Kuinka Suomen ilmasto muuttuu?

Transkriptio

1 Kuinka Suomen ilmasto muuttuu? Anna Luomaranta Ilmatieteen laitos Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari , Ympäristöministeriö

2 Maapallon ilmasto lämpenee Suomen ilmasto muuttuu luontotyyppien ja eliölajien olosuhteet muuttuvat Lämpötila vuonna 2017 vrt keskiarvo Maapallon keskilämpötila v /2017 Lähde: ECMWF Copernicus Climate Change Service Vuosina 2015 ja 2016 maapallon keskilämpötila oli yli asteen korkeampi kuin esiteollisena aikana. 2/26 Lähde: Hawkins et al. (2017) DOI: /BAMS-D Suomen ilmasto on lämmennyt 2,3 astetta vuoden 1850 jälkeen. Mikkonen et al. (2015)

3 Suomessa lämpötila on kohonnut eniten talvella Eri vuodenaikojen keskilämpötilojen trendi ( C/50 v) Jaksolla lämpötila on kohonnut vuodenajoista eniten talvella, suurimmassa osassa maata 2-3 astetta. Syksyt ovat lämmenneet vähiten. Lähde: Ruosteenoja et al., /26

4 Suomen keskilämpötila kohoaa jatkossa 60-90% enemmän kuin maapallon keskimäärin Vuoden keskilämpötila ( C) Vantaalla Lämpötila ( C) Päästöjen rajoittaminen ei enää pysäytä ilmastonmuutosta, mutta hidastaa ja rajoittaa sitä. Havainnot: vaihtoehtoista skenaariota riippuen tulevista päästöistä 5.6 C 3.6 C 3.3 C Keskiarvo Vantaalla v : 5.3 C 1.9 C Globaalit CO2-päästöt Muutos Suomessa vrt Vuosi 4/26 Lähde: Ruosteenoja et al. (2016a)

5 Lämpötilan nousu voimakkainta talvikuukausina Lämpeneminen on jatkossakin voimakkainta talvella ja mitä pohjoisemmaksi mennään Sulamis-jäätymissyklit lisääntyvät Lämpötilan muutos ( C) Lämpötilan muutos ( C) o: Ilmastomallien tulosten keskiarvona saatu paras arvio Varjostus: mallitulosten eroista aiheutuva epävarmuusväli 5/26 Lähde: Ruosteenoja et al. (2016a)

6 Sateet lisääntyvät eniten talvella Sademäärän muutos (%) Sademäärän muutos (%) Lähde: Ruosteenoja et al. (2016a) 6/26 Pilvisyys ja sateet lisääntyvät, etenkin talvella Talvisten vesisateiden osuus kasvaa Talvella maan pinnalle tulevan auringonsäteilyn määrä pienenee harmaampaa ja pimeämpää Kesällä keskimääräinen sadanta ei muutu huomattavasti, mutta rankimmat sateet voimistuvat (sekä vuorokausi- että lyhyemmät sateet)

7 Ilmastovyöhykkeet Polaari-ilmastot Tundrailmasto Kylmätalviset ilmastot Sateita läpi vuoden Kuivat kesät Leutotalviset ilmastot Sateita läpi vuoden Kuivat kesät Kuivat ilmastot Aroilmasto Kuuma aroilmasto 7/26 Mitä pidempi ja lämpimämpi kesä, sitä tummempi punainen ja keltainen, mutta vaaleampi sininen ja vihreä Lähde: Jylhä et al. (2010)

8 Ilmastovyöhykkeet 2020-luku (Gt C/vuosi) Päästöskenaario A1B Polaari-ilmastot Tundrailmasto Kylmätalviset ilmastot Sateita läpi vuoden Kuivat kesät Leutotalviset ilmastot Sateita läpi vuoden Kuivat kesät Kuivat ilmastot Aroilmasto Kuuma aroilmasto 8/26 Mitä pidempi ja lämpimämpi kesä, sitä tummempi punainen ja keltainen, mutta vaaleampi sininen ja vihreä Lähde: Jylhä et al. (2010)

9 Ilmastovyöhykkeet 2050-luku (Gt C/vuosi) Päästöskenaario A1B Polaari-ilmastot Tundrailmasto Kylmätalviset ilmastot Sateita läpi vuoden Kuivat kesät Leutotalviset ilmastot Sateita läpi vuoden Kuivat kesät Kuivat ilmastot Aroilmasto Kuuma aroilmasto 9/26 Mitä pidempi ja lämpimämpi kesä, sitä tummempi punainen ja keltainen, mutta vaaleampi sininen ja vihreä Lähde: Jylhä et al. (2010)

10 Ilmastovyöhykkeet 2080-luku (Gt C/vuosi) Päästöskenaario A1B Polaari-ilmastot Tundrailmasto Kylmätalviset ilmastot Sateita läpi vuoden Kuivat kesät Leutotalviset ilmastot Sateita läpi vuoden Kuivat kesät Kuivat ilmastot Aroilmasto Kuuma aroilmasto 10/26 Mitä pidempi ja lämpimämpi kesä, sitä tummempi punainen ja keltainen, mutta vaaleampi sininen ja vihreä Lähde: Jylhä et al. (2010)

11 Kasvukausi pitenee kaikkialla Suomessa, syksyllä enemmän kuin keväällä LounaisSuomi Etelä-Lappi Kasvukauden lämpösumma kasvaa huomattavasti Lämpimät kasvukauden yleistyvät ja viileät harvinaistuvat. Ruosteenoja et al. (2016b) 11/26

12 Routa-aika lyhenee ja roudan syvyys ohenee Routa-aika lyhenee vuosisadan puoliväliin mennessä karkeasti kuukaudella Vuosisadan loppuun mennessä rcp4.5skenaariossa noin 1,5-2 kuukaudella ja rcp8.5-skenaariossa 2-3 kuukaudella tai jopa enemmän. Lähde: Lehtonen et al., 2018 Roudan syvyyden muutos (%) lumettomilla alueilla verrattuna jaksoon /26

13 Lumisateet ovat lisääntyneet pohjoisessa Marras-maaliskuun lumisademäärän arvioitu muutos verrattuna jaksoon , A1B-skenaario (Räisänen ja Eklund, 2012) Luomaranta et al. Vuotuinen lumisademäärä ja sen keskimääräinen muutos jaksolla Arviossa mukana sateet niinä päivinä, jolloin Tmax <= 0. Lumisateet ovat lisääntyneet PohjoisSuomessa ja vähentyneet LounaisSuomessa. 13/26

14 14/26 Lumensyvyys on pienentynyt monin paikoin Luomaranta et al. Lumensyvyyden keskimääräinen muutos Etelä- ja Länsi-Suomessa lumensyvyys on pienentynyt eniten helmi- ja maaliskuussa Keski- ja Pohjois-Suomessa lumensyvyys pienentynyt eniten huhti- ja toukokuussa Maksimilumensyvyys on pienentynyt eniten Etelä- ja Lounais-Suomessa

15 Pysyvän lumikauden alkamis- ja päättymisajat Alkamisaika Päättymisaika Alkamisajan muutos Päättymisajan muutos Luomaranta et al. 15/26 Pysyvän lumikauden alkamisaika on myöhentynyt voimakkaimmin maan keskija kaakkoisosissa Pysyvän lumikauden päättymisaika on varhentunut eniten Länsi-Suomessa Pysyvä lumikausi on lyhentynyt kaikkialla, eniten maan etelä- ja keskiosissa

16 Lumipeite ohenee ja muuttuu epävarmemmaksi, talven suurin lumikuorma voi pohjoisessa kasvaa Talven keskimääräinen lumikuorma Lumikuorman muutos RCP8.5 Mittaukset HS /26 Arvio vuosisadan puolivälin lumensyvyydestä helmikuussa Lehtonen et al. (2016a)

17 FORBIO ADAPT ILMAPUSKURI MONIMET Maaperä kuivuu keväällä Kosteussisällön muutos (%-pisteinä) Pohjois-Eurooppa Lumen ja roudan sulaminen aikaistuu. Maaperän kuivuminen keväällä. Aiemmin harvinaisen kuivan maaperän episodit yleistyvät selvästi. Suurehkojen yli 10 ha metsäpalojen arvioidaan lisääntyvän Lehtonen et al. (2016b) Ruosteenoja et al. (2017) 17/26 Kuva: A. Drebs

18 Yhteenvetoa ilmastonmuutoksista Suomessa Lämpötila nousee kaikkina vuodenaikoina, talvella kuitenkin enemmän kuin kesällä. Kesällä kaikkein korkeimmat mitattavat lämpötilat kohoavat likimain samaa tahtia kuin keskilämpötilatkin Talvella sataa selvästi nykyistä enemmän, ja aurinkoa nähdään harvemmin. Sekä keskimääräiset että suurimmat sademäärät kasvavat, kuten myös sadepäivien määrä. Lumikausi lyhenee ja lumipeite ohenee voimakkaimmin maan Etelä-osissa Kesällä keskimääräinen sademäärä ei muutu paljon, mutta rankkasateiden arvioidaan voimistuvan Keskimääräiset tuulen voimakkuudet pysynevät lähes ennallaan. Voimakkaimpien tuulten osalta muutos on epävarma, varsinkin merialueilla arvioidaan voimistuvan. Merellä jäät keskimäärin ohenevat ja jään pinta-ala pienentyy. Kuitenkin yksittäisiä runsasjäisiäkin talvia esiintyy vielä lähivuosikymmeninä. Kasvukausi pitenee kaikkialla Suomessa Muutosten voimakkuuden sanelee kasvihuonekaasujen päästöjen kehittyminen 18/26

19 IPCC:n 1,5 asteen erikoisraportissa kuvataan, millaisia vaikutuksia olisi, jos maapallon keskilämpötila nousee yli 1,5 asteen teollistumista edeltävään aikaan verrattuna 19/26

20 20/26

21 21/26

22 22/26

23 23/27

24 Pääviestit Suomen luontotyypit ja eliölajit ovat alttiina sille, että ilmastolliset olosuhteet muuttuvat nopeammin kuin keskimäärin maapallolla On kiire hidastaa maailmanlaajuista lämpenemistä Vaikka päästöjen rajoittaminen ei enää pysäytä ilmastonmuutosta, se hidastaa ja rajoittaa sitä, mikä helpottaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä FORBIO ADAPT ILMAPUSKURI MONIMET 24/26 24

25 Kirjallisuusviitteet Hawkins et al. (2017) Estimating Changes in Global Temperature since the Preindustrial Period. Bull. Amer. Meteor. Soc., Jylhä, K., Tuomenvirta, H., Ruosteenoja, K., Niemi-Hugaerts, H., Keisu, K. and Karhu, J.A., 2010: Observed and projected future shifts of climatic zones in Europe, and their use to visualize climate change information. Weather, Climate, and Society, 2, Lehtonen, I., Kämäräinen, M., Gregow. H., Venäläinen, A. and Peltola, H. 2016: Heavy snow loads in Finnish forests respond regionally asymmetrically to projected climate change. Nat. Hazards Earth Syst. Sci., 16, , doi: /nhess Lehtonen I, A. Venäläinen, M. Kämäräinen, H. Peltola, H. Gregow, 2016b: Risk of large-scale fires in boreal forests of Finland under changing climate. Nat. Hazards Earth Syst. Sci., 16, , doi: /nhess Lehtonen, I., Venäläinen, A., Kämäräinen, M., Asikainen, A., Laitila, J., Anttila, P., and Peltola, H., 2018: Projected decrease in wintertime bearing capacity on different forest and soil types in Finland under a warming climate, Hydrol. Earth Syst. Sci. Discuss., in review. Luomaranta et al., In revision in International Journal of Climatology Mikkonen, S., M. Laine, H. Mäkelä, H. Gregow, H, Tuomenvirta, M. Lahtinen and A. Laaksonen (2015), Trends in the average temperature in Finland, Stochastic Environmental Research and Risk Assessment, 29(6), doi: /s Ruosteenoja, K. et al., Maailmanlaajuisiin CMIP3-malleihin perustuvia arvioita Suomen tulevasta ilmastosta, Raportteja 2013: 4, Ilmatieteen laitos. Ruosteenoja K., Jylhä K., Kämäräinen M., 2016a: Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, 51, Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A. & Kämäräinen, M. 2016b. Ilmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia. Julkaisussa: Schulman, N. & Helin, J. (toim.) Maataloustieteen Päivät 2016 [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 33. Julkaistu [Viitattu ] Ruosteenoja, K., Markkanen, T., Venäläinen, A., Räisänen, P. & Peltola, H Seasonal soil moisture and drought occurrence in Europe in CMIP5 projections for the 21st century. Climate Dynamics: doi: /s Räisänen J. and Eklund, J., st century changes in snow climate in Northern Europe: a high-resolution view from ENSEMBLES regional climate models. Climate Dynamics, 38,

26 Kiitos mielenkiinnosta! Ilmatieteen laitos Erik Palménin aukio 1, Helsinki PL 503, Helsinki, puh Meteorologiska institutet Erik Palméns plats 1, Helsingfors PB 503, Helsingfors tel Finnish Meteorological Institute Erik Palménin aukio 1, FI Helsinki P.O.Box 503, FI Helsinki tel Facebook: FMIBeta 26