikkumisen

11 Taulukko 6. Talviolosuhteiden vaikutuksia poronhoitoon ja poronhoitajien käyttämiä selviytymiskeinoja. Table 6. Impacts of winter conditions on herding, and the strategies applied by herders to cope with them. Talven olosuhde Vaikutus poroihin / poronhoitoon Selviytymiskeinoja Winter condition Impact on reindeer / reindeer herding Coping strategies Maajään tai jääkerrosten Porot hajaantuvat hakemaan helpommin saatavilla Paimennuksen tehostaminen, Increased muodostuminen lumi- olevaa ravintoa, Herds break loose to find higher control over herd peitteeseen availability of forage Laidunympäristön monipuolisuuden Ice formation in the Lisätöitä ja kuljetuskustannuksia, Increased hyödyntäminen, Intensified utilization ground and snowpack working hours and transportation expenses of pasture diversity Lisäruokinta, Supplementary feeding Porojen ottaminen tarhoihin, Reindeer taken into enclosures Syvä lumipeite Liikuminen ja kaivaminen kuluttavat porojen Paimennuksen tehostaminen (vähentää myös Deep snow energiavarantoja, Moving and digging deplete petovahinkoriskiä), Increased control over energy stores of reindeer herds (also decreases vulnerability to predators) Syvä ja pehmeä lumi Liikkuminen moottorikelkoilla vaikeaa Laidunympäristön monipuolisuuden Deep and soft snow Moving by snowmobile difficult hyödyntäminen, Intensified utilization Petovahinkojen riski kasvaa Increased of pasture diversity vulnerability of reindeer to predators Lisäruokinta, Supplementary feeding Jälkien ajaminen moottorikelkalla porojen liikkumisen avuksi, Track making for reindeer by snowmobile Pitkät pakkasjaksot Porojen energiavarannot hupenevat nopeammin Lisäruokinta, Supplementary feeding Long periods of extrem- Energy storages of reindeer depleted faster ely low temperatures Kovat tuulet tai myrskyt Porot hajaantuvat lumelle tippuneiden luppo- Luonnonravinnon hyödyntäminen Strong winds, storms jäkälien perässä, Herds break loose to feed on Utilization of natural forage arboreal lichens that have fallen on snow from Paimennuksen tehostaminen trees ( lichen rain ) Increased control over herds Pitkät lumettomat jaksot Ravinnon saatavuus paranee, poron kasvu Luonnonravinnon hyödyntäminen Long snowless period lisääntyy, Increased availability of forage, Utilization of natural forage improved growth of reindeer Vähemmän tarvetta lisäruokintaan Less need for supplementary feeding Vähemmän ruokinnasta johtuvia kuluja Less expenses due to feeding Lämpimämmät talvet Verta imevien hyönteisten, loishyönteisten ja Loislääkitys, Anti-parasite medication Warmer winter tautien lisääntyminen, Increased insect Karkotteet, Repellents harassment, parasites and diseases Muutokset laidunkierrossa tunturikoivu- Vähemmän koivun lehtiin, mutta enemmän tuhojen seurauksena, Changed pasture heiniin ja ruohoihin perustuvaa kesäravintoa, rotation due to destruction of birch forest parantunut näkyvyys mittaritoukkien aiheuttamien by geometrid moths tunturikoivutuhojen johdosta, Less birch leaves, but more graminoids and herbaceous plants as summer forage, improved visibility due to destruction of birch forest by geometrid moths 17

12 tarkkailussa. Esimerkiksi Pohjois-Sallassa käytetään helikopteria porojen kokoamisessa erotuksiin. Porojen hallinnan lisääminen tarkoittaa niiden kokoamisen ja paimennuksen tehostamista ohjaamalla tokka syvälumisena talvena ohut lumisille alueille, esimerkiksi tuntureihin, tai ajamalla se moottorikelkalla ympäri useamman kerran päivässä, mikä myös suojaa poroja pedoilta. Laidunympäristön monipuolisuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi laidunkierron avulla. Toisissa paliskunnissa, kuten Pohjois-Sallassa, luotetaan vapaaseen laidunnukseen ja poron kykyyn löytää monipuolisessa ympäristössä ravintonsa, kun taas toisissa paliskunnissa poroja aktiivisesti ohjaillaan sopiville laidunmaille. Kaikissa tutkimuspaliskunnissa Poikajärveä lukuun ottamatta (sijaitsee kaupungin ja liikenneverkkojen läheisyydessä) on käytössä laidunkierto. Useissa paliskunnissa laidunkiertoaidat erottavat kesä- ja talvilaitumet toisistaan ja estävät poroja lumettomana aikana tallaamasta talvialueiden jäkälikköjä (Kumpula ym. 2011). Käsivarren paliskunnassa kullakin siidalla on omalla alueellaan laidunkiertonsa. Osa poronhoitajista esitti, että mikäli poronhoidon sopeutumista lämpeneviin talviin halutaan tukea, tulisi tuki kohdistaa ensisijaisesti luonnonlaitumien järkevän käytön suunnitteluun ja laidunkierron toteuttamiseen. Usein laidunkierron järjestäminen ei ole kuitenkaan mahdollista joko luonnonolojen tai muun maankäytön vuoksi. Tärkeä selviytymiskeino vaikeissa sää- ja lumioloissa on porojen lisäruokinta joko maastoon tai tarhaan. Lisäruokinta auttaa eläimiä saavuttamaan (tai ylläpitämään) riittävän kunnon talven yli ja tuottamaan painavampia vasoja (Helle & Jaakkola 2008, Turunen ym. 2013, Turunen & Vuojala-Magga 2014). Kumpula ym. (2015) mukaan systemaattinen maastoruokinta nostaa poronhoidon tuottavuutta merkittävästi, mutta hyvää tuottavuutta ei saavuteta ilman riittäviä ja tarpeeksi monipuolisia laidunresursseja. Lisäruokinta voidaan aloittaa vaikeiden olosuhteiden vuoksi tai sitä voidaan tehostaa niiden aikana. Ruokintaa on arvosteltu sen kalleuden, porojen käyttäytymisen muuttumisen, tautiriskin lisääntymisen sekä maaperään ja kasvillisuuteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vuoksi (Aschfalk ym. 2003, Halvorsen 2012, Turunen ym. 2013, Turunen & Vuojala-Magga 2014). Lisäruokinta saattaa myös houkutella petoeläimiä: Siinä on monta tekijää, ei pelkästään se, että miten poro ellää ja mikä on tilanne, vaan myös pedot, mitkä huomaa että porot 18 ruokitaan kassaan yhteen paikkaan, niin se peto huomaa, että se on helppo mennä siihen, jonkun saa aina kiinni kuitenkin (Käsivarsi). Haastateltujen poronhoitajien mukaan vasontaaikana ei voi enää tehdä paljoakaan vaikeista sääja lumioloista selviytymisen hyväksi. Vasovia vaatimia on koetettu paimentaa sopiville alueille, ja esimerkiksi Käsivarressa osa poronhoitajista harjoittaa aitavasotusta, jolloin vasat saavat korva merkkinsä välittömästi syntymänsä jälkeen. Aitavasotus on kuitenkin kallista porojen ruokinnan vuoksi, ja tautiriski saattaa kasvaa (Aschfalk ym. 2003, Halvorsen 2012). Muun muassa Pohjois-Sallassa oli sotien jälkeen vielä käytössä hihnavasotus, jossa vaatimet vasotettiin hihnassa (Hannula 2000). Vasotusalueilla kukin vaadin siirrettiin 2 4 kertaa vuorokaudessa tuoreeseen jäkäläkohtaan vasan syntymään saakka. Työläs hihnavasotus hylättiin 1960-luvulla lisääntyneen metsätalouden ja kasvavien poromäärien myötä. Talvilaidunten heikkenemisen seurauksena hihnassa vasotetuille poroille oli vaikea löytää enää riittävän hyväkuntoisia jäkäliköitä (Hannula 2000, Turunen & Vuojala-Magga 2013). Talviolojen muuttuessa vaikeiksi päätös selviytymiskeinosta on tehtävä nopeasti. Haastattelujen mukaan päätös perustuu omaan ja muiden poronhoitajien kokemusperäiseen tietoon ja havaintoihin. Säätä tarkkaillaan, lumen rakennetta tutkitaan kaivamalla kuoppia lumeen, ja porojen käyttäytymistä ja liikkumista seurataan GPS-pantojen avulla. Ennen päätöksen tekoa keskustellaan tilanteen mukaan perheenjäsenten, sukulaisten, tokkakunnan/siidan jäsenten kanssa tai paliskunnan poroisännän ja hallituksen kanssa. Osa poronhoitajista oli sitä mieltä, että yksilöllinen päätöksenteko poronhoidossa on lisääntynyt kollektiivisen päätöksenteon kustannuksella. Esimerkiksi nykyään on entistä yleisempää ottaa omat porot itsenäisesti kodin lähellä sijaitseviin tarhoihin ja sillä tavalla kantaa yksilöllinen vastuu eläinten talvihoidosta. Vaikeista talvioloista selviytymiseen vaikuttavat tekijät Haastattelujen mukaan petoeläinten aiheuttamat vahingot haittasivat eniten poronhoitajien selviytymistä vaikeista talvioloissa (taulukko 9). Poronhoitovuonna Suomessa korvattiin petojen (ahma Gulo gulo, susi Canis lupus, karhu Ursus arctos, ilves Lynx lynx, maakotka Aquila chrysaetos) tappamaa poroa. Tutkimus-

13 Taulukko 7. Kevään olosuhteiden vaikutuksia poronhoitoon ja poronhoitajien käyttämiä selviytymiskeinoja. Table 7. Impacts of spring conditions on herding, and the strategies applied by herders to cope with them. Kevään olosuhde Vaikutus poroihin / poronhoitoon Selviytymiskeinoja Spring condition Impact on reindeer / reindeer herding Coping strategies Aikainen lumen Tuoretta ravintoa saatavilla, parantunut porojen Tuoreen ravinnon hyödyntäminen sulaminen kunto ja kasvu, Increased availability of fresh forage, Utilization of fresh forage Early snowmelt improved condition and growth of reindeer Myöhäinen lumen Etenkin kantavien vaatimien energiavarannot hupenevat Aitavasotus, Fence calving sulaminen Energy stores of pregnant hinds in particular are depleted Porojen paimennus vähälumisille Late snow melt Tuoretta ravintoa ei saatavilla alueille, Herding pregnant hinds Decreased availability of fresh forage to snow-free regions Vasoja menehtyy syvään ja pehmeään lumeen Perishment of new-born calves in deep and soft snow Lumen päälle syntyneitä vasoja jää petoeläinten saaliiksi Calves born on snow vulnerable to predators Taulukko 8. Kesän olosuhteiden vaikutuksia poronhoitoon ja poronhoitajien käyttämiä selviytymiskeinoja. Table 8. Impacts of summer conditions on herding in summer, and the strategies applied by herders to cope with them. Kesän olosuhde Vaikutus poroihin / poronhoitoon Selviytymiskeinoja Summer condition Impact on reindeer / reindeer herding Coping strategies Pitkät helteet Porot, etenkin vasat kärsivät kuumuudesta ja verta Vältetään merkintää kuumimpina Long hot periods imevistä hyönteisistä, etenkin merkintöjen aikaan. aikoina, Avoidance of hot periods Reindeer, particularly calves, suffer from heat and in marking calves insects especially during calf-marking Lykätään merkintöjä Rescheduling of calf-marking Pitkäkestoiset rankkasateet Long-lasting heavy rains Vasat kärsivät, kasvu hidastuu Calves suffer, growth retarded Lämpimämmät ja Tundra ja jäkälävaltaiset tunturikankaat korvautuvat tunturi- Muutoksia poronhoitokäytännöissä pidemmät kasvukaudet koivikoilla ja havumetsillä, Tundra and lichen dominating metsittymisen seurauksena Warmer and longer mountain birch forests replaced by conifer forests Changes in the herding practices growing seasons Talviravinnon saatavuus vähenee ja/tai sen kasvilaji- due to expansion of forests koostumus muuttuu, Less winter forage and/or it has changed species composition Heikompi näkyvyys tiheämpien metsien vuoksi Weaker visibility due to denser forests paliskunnista määrä oli suurin Käsivarressa ja pienin Poikajärvellä (PY 2015). Petojen ja petovahinkojen määrä on kasvanut viime vuosina. Lumiolot näyttävät vaikuttavan voimakkaasti petovahinkojen syntyyn. Vahinkoja syntyy erityisesti silloin, kun lumi kantaa kävelevän poron ja esimerkiksi ahman, mutta ei pakoon pyrkivää poroa. Tuonkaltaiset olosuhteet aiheuttivat suuria ahmavahinkoja esimerkiksi Kyrön paliskunnassa talven aikana. Petokannan vahvistuminen on osaltaan heikentänyt elinkeinon tuottavuutta etenkin poronhoitoalueen itä- ja kaakkoisosissa (Kainulainen 2011). Ratkaisun tilanteeseen olisi oltava kompromissi poroelinkeinon hyväksymien menettelytapojen ja uhanalaisten eläinten suo je luun liittyvien kansainvälisten sitoumusten (CITES 1976, Bern Convention 1986, Council Directive 92/43/EEC, CBD 1994) välillä. Toiseksi eniten selviytymistä vaikeissa lumioloissa haittasi muu maankäyttö: metsätalous, 19

14 Taulukko 9. Eri tekijöiden vaikutus siihen, miten hyvin poronhoitajat selviytyvät vaikeista talvioloista, erityisesti maajään muodostumisesta ja syvälumisesta talvesta. Haastateltavia poronhoitajia pyydettiin arvioimaan 26 tekijän vaikutusta heidän selviytymiseensä poronhoitotöissä asteikolla 5 +5 ( 5 = vaikeuttaa selviytymistä erittäin paljon, 0 = ei lainkaan ja +5 = helpottaa selviytymistä erittäin paljon). Taulukossa on esitetty poronhoitajilta saatujen vastausten (n = 15 18) keskiarvot ja hajonnat. Table 9. The impact of evaluated factors on the ability of herders to cope with impacts and risks caused by difficult snow conditions, particularly ground ice and thick snow cover. Each interviewed herder (n = 15 18) was asked to evaluate the significance of 26 factors affecting his/her herding work using a scale from 5 to +5 ( 5 highly aggravates coping, 0 no influence, +5 highly facilitates coping). The table includes average values with standard deviations calculated from the answers received from herders. Keskiarvo Average Keskihajonta Standard deviation Vastausten määrä Number of answers Helpottavat tekijät, Facilitating factors Tieto ja taito porojen käsittelystä, Knowledge and skills on treatment of reindeer Oma arvostus elinkeinoa kohtaan, Regard for the herding as a livelihood (own) Laidunympäristön monipuolisuus, Diversity of pastures Laidunkierron käyttö, Use of pasture rotation Teknisten apuvälineiden käyttö, Use of technical devise Lisäruokinta, Supplementary feeding Porojen laidunnustapa (paimennus ym), Herding tradition Paliskunnan tuki, Support provided by herding co-operative Luppolaitumien määrä, Amount of arboreal lichen pasture Muun yhteiskunnan tuki, Support provided by other society Muiden arvostus elinkeinoa kohtaan, Regard for the livelihood (others) Omien peltojen määrä, Extent of own hay fields Poronhoitajien osa-/täysiaikaisuus, Part-/full-time employment of herders Sääennustusten laatu, Quality of weather forecast Työvoiman määrä, The amount of labour Oman tokkakunnan/siidan tuki, Support provided by own village/siida Epävarmuus / varmuus poronhoidon jatkuvuudesta Uncertainty of the continuation of reindeer herding as a livelihood Oma taloudellinen tilanne, Own financial situation Vaikeuttavat tekijät, Aggravating factors Petoeläinten esiintyminen, Occurrence of predators Muu maankäyttö, Other land use Pororehujen hinta, Price of reindeer feeds Polttoaineiden hinta, Price of fuel Epävarmuus tulevasta maankäytöstä, Uncertainty about future land use Ihmistoiminnan aiheuttama häiriö, Disturbance caused by human activity Lainsäädäntöön liittyvät tekijät, Factors related to legislation matkailu, ihmisasutukset ja liikenneverkosto. Muun maankäytön nähtiin pienentävän ja pirstaloivan laidunpinta-alaa sekä vaikeuttavan laidun ten monipuolisuuden hyödyntämistä ja laidunkierron toteuttamista. Myös epävarmuus tulevasta maankäytöstä vaikeuttaa tilannetta. Pohjois-Sallan, Kyrön ja Käsivarren paliskuntien poronhoitajat mainitsivat suunnitelmat kaivoshankkeista ja koeporaukset. Poronhoitaja Kyröstä ilmaisi asian 20 ytimekkäästi: Tämä palkinen ei kaivosta kestä. Suojelualueiden vanhat metsät ovat erittäin tärkeitä luppolaidunalueita muun muassa Kyrön ja Pohjois-Sallan paliskunnissa, sillä ne turvaavat porojen ravinnonsaantia syvälumisina talvina tai jos lumi on jäistä. Suojelualueiden käyttö vasomisalueena on ongelmallista talvimatkailun aiheuttaman häiriön vuoksi. Haastatellut poronhoitajat korostivat aidon osallistumisen tärkeyttä maankäytön

15 suunnittelun kaikissa vaiheissa. Paliskuntain yhdistys on vastikään laatinut ohjeistuksen siitä, miten poronhoito tulisi ottaa huomioon maankäytön hankkeissa (PY 2014). Nykymuotoisen poronhoidon korkeat kustannukset, kuten pororehujen ja polttoaineen kalleus (taulukko 9), heikentävät elinkeinon kannattavuutta (Forbes ym. 2006, Heikkinen ym. 2012, Turunen & Vuojala-Magga 2014). Valtion poronhoidolle myöntämä tuki (esim. eläinkohtainen tuki) ohjaa elinkeinoa kohti suurempia poromääriä poronomistajaa kohden, eikä huomioi riittävästi pienemmän poromäärän omistavien tarpeita tai sivutoimista poronhoitoa (Saarni & Nieminen 2011). Vaikeista sää- ja lumioloista selviytymistä helpottivat eniten poronhoitajan oma tieto porojen käyttäytymisestä ja käsittelystä; myös arvostus omaa elinkeinoa kohtaan auttaa jaksamaan ja hakemaan selviytymiskeinoja (taulukko 9). Kokemusperäinen tieto laidunympäristön kasvillisuudesta, pinnanmuodoista, sääolosuhteista sekä porojen käyttäytymisestä ja käsittelystä lisäävät poronhoitajan selviytymiskykyä myös vaikeissa olosuhteissa. Monipuolisen laidunympäristön merkitys selviytymistä helpottavana tekijänä näkyi erittäin selvästi Pohjois-Sallan paliskunnassa, missä vapaan laidunnuksen periaate yhdistyy erittäin vaihtelevaan luonnonympäristöön. Laitumien monimuotoisuuden merkitys on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa (Tyler ym. 2007, Riseth ym. 2010). Haastatellut poronhoitajat kokivat elinkeinon jatkuvuuden turvatuksi, sillä tutkimuspaliskunnissa on lapsiperheitä ja nuoria poronhoitajia. Työvoiman puute kuitenkin vaikeuttaa poronhoitotöitä. Tekniset apuvälineet paikkaavat osaltaan työvoiman puutetta; joskus myös intensiivinen lisäruokinta tai porojen tarhaus on miltei välttämätöntä poronhoidon osa-aikaisuuden vuoksi. Teknisten apuvälineiden käyttö yhdistetään entistä useammin perinteisen, kokemusperäisen tiedon kanssa, mikä helpottaa ja tehostaa poronhoitotöitä. Samalla kuitenkin eri-ikäisten poronhoitajien yhdessä viettämä aika on vähäisempää kuin menneinä vuosikymmeninä: Joo ne kulkevat kotoa, katokko kun kelkat kehittyneet, mönkijät tulleet kun itte aloitin, silloin ei lähetty kotia illaksi, kolme viikkoa oli pisin aika etten käynyt kotona (Käsivarsi). Haastatteluissa nousi esiin kysymys, siirtyykö kokemusperäistä perinteistä tietoa kaikissa paliskunnissa riittävästi nuoremmalle sukupolvelle. Saamelaisalueella perinteinen tieto liittyy läheisesti siida-järjestelmään, joka lisää poronhoitotöiden joustavuutta sukupolvien välisen vuorovaikutuksen ansiosta (Vuojala-Magga ym. 2011, Vuojala-Magga & Turunen 2015). Perinteisen tietotaidon käytettävyys on todennäköisesti haasteellista poronhoitajien selviytymiselle tulevaisuudessa myös siksi, että vuosien välinen vaihtelu lisääntyy ja aiemmin harvinaiset (tai poikkeukselliset) sää- ja lumiolosuhteet, kuten maajää ja jäiset kerrokset lumessa, yleistyvät. Johtopäätökset Haastatellut poronhoitajat näkivät lyhenevän lumi peitteisen ajan, etenkin aikaistuvan lumen sulamisen ja kasvukauden alun poroelinkeinoa hyödyttävänä tekijänä. Epävakaiden alkutalvien ja yleistyvän laitumien jäätymisen nähtiin puolestaan aiheuttavan vaikeuksia poroille ja poroelinkeinolle sekä lisäävän poronhoidon kustannuksia. Poronhoidon sopeutuminen ilmastonmuutokseen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristönmuutosten sekä yhteiskunnallisten, taloudellisten ja poliittisten muutosvoimien kanssa. Tarve poronhoidolle erikseen suunnatun, ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia hillitsevän sopeutumisstrategian kehittämiseksi on huomioitu myös Suomessa (MMM 2005, 2013, 2014). Sopeutumisstrategia hyödyttäisi porotaloutta erityisesti jos se sisältäisi poronhoidon käytänteiden, kuten lisäruokinnan ja laidunkierron kehittämisen, lisäksi myös toimenpide-ehdotuksia, jotka lisäisivät elinkeinon monipuolisuutta ja kannattavuutta pitkällä tähtäimellä. Poronhoito tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa niin, että poronhoitajien osallistuminen olisi aitoa, kun se tekemiemme haastattelujen valossa on tähän asti ollut enimmäkseen muodollista. Kiitokset. Kiitämme haastatteluihin osallistuneita Käsivarren, Kyrön, Pohjois-Sallan sekä Poikajärven paliskunnan poronhoitajia, erityisesti poroisäntiä Veikko Heiskari, Ensio Pirttilä, Olli Autto, Juuso Autto ja Tuomas Palojärvi. Kiitämme hankkeen ohjausryhmää sekä Paliskuntain yhdistystä avusta aineiston ja näkökulmien valinnassa. Useat henkilöt Ilmatieteen laitokselta sekä Suomen ympäristökeskuksesta toimittivat meille tarvitsemiamme sää- ja lumiaineistoja, mistä lämpimästi kiitämme. Esitämme lämpimän kiitoksen arvokkaista kommenteista käsikirjoituksemme arvioitsijoille. Sirpa Rasmuksen tutkimusta tuki taloudellisesti Maa- ja metsätalousministeriö (Makera; hankenumero 2327/312/2011). 21

16 Photo: Minna Turunen Poron talvilaidunten määrä on vähentynyt ja niiden kunto on heikentynyt monin paikoin. The number of reindeer winter pastures has decreased and their conditions have deteriorated in many regions. Summary: Winter weather, snow conditions and herding: Reindeer herders views on climate change impacts and coping strategies Winter is the critical season for reindeer herding, with the amount and quality of snow being among the most important factors determining the condition of reindeer and the annual success of the livelihood. Winter temperatures, the number of thaw days and winter precipitation are projected to increase in the reindeer management area of Finland, while the occurrence of soil frost will decrease (Table 1). Our first aim was to model the future ( ) snow conditions in northern Finland, including the quantities related to ground ice and/or ice layers within the snowpack, exceptionally deep snow and late snowmelt. Secondly, we studied the strategies herders use to cope under the impacts of difficult weather and snow conditions by interviewing 21 herders (Table 2). SNOWPACK modelling indicates that snow cover formation will be delayed by an average of 19 days and snow will melt 16 days earlier during the period when compared to (Table 3). A more frequent occurrence of ground ice persisting throughout the winter will be observed, and the ice layers in open environments will be thicker in the future. Snow cover will 22 be 26 40% thinner and snow in open environments will be denser. The variability between winters will grow (Figures 1 2, Table 4). The impacts of a changing climate and difficult weather and snow conditions on herding, and the strategies applied by herders to cope with them during the herding year during the present and in the future are presented in Tables 5 8. Herders unanimously reported that the winter survival, condition and productivity of reindeer depend on the cumulative impacts of the weather during the entire reindeer-herding year. Dispersing is the most immediate reaction by reindeer to the decreased availability of forage caused by difficult snow conditions. To cope with the impacts of adverse climatic conditions, herders increase control over their herds, intensify the use of pasture diversity, place reindeer into enclosures and/or begin or intensify feeding. Our study also revealed that predators, competing land uses and the high prices of supplementary feeding and fuel were major threats to the herders coping capacity (Table 9). Coping capacity was facilitated by e.g. the herders experience-based traditional knowledge (TK) and skills, a diversity of pasture environments and the use of pasture rotation. More often than before herders combine their TK and skills with technical applications, which greatly facilitate herding. Through the ages, herders have managed with the difficult weather and snow conditions using their TK and skills related to reindeer, pastureland and herding practices, although difficult conditions led to higher reindeer losses in the past compared to today. The greatest future threats to the coping capacity of herding are predators and the resources required by conflicting land uses e.g. mining. New future threats to herding can arise in the form of diseases, parasites and insect harassment caused by rising temperatures and/or the use of reindeer enclosures. The projected predictability decrease in weather patterns and in the timing of snow and ice extent and stability, as well as increased variability between years and in the occurrence of what have been rare or exceptional weather and snow conditions, will challenge the applicability of herders TK as a future coping strategy. Development of adaptation strategies for reindeer herding in particular could support both the economic and cultural viability of the livelihood, especially if the efforts involve the active participation of herders. The adaptation strategies adopted should include not only the reorganization of management systems and herding practices, as discussed in our present study, but also policies enhancing the profitability and diversification of the livelihood and mitigating the adverse effects of climate change, increased predator populations and competing land uses. Kirjallisuus/References ACIA 2005: Arctic Climate Impact Assessment. Cambridge University Press, New York. Anttonen, M., Kumpula, J. & Colpaert, A. 2011: Range selection by semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus) in relation to infrastructure and human activity in the boreal environment,northern Finland. Arctic 64 (1): Aschfalk, A., Josefsen, T.D., Steingass, H., Muller, W. & Goethe, R. 2003: Crowding and winter emergency feeding as predisposing factors for kerato-conjunctivitis in semi-domesticated reindeer in Norway. Deutsche

17 Tierarztliche Wochenschrifte 110 (661): Barry, R.G., Armstrong, R., Callaghan, T., Cherry, J., Gearheard, S., Nolin, A., Russell, D.Z.C. 2007: Chapter 4 Snow. UNEP: Global outlook for Snow and Ice, pp LowRes.pdf Bartelt, P. & Lehning, M. 2002: A physical SNOWPACK model for the Swiss avalanche warning: Part I. Numerical model. Cold Reg. Sci. Technol. 35: Bavay, M., Lehning, M., Jonas, T. & Löwe, H. 2009: Simulations of future snow cover and discharge in Alpine headwater catchments. Hydrological Processes 22, doi: /hyp Bulgarova, T. 2010: Climate change, vulnerability and adaptation among Nenets reindeer herders. In: Hovelsrud, G.K. & Smit, B. (eds), Community Adaptation and Vulnerability in Arctic regions. Pp Springer Science+Business Media B.V. Bern Convention 1986: Convention on the conservation of European wildlife and natural habitats default_en.asp CBD 1994: Convention on Biological Diversity (Finland) CITES 1976: Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora Collins, W.B. & Smith, T.S. 1991: Effects of wind-hardened snow on foraging by reindeer (Rangifer tarandus). Arctic 44: Council Directive 92/43/EEC of 21 May 1992 on the conservation of natural habitats and wild fauna and flora. upload/downloads/document_centre/op_resources/ HABITAT_DIRECTIVE_92-43-EEC.pdf Eklund, J. 2010: Lumiolojen muutokset Pohjois- Euroopassa ENSEMBLES-hankkeen alueellisissa ilmastomallisimulaatioissa. M.Sc. Thesis. University of Helsinki (in Finnish). Fancy, S.G. & White, R.G. 1985: Energy expenditures by caribou while cratering in snow. J. Wildlife Managem. 49: Forbes, B.C., Bölter, M., Müller-Wille, L., Hukkinen, J., Müller, F., Gunslay, N. & Konstantinov, Y. 2006: Reindeer Management in Northernmost Europe. Linking Practical and Scientific Knowledge in Social- Ecological Systems. Ecol. Studies 184. Springer-Verlag, Berlin. Forbes, B.C. & Stammler, F. 2009: Arctic climate change discourse: the contrasting politics of research agendas in the West and Russia. Polar Res. 28: Furberg, M., Evengam, B. & Nilsson, M. 2011: Facing the limit of resilience: perceptions of climate change among reindeer herding Sámi in Sweden. Global Health Action 2011, 4. doi: /gha.v4i Hagemoen, R.I.M. & Reimers, E. 2002: Reindeer summer activity pattern in relation to weather and insect harassment. J. Animal. Ecol. 71(5): Halvorsen, O. 2012: Reindeer parasites, weather and warming of the Arctic. Polar Biol. 35: doi: /s Hannula, M. 2000: Porojen hihnavasotusperinne. Maa- ja metsätalousministeriö. Lapin painotuote, Kemijärvi (in Finnish). Hansen, R.B., Aanes, R., Herfindal, I., Kohler, J. & SÆther, B.E. 2011: Climate, icing, and wild arctic reindeer: past relationships and future prospects. Ecology, 92(10): Hansen, B.B., Isaksen, K., Benestad, R.E., Kohler, J., Pedersen, Å.Ø., Loe, L.E., Coulson, S.J., Larsen J.O. & Varpe, Ø. 2014: Warmer and wetter winters: characteristics and implications of an extreme weather event in the High Arctic. Environ. Res. Lett. 9 (2014): (10 pp). Heikkinen, H.I., Kasanen, M. & Lépy, E. 2012: Resilience, vulnerability and adaptation in reindeer herding communities in the Finnish-Swedish border area. Nordia Geographical Publications 41(5): Helle, T. 2015: Porovuosi. Tutkija pororenkinä Sompiossa. Maahenki (in Finnish). Helle, T.P. & Jaakkola, L.M. 2008: Transitions in herd management of semi-domesticated reindeer in northern Finland. Ann. Zool. Fennici 45(2): doi: / Helle, T. & Kojola, I. 2008: Demographics in an alpine reindeer herd: effects of density and winter weather. Ecography 31: , 2008 doi: /j x Helle, T. & Tarvainen, L. 1984: Effects of insect harassment on weight gain and survival in reindeer calves. Rangifer 4(1): Härkönen, L., Härkönen, S., Kaitala, A., Kaunisto,S., Kortet, R., Laaksonen, S. & Ylönen, H. 2010: Predicting range expansion of an ectoparasite the effect of spring and summer temperatures on deer ked Lipoptena cervi (Diptera: Hippoboscidae) performance along a latitudinal gradient. Ecography 33: IPCC 2013: Summary for Policymakers. Teoksessa/ In: Stocker, T.F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S.K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P.M. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA Jaakkola, L.M., Heiskanen, M.M., Lensu, A.M. & Kuitunen, M.T. 2013: Consequences of forest landscape changes for the availability of winter pastures to reindeer (Rangifer tarandus tarandus) from 1953 to 2003 in Kuusamo, northeast Finland. Boreal Environ. Res. 18(6): Jepsen, J.U., Hagen, S.B., Ims, R.A. & Yoccoz, N.G. 2008: Climate change and outbreaks of the geometrids Operophtera brumata and Epirrita autumnata in subarctic birch forest: evidence of a recent outbreak range expansion. J. Animal Ecol. 77: doi: /j x Jylhä, K., Fronzek, S., Tuomenvirta, H., Carter, T.R. & Ruosteenoja, K. 2008: Changes in frost, snow and Baltic sea ice by the end of the twenty-first century based on climate model projections for Europe. Climatic Change 86(3-4): Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Tuomenvirta, H., Ruokolainen, L., Saku, S. & Seitola, S. 2009: Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten. Ilmatieteen laitos, Raportteja 2009: 4 (in Finnish). 23

18 Kainulainen, P. 2011: Selvitys petojen aiheuttamien vahinkojen vaikutuksista poronhoidolle ja toimenpiteet pedoista aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Lapin liitto, Rovaniemi. file?folderid=223971&name=dlfe-6886.pdf (in Finnish) Kellomäki, S., Maajärvi, M., Strandman, H., Kilpeläinen, A. & Peltola, H. 2010: Model computations on the climate change effects on snow cover, soil moisture and soil frost in the boreal conditions over Finland. Silva Fennica 44(2): Kivinen, S., Kaarlejärvi, E., Jylhä, K. & Räisänen, J. 2012: Spatiotemporal distribution of threatened high-latitude snowbed and snow patch habitats in warming climate. Environ. Res. Letters 7: 3, , 9 s. Kivinen, S. & Rasmus, S. 2015: Observed cold season changes in a Fennoscandian fell area over the past three decades. AMBIO 2015, 44: doi: / s Kumpula, J., Kurkilahti, M., Helle, T. & Colpaert, A. 2014: Both reindeer management and several other land use factors explain the reduction in ground lichens (Cladonia spp.) in pastures grazed by semi-domesticated reindeer in Finland. Reg. Environ. Change 14: doi: /s Kumpula, J., Parikka, P. & Nieminen, M. 2000: Occurrence of certain microfungi on reindeer pastures in northern Finland during winter Rangifer 20: 3 8. Kumpula, J., Siitari, J., Törmänen, H., & Siitari, S. 2015: Porojen laitumet, ruokinta ja tuottavuus poronhoitoalueen pohjoisosassa (Abstract: Pastures, supplementary feeding and herd productivity of reindeer in the northern part of the reindeer management area). Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 48/2015. Luonnonvarakeskus, Helsinki. Kumpula, J., Stark, S. & Holand, Ø. 2011: Seasonal grazing effects by semi-domesticated reindeer on subarctic mountain birch forests. Polar Biol. 34(3): doi: /s Laaksonen, S., Pusenius, J., Kumpula, J., Venäläinen, A., Kortet, R., Oksanen, A. & Hoberg, E. 2010: Climate change promotes the emergence of serious disease outbreaks of filarioid nematodes. Eco-Health 7(1): Lehning, M., Bartelt, P., Brown, B. & Fierz, C. 2002b: A physical SNOWPACK model for the Swiss avalanche warning service. Part III. Meteorological forcing, thin layer formation and evaluation. Cold Reg. Sci. Technol. 35: Lehning, M., Bartelt, P., Brown, B., Fierz, C. & Satyawali, P. 2002a: A physical SNOWPACK model for the Swiss avalanche warning. Part II. Snow microstructure. Cold Reg. Sci. Technol. 35: Lehning, M., Völksch, I., Gustafsson, D., Nguyen, T., Stähli, M. & Zappa, M. 2006: ALPINE3D: a detailed model of mountain surface processes and its application to snow hydrology. Hydrol. Processes 20: Miller, F.L. & Barry, S.J. 2009: Long-term control of Peary caribou numbers by unpredictable, exceptionally severe snow or ice conditions in a non-equilibrium grazing system. Arctic 62: MMM 2005: Maa- ja metsätalousministeriö. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. (Abstract: Finland s National Strategy for Adaptation to Climate Change). Vammalan kirjapaino Oy, Vammala. MMM 2013: Maa- ja metsätalousministeriö. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi. 2013/5. Työryhmämuistio (in Finnish). MMM 2014: Maa- ja metsätalousministeriö. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 (in Finnish). Mårell, A., Hofgaard, A. & Danell, K. 2006: Nutrient dynamics of reindeer forage species along snowmelt gradients at different ecological scales. Basic Appl. Ecol. 7:13 30 Nieminen, M. 2014: Poro Reindeer. Books on Demand. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. 2012: Tilastoja Suomen ilmastosta (Abstract: Climatological statistics of Finland ). Reports 2012: 1. Finnish Meteorological Institute. PY 2014: Opas poronhoidon tarkasteluun maan käyttöhankkeissa. Paliskuntainyhdistys. fi/poroyva/poroyva_2014_fi_web.pdf (Guide to examining reindeer husbandry in land use projects. Reindeer Herders Association. poroyva/poroyva_2014_en_web.pdf) PY 2015: Paliskuntain yhdistys, Tilastot. Rasmus, S, Gustafsson D,, Lundell R, & Saarinen T. 2015: Observations and snow model simulations of winter energy balance terms within and between different coniferous forests in Southern Boreal Finland. Hydrology Research. doi: /nh Rasmus, S., Kumpula, J. & Jylhä, K. 2014a: Suomen poronhoitoalueen muuttuvat talviset sää- ja lumiolosuhteet (Abstract: The changing winter weather and snow conditions in Finnish reindeer husbandry area). Terra 124(4): Rasmus, S., Kumpula, J. & Siitari, J. 2014b: Can a snow structure model estimate snow characteristics relevant for reindeer husbandry? Rangifer 34(1): doi: / Rasmus, S., Räisänen, J. & Lehning, M. 2004: Estimating snow conditions in Finland in the late 21st century using the SNOWPACK -model with regional climate scenario data as input. Ann. Glaciol. 38: Riseth, J.Å., Tømmervik, H., Helander-Renvall, E., Labba, N., Johansson, C., Malnes, E., Bjerke, J.W., Jonsson, C., Pohjola, V., Sarri, L.-E., Schanche, A. & Callaghan, T.V. 2010: Sámi traditional ecological knowledge as a guide to science:snow, ice and reindeer pasture facing climate change. Polar Rec. Cambridge University Press p. doi: /s Räisänen, J. 2008: Warmer climate: less or more snow? Climate Dynamics 30(2 3): Räisänen, J. & Eklund, J. 2012: 21st century changes in snow climate in Northern Europe as simulated by regional climate models in the ENSEMBLES project. Climate Dynamics 38: Räisänen, J., Hansson, U., Ullerstig, A., Döscher, R., Graham, L.P., Jones, C., Meier, M., Samuelsson, P. & Willén, U. 2003: GCM driven simulations of recent and future climate with the Rossby Centre coupled 24

19 atmosphere Baltic Sea regional climate model RCAO. Swedish Meteorological and Hydrological Institute. Reports Meteorology and Climatology 101. Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Jylhä, K., Mäkelä, H., Lehtonen, I., Simola, H., Luomaranta, A. & Weiher, S. 2013: Maailmanlaajuisiin CMIP3-malleihin perustuvia arvioita Suomen tulevasta ilmastosta. Finnish Meteorological Institute. Reports 2013: 4. Saarni, K. & Nieminen, M. 2011: Tukipolitiikan vaikutukset Suomen poronhoitoon. (Abstract: Effects of the EU s support policy on Finnish reindeer husbandry). Riistaja kalatalous. Tutkimuksia ja selvityksiä 10. Schmucki, E., Marty, C., Fierz,C. & Lehning, M. 2015: Simulations of 21st century snow response to climate change in Switzerland from a set of RCMs. Int. J. Climatol. 35(11): doi: /joc.4205 Stocker, T.F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S.K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P.M. 2013: Climate Change Cambridge University Press, Cambridge. Sturm, M., Holmgren, J. & Liston, G.E. 1995: Seasonal snow cover classification system for local to global applications. J. Climate 8: Turunen, M., Oksanen, P., Vuojala-Magga, T., Markkula, I., Sutinen, M.-L. & Hyvönen, J. 2013: Impacts of winter feeding of reindeer on vegetation and soil in the sub- Arctic: Insights from a feeding experiment. Polar Res. 32. doi: /polar.v32i Turunen, M., Soppela, P., Kinnunen, H., Sutinen, M.- L. & Martz, F. 2009: Does climate change influence the availability and quality of reindeer forage plants? A review. Polar Biol. 32: DOI / s Turunen M, Soppela P, Martz F. 2010: Vaikuttaako ilmastonmuutos poron ravintokasvien laatuun ja saatavuuteen? (Summary: Does climate change influence the quality and availability of vegetation in reindeer pastures?) Suomen Riista 56: Turunen, M. & Vuojala-Magga, T. 2013: Porojen talvinen lisäruokinta:luppopuiden hakkuusta maasto- ja tarharuokintaan. (Summary: Winter feeding of reindeer: from lichen tree cuttings to field and pen feeding) Suomen Riista 59: Turunen, M. & Vuojala-Magga, T. 2014: Past and present winter feeding of reindeer in Finland: herders adaptive learning of the practices. Arctic 67(2): Tveraa, T., Stien, A., Baårdsen, B.-J. & Fauchald, P. 2013: Population densities, vegetation green-up, and plant productivity: impacts on reproductive success and juveline body mass in reindeer. PLOS ONE 8(2): e doi: /journal.pone Tyler, N.J.C., Turi, J.M., Sundset, M.A., Bull, K.S., Sara, M.N., Reinert, E., Oskal, N., ym : Saami reindeer pastoralism under climate change: Applying a generalized framework for vulnerability studies to a sub-arctic social-ecological system. Global Environ. Change 17: Veijalainen, N., Jakkila, J., Nurmi, T., Vehviläinen, B., Marttunen, M. & Aaltonen, J. 2012: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen, WaterAdapt projektin loppuraportti (Abstract: Finland s water resources and climate change Effects and adaptation, final report of the WaterAdapt project). Suomen Ympäristö 16. Suomen ympäristökeskus (SYKE). Edita Prima Oy, Helsinki. Venäläinen, A., Tuomenvirta, H., Heikinheimo, M., Kellomäki, S., Peltola, H., Strandman, H. & Väisänen, H. 2001: Impact of climate change on soil frost under snow cover in a forested landscape. Climate Res. 17: Vikhamar-Schuler, D., Hanssen-Bauer, I., Schuler, T.V., Mathiesen, S.D. & Lehning, M. 2013: Use of a multilayer snow model to assess grazing conditions for reindeer. Ann. Glaciol. 54 (62): Vuojala-Magga, T. & Turunen, M. 2015: Sámi reindeer herders perspective on herbivory of subarctic mountain birch forests by geometrid moths and reindeer: a case study from northernmost Finland. Springer Plus 4:134. doi: /s y Vuojala-Magga, T., Turunen, M., Ryyppö, T. & Tennberg, M. 2011: Resonance strategies of Sámi reindeer herding during climatically extreme years in northernmost Finland in Arctic 64 (2): Weladji, R.B., Holand, Ø. & Almøy, T. 2003: Use of climatic data to assess the effect of insect harassment on the autumn weight of reindeer (Rangifer tarandus) calves. J. Zool. 260(1): doi: / S Hyväksytty/Accepted Minna T. Turunen Arktinen keskus, Lapin yliopisto Arctic Centre, University of Lapland P.O.Box 122, (Pohjoisranta 4) FI Rovaniemi, Finland minna.turunen@ulapland.fi Sirpa Rasmus Biologian ja ympäristötieteen laitos, Jyväskylän yliopisto Department of Biological and Environmental Science, University of Jyväskylä P.O.Box 35 FI University of Jyväskylä, Finland sirpa.rasmus@alumni.helsinki.fi Mathias Bavay WSL Institute for Snow and Avalanche Research SLF Flüelastrasse 11 CH-7260 Davos Dorf, Switzerland bavay@slf.ch Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Finnish Meteorological Institute P.O. Box 503 FI Helsinki, Finland kimmo.ruosteenoja@fmi.fi Janne Heiskanen Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki P.O. Box 68 FI University of Helsinki janne.heiskanen@helsinki.fi 25