2.1 KOKEILEVAN TEKSTIILITAITEEN TAUSTOJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2.1 KOKEILEVAN TEKSTIILITAITEEN TAUSTOJA"

Transkriptio

1 35 Jako taiteen osa-alueisiin Fine Arts ja Crafts palautuu I8oo-1uvun 10 pun Eurooppaan, erityisesti Englantiin. Jaosta kaytetaan myos nimityksia puhtaat taiteet ja soveltavat taiteet, tai nykyaan taide ja design, 'muotoilu'. Kaikki edella mainitut kasitteet kuvaavat tiettya osaa taiteen kentasta. Rajat ovat hailyvia, luokitukset menevat osittain ristiin, kietoutuvat toistensa yhteyteen, muuttuvat tilanteen ja maarittelijan mukaan. Yhden mielesta kaikki on lahes samaa, toisen mielesta maariteltavat alueet poikkeavat toisistaan huomattavasti. 2.1 KOKEILEVAN TEKSTIILITAITEEN TAUSTOJA Keskustelua tekstiilitaiteen paikasta on kayty mita ilmeisimmin koko tekstiilitaiteen historian ajan. Yksi tekstiilitaiteen merkittavimmista uranuurtajista ja jopa tekstiilitaiteen ikoniksi mielletty hahmo, Anni Albers ( ), pohtii teksti.ilitaiteen suhdetta taidemaailmaan ja toisaalta taideteollisuuden suhdetta taiteeseen. Albersin mukaan craft eli taideteollisuus on osa taiteellista luomisprosessia. Taiteellisen luomistyon han kuvaa muodottoman muotoilemiseksi 20 Han pohtii myos materiaalin merkitysta luovassa prosessissa, kuinka materiaali ikaan kuin suuntaa niita valintoja, joita taiteilija tyoskennellessaan tekee. Han luonnehtii taiteellista prosessia tietylla tavalla pedagogiseksi tapahtumaksi, jossa taide ja taiteellinen prosessi opettavat taiteilijaa. Taiteilija oppii rohkeutta taiteellisesta tyoskentelystaan, kohdatessaan uutta, uusia tilanteita ja ratkaistessaan ongelmia, joita ennen ei ole ratkaistu ainakaan samalla tavalla. Albers rinnastaa taideteollisuuden kasitteen hyvin laheiseen ellei identtiseen suhteeseen taiteen kanssa. Kuvaillessaan taideteollisuutta han kayttaa siita taiteen kasitteita. Albersin mukaan "taiteilija oppii niista valinnoista, joita han on yksinaisyydessaan tehnyt". Han oppii kestamaan ja sietamaan valintojen tekemista, mista taiteilija oppii Albersin mukaan itsenaisyytta. "Taiteilija oppii myos taiteellisen tyoskentelynsa kautta 20 Teoksessaan On Designing Anni Albers kertoo luomisprosessista, luovasta!yoskentelysta: 'Art work deals with the problem of a piece of art, but more, it teaches the process of all creating, the shaping out of the shapeless' (Albers, A. 1959, 31).

2 36 luottamaan intuitioonsa, ja han oppii myas kehittamaan avoimuuttaan, hereilla oloaan maailmassa n (Albers 1959, ) On mielenkiintoista, etta Albers liittaa taideteollisuuden nain laheiseen yhteyteen taiteen kanssa. Nykyaan taideteollisuutta ei valttamatta tulkita niin yhtenevaksi taiteen kanssa kuin Albers sen tekee. Tekstiilitaide alkoi kuitenkin irtautua kayttataiteen kontekstista uvulla. Seuraavaksi tarkastelen sita, miten tama kehitysprosessi taideteollisuudessa eteni. Michael Thomasin mukaan uudenlaisen tekstiilitaiteen syntyyn vaikuttivat kolme tekijaa: Arts and Crafts -liike William Morrisin johtamana, Art Noveau -Hike Euroopassa ja Bauhaus. Nama kolme vaikuttivat yhdessa siihen, etta toisessa kansainvalisessa Lausannen kuvakudosbiennaalissa 2 1 vuonna 1965 nahtiin uusilla tekniikoilla ja uusista materiaaleista valmistettuja teaksia muuntunein sisallallisin merkityksin. Nayttelyn lehdistatiedotteessa kerrottiin joidenkin taiteilijoiden hylanneen gobeliinitekniikan ja siirtyneen kayttamaan uusia materiaaleja ja kokeilevia tekniikoita (Thomas 1985, 182). Mildred Constantinen ja Jack Lenor Larsenin mukaan kokeilevan tekstiilitaiteen historia alkaa William Morrisin kuvakudoksista Englannissa 1870-luvulla, eika suinkaan vasta uvulta,'kuten asia usein esitetaan (Constantine, Larsen 1980, 14). Morrisin kuvakudokset olivat uudenlaisia ilmaisutavaltaan ja hanen myahempi vaikutuksensa kokeileviin suunnittelijoihin ja tuottajiin oli merkittava. On kuitenkin muistettava, etta vaikka Morrisin tya ali merkityksellista omana aikanaan, se vaikutti vain pienella alueella muodikkaaseen taiteelliseen sisustussuunnitteluun. Morrisin toverit, tekstiilituottajat Britanniassa seka Taideteollisuusnayttely-yhdistyksen 22 jasenet tunnustivat Marrisin merkityksen seka hanen vaikutuksensa uuden taiteen edistamisessa (Parry 1997,28). Nicolaus Pevsner esittaa klassikkoteoksessaan Pioneers of Modern Design (1949), etta taideteollisuuden historiassa oli keskeista juuri William Morrisin toiminta, jaka heratti henkiin taidekasityan arvostuksen taiteena. Tarkeassa asemassa olivat myas I900-luvun pioneerit, jotka olivat 21 The International Tapestry Biennal of Lausanne jarjestettiin ensimmaisen kerran vuonna 1962 Sveitsin Lausannessa. Sittemmin siita tuli tekstiilitaiteen merkittiivin kansainvalinen katselmus. Nayttelyita jarjestettiin vuoteen 1995 saakka. 22 Arts and Crafts Exhibition Society.

3 37 huomanneet kokeilemattomat teollisesti tuotetun taiteen mahdollisuudet (Pevsner 1975,18-19). Pevsnerin mukaan hyvin merkitlava oli ajanjakso, jolloin Walter Gropius kehitti ajatuksen sellaisen taidekoulun perustamisesta Weimariin, jossa taide ja craft (taideteollisuus) olisivat yhdistettyina. Tama uusi koulu toimisi samaan aikaan taidekasityon ja (teollisuuden) standardisoinnin (koe)laboratoriona. Weimarin Taidekoulu eli Bauhaus'3 avattiin vuonna Bauhausilla oli merkityksensa myos tekstiilitaiteen kehityksessa (ks. Wortman Weltge 1998). Constantinen ja Larsenin mukaan Bauhausilla ja siella valmistetuilla tekstiileilla, oli kaikkein merkittavin vaikutus uudenlaisen tekstiilitaiteen synnylle (Constantine, Larsen 1980,14) Tekstiilitaide ja taideteollisuus Kuten edella esitin taideteollisuuden maaritteleminen ei ole suinkaan yksiselitteista. Taideteollis\lutta tai taidekasityota on pidetty toisaalta aina kaytannon toimiin liittyvana taiteen alueena. Toisin sanoen taideteollisuus ei ole varsinaisessa merkityksessaan 'puhdasta' taidetta, koska sen kautta syntyneet esineet ja tuotteet tehtiin useimmiten jotakin kayttoa varten. Hans-Georg Gadamerin mukaan: vida nykyisinkin ilmaisu "taidekasityo" osoittaa kasityon ja taiteellisen luomisen laheiseen yhteyteen - - Kasityohon liittyy toisenlainen tekeminen, tuottaminen ja valmistaminen kuin taiteeseen. Aikaansaadulle tyonaytteelle ja vastaavalle taidolle on ominaista, etta ne pystytiiiin toistamaan. - - Onhan taideteos jotakin sellaista, joka voi onnistua vain kerran, eiviitka kenenkaiin kuvataiteilijan tai kiljailijan mestarillisetkaan taidot takaa, etta teos varmasti onnistuisi vielii kerran samassa muodossa. Ei voida ennakoida, syntyyko uusi taideteos vai pelkkii vankka tyoniiyte. (Gadamer 2001, ) Lisaksi taiteen maarittelyyn liittyy keskeisesti irrallisuus kayttotarkoituksesta: - - taideteoksella ei ole kiiyttoarvoa toisin kuin tyoniiytteella, eikii se nain tule myoskiian kiiytetyksi loppuun (sarna). Nama taideteoksen arvostukseen liittyvat nakokannat vaikuttavat edelleen taitees sa ja taideteollisuudessa, seka niitten asemassa taiteen kentalla. Arthur Cohenin mukaan "soveltavien taiteitten arvon lasku modernina 23 Bauhaus, Weimar, Saksa vuosina Bauhaus, Dessau, Saksa vuosi na

4 38 aikana ja dekoraation luokittelu alempaan statukseen 'taiteen pyhatowi' johtuivat puolestaan siita, etta taloudelliset ja luokkakysymykset sekaantuivat keskenaan. Artisaani piti itseaan rikkaitten orjana, ja sen vuoksi alempaan yhteiskuntaluokkaan joutuneena. Ei ollut kyse niinkaan siita, etta taiteilija ansaitsi enemman kuin craftsman. Enemmankin oli kyse siita, etta taiteilijaa pidettiin 'vapaana miehena', luomaan taidetta ja nakemaap nalkaa jos vaiitsi niin - sen sijaan craftsmenit olivat aina killan jasenia ja pitivat ylla laanityslaitoksen yhteiskunnallista asemaa ja mielikuvaa feodalismista" (Cohen 1975, 80-81). Voidaan myos sanoa, etta craftsmenit olivat yleensa riippuvaisia asiakkaan tilaustoista, enemman kuin taiteilijat yleensa. (Constantine, Larsen 1980, 14.) Suomen oloissa taideteollisuuden asemaan liittyi edella mainitun kaltaisia painotuksia. OIIi Borg kirjoittaakin vuonna 1955 ORNAMo:n'4 vuosikirjan johdannossa: Maan ja sen kotimarkkinateollisuuden pienimittaisuudesta johtuen, seka sen syljityn aseman vuoksi, mika taideteollisuudella on ollut kulttuurielamassamme, on Ornamo joutunut henkisena linnoituksena tukemaan jaseniensa tyota kiintean yhteishengen seka keskinaisen vuorovaikutuksen avulla (ORNAMO, Suomen taideteollisuutta , 6). Taideteollisuuden asemaa pohdittaessa merkitykseliiseksi osoittautuu myos (taiteenalan)taiteilijan sukupuoli. Vapaan taiteilijan myytti ja kasitys suuresta taiteilijasta, taiteilijanerosta, eivat liittyneet pelkastaan ammattikuntajakoon, vaan myos taiteilijan sukupuoleen. Linda Nochlinin vuonna 1971 julkaisema artikkeli Why Have There Been No Great Women Artists? nosti esiin kysymyksen slita, mitka syyt ovat johtaneet naistaiteen marginalisointiin. Han kasitteli siina eraita jatkuvasti keskeisia kysymyksia kuten "suuren taiteilijan" maaritelmaa ja niita yhteiskunnallisia syita, jotka estivat naisia tulemasta "suuriksi" (Konttinen 1991, II). Kaanoniin kuulumattomat "pienet taiteilijat" ovat herattaneet yha suurempaa kiinnostusta, ja mielenkiinto on alkanut kaantya keskusten ohella periferiaan (sarna, 10). Kaikki taiteilijat eivat ole kuitenkaan toteuttaneet kirjaimellisesti naita sukupuoli- ja ammattikuntajakoja. Pariisissa taiteilija Sonia Delaunay ei piitannut ammattikunnan rajoituksista ja esteista. Han teki tekstiili- ja muotisuunnittelua seka myos sisustussuunnittelua ja teatteripuvustuk 24 ORNAMO Suomen teollisuustaiteen liitto. Perustettiin vuonna 1913 Suomen Koristetaiteilijain Liitto, taideteollisten alojen yhteiseksi foorumiksi (ORNA MO, Suomen taideteol/isuutta '950-54, 6).

5 39 sia taidemaalarin koulutuksen pohjalta. Han perusti suunnittelemilleen tuotteille myymalan Pariisiin vuonna (Cohen 1975, ) Suo mess a taidemaalarin koulutuksen saanut taiteilija Fanny Churberg teki merkittavimman osan taiteellisesta tyostaan toimimalla Suomen Kasityon Ystavissa 25. Han oli aktiivinen aloitteentekija vuonna 1879 Kasityon Ystavia perustaessaan arkkitehti Jac Ahrenbergin kanssa. Churberg osallistui aktiivisesti yhdistyksen toiminnan kehittamiseen ja taisteluun kotimaisen tyylin puolesta ja suunnitteli yksittaisia tuotteita, mutta muotoilijaa sanan varsinaisessa merkityksessa hanesta ei tullut. (Kruskopf 1989, 62.) Kasityon Ystavissa toimimisen lisaksi Churberg vaikutti kirjoittamalla. Han julkaisi lukuisia mielipide- ja heratysartikkeleita Suomen Kasityon Ystavien ja taidekasityon puolesta ja lisaksi huomattavan maaran taidearvosteluja (Konttinen 1994, 149). Akseli Gallen-Kallela suunnitteli kymmenkunta ryijya (Svinhufvud 1999, 68)26, joista tunnetuin on Liekki-ryijy vuonna 1899, muuten han toimi taidemaalarina. Nama yksittaiset taiteilijat vaikuttivat osaltaan omilla toimillaan myos siihen, etta vahitellen tekstiilitaide(teollisuus) alkoi irtautua perinteisesta sidoksestaan kaytannollisyyteen, taiteen ilmaisun valjemmille alueille. Tekstiilitaiteen murrokseen vaikutti myos laajempi taidekasityksen muuttuminen lansimaissa. 193o-1uvulla syntyneet taiteilijat muokkasivat taidekasitysta - maalauksen ja maalaustaiteen muuttunut asema vaikutti maalauksen katsomistapaan. Tekstiilitaide alkoi lahentya maalaustaidetta, ja toisaalta maalaustaide yhdisteua kasityomaisia tekniikoita maalaustaiteen tekniikoihin. Nain katse kaantyi myos tekstiilitaiteeseen, kasityohon, tekstiilimateriaaliin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Toisaalta tekstiilitaiteessa tapahtui vastaava ilmio, lahentyminen kuvataiteen ja maalaustaiteen suuntaan, kun kankaankudonnan rajoitettua ilmaisuasteikkoa pyrittiin vapauttamaan maalauksen, veistoksen ja tilataiteen suuntaan. (Thomas 1985, 199.) Suomessa tapahtui samankaltainen kehityskulku tekstiilitaiteessa, mutta myohemmin kuin anglo-amerikkalaisen kulttuurin piirissa. Matkalla 25 Tyoskentely Kasityon Ystavien hyvaksi oli saanut hanet luopumaan taidemaa larin am matista (Priha ). 26 Esimerkiksi Albert Edelfelt ja Hugo Simberg ovat kumpikin suunnitelleet yhden kuvakudoksen aikaisemman maalauksen pohjalta. Eliel Saarisen suun nitelmia on Ystavien luonnosarkistossa jaljellii kahdeksan (SvinhufVud ).

6 40 maalaustaiteen ja tekstiilitaiteen yhdistamispyrkimyksissa oli pioneereja esim. Eva Anttilan 1920-luvulla alkanut kuvakudostaide, joka jatkui lahes 60 vuotta. Anttila katsoo modernin maalaustaiteen inspiroineen eniten hanen kuvakudoksiansa (Salo-Mattila 1997,56-63). Kirsti Rantasen kertoo, nayttelyn Tekstiilitaide/Taide 86 avajaispuheessa, kuinka suomalainen vapaa tekstiilitaide on selvasti kulkenut positiivista muutosta kohti (Priha 2000, 52). Tama muutos nakyy mm. tekstiilitaiteen tekniikoitten irrottautumisena kudonnasta. Monet toteuttavat ajatuksiaan ilman kangaspuita. Mukana on neulosta, serigrafiaa tekstiilipohjalle, applikaatioita ja erilaisia kollaaseja, plastisia muotoja kovetetuista materiaaleista jne. (Priha 2000, 53.) 1960-luvulla Euroopassa ja Amerikassa tapahtui murros, jonka tuloksena syntyi tekstiilitaide sanan nykymerkityksessa. Tekstiilitaidetta oli toki ollut aikaisemminkin, mutta 60-1uvulla tekstiili-ilmaisussa haluttiin nimenomaan korostaa tekstiilitaiteen itsenaisyytta ilmaisutavassa, sen osallisuutta taiteen kentassa. Rantanen kirjoittaa Suomen oloista vuonna 1986 nain: "amalia tahollaan uusi, kaupungissa kasvanut tekstiilitaiteilijapolvi liikkuu vapautuneesti aikamme kuvataiteen kentassa. Nama nuoret eivat pida tarkeana rohtimen rajoja eivatka niisinnan velvoitteita. On vain yhteinen, kaikille mahdollisuuksille avoin taide". (Priha 2000, 53.) Uudenlaisen, itsenaisen tekstiilitaiteen, jota Amerikassa kutsutaan Fibre Art -nimella, voidaan katsoa syntyneen Euroopassa ja Amerikassa 1960-luvun taitteessa. Muutos oli kokonaisvaltainen; se tapahtui teosten sisalloissa, tekniikoissa joilla teokset tehtiin, teoksiin kaytetyissa materiaaleissa seka tilassa, johon teokset asetettiin. Muutos ei siis tapahtunut pelkastaan yhdella kapealla alueella. Taidetekstiilien nykymateriaalit voivat olla mila tahansa (Poutasuo 2001, 8). Muutos oli myos voimakas ja heijasti laajemmin yhteiskunnan muutosta I960-luvulla. Radikaalinuorison vaikutus yhteiskuntaan hippiliikkeessa, seka taiteen murros, esimerkiksi tila- ja performanssitaiteessa, eivat tapahtuneet ulottamatta vaikutustaan myos tekstiilitaiteeseen Lausanne" kansainvaliset nykytekstiilitaiteen biennaalit Lausannessa, Sveitsissa koottiin suuria kansainvalisia tekstiilitaiteen kat

7 41 selmuksia kahden vuoden valein. Nama nayttelyt yllapitivat tekstiilitaiteen tasoa ja kehitysta kohti uusia taiteellisia ilmaisutapoja. Lausannen kansainvaliset nykytekstiilitaiteen biennaalit 27 olivatkin merkittava instituutio tekstiilitaiteen alueelle. Biennaalit olivat kansainvalinen katsaus tekstiilitaiteen tilaan kulloisenakin vuotena. Nayttelyissa esiteltiin suurikokoisia teoksia: toive teosten koosta oli 6 m, mika nykypaivana kuulostaa megalomaaniselta. Ehka teosten suuri koko olikin osaltaan tekija, joka mahdollisti teosten sisa1l61 lisen uudistumisen. Se, etta materiaali paasi esille nain suuressa mittakaavassa, antoi taiteenalalle mahdollisuuden ilmentaa ominaisuuksiaan selkeasti. Tallainen merkittavan nayttelytapahtuman jatkumo mahdollisti my6s taiteenalueen aktiivisen kehittymisen ja muutoksen. Seuraavassa nayttelyssa ymmarrettavasti pyrittiin herattelemaan ja ravistelemaan katsojaa ja juryn jasenia niin uusilla ilmaisutavoilla ja teknisilla ratkaisuilla kuin uusilla ja ajankohtaisilla taiteen sisa1l6illakin. Toisessa Lausannen kuvakudosbiennaalissa vuonna 1965 nahtiin kudottuja teoksia, joiden tekniikan sanottiin olevan "yi6salaisin n Tuolloin alettiin tehda teoksia, joiden rakenne oli kudottu mutta jotka laajenivat perinteisesta kangaspuilla kutomisesta uudenlaisina teknisia ratkaisuina ja ilman kangaspuilla kutomista 28 Uudenlaista tekniikkaa kayttivat ita-eurooppalaiset taiteilijat: Magdalena Abakanowicz 29, Jagoda Buic, Maria Laszkiewicz ja Wojciech Sadley, espanjalaiset Josep Grau-Garriga ja Arelia Munoz ja hollantilaiset Wilhelmina Fruytier ja Herman Scholten. (Thomas 1985, 182.) Kolmas Lausannen kuvakudosbiennaali vuonna 1967 toi lisaa kokeilevaa ilmaisua perinteiseen kudontaan ja gobeliinitekniikkaan. Siihen osallistuivat mm. taiteilijat Olga de Amaral. Maria Teresa Codina ja Sheila Hicks seka Eisi Giauque, jolta oli esilla yksi ensimmaisista tilateoksista Lausannen nayttelyissa. (Sarna.) 27 Biennaalit olivat ennen vuotta 1992 nimeltaan Lausannen kuvakudosbiennaali. Sittemmin nimi muutettiin Lausannen nykytekstiilitaiteen biennaaliksi Oeanloz 1992,14). 28 Tama tarkoittaa kudonnaisen tai tekstiilin valmistamista muuten kuin kuvakudospuissa, kuten esimerkiksi kudontakehikossa. Tai kuten useat puolalaiset tekstiilitaiteilijat tyonsa toteuttavat, seinan yla- ja alarajaan kiinnitettyihin palkkeihin pingotettuihin loimilankoihin kutomalla. 29 Ks. Abakanowicz, Magdalena (1982). Museum of Contemporary Art, Chicago.

8 42 Kehitysta tapahtui seka materiaalien kayttamisessa, tekniikoitten irrottautumisessa perinteesta etta siirtymisessa kolmiulotteisiin teoksiin. Biennale-organisaatio teemoitteli nayttelyitaan ja nain tietoisesti oli osaltaan ohjaamassa tekstiilitaiteen ilmaisua ja kehitysta. Kudonnan ja huovuttamisen (uudelleen)keksimisen jalkeen taidetekstiileita on alettu valmistaa neulomalla J o, virkkaamalla Jl, ompelemalla ja kirjomalla J2 Tekstiilien valmistamisen muuntumisen myota keskeista uusissa taidetekstiileissa on ollut myos tekstiilien ja tekstiilimateriaalin koristeleminen. Kansainvalisen tekstiilitaiteen uudistumispyrkimykset nakyivat sitten jonkin verran myohemmin myos suomalaisessa tekstiilitaiteessa ja sen ilmaisun muuntumisessa. 196o-luvun alussa tekstiilitaiteella oli Suomessa vankka traditio, jota uusi, modemi tekstiilitaide jatkoi. Tekstiilitaidetta olivat ennen murroskautta lahinna erilaisilla kudonnan tekniikoilla valmistetut seinavaatteet, jotka usein miellettiin sisustukseen kuuluviksi, ei itsenaisiksi taideteoksiksi. Toisaalta maalaustaide oli lahella painokangastekniikoita ja painokangassuunnittelua. Mitka tekijat sitten vaikuttivat tekstiilitaiteen ilmaisun muuttumiseen? Michel Thomas nimeaa kolme paivamaaraa ja taideteosta, joihin muutos tekstiilitaiteen sisalloissa hanen mukaansa tiivistyy. Ensimmainen niista on Peter ja Ritzi Jacobin teos The Wardrobe (1971), joka oli tehty kutomalla vaatteita korkeaan loimeen ja asetettu esille ripustettuna tilaan. Toisena merkkipaaluna Thomas nimeaa Maria Teresa Codinan nayttelyn vuodelta 1978 Miro-saatiossa Barcelonassa. Teos oli tehty paikatusta lakanasta, kuluneesta kaivon koydesta. Teokseen kuului myos juuttisakkeja, vilja- ja puuvillasakkeja, seka heinanippuja, joilla espanjalaiset talonpo 30 Neule on silmukoista koostuva kangas, joka muodostuu yhden langan jatkuvasta 'juoksusta'. Neulomista tehdaan kasin puikoilla tai koneella. Langan tulee jatkua tyon lapi. M ikali tehdaan kuvioita on kaytossa useampia lankoja. (Harris 1993,46 ). 3' Virkkaaminen on yksi tapa tehda pitsia. Virkkaaminen tapahtuu koukulla, ja kyseessa on yhden lankajarjestelman tekniikka (Pizzuto's 2005, 164). Virkata voi myos sileaa pintaa tai kolmiulotteisia rakenteita. 32 Kirjonta on tyotapa, jossa tehdaan kuvioita kudotulle kankaalle, paperille tai muoville, joskus harvoissa tapauksissa neuleille. Kuviointi tehdaan neuloilla ja langoilla ja joskus kaytetaan suurta maaraa eri vareja, etta saadaan aikaan erityisia suunniteltuja kuvioita. Kasin kirjomista harrastettiin menneina aikoina laajalti. (Pizzuto's 2005,165.)

9 jat kuuraavat lattiaa tai puhdistavat kattiloita. Teos koostui esineista, jotka kuvaavat "nykypaivan tiedetta, tiedetta herkkyydesta, analyysista ja ilrnaisemista ". Thomasin mukaan "ne ovat esineita, joiden kautta laitetaan kiertamaan ilmeiden ja eleiden aarettomyys, joka saattaa yhteen sukupolvet". Kolmantena keskeisena muutostekijana Thomas mainitsee Anne Veronica Jenssenin installaation The Needlewoman. Tilassa, joka on taynna poimutettuja kankaita, projektori heijastaa niihin kuvaa naisesta, joka ompelee ahkerasti iankaikkisuuteen asti; nainen parsii ikuisuudelta tuntuvaksi ajaksi 'elaman kangasta'. (Thomas 1985, ) Tekstiiliilmaisu alkoi naitten edellakavijoitten myota loytaa uudenlaista ja omintakeista ilmaisua, joka vaikutti taiteenalaa uudistavasti ja tekstiilitaiteelle ominaisen ilmaisun hahmottumista. Nain tekstiilitaide alkoi vahitellen kehittya omaksi taiteenalaksi. Tarkastelen seuraavaksi tekstiilitaiteen asemaa taideyhteison piirissa. Mildred Constantine ja Jack Lenor Larsen kuvaavat tekstiilitaiteen tilannetta 195o-luvun Amerikassa seuraavasti: "Vaikka taideteollisuuden alan taiteilijat tyoskentelivat studioissa kuvataiteilijoitten tapaan, heidan oli vaikeaa saada teoksiansa esille. Toita oli hankalaa saada esil Ie gallerioihin ja tuskin mikaan mused otti teoksia esille" (Constantine, Larsen 1980, 16). Tilanne muuttui, kun teoksia saatiin esille New Yorkin Museum of Modern Artissa, jossa jarjestettiin "Good Design" -nayttelyt vuosina ja "Textiles U.S.A" vuonna 1956 (sama, 17). Tallaiset museoitten antamat suosionosoitukset muotoilulle ja tekstiilitaiteelle mahdollistivat tekstiilitaiteen aseman parantumisen ja arvostuksen kohoamisen. Meilla Suomessa on museaalisia instituutioita, jotka ovat keskittyneet taideteollisuuteen, designiin ja nain ollen myos tekstiilitaiteeseen. Tekstiilitaiteilijoitten on kuitenkin edelleen hankalaa saada teoksiaan esille taideinstituutioiden yllapitamiin laitoksiin, museoihin seka alalla arvostettuihin gallerioihin. Miksi asiantila on nain? Yhtena tekijana Suomessa saattaa olla tekstiilitaiteen perin teen vaikutus. Onko vankka perinne toisaalta muodostunut tekstiilitaiteen kehityksen esteeksi? Tarkastelen seuraavaksi suomalaista tekstiiliperintoamme ja erityisesti sen merkittavinta taidemuotoa ryijya ja sen historiaa. 43

10 Suomalainen ryijy ja sen vaikutus tekstiilitaiteen paikantamiseen Suomalaisessa tekstiilityon perinteessa ryijylla}} on keskeinen asema. Seka ryijyn kayttotarve etta sen valmistus ovat muokanneet tekstiilitaiteen tekemisten kaytanteita Suomessa keskeisella tavalla. Suomalaisen tekstiilitaiteen korkea taso ilmeni ja I930-1uvuilla erityisesti ryijyssa, kuvakudoksissa ja karvalankamatoissa (Priha I999b, II8). Yana paivana sana ryijy tuskin tuo mieleen kovin edistyksellista taidemuotoa. Kuitenkin, jos Suomen modernin kuvataiteen historia kirjoitettaisiin ennakkoluulottomasti, varomatta eri taiteenalojen valisia materiaalirajoja, valooriryijyt muodostaisivat siina muhkean luvun (Kalha, 1999, 86). Suomalaisessa tekstiilitaiteessa ryijyn perinto elaa edelleen vahvana J4. Ryijyn kasite toimii nykyaankin yhtena tekstiilitaidetta maarittavana tekijana: tekstiilitaidetta arvioitaessa pohditaan usein nykytekstiilitaiteen suhdetta ryijyperinteeseen ja kysytaan, mika on tekstiilitaiteilijan taiteellisen tekemisen suhde siihen; kuinka nykytekstiilitaiteilijan tyoskentely poikkeaa siita, tai milla tavoin se on verrattavissa ryijyyn. Ryijy on kudottu, perinteisesti villasta valmistettu seinatekstiili.' Nykyisin ryijyja tehdaan myos muista materiaaleista, kuten pellavasta, paperinarusta seka erilaisista muista kokeilevista materiaaleista. Ryijy on nukkainen tekstiili, jossa nukka on yleensa toisella puolella}5. Nukkien tiheys on suomalaisessa ryijyssa huomattavasti harvempi kuin itamaisissa nukkamatoissa}6. Perustekniikka ryijyn valmistamiselle on kuitenkin sarna niin itamaisissa matoissa kuin suomalaisissa ryijyissakin. Nukkasolmujen maara ja pituus seka solmintatapa vaihtelevat kulttuurin mukaan. Aluksi ryijya kaytettiin kylmissa ja kosteissa linnoissa korvaamaan elainten vuotia, peitteina}7. Suomalainen ryijy on saanut alkunsa linnois 33 Ryijy, ryio: latinalainen versio sanasta on pannus viflosus I. nukkainen takki (Geijer 1994,212). 34 Kuvaavaa on, ewi edelleen mainitessaan ammattinsa tekstiilitaiteilija joutuu useimmiten kertomaan jotain ryijysta; suurelle yleisolle tekstiilitaiteen syno nyymia edustaa nimenomaan ryijy. 35 Myos kaksipuolisia nukkaryijyja on valmistettu (Toikka Karvonen 1971, ). 36 Tihea nukitus itamaisissa matoissa kestaa kulutusta paremmin kuin harva. Ryijyn luonne on alusta alkaen ollut toinen: se on peite, mattoa harvempi ja joustavampi, koska se ei joudu niin kovalle kulutukselle alttiiksi kuin lattia matto. (Toikka-Karvonen 1971, 11.) 37 Ensimmaisen kerran ryijy mainitaan Vadstenan luostarialueelta 1300 luvulla.

11 45 sa ja kruununkartanoissa kaytetyista ryijyistaj 8 ja veneryijysta. Ahvenanmaalla ja meren laheisyydessa ryijya kaytettiin venematkoilla peitteena. Ryijy oli kaytannollinen veneessa, koska se valmistettiin villasta. Villan kosteudenimukyky on suuri, joten villainen ryijy suojasi veneessa matkustajaa vesiroiskeilta, kosteudelta ja kylmalta. Linnaryijy ja veneryijy poikkesivat kuvioinniltaan: veneryijyn kuviointitapa oli niukempi kuin linnaryijyn, jonka kuvioaiheita olivat ruudut, ristiaiheet, tiimalasit ja ryijyn reunaa koristava kehys (Toikka-Karvonen 1971,80-98). Aateliston asunnoissa Turun seudulla ryijyja kaytettiin aluksi peitteina, mista ryijyt siirtyivat vahitellen seinalle kauneutensa vuoksi seka tuomaan akustista vaimennusta koleisiin asuntoihin. Kansan keskuudessa ryijya pidettiin arvokkaana tekstiilina ja sita pidettiin lattialla vihkiryijyna. Lattialta ryijy nostettiin kauneutensa ja arvokkuuden vuoksi seinalle koristeeksi, myos kansan paris sa. (KruskopfI989, 23.) Nain kehittyi suomalainen seinaryijy kaytannollisesta veneryijysta seinille nostettavaksi kodin sisustuksen osaksi, ja tasta vahitellen myos taiteeksi. Seinalla ryijy sai erilaisia tyyleja, jotka vahitellen alkoivat viitata myos ku~ataiteen erilaisiin suuntauksiin (Aav, Amberg, Kalin, Peltonen, Pylkkanen 1991, 13). Ryijyjen visuaalinen ilmaisu alkoi muuttua. Uudet materiaalit, uudet varit ja vaihtelu ryijytekniikassa innoittivat ilmaisua ryijyssa uusiin ulottuvuuksiin (Peltonen 1991,3). Suomalainen ryijy tuli maailmalla kuuluisaksi. Milanon triennaalien yhteydessa palkittiin suornalaisia tekstiilitaiteilijoita useaan kertaan korkeimmalla Grand Prix -palkinnolla: vuonna 1951 Eva Brummer ja Dora Jung, vuonna 1954 Kirsti Ilvessalo ja Dora Jung seka vuonna 1957 Dora Jung ja Uhra-Beata Simberg-Ehrstrom, joista muut paitsi Dora Jung palkittiin nimenomaan ryijyista. (Kruskopf 1989, ) Tekstiilitaiteen alku taideteollisuudessa ja taiteessa on ollut loistelias. Vuoden 1933 Milanon Triennaalissa suomalainen tekstiilitaide esiintyi kansainvalisesti. Erityisesti mainittiin ansiokas tekstiilitaide (ORNAMO, Ryijya oli helpompi kayttaa kuin elainten vuotia talvella kylmien linnojen ja luostareiden vuodevaatteina ja peitteina. Ryijy oli kuitenkin kalliimpi han kinta hinnaltaan elaimen vuotaan nahden, joten talvella kaytettiin peitteina yleensa lampaanvuotia. (Geijer 1994,212.) 38 Suomalaiset inventaariot osoittavat, etta ryijyt olivat 1500-luvulla suomalaisissa linnoissa ja kruununkartanoissa vielakin tavallisempia kuin Ruotsissa (Toikka-Karvonen 1070,48-61).

12 46 Finsk konstindustri. Ornamos 50 -ars jubileum verket, 6). Suomalaisia ryijyja esiteltiin Victoria & Albert -museossa Lontoossa vuonna 1958 ja myos muilla kansainvalisilla areenoilla (sarna, 9). Va160riryijy tavoitti laajan yleison vasta luvuilla, mutta taideteollisuuden julkisuuskuvassa sen raoli oli keskeinen I93o-luvun puolivalista alkaen (Kalha 1999, I07). Merkittava kehityshistoria on antanut suomalaiselle tekstiilitaiteelle sen ominaislaadusta suuren osan. Toisaalta tuolloin uudenlaista valooriryijyakaan ei otettu vastaan aina myotamielisen innostuneesti. Taideteollisuuden ja arkkitehtuurin vaikuttajat funktionalistisine taidekasityksineen eivat aina pitaneet arvossa ryijyn esteettista laatua. Suomalaisella taideteollisuusvaella oli omalaatuinen viha-rakkaussuhde ryijyihin. Alvar Aalto vaheksyi niita avoimesti, oliva than ne paitsi polypesakkeita, myos kalliita (siis epademokraattisia), ja sijoitettiin yleensa seinalle "hyodyttomiksi" taideteoksiksi (Kalha 1999, I02). Nyt jalkeenpain voidaan kysya, ovatko suuret saavutukset ryijynsuunnittelun alueella olleet pelkastaan eduksi tekstiilitaiteelle. Historiallisesti ryijyn kehityshistoria on merkittava, jopa alku ja elinehto kaikelle uudel Ie tekstiilitaiteen syntymiselle Suomessa. Mutta missa on tekstiilitaiteen kehitys ryijyn jalkeen? Onko kaynyt niin, etta kehitys on pysahtynyt ja ryijyn historiasta onkin tullut uusille tekijoille taakka. Vapautuminen on sana, jolla tavanomaisesti kuvataan askelia kohti nykytekstiilitaidetta. Maineikas taideryijy oli virstanpylvas tall a tiella, mutta sen muoto myos kahlitsi. (Svinhufvud 2006, 8.) Onko nykytekstiilitaiteen liittaminen ryijyn perinteeseen johtanut niin vahvaan sidokseen taideteollisuuteen, ettei uuden polven taiteilijoitten teoksia katsota (vapaaksi) taiteeksi sanan varsinaisessa merkityksessa, vaan tekstiilitaide liitetaan vain ja ainoastaan taideteollisuuteen? Heraa kysymys, ovatko taideteollisuuden kasitykset kauniista ja esteettisesta olleet myos taiteenalan sisaisessa kehityksessa este siirtymiseue vapaan taiteen suuntaan. Ja onko taideteollisuuden hyvan maun myytti ollut vartioimassa taiteeuisen luomisen ilrnenemismuotoja? Nayttaisi silta kuin tekstiilitaide Suomessa olisi jaanyt eraanlaiseen valitilaan, jonka olisi pitanyt oua ohimeneva. Tasta kaikesta nousee esiin kysymys, miksi tekstiilitaiteen tulee jatkuvasti todentaa olemassaoloaan ja perusteua sita, mika pitaisi oua perusteltu jo kymmenia vuosia sitten. Etsiessani vastausta tahan kysymykseen olen kayttanyt lahteina tekstiili

13 47 taiteen nayttelykatalogeihin kirjoitettuja esipuheita. Pyrin perustelemaan argumentointiani taidehistorian valossa ja toisaalta naistutkimuksen teoreettisiin nakokohtiin tukeutumalla. Olen kayttanyt lahteena tekstiilitaiteen piirissa arvostettujen nayttelytapahtumien nayttelyluetteloita, joita pidetaan yleisesti merkittavina taiteen piirissa. Naita nayttelytapahtumia ovat olleet Lausannen kuvakudosbiennaalit vuosina , Pohjoismaiset tekstiilitriennaalit vuosina , seka Northern Fibre workshop-tapahtumat vuodesta 1995 alkaen ja niihin liitetyt nayttelytj9. Olen pyrkinyt lukemaan nayttelyluetteloitten teksteja kriittisesti, jolloin tarkasteltavaksi tulevat myos tekstiilitaiteilijuus ja tekstiilitaiteilijan identiteetti. Tekstiilitaiteen nayttelyluettelojen esipuheissa huomioni kiinnittyi niita yhdistavaan kiinnostavaan tekijaan lahes kaikissa kirjoituksissa. Olipa kirjoitukset tehty 196o-luvulla tai 199o-luvun lopulla, tekstiilitaidetta kuvattiin lahes jokaisessa nayttelyluettelossa ikaan kuin uutena tulokkaana. 196o-luvulla tama oli oikeutettua; kyseessa ali tuolloin uusi taideilmio, jota piti tehda tutuksi taideyleisolle. Kuitenkin useimmissa tekstiilitaidetta (ja muotoilua) kasittelevissa teoksissa pyritaan edelleenkin aina uudelleen maarittelemaan tekstiilitaide tai perustelemaan jopa sita, onko tekstiilitaide ylipaataan taidetta. Tama on kiinnostavaa koska tekstiilitaide kuitenkin on jo hyvaksytty taiteen muoto. Vai onko tama oletus tekstiilitaiteen hyvaksymisesta taiteen kaanoniin pelkkaa toiveajattelua? Taideteoreettisesti on tunnettua, etta uudet taiteen virtaukset ilmenevat ensin taideinstituutioiden ulkopuolella ja reunoilla. Vahitellen tilanne yleensa muuttuu, kun marginaalissa ollut taiteen muoto hyvaksytaan taiteen keskioon, sen valtavirtaan. Tyypillista marginalisoidun aseman muuttumiselle on, etta uuden taiteen edustajia hyvaksytaan museoitten nayttelyihin ja taideinstituutio alkaa esittaa naita teoksia omissa tiloissaan. Uusi taidemuoto on hyvaksytty taideinstituution sisaan ja se jatkaa ilmenemistaan muitten rinnalla. (Ks. tarkemmin Arthur Danton institutionaalinen taideteoria esim. Sepanmaa 1991, ). Tallaisia taideinstituution reunoilta taiteen valtavirtaan hyvaksyttyja taidemuotoja 39 Esimerkiksi Lausannen kuvakudosbiennaalin nayttelyluettelot 6, 8-13, Lausannen nykytekstiilitaiteen biennaali 15 nayttelyluettelo, Pohjoismaisen tekstiilitriennaalin nayttelyluettelot vuosilta ja Northern Fibre workshop nayttelyluettelot 1-3 ja 6.

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 Asia Hakijat valokuvakehysten tekijänoikeussuoja A Oy Annettu 2.2.2016 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistettu suorakaiteen muotoinen, koristeaiheeton valokuvakehys

Lisätiedot

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK Leena Illukka Helsinki s.1962 Porvoo leenaillukka@hotmail.com http://www.finnishdesigners.fi http://leenaillukka.com http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi http://helsingintaiteilijaseura.fi KOULUTUS 2015

Lisätiedot

JOHANNA SUONPÄÄ, CV s. 24.3.1969 Helsinki

JOHANNA SUONPÄÄ, CV s. 24.3.1969 Helsinki JOHANNA SUONPÄÄ, CV s. 24.3.1969 Taideopinnot 1997-2001 Taiteen maisteri, Tekstiilitaiteen laitos, Taideteollinen Korkeakoulu 1998-1999 Erasmus stipendiaattina, Kuvataideakatemia Krakova, Puola 1994-1997

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta Kankaankudonta on ollut yhdistyksen tukijalka jo vuosikymmenet. Työpajatoiminta (entinen kankaankudonta)

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

MENESTYVÄN MIEHEN MAKU

MENESTYVÄN MIEHEN MAKU 3 MENESTYVÄN MIEHEN MAKU Teksti Elli Mäkilä, kuvat Mikko Ala-Peijari Porilainen sisustussuunnittelija Riia Rauhala suunnitteli helsinkiläiselle sinkkumiehelle maskuliinisen kodin, jossa näkyy naisen kädenjälki.

Lisätiedot

KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO

KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO KUVATAIDE VALINNAINEN 2 tuntia/viikko 8.lk peruskurssi 3 ja 4 Valokuvaus ja pimiötekniikka: Opit valokuvaamaan

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT

UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT Upeaa Uudeltamaalta Olemme luoneet Sinua varten taas uuden, herkullisen ja moni-ilmeisen kevätmalliston. Sen tuotteet tarjoavat tekemistä tä moneen makuun. Tule viihtymään kanssamme

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Tiltun kapiot. SUB Göttingen 7 210 431 083

Tiltun kapiot. SUB Göttingen 7 210 431 083 Tiltun kapiot SUB Göttingen 7 210 431 083 Sisällys n Iitti alueellisen kansankulttuurin tutkimuksen kenttänä Sanna Kaisa Spoof 12 TYTÄRTEN PERINTÖ 1} IITIN KÄSITYÖPERINTEEN TUTKIMUSPROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1999:16. Tekijänoikeus mattoihin. Finarte (India) Oy. Annettu Helsingissä 9.11.1999.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1999:16. Tekijänoikeus mattoihin. Finarte (India) Oy. Annettu Helsingissä 9.11.1999. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1999:16 Asia Hakija Tekijänoikeus mattoihin Finarte (India) Oy Annettu Helsingissä 9.11.1999 Selostus asiasta Finarte (India) Oy (jäljempänä Finarte) on 31.5.1999 päivätyllä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

EN HALUA SANOA MITÄÄN TAIDETEKSTIILEISTÄ

EN HALUA SANOA MITÄÄN TAIDETEKSTIILEISTÄ 12 Marjukka Vuorisalo EN HALUA SANOA MITÄÄN TAIDETEKSTIILEISTÄ Johdanto Tämä tila ajassa on järjestetty. Meidän ei tarvitse pelätä näitä hiljaisuuksia, me voimme rakastaa niitä. Tämä on sävelletty puhe,

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

KATUTAIDE KERAMIIKKA

KATUTAIDE KERAMIIKKA TYÖPAJAT 2012-2013 Sinulla on edessäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE Työpajassa

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 Asia Hakija Hautamuistomerkin kuvaaminen kirjaan A Annettu 3.3.2009 Tiivistelmä Tekijänoikeudella suojattujen hautamuistomerkkien ja niihin sisältyvien patsaiden valokuvaaminen

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 taidehistoria ja taidekasvatus Muistitko sulkea puhelimesi? käännä koepaperi vasta kun siihen

Lisätiedot

1 lk:n tavoitteiden lisäksi oppilas kehittyy kuvallisen viestinnän välineiden käytössä havainnoi todellisen ja kuvallisen maailman eroja.

1 lk:n tavoitteiden lisäksi oppilas kehittyy kuvallisen viestinnän välineiden käytössä havainnoi todellisen ja kuvallisen maailman eroja. KUVATAIDE Kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä on ymmärtää

Lisätiedot

KUVATAITEEN PERUSOPETUS LAAJA OPPIMÄÄRÄ SYVENTÄVÄT OPINNOT/ TYÖPAJAT

KUVATAITEEN PERUSOPETUS LAAJA OPPIMÄÄRÄ SYVENTÄVÄT OPINNOT/ TYÖPAJAT KUVATAITEEN PERUSOPETUS LAAJA OPPIMÄÄRÄ SYVENTÄVÄT OPINNOT/ TYÖPAJAT Kuvataiteen perusopetuksen laajassa oppimäärässä perusopintojen suorittamisen jälkeen opinnot jatkuvat syventävissä opinnoissa eli työpajoissa.

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014

Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014 Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014 Perehtymismateriaali ennen näyttelykäyntiä. Soveltuu perusopetukseen 5 9-luokille ja 2. asteelle. Minimalismi Tarkastele kuvaa: Muistuttaako teos jotakin? Millaisia

Lisätiedot

Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen

Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen ITE-taide näyttely 14.2.-18.3.2011 Näyttelyssä töitä mm. Seija Jauho-Rämä, Rauno Ärling, Hellevi Järvinen, Helka Kärkkäinen ja paljon

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet Opintojaksot Perusopinnot 25 op 687600P Johdatus taidehistoriaan 5 op 687601P Taidehistorian peruskurssi 13 op 687602P Kotimaan ekskursio 3 op 687603P Valinnaiset opinnot 4 op Aineopinnot 35 op 687604A

Lisätiedot

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista 29.12.2011 Vuolukiven historia Vuolukiven lyhyt historia 2800 miljoonaa vuotta sitten Suomi oli meren alla Vetten alla liikkui magnesiumrikas laava, joka

Lisätiedot

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 301 LUOKKA 8 2 h / viikko n. 76 h / vuosi LUOKKA 9 2 h / viikko n. 76 h / vuosi Opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä, kuvallisen ilmaisun

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Syksy 2010 UUTUUSTUOTTEET. www.taitouusimaa.fi. Upeaa Uudeltamaalta!

Syksy 2010 UUTUUSTUOTTEET. www.taitouusimaa.fi. Upeaa Uudeltamaalta! UUTUUSTUOTTEET Upeaa Uudeltamaalta! Uusi, SINUN TÄHTESI -syysmallistomme odottaa jo Sinua. Sen herkulliset kudonnaiset ja kurssit tarjoavat tekemistä moneen makuun ja luovat hyvää oloa ja onnistumisen

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Erilaisiin silmukoiden neulomistapoihin perustuvat neulepinnat

Erilaisiin silmukoiden neulomistapoihin perustuvat neulepinnat Erilaisiin silmukoiden neulomistapoihin perustuvat neulepinnat Sileä neule Sileän neuleen toinen puoli muodostuu oikeista ja toinen nurjista silmukoista. Hyvä sileä neule on tasaista ja joustavaa. Jos

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2015-2016 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 Asia Hakija Yhteenliitetyt valokuvat A Annettu 13.10.2009 Tiivistelmä Kysymys yhteenliittämällä tehtyjen kuvien tekijänoikeussuojasta. Valokuvien yhteenliittäjälle

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

6 7- VUOTIAAT, VIRE (2008-2007 SYNT.)

6 7- VUOTIAAT, VIRE (2008-2007 SYNT.) Varhaisiän käsityön opinnoissa saadaan omakohtaisia kokemuksia käsillä työskentelystä ja käsityön erilaisista materiaaleista heti ensimmäisestä vuodesta alkaen. Alkuopetuksessa oppilas tutustuu erilaisiin

Lisätiedot

Uusi näkökulma taiteeseen

Uusi näkökulma taiteeseen A B C D Digitaalisten taidejäljennösten korkealuokkaisuuden varmistaa Epson Digigraphie. Digigraphie tarjoaa taidemaailman käyttöön digitaalisen teknologian hyödyt varmistaen samalla teosten poikkeuksellisen

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2012 2013 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2012 2013 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2012 2013 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2012:13 Opetushallitus

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

MUOTOILUALAN MÄÄRITELMÄT

MUOTOILUALAN MÄÄRITELMÄT MUOTOILUALAN MÄÄRITELMÄT MUOTOILUN TUNNUSPIIRTEITÄ Merkittävä taidehistoriallinen murros muotoilun näkökulmasta Keski- ja Pohjois-Euroopassa on ollut taideakatemioiden suuri aikakausi 1700-luvun lopulla

Lisätiedot

HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA

HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA KUVATAITEEN PERUSOPETUS HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUSSA 1. Toiminta-ajatus Haminan lasten ja nuorten kuvataidekoulun toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

TAITOKURSSIT JA TAITOPAJAT kevät 2016

TAITOKURSSIT JA TAITOPAJAT kevät 2016 TAITOKURSSIT JA TAITOPAJAT kevät 2016 Näin toimimme kursseillamme: Kurssimaksu ei sisällä tarvikekuluja, mikäli ei toisin mainita. Alle 7 kurssilaista/kurssi; kurssia ei voida toteuttaa. Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi

TOIMINTAKERTOMUS 2010. Y-tunnus: 2199820-1. Puh: +358 9 1733 6653 tai +358 40 527 5535. www.kiasmafoundation.fi TOIMINTAKERTOMUS 2010 NYKYTAITEEN MUSEO KIASMAN TUKISÄÄTIÖ UNDERSTÖDSSTIFTELSEN FÖR MUSEET FÖR NUTIDSKONST KIASMA KIASMA MUSEUM OF CONTEMPORARY ART FOUNDATION TOIMINTAKERTOMUS 2010 Y-tunnus: 2199820-1

Lisätiedot

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Laveata tietä, 1931 FT tutkijatohtori Jaakko Seppälä Helsingin yliopisto / Elokuva- ja televisiotutkimus Kansallisen rajallisuus Suomalaista elokuvaa

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Heikki Kastemaa Wikiathlon, Kiasma 28.3.2015 Viisi pilaria Wikipedian käytännöt perustuvat tietosanakirjan, neutraalin näkökulman, vapaan aineiston, toisten käyttäjien

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot