Pientalojen energiankulutuksen vertailulaskelmia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pientalojen energiankulutuksen vertailulaskelmia"

Transkriptio

1 ESPOO 2005 TUTKIMUSRAPORTTI RTE627/05 Lämmityskustannus, 50 vuodessa Ilmavuodot Ilmanvaihto Ulko-ovet Ikkunat Katto Lattia Ulkoseinät Matalaenergiaharkkotalo Harkkotalo Puutalo Matalaenergiaharkkotalo Pientalojen energiankulutuksen vertailulaskelmia VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

2

3 TUTKIMUSRAPORTTI NRO RTE627/05 Matalaenergiaharkkotalo Pientalojen energiankulutuksen vertailulaskelmia Juhani Laine ja Mikko Saari VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

4 Copyright VTT 2005 JULKAISIJA VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Kivimiehentie 4, PL 1803, VTT puh. vaihde , faksi RAPORTIN JAKELU Suomen Betonitieto Oy PL 11, (Unioninkatu 14), HELSINKI puh. (09) faksi (09) Espoo 2005

5 Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään pientalojen energiankulutuksen vertailulaskelmia. Lähtökohtana oli verrata eri matalaenergiaharkkotaloratkaisuja voimassa olevien rakentamismääräysten mukaisiin taloratkaisuihin. Vertailutalojen ulkoseinien runkorakenteet olivat kevytsoraharkkoa, kevytbetonia ja puuta. Matalaenergiaharkkotalon lämmittämiseen kuluu kwh energiaa neliömetriä kohti vuodessa ratkaisumallista riippuen. Kulutus on % pienempi kuin rakentamismääräysten minimivaatimusten eli normitason mukaisen harkkotalon. Puurakenteisen pientalon lämmönkulutus on % suurempi ja hirsitalon 40 % suurempi kuin määräysten mukaisen harkkotalon. Ero johtuu harkkotaloa huonommasta rakenteiden ilmanpitävyydestä. Normitason mukaisten pientalojen lämmittämiseen kuluu kolmin-, nelinkertainen määrä energiaa verrattuna matalaenergiaharkkotaloon. Matalaenergiaharkkotalon lämmittämiseen tarvittava lämmitysteho on talvipakkasillakin vain noin 1000 W, mikä vastaa tukankuivaajan tehoa. Pieni lämmitystehontarve mahdollistaa lämmitysjärjestelmän yksinkertaistamisen ja kustannussäästöjä. Energiakustannusten laskelmissa energian hintana käytettiin Espoon (EON Finland) normaalia kaksiaikasähkötariffia Sähkön perusmaksu on 83 vuodessa. Päiväenergiamaksu on 9,12 c/kwh ja yöenergiamaksu on 6,00 c/kwh. Maksut ovat verollisia kokonaishintoja. Päiväenergiamaksu on voimassa maanantaista perjantaihin klo Yöenergiamaksu on voimassa muina aikoina. Sähkölämmitteisten matalaenergiaharkkotalojen lämmittämiseen kuluu noin 350 vuodessa eli vain 30 kuukaudessa. Matalaenergiaharkkotalo säästää 50 vuoden aikana energialaskussa vertailun kohteena olevasta normitaloratkaisusta riippuen, jos energian hinta nousee 3 % joka vuosi. 5

6 Alkusanat Tutkimuksen tilaaja oli Suomen Betonitieto Oy. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää eri tekniikoilla ja eri materiaaleista tehtyjen pientalojen energiankulutusta laskennallisesti 50 vuoden tarkastelujaksolla. Laskelmissa on pyritty ottamaan huomioon ulkovaipan lämmöneristyskyvyn, ilmatiiviyden ja rakenteiden lämmönvarauskyvyn vaikutus energiankulutukseen. Kaikissa tarkasteltavissa taloratkaisuissa on lähtökohtana ollut sama pientalo. Kaikki tarkastelussa mukana olevat vaihtoehdot täyttävät nykyiset lämmöneristysvaatimukset sekä vaatimukset ilmanvaihdon osalta. Eräissä tapauksissa ylä- ja alapohjien sekä ikkunoiden lämmöneristystä on jouduttu parantamaan, jotta rakentamismääräysten vaatimukset täytettäisiin. Matalaenergiatalovaihtoehdoissa on tarkoituksella valittu normitasoa paremmat ratkaisut. Taloratkaisujen väliset erot rakennuskustannuksissa on jätetty tutkimuksen ulkopuolelle. Aikaisempien tutkimusten mukaan kustannusero on pieni, muutama prosentti (mm. Savolainen et al. 2001). Tavoitteena on ollut osoittaa erot eri taloratkaisujen välillä ja antaa lähtötietoja teknis-taloudellisten tarkastelujen teolle. Tutkimusta on valvonut ja ohjannut Betonikeskus ry:n harkkovaliokunta. Tutkimus on osa matalaenergiaharkkotalon kehitystyötä. Raportin ovat laatineet Juhani Laine ja Mikko Saari VTT:stä. 6

7 Sisällysluettelo Tiivistelmä...5 Alkusanat Tehtävä Laskentamenetelmä Lähtötiedot Perustukset ja alapohja Ulkoseinät Yläpohja Ikkunat ja ulko-ovet Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto Rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyys Tehollinen lämpökapasiteetti Muut energialaskelmien lähtötiedot ja oletukset Tulokset Energiankulutus Energiakustannukset Yhteenveto...20 Lähdekirjallisuus...21 Liite 1 Eri taloratkaisujen määräysten mukaisuuden osoittaminen tasauslaskelmilla Liite 2 Puurakenteisten seinien runkorakenteiden vaikutus seinän lämmönläpäisykertoimeen - laskennallinen arvio 7

8 1 Tehtävä Tutkimuksessa laskettiin erilaisten pientalojen energiankulutukset ja energiakustannukset 50 vuoden ajanjaksolta. Laskelmien kohteena olevan pientalon mittoina käytettiin kuvan 1 mukaista RET-tutkimusprojektissa käytetyn yksikerroksisen pientalon (mallitalo) mittoja (RET = Rakennusten energiatehokkuuden laskenta, energiatehokkuusdirektiivin soveltaminen Suomessa). Laskettuja pientaloratkaisuja olivat: Matalaenergiaharkkotalo (kaksi vaihtoehtoista kevytsoraharkkotaloratkaisua) Normitaloratkaisut: - Harkkotalo (nykyiset normit täyttävällä eristeharkolla ja vanhalla harkolla) - Sipore-talo (kevytbetoniharkoista tehty talo) - Hirsitalo - Puutalo pitkästä tavarasta ja elementeistä "Paras" matalaenergiatalo (matalaenergiaharkkoseinän lisäksi "parhaat" olemassa olevat kustannustehokkaat tekniset ratkaisut) RET-PIENTALO: Rakennustilavuus 466 m³ Ilmatilavuus 347 m³ Huoneistoala 142 m² Bruttoala 163 m² Kuva 1. RET-pientalon pohjaratkaisu ja laajuustiedot (Shemeikka et al. 2005). 8

9 2 Laskentamenetelmä Energiankulutukset laskettiin EN 832 standardin menetelmällä kuukausittain. Laskelmissa käytettiin Helsingin säätietoja. Lämmityskausi oli kaikissa laskentatapauksissa syyskuusta toukokuuhun. 3 Lähtötiedot Rakenneratkaisut pyydettiin talotoimittajilta tarjouskyselyllä. Tavoitteena oli käyttää eniten myytyjä rakenneratkaisuja laskelmien pohjana. Saatu aineisto oli hyvin vaihtelevaa. Joiltakin valmistajilta saadut tekniset tiedot olivat hyvinkin yksityiskohtaisia, mutta toisilta saatiin lähinnä myyntiesitteitä. Saatuja tietoja käytettiin hyväksi soveltuvin osin. Puuttuvat tiedot määritettiin saadun aineiston ja muun olemassa olevan tiedon ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Kaikista lasketuista taloratkaisuista tehtiin lämpöhäviöiden tasauslaskelma (liite 1), jolla ratkaisun rakentamismääräysten mukaisuus osoitettiin. Kaikki taloratkaisut siis täyttivät määräykset. Rakentamismääräysten osat C3, C4, D2, D3 ja D5 ovat lähdeluettelossa. Laskelmien lähtötiedot ja päätulokset esitetään taulukossa Perustukset ja alapohja Kaikki talot on perustettu maanvastaisina hyvälle maapohjalle. Kevytsoraharkkoperustus on asennettu betonianturan päälle. Alapohjana on betonilaatta. Tavanomaisissa taloratkaisuissa alapohjan U-arvo on määräysten minimivaatimuksen mukainen (U-arvo = 0,25 W/m²K). Hirsitalossa käytettiin vaatimusta parempaa U-arvoa (U-arvo = 0,21 W/m²K). Parempaa U-arvoa hyödynnettiin lämpöhäviöiden tasauslaskelmissa. Matalaenergiaharkkotalon alapohjarakenteen U-arvo on 0,15 W/m²K, joka vastaa noin 250 mm:n paksuista EPS-lämmöneristyskerrosta (EPS = epanded polystyrene, tuotenimiä mm. styro). Kun rakenteen U-arvoon lisätään maan lämmönvastus, saadaan alapohjan U-arvoksi 0,12 W/m²K. 3.2 Ulkoseinät Tavanomaisissa taloratkaisuissa ulkoseinän U-arvo on määräysten minimivaatimuksen mukainen (U-arvo = 0,25 W/m²K). Hirsi- ja Sipore-talossa sekä vanhassa harkkotalossa U-arvo ei täytä määräystasoa. Määräystenmukaisuus edellytti näissä ratkaisuissa 9

10 muiden rakenteiden tai ilmanvaihdon lämpöhäviöiden pienentämistä. Laskelmissa pienennettiin vaipan lämpöhäviöitä. Hirsitalon seinäratkaisu on 204 mm massiivihirsiseinä, jonka U-arvo oli 0,53 W/m²K. Puun lämmönjohtavuus oli laskelmissa 0,12 W/mK. Vallitsevan käytännön mukaan kiintokaappien taustat, pesutilat ja muut vastaavat seinän osat lisäeristettiin niin, että ulkoseinän keskimääräiseksi U-arvoksi saatiin 0,40 W/m²K. Sipore-talon ulkoseinänä on ohutsaumamuurattu 375 mm:n kevytbetoniharkkoseinä. Kevytbetoniseinän lämmönjohtavuudelle esitetään useita arvoja (λ = 0, ,14 W/mK). Laskelmissa käytettiin lämmönjohtavuutena arvoa 0,125 W/mK, joka esitetään rakentamismääräyskokoelman osassa C4 (Lämmöneristys. Ohjeet 2003). Kyseisen lämmönjohtavuuden käyttö edellyttää, että seinä ei joudu alttiiksi viistosateelle. RETpientalossa viistosateelta ovat suojassa ainoastaan terassin seinät. Vanhat lämmöneristysmääräykset (Osa C3. Lämmöneristys. Määräykset 1985) täyttävällä eristeharkolla toteutetun talon ulkoseinän U-arvo on 0,26 W/m²K (noin 100 mm EPS-eristettä). Puurakenteisissa taloissa otettiin laskelmissa huomion puusta johtuvat kylmäsillat, joita ovat muun muassa ylä- ja alaohjauspuut sekä aukkojen ylityspalkit ja ylimääräiset ikkunoiden ja ovien kiinnitykseen tarvittavat koolaukset (jos ja kun ikkunajako ja koolausväli eivät osu kohdalleen). Määräystenmukaisuuden osoittamisessa riittää, että U-arvon määrittämisessä otetaan huomioon ehyen seinärakenteen koolaukset (k600). Energialaskelmissa kylmäsillat otettiin huomioon tarkemmin. Laskelmissa oletettiin, että kylmäsillat lisäsivät seinän U-arvoa 0,02 W/m²K. Oletus perustuu kylmäsiltalaskelmaan, joka esitetään liitteessä 2. Matalaenergiaharkkotalojen ulkoseinien U-arvot olivat 0,15 W/m²K (noin 200 mm EPS-eristettä) ja 0,19 W/m²K (noin 170 mm EPS-eristettä). Eristeharkkoseinien U-arvoon ja tarvittavaan eristyspaksuuteen vaikuttavat muun muassa eristeen lämmönjohtavuus, mahdolliset lohenpyrstöt, muuraussaumat ja eristevillan käyttö harkkojen välissä. 3.3 Yläpohja Tavanomaisissa taloratkaisuissa yläpohjan U-arvo oli määräysten minimivaatimuksen mukainen (U-arvo = 0,16 W/m²K). Sipore- ja hirsitalossa U-arvo oli hieman parempi, koska yläpohjaa parannettiin lämpöhäviöiden tasauslaskelmissa. 10

11 Matalaenergiaharkkotalojen yläpohjan U-arvo oli 0,08 W/m²K (esimerkiksi mm mineraalivillaa). 3.4 Ikkunat ja ulko-ovet Tavanomaisissa taloratkaisuissa ikkunoiden U-arvo on määräysten minimivaatimuksen mukainen (U-arvo = 1,4 W/m²K). Vanhalla harkolla tehdyssä talossa sekä Sipore- ja hirsitalossa U-arvo oli hieman parempi, koska ikkunaa parannettiin lämpöhäviöiden tasauslaskelmissa. Näiden ikkunoiden auringon säteilyn kokonaisläpäisykerroin (garvo) oli 0,68. Matalaenergiaharkkotalon ikkunat valittiin uuden ikkunoiden energialuokituksen perusteella (A-luokka). Ikkunoiden U-arvo oli 1,0 W/m²K ja g-arvo 0,60. Tavanomaisissa taloratkaisuissa ovien U-arvo on 1,4 W/m²K. Matalaenergiaharkkotalojen ovien U-arvo on noin 0,7 W/m²K. 3.5 Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto Kaikissa taloratkaisuissa laskelmissa käytetty poistoilmavirta on 50 dm³/s ja tällöin ilmanvaihtokerroin on 0,5 1/h. Ilmanvaihto vastaa rakentamismääräysten osan D2 minimiohjearvoja. Tavanomaisissa taloratkaisuissa ilmanvaihto on toteutettu tavanomaisilla ilmanvaihtokoneilla, joissa lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde on 50 %. Tällöin lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteena voidaan laskelmissa käyttää 30 %:a. Ilmanvaihdon ominaissähköteho on 2,5 kw/(m³/s), mikä vastaa määräystasoa. Matalaenergiaharkkotaloissa ilmanvaihto on toteutettu energiatehokkaalla ilmanvaihtokoneella, jossa lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on 65 %. Lämmöntalteenottoratkaisu on vastavirtalevylämmönsiirrin, jonka jäätymisen esto on toteutettu energiatehokkaalla tavalla. Ilmanvaihdon ominaissähköteho on 1,9 kw/(m³/s). 3.6 Rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyys Laskelmissa käytettiin kirjallisuudesta saatuja mittaustuloksia (Kauppinen et al. 1999, Korpi et al. 2004). Sipore- ja harkkotalojen ilmanpitävyys on hyvä. Niille käytettiin 11

12 laskelmissa hyvää ilmanpitävyyttä eli ilmanvuotoluku n 50 = 1,0 1/h. Hirsitalolle käytettiin laskelmissa huonoa ilmanpitävyyttä eli ilmanvuotoluku n 50 = 10,0 1/h. Elementeistä rakennetulle puutalolle käytettiin hieman keskimääräistä parempaa ilmanpitävyyttä eli ilmanvuotoluku n 50 = 3,0 1/h. Paikalla rakennetulle puutalolle käytettiin laskelmissa hieman keskimääräistä huonompaa ilmanpitävyyttä eli ilmanvuotoluku n 50 = 5,0 1/h. Kirjallisuuden mukaan pientalojen keskimääräinen ilmanvuotoluku n 50 = 4,0 1/h. 3.7 Tehollinen lämpökapasiteetti Laskelmissa käytetään standardien mukaista laskennallista lämpökapasiteettia kuvaamaan rakenteiden lämmönvarauskykyä. Taloratkaisut on jaettu kolmeen massaluokkaan RET-laskentamenetelmän mukaisesti. Kivirakenteisissa taloratkaisuissa tehollinen lämpökapasiteetti on 40 Wh/(m³K), hirsitalossa 30 Wh/(m³K) ja puurakenteisissa taloissa 20 Wh/(m³K). Betonilaatta-alapohja tosin lisää lämpökapasiteettia merkittävästi seinärakenteesta riippumatta. Kivirakenteisissa taloissa kivirakenteiset väliseinät ja yläpohja lisäävät lämpökapasiteettia. 3.8 Muut energialaskelmien lähtötiedot ja oletukset Muut energiankulutukseen vaikuttavat tekijät ovat samat kaikissa taloratkaisuissa. Mallitalon geometria on sama kaikilla rakenneratkaisuilla. Sisälämpötila on 21 C. Käyttövedenkulutus ja lämpimän käyttöveden lämmitysenergiankulutus ovat samoja kaikissa taloissa. Samoin sisäiset lämpökuormat eli ihmisistä, valaistuksesta ja muista sähkölaitteista sisälle vapautuva lämpö. Ikkunoiden auringon säteilyn läpäisyominaisuudet poikkesivat eri ikkunatyypeillä hieman toisistaan ja vaikuttivat hieman ulkoa tuleviin lämpökuormiin. Talossa asuu neljä henkeä. Käyttövedenkulutus on 120 dm³ vuorokaudessa henkeä kohti. Lämpimän käyttöveden osuus vedenkulutuksesta on 40 %. Energiakustannusten laskelmissa energian hintana käytettiin Espoon (EON Finland) normaalia kaksiaikasähkötariffia Sähkön perusmaksu on 83 vuodessa. Päiväenergiamaksu on 9,12 c/kwh ja yöenergiamaksu on 6,00 c/kwh. Maksut ovat verollisia kokonaishintoja. Päiväenergiamaksu on voimassa maanantaista perjantaihin klo Yöenergiamaksu on voimassa muina aikoina. 12

13 Taulukko 1. Yhteenveto eri taloratkaisujen lähtötiedoista ja tuloksista. Rakennustilavuus rak-m³ 466 Kerrosala krs-m² 163 Lämmin huoneala m² 142 Lämmityskausi syyskuu - toukokuu "Paras" matamatalaenematalaener Normitason h Normitason h Sipore-talHirsitalo Kevytsoraharkoista tehdyt taloratkaisut Muut taloratkaisut "Paras" matalaenergiatalo Matalaenergiatalo 1 Matalaenergiatalo 2 Normitason harkkotalo 2000 Puutalo eleme Puutalo pitk Puutalo pitkästä tavarasta Rakennusosien U-arvot, W/(m²K) Pinta-ala, m² Normitason harkkotalo Siporetalo Puutalo Hirsitalo elementeistä - ulkoseinät 130 0,15 0,15 0,19 0,25 0,26 0,31 0,40 0,27 0,27 3) 0,53 4) 0,25 5) 0,25 5) - maanvastaiset ulkoseinät 1) tuuletetut alapohjat 2) maanvastaiset alapohjat 1) ,15 0,15 0,15 0,38 0,38 0,38 0,28 0,38 0,38 (kun maan vastus on mukana) (0,12) (0,12) (0,12) (0,25) (0,25) (0,25) (0,20) (0,25) (0,25) - yläpohjat 153 0,08 0,08 0,08 0,16 0,16 0,12 0,10 0,16 0,16 - ikkunat (P:36% I:5,4% E:45,4% L:13,2%) 18,7 0,70 1,00 1,00 1,40 1,33 1,31 1,25 1,40 1,40 - ulko-ovet 7,9 0,40 0,70 0,70 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 Ikkunoiden aur.sät.läpäisy (g-arvo) 0,50 0,60 0,60 0,68 0,68 0,68 0,68 0,68 0,68 Ilmavuodot - n50-luku, 1/h 0,50 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 10,00 3,00 5,00 - vuotoilmanvaihtokerroin, 1/h 0,025 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 0,50 0,15 0,25 Terminen massa (REL/RET/D5) - massaluokka, kg/m² > 600 > 600 > 600 > 600 > 600 > tehollinen lämpökapasiteetti, Wh/(m³K) tehollinen lämpökapasiteetti, kj/(krs-m²k) aikavakio, h Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto - poistoilmavirta, m³/s 0,050 0,050 0,050 0,050 0,050 0,050 0,050 0,050 0,050 - LTO:n vuosihyötysuhde, % 70 % 65 % 65 % 30 % 30 % 30 % 30 % 30 % 30 % - puhaltimien ominaissähkö, kw/(m³/s) 1,6 1,9 1,9 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Lämmitysenergiankulutus - tilojen lämmitys, kwh/a mitoituslämmitysteho, W mitoituslämmitysteho huoneessa, W mitoituslämmitysteho huoneessa, W/m² 18,7 22,3 24,0 37,9 37,9 38,0 56,8 42,7 46,6 - käyttöveden lämmitys, kwh/a Sähköenergiankulutus - koko sähkö, kwh/a taloussähkö, kwh/a kiinteistösähkö, kwh/a ) lasketaan maan vastalämpötilaan, maapohja soraa 2) lasketaan ryömintätilan vastalämpötilaan 3) Siporein lambda/u-arvo eri lähteistä: 0,14 0,35 (Lindberg 1998) 0,125 0,31 (osa C4 2003) 0,11 0,28 (http://www.sipore.fi/) 4) massiivihirsiseinän (lamellihirsi 204 mm) U-arvo on 0,53 (lambda 0,12) Keskimääräinen U-arvo on noin 0,40, kun mm. kiintokaappien taustat, pesutilat, ym. on osittain lämpöeristetty 5) Lisäkoolausten lämpöhäviöt mukana suuremmassa U-arvossa. 13

14 4 Tulokset 4.1 Energiankulutus Kuvassa 2 esitetään tilojen lämmittämiseen vuodessa kuluva energia eri taloratkaisuilla. Matalaenergiaharkkotalojen kulutus on noin 60 % pienempi kuin määräystenmukaisen normitason harkkotalon. Kuvassa 3 esitetään tilojen lämmitysenergiankulutuksen jakautuminen eri rakennusosien ja ilmanvaihdon lämpöhäviöiden suhteessa. Ulkoseinät, ilmanvaihto ja ilmavuodot aiheuttavat suurimmat lämpöhäviöt. Myös rakenteiden lämpökapasiteetti vaikuttaa lämmitysenergiankulutukseen. Jos matalaenergiaharkkotalon tehollinen lämpökapasiteetti olisi sama kuin kevytrakenteisen talon (myös kevytrakenteinen alapohja), tilojen lämmittämiseen kuluisi laskelmien mukaan 19 % enemmän energiaa. Kuvassa 4 esitetään energian kokonaiskulutukset vuodessa eri taloratkaisuilla. Vuotuinen tilojen lämmitysenergiankulutus (ostoenergiaa) Tilojen lämmitysenergiankulutus, kwh vuodessa "Paras" matalaenergiatalo Matalaenergiaharkkotalo 1 Matalaenergiaharkkotalo 2 Normitason harkkotalo Normitason harkkotalo 2000 Sipore-talo Taloratkaisu Hirsitalo Puutalo elementeistä Puutalo pitkästä tavarasta Tilojen lämmitysenergiankulutus, kwh/m² vuodessa Kuva 2. Tilojen laskettu lämmitysenergiankulutus vuodessa. 14

15 Lämmitysenergia jaettuna eri rakennusosien häviöihin Lämmitysenergiankulutus, kwh/m² vuodessa "Paras" matalaenergiatalo Matalaenergiaharkkotalo 1 Ilmavuodot Ilmanvaihto Ulko-ovet Ikkunat Katto Lattia Ulkoseinät Matalaenergiaharkkotalo 2 Normitason harkkotalo Normitason harkkotalo 2000 Taloratkaisu Sipore-talo Hirsitalo Puutalo elementeistä Puutalo pitkästä tavarasta Kuva 3. Ostetun lämmitysenergian kulutus jaettuna eri rakennusosien ja ilmanvaihdon häviöiden suhteessa. Energiankulutus, kwh vuodessa Tilojen lämmitys Taloussähkö Lämmin käyttövesi Sähkölämmitystalon energiankulutus yhteensä 0 "Paras" matalaenergiatalo Matalaenergiaharkkotalo 1 Matalaenergiaharkkotalo 2 Normitason harkkotalo Normitason harkkotalo 2000 Taloratkaisu Sipore-talo Hirsitalo Puutalo elementeistä Puutalo pitkästä tavarasta Kuva 4. Laskettu kokonaisenergiankulutus vuodessa. 15

16 4.2 Energiakustannukset Kuvassa 5 ja taulukossa 2 esitetään tilojen lämmitysenergiakustannuksen jakautuminen eri rakennusosien ja ilmanvaihdon lämpöhäviöiden suhteessa sähkölämmitystalossa. Matalaenergiaharkkotalojen lämmittämiseen kuluu noin 350 vuodessa eli vain 30 kuukaudessa. Kuvassa 6 ja taulukossa 3 esitetään energian kokonaiskustannukset vuodessa. Kuvissa 7 ja 8 esitetään vastaavat kustannukset 50 vuoden jaksolta, jos energian hinta nousee 3 % joka vuosi. Korkoa ei ole laskelmissa otettu huomioon. Matalaenergiaharkkotalo säästää jakson aikana energiakustannuksia vertailun kohteena olevasta taloratkaisusta riippuen. Tilojen lämmitysenergiakustannukset jaettuna eri rakennusosille Lämmitysenergiankustannus, vuodessa "Paras" matalaenergiatalo Matalaenergiaharkkotalo 1 Ilmavuodot Ilmanvaihto Ulko-ovet Ikkunat Katto Lattia Ulkoseinät Matalaenergiaharkkotalo 2 Normitason harkkotalo Normitason harkkotalo 2000 Taloratkaisu Sipore-talo Hirsitalo Puutalo elementeistä Puutalo pitkästä tavarasta Kuva 5. Sähkölämmitteisen talon tilojen lämmitysenergiakustannus vuodessa. Energian hintana on käytetty Espoon (EON Finland) normaalia kaksiaikasähkötariffia

17 Sähkölämmitystalon energiakustannukset yhteensä Energiakustannus, vuodessa Tilojen lämmitys Taloussähkö Lämmin käyttövesi Perusmaksut 0 "Paras" matalaenergiatalo Matalaenergiaharkkotalo 1 Matalaenergiaharkkotalo 2 Normitason harkkotalo Normitason harkkotalo 2000 Taloratkaisu Sipore-talo Hirsitalo Puutalo elementeistä Puutalo pitkästä tavarasta Kuva 6. Sähkölämmitteisen talon vuotuiset energiakustannukset. Lämmitysenergiankustannus, 50 vuodessa "Paras" matalaenergiatalo Sähkölämmitystalon tilojen lämmitysenergiakustannukset 50 vuoden ajalta jaettuna eri rakennusosille, kun energian hinta nousee 3 % vuodessa Ilmavuodot Ilmanvaihto Ulko-ovet Ikkunat Katto Lattia Ulkoseinät Matalaenergiaharkkotalo 1 Matalaenergiaharkkotalo 2 Normitason harkkotalo Normitason harkkotalo 2000 Taloratkaisu Sipore-talo Hirsitalo Puutalo elementeistä Puutalo pitkästä tavarasta Kuva 7. Sähkölämmitteisen talon tilojen lämmitysenergiakustannukset 50 vuodessa. Laskelmassa on oletettu, että energian hinta nousee 3 % vuodessa. 17

18 Energiakustannus, 50 vuodessa Sähkölämmitystalon energiakustannukset 50 vuoden ajalta, kun energian hinta nousee 3 % vuodessa Tilojen lämmitys Taloussähkö Lämmin käyttövesi Perusmaksut 0 "Paras" matalaenergiatalo Matalaenergiaharkkotalo 1 Matalaenergiaharkkotalo 2 Normitason harkkotalo Normitason harkkotalo 2000 Taloratkaisu Sipore-talo Hirsitalo Puutalo elementeistä Puutalo pitkästä tavarasta Kuva 8. Sähkölämmitteisen talon energiakustannukset 50 vuodessa. Laskelmassa on oletettu, että energian hinta perusmaksuineen nousee 3 % vuodessa. 18

19 Taulukko 2. Sähkölämmitteisen talon tilojen lämmitysenergiakustannukset vuodessa ( /vuosi) (kuva 4). Energian hintana on käytetty Espoon (EON Finland) normaalia kaksiaikasähkötariffia Ulkoseinät Lattia Katto Ikkunat Ulko-ovet Ilmanvaihto Ilmavuodot Yhteensä "Paras" matalaenergiatalo Matalaenergiaharkkotalo Matalaenergiaharkkotalo Normitason harkkotalo Normitason harkkotalo Sipore-talo Hirsitalo Puutalo elementeistä Puutalo pitkästä tavarasta Taulukko 3. Sähkölämmitteisen talon vuotuiset energiakustannukset ( /vuosi) (kuva 5). Tilojen lämmitys Lämmin käyttövesi Taloussähkö Perusmaksut Yhteensä "Paras" matalaenergiatalo Matalaenergiaharkkotalo Matalaenergiaharkkotalo Normitason harkkotalo Normitason harkkotalo Sipore-talo Hirsitalo Puutalo elementeistä Puutalo pitkästä tavarasta

20 5 Yhteenveto Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää eri tekniikoilla ja eri materiaaleista tehtyjen pientalojen energiankulutusta laskennallisesti 50 vuoden tarkastelujaksolla. Laskelmissa on pyritty ottamaan huomioon ulkovaipan lämmöneristyskyvyn, ilmatiiviyden ja rakenteiden lämmönvarauskyvyn vaikutus energiankulutukseen. Eri matalaenergiaharkkotaloratkaisuja verrattiin voimassa olevien rakentamismääräysten mukaisiin taloratkaisuihin. Vertailutalojen ulkoseinien runkorakenteet olivat kevytsoraharkkoa, kevytbetonia ja puuta. Tavoitteena on ollut osoittaa erot eri taloratkaisujen välillä ja antaa lähtötietoja teknis-taloudellisten tarkastelujen teolle. Matalaenergiaharkkotalojen kulutus on noin 60 % pienempi kuin määräystenmukaisen normitason harkkotalon. Ulkoseinät, ilmanvaihto ja ilmavuodot aiheuttavat suurimmat lämpöhäviöt. Matalaenergiaharkkotalon lämmittämiseen kuluu kwh energiaa neliömetriä kohti vuodessa ratkaisumallista riippuen. Puurakenteisen pientalon lämmönkulutus on % suurempi ja hirsitalon 40 % suurempi kuin määräysten mukaisen harkkotalon. Ero johtuu harkkotaloa huonommasta rakenteiden ilmanpitävyydestä. Myös rakenteiden lämpökapasiteetti vaikuttaa talon lämmittämiseen kuluvaan energiamäärään. Jos matalaenergiaharkkotalon tehollinen lämpökapasiteetti olisi sama kuin kevytrakenteisen talon (myös kevytrakenteinen alapohja), tilojen lämmittämiseen kuluisi laskelmien mukaan 19 % enemmän energiaa. Sähkölämmitteisten matalaenergiaharkkotalojen lämmittämiseen kuluu noin 350 vuodessa eli vain 30 kuukaudessa. Matalaenergiaharkkotalo säästää 50 vuoden aikana energialaskussa vertailun kohteena olevasta normitaloratkaisusta riippuen, jos energian hinta nousee 3 % joka vuosi. 20

21 Lähdekirjallisuus Direktiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta. Bryssel, KOM(2001) 225 lopullinen. 2001/0098 (COD). RET Rakennusten energiatehokkuuden laskenta. Energiatehokkuusdirektiivin soveltaminen Suomessa. Projektissa luodaan uudet pelisäännöt rakennuksiin liittyvään energian käyttöön ja tausta-aineistoa uusien rakentamismääräysten valmisteluun. Suomen talotekniikan kehityskeskus Oy (TAKE). Helsinki. (http://www.take.fi) Shemeikka, J. & Laitinen, A RET-pientalon määrittely. Versio 1.8 ( ). VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Espoo. 24 s. (Moniste) EN 832:1998. Thermal performance of buildings - Calculation of energy use for heating. Residential buildings. 46 s. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Osa C3. Rakennuksen lämmöneristys. Määräykset Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Helsinki. 7 s. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Osa C3. Lämmöneristys. Määräykset Ympäristöministeriö. Helsinki. 3 s. (voimassa saakka) Suomen rakentamismääräyskokoelma. Osa C4. Lämmöneristys. Ohjeet Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Helsinki. 24 s. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Osa C4. Lämmöneristys. Ohjeet Sisäasiainministeriö. Helsinki. 9 s. (voimassa saakka) Suomen rakentamismääräyskokoelma. Osa D2. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Helsinki. 30 s. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Osa D2. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriö. Helsinki. 21 s. (voimassa saakka) Suomen rakentamismääräyskokoelma. Osa D3. Rakennusten energiatalous. Määräykset ja ohjeet Sisäasiainministeriö. Helsinki. 4 s. Suomen rakentamismääräyskokoelma. Osa D5. Rakennusten lämmityksen tehon- ja energiantarpeen laskenta. Ohjeet Ympäristöministeriö. Helsinki. 14 s. Savolainen, I., Tuhkanen, S. & Lehtilä, A. (toim.) Teknologia ja kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen. Taustatyö kansallista ilmasto-ohjelmaa varten. Helsinki, Kauppa- ja teollisuusministeriö, s. (Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja; 1/2001) ISBN X 21

22 Kauppinen, T. & Rantamäki, J Suomalaisten pientalojen ilmanpitävyys mittausten perusteella. Teoksessa: Säteri, J. & Hahkala, H. (toim.) Sisäilmastoseminaari Espoo: Sisäilmayhdistys ry ja Teknillinen korkeakoulu, LVI-tekniikan laboratorio. S (SIY raportti 13). ISBN X Korpi, M., Vinha, J., Valovirta, I. & Kurnitski, J Puurunkoisten pientalojen ilmatiiviys. Teoksessa: Säteri, J. & Backman, H. (toim.) Sisäilmastoseminaari 2004, Espoo: Sisäilmayhdistys ry ja Teknillinen korkeakoulu, LVI-tekniikan laboratorio. S (SIY raportti 22). ISBN Kouhia, I., Heimonen, I., Ojanen, T. & Nieminen, J Massiivinen matalaenergiatalo. Koerakentamisvaiheen loppuraportti. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus. VTT Rakennustekniikan moniste. 24 s. + liitt. 2 s. Lindberg, R., Keränen, H. & Teikari, M Ulkoseinän vaikutus rakennuksen energiankulutukseen. Tampere: Tampereen teknillinen korkeakoulu. 33 s. + liitt. 25 s. ISBN Laine, J. & Saari, M ESPI-matalaenergiapientalot. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 76 s. + liitt. 44 s. (VTT Tiedotteita 1924). ISBN (http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1998/t1924.pdf) Laine, J. & Saari, M Matalaenergiateknologialla laadukas sisäilmasto ilmaiseksi. Rakennustekniikka., vol. 57 (2001) 5, s Laine, J. & Saari, M Pientalon kivirakenteet toimivat edullisena lämpövarastona. Betoni, kivirakenteiset pientalot. Suomen Betonitieto Oy, vol. 71 (2001) 3, s (lehtiartikkeli) ISSN Laine, J., Salonvaara, M. & Saari, M Matalaenergiaharkkotalo - Ratkaisumallit. Tilaaja: Suomen Betonitieto Oy. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo. 51 s. (Tutkimusraportti nro RTE2183/02) (http://www.kevytsoraharkko.fi) Laine, J. & Saari, M Matalaenergiaharkkotalo - Yleissuunnitteluohje. Tilaaja: Suomen Betonitieto Oy. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo. 38 s. (Tutkimusraportti nro RTE3785/02) (http://www.kevytsoraharkko.fi) Laine, J. & Saari, M Matalaenergiaharkkotalo - LVIS-suunnitteluohje. Tilaaja: Suomen Betonitieto Oy. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Espoo. 23 s. (Tutkimusraportti nro RTE4396/02) (http://www.kevytsoraharkko.fi) 22

23

24 Eri taloratkaisujen määräysten mukaisuuden osoittaminen tasauslaskelmilla LIITE 1 Kohde Talotyyppi Lämpöhäviöiden tasaus Matalaenergiaharkkotalo 1 1-kerroksinen RET-tyyppipientalo Matalaenergiaharkkotalo, harkkoseinän U-arvo on 0,15 W/(m²K) Tulos: TÄYTTÄÄ VAATIMUKSET Yleistiedot Rakennustilavuus 466 rak-m³ Mitoittava huonelämpötila 21 C Kerrosala 163 krs-m² Mitoittava huonelämpötila (puolilämmin) 16 C Lämmin huoneala 142 m² Mitoittava ulkolämpötila -26 C Kerroskorkeus 3,0 m Huonekorkeus 2,5 m Lämmin huonetilavuus 355 m³ Puolilämmin huonetilavuus m³ 1. Perusvaatimukset Pinta-alat, m² [A] U-arvot, W/(m² K) [U] 2. Vaipan lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviöt, W/K [A U] ILMANVAIHTO Hallittu ilmanvaihto Lämpimät tilat 0, ,0 21,0 Lämpimät toissijaiset tilat (ei LTO:a) Puolilämpimät tilat Vuotoilmanvaihto Lämpimät tilat 0,005 5,9 5,9 Puolilämpimät tilat - - RAKENNUSOSAT Perusratkaisratkaisratkaisratkaisratkaisratkaisu Perus- Perus- Min Ma Lämpimät tilat Ulkoseinä ,25 0,60 0,15 32,5 19,5 Yläpohja ,16 0,60 0,08 24,5 12,2 Alapohja (ulkoilmaan rajoittuva) 0,16 0, Alapohja (ryömintätilaan rajoittuva) 0,20 0,60-1) - 1) Alapohja (maanvastainen, matalaper.) ,25 0,15 0,60 0,15 38,3 23,0 Muu maanvastainen rakennusosa 0,25 0, Ikkunat 18,7 18,7 1,40 1,80 1,00 26,2 18,7 Ulko-ovet 7,9 7,9 1,40-0,70 11,1 5,5 Kattoikkunat 1,50 1, Puolilämpimät tilat Ulkoseinä 0,40 0, Yläpohja 0,30 0, Alapohja 0,30 0, Alapohja (maanvastainen, matalaper.) 0,36 0,25 0, Muu maanvastainen rakennusosa 0,36 0, Ikkunat 1,80 2, Ulko-ovet 1, Lämpimän ja puolilämpimän tilan väliset rakenteet (eivät kuulu rakennuksen vaippaan) Väliseinä ja välipohja 0,45 0,45 Ikkunat ja ovet 2,80 2,80 Lämpimät tilat yhteensä Puolilämpimät tilat yhteensä Rakennustietosäätiö RTS, 2004 Ilmavirta, m³/s [q v ] Ominaislämpöhäviöt, W/K [1, q v (1-η a )] 3. Laajennettu lämpöhäviöiden tasaus LTO:n vuosihyötysuhde, % [η a ] Lämpimien tilojen rakennusosien ja ilmanvaihdon ominaislämpöhäviöt yhteensä Puolilämpimien tilojen rakennusosien ja ilmanvaihdon ominaislämpöhäviöt yhteensä - - 1) Lämpimissä tiloissa ryömintätilaan rajoittuvan alapohjan lämpöhäviö kerrotaan luvulla 0,8 RakMK osan D5 ohjeiden mukaisesti. Tällä tavalla otetaan huomioon ryömintätilan ilman ulkoilmaa korkeampi vuotuinen keskilämpötila. 24

25 Eri taloratkaisujen määräysten mukaisuuden osoittaminen tasauslaskelmilla LIITE 1 Kohde Matalaenergiaharkkotalo 1 Määräystenmukaisuuden tarkistuslista 1. Perusvaatimukset Täyttyykö? Vaatimus- Pinta-alavaatimukset kyllä ei arvo arvo Ikkunapinta-ala saa olla enintään 15 % kerrosalasta 15 % 11 % Ikkunapinta-ala saa olla enintään 50 % ulkoseinien bruttoalasta 50 % 12 % n ikkunapinta-ala ei saa olla perusratkaisua pienempi 19 m² 19 m² G1 : Valoaukon pinta-ala on asuinhuoneissa vähintään 10 % lattiapinta-alasta. (suunnittelijan ilmoitus) Rakennusosien yhteenlaskettu pinta-ala sama molemmissa ratkaisuissa. - lämpimissä tiloissa 463 m² 463 m² Rakennusosien U-arvojen vaatimukset U-arvot eivät ylitä määräysten perusvaatimusta Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton (LTO) hyötysuhteen vaatimukset Vaatimus- LTO:n vuosihyötysuhde on vähintään 30 % arvo arvo - lämpimissä tiloissa 30 % 65 % Täyttääkö suunnitteluratkaisu perusvaatimukset? Mikäli kaikki perusvaatimukset täyttyivät, suunnitteluratkaisu on määräysten mukainen eikä eikä lisäselvityksiä tai laskelmia tarvita. TÄYTTÄÄ VAATIMUKSET Mikäli perusvaatimukset eivät täyttyneet, tarvitaan vaipan lämpöhäviöiden tasausta. Siinä sallittua suuremmat vaipan lämpöhäviöt tasataan muuta vaippaa parantamalla. 2. Vaatimukset vaipan lämpöhäviöiden tasaukseen Täyttyykö? Rakennusosien U-arvojen vaatimukset kyllä ei U-arvot eivät ylitä suurimpia sallittuja arvoja (Ma) Matalaperusteisen alapohjan U-arvot eivät alita pienimpiä sallittuja arvoja (Min) Rakennusosien lämpöhäviöiden vaatimukset Vaatimus- n ominaislämpöhäviö on enintään perusratkaisun suuruinen arvo arvo - lämpimissä tiloissa 132 W/K 79 W/K Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton (LTO) hyötysuhteen vaatimukset LTO:n vuosihyötysuhde on vähintään 30 % Täyttääkö suunnitteluratkaisu vaipan lämpöhäviövaatimukset? Mikäli kaikki vaipan lämpöhäviöiden vaatimukset mukaan lukien LTO:n perusvaatimus täyttyivät, suunnitteluratkaisu on määräysten mukainen eikä lisäselvityksiä tai laskelmia tarvita. TÄYTTÄÄ VAATIMUKSET Mikäli vaipan vaatimukset eivät täyttyneet, tarvitaan laajennettua lämpöhäviöiden tasausta. Siinä sallittua suuremmat lämpöhäviöt tasataan joko vaippaa parantamalla tai jäteilman LTO:a parantamalla. Rakennustietosäätiö RTS, Vaatimukset laajennettuun lämpöhäviöiden tasaukseen Täyttyykö? n rakennusosien lämpöhäviöiden vaatimukset kyllä ei Vaatimus- Vaipan ominaislämpöhäviö on enintään 10 % perusratkaisua suurempi arvo arvo - lämpimissä tiloissa 110 % 60 % Rakennusosien ja ilmanvaihdon kokonaislämpöhäviön vaatimukset Vaatimus- n ominaislämpöhäviö on enintään perusratkaisun suuruinen arvo arvo - lämpimissä tiloissa 180 W/K 106 W/K Täyttääkö suunnitteluratkaisu laajennetut lämpöhäviövaatimukset? Mikäli kaikki laajennetut lämpöhäviövaatimukset täyttyivät, suunnitteluratkaisu on määräysten mukainen. Mikäli vaatimukset eivät täyttyneet, tulee määräystenmukaisuuden osoittamismenettely aloittaa alusta. Yksinkertaisimmin hyväksyttävään lopputulokseen pääsee kaikki TÄYTTÄÄ VAATIMUKSET perusvaatimukset erikseen täyttämällä. Koska ilmanvaihdon lämmöntalteenoton (LTO) vuosihyötysuhde on suurempi kuin 30 %, siitä tarvitaan lisäselvitys. 25

26 Eri taloratkaisujen määräysten mukaisuuden osoittaminen tasauslaskelmilla LIITE 1 Kohde Talotyyppi Lämpöhäviöiden tasaus Matalaenergiaharkkotalo 2 1-kerroksinen RET-tyyppipientalo Matalaenergiaharkkotalo, harkkoseinän U-arvo on 0,19 W/(m²K) Tulos: TÄYTTÄÄ VAATIMUKSET Yleistiedot Rakennustilavuus 466 rak-m³ Mitoittava huonelämpötila 21 C Kerrosala 163 krs-m² Mitoittava huonelämpötila (puolilämmin) 16 C Lämmin huoneala 142 m² Mitoittava ulkolämpötila -26 C Kerroskorkeus 3,0 m Huonekorkeus 2,5 m Lämmin huonetilavuus 355 m³ Puolilämmin huonetilavuus m³ 1. Perusvaatimukset Pinta-alat, m² [A] U-arvot, W/(m² K) [U] 2. Vaipan lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviöt, W/K [A U] Rakennustietosäätiö RTS, 2004 Ilmavirta, m³/s [q v ] RAKENNUSOSAT Perusratkaisratkaisratkaisratkaisratkaisratkaisu Perus- Perus- Min Ma Lämpimät tilat Ulkoseinä ,25 0,60 0,19 32,5 24,7 Yläpohja ,16 0,60 0,08 24,5 12,2 Alapohja (ulkoilmaan rajoittuva) 0,16 0, Alapohja (ryömintätilaan rajoittuva) 0,20 0,60-1) - 1) Alapohja (maanvastainen, matalaper.) ,25 0,15 0,60 0,15 38,3 23,0 Muu maanvastainen rakennusosa 0,25 0, Ikkunat 18,7 18,7 1,40 1,80 1,00 26,2 18,7 Ulko-ovet 7,9 7,9 1,40-0,70 11,1 5,5 Kattoikkunat 1,50 1, Puolilämpimät tilat Ulkoseinä 0,40 0, Yläpohja 0,30 0, Alapohja 0,30 0, Alapohja (maanvastainen, matalaper.) 0,36 0,25 0, Muu maanvastainen rakennusosa 0,36 0, Ikkunat 1,80 2, Ulko-ovet 1, Lämpimän ja puolilämpimän tilan väliset rakenteet (eivät kuulu rakennuksen vaippaan) Väliseinä ja välipohja 0,45 0,45 Ikkunat ja ovet 2,80 2,80 Lämpimät tilat yhteensä Puolilämpimät tilat yhteensä ILMANVAIHTO Hallittu ilmanvaihto Lämpimät tilat 0, ,0 21,0 Lämpimät toissijaiset tilat (ei LTO:a) Puolilämpimät tilat Vuotoilmanvaihto Lämpimät tilat 0,005 5,9 5,9 Puolilämpimät tilat Laajennettu lämpöhäviöiden tasaus LTO:n vuosihyötysuhde, % [η a ] Ominaislämpöhäviöt, W/K [1, q v (1-η a )] Lämpimien tilojen rakennusosien ja ilmanvaihdon ominaislämpöhäviöt yhteensä Puolilämpimien tilojen rakennusosien ja ilmanvaihdon ominaislämpöhäviöt yhteensä - - 1) Lämpimissä tiloissa ryömintätilaan rajoittuvan alapohjan lämpöhäviö kerrotaan luvulla 0,8 RakMK osan D5 ohjeiden mukaisesti. Tällä tavalla otetaan huomioon ryömintätilan ilman ulkoilmaa korkeampi vuotuinen keskilämpötila. 26

27 Eri taloratkaisujen määräysten mukaisuuden osoittaminen tasauslaskelmilla LIITE 1 Kohde Matalaenergiaharkkotalo 2 Määräystenmukaisuuden tarkistuslista 1. Perusvaatimukset Täyttyykö? Vaatimus- Pinta-alavaatimukset kyllä ei arvo arvo Ikkunapinta-ala saa olla enintään 15 % kerrosalasta 15 % 11 % Ikkunapinta-ala saa olla enintään 50 % ulkoseinien bruttoalasta 50 % 12 % n ikkunapinta-ala ei saa olla perusratkaisua pienempi 19 m² 19 m² G1 : Valoaukon pinta-ala on asuinhuoneissa vähintään 10 % lattiapinta-alasta. (suunnittelijan ilmoitus) Rakennusosien yhteenlaskettu pinta-ala sama molemmissa ratkaisuissa. - lämpimissä tiloissa 463 m² 463 m² Rakennusosien U-arvojen vaatimukset U-arvot eivät ylitä määräysten perusvaatimusta Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton (LTO) hyötysuhteen vaatimukset Vaatimus- LTO:n vuosihyötysuhde on vähintään 30 % arvo arvo - lämpimissä tiloissa 30 % 65 % Täyttääkö suunnitteluratkaisu perusvaatimukset? Mikäli kaikki perusvaatimukset täyttyivät, suunnitteluratkaisu on määräysten mukainen eikä eikä lisäselvityksiä tai laskelmia tarvita. TÄYTTÄÄ VAATIMUKSET Mikäli perusvaatimukset eivät täyttyneet, tarvitaan vaipan lämpöhäviöiden tasausta. Siinä sallittua suuremmat vaipan lämpöhäviöt tasataan muuta vaippaa parantamalla. 2. Vaatimukset vaipan lämpöhäviöiden tasaukseen Täyttyykö? Rakennusosien U-arvojen vaatimukset kyllä ei U-arvot eivät ylitä suurimpia sallittuja arvoja (Ma) Matalaperusteisen alapohjan U-arvot eivät alita pienimpiä sallittuja arvoja (Min) Rakennusosien lämpöhäviöiden vaatimukset Vaatimus- n ominaislämpöhäviö on enintään perusratkaisun suuruinen arvo arvo - lämpimissä tiloissa 132 W/K 84 W/K Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton (LTO) hyötysuhteen vaatimukset LTO:n vuosihyötysuhde on vähintään 30 % Täyttääkö suunnitteluratkaisu vaipan lämpöhäviövaatimukset? Mikäli kaikki vaipan lämpöhäviöiden vaatimukset mukaan lukien LTO:n perusvaatimus täyttyivät, suunnitteluratkaisu on määräysten mukainen eikä lisäselvityksiä tai laskelmia tarvita. TÄYTTÄÄ VAATIMUKSET Mikäli vaipan vaatimukset eivät täyttyneet, tarvitaan laajennettua lämpöhäviöiden tasausta. Siinä sallittua suuremmat lämpöhäviöt tasataan joko vaippaa parantamalla tai jäteilman LTO:a parantamalla. Rakennustietosäätiö RTS, Vaatimukset laajennettuun lämpöhäviöiden tasaukseen Täyttyykö? n rakennusosien lämpöhäviöiden vaatimukset kyllä ei Vaatimus- Vaipan ominaislämpöhäviö on enintään 10 % perusratkaisua suurempi arvo arvo - lämpimissä tiloissa 110 % 64 % Rakennusosien ja ilmanvaihdon kokonaislämpöhäviön vaatimukset Vaatimus- n ominaislämpöhäviö on enintään perusratkaisun suuruinen arvo arvo - lämpimissä tiloissa 180 W/K 111 W/K Täyttääkö suunnitteluratkaisu laajennetut lämpöhäviövaatimukset? Mikäli kaikki laajennetut lämpöhäviövaatimukset täyttyivät, suunnitteluratkaisu on määräysten mukainen. Mikäli vaatimukset eivät täyttyneet, tulee määräystenmukaisuuden osoittamismenettely aloittaa alusta. Yksinkertaisimmin hyväksyttävään lopputulokseen pääsee kaikki TÄYTTÄÄ VAATIMUKSET perusvaatimukset erikseen täyttämällä. Koska ilmanvaihdon lämmöntalteenoton (LTO) vuosihyötysuhde on suurempi kuin 30 %, siitä tarvitaan lisäselvitys. 27

28 Eri taloratkaisujen määräysten mukaisuuden osoittaminen tasauslaskelmilla LIITE 1 Kohde Talotyyppi Lämpöhäviöiden tasaus Normitason harkkotalo 1-kerroksinen RET-tyyppipientalo Lämmöneristysmääräykset täyttävä ratkaisu. Tulos: TÄYTTÄÄ VAATIMUKSET Yleistiedot Rakennustilavuus 466 rak-m³ Mitoittava huonelämpötila 21 C Kerrosala 163 krs-m² Mitoittava huonelämpötila (puolilämmin) 16 C Lämmin huoneala 142 m² Mitoittava ulkolämpötila -26 C Kerroskorkeus 3,0 m Huonekorkeus 2,5 m Lämmin huonetilavuus 355 m³ Puolilämmin huonetilavuus m³ 1. Perusvaatimukset Pinta-alat, m² [A] U-arvot, W/(m² K) [U] 2. Vaipan lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviöt, W/K [A U] Rakennustietosäätiö RTS, 2004 Ilmavirta, m³/s [q v ] RAKENNUSOSAT Perusratkaisratkaisratkaisratkaisratkaisratkaisu Perus- Perus- Min Ma Lämpimät tilat Ulkoseinä ,25 0,60 0,25 32,5 32,5 Yläpohja ,16 0,60 0,16 24,5 24,5 Alapohja (ulkoilmaan rajoittuva) 0,16 0, Alapohja (ryömintätilaan rajoittuva) 0,20 0,60-1) - 1) Alapohja (maanvastainen, matalaper.) ,25 0,15 0,60 0,25 38,3 38,3 Muu maanvastainen rakennusosa 0,25 0, Ikkunat 18,7 18,7 1,40 1,80 1,40 26,2 26,2 Ulko-ovet 7,9 7,9 1,40-1,40 11,1 11,1 Kattoikkunat 1,50 1, Puolilämpimät tilat Ulkoseinä 0,40 0, Yläpohja 0,30 0, Alapohja 0,30 0, Alapohja (maanvastainen, matalaper.) 0,36 0,25 0, Muu maanvastainen rakennusosa 0,36 0, Ikkunat 1,80 2, Ulko-ovet 1, Lämpimän ja puolilämpimän tilan väliset rakenteet (eivät kuulu rakennuksen vaippaan) Väliseinä ja välipohja 0,45 0,45 Ikkunat ja ovet 2,80 2,80 Lämpimät tilat yhteensä Puolilämpimät tilat yhteensä ILMANVAIHTO Hallittu ilmanvaihto Lämpimät tilat 0, ,0 42,0 Lämpimät toissijaiset tilat (ei LTO:a) Puolilämpimät tilat Vuotoilmanvaihto Lämpimät tilat 0,005 5,9 5,9 Puolilämpimät tilat Laajennettu lämpöhäviöiden tasaus LTO:n vuosihyötysuhde, % [η a ] Ominaislämpöhäviöt, W/K [1, q v (1-η a )] Lämpimien tilojen rakennusosien ja ilmanvaihdon ominaislämpöhäviöt yhteensä Puolilämpimien tilojen rakennusosien ja ilmanvaihdon ominaislämpöhäviöt yhteensä - - 1) Lämpimissä tiloissa ryömintätilaan rajoittuvan alapohjan lämpöhäviö kerrotaan luvulla 0,8 RakMK osan D5 ohjeiden mukaisesti. Tällä tavalla otetaan huomioon ryömintätilan ilman ulkoilmaa korkeampi vuotuinen keskilämpötila. 28

29 Eri taloratkaisujen määräysten mukaisuuden osoittaminen tasauslaskelmilla LIITE 1 Kohde Normitason harkkotalo Määräystenmukaisuuden tarkistuslista 1. Perusvaatimukset Täyttyykö? Vaatimus- Pinta-alavaatimukset kyllä ei arvo arvo Ikkunapinta-ala saa olla enintään 15 % kerrosalasta 15 % 11 % Ikkunapinta-ala saa olla enintään 50 % ulkoseinien bruttoalasta 50 % 12 % n ikkunapinta-ala ei saa olla perusratkaisua pienempi 19 m² 19 m² G1 : Valoaukon pinta-ala on asuinhuoneissa vähintään 10 % lattiapinta-alasta. (suunnittelijan ilmoitus) Rakennusosien yhteenlaskettu pinta-ala sama molemmissa ratkaisuissa. - lämpimissä tiloissa 463 m² 463 m² Rakennusosien U-arvojen vaatimukset U-arvot eivät ylitä määräysten perusvaatimusta Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton (LTO) hyötysuhteen vaatimukset Vaatimus- LTO:n vuosihyötysuhde on vähintään 30 % arvo arvo - lämpimissä tiloissa 30 % 30 % Täyttääkö suunnitteluratkaisu perusvaatimukset? Mikäli kaikki perusvaatimukset täyttyivät, suunnitteluratkaisu on määräysten mukainen eikä eikä lisäselvityksiä tai laskelmia tarvita. TÄYTTÄÄ VAATIMUKSET Mikäli perusvaatimukset eivät täyttyneet, tarvitaan vaipan lämpöhäviöiden tasausta. Siinä sallittua suuremmat vaipan lämpöhäviöt tasataan muuta vaippaa parantamalla. 2. Vaatimukset vaipan lämpöhäviöiden tasaukseen Täyttyykö? Rakennusosien U-arvojen vaatimukset kyllä ei U-arvot eivät ylitä suurimpia sallittuja arvoja (Ma) Matalaperusteisen alapohjan U-arvot eivät alita pienimpiä sallittuja arvoja (Min) Rakennusosien lämpöhäviöiden vaatimukset Vaatimus- n ominaislämpöhäviö on enintään perusratkaisun suuruinen arvo arvo - lämpimissä tiloissa 132 W/K 132 W/K Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton (LTO) hyötysuhteen vaatimukset LTO:n vuosihyötysuhde on vähintään 30 % Täyttääkö suunnitteluratkaisu vaipan lämpöhäviövaatimukset? Mikäli kaikki vaipan lämpöhäviöiden vaatimukset mukaan lukien LTO:n perusvaatimus täyttyivät, suunnitteluratkaisu on määräysten mukainen eikä lisäselvityksiä tai laskelmia tarvita. TÄYTTÄÄ VAATIMUKSET Mikäli vaipan vaatimukset eivät täyttyneet, tarvitaan laajennettua lämpöhäviöiden tasausta. Siinä sallittua suuremmat lämpöhäviöt tasataan joko vaippaa parantamalla tai jäteilman LTO:a parantamalla. Rakennustietosäätiö RTS, Vaatimukset laajennettuun lämpöhäviöiden tasaukseen Täyttyykö? n rakennusosien lämpöhäviöiden vaatimukset kyllä ei Vaatimus- Vaipan ominaislämpöhäviö on enintään 10 % perusratkaisua suurempi arvo arvo - lämpimissä tiloissa 110 % 100 % Rakennusosien ja ilmanvaihdon kokonaislämpöhäviön vaatimukset Vaatimus- n ominaislämpöhäviö on enintään perusratkaisun suuruinen arvo arvo - lämpimissä tiloissa 180 W/K 180 W/K Täyttääkö suunnitteluratkaisu laajennetut lämpöhäviövaatimukset? Mikäli kaikki laajennetut lämpöhäviövaatimukset täyttyivät, suunnitteluratkaisu on määräysten mukainen. Mikäli vaatimukset eivät täyttyneet, tulee määräystenmukaisuuden osoittamismenettely aloittaa alusta. Yksinkertaisimmin hyväksyttävään lopputulokseen pääsee kaikki TÄYTTÄÄ VAATIMUKSET perusvaatimukset erikseen täyttämällä. 29

30 Eri taloratkaisujen määräysten mukaisuuden osoittaminen tasauslaskelmilla LIITE 1 Kohde Normitason harkkotalo vanhalla harkolla Talotyyppi Lämpöhäviöiden tasaus 1-kerroksinen RET-tyyppipientalo Lämmöneristysmääräykset täyttävä (tasausmenettelyllä) ratkaisu vanhalla eristeharkolla. Ulkoseinien lämpöhäviöt on tasattu ikkunoiden lämmöneristystä parantamalla. Tulos: TÄYTTÄÄ VAATIMUKSET Yleistiedot Rakennustilavuus 466 rak-m³ Mitoittava huonelämpötila 21 C Kerrosala 163 krs-m² Mitoittava huonelämpötila (puolilämmin) 16 C Lämmin huoneala 142 m² Mitoittava ulkolämpötila -26 C Kerroskorkeus 3,0 m Huonekorkeus 2,5 m Lämmin huonetilavuus 355 m³ Puolilämmin huonetilavuus m³ 1. Perusvaatimukset Pinta-alat, m² [A] U-arvot, W/(m² K) [U] 2. Vaipan lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviöt, W/K [A U] Rakennustietosäätiö RTS, 2004 Ilmavirta, m³/s [q v ] RAKENNUSOSAT Perusratkaisratkaisratkaisratkaisratkaisratkaisu Perus- Perus- Min Ma Lämpimät tilat Ulkoseinä ,25 0,60 0,26 32,5 33,8 Yläpohja ,16 0,60 0,16 24,5 24,5 Alapohja (ulkoilmaan rajoittuva) 0,16 0, Alapohja (ryömintätilaan rajoittuva) 0,20 0,60-1) - 1) Alapohja (maanvastainen, matalaper.) ,25 0,15 0,60 0,25 38,3 38,3 Muu maanvastainen rakennusosa 0,25 0, Ikkunat 18,7 18,7 1,40 1,80 1,33 26,2 24,9 Ulko-ovet 7,9 7,9 1,40-1,40 11,1 11,1 Kattoikkunat 1,50 1, Puolilämpimät tilat Ulkoseinä 0,40 0, Yläpohja 0,30 0, Alapohja 0,30 0, Alapohja (maanvastainen, matalaper.) 0,36 0,25 0, Muu maanvastainen rakennusosa 0,36 0, Ikkunat 1,80 2, Ulko-ovet 1, Lämpimän ja puolilämpimän tilan väliset rakenteet (eivät kuulu rakennuksen vaippaan) Väliseinä ja välipohja 0,45 0,45 Ikkunat ja ovet 2,80 2,80 Lämpimät tilat yhteensä Puolilämpimät tilat yhteensä ILMANVAIHTO Hallittu ilmanvaihto Lämpimät tilat 0, ,0 42,0 Lämpimät toissijaiset tilat (ei LTO:a) Puolilämpimät tilat Vuotoilmanvaihto Lämpimät tilat 0,005 5,9 5,9 Puolilämpimät tilat Laajennettu lämpöhäviöiden tasaus LTO:n vuosihyötysuhde, % [η a ] Ominaislämpöhäviöt, W/K [1, q v (1-η a )] Lämpimien tilojen rakennusosien ja ilmanvaihdon ominaislämpöhäviöt yhteensä Puolilämpimien tilojen rakennusosien ja ilmanvaihdon ominaislämpöhäviöt yhteensä - - 1) Lämpimissä tiloissa ryömintätilaan rajoittuvan alapohjan lämpöhäviö kerrotaan luvulla 0,8 RakMK osan D5 ohjeiden mukaisesti. Tällä tavalla otetaan huomioon ryömintätilan ilman ulkoilmaa korkeampi vuotuinen keskilämpötila. 30

31 Eri taloratkaisujen määräysten mukaisuuden osoittaminen tasauslaskelmilla LIITE 1 Kohde Normitason harkkotalo vanhalla harkolla Määräystenmukaisuuden tarkistuslista 1. Perusvaatimukset Täyttyykö? Vaatimus- Pinta-alavaatimukset kyllä ei arvo arvo Ikkunapinta-ala saa olla enintään 15 % kerrosalasta 15 % 11 % Ikkunapinta-ala saa olla enintään 50 % ulkoseinien bruttoalasta 50 % 12 % n ikkunapinta-ala ei saa olla perusratkaisua pienempi 19 m² 19 m² G1 : Valoaukon pinta-ala on asuinhuoneissa vähintään 10 % lattiapinta-alasta. (suunnittelijan ilmoitus) Rakennusosien yhteenlaskettu pinta-ala sama molemmissa ratkaisuissa. - lämpimissä tiloissa 463 m² 463 m² Rakennusosien U-arvojen vaatimukset U-arvot eivät ylitä määräysten perusvaatimusta v Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton (LTO) hyötysuhteen vaatimukset Vaatimus- LTO:n vuosihyötysuhde on vähintään 30 % arvo arvo - lämpimissä tiloissa 30 % 30 % Täyttääkö suunnitteluratkaisu perusvaatimukset? v Mikäli kaikki perusvaatimukset täyttyivät, suunnitteluratkaisu on määräysten mukainen eikä eikä lisäselvityksiä tai laskelmia tarvita. Mikäli perusvaatimukset eivät täyttyneet, tarvitaan vaipan lämpöhäviöiden tasausta. Siinä sallittua suuremmat vaipan lämpöhäviöt tasataan muuta vaippaa parantamalla. EI TÄYTÄ VAATIMUKSIA, käytä tapaa 2 tai 3 2. Vaatimukset vaipan lämpöhäviöiden tasaukseen Täyttyykö? Rakennusosien U-arvojen vaatimukset kyllä ei U-arvot eivät ylitä suurimpia sallittuja arvoja (Ma) Matalaperusteisen alapohjan U-arvot eivät alita pienimpiä sallittuja arvoja (Min) Rakennusosien lämpöhäviöiden vaatimukset Vaatimus- n ominaislämpöhäviö on enintään perusratkaisun suuruinen arvo arvo - lämpimissä tiloissa 132 W/K 132 W/K Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton (LTO) hyötysuhteen vaatimukset LTO:n vuosihyötysuhde on vähintään 30 % Täyttääkö suunnitteluratkaisu vaipan lämpöhäviövaatimukset? Mikäli kaikki vaipan lämpöhäviöiden vaatimukset mukaan lukien LTO:n perusvaatimus täyttyivät, suunnitteluratkaisu on määräysten mukainen eikä lisäselvityksiä tai laskelmia tarvita. TÄYTTÄÄ VAATIMUKSET Mikäli vaipan vaatimukset eivät täyttyneet, tarvitaan laajennettua lämpöhäviöiden tasausta. Siinä sallittua suuremmat lämpöhäviöt tasataan joko vaippaa parantamalla tai jäteilman LTO:a parantamalla. Rakennustietosäätiö RTS, Vaatimukset laajennettuun lämpöhäviöiden tasaukseen Täyttyykö? n rakennusosien lämpöhäviöiden vaatimukset kyllä ei Vaatimus- Vaipan ominaislämpöhäviö on enintään 10 % perusratkaisua suurempi arvo arvo - lämpimissä tiloissa 110 % 100 % Rakennusosien ja ilmanvaihdon kokonaislämpöhäviön vaatimukset Vaatimus- n ominaislämpöhäviö on enintään perusratkaisun suuruinen arvo arvo - lämpimissä tiloissa 180 W/K 180 W/K Täyttääkö suunnitteluratkaisu laajennetut lämpöhäviövaatimukset? Mikäli kaikki laajennetut lämpöhäviövaatimukset täyttyivät, suunnitteluratkaisu on määräysten mukainen. Mikäli vaatimukset eivät täyttyneet, tulee määräystenmukaisuuden osoittamismenettely aloittaa alusta. Yksinkertaisimmin hyväksyttävään lopputulokseen pääsee kaikki TÄYTTÄÄ VAATIMUKSET perusvaatimukset erikseen täyttämällä. 31

Harkkotalo kuluttaa vähemmän

Harkkotalo kuluttaa vähemmän Dipl.ins Petri Mattila P.T. Mattila Ky petri.mattila@saunalahti.fi Espoo 3.8.25 Harkkotalo kuluttaa vähemmän VTT vertasi pientalojen energiatehokkuutta VTT teki vuonna 25 vertailututkimuksen (VTT tutkimusraportti

Lisätiedot

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24 Laajennettu versio 2.0.2 (D3-2007) Rakennuskohde: Eeva ja Tuomo Rossinen Rakennuslupatunnus: Rakennustyyppi: 2-kerroksinen pientalo Pääsuunnittelija: Tasauslaskelman tekijä: rkm Urpo Manninen, FarmiMalli

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa:

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennustyyppi: Osoite: Bruttopinta-ala: Huoneistoala: Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: Lämmitystapa: Ilmastointi: Pientalo Valmistumisvuosi: 2008 Pientalonkuja

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii.

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Esimerkkikohde Valmistumisvuosi: 2012 Ritvankuja 12 Rakennustunnus: 1212:123:A1 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Testikohde Valmistumisvuosi: 2013 Jyrkkätie 5 Rakennustunnus: 233.401000988276P 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 62200 Kauhava. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii.

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 62200 Kauhava. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Esimerkkitalo Valmistumisvuosi: 2013 Notkokuja 1 Rakennustunnus: 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala: Lämmitetty

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Kurkihirsi 12

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Kurkihirsi 12 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Pientalo Roos Jouni Osoite : Kurkihirsi Osoite : 57 Mikkeli Todistustunnus: 6 Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitus:

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Lisätiedot

Energiaselvityksen ja todistuksen esimerkki ENERGIASELVITYKSEN PÄÄTIEDOT + YHTEENVETO Esimerkkipientalo

Energiaselvityksen ja todistuksen esimerkki ENERGIASELVITYKSEN PÄÄTIEDOT + YHTEENVETO Esimerkkipientalo Energiaselvityksen ja todistuksen esimerkki ENERGIASELVITYKSEN PÄÄTIEDOT + Lämmitystapa: Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Lämmitystapa: Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Laskija: Pekka

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT Mikko Saari, VTT Energiatehokas koti - tiivis ja terveellinen? Suomen Asuntomessut ja Suomen Asuntotietokeskus Helsingin messukeskus, Ballroom 28.3.2009 Energiatehokkaan

Lisätiedot

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0 Enervent Pingvin eco ED Enervent Pingvin eco ED Enervent Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED Sertifikaatti Nro VTT C 4026 09 1 (2) Enervent Pingvin eco ED on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Sertifikaatti Nro C326/05 1 (2) Vallox 90 SE AC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI RTE2183/02. Matalaenergiaharkkotalo Ratkaisumallit VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

TUTKIMUSRAPORTTI RTE2183/02. Matalaenergiaharkkotalo Ratkaisumallit VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA ESPOO 2002 TUTKIMUSRAPORTTI RTE2183/02 Matalaenergiaharkkotalo Ratkaisumallit VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSRAPORTTI NRO RTE2183/02 Matalaenergiaharkkotalo Ratkaisumallit Juhani Laine, Mikael

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

Tasauslaskentaopas 2012

Tasauslaskentaopas 2012 Tasauslaskentaopas 2012 Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuuden osoittaminen 24.11.2011 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Esipuhe Tämä opas käsittelee Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D3/2012 lämpöhäviön

Lisätiedot

Tasauslaskentaopas 2007

Tasauslaskentaopas 2007 Tasauslaskentaopas 2007 Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuuden osoittaminen 13.12.2007 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Esipuhe 2 Sisältö Esipuhe...2 1 Johdanto...6 2 Määritelmiä ja käsitteitä...7 3 Määräystenmukaisuuden

Lisätiedot

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Ilox 89 Optima Ilox 89 Optima Iloxair Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima Sertifikaatti Nro VTT-C-5727-10 1 (2) Ilox 89 Optima on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen

Lisätiedot

Kivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot

Kivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot Kivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot KESTÄVÄ KIVITALO SEMINAARI 09 Oulu, 10.11.09 Mikko Saari, VTT Energiatehokkaan talon suunnittelun ja toteutuksen periaatteet l l l Viihtyisä, terveellinen

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

Paritalon energiatodistuksen laskelma

Paritalon energiatodistuksen laskelma Paritalon energiatodistuksen laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku Rakennusinsinööri (AMK) TKENERGIATODISTUS JA RAKENNUSPALVELU KY ( www.tkrakennuspalvelu.com

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC. yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS.

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC. yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 90 MC Vallox 90 MC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC Sertifikaatti Nro VTT-C-7697-11 1 (2) Vallox 90 MC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

KULUTUKSEEN PERUSTUVAN ENERGIATODISTUKSEN LUOMINEN DOF-ENERGIA-ohjelmalla

KULUTUKSEEN PERUSTUVAN ENERGIATODISTUKSEN LUOMINEN DOF-ENERGIA-ohjelmalla KULUTUKSEEN PERUSTUVAN ENERGIATODISTUKSEN LUOMINEN DOF-ENERGIA-ohjelmalla 2000-luvun asuinkerrostalon laskentaesimerkki (Energiatodistus isännöitsijätodistuksessa) SISÄLLYS SISÄLLYS...1 1 Energiaselvitys

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-8424-12 1 (2) Fair 80 ec on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020

Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020 Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020 Ylijohtaja Helena Säteri Energiailtapäivä 11.9.2008 1 2 Rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa 2003 Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Vanhamäentie 96

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Vanhamäentie 96 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Autotalli Antero Vahvaselkä Osoite : Vanhamäentie 96 Osoite : 577 Korpikoski Todistustunnus: Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi:

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali. Miimu Airaksinen, TkT

Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali. Miimu Airaksinen, TkT Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali Miimu Airaksinen, TkT Tontin hankinta Markkinointi ja T&K Suunnittelu Käyttöönotto Rakentaminen

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC Vallox TSK Multi 50 MC Vallox TSK Multi 50 MC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC Sertifikaatti Nro VTT-C-11031-14 1 (2) Vallox TSK Multi 50 MC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon

Lisätiedot

Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT

Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Esityksen sisältö Tausta & tavoitteet Rakennukset Ilmalämpöpumput Laskentatyökalu

Lisätiedot

Matalaenergiatalot ja sähkölämmitys

Matalaenergiatalot ja sähkölämmitys Matalaenergiatalot ja sähkölämmitys Copyright VTT 25 1 9.11.24 Mikko Saari, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 183 (Kivimiehentie 4, Espoo) 244 VTT Puh. (9) 456 4757, 4 556 7395, Faksi (9) 456 4815

Lisätiedot

Rakennuslupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä energiaselvitys, jonka sisältö on:

Rakennuslupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä energiaselvitys, jonka sisältö on: Energiaseminaari 19.9.2008 Oulu Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Määräystenmukaisuuden osoittaminen Energiaselvitys Rakennuslupaa haettaessa on hakemukseen liitettävä energiaselvitys,

Lisätiedot

Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com

Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com Ruukki energiapaneeli Säästää merkittävästi lämmityskuluissa Vähentää hiilidioksidipäästöjä Nostaa

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Varasto, Vanha kirkkotie Osoite : Vanha kirkkotie b Osoite : 4 Jorvas Todistustunnus: Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi: Rakennuksen

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 21.12.2007 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennusten energiankulutus. Rakennuksissa lämmitysenergiaa kuluu tilojen, ilmanvaihtoilman ja käyttöveden lämmittämiseen.

Rakennusten energiankulutus. Rakennuksissa lämmitysenergiaa kuluu tilojen, ilmanvaihtoilman ja käyttöveden lämmittämiseen. Laskelmat rakennusten energiataloudessa ja sisäilmaston hallinnassa Mika Vuolle, tekniikan lisensiaatti SIY Sisäilmatieto Oy mika.vuolle@sisailmatieto.com Rakennusten energiankulutus Suomen rakennuskanta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä

Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä TkT, Jarek Kurnitski TKK LVI-tekniikan laboratorio 16.5.2009 Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä Seuraavat 1-krs pientalon ja 2-krs kompaktin pientalon esimerkit osoittavat tehontarpeet

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

KN-KWL 96 SE-EC Kontrollierte Wohnraumlüftung

KN-KWL 96 SE-EC Kontrollierte Wohnraumlüftung KN-KWL 96 SE-EC Kontrollierte Wohnraumlüftung KN 2014-07 Druck-, Satzfehler und techn. Änderungen vorbehalten - Subject to change Seite 1 2014-07 Druck-, Satzfehler und techn. Änderungen vorbehalten -

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

ENERGIASELVITYKSEN JA TODISTUKSEN LUOMINEN DOF-ENERGIA-ohjelmalla UUDISPIENTALON LASKENTAESIMERKKI

ENERGIASELVITYKSEN JA TODISTUKSEN LUOMINEN DOF-ENERGIA-ohjelmalla UUDISPIENTALON LASKENTAESIMERKKI ENERGIASELVITYKSEN JA TODISTUKSEN LUOMINEN DOF-ENERGIA-ohjelmalla UUDISPIENTALON LASKENTAESIMERKKI SISÄLLYS SISÄLLYS...1 1 Energiaselvitys ja energiatodistus, yleistä...2 1.1 Energiaselvityksen sisältö...2

Lisätiedot