Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta"

Transkriptio

1

2 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta Timo Manninen 1, Jari Lämsä 1, Asko Härkönen 2 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 2 Suomen Olympiakomitea Copyright 2012 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN (PDF) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2012

3 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 2 TIIVISTELMÄ JOHDANTO Nuorten olympiavalmentajahanke Nuorten olympiavalmentajaselvityksen tarkoitus Nuorten olympiavalmentajan toimenkuva ja valmentajalta vaadittavat ominaisuudet Nuorten olympiavalmennusryhmän urheilijat MENETELMÄT Aineistonkeruumenetelmä Tulosten analysointi NUORTEN OLYMPIAVALMENTAJASELVITYKSEN TULOKSET Työnantajan oma toiminta Nuorten olympiavalmentajahankkeen tarve Nuorten olympiavalmennushankkeen tavoitteet Työantajan velvoitteet Toiminnan vaikuttavuus Nuorten olympiavalmentajahankkeen kumppanit Kumppaneiden rooli Yhteistyö ja yhteydenpito Yhteispalkkausjärjestelmä Valmentajan toiminta Toimenkuva Nuorten olympiavalmentajan integroituminen työyhteisöön Yltäminen tavoitteisiin Nuorten olympiavalmentajahankkeen kehittäminen POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITE 1. Nuorten olympiavalmentajat LIITE 2. Nuorten olympiavalmennettavien määrät vuosina LIITE 3. Nuorten olympiavalmentajat työnantajien haastattelupohja LIITE 4. Nuorten olympiavalmentajien työnantajat ja haastateltavat LIITE 5. Nuorten olympiavalmennusryhmissä mukana olleiden urheilijoiden menestyminen... 49

4 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta 3 TIIVISTELMÄ Suomen Olympiakomitea aloitti nuorten olympiavalmentajapalkkauksen vuonna Nuorten olympiavalmennushankkeen tavoitteena on mahdollistaa eri lajien lahjakkaille nuorille urheilijoille laadukas päivittäisvalmennus päätoimisten valmentajien toimesta. Nuorten olympiavalmentajien (NOV) työnantajina toimivat lajiliitot, urheiluseurat, urheiluopistot, urheiluakatemiat sekä kaupungit/kunnat. Valtaosa työnantajista on lajiliittoja. Työnantaja ja Olympiakomitea tekevät keskenään yhteistyösopimuksen valmentajan palkkauksesta. Olympiakomitea osallistuu valmentajan palkkaukseen keskimäärin euron vuosiosuudella, joka on noin kolmannes valmentajan palkkakuluista. Työnantajan ja Olympiakomitean lisäksi hankkeessa on usein kolmas palkanmaksajataho. Palkkauksen liittyen sovitaan valmentajan toimenkuvasta, valmennusryhmään kuuluvista urheilijoista, toimintaympäristöstä, kouluttautumisesta ja raportointivastuusta. Nuorten olympiavalmentajamäärät ovat kasvaneet vuosittain ja 60 valmentajan tavoitteeseen päästiin vuonna 2011, vuoden alkuperäisestä tavoitteesta myöhässä. Nuorten olympiavalmentajaselvityksen tarkoituksena oli työnantajan näkökulmasta arvioida hankkeen toteutumista ja sen kehittämistä. Koska kesälajien NOV:ien palkkausta koskevat yhteistyösopimukset ovat katkolla , selvityksessä keskityttiin pelkästään kesälajien valmentajien työnantajiin. Tutkittavia teemoja olivat työnantajan oma toiminta, kumppaneiden toiminta, valmentajan toiminta sekä nuorten olympiavalmennushankkeen kehittäminen. Arviointia varten haastateltiin 22 työnantajaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina puhelinhaastatteluina, jotka kestivät minuuttia. Haastatteluiden aikana tehtiin muistiinpanot, jotka kirjoitettiin puhtaaksi välittömästi saman päivän aikana. Hanke vastasi erittäin hyvin työantajien tarpeita. Sen avulla saatiin lisättyä pätevien päätoimisten valmentajien määriä ja näin vahvistettua nuorten urheilijoiden valmennusta. Lisäksi tavoiteltiin urheilijoiden kokonaisvaltaista kehittymistä ja menestymistä. Työnantajat olivat hoitaneet Olympiakomitean asettamat velvoitteet. Yhteispalkkausjärjestelmä koettiin hyväksi toimintamalliksi ja sen myötä pystyttiin lähtemään mukaan hankkeeseen. Yleisin palkkausmuoto oli yksi kolmasosa per osapuoli (työnantaja, Olympiakomitea ja kolmas kumppani). Yleensä yhteistyössä toimijoiden välillä ei ollut ongelmia, mutta muutamassa tapauksessa urheiluseurakumppani aiheutti ylimääräisiä haasteita. Valmentajien toimenkuvat vastasivat Olympiakomitean kanssa sovittua. Valmentajat olivat myös suoriutuneet työstään hyvin. Työantajat nostivat valmentajien työn haastavuuden esille ja muun muassa työnohjaukseen kaivattiin tukea. Muita kehityskohteita olivat työnantajan ja Olympiakomitean välisen yhteydenpidon lisääminen, valmentajien verkostoituminen ja lajien välinen yhteistyö. Työnantajat arvioivat hanketta positiivisesti. Jatkossa selvitetään nuorten olympiavalmentajien kokemuksia aiheesta ja verrataan niitä työnantajien kokemuksiin hankkeen toimivuudesta. Huippu-urheilun muutosryhmän tavoitteena on lisätä nuorten olympiavalmentajamäärää (200 valmentajaa vuoden 2015 lopulla) merkittävästi. On tärkeää pohtia, miten tämä toteutetaan

5 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta 4 järkevästi. Mistä saadaan resursseja tavoitteen toteuttamiseen unohtamatta nykyisten toimintaympäristöjen tärkeyttä? Suurin osa työantajista suhtautui myönteisesti akatemiakehitykseen ja se voisikin olla järkevin tapa kehittää myös nuorten olympiavalmennusta. Se mahdollistaisi muun muassa työnantajien korostaman valmentajien verkostoitumisen ja lajien välisen yhteistyön kehittämisen. Avainsanat: kumppani, Suomen Olympiakomitea, työnantajat, valmentajat

6 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta 5 1 JOHDANTO 1.1 Nuorten olympiavalmentajahanke Nuorten olympiavalmentajien palkkaus on aloitettu vuonna Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa eri lajien lahjakkaille nuorille urheilijoille laadukas päivittäisvalmennus päätoimisten valmentajien toimesta. Valmentajan työnantaja ja Olympiakomitea tekevät keskenään yhteistyösopimuksen, jonka myötä Olympiakomitea sitoutuu maksamaan vuosittain noin kolmanneksen valmentajan palkkakuluista. Olympiakomitean osuus valmentajan palkasta on keskimäärin euroa vuosittain. Yhteistyösopimukset tehdään seuraavien Olympiakisojen vuoden loppuun asti. Kesälajien valmentajien sopimukset tehdään kesäkisavuoden loppuun ja talvilajien valmentajien talvikisavuoden loppuun. Työnantajina ovat toimineet lajiliitot, urheiluakatemiat, urheiluseurat, urheiluopistot ja kaupungit/kunnat. Riippumatta siitä, onko lajiliitto pääasiallinen työnantaja, sen edellytetään osallistuvan palkan rahoitukseen sovitulla maksuosuudella. (Suomen Olympiakomitea 2006; 2007; 2008; 2009; 2010.) Tavoitteena oli nostaa nuorten olympiavalmentajien määrä 60 valmentajaan vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteeseen päästiin seuraavana vuonna. Huippu-urheilun muutosryhmän tavoitteena on tulevaisuudessa nostaa nuorten olympiavalmentajamäärä vuoteen 2015 mennessä 200 valmentajaan (Huippu-urheilun muutosryhmä 2011). Vuonna 2012 nuorten olympiavalmennuspalkkausprosessin toiminnan painopisteeksi otettiin toiminnan laadun jatkuva kehittäminen. Valmennuksen laadun parantamiseen pyritään vaikuttamaan muun muassa täydennyskoulutuksien avulla, mahdollisia valmentajavaihtoja tekemällä sekä muilla vastaavilla toimenpiteillä. Toimintaympäristöön, jossa nuorten urheilijoiden päivittäisvalmennus tapahtuu, vaikuttaminen on myös otettu esille. Toimenpiteet mahdollistavat nuorille urheilijoille entistä parempaa ja kokonaisvaltaisempaa valmennuksen toteutumista. Taulukossa 1 on kuvattu nuorten olympiavalmentajamäärien kehittyminen alkaen vuodesta 2006 sekä jakautuminen kesä- ja talvilajeihin. (Nuorten olympiavalmentajat 2012.) Lisäksi liitteissä on nähtävillä nuorten olympiavalmentajat vuosittain (liite 1). Nuorten olympiavalmentajien määrän kasvun myötä myös Olympiakomitean maksama taloudellinen tuki on kasvanut vuosittain (taulukko 2). Taulukko 1. Nuorten olympiavalmentajien määrän kehitys (Suomen Olympiakomitea 2006; 2007; 2008; 2009; 2010). Vuosi Kesälajien NOV:t Talvilajien NOV:t

7 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta 6 työsuhde päättynyt NOV:t vuoden lopulla Taulukko 2. Olympiakomitean käyttämä tuki nuorten olympiavalmentajien palkkaukseen. (Lähde: Suomen Olympiakomitea/Ella Jyrkinen 2012; Suomen Olympiakomitea 2006; 2007; 2008; 2009; 2010). Vuosi NOV:ien palkkaustuki yhteensä Nuorten olympiavalmentajien palkkausprosessin aloitusvuonna 2006 Olympiakomitea teki 18 eri yhteistyösopimusta valmentajien palkkauksesta 17 eri työnantajan kanssa (taulukko 3). Lähes kaikki työnantajat olivat lajiliittoja. Muita työnantajia olivat kaksi urheiluseuraa, kaksi urheiluopistoa sekä yksi kaupunki/kunta. Vuosien 2007 ja 2008 aikana nuorten olympiavalmentajien työnantajamäärät kasvoivat tasaisesti. Vuonna 2008 nuorten olympiavalmentajien työnantajia oli jo 39 ja vuonna 2010 työnantajia 56. Vuoden 2010 jälkeen nuorten olympiavalmentajien työnantajamäärissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Vuoden 2012 alussa työnantajia oli yhteensä 58, joista oli 37 lajiliittoa, 5 kaupunkia/kuntaa, 7 urheiluseuraa, 6 urheiluopistoa ja 3 urheiluakatemiaa. Uusia valmentajia on palkattu vuosittain keskimäärin 10. (Suomen Olympiakomitea 2006; 2007; 2008; 2009; 2010.) Taulukko 3. Nuorten olympiavalmentajien työnantajat (Lähde: Suomen Olympiakomitea/Ella Jyrkinen 2012; Suomen Olympiakomitea 2006; 2007; 2008; 2009; 2010). Työnantaja Lajiliitto Kaupunki/kunta Urheiluseura Urheiluopisto Urheiluakatemia Yhteensä

8 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta Nuorten olympiavalmentajaselvityksen tarkoitus Nuorten olympiavalmentajaselvityksen tarkoituksena on työnantajan näkökulmasta arvioida hankkeen toteutumista sekä miten sitä voitaisiin tulevaisuudessa kehittää ja viedä eteenpäin. Tässä selvityksessä keskitytään pelkästään kesälajien nuorten olympiavalmentajien työnantajiin, sillä heidän yhteistyösopimukset ovat katkolla vuoden 2012 lopulla. Nuorten olympiavalmentajaselvitys tulee Olympiakomitean käyttöön. Selvityksen painopisteinä toimivat seuraavat kohdat: 1. työnantajan oma toiminta, 2. kumppaneiden toiminta, 3. valmentajan toiminta sekä 4. nuorten olympiavalmentajaprojektin kehittäminen. Kohdassa työnantajan oma toiminta selvitetään vastaako nuorten olympiavalmentajapalkkaustuki työnantajan (lajiliitto tai muu työnantaja) tarpeita ja miksi hankkeeseen on lähdetty mukaan. Toinen teema on nuorten olympiavalmentajahankkeelle asetetut tavoitteet sekä kuka vastaa niiden määrittelystä. Kolmantena teemana tarkastellaan työnantajan velvoitteiden hoitamista nuorten olympiavalmentajan kanssa. Selvitettäviä teemoja ovat osapuolien viestintä ja vuorovaikutus, kehityskeskustelut ja raportointi, työssä jaksaminen ja työnohjaus, valmentajien kouluttautuminen, valmentajien työympäristö sekä nuorten olympiavalmentajapestien pysyvyys. Lopuksi arvioidaan, onko nuorten olympiavalmentajaprojektilla pystytty vahvistamaan nuorten huipulle tähtäävien urheilijoiden valmennusta. Työnantajan ja Olympiakomitean lisäksi nuorten olympiavalmentajan palkkauksessa voi olla muita kumppaneita mukana. Tarkoituksena on selvittää, millaisia nämä kumppanit pääsääntöisesti ovat. Lisäksi otetaan selvää, mitä kumppaneiden kanssa on sovittu sekä millaista yhteydenpito ja työskentely ovat kumppaneiden välillä. Samalla arvioidaan työnantajien suhtautumista yhteispalkkausjärjestelmään. Valmentajan toiminta on kaikkein keskeisintä nuorten olympiavalmennushankkeessa. Työnantajan ja kumppaneiden toiminta ovat taustatoimia, joilla mahdollistetaan käytännön valmennustyö. Tietysti ne ovat välttämättömiä valmentajalle, mutta tärkeää on myös tutkia käytännön valmennustyön sujumista, jotta toimintaa voidaan arvioida ja kehittää. Valmentajan toiminnan kohdalla työnantaja kertoo valmentajan toimenkuvasta ja sen määrittelystä. Muita tärkeitä arvioitavia teemoja ovat työn sujuminen, kasvatusvastuu, työantajan vaikutusmahdollisuus valmentajan työn sisältöihin, valmentajan integroituminen työyhteisöön sekä valmentajalla käytössä olevat resurssit.

9 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta 8 Lopuksi pyritään selvittämään, kuinka nuorten olympiavalmentajahanketta voitaisiin edelleen kehittää. Miten Huippu-urheilun muutostyöryhmän visio nuorten olympiavalmentajamäärien kasvattamisesta sopii tähän sekä millaiseksi Olympiakomitean rooli hankkeessa on koettu? 1.3 Nuorten olympiavalmentajan toimenkuva ja valmentajalta vaadittavat ominaisuudet Nuorten olympiavalmentajan keskeisenä tehtävänä on omaan valmennusryhmään nimettyjen urheilijoiden päivittäisvalmennus ja kasvatus. Valmentajan toimenkuvasta vähintään 80 prosenttia on oltava perusvalmennustyötä, johon lasketaan harjoittelun suunnittelu, harjoitustilanteen ja kilpailutilanteen valmennus, suorituskyvyn testaus, edellisten analysointi ja raportointi, päivittäisen valmentautumisen välittömät tukitoimet sekä urheilijan muuhun elämään liittyvät keskustelut urheilijan niin halutessaan. Päivittäisvalmennuksen lisäksi valmentajien toimenkuviin voi kuulua muun muassa maajoukkuevalmennusta ja valmentajakoulutusta, jos näistä on sovittu kumppaneiden kanssa. Muut tehtävät eivät saa kuitenkaan häiritä oman valmennusryhmän päivittäisvalmennusta. Valmentajia kannustetaan myös jakamaan vuosittain valmennustietouttaan valmentaja-/ohjaajakoulutuksissa. (Kriteerit valmentajan palkkaukseen 2011; Suomen Olympiakomitea 2006; 2007; 2008; 2009; 2010.) Valmennustoiminnan seuraamiseen ja kehittämiseen liittyy nuorten olympiavalmentajan raportointivastuu Olympiakomitealle. Nuorten olympiavalmentaja arvioi vuosittain omaa valmennustoimintaansa. Arvioitavia alueita ovat 1. toimintaedellytykset, 2. toimenkuva, 3. vuorovaikutus, 4. toiminnan suunnitelmallisuus ja analyyttisyys, 5. toiminnan täsmällisyys, 6. oman elämän tasapaino sekä 7. oma terveys. Oman toiminnan arvioinnin lisäksi nuorten olympiavalmentaja on velvollinen arvioimaan urheilijoidensa kehittymistä ja harjoittelua. Urheilijoiden arvioinnin teemat ovat 1. harjoittelun määrä ja laatu, 2. tuloskehitys ja kilpailumenestys, 3. valmentaja, valmennuksen tukihenkilöt ja harjoitteluolosuhteet, 4. vuorovaikutus (urheilija, valmentaja ja valmennuksen taustahenkilöt), 5. urheilijan muu elämä (siviiliura), 6. terveys ja palautuminen, 7. tavoitteet ja kyky suoriutua paineen alla, 8. minäkuva ja usko omiin kykyihin sekä 9. lahjakkuus ja persoonallisuus. Seurantaraporttien pohjalta nuorten olympiavalmentaja ja työnantaja käyvät vuosittain kehityskeskustelun, jossa toimintaa arvioidaan ja pyritään kehittämään. (Valmentaja/oman toiminnan arviointi 2012; Vuosiraportti/urheilijat 2012.) Varsinaisen valmennustyön ohella urheilijoiden kasvatus korostuu nuorten olympiavalmentajien toimenkuvissa. Valmentajan on pystyttävä kuvaamaan urheilijalle tyypillinen huipulle johtava ura erilaisine vaihtoehtoineen ja valintoineen. Tämän avulla urheilijalla on mahdollisuus hahmottaa itselleen keskimäärin harjoitteluun ja tukitoimiin kuluva aika sekä opiskeluun ja siviilielämään jäävä aika. Jotta kasvatusvastuu voisi toteutua, valmentajan on oltava tietoinen urheilijan perhetaustasta, koulumenestyksestä, siviili- ja urheilu-uran tavoitteista sekä jokapäiväi-

10 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta 9 sestä ajankäytöstä. Tarvittaessa ja urheilijan niin halutessa valmentajan on kyettävä osallistumaan ja auttamaan urheilijaa päivittäisen ajankäytön suunnittelussa ja valmentautumisen sekä siviiliuran tavoitteiden asettelussa. Mahdollisten ongelmatilanteiden ilmetessä valmentajan on myös kyettävä auttamaan ja kannustamaan niiden ylipääsemiseen. Lisäksi valmentaja ja urheilija sopivat keskenään molempien osapuolien velvollisuuksista ja oikeuksista. Jos urheilija on alaikäinen, oikeuksista ja velvollisuuksista on sovittava yhdessä urheilijan, urheilijan vanhempien ja valmentajien kesken. Tällä pyritään tarjoamaan urheilijalle suunnitelmallinen ja turvallinen valmentautumisympäristö. Samaan aikaan tuetaan urheilijaa, jotta hän pystyy ottamaan vastuun omasta elämästään. (Kriteerit valmentajan palkkaukseen 2011; Suomen Olympiakomitea 2006; 2007; 2008; 2009; 2010.) Nuorten olympiavalmentajalta edellytetään valmentajan ammattitutkintoa. Tutkinnon tulee olla joko valmentajan ammatti-, erikoisammatti- tai yliopistotutkinto valmentamisesta. Myös ulkomailla suoritettu valmentajan ammattitutkinto hyväksytään. Lisäksi valmentajalla tulee olla vähintään kaksi vuotta työkokemusta joko nuorten tai aikuisten huippu-urheiluvalmennuksesta. Jos valmentajalta puuttuu vaadittava valmentajakoulutus, hänen on osallistuttava kahden vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta valmentajan ammatilliseen koulutukseen. Erityisissä poikkeustapauksissa valmentajan ammatillisen koulutukseen puuttuminen voidaan hyväksyä. Tällöin valmentajalla on esimerkiksi oltava erittäin laaja-alainen kokemus urheilijoiden kokonaisvaltaisesta valmentamisesta. Olympiakomitea järjestää vuosittain täydennyskoulutustilaisuuden nuorten olympiavalmentajille. Nuorten olympiavalmentajaprojektin ensimmäisinä vuosina järjestettiin vuodessa kaksi täydennyskoulutustapahtumaa, joista toinen oli vapaaehtoinen. Nykyään vuosittain järjestetään yksi täydennyskoulutustilaisuus, johon nuorten olympiavalmentajat ovat velvollisia osallistumaan. Tilaisuudessa valmentajat pystyvät jakamaan valmennustietouttaan ja verkostoitumaan yli lajirajojen, mikä kehittää kokonaisuudessaan valmennustoimintaa. (Kriteerit valmentajan palkkaukseen 2011; Nuorten olympiavalmentajat 2012; Suomen Olympiakomitea 2006; 2007; 2008; 2009; 2010.) Nuorten olympiavalmentajan tehtävään valittavalta valmentajalta edellytetään myös hyviä yhteistyötaitoja. Esimerkiksi valmentajan kasvatustehtävän onnistunut hoitaminen vaatii hyvää yhteistyötä urheilijan mahdollisen henkilökohtaisen valmentajan, vanhempien ja opettajien kesken. Valmentajan tulee asua järkevän matkan päässä urheilijanryhmän harjoittelupaikasta, jotta päivittäinen valmennustyö mahdollistuu. Tästä sovitaan kussakin tapauksessa Olympiakomitean, työantajan ja valmentajan kesken. Harjoitusolosuhteiden on myös oltava riittävän laadukkaat, jotta ne mahdollistavat kansainväliselle huipulle tähtäävän harjoittelun. (Kriteerit valmentajan palkkaukseen 2011; Suomen Olympiakomitea 2006; 2007; 2008; 2009; 2010.)

11 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta Nuorten olympiavalmennusryhmän urheilijat Nuorten olympiavalmennusryhmässä on oltava urheilijoita vähintään neljä, mutta enintään kymmenen. Päivittäisvalmennukseen voi osallistua enemmänkin urheilijoita, mikäli ryhmään varsinaisesti nimettyjen valmentautuminen ei kärsi. Ryhmän urheilijoiden valmennuksen toimivuuden vastuu on valmentajalla. Valmennusryhmässä voi olla myös joitakin aikuisia, mutta ryhmän urheilijoista vähintään 50 prosenttia tulee olla nuoria eli alle 23-vuotiaita. Valmennusryhmän urheilijat ovat joko nuorten olympiavalmentajan henkilökohtaisia tai jonkun toisen valmentajan valmennettavia. Tällöin he osallistuvat sovitulla tavalla nuorten olympiavalmentajan päivittäisvalmennukseen. Ryhmään valituilta urheilijoilta edellytetään hyvää valmentautumismotivaatiota ja lahjakkuutta, joka mahdollistaa nousemisen kansainväliselle huipputasolle, ellei urheilija jo ole siellä. Urheilijoiden lahjakkuustaso arvioidaan yhdessä Olympiakomitean ja lajiliiton kanssa, kun urheilijoita valitaan valmennusryhmään. Ryhmään valittu urheilija tekee valmentautumissopimuksen lajiliiton kanssa, jossa sovitaan urheilijan ja valmentajan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä muun muassa Antidoping-sääntöjen noudattamisesta. (Kriteerit valmentajan palkkaukseen 2011; Suomen Olympiakomitea 2006; 2007; 2008; 2009; 2010.) Kuviossa 1 on kuvattu nuorten olympiavalmennusryhmissä olleiden urheilijoiden määrän kehittyminen nuorten olympiavalmennushankkeen alusta vuoteen Vuonna 2006 urheilijoita oli 39 ja vuonna 2011 jo 254. Viidessä vuodessa urheilijoiden määrä on noussut 215:sta. Vuosittain uusia nuorten olympiaurheilijoita on tullut mukaan keskimäärin 42. Yhteensä vuosien aikana nuorten olympiavalmennettavia on ollut 444. Eniten urheilijoita on ollut yleisurheilussa, lentopallossa, mäkihypyssä/yhdistetyssä sekä uinnissa. Liitteissä löytyy tarkempaa tietoa nuorten olympiaurheilijoiden määristä (Liite 2). (Kujanpää 2011.) Kuvio 1. Nuorten olympiavalmennusryhmissä olleiden urheilijoiden määrä (Kujanpää 2011). Huom! Kuviossa on mukana sekä kesä- että talvilajien urheilijat.

12 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta 11 2 MENETELMÄT Selvityksessä käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa lähdetään liikkeelle todellisen elämän kuvaamisesta. Laadullisen tutkimusotteen käyttäminen sopi selvitykseen hyvin, koska pyrittiin selvittämään nuorten olympiavalmentajien kokemuksia, asenteita ja mielipiteitä nuorten olympiavalmentajapalkkaushankkeesta. (Hirsjärvi & Hurme, 2000; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007.) 2.1 Aineistonkeruumenetelmä Selvityksen aineisto kerättiin haastatteluilla. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelun ja strukturoidun haastattelun välimuotoa. Haastattelurungossa oli avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat pystyivät vastaamaan vapaasti, sekä strukturoituja kysymyksiä, joihin vastausvaihtoehdot oli valmiiksi rajattu. Haastattelurunko tehtiin yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen ja Olympiakomitean kesken. Haastattelurunko on nähtävillä liitteissä (liite 3). Haastateltavat olivat nuorten olympiavalmentajien työnantajia ja tässä selvityksessä keskityttiin vain kesälajien työnantajiin. Kesälajien nuorten olympiavalmentajien työnantajia oli yhteensä 24, joista 14 lajiliittoa, 4 urheiluseuraa, 3 urheiluopistoa, 2 urheiluakatemiaa, ja yksi kaupunki/kunta. Haastatteluita tehtiin yhteensä 22, sillä Suomen Voimisteluliiton valmennuspäällikkö pystyi vastaamaan kahden voimisteluseuran puolesta. Nuorten olympiavalmentajien työnantajat ja vastaajat löytyvät liitteistä (liite 4). Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina. Haastateltaville lähettiin sähköpostitse haastattelurunko etukäteen ennen haastattelujen sopimista ja toteuttamista. Tästä johtuen haastateltavat olivat ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen tietoisia selvityksestä. Vastaajat olivat myös pääsääntöisesti perehtyneet kysymyksiin, mikä nopeutti haastatteluiden toteuttamista sekä paransi vastauksien luotettavuutta. Haastattelut toteutettiin välisenä aikana ja yksittäisten haastatteluiden kesto vaihteli 30 ja 50 minuutin välillä. Haastatteluiden aikana tehtiin muistiinpanot, jotka kirjoitettiin puhtaaksi välittömästi samana päivänä. Haastateltavien suhtautuminen oli enimmäkseen positiivinen. Kaikille haastateltaville kerrottiin, että haastattelut käsitellään luottamuksellisesti ja että yksittäisiä vastauksia ei voida yhdistää yksittäiseen vastaajaan. Kuitenkin muutama vastaaja oli hiukan vaivautuneesti mukana, mutta lopulta näiltäkin saatiin kaikki olennainen irti. Pientä ongelmaa aiheutti myös se, että pari työnantajaa ei ollut kovin hyvin perillä nuorten olympiavalmentajan toimista. Tällöin varsinainen työnantaja toimi käytännössä vain palkanmaksajan roolissa ja hankkeessa mukana olleet kumppanit osallistuivat voimakkaammin nuorten olympiavalmentajan arkeen. Kaiken kaikkiaan haastattelut sujuivat pienistä ongelmista huolimatta todella hyvin ja nopeasti. Koska haastattelut

13 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta 12 saatiin tehtyä lyhyellä aikavälillä, niiden toteutuksessa ei päässyt tapahtumaan suurta vaihtelua. Tähän vaikutti myös selkeä haastattelurunko. 2.2 Tulosten analysointi Teemoittelu on toimiva menetelmä laadullisen aineiston ja haastattelun purkamisessa sekä analyysissä. Menetelmässä aineistosta nostetaan esille yleisimpiä teemoja, joka mahdollistaa samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien löytämisen sekä vertailemisen aineistosta käsin. (Eskola & Suoranta 1998; Hirsjärvi & Hurme 2000.) Tulososion analysoimisessa käytettiinkin teemoittelua. Esiin nostettiin yleisimpiä teemoja sekä teemoja, jotka erosivat yleisestä linjasta. Tämän myötä pystyttiin löytämään samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Tulokset on kirjoitettu puhtaaksi edeten haastattelurungon mukaan. Ensimmäisenä tulee työnantajan toiminta, toisena kumppaneiden toiminta, kolmantena valmentajan toiminta ja tulososan lopussa nuorten olympiavalmentajahankkeen kehittäminen.

14 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta 13 3 NUORTEN OLYMPIAVALMENTAJASELVITYKSEN TULOKSET 3.1 Työnantajan oma toiminta Nuorten olympiavalmentajahankkeen tarve Nuorten olympiavalmentajahanke vastaa erittäin hyvin työnantajien tarpeita. Tuki koettiin tärkeäksi ja hyödylliseksi sekä se on mahdollistanut uusien valmentajien palkkauksen. Rahallinen tuki on ollut työnantajille tärkeä, mutta sen määrän nostamista kaivataan. Yhteispalkkausjärjestelmä on hyödyllinen, sillä kovinkaan usein työnantajilla ei ollut mahdollisuutta palkata uusia valmentajia yksinään, ainakaan tässä mittakaavassa. Toisaalta yhteispalkkausjärjestelmä voi aiheuttaa hankaluuksia kumppaneiden kesken, jos selkeistä rooleista ja toimintatavoista ei päästä yksimielisyyteen. Taloudellisen tuen lisäksi nuorten olympiavalmentajapalkkatuki on ollut merkittävä statuksen kannalta, esimerkiksi sen avulla pystytään vaikuttamaan myönteisesti valmentajien työn arvostukseen. Nuorten olympiavalmentajahankkeeseen on lähdetty, koska sen avulla pystytään kasvattamaan pätevien päätoimisten valmentajien määriä. Tähän on ollut selkeästi tarvetta niin lajiliitoilla kuin muillakin työnantajilla. Päätoimisten valmentajien määrien kasvattamisella tavoitellaan nuorten huippu-urheiluvalmennuksen tehostamista lisäämällä toimintaan resursseja, määriä, laatua ja jatkuvuutta, jonka kautta toimintaa voidaan edelleen kehittää. Lisäksi nuorten olympiavalmentajahankkeen kautta tavoitellaan valmentajien työn arvostuksen parantamista, urheiluakatemiatoiminnan kehittämistä sekä yhteistyön kehittämistä eri tahojen, muun muassa lajiliittojen ja seurojen kanssa Nuorten olympiavalmennushankkeen tavoitteet Menestystavoitteita nuorten olympiavalmennushankkeelle ja siinä mukana oleville urheilijoille oli asettanut 14/24 työnantajaa. Menestystavoitteissa korostuivat pääsy arvokisoihin (esimerkiksi Lontoon Olympialaiset) ja siellä menestyminen sekä omassa lajissa yltäminen tietylle tasolle (ranking). Nuorten olympiavalmennettavien menestyminen on kuvattu liitteissä (liite 5). Lisäksi nouseminen mukaan maajoukkuetoimintaan ja ammattilaisuus tulivat esille. Puolestaan kymmenen työnantajaa ei ollut asettanut erikseen menestystavoitteita. Kuitenkin hekin olivat asettaneet toiminnalle tavoitteita. Kaikilla vastaajilla menestystavoitteiden ohella korostuivat urheilijoiden kehittyminen, oman potentiaalin saavuttaminen ja onnistuminen arvokisoissa sekä harjoittelun tärkeyden ymmärtäminen. Tarkkoja menestymistavoitteita enemmän korostui siis urheilijoiden kehittyminen. Tämä tavoite tuli esiin käytännössä kaikilla työnantajilla. Nuorten urheilussa kokonaisvaltainen kehittyminen (fyysinen, psyykkinen, lajitaidot) koettiin tärkeämmäksi kuin konkreettiset menestymistavoitteet.

15 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta 14 Toisaalta työnantajat korostivat, että urheilijoiden kehittymisen kautta on mahdollista yltää menestymistavoitteisiin. Menestymis- ja kehittymistavoitteet nivoutuvatkin tiukasti yhteen. Tavoitteiden asettelussa on kiinnitetty paljon huomioita valmentajan kasvatusvastuuseen. Työnantajat pitävät valmentajan kasvatusvastuuta olennaisena osana valmentamista, sillä valmentajan rooli urheilijan elämässä voi olla ja usein on suuri. Kasvattaminen elämään kuuluukin olennaisena osana valmentajan toimenkuvaan. Tietyissä tapauksissa päivittäisvalmennus tapahtui koulujen toimintaympäristöissä ja yhteistyössä koululaitoksien kanssa, joten tässäkin mielessä kasvatusvastuu on luonnollinen osa valmennusta. Kuitenkin toimintaympäristöstä riippumatta valmentajan kasvatusvastuu korostui toiminnalle asetetuissa tavoitteissa. Kasvatukseen ja kouluun liittyviä teemoja, joita on otettu huomioon, ja joista on keskusteltu, olivat kasvaminen urheilijan elämään ja terveet elämäntavat, elämänhallintaidot, koulutuksen tärkeys, urheilijan urapolku sekä opiskelun ja harjoittelun yhteensovittaminen. Valmennustoiminnan kehittäminen oli suurin syy nuorten olympiavalmentajatuen hakemiseen. Tämä oli myös otettu huomioon tavoitteen asettelussa. 21 työnantajaa oli asettanut valmennustoiminnan kehittämisen tavoitteeksi osana nuorten olympiavalmentajaprojektia. Yleensä valmennustoiminnan kehittäminen kuului työnantajien yleiseen linjaan ja strategiaan. Nuorten olympiavalmentajahankkeen kautta tähän tavoitteeseen voitiin vaikuttaa. Työnantajat kokivat nuorten valmennuksen tehostamisen, laadun parantamisen ja ammattimaistamisen tärkeiksi tavoitteiksi. Nuorten olympiavalmentajahankkeen avulla pystyttiin lisäämään valmentajamääriä, nostamaan valmentajien statusta, levittämään osaamista, kehittämään valmentajien välistä yhteistyötä eri lajien välillä sekä oman lajin sisällä. Konkreettisena esimerkkinä valmennustoiminnan kehittämisestä toimi muun muassa nuorten olympiavalmennusryhmän urheilijoiden levittävä tietous ja toimintatavat, joita he omaksuivat nuorten olympiavalmentajalta, omiin seuroihinsa. Nuorten olympiavalmentajien työnantajat asettivat pääsääntöisesti pidemmän tähtäimen tavoitteita ja linjasivat yleistä strategiaa. Varsinkin lajiliittojen kohdalla pidemmän tähtäimen tavoitteiden asettaminen oli liittojohtoista. Muiden työnantajien kohdalla tavoitteiden asetteluun osallistui yleensä lajiliitto kumppanin roolissa voimakkaasti. Tavoitteiden asettelussa korostui yhteistyö työnantajien ja valmentajien kesken. Valmentajat pääsivätkin vaikuttamaan pidemmän tähtäimen tavoitteisiin. Tavoitteiden asettelu tapahtui muun muassa valmennusvaliokunnissa tai valmennuksen johtoryhmissä, joihin valmentajat kuuluivat. Valmentaja ja urheilija asettivat yhdessä lyhyen aikavälin ja henkilökohtaiset tavoitteet. Näiden tavoitteiden asettamiseen haluttiin antaa valmentajalle tilaa, sillä työnantajat luottivat valmentajien pätevyyteen. Kuitenkin tavoitteiden tulee sopia työnantajan tai lajiliiton strategiaan.

16 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta Työantajan velvoitteet Yhteydenpito Lajiliittojen ja muiden työnantajien välillä ilmeni eroa yhteydenpidon määrässä nuorten olympiavalmentajiin (kuvio 2). Lajiliitojen yhteydenpito oli tiiviimpää kuin muiden työantajien. Kymmenen lajiliittoa sanoi yhteydenpidon määrän olevan 3-4 kertaa viikossa tai joka arkipäivä tapahtuvaa. Muiden työnantajien (7/10) kohdalla yhteydenpidon määrässä korostuivat vastaukset harvemmin kuin kerran viikossa ja kerran viikossa. Kun työnantajien vastauksia katsotaan yhdessä, vastaukset sijoittuvat aika tasaisesti jokaiseen vaihtoehtoon. Toisaalta kolmannes vastaajista arvioi, että yhteydenpitoa valmentajan ja työnantajan välillä oli 3 4 kertaa viikossa = harvemmin kuin kerran viikossa 2= 1 krt/vk 3= 2 krt/vk 4= 3-4 krt/vk 5= joka arkipäivä Lajiliitot Muut työnantajat Yhteensä Kuvio 2. Työnantajien yhteydenpito nuorten olympiavalmentajiin. Yhteydenpito työnantajien ja valmentajien välillä toimi ja yhteydenpito oli molemminpuolista. Muutama poikkeustapauskin esiintyi, joissa vuorovaikutus ei toiminut työnantajan ja valmentajan välillä. Yhteydenpidon määrä vaihteli johtuen muun muassa kilpailumatkoista ja leireistä, jotka voivat olla ulkomailla. Enimmäkseen yhteydenpitoa hoidettiin puhelimitse ja sähköpostitse. Kasvokkain tapahtuvaa yhteydenpitoa oli vähemmän. Sitä tapahtui esimerkiksi kisojen ja leirien yhteydessä sekä muissa palavereissa. Toisaalta kasvokkain tapahtuvan yhteydenpidon määrä kasvoi merkittävästi, jos valmentajalla ja työnantajalla oli sama toimipaikka. Työnantajat tiedostivat yhteydenpidon tärkeyden ja valmentajien toiminnasta oltiin kiinnostuneista. Työnantaja ja valmentaja keskustelivat muun muassa tavoitteista, toiminnan sujumisesta, erilaisista järjestelyistä (esim. matkat ja leirit) ja yleisesti arjesta. Työnantajat olivat käyneet vuosittain kehityskeskustelut valmentajien kanssa. Lisäksi muutamat työnantajat suorittivat useampia kehityskeskusteluja ja vastaavia palavereja varsinaisen kehityskeskustelun ohella. Näiden myötä kehityskeskustelut tehostuivat ja helpottuivat, koska mo-

17 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta 16 lemmat osapuolet olivat paremmin tietoisia toiminnasta. Työantajat ovat kokeneet kehityskeskustelut hyödyllisiksi. Kehityskeskusteluissa käsiteltäviä asioita olivat muun muassa valmentajan toimenkuva, työssä jaksaminen sekä toiminnan perusteellinen läpikäyminen (onnistumiset, epäonnistumiset, heikkoudet, vahvuudet). Kehityskeskusteluiden kautta toimintaa pyrittiin kehittämään. Haasteita kehityskeskusteluilla aiheutti valmentajan vastahakoisuus. Tällöin hän ei kokenut niitä tärkeäksi eikä nähnyt kokonaisuutta. Kuitenkin valmentajan vastahakoinen suhtautuminen kehityskeskusteluihin tuli esille vain parissa tapauksessa. Työn tukeminen Nuorten olympiavalmentajien työssä jaksaminen on kuvattu taulukossa 4. Lajiliittojen valmentajilla työssä jaksamisessa ongelmia esiintyi joka toisen työnantajan kohdalla. Muiden työantajien valmentajien kohdalla vain kolme työnantajaa kertoi, että valmentajalla oli ilmennyt ongelmia työssä jaksamisessa. Kaiken kaikkiaan ongelmia työssä jaksamisessa ilmeni kymmenessä tapauksessa. Taulukko 4. Onko nuorten olympiavalmentajalla ollut ongelmia työssä jaksamisessa? Vastaaja Kyllä Ei Ei vastausta Lajiliitot Muut työnantajat Yhteensä Valmentajien työssä jaksamisen oireet johtuivat, siitä että valmentajan työn on haastavaa, aikaa vievää ja kuormittavaa. Valmentajat matkustavat paljon ja joutuvat olemaan erossa perheistään pitkiäkin aikoja. Valmentajien työnkuvat voivat olla laajoja, heillä on paljon vastuuta sekä heihin kohdistuu paineita ja odotuksia monesta eri suunnasta (media, urheilijat, lajiliitto). Valmentajat eivät aina saa tarpeeksi tukea työhönsä ja ovat yksin ongelmiensa kanssa. Toisaalta työnantajat kertoivat, että yhteydenpito ja vuorovaikutus toimivat työnantajan ja valmentajan välillä sekä kehityskeskustelut oli käyty sovitusti. Herääkin kysymys, minkä takia valmentajat jäävät tästä huolimatta yksin työssään? Lisäksi haasteita aiheuttaa myös valmentajien intohimoinen suhtautuminen valmentamiseen, sillä välillä rentoutuminen voi unohtua. Vaikka ongelmia työssä jaksamisessa ei olisi vielä esiintynyt, työnantajat olivat huolissaan valmentajien jaksamisesta ja se aiheutti haasteita. Työnantajat pyrkivätkin tarkkailemaan tilannetta. Melkein kaikilla valmentajilla työsopimus mahdollisti työterveydenhuollon. Ongelmatilanteissa työnantaja pyrkii tarjoamaan tukea ja keskustella valmentajan kanssa ongelmista ja haasteista. Valmentajien toimenkuvia voidaan esimerkiksi tarkistaa ja keventää. Työnantajan

18 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta 17 tuen lisäksi apua voi saada vertaisryhmien kautta. Valmentajien verkostoitumista pidettiin tämänkin takia tärkeänä asiana. Vaikka työnantajat pyrkivät jatkuvasti seuraamaan valmentajien jaksamista, kaivataan myös valmentajien omaa aktiivisuutta hakea apua ja kertoa ongelmista. Yhteenvetona voidaan sanoa, että työnantajat kokivat valmentajien työssä jaksamisen tärkeäksi asiaksi ja siihen tulisi kiinnittää enemmän huomioita ja valmentajien tukemiseen kaivattiin lisää resursseja. Taulukko 5. Mahdollisuus työnohjaukseen. Vastaaja Kyllä Ei Lajiliitot 12 2 Muut työnantajat 6 4 Yhteensä 18 6 Kahdella lajiliitolla ei ollut mahdollisuutta tarjota työnohjausta. Muiden työnantajien kohdalla tilanne ei ollut näin hyvä, sillä vain kuusi kymmenestä pystyi tarjoamaan työnohjausta. Valmentajien mahdollisuus päästä työnohjaukseen on kuvattu taulukossa 5. Työssä ohjaaminen oli pääsääntöisesti keskusteluja esimiehen kanssa työhön liittyvistä haasteista ja ongelmista. Työnantajat nostivat valmentajien verkostoitumisen ja tuen vertaisryhmien kautta tärkeäksi osaksi työnohjausta. Noin kolmannes työnantajista vastasi, että työnohjaus ei ollut noussut tarpeelliseksi. Heidän mukaan valmentajat olivat pystyneet työskentelemään ilman sitä. Kuitenkin esille nostettiin työnohjauksen tärkeys, ja että sitä tulisi kehittää sekä siihen tarvitaan lisää resursseja. Tärkeänä kysymyksenä esille nousi myös, kuka on pätevä ohjaamaan ja tukemaan valmentajien työtä. Koulutus Haastatteluhetkellä yhteensä 25 valmentajaa täytti NOV:n pätevyydelle asetetun kriteerin, vähintään ammattivalmentajatutkinnon (Vat) suorittamisen (Kuvio 2.). Seitsemällä valmentajalla ei kyseistä tutkintoa ollut. Kymmenen valmentajaa oli suorittanut tutkinnon NOV-työsuhteen aikana.

19 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta Lajiliitto Muu työnantaja Yhteensä 0 Vähintään Vat -tutkinto suoritettu Ei tutkintoa Kuvio 3. Valmentajien ammattikoulutus. Lisäksi valmentajat olivat jatkaneet koulutustaan jatko- ja täydennyskoulutuksien muodoissa. Vähintään kaksi kolmasosaa valmentajista oli lisäkouluttautunut. Työnantajat suhtautuivat valmentajien jatkokoulutukseen erittäin positiivisesti ja kannustavasti. Koulutuksen katsottiin olevan hyödyllistä, tarpeellista ja oleellinen osa valmentajan työtä. Koulutuksen tulisi olla jatkuvaa, sillä sen avulla valmentajat pysyvät ajan tasalla ja voivat verkostoitua. Kaikki työnantajat tukivat valmentajien kouluttautumista taloudellisesti. Yleensä koulutuksen hyödyllisyys ja tarpeellisuus arvioitiin tapauskohtaisesti, jottei rahaa mennyt hukkaan. Työnantajien mielestä he pystyivät vaikuttamaan nuorten valmentajan työssä kehittymiseen erittäin hyvin (6 kpl), hyvin (10 kpl) tai kohtalaisesti (7 kpl). Vastaukset ovat jakautuneet aika tasaisesti vaihtoehtojen välillä, eikä työnantajien välillä ollut suuria eroja kokemuksissa (kuvio 4) Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Erittäin huonosti Lajiliitot Muut työnantajat Yhteensä Kuvio 4. Työnantajan vaikutusmahdollisuus nuorten olympiavalmentajan työssä kehittymiseen. Huom! Yksi muu työnantaja ei osannut vastata kysymykseen.

20 Työnantajien kokemuksia nuorten olympiavalmentajahankkeesta 19 Nuorten olympiavalmentajapestien pysyvyys Pääsääntöisesti nuorten olympiavalmentajia ei ole jouduttu vaihtamaan hankkeen aikana. Neljän työnantajan kohdalla oli kuitenkin jouduttu menettelemään näin. Nämä työnantajat olivat kaikki lajiliittoja. Kahdessa tapauksessa valmentajaa oli vaihdettu jopa kaksi kertaa. Syinä valmentajan vaihtamiseen ovat olleet: - matkustaminen (valmentaminen on tapahtunut eri paikkakunnalla kuin asuminen) - valmennukselliset näkemyserot - valmentaja siirtyi lajiliitossa muihin tehtäviin - asenne ja osaaminen eivät tyydyttänyt työnantajaa - valmentaja ei ollut valmis muuttamaan toimipaikan muutoksen myötä Valmentajien palkkatuki koettiin työnantajien piirissä todella tärkeäksi. Jos Olympiakomitean tuki lakkaisi, vain kuusi työnantajaa uskoi kykenevänsä jatkamaan nuorten olympiavalmentajan palkkausta nykyisessä muodossa. Suurin osa työnantajista joutuisi luopumaan valmentajan pestistä tai ainakin osasta niistä. Halua valmentajien pitämiseen oli, mutta rahallisen tuen lakkaaminen aiheuttaisi suuria ongelmia ja erityisjärjestelyjä. Palkkauksen järjestämistä jouduttaisiin miettimään kumppaneiden kanssa ja etsimään uusia kumppaneita, valmentajien toimenkuvia tarkistamaan sekä valmentajien palkkaukseen jouduttaisiin tekemään leikkauksia. Työympäristö Urheiluakatemia oli nuorten olympiavalmentajien yleisin toimintaympäristö (11 kpl). Akatemiaympäristön tukena toimittiin usein vielä urheiluseuroissa. Toiseksi eniten toimittiin muissa toimintaympäristöissä (8 kpl). Tähän ryhmään kuuluvat harjoittelukeskukset, valmennuskeskukset ja urheiluopistot. Seuraympäristössä toimittiin viidessä tapauksessa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin akatemian kanssa neljässä tapauksessa. Kaikkiaan akatemiaympäristössä toimittiin siis 15:sta työnantajan kohdalla (kuvio 5) Lajiliitto Muut työnantajat Yhteensä 0 Akatemia (ja seura) Seura Muu Kuvio 5. Nuorten olympiavalmentajien toimintaympäristö.

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Menestyvä huippu-urheilu

Menestyvä huippu-urheilu Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu Huippu-urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN OSAAMINEN ARVOSTETTU URHEILU Yhdessä urheilijan polulla KANSAINVÄLINEN MENESTYS Toimintaympäristö Tavoitteellisuus

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tukiurheilijakysely Tarkoitus: Kerätä säännöllisesti tietoa OK:n ja PARA:n tukiurheilijoiden

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja,

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa. Sinettiseuraseminaari Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea

Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa. Sinettiseuraseminaari Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea Valmentajan osaamisen kehittäminen urheiluseurassa Sinettiseuraseminaari 8-9.10.2016 Kirsi Hämäläinen Olympiakomitea Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen Voimisteluliitossa XXX otsikko Toimintaympäristöjen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Huippu- urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista. Jari Lämsä KIHU

Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista. Jari Lämsä KIHU Akatemioiden asema ja rooli suomalaisessa urheilussa kaikuja auditoinnista Jari Lämsä KIHU Taustaa akatemiatoiminnalle 1. Suomalainen urheilujärjestelmä Koostuu monista itsenäisistä, perinteisistä, oman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2012 1 (6) 127 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto koskien Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean kutsua Urhea-säätiön perustajaksi HEL 2012-008331 T 00 01 06 Päätös

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Opiskelevan urheilijan talous Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Taustaa Kaksoisura: Suomalaisen urheilun valinta Suurin osa maajoukkuetason urheilijoista

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke Koulussa ja kentällä Kestävän kehityksen huippu-urheilumalli Huippu-urheilija ammattiin -hankkeen kohderyhmä on Ouluseutu Urheiluakatemiaan

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

egroup 2014 Valmennusryhmä-info

egroup 2014 Valmennusryhmä-info egroup 2014 Valmennusryhmä-info 12.12.2013 Kilpasuunnistajan polku Essussa egroup ja egrouph-valmennusryhmät vastaavat sarjoissa H/D 16-21 kilpasuunnistajana menestymään pyrkivien urheilijoiden valmennuksesta

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Elämän hallinta Uni Ravinto Lepo

Elämän hallinta Uni Ravinto Lepo Elämän hallinta Uni Ravinto Lepo Opiskelujen suunnittelu Vastuu opinnoista Opiskelun tuki Valmistuminen Aamuharjoittelu Fyysinen harjoittelu Henkinen valmennus Urheilijan elämäntavat *Sitoutuu noudattamaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto. Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Oulun seudun ammattiopisto Antti Puotiniemi Antti Hara Urheilu OSAOn arjessa OSAO, 12 yksikköä, 11 600 opiskelijaa, henkilökuntaa n. 1000 OSAO on ollut aktiivisesti mukana

Lisätiedot

SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari 22.8.2014

SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS. Loppuseminaari 22.8.2014 SKILLS FINLAND RY KILTA-HANKKEEN VAIKUTTAVUUSSELVITYS Loppuseminaari 22.8.2014 ARVIOINTITYÖN TAVOITTEET Ramboll Management Consulting Oy:n arviointi on ulkopuolinen näkökulma Kilta-hankkeen ja laajemmin

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Urheiluakatemiaohjelma paikallisen kehittämisen tukena / arviointi. Jari Lämsä

Urheiluakatemiaohjelma paikallisen kehittämisen tukena / arviointi. Jari Lämsä Urheiluakatemiaohjelma paikallisen kehittämisen tukena / arviointi Jari Lämsä 5.2.2014 Akatemioiden tunnusluvut 2012 LÄHDE: Valtionavustushakemukset 2012 URHEILIJAT KPL 1. TASO 221 2. TASO 1373 3. TASO

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

Huippu-urheilun arviointi:

Huippu-urheilun arviointi: Huippu-urheilun arviointi: Urheilija- ja verkostokyselyt Jari Lämsä, Maija Puska, Kaisu Mononen & Jarmo Mäkinen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sisäinen arviointi Arviointikysymys: Miten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne Liikunnan alejärjestöjen VOK-1 koulutus noudattaa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Valmentajien seurantakysely 2013

Valmentajien seurantakysely 2013 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist, Kirsi Hämäläinen Aineiston kuvaus ja taustatiedot Valmentajien seurantakysely 2013 Valmentajakysely

Lisätiedot

Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys

Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Innokkaat urheilijat, parhaassa valmennuksessa, parhaissa olosuhteissa Työversio / Kari Seppänen Termistö Urheiluyläkoulu Koulutuksenjärjestäjän

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ravitsemusvalmennus huippu-urheilijan polulla

Ravitsemusvalmennus huippu-urheilijan polulla Ravitsemusvalmennus huippu-urheilijan polulla Huippu-urheilun verkostopäivät 10.10.2016 Laura Manner, ETM, Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Anna Ojala, ETM, Tampereen urheilulääkäriasema ja UKK-instituutti

Lisätiedot

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus. Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus Työttömän mahdollisuus parantaa työmarkkina-asemaa Tuen tarkoitus ja tavoite Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu on työllistymistä

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

PELAAJAKEHITYKSEN PÄÄVALINTA: PELAAJAN LAADUKAS ARKI. Palloliiton uusi strategia ja valmennuslinja vaikutus pelaajakehitykseen

PELAAJAKEHITYKSEN PÄÄVALINTA: PELAAJAN LAADUKAS ARKI. Palloliiton uusi strategia ja valmennuslinja vaikutus pelaajakehitykseen PELAAJAKEHITYKSEN PÄÄVALINTA: PELAAJAN LAADUKAS ARKI Palloliiton uusi strategia ja valmennuslinja vaikutus pelaajakehitykseen PELAAJAN LAADUKAS ARKI PELAAJAKEHITYS ja VALMENTAJAKOULUTUS ORGANISAATION,

Lisätiedot

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo

HOT-testin tulokset. Nimi: Teija Tahto Pvä: Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo HOT-testin tulokset Nimi: Teija Tahto Pvä: 12.10.2012 Ikä: 17 vuotta Ryhmä: Virpiniemien golf juniorit Jakelu: valmentaja Pekka Palo PALJON KEHITETTÄVÄÄ SELKEÄ VAHVUUS Tavoitteen asettelu Motivaatio Itsekuri

Lisätiedot

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta

Lisätiedot