ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Heinävaaran osayleiskaavan maisemaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Heinävaaran osayleiskaavan maisemaselvitys"

Transkriptio

1 ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: ERIARC FORUM Joensuun kaupunki Heinävaaran osayleiskaavan maisemaselvitys

2 2(27) MAISEMASELVITYS HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA 1. JOHDANTO 1.1 SELVITYSALUE Heinävaaran osayleiskaava-alue sijaitsee noin 20 km itään Joensuun keskustasta. Alueella sijaitsee useita kyliä sekä seudulle tyypillistä vaara-asutusta. Heinävaaran keskustassa on joitakin palveluja, lisäksi alueella sijaitsee Muovilaakson yritysalue. Alue on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Heinävaara kohoaa noin 200 metriin meren pinnasta. Ympärillä olevat selänteet ovat pienipiirteisemmin kumpuilevia kankaita. Alueella on runsaasti järviä ja lampia sekä soisia painanteita. Alueen pellot ovat pienialaisia ja avautuvat näkymät lyhyitä ja pienpiirteisiä. 1.2 AINEISTO JA MENETELMÄT Työ on laadittu karttatyöskentelynä käytettävissä olleen lähtöaineiston pohjalta. Lähtöaineisto on lueteltu raportin lopussa. Maastotarkastelu on suoritettu alkukesällä 2012 koko alueelle kattavasti ja keskitytty erityisesti tulossa oleviin maankäytön muutosalueisiin. Selvityksessä on tarkasteltu alueen maisemarakennetta, maisemallisia erityispiirteitä sekä maisema-arvoja. Tuloksena on laadittu maisema-analyysi yleispiirteisine suosituksineen. Analyysissä on tarkasteltu maiseman sietokykyä suunnitellun maankäytön aiheuttamien muutosten osalta. Selvityksen laatimisesta on vastannut Eriksson Arkkitehdit Oy:ssä maisema-arkkitehti Maarit Suomenkorpi. Työssä ovat avustaneet ympäristösuunnittelija Niina Matkala sekä maisema-arkkitehti Anna Böhling. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet Joensuun kaupungilta maankäytön suunnittelijat Jukka Haltilahti ja Vesa Huohvanainen, maankäyttöinsinööri Kalle Sivén sekä kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka. Pohjois-Karjalan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksesta ohjausryhmään ovat kuuluneet ylitarkastaja Mika Pirinen, maankäyttöinsinööri Heimo Liikamaa sekä luonnonsuojelun tarkastaja Ari Lyytikäinen.

3 HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 3(27) 1.3 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Selvitysalue Aineisto ja menetelmät Selostuksen sisällysluettelo MAISEMA Maisemamaakunta Maisemarakenne Ilmasto Maisemakuva Maisema-arvot YHTEENVETO Suositukset... 23

4 4(27) MAISEMASELVITYS HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA 2. MAISEMA 2.1 MAISEMAMAAKUNTA Heinävaaran osayleiskaava-alue sijaitsee aivan Vaara-Karjalan ja Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntien rajalla. Maisemamaakuntien välinen raja kulkee karkeasti selvitysalueen länsiosassa sijaitsevan Jukajärven länsipuolelta. Alue kuuluu rajauksen mukaisesti Vaara-Karjalaan. Jukajärven länsipuolelta alkaa Itäinen Järvi-Suomi ja tarkemman määrittelyn mukaan Pohjois-Karjalan järviseutu. Vaara-Karjalan alueella Itä- ja Pohjois-Suomen ylänkö ulottuu kauimmaksi etelään. Maisemalle tyypillisiä ovat vaarat, jotka luoteesta kaakkoon kulkevina selänteinä erottuvat selkeästi ympäristöstään. Vaarojen väliset laaksot suuntautuvat myös luoteesta kaakkoon ja niitä elävöittävät järvet ja soiset metsämaat. Alueen metsät ovat tavallisimmin karuhkoja puolukkatyypin mäntyvaltaisia sekametsiä. Hajanaisten kalkkiesiintymien kohdalla tavataan kasvillisuudessa reheviä laikkuja. Eteläiset ja pohjoiset kasvistoelementit kohtaavat Vaara-Karjalassa. Maakunnassa harjoitettiin aikoinaan hyvin aktiivisesti myös kaskiviljelyä. Siitä seurannut metsien lehtipuuvaltaisuus on kuitenkin jo suurimmalta osaltaan häviämässä. Jo varhain maanviljely alkoi keskittyä korkeille, huuhtoutumattomille ja ilmastoltaan edullisille lakialueille. Vaara-asutus on edelleen maakunnalle tunnusomaista. Tyypillisimmillään vaaranlakikylissä koko vaara on peltoa. Talot sijoittuvat harvakseltaan eri puolille vaaraa ja vaaran laella sijaitsee näyttävä kyläkuusi. Asutus on yleisesti ottaen harvaa. Rakennukset sijaitsevat toisiinsa nähden väljästi ja ne ovat säännöttömästi ryhmiteltyjä. Kylät muodostuvat useimmiten vain muutamista isoista taloista. Pitkälle ulottuvat näkymät korostavat vaarakylien avaruuden tuntua. 2.2 MAISEMARAKENNE Alueen maisemarakenteessa on havaittavissa maakunnalle tyypillinen luode-kaakkosuuntautuneisuus. Heinävaara muodostaa alueen maisemassa hallitsevan ja selkeästi kohoavan selänteen; maisemarakenteen selkärangan. Sen ympärillä on matalampia, pienpiirteisesti kumpuilevia ja erittäin vaihtelevamaastoisia selännealueita, joiden lomassa on laaksopainaumia. Alueen etelä-kaakkoisosassa kulkee II Salpausselkä (Heinävaarankangas, Palokangas) matalana ja laeltaan erittäin tasaisena selännejaksona jatkuen luoteeseen heikosti erottuvana. Itä-kaakossa sekä luoteessa sijaitsevat laajemmat alavimmat laaksoalueet. Siellä täällä selänteiden notkoissa ja alavilla alueilla on vesistöjä sekä suoalueita. Pohjois- ja eteläosassa aluetta laaksot sijaitsevat pääosin metriä meren pinnasta. Alin kohta pohjoisessa on Jukajärvi, jonka pinta on 98,2 metriä meren pinnasta. Ympäröivien selännealueiden laet kumpuilevat hieman yli 130 metriä meren pinnasta. Heinävaaran lakialue korkein kohta on noin 200 mmp. Kaakkoisosissa aluetta laaksot sijaitsevat metriä meren pinnasta. Alin kohta on pieni Kastelampi, jonka pinta on 121,9 mmp. Ympäröivien selänteiden lakialueet kohoavat noin 140 mmp. Suhteellinen korkeusero alueella on siten yli 100 metriä. Pääosa rakennuksista sijaitsee selänteiden ja laakson vaihettumisvyöhykkeellä, loivasti viettävillä rinnealueilla. Jonkin verran asutusta on myös järvien rannoilla sekä laaksoissa sijaitsevilla mäenkumpareilla pääteiden varrella. Heinävaaran laella on maakunnalle tyypillistä vaara-asutusta hajanaisesti kylänraitin varrella.

5 HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 5(27) Alueen maaperän voimakkaasta suuntautuneisuudesta sekä pienpiirteisyydestä johtuen alue on topografialtaan erittäin vaihteleva ja jyrkkiä maaston muotoja on paljon. Heinävaaran itä- ja länsirinteet ovat paikoin hyvinkin jyrkkiä. Jukajärven ympärillä olevan laakson ja itäisen selännealueen välinen raja on hyvin voimakas ja maasto kohoaa laaksosta jyrkästi. Selännealueilla on runsaasti jyrkkäreunaisia kumpuja, suppakuoppia sekä vesistöjä. Kuva: Näkymä Jukajärven itärannan peltoaukealle. Alueella on vähän peltoja ja ne ovat suhteellisen pienialaisia. Kuva: Alue on metsäinen, avoimet alueet pieniä ja avautuvat näkymät siten suppeita. Heinävaaran selänne hahmottuu alueella liikuttaessa lähinnä Ilomantsintieltä.

6 6(27) MAISEMASELVITYS HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA Kuva: Jukajärven rantamaisemaa. Näkymä lännestä itärannalle. Taustalla häämöttää Heinävaara. Valuma-alueet Selvitysalueen länsiosa kuuluu Vuoksen ja itäosa Jänisjoen päävesistöalueeseen. Koko Vuoksen vesistöalue kuuluu alueella Jukajoen valuma-alueeseen. Jänisjoen vesistöalueella on Karsikkojärven sekä Haukipuron valuma-alueet. Vuoksen vesistöalue Selvitysalueen luoteisosassa pintavedet laskevat Aajeenmäen ja Teyrimäkien länsipuolella Lakeenjärveen tai Jukajärveen. Lakeenjärvestä vedet laskevat puroa myöten Jukajärveen, jonka pohjoisosasta vedet kulkeutuvat Jukajoen myötä Pielisjoen Kangasveteen. Aajeenmäen ja Teyrimäkien itäpuolella ja Alavista Pohjoispään kautta Heinävaaraan johtavan tien länsipuolella pintavedet kulkeutuvat laaksossa sijaitsevien lampien, purojen ja ojien kautta pohjoista kohti. Sieltä vedet laskevat Jukajokea pitkin ja Pielisjoen Kangasveteen. Jänisjoen vesistöalue Selvitysalueen lounaisosassa, rautatien eteläpuolelta ja Heinävaarasta Kiihtelysvaaran johtavan tien länsipuolella, pintavedet valuvat Mustalamminsuon, Issakaisensuo ja Paavonlammen kautta kohti Isoa Patsonlampea. Sieltä vedet virtaavat Joutenlammen ja Mustalammen kautta kohti etelää ja Haukilampea. Vedet virtaavat Haukilammesta Haukipuron kautta etelään selvitysalueen ulkopuolelle Jalkasuon poikki Viesimon-

7 HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 7(27) jokeen. Maastonmuodot viettävät niin idästä kuin lännestäkin tähän soiden ja pienten lampien muodostamaan laaksoon. Pohjoispään ja Heinävaaran itäpuolella pintavedet valuvat vaarojen väliseen laaksoon, jonka metsäisiä suopainanteita ja pieniä lampia pitkin vedet virtaavat kohti selvitysalueen itäpuolella sijaitsevaa Kannellampea. Heinävaarasta Kiihtelysvaaraan johtavan tien itäpuolella pintavedet valuvat korkeimpien kohtien välissä sijaitseviin suopainanteisiin, kuten Laineensuohon ja Heinäsuonlampeen. Näiden soiden kautta vedet virtaavat Heinävaaran kaakkoispuolella sijaitsevaan Kastelampeen, josta vedet virtaavat pienten purojen ja lampien kautta Karsikkojärveen. Viesimonjoki, joka sijaitsee Karsikkojärven eteläpäässä, johtaa vedet edelleen kohti etelää ja pois selvitysalueelta. Vesitalous Selvitysalue sijaitsee osittain kolmella tärkeällä veden hankintaan soveltuvalla I luokan pohjavesialueella. Selvitysalueen keskiosat kuuluvat Kaukaansärkkien ( ), alueet lounaisrajan tuntumassa Palokankaan ( ) ja eteläosat Kiihtelysvaara kk ( ) pohjavesialueisiin. Kuva: Selvitysalue sijaitsee osittain seuraavilla I luokan pohjavesialueilla: Kaukaansärkät ( ), Kiihtelysvaara kk ( ) ja Palokangas ( )

8 8(27) MAISEMASELVITYS HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA Maaperä Heinävaara muodostuu moreenista. Sen ympärillä olevat selännealueet ovat karkearakeisia lajittuneita reunamuodostumia koostuen moreenista ja hiekkamoreenista. Maastopainaumissa on turvekerrostumia ja Jukajärven ympäristössä lisäksi hienoa hietaa ja hiesua. Osalle aluetta on laadittu erillinen rakennettavuusselvitys. Yleisesti ottaen huonosti rakentamiseen soveltuvat eloperäiset maat (turve, lieju), hienojakoiset maat (savi, hiesu, hieno hieta), joita sijaitsee laaksoissa ja painanteissa. Näitä alueita on selvitysalueella suhteellisen vähän. Parhaiten rakentamiseen soveltuvat moreeni ja karkearakeiset maa-ainekset, joita sijaitsee selännealueilla. Kuva: Ote selvitysalueen maaperäkartasta (GTK 2012).

9 HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 9(27) 2.3 ILMASTO Pohjois-Karjalan maakunta kuuluu etelä- ja keskiosiltaan keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on laajalti mm, mutta yltää vedenjakajaseuduilla paikoin n. 700 mm:iin. Pysyvä lumipeite saadaan marraskuussa ja lumi sulaa yleensä huhti-toukokuun vaihteessa. Vuosien havaintojen perusteella (Windfinder) Joensuussa vuoden keskilämpötila on 4 C. Vuoden kylmin kuukausi on helmikuu -13 C. Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskilämpötila on 23 C. Vallitseva tuulensuunta on etelä-kaakko. Termiset vuodenajat ja kasvukausi Keskimäärin syksy saapuu syyskuun 5. päivään mennessä, talvi loka-marraskuun vaihteessa. Kevät koittaa huhtikuun 5. ja 10. päivän välillä ja kesä Termisen kasvukauden pituus on n. 160 vrk:n. Kylmänilmanjärvet Ilman ominaisuuksiin kuuluu, että kylmät ilmamassat painuvat lähimmäs maanpintaa. Siellä, mihin kylmä ilmamassa pysähtyy, on hallainen alue. Vesistöt tasaavat lämpötilaeroja. Kylmänilmanjärviä syntyy, kun vesistöjen rannat eivät ole alavilla alueilla avoimia tai rannalla on vedenpintaa korkeampi penger, joka estää kylmän ilmamassan valumisen mantereelta veden ylle. Maastonmuodot sekä tiheäpuustoiset alueet estävät ilmamassojen liikkumista, jolloin kylmäilmassa patoutuu laaksoon. Tällaiset alueet ovat muita kylmempiä ja ilmastollisesti epämiellyttävämpiä. Selvitysalueella on joitakin kohtia, joissa kylmänilmanjärven muodostuminen on mahdollista. Alueella on paljon soisia laaksoja, joista osa on sulkeutuneissa maaston painaumissa, joista kylmä ilmamassa ei pääse valumaan pois. Kohteet on merkitty maisemarakenne-kartalle. Pienilmasto Asuinympäristön mukavuuteen vaikuttaa alueen pienilmasto. Pienilmastoon vaikuttavia tekijöitä ovat alueen maalaji ja maaperän kosteus, korkeussuhteet, rinteen ilmansuunta, valoisuus/varjoisuus sekä tuulisuus. Karkeajakoiset maalajit ovat vettäläpäiseviä ja sitovat lämpöä. Siten niiden alueelle muodostuu lämmin pienilmasto. Kaakkois-, etelä- ja länsirinteet ovat paisteisempia ja siten lämpimiä. Puusto tarjoaa suojaa tuulelta, joka viilentää pienilmastoa. Selvitysalueen maaperä on valtaosaltaan suotuisaa moreenia ja maasto kumpuilevaa, eikä laajoja avoimia alueita ole. Vallitseva tuulen suunta on etelä-kaakko, joten tuuli puhaltaa alueen maaston suuntautuneisuuden mukaan laaksojen suuntaisesti. Tällöin pitkillä avoimilla linjoilla se pääsee yltymään. Järvien pohjoisrannat, koillinen-kaakkosuuntaiset pitkät tielinjat sekä heinävaaran laki ovat tuulisimpia alueita.

10 10(27) MAISEMASELVITYS HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA Kuva: Jukajärven länsirannalla on pitkiä ja kapeita peltoaukeita. Kuva: Lakeenjärvelle avautuva näkymä.

11 HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 11(27) 2.4 MAISEMAKUVA Näkymät ja reunavyöhykkeet Alue on metsäistä kangasmaastoa. Peltoja on hyvin vähän ja ne ovat pienialaisia. Pisimmät näkymät aukeavatkin järvien rannoilta sekä Heinävaaran laelta. Maisemarakenteessa selkeästi erottuva Heinävaaran selänne erottuu maisemakuvassa yllättävän vähän. Alueen pienpiirteisyydestä ja laajojen peltoaukeiden puutteesta johtuen pitkiä näkymälinjoja ei pääse muodostumaan ja korkea selännealue hahmottuu lähinnä kapealla sektorilla Ilomantsintieltä vaaran luoteispuolelta. Avoimien alueiden laidoilla olevat metsänreunat ovat maisemakuvan kannalta merkittäviä reunavyöhykkeitä ja niissä tapahtuvat muutokset näkyvät alueen maisemakuvassa. Erityisesti yleisesti käytetyiltä teiltä avautuvat näkymät ja reunavyöhykkeet ovat merkittäviä, sillä ne hahmottuvat alueella kulkijalle alueen maisemakuvasta ja tarjoavan vaihtelua tielläliikkujalle avautuvaan maisemakuvaan. Erityisesti Heinävaaralla on monia erityisen kauniita maisematiloja, joissa alueen kulttuurin piirteet ovat säilyneet. Alueella on myös kauniita metsäjärviä, joiden rantoja ei ole vielä rakennettu ja näkymät ovat erityisen kauniita. Alueella on virkistyskäytössä joitakin laavuja tällaisten järvien rannoilla. Heinävaaran laella sekä läheisissä kylissä on paljon vanhoja maatiloja pihapiireineen. Heinävaaran taajamassa on paljon uusia omakotitaloalueita sekä pienteollisuusalueita. Alueella kulkevan radan varrella on laaja ratapiha- ja varastoalue. Muovilaaksossa on lisäksi teollisuutta. Haja-asutusta sijaitsee pääteiden varsilla ja rannoilla on lomaasutusta. Kuva: Alueella on tyypillistä talouskäytössä olevaa kangasmetsää.

12 12(27) MAISEMASELVITYS HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA Kuva: Heinävaaran taajamassa sijaitseva kauppa ja pääteiden risteys. Kuva: Uusia asuinalueita Heinävaaran koulun lähellä. Kuva: Uutta pienteollisuutta Heinävaaran taajamassa.

13 HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 13(27) Maamerkit Maamerkit ovat alueen maisemassa keskeisesti erottuvia kohteita, joiden avulla kulkija voi paikallistaa sijaintinsa ja orientoitua alueeseen. Vanhat maatilat, ladot, maisemapuut erottuvat kulttuuriympäristössä maamerkkeinä, kun taas uusilla taajama-alueilla esimerkiksi kauppa tai huoltoasema toimi maamerkkinä. Maisemahäiriöt Maisemahäiriöt ovat alkuperäiseen maisemaan tehtyjä tai muiden toimintojen seurauksena muodostuneita muutoksia, jotka useimmiten tekevät maisemakuvasta jäsentymättömän tai maisemakuvallisesti ruman. Heinävaaran alueella on kaksi laajaa maa-ainestenottoaluetta, toinen alueen keskiosassa radan varrella ja toinen Heinävaaran lounaispuolella. Kuva: Radan varrella olevan maanottoalueen reunat ovat jo hiljalleen metsittymässä. 2.5 MAISEMA-ARVOT Kulttuurihistoriallisesti merkittävät ympäristöt Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöt (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan ja sen tarkistus Heinävaaran vaara-asutus, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Heinävaara on suomalaisessa kylätyypistössä asutuksen rakenteelta vaarakylää erinomaisesti edustava kylä. Tämän tyypillisen vaarakylän tilakeskukset sijaitsevat vanhan Tohmajärven ja Liperin välisen maantien molemmin puolin. Rakennusten tiheys ja ryhmitys vaihtelee kyläjonon pohjois- ja eteläpään välillä. Perinteistä maatilojen rakennus-

14 14(27) MAISEMASELVITYS HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA kantaa on säilynyt mm. Koljolan ja Piippolan pihapiireissä. Vanhimmat kylän rakennuksista periytyvät 1700-luvulta. Heinävaaran koulun vanha osa on vuodelta 1908 ja sitä vastapäätä kyläraitin koillispuolella on kauppa vuodelta Uusi rakentaminen häiritsee paikoin kokonaisuutta. Kylän runkona oleva Tohmajärven vanha maantie on peräisin 1600-luvulta. Se johtaa kylästä pohjoiseen harjuselkiä pitkin läpi Kontiolahden Selkien ja Mönnin kylien. Tien varsilta avautuu mahtavia näkymiä aina Kangasvedelle saakka. Heinävaaran kylä mainitaan maakirjoissa ensimmäisen kerran 1618, jolloin siinä oli kaksi taloa. Vuonna 1631 kylässä oli jo seitsemän tai kahdeksan taloa ja asukkaat olivat ortodokseja luvun puolivälissä ortodoksit pakenivat Venäjälle ja tilalle tuli luterilaisia Savosta. Isonvihan jälkeen kylässä oli yli kymmenen taloa. Kylän vanhin osa näyttää sijainneen vaaran ylimmällä laella ja asutus alkoi levitä vaaran huipulta etelään sodan jälkeen 1720-luvulta alkaen. Liitekartassa on esitetty Museovirastolta saatu aluerajaus. Kaavamerkintäsuositus: ma-1 Kuva: Heinävaaran vaara-asutusta Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on meneillään, ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuonna 1995 vahvistetut aluerajaukset ovat voimassa, kunnes uudet alueet on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä.

15 HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 15(27) Heinävaara-Selkie, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Heinävaara on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Heinävaara-Selkie. Pohjois-Karjalan vaarakylät ovat yksi kansallismaisemistamme. Se on tyyppiesimerkki Vaara-Karjalan seudun vaara-asutus- ja viljelymaisemasta. Heinävaara on mainittu Pohjois-Karjalan kauneimpana kylänä. Alueen kyliä yhdistää maisemallisesti arvokas perinteinen tieosuus. Se on peräisin jo 1600-luvulta. Kylät ovat tyypillisiä nauhamaisia vaarakyliä; tilat ovat sijoittuneet vaaran laella kulkevan tien varteen. Tilakeskukset ovat peltojensa ympäröimiä, ja vanha tilajako on edelleen nähtävissä. Heinävaarassa vanhaa rakennuskantaa edustavat lukuisat aitat sekä Piippolan, Koljolan ja Postin pihapiirit. Maanviljely on edelleen varsin elinvoimaista ja osalla tiloista on lehmiä ja hevosia. Liitekartassa on esitetty Museovirastolta saatu aluerajaus. Kaavamerkintäsuositus: sk-1 Liikenneväylät, maantiet: Vanha Tohmajärven Liperin maantie Liperi ja Tohmajärvi ovat maakunnan vanhat hallinnolliset keskukset. Maakunnan historiallisesti merkittävintä tietä ryhdyttiin rakentamaan 1600-luvun loppupuolella Tohmajärveltä käsin pohjoiseen Kiihtelysvaaran suuntaan ja edelleen Heinävaaran kautta Kaltimon Niskaan saakka. Käsämästä Jaamankankaan kautta Pielisjoelle Mönnin kohdalle kulkenut Kruununtie tunnettiin jo 1600-luvulla. Mönnin tai Selkien kohdalla se yhtyi Tohmajärveltä Kaltimoon kulkeneeseen tiehen. Vanha tielinja on yhä jäljitettävissä monin paikoin, vaikka se on viime vuosikymmenten muutosten seurauksena pirstoutunut pätkiksi varsinkin Joensuun kaupunkiseudulla. Parhaiten vanhan tien tunnelma ja mittakaava on tavoitettavissa Kontiolahdella ja Kiihtelysvaarassa Jakokosken ja Heinävaaran välisellä osuudella. Rakenteeltaan tyypillisinä säilyneet vaarakylät rytmittävät tiemaisemaa. Kaavamerkintäsuositus: ht-1

16 16(27) MAISEMASELVITYS HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA Kuva: Idyllistä kylän raittia. Arvokkaat rakennukset Seudullisesti arvokkaat kohteet Tiedot ja numerointi sekä kuvaukset perustuvat Kulttuuriympäristöselvitykseen, joka tehtiin Joensuun seudun yleiskaavaan 2020 taustaselvitykseksi vuonna Numerointi: = Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tietokannassa olevan kohteen idnumero (jos id-numeroa ei ole, kohdetta ei ole inventoitu tai se ei ole tietokannassa) Listassa kuntaa osoittava luku 251 on jätetty pois seudullisista kohteista. Paikallisista on jätetty pois myös rekisterikylää osoittava luku (tässä 405). vk = valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön sisältyvä kohde Puustila (402-37, vk) Asuinrakennuksen on vuodelta 1920 (saunasiipi -70). Rakennuksen vanhin osa on dendrokronologisen tutkimuksen mukaan savutupa vuodelta Riihi ja aitta ovat mahdollisesti luvulta. Savusauna ja navetta luvulta. Tilalla ollut kylän puhelinkeskus ja posti sekä järjestetty kyläiltamia luvun alussa. Ilmavaara (Marjovaaran pihapiiri), (402-40, vk) Asuinrakennus 1893 (1976), navetta 1910, luhtiaitta Viereisellä Marjovaaran tontilla uusi tiilinen asuinrakennus ja halli. Seurojentalo (402-43, vk) Rakennus on siirretty Enosta (1926) ja sitä on laajennettu vuonna 1950.

17 HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 17(27) Kuva: Heinävaaran seurantalo. Koljola (402-44, vk) Savusauna ja asuinrakennus ovat vuodelta 1849 (1954 ikkunat), navetta 1924, pitkä aitta 1904, riihi 1910, lato 30-luvulta, kuivaamo Tilalla on saattanut sijaita aikoinaan myös tsasouna. Heinävaaran koulu (402-45,vk) Kansakoulu 1908, julkisivu 1920-luvulta, ikkunat Toinen koulurakennus valmistui Tapiola (Mäkelä), (402-51, vk) Tien vieressä sijaitseva tilan vanha asuinrakennus on 1800-luvulta. Pihapiiriin kuuluu myös uusi asuinrakennus vuodelta Korhola (402-52, vk) Asuinrakennus, navetta ja kauppa 1950-luvulta. Rakennusten päädyt ovat tielle päin. Kassala (402-53, vk) Pankki- ja asuinrakennus vuodelta 1905 (Osuuskassa). Rakennuksella on keskeinen asema kyläkuvassa Ollila (402-54, vk) Vanha asuinrakennus luvulta, riihi 1858, navetta 1950 (-68), aitta ja sauna siirretty n 1950-luvulla. Pihatiellä oleva koivukuja on säilytettävä. Pihapiiristä on näkynyt aiemmin Pyhäselälle ja Joensuuhun. Tilalla ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittävää arvoa lukuun ottamatta riihtä. Tilan maisema-arvo on ollut merkittävä mutta nykyisin näkymät ovat umpeutumassa. Piippola (Hovila), (402-55, vk) Vuodelta 1928 Väinö Vähäkallion suunnittelema asuinrakennus, jonka kuistissa on pylväät. Navetta on vuodelta 1936 (puimalaosa -62). Vanhan kantatilan pihapiiriin johtaa koivukuja. Hassila (402-56, vk) Asuinrakennus lukujen taitteesta, navetta 1959, aitta Vanha kantatila. Laineela (402-66, vk) Asuinrakennus 1800-luvulta (ikkunat 1970-l.), luhtiaitta 1826.

18 18(27) MAISEMASELVITYS HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA Kiikkuniemi ( , vk) Asuinrakennus ja savusauna ovat vuodelta 1928 j navetta on vuodelta Pihapiiriin kuuluu myös vanha riihi. Kastelammen rannalla, niemessä on aikoinaan sijainnut kyläkeinu. Paikallisesti arvokkaat kohteet Paikallisesti arvokkaat kohteet perustuvat Joensuun seudun yleiskaavan 2020 yhteydessä laaditun Kulttuuriympäristöselvitykseen (2005), Vaaramaisemainventointiin 2001 sekä Kiihtelysvaaran kulttuuriympäristöohjelmaan Osa näissä selvityksissä mainituista kohteista on todettu Joensuun seudun yleiskaavan 2020 yhteydessä laaditussa Kulttuuriympäristöselvityksessä seudullisesti merkittäviksi, eikä niitä ole tässä yhteydessä mainittu uudelleen. Tiedot ja kuvaukset perustuvat edellä mainittuihin selvityksiin. Kohteiden edessä oleva numerointi viittaa liitekartalle. Vaaramaisemainventoinnissa 2001mainittujen kohteiden perässä on lisätty alkuinen numerointi. 1. Kalliola Kalliolan (10:52)pihapiiri sijaitsee kylän eteläpäässä ja niveltyy Heinävaaran vaarakylämiljöön nauhamaiseen asutukseen yhdessä Jormanalan ja Yrjölän pihapiirien kanssa. Kalliola on luvun pihapiiri tien tuntumassa. Päärakennus on kohtalaisessa kunnossa, mutta vanhat talousrakennukset ovat huonokuntoiset. Pihapiiri niveltyy kauniisti tiemiljööseen. 2. Jormanalan pihapiiri Jormanalan pihapiiri (Isäntälä) sijaitsee kylän eteläpäässä ja niveltyy Heinävaaran vaarakylämiljöön nauhamaiseen asutukseen yhdessä Yrjölän ja Kalliolan pihapiirien kanssa. Jormanala (10:40) Tila on perustettu 1800-luvun alussa ja se sijaitsee kylän eteläpäässä. Päärakennus on peräisin 1800-luvun alusta ja se on hyvässä kunnossa. Lato ja paja ovat samalta aikakaudelta mutta sauna on 1940-luvulta. Talousrakennusten kunto on kohtalainen. Pihapiiri sijaitsee uuden omakotitaloalueen tuntumassa. Sen säilyminen on tärkeää kylämaiseman kerroksellisuuden takia. Kuva: Jormanala. Viehättävä maatilan miljöö koulun edustalla.

19 HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 19(27) 3. Auvila Auvila on rakennettu 1920-luvulla. Talon pienessä päätykamarissa pidettiin kauppaa ja tarjottiin myös taksipalveluja vielä 1950-luvulla. Sisäänkäynti kauppaan tapahtui nykyisin käyttämättömän, kauniin lasikuistin kautta. Noin hehtaarin tontilla on lisäksi harjoitettu pienimuotoista viljelyä ja pidetty paria lehmää 1960-luvulle saakka. Vuodesta 1982 kohde on ollut vapaa-ajan käytössä. Asuinrakennusta on laajennettu talon rakentamisen jälkeen. 4. Yrjölän pihapiiri Yrjölän pihapiiri sijaitsee kylän eteläpäässä ja niveltyy Heinävaaran vaarakylämiljöön nauhamaiseen asutukseen yhdessä Jormanalan ja Kalliolan pihapiirien kanssa. Yrjölä on 20- Juvun pihapiiri, joka sijaitsee loivassa rinteessä keskellä peltomaisemaa. Alkuperäisen asuiset talousrakennukset ovat huonossa kunnossa, mutta moneen kertaan muutettu päärakennus on hyväkuntoinen. 5. Sorsala. Tila on yksi Heinävaaraan isovihan aikana perustetuista kymmenestä tilasta. Sen ensimmäinen omistaja oli Sorsala. Vuodesta 1850 alkaen tila on kuulunut Jormanaisen suvulle. Vuonna 1898 tila puolitettiin Sorsalaksi ja Yrjöläksi. Tilan aikaisempi päärakennus rakennettiin joskus 1800-luvun alkupuolella. Se oli pohjaltaan suuri, parista tuvasta koostuva rakennus, jota pienennettiin myöhemmin noin puolella. Talo purettiin todennäköisesti vuonna Nykyiseen pihapiiriin kuuluvat 1960-luvulla rakennettu asuinrakennus sekä 1800-luvulta peräisin olevat navetta ja aitta. Pihapiirissä sijainnut savusauna siirrettiin saunaksi läheisen Kangaslammen rannalle. Aitan takaa tien toiselta puolelta on purettu vanha riihi ja toinen talon maakellareista on täytetty. 6. Puustila ( ) Tila on talvisin autiona ja näin ollen vain kesäkäytössä. Pihapiiri on vähäisen käytön ja hoidon puutteen vuoksi umpeutumassa mutta se on kuitenkin perinteinen ja se on säilynyt aika hyvin. Pihapiirin ympäristössä on jonkin verran tuonti-istutuksia. Tontilla kasvaa useita vaahteroita sekä vanhoja omenapuita. Talon ympärillä kasvaa hieman liljoja, atsalea sekä karjalanruusua. 7. Mannila, Alapiippola Mannila, Alapiippola (48:0) on ostettu Piippesen suvulle Rakennukset ovat varsin eriikäisiä, mutta ne muodostavat silti ehyen pihapiirin. Tilalla kasvaa vanhoja omenapuita. Tilalla on ollut vanha päärakennus ja muita sivurakennuksia, jotka on purettu pois. Kohteen rakennukset sijaitsevat vaaran loivasti viettävässä etelä/kaakkorinteessä. Kohde on muuntunut aika voimakkaasti. Tilan kulttuurihistoriallinen arvo onkin vähäinen lukuun ottamatta vanhaa tilan puustoa, 100-vuotiasta ja rungoltaan cm paksua tammirivistöä ja muutamia vanhoja rakennuksia, kuten riihtä, latoa ja savusaunaa. Maisemakohteena tila luokitellaan kohtalaiseksi. Tila liittyy kiinteäksi osaksi Heinävaaran maisemakokonaisuuteen.

20 20(27) MAISEMASELVITYS HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA Kuva: Puustila. 8. Marjovaara ( ) Seurojentalon vieressä on entinen puhelinkeskuksena toiminut 1930-luvun kauppatalo, jota on laajennettu ja muutettu, mutta julkisivun korjauksessa on säilytetty sisäänkäynnin ilme pilareineen. Puutarhassa kasvaa vanhoja omenapuita. Talo on toiminut aiemmin kauppana sekä puhelinkeskuksena. Vastapäisellä rinteellä on ollut joskus hyppyrimäki. Talo on perinnearvoltaan aika lailla muuntunut, mutta tilata avautuu erinomainen maisema vastapäiselle vaaralle itään.

21 HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 21(27) 9. Kauppala Kauppala 1:12 sijaitsee aivan tien vieressä koulua vastapäätä. Alun perin kaupaksi ja asunnoksi rakennettu talo on peräisin vuodelta 1919 ja se on kohtalaisessa kunnossa. Rakennus on tärkeä raittimiljöön kannalta. 10. Harila ( ) Tila sijaitsee pitkittäisvaaran lakiosassa. Tilan pellon viettävät loivasti länteen. Tila on muuntunut voimakkaasti ja pihapiiri ei ole enää entisensä. Pihapiirissä kasvaa omenapuita. Tilan pihapiiri on ollut pitkään hoitamatta. Tilan kulttuurihistoriallinen arvo on välttävä ja maisemallinen arvo on kohtalainen. Arvokkaita kaukomaisemia avautuu länteen. Tilalla on lisäksi runsaasti maisemavaurioita. 11. Erkkilä ( ) Tila sijaitsee vaaran laella. Pihapiiri on hoidettu ja siinä kasvaa omenapuita ja vaahteroita. Se on kuitenkin muuntunut ja sen perinnearvo on vähäinen. Tilalta avautuva kaukomaisema nostaa tilan arvoa. Aitta ja navetta ovat jo sinänsä arvokkaita, koska ne näkyvät tielle. 12. Pussila ( ) Tila sijaitsee pitkittäisselänteen lakiosassa. Tilan pohjoispuolella sijaitsee radiomasto. Tilalta on aikaisemmin avautunut näkymä Joensuuhun. Kohteesta avautuu hyviä kaukomaisemia. Sen sijaan tilalla ei enää ole juuri perinnearvoja ja tilan pihapiiri on muuntunut. 13. Arola Käytöstä poistettu junan lämmintätavaravaunu siirrettiin väliaikaiseksi asunnoksi vuonna Vaunu nostettiin talkoovoimin betoniperustusten päälle. Lattiaan tehtiin 3:n kertainen punttilankkusilta. Ensin kunnostettiin vaunun sisäpuoli asuinkäyttöön: Seinät vuorattiin ja tila jaettiin kolmeen osaan kevytrakenteisilla lastulevyllä. Ulkoseiniin laitettiin lastulevyt ja lomalautavuoraus. Ikkuna-aukkoja suurennettiin ja kaarevan katon päälle laitettiin harjakatto. Koillispäädyn oviaukko suljettiin ja vaunun nurkat oikaistiin suorakulmiksi suojaseinillä luvulla kaareva sisäkatto muutettiin lastulevy-verhouksella "kolmikulmaiseksi". Asuntovaunun ikkunat uusittiin ja seiniin vaihdettiin uudet lastulevyt ja eristeet. Vaunu lämmitetään puulla ja asunnossa on edelleen sama lämmityskattila kuin mikä siinä on ollut alusta saakka. Junanvaunuja on asuinkäytössä vähän. Kohde on luultavasti ainoa täälläpäin Suomea. 14. Tiensivu ( ) Kohde sijaitsee vaaranlakialueella päätien itäpuolella. Maasto on kumpuilevaa ja pihapiiri viettää itään. Pohjoisen puolella kasvaa kuusimetsää. Itäpuolella näkyy istutuskoivikkoa. Etelässä maisema avautuu pitkin tietä sekä eteläisen tilan pelloille loivasti kumpuilevana. Länsipuolella paljastuu varsinainen vaaramaisema tien ja Piippolan ja Hassilan peltojen yli. Pihan puusto koostuu tienvarsipihlajista, pellonrajan kiviraunion puista sekä muutamasta harmaalepästä. Talon ja tien välissä sijaitsee pensasaita, joka sopii hyvin maisemaan. Talon itäpäädyssä ja saunan takana sijaitsee maakellari. Pihapiiri on hyvin hoidettu ja se on nykyaikainen. Noin vuotias pihlaja kasvaa saunan takana. Kaksi harmaaleppää kasvaa saunan sivulla. Puiden ikä on noin 30 vuotta. 15. Mikkola (Päivärinta) ( ) Tila sijaitsee tien länsipuolella. Talon länsipuolelta avautuu näkymä kesantopellolle ja lehtimetsään, jonka takaa häämöttää joitakin kaukomaisemaikkunoita. Talon pohjoispuolella

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM. Joensuun kaupunki. Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Y-tunnus: 2046295-8 ERIARC FORUM Joensuun kaupunki Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan maisemaselvitys 2(19) MAISEMASELVITYS IIKSENVAARAN-KETUNPESIEN-PAPINKANKAAN

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Joensuu Heinävaaran osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Joensuu Heinävaaran osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Joensuu Heinävaaran osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Joensuun kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään. 10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon.

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon. TARKASTUSKERTOMUS PMA 1201 Paikka TEUVA ÄYSTÖ KUKUNKALLIO Tarkastuskäynti 23.5.2012 Pentti Risla Kukunkallio E:n sijainti PK lehti 124302 RIIPPI P: 6937296 I: 237804 P (YKJ): 6940205 I (YKJ): 3237869 Taustaa

Lisätiedot

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden uusien rakennuspaikkojen tarkastus 2005 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös... 3 RUOVESI 94 VUOLLENIEMI...

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi Kreetta Lesell 2009 DG860:1 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta kaava-alueesta 4 2. Alueen

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005

IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 1 IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Iisalmen

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

Metsähallitus Laatumaa

Metsähallitus Laatumaa Iso-Rommakko, Eksyneenniemi Kuhmo Hietaperä, Metsähallitus Laatumaa Asemakaavan muutos ja laajennus Selostuksen tiivistelmä 13.1.2009 Metsähallitus Laatumaa Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh. 010 2414 600

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo

Lisätiedot

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 1 Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Sipoon kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella .\ \ 1 \ 1 1 Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella 22.-24.10.2010 Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura Sami Viljanmaa 2010

Lisätiedot

KAISLASTENLAHTI KUOPIO. Kuva 8 RAKENNUSPAIKKASELVITYS RAKENNUSPAIKAT. Selvitysalueen raja Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka

KAISLASTENLAHTI KUOPIO. Kuva 8 RAKENNUSPAIKKASELVITYS RAKENNUSPAIKAT. Selvitysalueen raja Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka KOULU 0 100 Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka Pelto Selvitysalueen raja YLEISKAAVATOIMISTO 5..008 RAKENNUSPAIKAT 300 RAKENNUSPAIKKASELVITYS KUOPIO KAISLASTENLAHTI 500 Kuva 8 RINTA- AITTA MAITO-

Lisätiedot

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt 1 Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki, Sastamalan Vesi Liikelaitos 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. 1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella.

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella. Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella. 0010 Kauppis-Heikin koulu 140010010 Nimi: Kauppis-Heikin koulu Kunta: Järjestysnumero : 10 Tyyppi: asuinpaikat

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014 1 Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Joensuu 1...

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015 1 Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015 Ville Laakso Tilaaja: Illon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012

Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012 1 Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Mänttä-Vilppulan kaupunki Kansikuva: vas. T. Sepänmaa tutkii koekuoppaa linjauksen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö seminaari 7.5.2013, Helsinki Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitto Eteläpohjalaista maisemaa Etelä-Pohjanmaa jakautuu maisemamaantieteellisesti

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot