Asemakaavan muutos nro A-2641, Kivimaa/Mukkula, Mukkulankatu 19, 21 ja 23 (Isku)

Transkriptio

1 OAS A D/3409/ /2015 1(12) Ty 4209 Asemakaavan muutos nro A-2641, Kivimaa/Mukkula, Mukkulankatu 19, 21 ja 23 (Isku) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ALOITE/HAKIJA Asemakaavan muutos tehdään Isku Invest Oy:n ja Koko Kansan Tavarakonttori Oy:n hakemuksesta. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Mukkulankadun varrella Kivimaan (6.) ja Mukkulan (7.) kaupunginosissa, noin 2,5 kilometrin päässä Lahden kauppatorilta ja noin 3,5 kilometrin päässä kaukoliikenneterminaalista. Alueen pinta-ala on noin 29,4 ha. TAVOITE Asemakaavamuutoksessa tarkastellaan Iskun eteläiselle tontille, Mukkulankatu 19, Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) ja muiden toimitilojen mahdollistama käyttötarkoituksen muutos ja sen vaatimat paikoitusjärjestelyt ja kulkuyhteydet. Kaavatyön yhteydessä tarkistetaan pohjoisen teollisuustontien, Mukkulankatu 21ja 23, käyttötarkoitusta kaavamääräyksiä ja tutkitaan uutta kokoojakatuyhteyttä Holmasta vt 24:lta Niemen alueelle. KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupungin visiona on menestyä kansainvälisesti rohkeana ihmisten ja yritysten ympäristökaupunkina mm. lisäämällä työpaikkoja avoimella sektorilla, kehittämällä yhdyskuntarakennetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla, kehittämällä kaupunkia nuorten kaupunkina. Strategian tavoitteena rakennamme Lahtea kansainvälisenä, yrittäjäystävällisenä ja avoimena metropolialueen ympäristökaupunkina.

2 OAS A D/3409/ /2015 2(12) LÄHTÖTIEDOT Sijainti T-6 LPA KTY Kaava-alue käsittää korttelin 385 tontin 17 (eteläinen) sekä korttelin 5100 tonttien 2 ja 7 sekä näiden väliin jäävän rautatiealueen, paikoituskorttelin ja Joutjoen varren viheralueen osat. Maanomistus Tonttialueet ovat yksityisessä omistuksessa (valkoinen). Rata-alueen omistaa valtio (valkoinen). Kaupunki omistaa Joutjoen varren sekä kapean suikaleen Iskun eteläisen tontin ja rata-alueen välissä (vihreä).

3 OAS A D/3409/ /2015 3(12) Kaavatilanne Maakuntakaavassa 2006 alue on Teollisuus- ja varasto-aluetta (T). Alueen läpi kulkee teollisuusrata. Maakuntakaavan 2014 laadinta on menossa ehdotusvaiheessa Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025, on saanut lainvoiman Lahden yleiskaavassa 2025 alue on Elinkeinoelämän aluetta (T-11). Mukkulankatu on pääkatu ja sille on merkitty kevyen liikenteen pääväylä. Ruotsilanpuiston ja Mukkulanpuiston viheralueen kautta kulkee ulkoilureitin pääväylä. Holmasta kohti Vesijärven rantaa on merkitty viheryhteystarve. KAUPALLISTEN PALVELUJEN ALUE. Alue varataan alueellisesti merkittäville kaupan palveluille. Ympäristön tulee olla viihtyisä, turvallinen ja esteettisesti laadukas, niin autoilijan, pyöräilijän kuin jalankulkijankin näkökulmasta. ELINKEINOELÄMÄN ALUE Alue varataan yrityksille ja työpaikoille, jotka eivät vaaranna pohjaveden laatua ja määrää. Kaupungin sisääntuloväylien varrella vaalitaan maiseman ominaispiirteitä kuten Lahdelle leimallisten maamerkkien näkyvyyttä. Ympäristön tulee olla viihtyisää ja esteettisesti laadukasta niin autoilijan kuin jalankulkijankin näkökulmasta. PÄÄKATU KOKOOJAKATU TAI YHDYSTIE KEVYEN LIIKENTEEN PÄÄVÄYLÄ ULKOILUREITISTÖN PÄÄVÄYLÄ VIHERYHTEYSTARVE Merkinnällä osoitetaan ekologiseen verkostoon liittyviä yhteystarpeita. Indeksi + alueen nimi: T-11 Niemen, Holman, Mukkulan alue Alueen nykytilan kuvaus: Alue on muuttunut teollisuudesta palvelujen suuntaan. Länsiosassa on merkittävä työpaikka-alue. Alueen itäosiin on laadittu kaavarunko. Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (LaRY). Alueella sijaitsee tuotantolaitos, joka on luokiteltu suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi (Nor-Maali Oy). Suunnitteluohje: Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tarkemmat suunnitelmat ja selvitykset. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Laadittaessa asemakaavaa suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan laitoksen konsultaatioalueella (1 km etäisyys) on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaiselta lausunto ja tarvittaessa TUKES:n lausunto.

4 OAS A D/3409/ /2015 4(12) Yleiskaavan (Lahden läntisten osien osayleiskaava) päivityskierroksen , mukainen ehdotus (kuvassa) on vuonna 2016 kesäkuussa menossa valtuuston päätettäväksi. Kokoojakatu Kiitokatu-Vanhatie on luonnoksessa esitetty kokoojakatuna. Keskustasta Mukkulaan on esitetty pyöräilyn laatukäytävä. Katuyhteys Holmasta Niemenkadulle on esitetty yhteystarpeena. Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavaehdotuksesta, joka menee valtuuston päätettäväksi kesäkuussa Voimassa oleva asemakaava T-6 Eteläisellä tontilla on hyväksytty asemakaava A Alue on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY). Pohjoisella tontilla on hyväksytty asemakaava 55335/A. Alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-6). LPA KTY LR Joutjoen varressa on hyväksytty asemakaava 33878/A. Alueella on kapea viheraluekaista (PL) ja Joutjoen vesialue (W). Iskun pysäköintialueella (LPA) on hyväksytty asemakaava 55336/A. Rata-alueella (LR) on hyväksytty asemakaava 13315/A. Ote ajantasa-asemakaavasta ( ) Muut suunnitelmat Päätökset ja vireille tulo Kh:n päätös lainvoimainen , tukee Lamk:n toimintojen vuokrasopimusta, joka koskee sijoittumista Iskun tiloihin Niemeen. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa julkaisun yhteydessä

5 OAS A D/3409/ /2015 5(12) SELVITYKSET (MRA 25 ) Olemassa olevat selvitykset o Yleiskaavan 2025 selvitysaineisto o EU-meluselvitys 2012, Tie-, katu-, raideliikenne ja teollisuus o Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, o Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä, o Muinaismuistojen osalta tukeudutaan Museoviraston selvityksiin. Laadittavat selvitykset o Liikenneselvitys NYKYTILANTEEN KUVAUS: Suunnittelualue käsittää Iskun teollisuusalueen, joka sijoittuu Niemen teollisuusalueen itäosaan Mukkulankadun varteen. Aluetta halkaisee viherkaistalla kulkeva Vesijärveen laskeva Joutjoki sekä teollisuusraide, josta on pistoraide Iskun pohjoiselle tontille. Iskun eteläisen tontin käyttötarkoitus on muuttumassa teollisuudesta toimitila- ja koulutustoimintoihin. Muutoksen yhteydessä on tullut tarve päivittää tonttien paikoitustarvetta, paikoitusmääräyksiä ja kulkuyhteyksiä sekä tutkia uuttaa katuyhteyttä Holman suunnasta Iskun tontin läpi Mukkulankadulle. Nykytilanne Niemen teollisuusraiteen vuonna 1955 rakentamisen jälkeen Niemen teollisuusalue on laajentunut vähitellen koko Joutjoen laakson alueelle. Isku on siirtynyt toiminnan laajentuessa keskusta-alueelta Mukkulankadun varteen vuoden 1956 jälkeen yhtiön ostettua tontin alueelta, joka oli ollut sen käytössä jo aiemmin lautavarastona. Nykyisiä kärkiyrityksiä Iskun ohella Niemessä ovat mm. Viking Malt, Sinuhen leipomo. Teollisuushalleissa toimii useita pienyrityksiä, mm. tietotekniikka, painatus- ja puutavaraliikkeitä sekä tukkuvarastoja. Alueella on myös muutama rakentamaton tontti. Uutena toimijana teollisuusalueelle on tullut 1990-luvulla Tiedepuisto, yrityspalvelu- ja teknologiakeskus, entisen paitatehtaan tiloihin. Tiloja on laajennettu pariin otteeseen uudisosilla. Tiedepuistoon sijoittuu jo tällä hetkellä osa Lahden ammattikorkeakoulun koulutustoiminnoista. Teollisuussatama on muuttunut pienvenesatamaksi siihen liittyvine kalastus-, huolto- ja veneilypalveluineen. Rantaan on tullut myös pienpelastusasema ja moottoripyörämuseo. Niemen teollisuusraide palvelee edelleen 2-3 kertaa viikossa Viking Malt n kuljetuksia. VR:n puutavaralastaustoiminta radan varresta on siirtymässä pitemmällä tähtäimellä alueelta pois. Iskun tontit Iskun pohjoinen tontti on edelleen teollisuustoimintojen käytössä, mutta tontin eteläosassa on vapautunut aluetta, joka on tulevaisuudessa tarkoitus ottaa Isku Centerin toimitilakiinteistön paikoituskäyttöön. Isku Centeriin radan eteläpuolelle sijoittuu myös vuoteen 2018 Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) toimintoja. Lamk:ssa on noin 5000 opiskelijaa, joista noin 80 % on arvioitu sijoittuvan Iskun kiinteistöön. Osa toiminnoista (noin 20%) sijoittuu Tiedepuistoon ja Fellmanniassa Lahden keskustassa säilyy kolmas toimipiste. Ammattikorkean päivittäinen paikalla oleva henkilömäärä on noin 2700 opiskelijaa ja 400 henkikökuntaa. Luonnonympäristö Maisema

6 OAS A D/3409/ /2015 6(12) Joutjoen alava laaksopainanne. Laaksoa ympäröivät moreeni- ja kallioselänteet. Iskun tontit sijoittuvat laaksopainanteen itäpäähän. Suunnittelualueella ei ole viheralueita. Maaperä Kaava-alue on entistä Vesijärven pohjaa. Maaperä on kartoittamaton. Maaperäkartta (GTK) ( ) Pinta- ja pohjavedet Kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kaava-alue on Joutjoen valuma-aluetta. Alueen läpi virtaa Vesijärveen laskeva Joutjoki, jonka uoma on oikaistu teollisuusraiteen rakentamisen yhteydessä ja se toimii Kymijärven voimalaitoksen lauhdeveden purkujokena. Viheralueet Suunnittelualueella ei ole viheralueita. Alueella ei ole luonnon monimuotoisuuskohteita. Joutjoen varren viheralueet muodostavat ekologisen, joskin epäyhtenäisen, viherkäytävän. Alueella ei ole nykyisin juurikaan virkistyskäyttöä. Joutjoen vartta tulisi kehittää sekä ekologisena että virkistysyhteytenä. Jokivarren reunoille olisi jätettävä puuvartista kasvillisuutta selkeäksi suoja- tai puskurivyöhykkeeksi aina kuin mahdollista. Luonnonsuojelu Alueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Väestö Suunnittelualue on teollisuusaluetta, jossa ei ole asumista lukuun ottamatta mahdollista kiinteistönhoitoon liittyvää asumista. Työpaikat, elinkeinotoiminta, palvelut, virkistys Toimitilatontilla, Isku Centerin yrityskeskuksessa, Mukkulankatu 19, toimii mm. Iskun pääkonttori, yritysten toimitiloja mm. Itella logistics, henkilöstöravintola, toimitilapalveluita, kokoustiloja, auditorio ja koulutustiloja, joita on tavoitteena laajentaa ja kehittää vuoteen 2018 mennessä. Teollisuustontilla, Mukkulankatu 23, on Iskun huonekalutuotanto. Mukkulankatu 21 tontti on rakentamaton ja ollut varastoalueena. Yhdyskuntarakenne, kaupunki-/taajamakuva, rakennettu ympäristö Alue on teollisuus ja varastotoimintojen sekä toimitila-aluetta. Ympäristössä on useita rakentamattomia tontteja. Alueella on pontiaalia kehittää ja tehostaa aluetta toimitila-alueena.

7 OAS A D/3409/ /2015 7(12) Liikenne Liittyminen tiealueisiin Kaava-alue ei liity tiealueisiin. Iskun pohjoisen tontin itärajalle on asemakaavoitettu katuyhteys, Kahdenkalliotie, Vanhatieltä. Katua ei ole rakennettu, mutta sen alkuosalla on ajoyhteys kaupungin maankaatopaikalle. Ajoneuvoliikenne Mukkulankatu on pääkatu keskustasta Mukkulaan. Joukkoliikenne Mukkulankadulla on kaksi pysäkkiparia. Bussireitit kaavoitettu katu (ei rakennettu) Alue kuuluu intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen alueeseen. Bussilinjat 31, 32 ja 35 ajavat Mukkulankatua pitkin. Vuoroväli on noin 10 min. Pyöräily ja kävelyreitit on esitetty kuvassa. Niemenkadun varrella on pääpyöräreitti. Raskas liikenne Ympäristössä on mm. Iskun ja Viking Malt n raskasta liikennettä, puutavaran kuljetusta, lastaus- ja purkutoimintaa, venekuljetuksia ja Niemen pienpelastusaseman pelastusajoa. Pyöräreitit Teollisuusraide Niemen teollisuusraide päättyy Viking Malt lle. Raide risteää Mukkulankadun ajoneuvo-, jalankulku- ja pyöräliikenteen kanssa. Liikenne on viikoittaista tavarankuljetusta VR:n ohjauksessa. Iskun pohjoiselle tontille on pistoraide radalta, joka säilytetään. Yhdyskuntatekninen huolto Alue on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Pysäköintialueen läpi kulkee itä-länsisuuntainen pääviemärilinja. Erityistoiminnat Ei ole. Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella on toiminut varastointia, puusepänteollisuutta ja lautatavaran käsittelyä vuodesta 1928 alkaen. Alueella on tarpeen selvittää maaperän puhdistustarve. EU-meluselvitys 2012, Tie-, katu-, raideliikenne ja teollisuus Mukkulankadun liikennemelutaso jää suunnittelualueen tonteilla alle ohjearvojen.

8 OAS A D/3409/ /2015 8(12) Melu jää päivällä tonteilla alle 60 dba. Melutason ohjearvo ulkona uusilla asuinalueilla, oppilaitoksissa päivällä on alle 55 dba. Sisällä ohjearvo on alle 35 dba asuinhuone/opetus- ja kokoontumistila, muut tilat ja keittiö alle 40 dba päivällä, liikeja toimistohuoneistot alle 45 dba. Normaali ulkoseinärakenne eristää vähintään dba. Melu jää yöllä alle 45 dba. Melutason ohjearvo ulkona uusilla asuinalueilla yöllä on alle 45 dba, oppilaitoksilla ei rajoitusta. Sisällä ohjearvo on alle 30 dba, muut tilat ja keittiö yöllä alle 35 dba päivällä. Opetus- ja kokoontumistilat, liike- ja toimistohuoneistot ei rajoitusta. Normaali ulkoseinärakenne eristää vähintään dba. Sosiaalinen ympäristö Alueen pohjoisosa on leimallisesti teollisuusaluetta. Eteläinen osa on muutosvaiheessa olevaa toimitila-aluetta, jonne on sijoittumassa uutena koulutustoimintaa. Lamk:n toimintojen sijoittuminen pääosin Iskun kortteliin (80%) sekä Tiedepuistoon (20%) vuoteen 2018 mennessä muuttaa alueen luonnetta, pysäköintitilojen sekä liikkumisympäristön luonnetta ja tarvetta nykyisestä. Suunnittelualueen eteläpuolelle Vuoripojankadun varteen on tehty viime vuosina kaavamuutos, jolla teollisuustontit on muutettu asuinkerrostalojen alueeksi.

9 OAS A D/3409/ /2015 9(12) Kulttuurihistorialliset kohteet Alueella ei ole asemakaavassa suojeltuja kohteita. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti (RKY) eikä maakunnallisesti (MARY). Iskun eteläinen tehdasrakennus on paikallisesti (LaRY) kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi luokiteltu kohde. Ympäristössä on: LaRy-kohteita (paikallisesti merkittäviä) 1. Isku 1. Suojelukohteet, muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole muinaismuistoja. Suunnittelua rajoittavat tekijät Joutjoki toimii Lahti Energian Kymijärven voimalaitoksen lauhdeveden purkuväylänä. Tulevaisuudessa joen virtaavan veden määrä on prosessin muutoksesta johtuen vähenemässä noin 1/7 osaan. TAVOITTEET Tavoitteena on Niemen alueen kehittäminen ympäristöliiketoiminnan ja tutkimuksen keskittymäksi sekä monialaiseksi, vahvasti työelämälähtöiseksi, moderniksi oppimisympäristöksi. Asemakaavamuutoksessa tarkastellaan Iskun eteläiselle tontille Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) ja muiden toimitilojen mahdollistama käyttötarkoituksen muutos ja sen vaatimat paikoitusjärjestelyt ja kulkuyhteydet. Kaavatyön yhteydessä tarkistetaan pohjoisen teollisuustontin kaavamääräyksiä, Mukkulankatu 21:n tontin käyttötarkoituksen muuttamista sekä tutkitaan uutta kokoojakatuyhteyttä Holmasta vt 24:lta Niemen alueelle. VAIHTOEHTOJA Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään liikenneselvitys, jossa tutkitaan uutta katuyhteyttä Holman suunnasta Kahdenkalliontien kautta Iskun pohjoisen tontin läpi (kaksi vaihtoehtoista linjausta) Mukkulankadulle. Liikenneselvityksessä selvitetään edelleen vaihtoehtoisia väyläratkaisuja rannan suuntaan Niemenkadulle ja verrataan niiden vaikutuksia. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTELY Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat Kaavan vaikutusalueen asukkaat, elinkeinonharjoittajat Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Kaupungin hallintokunnat Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan Ely-keskus Liikennevirasto/rata, VR-transpoint/puutavarakuljetus Lahden kaupunginmuseo Lahti Energia Oy/ lämpö Le-Sähköverkko Oy/siirtoverkko, muuntamot Lahti Aqua Oy Päijät-Hämeen Pelastuslaitos Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy TeliaSonera, Elisa, DNA Oy Itella Oy Päijät-Hämeen yrittäjät ry ja Lahden yrittäjät ry

10 OAS A D/3409/ / (12) Salpausselän luonnonystävät ry Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko hankkeen ajan internetissä kaavatyön kotisivulla ja sitä voidaan täydentää hankkeen edetessä. Kaavan valmistelua koskevaa materiaalia on internetissä osoitteessa Seuraavalla sivulla on esitetty osallistumismahdollisuudet kaavoituksen eri vaiheissa. Kaavatyön aikana saatu palaute kirjataan kaavaselostukseen, jossa myös kerrotaan miten palaute on otettu huomioon kaavoituksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä koko kaavoitustyön ajan internetissä sekä ehdotusvaiheen ajan kirjastossa ja sitä täydennetään tarvittaessa. Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö järjestetään erikseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle tiedoksi. Kunnan ja alueellisen ympäristökeskuksen välinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) pidetään tarvittaessa. Kaavan luonnosvaiheen valmistelumateriaalista sekä kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisilta tarvittavat lausunnot. Uudenmaan Ely-keskukselle lähetetään lausuntopyyntö.

11 OAS A D/3409/ / (12) KAAVOITUKSEN ETENEMINEN JA AIKATAULU Asemakaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tavoitteellinen aikataulu, mikäli asemakaavasta ja/tai asemakaavanmuutoksesta ei jätetä muistutuksia tai valiteta, on esitetty seuraavana (kuukausi/vuosi). 3 /15 1 Aloitusvaihe Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa / Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa laaditaan idealuonnoksia ja selvityksiä sekä arvioidaan luonnoksen tai luonnosvaihtoehtojen vaikutuksia. Lisäksi käydään neuvotteluja osallisten kanssa. Luonnosvaiheessa järjestetään osallisten ennakkokuuleminen. Osallisille lähetetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Materiaalit lisätään myös kaavatyön verkkosivuille. Yleisötilaisuudesta ilmoitetaan Uusi Lahti -lehdessä, tarvittaessa Nastola-lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla Osallistuminen Osalliset voivat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Mielipiteen voi jättää sähköpostilla suoraan kaavan laatijalle etunimi.sukunimi@lahti.fi. Tarvittavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä pyydetään lausunnot. Annetut mielipiteet ja lausunnot julkaistaan nimineen kaupungin verkkosivuilla. 8-9 /16 3 Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa laaditaan kaavaehdotus valitun kaavaluonnoksen pohjalta. Suunnittelussa huomioidaan ennakkokuulemisessa esitetyt mielipiteet. Kaavaehdotus esitellään tekniselle ja ympäristölautakunnalle, jonka päätöksellä se asetetaan nähtäville 30 vuorokaudeksi Lahti-Pisteeseen (Kirkkokatu 31, pääkirjaston aula) sekä (Pekkalantie 5) sekä kaupungin verkkosivuille. Nähtävillä olosta kuulutetaan Uusi Lahti -lehdessä, Nastola-lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla sekä ilmoitustaululla. Nähtävillä olon jälkeen kaavan laatija valmistelee vastineet mahdollisiin muistutuksiin. Jos muistutukset eivät aiheuta ehdotukseen olennaisia muutoksia, kaava etenee vastineineen hyväksymisvaiheeseen. Muussa tapauksessa tekninen ja ympäristölautakunta asettaa muutetun kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville. Osallistuminen Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen nähtävillä olon aikana. Muistutus osoitetaan tekniselle ja ympäristölautakunnalle, ja sen voi toimittaa pääkirjaston Lahti-pisteeseen (Kirkkokatu 31, pääkirjaston aula) sekä (Pekkalantie 5) tai sähköpostilla osoitteeseen diaari.teky@lahti.fi. Muistutuksen tehneille lähetetään perusteltu vastaus. Lausuntoja pyydetään tarvittavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä, mikäli kaava on oleellisesti muuttunut luonnosvaiheesta. Muistutukset julkaistaan nimineen kaupungin verkkosivuilla /16 4 Hyväksymisvaihe Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuksen ja mahdolliset muistutukset vastineineen sekä esittää kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen. Vaikutukseltaan vähäisen kaavan muutosehdotuksen hyväksyy tekninen ja ympäristölautakunta. Hyväksymispäätöksestä lähetetään tieto kaava-aloitteen tekijälle, muistutuksen tehneille ja viranomaisille. Osallistuminen Osalliset ja kunnan jäsenet voivat valittaa kaupunginvaltuuston tai teknisen ja ympäristölautakunnan päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän valitusaikana. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollisuus valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 2 /16 5 Voimaantulo Kaava saa lainvoiman noin 1,5 2 kuukauden kuluttua kaupunginvaltuuston päätöksestä, mikäli kaavasta ei valiteta. Kaavan voimaantulosta lähetetään kirje kaavan anojalle.

12 OAS A D/3409/ / (12) KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (MRA 1 ) Erillistä YVA-arviointisuunnitelmaa ei ole tarpeen tehdä. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Asemakaavan vaikutukset arvioidaan lähtötietojen pohjalta asiantuntijatyönä. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään myös osallisten mielipiteitä ja kommentteja. Vaikutusarviointi esitetään kaavaselostuksessa. Arvioitavat vaikutukset ovat: 1. ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Kaava ei liity tiealueeseen. SOPIMUKSET Kaavamuutos vaatii maankäyttösopimuksen. KAAVAN LAATIMISEN AIKATAULU Kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tavoitteellinen aikataulu on (mikäli asemakaavasta/muutoksesta ei jätetä muistutuksia/valiteta): Kaava etenee kampus-hankeen, selvitysten ja päätösten aikataulussa. valmisteluvaiheen kuuleminen, asemakaavaluonnos 5-6/2016 yleisötilaisuus arvioitu teknisen lautakunnan käsittely, asemakaavaehdotus virallinen nähtävillä olo 30 vrk (MRA 27, 32 ) arvioitu kaupunginhallituksen + kaupunginvaltuuston käsittely ASEMAKAAVAN LAATIJA Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö ja aluehankkeet Asemakaava-arkkitehti Marja Mustakallio gsm: sähköposti: etunimi.sukunimi@lahti.fi Askonkatu 2, 5. kerros, Lahti PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Marja Mustakallio päivitetty