2.1 KOKEILEVAN TEKSTIILITAITEEN TAUSTOJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2.1 KOKEILEVAN TEKSTIILITAITEEN TAUSTOJA"

Transkriptio

1 35 Jako taiteen osa-alueisiin Fine Arts ja Crafts palautuu I8oo-1uvun 10 pun Eurooppaan, erityisesti Englantiin. Jaosta kaytetaan myos nimityksia puhtaat taiteet ja soveltavat taiteet, tai nykyaan taide ja design, 'muotoilu'. Kaikki edella mainitut kasitteet kuvaavat tiettya osaa taiteen kentasta. Rajat ovat hailyvia, luokitukset menevat osittain ristiin, kietoutuvat toistensa yhteyteen, muuttuvat tilanteen ja maarittelijan mukaan. Yhden mielesta kaikki on lahes samaa, toisen mielesta maariteltavat alueet poikkeavat toisistaan huomattavasti. 2.1 KOKEILEVAN TEKSTIILITAITEEN TAUSTOJA Keskustelua tekstiilitaiteen paikasta on kayty mita ilmeisimmin koko tekstiilitaiteen historian ajan. Yksi tekstiilitaiteen merkittavimmista uranuurtajista ja jopa tekstiilitaiteen ikoniksi mielletty hahmo, Anni Albers ( ), pohtii teksti.ilitaiteen suhdetta taidemaailmaan ja toisaalta taideteollisuuden suhdetta taiteeseen. Albersin mukaan craft eli taideteollisuus on osa taiteellista luomisprosessia. Taiteellisen luomistyon han kuvaa muodottoman muotoilemiseksi 20 Han pohtii myos materiaalin merkitysta luovassa prosessissa, kuinka materiaali ikaan kuin suuntaa niita valintoja, joita taiteilija tyoskennellessaan tekee. Han luonnehtii taiteellista prosessia tietylla tavalla pedagogiseksi tapahtumaksi, jossa taide ja taiteellinen prosessi opettavat taiteilijaa. Taiteilija oppii rohkeutta taiteellisesta tyoskentelystaan, kohdatessaan uutta, uusia tilanteita ja ratkaistessaan ongelmia, joita ennen ei ole ratkaistu ainakaan samalla tavalla. Albers rinnastaa taideteollisuuden kasitteen hyvin laheiseen ellei identtiseen suhteeseen taiteen kanssa. Kuvaillessaan taideteollisuutta han kayttaa siita taiteen kasitteita. Albersin mukaan "taiteilija oppii niista valinnoista, joita han on yksinaisyydessaan tehnyt". Han oppii kestamaan ja sietamaan valintojen tekemista, mista taiteilija oppii Albersin mukaan itsenaisyytta. "Taiteilija oppii myos taiteellisen tyoskentelynsa kautta 20 Teoksessaan On Designing Anni Albers kertoo luomisprosessista, luovasta!yoskentelysta: 'Art work deals with the problem of a piece of art, but more, it teaches the process of all creating, the shaping out of the shapeless' (Albers, A. 1959, 31).

2 36 luottamaan intuitioonsa, ja han oppii myas kehittamaan avoimuuttaan, hereilla oloaan maailmassa n (Albers 1959, ) On mielenkiintoista, etta Albers liittaa taideteollisuuden nain laheiseen yhteyteen taiteen kanssa. Nykyaan taideteollisuutta ei valttamatta tulkita niin yhtenevaksi taiteen kanssa kuin Albers sen tekee. Tekstiilitaide alkoi kuitenkin irtautua kayttataiteen kontekstista uvulla. Seuraavaksi tarkastelen sita, miten tama kehitysprosessi taideteollisuudessa eteni. Michael Thomasin mukaan uudenlaisen tekstiilitaiteen syntyyn vaikuttivat kolme tekijaa: Arts and Crafts -liike William Morrisin johtamana, Art Noveau -Hike Euroopassa ja Bauhaus. Nama kolme vaikuttivat yhdessa siihen, etta toisessa kansainvalisessa Lausannen kuvakudosbiennaalissa 2 1 vuonna 1965 nahtiin uusilla tekniikoilla ja uusista materiaaleista valmistettuja teaksia muuntunein sisallallisin merkityksin. Nayttelyn lehdistatiedotteessa kerrottiin joidenkin taiteilijoiden hylanneen gobeliinitekniikan ja siirtyneen kayttamaan uusia materiaaleja ja kokeilevia tekniikoita (Thomas 1985, 182). Mildred Constantinen ja Jack Lenor Larsenin mukaan kokeilevan tekstiilitaiteen historia alkaa William Morrisin kuvakudoksista Englannissa 1870-luvulla, eika suinkaan vasta uvulta,'kuten asia usein esitetaan (Constantine, Larsen 1980, 14). Morrisin kuvakudokset olivat uudenlaisia ilmaisutavaltaan ja hanen myahempi vaikutuksensa kokeileviin suunnittelijoihin ja tuottajiin oli merkittava. On kuitenkin muistettava, etta vaikka Morrisin tya ali merkityksellista omana aikanaan, se vaikutti vain pienella alueella muodikkaaseen taiteelliseen sisustussuunnitteluun. Morrisin toverit, tekstiilituottajat Britanniassa seka Taideteollisuusnayttely-yhdistyksen 22 jasenet tunnustivat Marrisin merkityksen seka hanen vaikutuksensa uuden taiteen edistamisessa (Parry 1997,28). Nicolaus Pevsner esittaa klassikkoteoksessaan Pioneers of Modern Design (1949), etta taideteollisuuden historiassa oli keskeista juuri William Morrisin toiminta, jaka heratti henkiin taidekasityan arvostuksen taiteena. Tarkeassa asemassa olivat myas I900-luvun pioneerit, jotka olivat 21 The International Tapestry Biennal of Lausanne jarjestettiin ensimmaisen kerran vuonna 1962 Sveitsin Lausannessa. Sittemmin siita tuli tekstiilitaiteen merkittiivin kansainvalinen katselmus. Nayttelyita jarjestettiin vuoteen 1995 saakka. 22 Arts and Crafts Exhibition Society.

3 37 huomanneet kokeilemattomat teollisesti tuotetun taiteen mahdollisuudet (Pevsner 1975,18-19). Pevsnerin mukaan hyvin merkitlava oli ajanjakso, jolloin Walter Gropius kehitti ajatuksen sellaisen taidekoulun perustamisesta Weimariin, jossa taide ja craft (taideteollisuus) olisivat yhdistettyina. Tama uusi koulu toimisi samaan aikaan taidekasityon ja (teollisuuden) standardisoinnin (koe)laboratoriona. Weimarin Taidekoulu eli Bauhaus'3 avattiin vuonna Bauhausilla oli merkityksensa myos tekstiilitaiteen kehityksessa (ks. Wortman Weltge 1998). Constantinen ja Larsenin mukaan Bauhausilla ja siella valmistetuilla tekstiileilla, oli kaikkein merkittavin vaikutus uudenlaisen tekstiilitaiteen synnylle (Constantine, Larsen 1980,14) Tekstiilitaide ja taideteollisuus Kuten edella esitin taideteollisuuden maaritteleminen ei ole suinkaan yksiselitteista. Taideteollis\lutta tai taidekasityota on pidetty toisaalta aina kaytannon toimiin liittyvana taiteen alueena. Toisin sanoen taideteollisuus ei ole varsinaisessa merkityksessaan 'puhdasta' taidetta, koska sen kautta syntyneet esineet ja tuotteet tehtiin useimmiten jotakin kayttoa varten. Hans-Georg Gadamerin mukaan: vida nykyisinkin ilmaisu "taidekasityo" osoittaa kasityon ja taiteellisen luomisen laheiseen yhteyteen - - Kasityohon liittyy toisenlainen tekeminen, tuottaminen ja valmistaminen kuin taiteeseen. Aikaansaadulle tyonaytteelle ja vastaavalle taidolle on ominaista, etta ne pystytiiiin toistamaan. - - Onhan taideteos jotakin sellaista, joka voi onnistua vain kerran, eiviitka kenenkaiin kuvataiteilijan tai kiljailijan mestarillisetkaan taidot takaa, etta teos varmasti onnistuisi vielii kerran samassa muodossa. Ei voida ennakoida, syntyyko uusi taideteos vai pelkkii vankka tyoniiyte. (Gadamer 2001, ) Lisaksi taiteen maarittelyyn liittyy keskeisesti irrallisuus kayttotarkoituksesta: - - taideteoksella ei ole kiiyttoarvoa toisin kuin tyoniiytteella, eikii se nain tule myoskiian kiiytetyksi loppuun (sarna). Nama taideteoksen arvostukseen liittyvat nakokannat vaikuttavat edelleen taitees sa ja taideteollisuudessa, seka niitten asemassa taiteen kentalla. Arthur Cohenin mukaan "soveltavien taiteitten arvon lasku modernina 23 Bauhaus, Weimar, Saksa vuosina Bauhaus, Dessau, Saksa vuosi na

4 38 aikana ja dekoraation luokittelu alempaan statukseen 'taiteen pyhatowi' johtuivat puolestaan siita, etta taloudelliset ja luokkakysymykset sekaantuivat keskenaan. Artisaani piti itseaan rikkaitten orjana, ja sen vuoksi alempaan yhteiskuntaluokkaan joutuneena. Ei ollut kyse niinkaan siita, etta taiteilija ansaitsi enemman kuin craftsman. Enemmankin oli kyse siita, etta taiteilijaa pidettiin 'vapaana miehena', luomaan taidetta ja nakemaap nalkaa jos vaiitsi niin - sen sijaan craftsmenit olivat aina killan jasenia ja pitivat ylla laanityslaitoksen yhteiskunnallista asemaa ja mielikuvaa feodalismista" (Cohen 1975, 80-81). Voidaan myos sanoa, etta craftsmenit olivat yleensa riippuvaisia asiakkaan tilaustoista, enemman kuin taiteilijat yleensa. (Constantine, Larsen 1980, 14.) Suomen oloissa taideteollisuuden asemaan liittyi edella mainitun kaltaisia painotuksia. OIIi Borg kirjoittaakin vuonna 1955 ORNAMo:n'4 vuosikirjan johdannossa: Maan ja sen kotimarkkinateollisuuden pienimittaisuudesta johtuen, seka sen syljityn aseman vuoksi, mika taideteollisuudella on ollut kulttuurielamassamme, on Ornamo joutunut henkisena linnoituksena tukemaan jaseniensa tyota kiintean yhteishengen seka keskinaisen vuorovaikutuksen avulla (ORNAMO, Suomen taideteollisuutta , 6). Taideteollisuuden asemaa pohdittaessa merkitykseliiseksi osoittautuu myos (taiteenalan)taiteilijan sukupuoli. Vapaan taiteilijan myytti ja kasitys suuresta taiteilijasta, taiteilijanerosta, eivat liittyneet pelkastaan ammattikuntajakoon, vaan myos taiteilijan sukupuoleen. Linda Nochlinin vuonna 1971 julkaisema artikkeli Why Have There Been No Great Women Artists? nosti esiin kysymyksen slita, mitka syyt ovat johtaneet naistaiteen marginalisointiin. Han kasitteli siina eraita jatkuvasti keskeisia kysymyksia kuten "suuren taiteilijan" maaritelmaa ja niita yhteiskunnallisia syita, jotka estivat naisia tulemasta "suuriksi" (Konttinen 1991, II). Kaanoniin kuulumattomat "pienet taiteilijat" ovat herattaneet yha suurempaa kiinnostusta, ja mielenkiinto on alkanut kaantya keskusten ohella periferiaan (sarna, 10). Kaikki taiteilijat eivat ole kuitenkaan toteuttaneet kirjaimellisesti naita sukupuoli- ja ammattikuntajakoja. Pariisissa taiteilija Sonia Delaunay ei piitannut ammattikunnan rajoituksista ja esteista. Han teki tekstiili- ja muotisuunnittelua seka myos sisustussuunnittelua ja teatteripuvustuk 24 ORNAMO Suomen teollisuustaiteen liitto. Perustettiin vuonna 1913 Suomen Koristetaiteilijain Liitto, taideteollisten alojen yhteiseksi foorumiksi (ORNA MO, Suomen taideteol/isuutta '950-54, 6).

5 39 sia taidemaalarin koulutuksen pohjalta. Han perusti suunnittelemilleen tuotteille myymalan Pariisiin vuonna (Cohen 1975, ) Suo mess a taidemaalarin koulutuksen saanut taiteilija Fanny Churberg teki merkittavimman osan taiteellisesta tyostaan toimimalla Suomen Kasityon Ystavissa 25. Han oli aktiivinen aloitteentekija vuonna 1879 Kasityon Ystavia perustaessaan arkkitehti Jac Ahrenbergin kanssa. Churberg osallistui aktiivisesti yhdistyksen toiminnan kehittamiseen ja taisteluun kotimaisen tyylin puolesta ja suunnitteli yksittaisia tuotteita, mutta muotoilijaa sanan varsinaisessa merkityksessa hanesta ei tullut. (Kruskopf 1989, 62.) Kasityon Ystavissa toimimisen lisaksi Churberg vaikutti kirjoittamalla. Han julkaisi lukuisia mielipide- ja heratysartikkeleita Suomen Kasityon Ystavien ja taidekasityon puolesta ja lisaksi huomattavan maaran taidearvosteluja (Konttinen 1994, 149). Akseli Gallen-Kallela suunnitteli kymmenkunta ryijya (Svinhufvud 1999, 68)26, joista tunnetuin on Liekki-ryijy vuonna 1899, muuten han toimi taidemaalarina. Nama yksittaiset taiteilijat vaikuttivat osaltaan omilla toimillaan myos siihen, etta vahitellen tekstiilitaide(teollisuus) alkoi irtautua perinteisesta sidoksestaan kaytannollisyyteen, taiteen ilmaisun valjemmille alueille. Tekstiilitaiteen murrokseen vaikutti myos laajempi taidekasityksen muuttuminen lansimaissa. 193o-1uvulla syntyneet taiteilijat muokkasivat taidekasitysta - maalauksen ja maalaustaiteen muuttunut asema vaikutti maalauksen katsomistapaan. Tekstiilitaide alkoi lahentya maalaustaidetta, ja toisaalta maalaustaide yhdisteua kasityomaisia tekniikoita maalaustaiteen tekniikoihin. Nain katse kaantyi myos tekstiilitaiteeseen, kasityohon, tekstiilimateriaaliin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Toisaalta tekstiilitaiteessa tapahtui vastaava ilmio, lahentyminen kuvataiteen ja maalaustaiteen suuntaan, kun kankaankudonnan rajoitettua ilmaisuasteikkoa pyrittiin vapauttamaan maalauksen, veistoksen ja tilataiteen suuntaan. (Thomas 1985, 199.) Suomessa tapahtui samankaltainen kehityskulku tekstiilitaiteessa, mutta myohemmin kuin anglo-amerikkalaisen kulttuurin piirissa. Matkalla 25 Tyoskentely Kasityon Ystavien hyvaksi oli saanut hanet luopumaan taidemaa larin am matista (Priha ). 26 Esimerkiksi Albert Edelfelt ja Hugo Simberg ovat kumpikin suunnitelleet yhden kuvakudoksen aikaisemman maalauksen pohjalta. Eliel Saarisen suun nitelmia on Ystavien luonnosarkistossa jaljellii kahdeksan (SvinhufVud ).

6 40 maalaustaiteen ja tekstiilitaiteen yhdistamispyrkimyksissa oli pioneereja esim. Eva Anttilan 1920-luvulla alkanut kuvakudostaide, joka jatkui lahes 60 vuotta. Anttila katsoo modernin maalaustaiteen inspiroineen eniten hanen kuvakudoksiansa (Salo-Mattila 1997,56-63). Kirsti Rantasen kertoo, nayttelyn Tekstiilitaide/Taide 86 avajaispuheessa, kuinka suomalainen vapaa tekstiilitaide on selvasti kulkenut positiivista muutosta kohti (Priha 2000, 52). Tama muutos nakyy mm. tekstiilitaiteen tekniikoitten irrottautumisena kudonnasta. Monet toteuttavat ajatuksiaan ilman kangaspuita. Mukana on neulosta, serigrafiaa tekstiilipohjalle, applikaatioita ja erilaisia kollaaseja, plastisia muotoja kovetetuista materiaaleista jne. (Priha 2000, 53.) 1960-luvulla Euroopassa ja Amerikassa tapahtui murros, jonka tuloksena syntyi tekstiilitaide sanan nykymerkityksessa. Tekstiilitaidetta oli toki ollut aikaisemminkin, mutta 60-1uvulla tekstiili-ilmaisussa haluttiin nimenomaan korostaa tekstiilitaiteen itsenaisyytta ilmaisutavassa, sen osallisuutta taiteen kentassa. Rantanen kirjoittaa Suomen oloista vuonna 1986 nain: "amalia tahollaan uusi, kaupungissa kasvanut tekstiilitaiteilijapolvi liikkuu vapautuneesti aikamme kuvataiteen kentassa. Nama nuoret eivat pida tarkeana rohtimen rajoja eivatka niisinnan velvoitteita. On vain yhteinen, kaikille mahdollisuuksille avoin taide". (Priha 2000, 53.) Uudenlaisen, itsenaisen tekstiilitaiteen, jota Amerikassa kutsutaan Fibre Art -nimella, voidaan katsoa syntyneen Euroopassa ja Amerikassa 1960-luvun taitteessa. Muutos oli kokonaisvaltainen; se tapahtui teosten sisalloissa, tekniikoissa joilla teokset tehtiin, teoksiin kaytetyissa materiaaleissa seka tilassa, johon teokset asetettiin. Muutos ei siis tapahtunut pelkastaan yhdella kapealla alueella. Taidetekstiilien nykymateriaalit voivat olla mila tahansa (Poutasuo 2001, 8). Muutos oli myos voimakas ja heijasti laajemmin yhteiskunnan muutosta I960-luvulla. Radikaalinuorison vaikutus yhteiskuntaan hippiliikkeessa, seka taiteen murros, esimerkiksi tila- ja performanssitaiteessa, eivat tapahtuneet ulottamatta vaikutustaan myos tekstiilitaiteeseen Lausanne" kansainvaliset nykytekstiilitaiteen biennaalit Lausannessa, Sveitsissa koottiin suuria kansainvalisia tekstiilitaiteen kat

7 41 selmuksia kahden vuoden valein. Nama nayttelyt yllapitivat tekstiilitaiteen tasoa ja kehitysta kohti uusia taiteellisia ilmaisutapoja. Lausannen kansainvaliset nykytekstiilitaiteen biennaalit 27 olivatkin merkittava instituutio tekstiilitaiteen alueelle. Biennaalit olivat kansainvalinen katsaus tekstiilitaiteen tilaan kulloisenakin vuotena. Nayttelyissa esiteltiin suurikokoisia teoksia: toive teosten koosta oli 6 m, mika nykypaivana kuulostaa megalomaaniselta. Ehka teosten suuri koko olikin osaltaan tekija, joka mahdollisti teosten sisa1l61 lisen uudistumisen. Se, etta materiaali paasi esille nain suuressa mittakaavassa, antoi taiteenalalle mahdollisuuden ilmentaa ominaisuuksiaan selkeasti. Tallainen merkittavan nayttelytapahtuman jatkumo mahdollisti my6s taiteenalueen aktiivisen kehittymisen ja muutoksen. Seuraavassa nayttelyssa ymmarrettavasti pyrittiin herattelemaan ja ravistelemaan katsojaa ja juryn jasenia niin uusilla ilmaisutavoilla ja teknisilla ratkaisuilla kuin uusilla ja ajankohtaisilla taiteen sisa1l6illakin. Toisessa Lausannen kuvakudosbiennaalissa vuonna 1965 nahtiin kudottuja teoksia, joiden tekniikan sanottiin olevan "yi6salaisin n Tuolloin alettiin tehda teoksia, joiden rakenne oli kudottu mutta jotka laajenivat perinteisesta kangaspuilla kutomisesta uudenlaisina teknisia ratkaisuina ja ilman kangaspuilla kutomista 28 Uudenlaista tekniikkaa kayttivat ita-eurooppalaiset taiteilijat: Magdalena Abakanowicz 29, Jagoda Buic, Maria Laszkiewicz ja Wojciech Sadley, espanjalaiset Josep Grau-Garriga ja Arelia Munoz ja hollantilaiset Wilhelmina Fruytier ja Herman Scholten. (Thomas 1985, 182.) Kolmas Lausannen kuvakudosbiennaali vuonna 1967 toi lisaa kokeilevaa ilmaisua perinteiseen kudontaan ja gobeliinitekniikkaan. Siihen osallistuivat mm. taiteilijat Olga de Amaral. Maria Teresa Codina ja Sheila Hicks seka Eisi Giauque, jolta oli esilla yksi ensimmaisista tilateoksista Lausannen nayttelyissa. (Sarna.) 27 Biennaalit olivat ennen vuotta 1992 nimeltaan Lausannen kuvakudosbiennaali. Sittemmin nimi muutettiin Lausannen nykytekstiilitaiteen biennaaliksi Oeanloz 1992,14). 28 Tama tarkoittaa kudonnaisen tai tekstiilin valmistamista muuten kuin kuvakudospuissa, kuten esimerkiksi kudontakehikossa. Tai kuten useat puolalaiset tekstiilitaiteilijat tyonsa toteuttavat, seinan yla- ja alarajaan kiinnitettyihin palkkeihin pingotettuihin loimilankoihin kutomalla. 29 Ks. Abakanowicz, Magdalena (1982). Museum of Contemporary Art, Chicago.

8 42 Kehitysta tapahtui seka materiaalien kayttamisessa, tekniikoitten irrottautumisessa perinteesta etta siirtymisessa kolmiulotteisiin teoksiin. Biennale-organisaatio teemoitteli nayttelyitaan ja nain tietoisesti oli osaltaan ohjaamassa tekstiilitaiteen ilmaisua ja kehitysta. Kudonnan ja huovuttamisen (uudelleen)keksimisen jalkeen taidetekstiileita on alettu valmistaa neulomalla J o, virkkaamalla Jl, ompelemalla ja kirjomalla J2 Tekstiilien valmistamisen muuntumisen myota keskeista uusissa taidetekstiileissa on ollut myos tekstiilien ja tekstiilimateriaalin koristeleminen. Kansainvalisen tekstiilitaiteen uudistumispyrkimykset nakyivat sitten jonkin verran myohemmin myos suomalaisessa tekstiilitaiteessa ja sen ilmaisun muuntumisessa. 196o-luvun alussa tekstiilitaiteella oli Suomessa vankka traditio, jota uusi, modemi tekstiilitaide jatkoi. Tekstiilitaidetta olivat ennen murroskautta lahinna erilaisilla kudonnan tekniikoilla valmistetut seinavaatteet, jotka usein miellettiin sisustukseen kuuluviksi, ei itsenaisiksi taideteoksiksi. Toisaalta maalaustaide oli lahella painokangastekniikoita ja painokangassuunnittelua. Mitka tekijat sitten vaikuttivat tekstiilitaiteen ilmaisun muuttumiseen? Michel Thomas nimeaa kolme paivamaaraa ja taideteosta, joihin muutos tekstiilitaiteen sisalloissa hanen mukaansa tiivistyy. Ensimmainen niista on Peter ja Ritzi Jacobin teos The Wardrobe (1971), joka oli tehty kutomalla vaatteita korkeaan loimeen ja asetettu esille ripustettuna tilaan. Toisena merkkipaaluna Thomas nimeaa Maria Teresa Codinan nayttelyn vuodelta 1978 Miro-saatiossa Barcelonassa. Teos oli tehty paikatusta lakanasta, kuluneesta kaivon koydesta. Teokseen kuului myos juuttisakkeja, vilja- ja puuvillasakkeja, seka heinanippuja, joilla espanjalaiset talonpo 30 Neule on silmukoista koostuva kangas, joka muodostuu yhden langan jatkuvasta 'juoksusta'. Neulomista tehdaan kasin puikoilla tai koneella. Langan tulee jatkua tyon lapi. M ikali tehdaan kuvioita on kaytossa useampia lankoja. (Harris 1993,46 ). 3' Virkkaaminen on yksi tapa tehda pitsia. Virkkaaminen tapahtuu koukulla, ja kyseessa on yhden lankajarjestelman tekniikka (Pizzuto's 2005, 164). Virkata voi myos sileaa pintaa tai kolmiulotteisia rakenteita. 32 Kirjonta on tyotapa, jossa tehdaan kuvioita kudotulle kankaalle, paperille tai muoville, joskus harvoissa tapauksissa neuleille. Kuviointi tehdaan neuloilla ja langoilla ja joskus kaytetaan suurta maaraa eri vareja, etta saadaan aikaan erityisia suunniteltuja kuvioita. Kasin kirjomista harrastettiin menneina aikoina laajalti. (Pizzuto's 2005,165.)

9 jat kuuraavat lattiaa tai puhdistavat kattiloita. Teos koostui esineista, jotka kuvaavat "nykypaivan tiedetta, tiedetta herkkyydesta, analyysista ja ilrnaisemista ". Thomasin mukaan "ne ovat esineita, joiden kautta laitetaan kiertamaan ilmeiden ja eleiden aarettomyys, joka saattaa yhteen sukupolvet". Kolmantena keskeisena muutostekijana Thomas mainitsee Anne Veronica Jenssenin installaation The Needlewoman. Tilassa, joka on taynna poimutettuja kankaita, projektori heijastaa niihin kuvaa naisesta, joka ompelee ahkerasti iankaikkisuuteen asti; nainen parsii ikuisuudelta tuntuvaksi ajaksi 'elaman kangasta'. (Thomas 1985, ) Tekstiiliilmaisu alkoi naitten edellakavijoitten myota loytaa uudenlaista ja omintakeista ilmaisua, joka vaikutti taiteenalaa uudistavasti ja tekstiilitaiteelle ominaisen ilmaisun hahmottumista. Nain tekstiilitaide alkoi vahitellen kehittya omaksi taiteenalaksi. Tarkastelen seuraavaksi tekstiilitaiteen asemaa taideyhteison piirissa. Mildred Constantine ja Jack Lenor Larsen kuvaavat tekstiilitaiteen tilannetta 195o-luvun Amerikassa seuraavasti: "Vaikka taideteollisuuden alan taiteilijat tyoskentelivat studioissa kuvataiteilijoitten tapaan, heidan oli vaikeaa saada teoksiansa esille. Toita oli hankalaa saada esil Ie gallerioihin ja tuskin mikaan mused otti teoksia esille" (Constantine, Larsen 1980, 16). Tilanne muuttui, kun teoksia saatiin esille New Yorkin Museum of Modern Artissa, jossa jarjestettiin "Good Design" -nayttelyt vuosina ja "Textiles U.S.A" vuonna 1956 (sama, 17). Tallaiset museoitten antamat suosionosoitukset muotoilulle ja tekstiilitaiteelle mahdollistivat tekstiilitaiteen aseman parantumisen ja arvostuksen kohoamisen. Meilla Suomessa on museaalisia instituutioita, jotka ovat keskittyneet taideteollisuuteen, designiin ja nain ollen myos tekstiilitaiteeseen. Tekstiilitaiteilijoitten on kuitenkin edelleen hankalaa saada teoksiaan esille taideinstituutioiden yllapitamiin laitoksiin, museoihin seka alalla arvostettuihin gallerioihin. Miksi asiantila on nain? Yhtena tekijana Suomessa saattaa olla tekstiilitaiteen perin teen vaikutus. Onko vankka perinne toisaalta muodostunut tekstiilitaiteen kehityksen esteeksi? Tarkastelen seuraavaksi suomalaista tekstiiliperintoamme ja erityisesti sen merkittavinta taidemuotoa ryijya ja sen historiaa. 43

10 Suomalainen ryijy ja sen vaikutus tekstiilitaiteen paikantamiseen Suomalaisessa tekstiilityon perinteessa ryijylla}} on keskeinen asema. Seka ryijyn kayttotarve etta sen valmistus ovat muokanneet tekstiilitaiteen tekemisten kaytanteita Suomessa keskeisella tavalla. Suomalaisen tekstiilitaiteen korkea taso ilmeni ja I930-1uvuilla erityisesti ryijyssa, kuvakudoksissa ja karvalankamatoissa (Priha I999b, II8). Yana paivana sana ryijy tuskin tuo mieleen kovin edistyksellista taidemuotoa. Kuitenkin, jos Suomen modernin kuvataiteen historia kirjoitettaisiin ennakkoluulottomasti, varomatta eri taiteenalojen valisia materiaalirajoja, valooriryijyt muodostaisivat siina muhkean luvun (Kalha, 1999, 86). Suomalaisessa tekstiilitaiteessa ryijyn perinto elaa edelleen vahvana J4. Ryijyn kasite toimii nykyaankin yhtena tekstiilitaidetta maarittavana tekijana: tekstiilitaidetta arvioitaessa pohditaan usein nykytekstiilitaiteen suhdetta ryijyperinteeseen ja kysytaan, mika on tekstiilitaiteilijan taiteellisen tekemisen suhde siihen; kuinka nykytekstiilitaiteilijan tyoskentely poikkeaa siita, tai milla tavoin se on verrattavissa ryijyyn. Ryijy on kudottu, perinteisesti villasta valmistettu seinatekstiili.' Nykyisin ryijyja tehdaan myos muista materiaaleista, kuten pellavasta, paperinarusta seka erilaisista muista kokeilevista materiaaleista. Ryijy on nukkainen tekstiili, jossa nukka on yleensa toisella puolella}5. Nukkien tiheys on suomalaisessa ryijyssa huomattavasti harvempi kuin itamaisissa nukkamatoissa}6. Perustekniikka ryijyn valmistamiselle on kuitenkin sarna niin itamaisissa matoissa kuin suomalaisissa ryijyissakin. Nukkasolmujen maara ja pituus seka solmintatapa vaihtelevat kulttuurin mukaan. Aluksi ryijya kaytettiin kylmissa ja kosteissa linnoissa korvaamaan elainten vuotia, peitteina}7. Suomalainen ryijy on saanut alkunsa linnois 33 Ryijy, ryio: latinalainen versio sanasta on pannus viflosus I. nukkainen takki (Geijer 1994,212). 34 Kuvaavaa on, ewi edelleen mainitessaan ammattinsa tekstiilitaiteilija joutuu useimmiten kertomaan jotain ryijysta; suurelle yleisolle tekstiilitaiteen syno nyymia edustaa nimenomaan ryijy. 35 Myos kaksipuolisia nukkaryijyja on valmistettu (Toikka Karvonen 1971, ). 36 Tihea nukitus itamaisissa matoissa kestaa kulutusta paremmin kuin harva. Ryijyn luonne on alusta alkaen ollut toinen: se on peite, mattoa harvempi ja joustavampi, koska se ei joudu niin kovalle kulutukselle alttiiksi kuin lattia matto. (Toikka-Karvonen 1971, 11.) 37 Ensimmaisen kerran ryijy mainitaan Vadstenan luostarialueelta 1300 luvulla.

11 45 sa ja kruununkartanoissa kaytetyista ryijyistaj 8 ja veneryijysta. Ahvenanmaalla ja meren laheisyydessa ryijya kaytettiin venematkoilla peitteena. Ryijy oli kaytannollinen veneessa, koska se valmistettiin villasta. Villan kosteudenimukyky on suuri, joten villainen ryijy suojasi veneessa matkustajaa vesiroiskeilta, kosteudelta ja kylmalta. Linnaryijy ja veneryijy poikkesivat kuvioinniltaan: veneryijyn kuviointitapa oli niukempi kuin linnaryijyn, jonka kuvioaiheita olivat ruudut, ristiaiheet, tiimalasit ja ryijyn reunaa koristava kehys (Toikka-Karvonen 1971,80-98). Aateliston asunnoissa Turun seudulla ryijyja kaytettiin aluksi peitteina, mista ryijyt siirtyivat vahitellen seinalle kauneutensa vuoksi seka tuomaan akustista vaimennusta koleisiin asuntoihin. Kansan keskuudessa ryijya pidettiin arvokkaana tekstiilina ja sita pidettiin lattialla vihkiryijyna. Lattialta ryijy nostettiin kauneutensa ja arvokkuuden vuoksi seinalle koristeeksi, myos kansan paris sa. (KruskopfI989, 23.) Nain kehittyi suomalainen seinaryijy kaytannollisesta veneryijysta seinille nostettavaksi kodin sisustuksen osaksi, ja tasta vahitellen myos taiteeksi. Seinalla ryijy sai erilaisia tyyleja, jotka vahitellen alkoivat viitata myos ku~ataiteen erilaisiin suuntauksiin (Aav, Amberg, Kalin, Peltonen, Pylkkanen 1991, 13). Ryijyjen visuaalinen ilmaisu alkoi muuttua. Uudet materiaalit, uudet varit ja vaihtelu ryijytekniikassa innoittivat ilmaisua ryijyssa uusiin ulottuvuuksiin (Peltonen 1991,3). Suomalainen ryijy tuli maailmalla kuuluisaksi. Milanon triennaalien yhteydessa palkittiin suornalaisia tekstiilitaiteilijoita useaan kertaan korkeimmalla Grand Prix -palkinnolla: vuonna 1951 Eva Brummer ja Dora Jung, vuonna 1954 Kirsti Ilvessalo ja Dora Jung seka vuonna 1957 Dora Jung ja Uhra-Beata Simberg-Ehrstrom, joista muut paitsi Dora Jung palkittiin nimenomaan ryijyista. (Kruskopf 1989, ) Tekstiilitaiteen alku taideteollisuudessa ja taiteessa on ollut loistelias. Vuoden 1933 Milanon Triennaalissa suomalainen tekstiilitaide esiintyi kansainvalisesti. Erityisesti mainittiin ansiokas tekstiilitaide (ORNAMO, Ryijya oli helpompi kayttaa kuin elainten vuotia talvella kylmien linnojen ja luostareiden vuodevaatteina ja peitteina. Ryijy oli kuitenkin kalliimpi han kinta hinnaltaan elaimen vuotaan nahden, joten talvella kaytettiin peitteina yleensa lampaanvuotia. (Geijer 1994,212.) 38 Suomalaiset inventaariot osoittavat, etta ryijyt olivat 1500-luvulla suomalaisissa linnoissa ja kruununkartanoissa vielakin tavallisempia kuin Ruotsissa (Toikka-Karvonen 1070,48-61).

12 46 Finsk konstindustri. Ornamos 50 -ars jubileum verket, 6). Suomalaisia ryijyja esiteltiin Victoria & Albert -museossa Lontoossa vuonna 1958 ja myos muilla kansainvalisilla areenoilla (sarna, 9). Va160riryijy tavoitti laajan yleison vasta luvuilla, mutta taideteollisuuden julkisuuskuvassa sen raoli oli keskeinen I93o-luvun puolivalista alkaen (Kalha 1999, I07). Merkittava kehityshistoria on antanut suomalaiselle tekstiilitaiteelle sen ominaislaadusta suuren osan. Toisaalta tuolloin uudenlaista valooriryijyakaan ei otettu vastaan aina myotamielisen innostuneesti. Taideteollisuuden ja arkkitehtuurin vaikuttajat funktionalistisine taidekasityksineen eivat aina pitaneet arvossa ryijyn esteettista laatua. Suomalaisella taideteollisuusvaella oli omalaatuinen viha-rakkaussuhde ryijyihin. Alvar Aalto vaheksyi niita avoimesti, oliva than ne paitsi polypesakkeita, myos kalliita (siis epademokraattisia), ja sijoitettiin yleensa seinalle "hyodyttomiksi" taideteoksiksi (Kalha 1999, I02). Nyt jalkeenpain voidaan kysya, ovatko suuret saavutukset ryijynsuunnittelun alueella olleet pelkastaan eduksi tekstiilitaiteelle. Historiallisesti ryijyn kehityshistoria on merkittava, jopa alku ja elinehto kaikelle uudel Ie tekstiilitaiteen syntymiselle Suomessa. Mutta missa on tekstiilitaiteen kehitys ryijyn jalkeen? Onko kaynyt niin, etta kehitys on pysahtynyt ja ryijyn historiasta onkin tullut uusille tekijoille taakka. Vapautuminen on sana, jolla tavanomaisesti kuvataan askelia kohti nykytekstiilitaidetta. Maineikas taideryijy oli virstanpylvas tall a tiella, mutta sen muoto myos kahlitsi. (Svinhufvud 2006, 8.) Onko nykytekstiilitaiteen liittaminen ryijyn perinteeseen johtanut niin vahvaan sidokseen taideteollisuuteen, ettei uuden polven taiteilijoitten teoksia katsota (vapaaksi) taiteeksi sanan varsinaisessa merkityksessa, vaan tekstiilitaide liitetaan vain ja ainoastaan taideteollisuuteen? Heraa kysymys, ovatko taideteollisuuden kasitykset kauniista ja esteettisesta olleet myos taiteenalan sisaisessa kehityksessa este siirtymiseue vapaan taiteen suuntaan. Ja onko taideteollisuuden hyvan maun myytti ollut vartioimassa taiteeuisen luomisen ilrnenemismuotoja? Nayttaisi silta kuin tekstiilitaide Suomessa olisi jaanyt eraanlaiseen valitilaan, jonka olisi pitanyt oua ohimeneva. Tasta kaikesta nousee esiin kysymys, miksi tekstiilitaiteen tulee jatkuvasti todentaa olemassaoloaan ja perusteua sita, mika pitaisi oua perusteltu jo kymmenia vuosia sitten. Etsiessani vastausta tahan kysymykseen olen kayttanyt lahteina tekstiili

13 47 taiteen nayttelykatalogeihin kirjoitettuja esipuheita. Pyrin perustelemaan argumentointiani taidehistorian valossa ja toisaalta naistutkimuksen teoreettisiin nakokohtiin tukeutumalla. Olen kayttanyt lahteena tekstiilitaiteen piirissa arvostettujen nayttelytapahtumien nayttelyluetteloita, joita pidetaan yleisesti merkittavina taiteen piirissa. Naita nayttelytapahtumia ovat olleet Lausannen kuvakudosbiennaalit vuosina , Pohjoismaiset tekstiilitriennaalit vuosina , seka Northern Fibre workshop-tapahtumat vuodesta 1995 alkaen ja niihin liitetyt nayttelytj9. Olen pyrkinyt lukemaan nayttelyluetteloitten teksteja kriittisesti, jolloin tarkasteltavaksi tulevat myos tekstiilitaiteilijuus ja tekstiilitaiteilijan identiteetti. Tekstiilitaiteen nayttelyluettelojen esipuheissa huomioni kiinnittyi niita yhdistavaan kiinnostavaan tekijaan lahes kaikissa kirjoituksissa. Olipa kirjoitukset tehty 196o-luvulla tai 199o-luvun lopulla, tekstiilitaidetta kuvattiin lahes jokaisessa nayttelyluettelossa ikaan kuin uutena tulokkaana. 196o-luvulla tama oli oikeutettua; kyseessa ali tuolloin uusi taideilmio, jota piti tehda tutuksi taideyleisolle. Kuitenkin useimmissa tekstiilitaidetta (ja muotoilua) kasittelevissa teoksissa pyritaan edelleenkin aina uudelleen maarittelemaan tekstiilitaide tai perustelemaan jopa sita, onko tekstiilitaide ylipaataan taidetta. Tama on kiinnostavaa koska tekstiilitaide kuitenkin on jo hyvaksytty taiteen muoto. Vai onko tama oletus tekstiilitaiteen hyvaksymisesta taiteen kaanoniin pelkkaa toiveajattelua? Taideteoreettisesti on tunnettua, etta uudet taiteen virtaukset ilmenevat ensin taideinstituutioiden ulkopuolella ja reunoilla. Vahitellen tilanne yleensa muuttuu, kun marginaalissa ollut taiteen muoto hyvaksytaan taiteen keskioon, sen valtavirtaan. Tyypillista marginalisoidun aseman muuttumiselle on, etta uuden taiteen edustajia hyvaksytaan museoitten nayttelyihin ja taideinstituutio alkaa esittaa naita teoksia omissa tiloissaan. Uusi taidemuoto on hyvaksytty taideinstituution sisaan ja se jatkaa ilmenemistaan muitten rinnalla. (Ks. tarkemmin Arthur Danton institutionaalinen taideteoria esim. Sepanmaa 1991, ). Tallaisia taideinstituution reunoilta taiteen valtavirtaan hyvaksyttyja taidemuotoja 39 Esimerkiksi Lausannen kuvakudosbiennaalin nayttelyluettelot 6, 8-13, Lausannen nykytekstiilitaiteen biennaali 15 nayttelyluettelo, Pohjoismaisen tekstiilitriennaalin nayttelyluettelot vuosilta ja Northern Fibre workshop nayttelyluettelot 1-3 ja 6.

14 48 ovet olleet 190o-luvulla Hinsimaissa esim. valokuvaus 40, grafiikka, performanssi, videotaide, ymparistotaide, sarjakuva, graffiti, ite-taide4'. Graffiti ja ite-taide eivat ehka viela ole taysin institutionaalisesti hyvaksyttyja taidemuotoja, mutta ovat selkeasti jo matkalla siihen. Eiko siis tekstiilitaiteen suhteen olekaan patenyt yleinen institutionaalinen taiteen teoria, jossa uusi taidemuoto vahitellen siirtyy marginaalista taideinstituutioiden hyvaksymaksi ja taidemaailman keskioon 42? Kolmannen Pohjoismaisen tekstiilitriennaalin katalogissa kirjoitettiin teemasta nain: "Visuaalisen tekstiilitaiteen tilanne suhteessa muuhun visuaaliseen taiteeseen on usein vaikea, koska on edelleen tarkeaa taistella sen tunnustamisesta visuaalisena taiteena muitten rinnalla, esimerkiksi maalauksen ja kuvanveiston 43 ". Vuonna 1982 tilanne on siis ollut Pohjoismaissa tallainen. On hyvin mielenkiintoista, etta sarna tematiikka toistuu tekstiilitaiteilijoiden keskusteluissa nykyaankin. Kehitysta tekstiilitaiteen kannalta katsottuna on kylla tapahtunut, mutta tama 25 vuotta sitten kirjoitettu vaittama voisi olia luotu yhta hyvin kuvaamaan tilannetta tan a paivana. Argumenttini tueksi lainaan vuoden 1995 Pohjoismaisen tekstiilitriennaalin nayttelyluetteloa: "Tekstiilimateriaalin langat assosioituvat arjen valttamattomiin esineisiin - vuoteeseen, poytaan, vaatteisiin - mutta voiko niista tulla myos taidetta? --- teos tekee dialektisen hypyn materiaalista ja kasityosta. Tekstiiliteos irtautuu 'valttamattomyyden sidoksesta', muuttuu kolmanneksi kategoriaksi, muuttuu siksi mita sanomme 40 Viela, Iuvuilla valokuvausta pidettiin kyseenalaisena taidemuotona Suomessa. Nykyisin valokuva on yksi juhlituimmista taiteen muodoista Suomessa ja kansainvalisesti. 4' Ite-taiteeksi kutsutaan taidetta, jota tekevat ihmiset omasta taiteen tekemisen kiinnostuksestaan lahtoisin. Nama taiteentekijat eivat yleensa ole saaneet taidekoulutusta, vaan tekevat taidetta omista lahtokohdistaan kasin. Ite-taiteeseen liittyy usein kierratysmateriaalin kayttaminen teoksen materiaalina. Taidesuunta on saanut paljon julkisuutta viime vuosina: esim. nayttely Helsingin nykytaiteen museossa Kiasmassa kesalla Institutionaalisen taideteorian mukaan uudet taiteenlajit syrjayttavat perinteisen taidemaailman joko hitaasti tai harppauksittain ns. paradigman muutoksena. Uusi taidemaailma useimmiten elaa rinnakkain vanhan kanssa. (Ks. kasitteesta laidemaaiima ja instilutionaaiinen taideteoria esim. Haapala 1990,88-99.) 43 Nanna Hertoft: Esipuhe. Pohjoismainen tekstiilitriennaali nayttelyjulkaisu.

15 49 taiteeksi 44 ". Tama kaikki on mielestani hyvaa ja patevaa tekstiilitaiteen kasitteen pohdintaa. Ihmettelyni kohdistuukin tekstiin ja sen kontekstiin. Kun otetaan huomioon se yhteys, missa teksti on esitetty, kysyn: miksi tekstiilitaiteen olemusta kuvataan niin epaselvasti? Kyseessa on seitsemas nayttely saman merkittavan nayttelyinstituution sisalla, jolla on tunnustettu aserna tekstiilitaiteen kentalla. Tuolloin merkittavin tekstiilitaidetta esitteleva kansainvalinen foorumi, Lausannen nykytekstiilitaiteen biennaali, oli juuri lakkautettu: viimeinen 16. biennaali jarjestettiin vuonna Pohjoismainen tekstiilitriennaali oli tuolloin tarkein Euroopassa toistuva tekstiilitaiteen katselmus. Flexible - Pan European nayttely oli tosin aloittanut toimintansa vuonna 1993 mutta ei ollut viela vakiinnuttanut asemaansa. On siis merkillista, etta taiteenala ja tekstiilitaiteen ilmaisutapa kyseenalaistettiin tekstiilitaiteen merkittavimman toistuvaisnayttelyn yhteydessa. Heraa kysymys, miten tekstiilitaide sitten poikkeaa muista taiteenlajeista; mika tekstiilitaiteessa on ollut niin erityista ja estanyt sita kehittymasta yleisen taiteen kehityskulun mukaan. Naistutkimus on loytanyt naiseuteen ja naisten (toitten) marginalisoimiseen liittyvia itseaan toistavia kehityskulkuja, joka toteutuvat myos tekstiilitaiteen alueella. Riitta Konttisen mukaan naistaiteilijoita pidettiin taiteen kentalla 188o-luvulla yksittaistapauksina 45 ja heidan taidettaan kategorisoitiin ja pyrittiin mitatoimaan: " - - nykyaikainen taidehistorian kirjoitus on perinyt edelliselta vuosisadalta seka feminiinisyyskasityksensa etta tapansa esitella naiset omana, miehista eroteltavana kategorianaan, ja etta se edelleen seka luo taiteesta kuvaa, josta naiset puuttuvat, etta maarittelee heidat vaistamatta ja luonnostaan lahjattomammiksi taiteilijoiksi, joilla ei ole historiallista merkitysta". (Konttinen 1991,12-13.) 44 Ingamaj Beck: Intention, seitsemas pohjoismainen tekstiilitriennaali. Nordiska Konstcentrums utstallningskatalog n. 2, Naiset koettiin edelleen poikkeusryhmaksi, joita yhdisti heidan sukupuolensa erilaisine seuraamuksineen. Riitta Konttinen toteaa etta "-- Suhtautuminen poikkeusilmioksi koettuihin naisiin on vuosikymmenten kuluessa vaihdellut. Eliel Aspelin ja Johannes Ohqvist vahattelivat heidan toimintaansa.-- Ludvig Wennervirta ja Aune Lindstrom pyrkivat jo liittamaan naiset suomalaisen taiteen kokonaisuuteen; - Onni Okkosen mielesta naiset kuitenkin edelleen olivat vain lisa - joskin merkittava - ajan taiteeseen". (Konttinen 1991, 8.)

16 50 Koska naisten tekemaa taidetta ei kuitenkaan taysin pystytty mitatoimaan pelkkana kuriositeettina, naisten tekemalle taiteelle varattiin oma paikkansa, joka ei kiinnostanut miestaiteilijoita. Ensisijaisesti naisille tarjottiin roolia kotihengettarena ja heita muistutettiin naisen ensisijaisesta tehtavasta olia avioliitossa aitina. Taiteen alueella naisille varattiin paikka, jossa heilla ei ouut varsinaisesti etenemismahdollisuuksia taiteilijoina. "Naiset suljettiin pois ns. korkeammasta taiteen harjoituksesta; uskonnoliisen, mytologisen ja historiallisen taiteen piiriin heilla ei ouut asiaa. Kuitenkin juuri nailla miehisilla alueilla kaytiin koko 18oo-luvun ajan kilpailu suurimmasta tunnustuksesta, korkeimmasta palkinnosta ja rahasta". (Konttinen 199I, ) Kysynkin, onko tekstiilitaiteessa edelleen vallitsevaan marginalisuuteen taiteen ken taua osaltaan syyna peri nne naistaiteen paikasta maalaustaiteen konventiossa, missa epakiinnostava ja ei-tuottoisa taiteen alue on varattu paaosin naisten tekemaue taiteelle? 2.2 TEKSTIILlTAITEEN SUKUPUOLI Tekstiilitaidetta tarkasteltaessa ja sita maariteltaessa keskeinen kysymys on taiteen sukupuoli, silla tekstiilitaide taiteen alueena on naisvaltaista. Tekstiilitaiteen naisvaltaisuudella on vaikutuksensa myos sen arvostukseen taiteen kentalhi ja siihen, kuinka ammatissa voi toimia menestyksellisesti. Aili Nenolan mukaan: " - - on ilmeista, etta kulttuurissa ja yhteiskunnassa, jossa se, mita mies tekee on lahes poikkeuksetta arvostetumpaa kuin naisten tyot - - " (Nenola 1986,19). Sukupuolen vaikutus ammatissa toimimiseen on keskeista myos maalaustaiteen perinteessa. On paljon tutkittu sita, kuinka sukupuoli vaikuttaa kuvataiteessa ammatissa edistymiseen ja menestymiseen. Yleisesti tiedetaan, etta taidemaalarit ovat kautta historian olleet paaasiassa miehia. Naisten tyo taiteessa on siis ouut kiistatta ongelmallisempaa kuin miesten. Usein perhe-elama on vienyt naistaiteilijan mukanaan, ja naisen osaksi taideyhteisossa on useimmiten koitunut muusan rooli. Usein naistaiteilijan on ollut jaatava naimattomaksi, mikali han on aikonut harjoittaa ammattiaan menestyksellisesti. Lapset ja perhe-ehima eivat ole sopineet yhteen ammattiuran kanssa. Nama ovat tunnettuja vaittamia

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 Asia Hakijat valokuvakehysten tekijänoikeussuoja A Oy Annettu 2.2.2016 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistettu suorakaiteen muotoinen, koristeaiheeton valokuvakehys

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä 1 vaihe. Suunnittelu Projektin tarkoitus on rakentaa oppilaiden kanssa muinaiskylän pienoismalli. Projektin opetukselliset tavoitteet ovat aikamatka menneisyyteen ja omien

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700

Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700 Kuvataiteen perusopinnot (25 op) - ayukuv1700 Opetus toteutetaan vuonna 2016 Riihimäellä yhteistyössä Riihimäen kansalaisopiston kanssa. Ajankohta Kevät 2016 - Syksy 2016 Opiskelijan tulee omata riittävät

Lisätiedot

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin KUVATAIDE Lukion kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa

Lisätiedot

Tiltun kapiot. SUB Göttingen 7 210 431 083

Tiltun kapiot. SUB Göttingen 7 210 431 083 Tiltun kapiot SUB Göttingen 7 210 431 083 Sisällys n Iitti alueellisen kansankulttuurin tutkimuksen kenttänä Sanna Kaisa Spoof 12 TYTÄRTEN PERINTÖ 1} IITIN KÄSITYÖPERINTEEN TUTKIMUSPROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta SUOMALAINEN ON SELLAINEN Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta JORMA ETTO: SUOMALAINEN ON SELLAINEN (1974) Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata,

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 Asia Hakija Hautamuistomerkin kuvaaminen kirjaan A Annettu 3.3.2009 Tiivistelmä Tekijänoikeudella suojattujen hautamuistomerkkien ja niihin sisältyvien patsaiden valokuvaaminen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Tästä alkaa suomalainen laatutyö.

Tästä alkaa suomalainen laatutyö. Tästä alkaa suomalainen laatutyö. Perinteet ohjaavat osaamista inspiraatiot synnyttävät kauneutta. Aito suomalainen osaaminen synnyttää laadukkaita pellavatekstiilejä kylpyyn, saunaan ja kodin sisustukseen.

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 10.6.2010 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2015-2016 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1999:16. Tekijänoikeus mattoihin. Finarte (India) Oy. Annettu Helsingissä 9.11.1999.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1999:16. Tekijänoikeus mattoihin. Finarte (India) Oy. Annettu Helsingissä 9.11.1999. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1999:16 Asia Hakija Tekijänoikeus mattoihin Finarte (India) Oy Annettu Helsingissä 9.11.1999 Selostus asiasta Finarte (India) Oy (jäljempänä Finarte) on 31.5.1999 päivätyllä

Lisätiedot

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen PIENI RETKI KUVAAN Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen Sovella kohderyhmän ja iän mukaan. Perusasioita voidaan käsitellä jo ennen näyttelykäyntiä esim. teosluettelon kanssa. PERUSASIAT

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

TAITOKURSSIT JA TAITOPAJAT kevät 2016

TAITOKURSSIT JA TAITOPAJAT kevät 2016 TAITOKURSSIT JA TAITOPAJAT kevät 2016 Näin toimimme kursseillamme: Kurssimaksu ei sisällä tarvikekuluja, mikäli ei toisin mainita. Alle 7 kurssilaista/kurssi; kurssia ei voida toteuttaa. Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä Mari Lampenius Asianajaja 23.5.2011 Teoksen tekijänoikeus Tekijänoikeuslain mukaan sillä joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus

Lisätiedot

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet Sivistystyönantajat Tieteentekijöiden liitto Professoriliitto IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteissa 28.11.2016 Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Lisätiedot

- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin

- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin 1 7.17. Kuvataide Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

AIHE: vuokratyo_hyvinvointimittareita_teemoittain

AIHE: vuokratyo_hyvinvointimittareita_teemoittain TMT Tilastokuvaajia Pron tutkimusjärjestelmä AIHE: vuokratyo_hyvinvointimittareita_teemoittain OSA : Ryhmä: KAIKKI VUOKRA_TYOSUHDE Tämän dokumentin analyysit (sivuja voit hakea Etsi toiminnolla): VUOKRA_TYOSUHDE

Lisätiedot

EN HALUA SANOA MITÄÄN TAIDETEKSTIILEISTÄ

EN HALUA SANOA MITÄÄN TAIDETEKSTIILEISTÄ 12 Marjukka Vuorisalo EN HALUA SANOA MITÄÄN TAIDETEKSTIILEISTÄ Johdanto Tämä tila ajassa on järjestetty. Meidän ei tarvitse pelätä näitä hiljaisuuksia, me voimme rakastaa niitä. Tämä on sävelletty puhe,

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä. Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Modernin taiteen tyylisuuntia

Modernin taiteen tyylisuuntia Modernin taiteen tyylisuuntia Pääsin tutustumaan kesällä 2016 modernin taiteen eri tyylisuuntiin modernin taiteen museossa Berlinische gallerie, joka sijaitsee Kreuzbergin kaupunginosassa Berliinissä Saksassa.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 Asia Hakija Yhteenliitetyt valokuvat A Annettu 13.10.2009 Tiivistelmä Kysymys yhteenliittämällä tehtyjen kuvien tekijänoikeussuojasta. Valokuvien yhteenliittäjälle

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

KUVATAITEEN PERUSOPETUS LAAJA OPPIMÄÄRÄ SYVENTÄVÄT OPINNOT/ TYÖPAJAT

KUVATAITEEN PERUSOPETUS LAAJA OPPIMÄÄRÄ SYVENTÄVÄT OPINNOT/ TYÖPAJAT KUVATAITEEN PERUSOPETUS LAAJA OPPIMÄÄRÄ SYVENTÄVÄT OPINNOT/ TYÖPAJAT Kuvataiteen perusopetuksen laajassa oppimäärässä perusopintojen suorittamisen jälkeen opinnot jatkuvat syventävissä opinnoissa eli työpajoissa.

Lisätiedot

Esitystapa: Piirrä suunnitelma lyijykynällä, kuulakärkikynällä ja/tai puuväreillä yhdelle vaakasuuntaiselle A3-paperille.

Esitystapa: Piirrä suunnitelma lyijykynällä, kuulakärkikynällä ja/tai puuväreillä yhdelle vaakasuuntaiselle A3-paperille. tehtävä 1. ideointi Suomen kesä tarjoaa useita festivaalitapahtumia moneen makuun. Tällä kertaa vaihtoehtoinasi ovat metallimusiikkiin keskittyvä Tuska, musiikki- ja kaupunkikulttuurifestivaali Flow tai

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:9

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:9 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:9 Hakijat Asia Marja Kurki Oy, Suunnittelija A Huivikuosin tekijänoikeus Annettu 28.04.2008 Tiivistelmä Kysymys oikeudesta käyttää tekijänoikeudellisen teoskynnyksen

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Kooste kaikista kuvataiteen keskeisten käsitteiden avauksista eperusteet-palvelussa

Kooste kaikista kuvataiteen keskeisten käsitteiden avauksista eperusteet-palvelussa 1. Kulttuurinen moninaisuus Yksilöt ja ryhmät ovat kulttuurisesti monimuotoisia ja muuttuvia. Kulttuuri nähdään historiallisesti ja sosiaalisesti välittyvänä merkitysten järjestelmänä, joka ilmenee erilaisten

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä OSA A: KUVATAIDE Sisällys RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA... 1 Visuaalisten

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 Asia Hakijat Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tekijänoikeudet Opiskelijayhdistys A ry. ja Opiskelijayhdistys B ry. Annettu 28.5.2001 SELOSTUS ASIASTA Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Luon yhdessä webbisivuja tekevän firman kanssa projektille visuaalisen ilmeen, joka toistuu webissä sekä julkiseen tilaan tulevissa julisteissa.

Luon yhdessä webbisivuja tekevän firman kanssa projektille visuaalisen ilmeen, joka toistuu webissä sekä julkiseen tilaan tulevissa julisteissa. Teoksessa on niin performatiivinen kuin yhteisötaiteellinenkin näkökulma. Äänitystilanne on performatiivinen tilanne luo keskustelun mahdollistamalla sille ajan ja paikan - ja tuo yhteen ennestään toisilleen

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Tehtävä 1 Maanantai klo

Tehtävä 1 Maanantai klo Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman opiskelijavalinta 2013 Tehtävä 1 Maanantai 10.6.2013 klo 9.00-13.00 perushakijat Valitse yksi karttaan merkityistä kaupungin julkisista taideteoksista (ks. liitteenä

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Nimi: Päivämäärä: Vastaa alla oleviin kysymyksiin, jonka jälkeen voidaan jatkaa aiheesta keskustellen. Mistä rikoksesta/rikoksista sinut tuomittiin viimeksi? Milloin, missä

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Sukat. kuin puhdas villa mutta saman tuntuista. !!!!!!! Mitan otto sukkaa varten

Sukat. kuin puhdas villa mutta saman tuntuista. !!!!!!! Mitan otto sukkaa varten Sukat Sukat ovat vanhimpia vaatekappaleita, joihin neulontaa on käytetty. Säärtä myötäilevät sukat olivat ennen pitkien housujen yleistymistä miehille vielä tärkeämmät kuin naisille, joiden sukat jäivät

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo

My Silence - Hiljaisuuden ääni Kuopion taidemuseo b My Silence - Näyttely keskittyy hiljaisuuteen, teoksiin, jotka ovat vähäeleisiä ja pelkistettyjä, mutta yksinkertaisuudessaan syvällisiä ja vaikuttavia. Näyttelyssä ei ole teoslappuja. Olennaista on

Lisätiedot

91275 HEVOSKUVIOINEN PEITTO JA TYYNYNPÄÄLLINEN Peitto: LANGAT Raggi (70% villaa Superwash, 30% polyamidia. Kerässä noin 100 g = 150 m) NEULETIHEYS

91275 HEVOSKUVIOINEN PEITTO JA TYYNYNPÄÄLLINEN Peitto: LANGAT Raggi (70% villaa Superwash, 30% polyamidia. Kerässä noin 100 g = 150 m) NEULETIHEYS 91275 RAGGI Versio 4 91275 HEVOSKUVIOINEN PEITTO JA TYYNYNPÄÄLLINEN Peitto: LANGAT Raggi (% villaa Superwash, % polyamidia. Kerässä noin g = 1 m) NEULETIHEYS Noin 17 s x 23 krs sileääneuletta puikoilla

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot