NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 1

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 31 Sosiaali- ja terveyslautakunnan avustukset vuonna Valtuustoaloite kehitysvammahuollon ja vammaispalvelujen toiminnan tehostamiseksi 33 Kuntalaisaloite vammaispalvelulain mukaisten kyytien ennakkotilauspakon poistamisesta 34 Aiesopimus yhteistyöstä Hetki -projektissa ja Mennään yhdessä -projektissa Rinnekoti-säätiön ja Nurmijärven kunnan vammaispalvelun välillä vuosille Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastine valtuuston ponteen Kansa-koulu/Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohankkeen yhteistyösopimus 37 Woimalassa käyvien kehitysvammaisten eläkeikä Kunnan itse järjestämän työ- ja päivätoiminnan asiakasmaksut Viranhaltijapäätökset Tiedoksi Kehitys- ja keskusteluasiat

2 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Aika klo 17:00-19:30 Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Osallistujat Läsnä Salonen Tarja, KESK puheenjohtaja Lihr Jyrki, KOK varapuheenjohtaja Hakala Kristiina, KOK jäsen Haverinen Paula varajäsen Kopsala Maritta, VIHR jäsen Lappalainen Mira, PerusS jäsen Oksa Jari, SDP jäsen Samanen Kai, PerusS jäsen Sinisalo-Katajisto Petra, jäsen SDP Sivula Marko, KESK jäsen Helminen Olli, SDP kunnanhallituksen edustaja Salo Mikko nuorisovaltuuston varaedustaja Nousiainen Sannamari vs. esittelijä Sainio Tarja asiantuntija poistui kello 17:55 (paikalla 40 käsittelyn ajan) Salin Suvi asiantuntija Tommola Nina asiantuntija Vanhakangas Paula vs. pöytäkirjanpitäjä Sauristo Hannele asiantuntija poistui kello 17:25 (paikalla 41 käsittelyn ajan) Poissa Berg Tiina, KOK jäsen Haapalainen Johannes, jäsen KD Virtanen Sirja nuorisovaltuuston edustaja Pentti Erja esittelijä Aarela Susanna pöytäkirjanpitäjä Eerola-Niemi Sanna asiantuntija Kantola Paula asiantuntija Salminen Ilpo asiantuntija Muut saapuvilla olleet Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kristiina Hakala Maritta Kopsala paitsi 31. Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Tarja Salonen puheenjohtaja Paula Vanhakangas vs. pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kristiina Hakala Maritta Kopsala Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Todistaa Paula Vanhakangas vs. pöytäkirjanpitäjä

4 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan avustukset vuonna 2016 SOSTER 31 Sosiaali- ja terveystoimen toimialan talousarviossa on vuonna 2016 varattu euroa jaettavaksi avustuksina vanhus-, veteraani- ja sosiaali- ja terveysalan yhdistyksille, joiden toiminta tukee sosiaalija terveystoimen strategiaa ja lisäksi edistää nurmijärveläisten hyvintointia, ehkäisee nurmijärveläisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavia ongelmia ja auttaa ongelmia kohdanneita nurmijärveläisiä ja heidän perheitään. Vuonna 2015 jaettava määräraha oli euroa. Nurmijärven kunnan strategisten linjausten mukaisesti sosiaali- ja terveystoimen toimialan palveluissa painotetaan seuraavia strategisia linjauksia: 1) Kuntalaisia kannustetaan ja tuetaan huolehtimaan omasta ja läheistensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa seurataan ja toimialan toimintaa ohjataan hyvinvointitarpeiden mukaisesti. 2) Lasten ja nuorten palvelut viedään mahdollisimman lähelle heidän omaa kasvuympäristöään. Lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan yhteistyössä perheiden kanssa. 3) Kannustetaan kuntalaisia käyttämään liikuntapalveluja oman huvinvointinsa ylläpitämiseksi. 4) Tuetaan seniorikuntalaisten omatoimisuutta, aktiivista elämistä ja mahdollisuutta asua omassa kodissa sekä kehitetään erilaisia asumisen ja palvelujen yhdistäviä ratkaisuja. 5) Varmistetaan, että kuntalaiset saavat yllättävissä kriisitilanteissa tukea toimialan tarjoamista turvaverkoista. Sosiaali- ja terveystoimiala tuottaa kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti hyödyntäen mm. henkilöstön ennakkoluulottomia ideoita ja ajatuksia. Yhteistyötä tehdään lisääntyvässä määrin paikallisten yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa palveluja tuottaessa. Nurmijärveläisiä kannustetaan ylläpitämään ja kohentamaan aktiivisesti omaa hyvinvointiaan. Samaan toimintaan Nurmijärven kunnalta voi saada avustusta vain yhden avustuksen muodossa. Avustusta haettaessa hakijan tulee ilmoittaa samaan avustuksensaajan tarkoitukseen myös muualta kuin Nurmijärven kunnalta haetut ja saadut tuet ja avustukset. Avustusmuotoja ovat toiminta-avustus ja kohdeavustus. Toiminta-avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon avustettavan toiminnan laatu ja laajuus. Avustettavan toiminnan tulee edistää

5 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta lautakunnan strategisten tavoitteiden toteutumista sekä sen on tuettava ja täydennettävä lautakunnan toimintaa. Avustettavan toiminnan tulee tukea hallintokunnan vahvistettua toimintasuunnitelmaa ja painopistealueita. Hakijan omarahoitusosuuden avustettavaan toimintaan tulee olla vähintään 50 %:ia. Avustusta ei myönnetä toimintaan, jonka tavoitteena on taloudellinen voitto. Lautakunta voi asettaa avustuksen käytölle erityisiä ehtoja, joista on ilmoitettava avustuksen saajalle myöntämisen yhteydessä. Näissä tapauksissa avustuksensaajan tulee tehdä lautakunnan vaatimat selvitykset toiminnastaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta voi myöntää määrärahojensa puitteissa myös kohde-/projektiavustuksia. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän avustussäännön mukaan hakijayhteisön tulee toimittaa toiminta-avustushakemus ja seuraavat asiakirjat hakuajan määräaikaan mennessä - toimintasuunnitelma vuodelle, jolle avustusta haetaan - talousarvio vuodelle, jolle avustusta haetaan - viimeisin allekirjoitettu tilinpäätös, sisältää tuloslaskelman ja taseen sekä toimintakertomuksen. Tuloslaskelmasta tulee selvitä tili- ja alatili- sekä kustannuspaikkakohtainen laskelma - viimeisin tilintarkastajien lausunto. Avustusta voidaan myöntää ainoastaan hakijalle, jonka hakemus on saapunut määräajan loppuun mennessä. Lautakunta voi pyytää täydentämään hakemusta sen jättämisen jälkeen. Myöhässä saapuneet hakemukset jätetään käsittelemättä. Puutteelliset hakemukset, joita ei ole korjattu tai täydennetty ensimmäisen korjauspyynnön mukaisesti ja korjauspyynnössä asetetussa määräajassa jätetään käsittelemättä. Avustukset on kuulutettu haettavaksi mennessä. Kuulutuksen mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämiä avustuksia haetaan tätä varten tarkoitetulla avustusten hakulomakkeella, jossa on myös mainittu hakemukseen tarvittavat liitteet. Määräaikaan mennessä avustuksenhakijoita oli 19 kappaletta. Avustuksia on haettu yhteensä euroa. Avustusmäärärahaa jaettaessa on katsottu koko hakijamäärä. Perusteena on nurmijärveläinen jäsenmäärä ja tämän lisäksi on painotusta sotaveteraanijärjestöihin, invalidi- ja kehitysvammajärjestöihin. Esitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää avustusmäärärahan jakamisesta oheisen liitteen mukaisesti. Lisätietoja: Sannamari Nousiainen, va. hallintopäällikkö puh

6 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Erja Pentti, sosiaali- ja terveysjohtaja puh Ilpo Salminen, johtava ylilääkäri puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

7 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Valtuustoaloite kehitysvammahuollon ja vammaispalvelujen toiminnan tehostamiseksi SOSTER 32 Valtuutettu Leni Pispala ja ym. yhteensä 31 valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kehitysvammahuollon ja vammaispalveluiden toimintaa tehostettaisiin. Asia käsiteltiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa, Kunnanhallituksessa ja Valtuustossa. Valtuuston kokouksessa Leni Pispala piti puheenvuoron, Pispala teki keskustelun aikana ponsiesityksen, mutta hän veti esityk sen sä myöhemmin Keskustelun jatkuessa Rou su esitti Pispalan kannattamana asian val mis tel ta vak si ja Valtuusto hyväksyi tämän Rousun esityksen mukaisesti. Tässä esityksessä annetaan vastauksia aiemmin tehtyyn valtuustoaloitteeseen sekä ponsiesitykseen. Vastauksia ja täsmennyksiä palautettuun valtuustoaloitteseen kehitysvammahuollon ja vammaispalvelujen toiminnan tehostamiseksi Vammaispalvelujen työryhmät ovat täsmennetty ja nimettyuudelleen kuvaamaan paremmin niiden tarkoitusta. Asiantuntijatyöryhmä ei tee päätöksiä vaan tukee yksittäisen työntekijän omaa päätöksentekoa. Asiakasverkostopalaverin tehtävänä on kuulla asiakasta. Vammaispalvelujen asiantuntijatyöryhmä (ent.moniammatillinen tiimi) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista sisältää kohtia, jotka ovat velvoittavia: kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle, tai yleisiä: kunta voi järjestää. Muun muassa velvoittavuuden ja yleisyyden linjanvetoon tarvitaan toisinaan asiantuntija-apua muilta asiaan perehtyneiltä työntekijöiltä. Asiantuntijatyöryhmää tarvitaan tiedon tuottamiseen, jakamiseen ja eri näkökulmien esille nostamiseen sekä täydentävän tiedon saamiselle (mm. toimintaterapeutit) ja pohtimiseen: onko henkilö vammansa perustella suhteessa hakemaansa palveluun

8 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta vaikeavammainen. Käytännössä tämä tarkoittaa sen pohtimista, ylittääkö hän vammansa kanssa vaikeavammaisuuden kriteerit. Työryhmässä epäkohdista keskustellaan, tiedotetaan ja ratkaisuja etsitään muilla keinoin, esimerkiksi sosiaalihuoltolaista, jos vaikeavammaisuuden kriteerit eivät esimerkiksi kuljetuspalveluun täyty. Lakimiehen mielipidettä kysytään vaikeimmissa tapauksissa, kuten lakien tulkintaan liittyviin yleisiin linjauksiin sekä saadaan tietoa siitä, missä lakipykälässä käsitellään mitäkin asiaa, miten lakia on sovellettu ja minkälaisia ovat olleet ylempien oikeusasteiden ratkaisut. Lain oikea tulkinta lisää asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Työryhmässä ovat läsnä vammaispalvelun sosiaalityöntekijät, -ohjaajat, aikuistyötä tekevät toimintaterapeutit, vanhustyön omaishoidon tuesta päättävät sosiaaliohjaajat, lakimies ja sosiaalityön esimies. Työryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja aikaa tilaisuuteen on varattu kolme tuntia. Asiakastapaukset käsitellään asiakkaan luvalla tai nimettöminä. Vammaispalvelujen asiantuntijatyöryhmä ei tee päätöksiä, vaan sen tekee yksittäinen viranhaltija. Työryhmä toimii taustatukena tai peilinä yksittäisen viranhaltijan päätöksenteossa. Asiakasverkostopalaveri Kuulluksi tuleminen, se että otetaan vakavasti, on sosiaalityön asiakkaille ensi arvoinen kokemus, samoin kuin se, että hän on osallinen omassa asiassaan. Vammaispalveluissa kuulluksi tulemisen kokemus ja osallisuus ohjaa kaikkea asiakastyötä. Se on asiakastyön perusta ja sen mukaan toimitaan asiakkaita tavatessa, kodeissa, Kivenpuiston koulun koulukonsultaatioissa, Etevan palvelusuunnitelmakokouksissa, hoitoneuvotteluissa erityisammattikouluissa ja Rinnekodin neuvotteluissa. Asiakasverkostopalavereja pidetään siis kaiken aikaa ja edellä mainituissa esimerkeissä on läsnä asiakas, hänen vanhempansa, toisinaan lääkäri, opettaja, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä tai ohjaaja ja niin edelleen. Yleensä koollekutsujana on

9 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta vammaispalvelun työntekijä. Palaveri kootaan asiakkaan ympärille hänen läheisistään ja asioista vastaavista työntekijöistä. Verkostokonsultin vetämä asiakasverkostopalaveri on viimeinen ratkaisu niihin tilanteisiin, joihin liittyy tavalla tai toiselle luottamuspulaa. Asiakastyö ei ole ehkä täysin onnistunut, tilanteisiin on liittynyt väärinymmärryksiä ja pettymystä. Asiakasverkostopalaveri konsultin vetämänä on hyvin aikaa vievä työmenetelmä eikä sen järjestäminen nykyisillä resursseilla ole mahdollista kuin satunnaisesti. Se kuitenkin lisää osallistavaa sosiaalityötä, jossa asiakkaat kertovat omia kokemuksia ja työntekijät pyrkivät tukemaan asiakkaita siten, että vammaisuudesta huolimatta edellytykset elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä paranevat. Asiakasverkostopalaverin tarkoituksena on lisätä asiakkaan tilanteen ymmärtämistä, saada hänen kanssaan toiminnalle yhteinen suunta, lisätä näkemystä yhteisestä etenemisestä, käydä keskustelua tuen tarvitsemisesta ja saamisesta. Palaverissa annetaan mahdollisuuksien mukaan tietoa tulevista ratkaisuista tai sovitaan päivä, koska asiakkaalle soitetaan tulevasta päätöksestä. Jos päätös annetaan vain postissa, asiakkaalla ei ole mahdollisuutta lausua siitä mielipidettään. Asiakkaalle voi jäädä tunne, ettei hän ole osallinen omassa asiassaan tai ettei häntä ole kuitenkaan riittävästi kuultu. Muutoksenhaku sosiaali- ja terveyslautakunnassa Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää niistä yksilöasioista, joissa asiakas on ilmoittanut tyytymättömyytensä viranhaltijan päätökseen. Sosiaali- ja terveyslautakunta valvoo viranhaltijan päätösten laillisuutta ja arvioi päätöksenteossaan muutoksenhaun ja viranomaisen selvityksen perusteella, onko viranhaltijan päätös ollut lainmukainen. Muutoksenhaku käsitellään kirjallisten selvitysten perusteella. Asiakkailla on jatkovalitusmahdollisuus sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemästä päätöksestä hallinto-oikeuteen, mikäli he eivät ole tyytyväisiä sosiaali- ja terveyslautakunnan ratkaisuun.

10 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Asiakasta ohjeistetaan olemaan yhteydessä päätöksen tehneeseen työntekijään päätöstä koskevissa kysymyksissä. Työntekijät ohjeistavat asiakasta muutoksenhaun tekemiseen ja kertovat, miten muutoksenhakuprosessi etenee ja milloin on seuraava mahdollinen sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous, jossa hänen asiansa käsitellään. Ennen kuin muutoksenhaku viedään sosiaali- ja terveyslautakuntaan pohditaan vielä, onko päätös ollut oikeudenmukainen asiakkaan tilanteeseen nähden ja onko kaikki oleellinen huomioitu päätöksenteossa. Yhteenveto Asiantuntijatyöryhmää tarvitaan tiedon tuottamiseen, jakamiseen ja eri näkökulmien esille nostamiseen sekä täydentävän tiedon saamiseen. Tämä ryhmä on tärkeä ammattitaidon ylläpitämiseksi ja ajantasaisen tiedon saamiseksi. Yhteinen ammatillinen keskustelu vammaispalvelujen työntekijöiden välillä on erittäin tärkeää. Asiakasverkostopalaveri kerätään asiakkaan ympärille kuulemaan asiakasta. Tämä lisää asiakkaan tilanteen ymmärtämistä ja tällöin saadaan asiakkaan kanssa toiminnalle yhteinen suunta, yhteinen näkemys asioiden etenemisestä sekä käydään keskustelua tuen tarvitsemisesta ja saamisesta. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa valvotaan viranhaltijan päätöksenteon oikeellisuutta ja laillisuutta voimassa olevaan lainsäädäntöön sekä lautakunnan hyväksymiin ohjeisiin nähden. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee muutoksenhaut kirjallisten papereiden perusteella. Valtuusto ei edellyttänyt ponsiesitykseen vastaamista, mutta vammaispalvelujen kehitystyön näkyväksi tekemisen perusteella niihin on vastattu tässä esityksessä. Nämä asiat, joihin kehittämistä ehdotetaan, ovat juuri nyt työn alla vammaispalveluissa ja siten katsoimme, että työryhmän perustamiselle ei tällä hetkellä ole tarvetta. PONSIESITYS LIITTYEN ALOITTEESEEN KEHITYSVAMMAHUOLLON JA VAMMAISPALVELUN TOIMINNAN TEHOSTAMISESTA

11 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Vammaispalvelulain 7 mukaan vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia kehittäessään kunnan tulee ottaa huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat. Lisäksi sosiaalihuoltolain 12 mukaan kunnan tulee vammaisten henkilöiden olosuhteiden edistämiseksi toimia yhteistyössä eri viranomaisten, laitosten, vammaisjärjestöjen sekä muiden sellaisten yhteisöjen kanssa, joiden toiminta läheisesti liittyy vammaisten henkilöiden elinoloihin. Näihin pykäliin viitaten ehdotan työntekijöistä, asiakkaista tai heidän edustajistaan sekä mahdollisesti poliittisten ryhmien edustajista koostuvan määräaikaisen työryhmän perustamista. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa asiakasperheistä lähtevät tarpeet ja työntekijäresurssin riittävyys sekä asiakkaille suunnatun esitteen laatiminen, josta käyvät ilmi asiakkaille kuuluvat edut ja oikeudet sekä työntekijöiden velvollisuudet. Esitteestä tulee tehdä myös sähköinen versio, josta löytyvät eri etuisuuksien hakemista varten tarvittavien lomakkeiden linkit. Työryhmän tulee myös järjestää tarvittavaa koulutusta. Lisäksi työryhmän tulee suunnitella toimiva asiakaspalautejärjestelmä, jonka avulla voidaan olla luontevassa vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on saada aikaan asiakaslähtöistä ja asiakkaan tarpeisiin perustuvaa palvelua sekä pienentää selvästi olemassa olevaa asiakkaiden ja työntekijöiden välistä kuilua. Tämän myötä saadaan aikaan positiivista vuorovaikutusta ja molemminpuolista ymmärrystä, joka helpottaa sekä asiakasperheiden elämää että tekee työntekijöiden työn mielekkäämmäksi. Vastaukset Leni Pispalan ponsiesitykseen Ponnessa ehdotetaan työntekijöistä, asiakkaista tai heidän edustajistaan sekä mahdollisesti poliittisten ryhmien edustajista koostuvan määräaikaisen työryhmän perustamista, joka 1. kartoittaa asiakasperheistä lähtevät tarpeet Asiakasperheiden palvelujen ja tuen tarpeen selvittäminen on keskeinen osa sosiaalityöntekijän ja ohjaajan työtä. Palvelutarpeen arvio tehdään asiakkaan yksilöllisen elämän tarpeen mukaan. Asiakkaan toiveet, mielipiteet ja tarpeet huomioidaan ja lisäksi kuullaan asiakkaan omaisia ja läheisiä ja asiakkaan elämässä läheisesti toimivia yhteistyötahoja kuten terapeutteja, oppilaitosten,

12 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta työ- ja päivätoiminnan, asumisyksikön, terveydenhuollon henkilökuntaa. Työntekijät tiedottavat työssään tietoon tulleista epäkohdista eteenpäin ja ne huomioidaan kehittämistyössä. Vammaisneuvoston tarkoituksena on edistää yhteistoimintaa eri vammaisjärjestöjen, vammaisten henkilöiden ja kunnan viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden välillä. Vammaisjärjestöt/vammaiset henkilöt voivat tätä kautta nostaa esiin tarpeita ja näkökohtia, joiden avulla voidaan edistää vammaisten henkilöiden olosuhteita Voisiko vammaisneuvosto kuitenkin ottaa aktiivisen roolin asiakasperheiden yhteisten tarpeiden kartoittamisessa? 2. työntekijäresurssin riittävyys Vammaispalvelujen kaikissa tehtävissä on tällä hetkellä pätevä työntekijä. Vammaispalveluissa on käytettävissä lakimies, joka on perehtynyt vammaispalvelulakiin ja käytäntöihin. Hän käy kerran kuukaudessa palaverissa ja hän on myös vastaa kysymyksiin sähköpostitse sekä on tavattavissa puhelimitse. Kesän 2016 aikana palkataan sosiaalipalveluihin toinen sosiaalityön johtaja, jolloin vanhus- ja vammaispalvelut saavat oman sosiaalityön johtajan työnsä tueksi. Vuoden 2017 alusta vammaispalveluihin siirretään toimistosihteeri, jonka on katsottu antavan sosiaalityöntekijöille sekä sosiaaliohjaajille 25 % lisää työaikaa palvelutarpeen kartoittamiseen, päätöksentekoon, asiakasverkostopalavereihin ym. 3. asiakkaille suunnatun esitteen laatiminen, josta käyvät ilmi asiakkaille kuuluvat edut ja oikeudet sekä työntekijöiden velvollisuudet. Vammaispalveluopas on päivitetty ja se on menossa painoon kesällä. Tämä opas julkaistaan myös kunnan sivuilla. Oppaaseen on koottu kaikki kunnan palvelut vammaispalvelujen asiakkaille. Oppaassa on linkit palveluntuottajien sivuille. Opas noudattaa samaa rakennetta kuin vanhuspalveluiden opas, sillä moni käyttäjä tarvitsee näitä kumpaakin.

13 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta sähköinen esiteversio, josta löytyvät eri etuisuuksien hakemista varten tarvittavien lomakkeiden linkit Kunnan nettisivuja uudistetaan. Tarvittaviin kohtiin laitetaan linkit etuuksien lomakkeisiin, lakipykäliin ja mm. yhteistyötahoihin. 5. tarvittavan koulutuksen järjestäminen Kunnan työntekijöitä kannustetaan pitämään ammattitaitoa yllä osallistumalla koulutuksiin määrärahojen puitteissa. He myös itse etsivät sopivia koulutuksia kuntaliiton ja yhteistyötahojen sivustoilta. 6. toimivan asiakaspalautejärjestelmä luominen Asiakaspalautejärjestelmää on pyritty saamaan koko kunnan alueelle vuonna keskushallinnon toimesta, jota olisi voinut soveltaa myös sosiaalipalveluiden toimialueella. Jotta asiakaspalautejärjestelmä olisi ollut toimiva, olisi siihen tullut jonkun vastata toimialalla. Asiakaspalautejärjestelmään varattu raha ylitti siihen varatun rahan moninkertaisesti ja sitä ei hankittu. Avoin palautejärjestelmälomake on ollut käytössä. Tähän järjestelmään tuli epäasiallista palautetta ja tämä sivu on jouduttu sulkemaan. Sähköisen palautteen määrä on ollut suhteellisen pieni.tällä hetkellä voi palautetta voi antaa suoraan työntekijöille postitse, sähköpostitse tai puhelimitse. Sähköpostia asiakkaat lähettelevät omalla vastuullaan. Sosiaalitoimiston asiakkaat voivat lähettää kirjeet ym. Nurmijärven kunta sosiaalitoimisto PL Nurmijärvi tai Nurmijärven kunta sosiaalitoimisto Kiljavantie Kiljava tai Nurmijärven kunnan kirjaamoon osoitteella Nurmijärven kunta,

14 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kirjaamo, PL 37, Nurmijärvi tai sähköpostilla Lopuksi Vammaispalvelujen kehittämistyö ovat hyvässä vauhdissa ja pätevien työntekijöiden saaminen kuntaan on tuonut pyysyvyyttä ja jatkuvuutta työlle, joka näkyy toivottavasti myös kuntalaisille palvelun parantumisena. Vammaispalveluita ei ole kehitetty moneen vuoteen ja vuonna 2015 on aloitettu kehittämistyö kestää vielä pitkään. Kehittäminen on hidasta, koska niin moneen asiaan tulee perehtyä kehittämisen yhteydessä ja jokainen asia tulee tarkastella uudestaan. Uusi vanhus- ja vammaispalvelujen sosiaalityön johtaja on lisäresurssi tässä asiassa niin kuin myös kunnan sisäisenä siirtona tuleva vammaispalvelujen toimistosihteeri. Kaikki ponnessa esitetyt ajatukset tullaan huomioimaan jatkossa, kun asioita kehitetään. Esitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy tehdyn lisäselvityksen todeten, että aloite ei aiheuta jatkotoimenpiteitä ja lähettää sen edelleen kunnanhallituksen sekä kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Lisätietoja: Nina Tommola va. sosiaalipalvelupäällikkö puh Päätös: Esitys hyväksyttin.

15 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kuntalaisaloite vammaispalvelulain mukaisten kyytien ennakkotilauspakon poistamisesta SOSTER 33 Nurmijärven kunnan vammaisneuvoston vammaisia edustavat jäsenet ja varajäsenet esittävät, että vammaispalvelulain nojalla tilattavien kyytien (VPL-kyytien) tilaamista helpotetaan niin, että niitä ei tarvitse enää tilata vähintään 90 minuuttia ennen lähtöaikaa. Ennakkotilauspakko heikentää oleellisesti vammaisten mahdollisuuksia käyttää hyväkseen kuljetuspalvelua, eikä vammaispalvelulain tarkoitus poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä tältä osin toteudu. Ennakkotilauspakkoa ei sovelleta missään naapurikunnassa, eikä sitä ole Nurmijärven käyttäjille millään tavoin perusteltu. Vammaisneuvosto esittää, että Nurmijärvellä siirrytään samanlaiseen käytäntöön kuin naapurikunnissa ja että taksin voi tilata ilman ennakkotilauspakkoa. Mikäli kuitenkin tämä katsotaan tarpeelliseksi esimerkiksi säätösyistä, määritellään ennakkotilaus mahdollisemman lyhyeksi ja esitetään selkeät perustelut ja käyttäjille annetaan läpinäkyvästi tietoa siitä, millaisia rahamääräisiä ja mahdollisia muita hyötyjä ennakkotilausajalla tavoitellaan ja kuinka niissä onnistutaan. Olisi toive ainakin paluukyytien osalta saada heti -tilausmahdollisuus (sähköposti ) Sähköpostilisäyksessä kuntalaisaloitteeseen kirjoitetaan, että paluukyytien osalta etukäteistilaus on hankala. Jos tilaisuus (kuten perhejuhla, kulttuuritapahtuma, kotiutuminen tilausajobussista) päättyy ennakoitua aikaisemmin tai jos olisi jokin muu pakottava syy lähteä tilaisuudesta aikaisemmin pois, ei taksia voi saada 90 minuuttia aikaisemmin. Tämän takia olisi toive ainakin paluukyytien osalta saada heti -tilausmahdollisuus. Sopimusasiaa Nurmijärven kunnalla on sopimus VPL- ja SHL - matkojen välitys-, kuljetus- ja laskutuspalveluista Lähitaksi Oy:n kanssa alkaen ja sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Kilpailutuksen yhteydessä VPL- ja SHL- kuljetusten tarjouspyynnössä oli yhtenä kriteerinä palveluntuottajalle ollut, että matkojen välityspalvelu mahdollistaa samanreittisten tai lähes samanreittisten matkojen yhdistelyn. Yhdistelyä käytetään aina kun se reittien aikataulujen osalta on mahdollista ja järkevää. Tässä yhteydessä on kunnassa määritelty uudestaan, että matkoja yhdistellään päivätyssä sosiaalihuoltolain mukaisissa kuljetuspalveluohjeissa ohjeena oli myös, että Keskus pyrkii järjestämään matkat niin, että samaan aikaan ja samaan suuntaan matkustavat VPL- tai SHL- matkustajat kulkevat yhteisellä autolla.

16 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Lähitaksi on sitoutunut toimittamaan Nurmijärven kunnan kuljetuspalveluasiakkaille 7 hissillistä autoa, 4 luiska-autoa ja 30 normitaksia. Mikäli taksit eivät kahden minuutin sisällä vastaa, lähtee keskus hakemaan kaikkia autoja, joita on lähitaksilla Ennakkotilausta tarvitaan kyytien yhdistelemiseen Lähitaksin taksikeskus yhdistelee matkoja mahdollisuuksien mukaan. Matkojen yhdistely tarkoittaa sitä, että samaan aikaan ja samaan suuntaan matkustavat asiakkaat ohjataan samaan autoon. Matkojen yhdistelyssä sekä muissa tilauksissa tarvitaan ennakkotilausaika 90 minuuttia auton saamisen varmistamiseksi. Matkan alkamisesta voidaan neuvotella ja sen alkamisajankohtaa voidaan siirtää 35 minuutilla. Yhdistely onnistuu lähinnä silloin, kun asiakkaat ovat lähdössä samasta kohteesta ja menevät samaan kohteeseen, kuten järjestöjen tilaisuuksiin. Ennakkotilauspakon perusteena on taksien yhdistelyn tavoittelu sekä taksien saamisen varmistaminen. Vammaisneuvoston selvityksen mukaan (sekä Caj Rautelin Lähitaksista) naapurikuntien Espoon, Vantaan, Tuusulan, Hyvinkään ja Vihdin vammaisyhdistyksistä kerätyn tiedon mukaan missään näistä kunnista ei ole käytössä VPL- kyytien ennakkotilausaikaa. Näissä kunnissa /kaupungeissa taksi tilataan Lähitaksi keskuksesta ja tilaaja saa sen yhtä välittömästi kuin muukin taksin tilaaja. Näissä kunnissa/kaupungeissa ei myöskään ole yhdistelyä, jolloin suoratilaus on mahdollinen. Heillä normaali ennakkotilaus on mahdollinen ja siinä sääntönä on 30 min ennakkotilaus, kuten kaikilla muilla ennakkoon tilattaessa. Nurmijärven tilanne matkojen yhdistelyssä Lähitaksi oy:n mukaan vammaispalvelulain mukaisten matkojen yhdistelyä on tehty vähän Nurmijärven kunnassa. Kyytien osalta yhdistely on huomattavan vaikeata, koska lähtöaika ja paikka sekä kohde vaihtelevat sattumanvaraisesti. Esim. Kela-kyydeissä yhdistely jo onnistuu, kun kohde tai lähtöpaikka on sama ja ajatkin suunnilleen samat. Näin päästään 10 20% yhdistelyyn. Nurmijärven matkojen yhdistelyn osalta Lähitaksin Caj Rautelin uskoo, että parhaassakin tapauksessa päästään ainoastaan muutamaan prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että 100 ajetusta kyydistä ainoastaan 2-3 % voidaan yhdistellä. Tällä hetkellä 38 % kuljetustilauksista ei mene tilauskeskuksen kautta, vaikka ainoastaan 10 %:lla asiakkaista on vakiotaksioikeus. Tällöin ei 38 % tilauksista yhdistäminen luonnollisestikaan onnistu. Lähitaksilla on olemassa tekniset valmiudet matkojen yhdistämiseen. Lähitaksin Caj Rautelin mukaan inva-kuljetuksista ennakkotilauskäytäntöä ei voi poistaa, koska inva-autoja on vähän

17 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta suhteessa muihin autoihin. Invataksien ennakkotilauksen on säilyttävä 90 minuutissa sekä lähtö- että paluukuljetuksissa, jotta auton saatavuus voidaan taata. Monet reklamaatiot ovat koskeneet sitä, että vaikka invataksi olisi tilattu useita päiviä ennen tilattua matkaa, inva-autoa ei ole kuitenkaan saatu. Taloudellinen vaikutus Matkojen omavastuuosuuden suuruus määräytyy matkan pituuden mukaan. Kalleimmat omavastuut ovat olleet 15,50 euroa, 17,30 euroa ja 20,40 euroa (kilometrit km ja kokonaishinta euroa). Pääsääntöisesti omavastuut ovat 3,30 11,80 euron välillä. Yhdistetyissä matkoissa on hankaluutena se, että Likuma-järjestelmä ei osaa matkojen yhdistelyssä jakaa omavastuuosuutta kyytiläisten kesken oikeudenmukaisesti, koska auto joutuu usein kiertelemään jonkin verran ja tällöin tämä ei motivoi asiakkaita matkustamaan yhdessä. Likuma-järjestelmästä otettua tilastotietoa Lähitaksin kuljetuksista: Tammi-toukokuu 2016 SHL VPL YHTEENSÄ Asiointimatkat Työ / opiskelumatkat Kustannukset / asiointimatkat Kustannukset / työ- ja opiskelumatkat Asiointimatkojen vuosikustannus kunnan osalta arvioidaan olevan tänä vuonna noin euroa. Omavastuun osuus on ollut noin 12 % kunnan osuudesta. Mikäli matkoja saataisiin yhdisteltyä 2 3 %, vähenisi kustannukset euroa. Toisaalta omavastuun poistaminen yhdistellyistä matkoista lisäisi kunnan kustannusta euroa. Yhteenveto ja päätelmiä Vammaisneuvoston selvityksen perusteella, ennakkotilauspakko aiheuttaa vammaispalvelun kuljetusasiakkaille monia vaikeuksia ja hankaluuksia enemmänkin kotiinpäin palaavissa matkoissa. Tällöin kun ei voi täysin tietää, milloin esim. tilaisuus tai kokous päättyy ja kotiin paluu toteuttaa kotoa käsin, koska matkat suunnitellaan

18 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta etukäteen ja ajat ovat tiedossa. Jos ennakkotilauspakko poistettaisiin, Nurmijärvellä normaalin taksin saanti ei olisi ongelma VPL- ja SHL - kyydeissäkään. Taksi tulee yhtä nopeasti kuin taksi muutoinkin, mutta Inva-auton kohdalla voi joissain tilanteissa tulla verran ja siksi Inva-auto tuleekin tilata aina ennakkoon. Ennakkotilauspakko on ollut Nurmijärvellä käytössä Lähitaksin kanssa jo pidempään, mutta yhdistelyä ei ole paljoakaan tehty. Taloudellinen vaikutus on yhdistetyissä kyydeissä vähäinen. Jos takseja yhdisteltäisiin ja näistä kyydeistä kunta maksaisi omavastuuosuuden, tulisi kunnalle säästöjä näistä kuljetuksista euroa vuoden aikana. Kuitenkin yhdistelyt ovat olleet vähäisiä ja tällä hetkellä säästöä ei ole nimeksikään tullut. Esitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että taksin ennakkotilauspakko poistetaan VPL - matkoista sekä SHLmatkoista ja taksin voi tilata suoratilauksena eli 30 minuutin ennakkotilauksena. Inva-auton ennakkotilauspakko kuitenkin säilyy 90 minuutissa. Matkojen yhdistelyn lisääntymiseksi yhdistetystä matkasta ei muodostu asiakkaalle omavastuuosuutta. Lisätietoja: Nina Tommola, sosiaalipalvelupäällikkö va. puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

19 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Aiesopimus yhteistyöstä Hetki -projektissa ja Mennään yhdessä -projektissa Rinnekoti-säätiön ja Nurmijärven kunnan vammaispalvelun välillä vuosille SOSTER 34 Aiesopimus yhteistyöstä Hetki- projektissa ja Mennään yhdessä - projektissa Rinnekoti-säätiön ja Nurmijärven kunnan vammaispalvelun välillä vuosille Molemmissa kehittämisprojekteissa on kyseessä yhteistyö, jossa Nurmijärven vammaispalvelun sosiaalityöntekijät ja ohjaajat sitoutuvat kertomaan asiakkailleen Mennään yhdessä - ja Hetki-projektien mahdollisuuksista, mikäli Raha-automaattiyhdistys myöntää niihin rahoituksen ja projektit käynnistyvät vuoden 2017 alusta. Klaukkala-Lepsämän SPR kouluttaa vapaaehtoisia Mennään yhdessä projektin toimintaan. Hetki-projektissa on yhteistyökumppaneina ovat Jyväskylän ja Turun yliopiston Vaativan erityisen tuen tutkimusryhmä. Molemmissa projekteissa on mukana Helsingin yliopisto antamassa arviointi- ja tutkimusapua, ja sillä on tarkoituksena osoittaa toimintojen vaikuttavuutta projektien päätyttyä. Hetki-projekti Hetki-projekti on suunnattu kehitysvammaisten lasten perheille. Kehittämisprojektin tavoitteena on lisätä kehitysvammaisten lasten perheiden voimavaroja ja vähentää vanhempien stressiä, joka aiheutuu kehitysvammaisen lapsen käytöshaasteista. Projektissa kehitetään Hetki-ryhmämallia toimintatutkimuksena siten, että vapaaehtoisia perheitä kutsutaan mukaan kuuteen vertaisryhmään, joihin kuhunkin kuuluu tutustuminen kotikäyntinä perheen tilanteeseen sekä kahdeksan ohjattua ryhmäkertaa. Ensimmäistä ryhmää varten kootaan ryhmämateriaali olemassa olevista, muille kohderyhmille suunnatuista ryhmäkuntoutus- ja perhekoulukokonaisuuksista pohjautuen Jyväskylän perheneuvolan kehittämään Vanhempana vahvemmaksi materiaaliin. Hetki-ryhmämallia täydennetään kehitysvammatietoudella ja erityisesti kehitysvammaisten lasten yksilölliset voimavarat ja käyttäytymisen erityispiirteet tunnistaen. Jokaisen Hetki-ryhmäkokonaisuuden jälkeen arvioidaan ryhmän toimivuus ja saatu palaute ja uusi ryhmäkokonaisuus aloitetaan kokeilevan kehittämisen menetelmällä edelliseltä sykliltä saadun palautteen pohjalta. Projektin päätteeksi valmistuu matalan kynnyksen toimintamalli käyttöön otettavaksi opasmateriaaleineen. Mennään yhdessä projekti Mennään yhdessä - projekti on suunnattu kehitysvammaisille. Kehittämisprojektin tavoitteena on vähentää kehitysvammaisten henkilöiden kokemuksia yksinäisyydestä ja lisätä heille mielekkäitä vapaa-ajanviettotapoja. Projektissa kartoitetaan henkilöiden lähiyhteisöistä löytyviä harrastusmahdollisuuksia heidän yksilöllisten

20 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta toiveidensa perusteella. Osallistumista näihin toimintoihin mahdollistetaan vapaaehtoistoimijoiden avulla. Vapaaehtoisia toimijoita rekrytoidaan useiden yhteistyökumppaneiden avulla ja vapaaehtoistoimijoille tarjotaan koulutusta ja tukea kehitysvammaisen henkilöiden kohtaamiseen ja heidän kanssaan toimimiseen. Toiminta suunnitellaan alusta asti niin, että sen olisi mahdollista jatkua myös projektin päätyttyä. Sosiaalityöntekijät ja ohjaajat tiedottavat asiakkaitaan Nurmijärven kunnan vammaispalvelun työntekijät pitävät tärkeänä perheen voimavaroja tukevan ja ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä kehitysvammaisten lasten perheiden tueksi. Sosiaalityöntekijät - ja ohjaajat tiedottavat asiakasperheilleen mahdollisuudesta osallistua tarjolla oleviin Hetki-ryhmiin. Työntekijät näkevät positiivisena asiana uusien mahdollisuuksien tarjoamista kehitysvammaisten ihmisten vapaa-ajantoimintojen aktivoimiseksi. Työntekijät tiedottavat asiakkailleen mahdollisuudesta osallistua Mennään yhdessä - projektiin, jotta heidän vapaa-aikansa saisi lisää mielekkyyttä. Sosiaalityöntekijät ja ohjaajat lähtevät mielellään kehittämisprojekteihin mukaan kehitysvammaisten elämän mielekkyyden parantamiseksi. Aiesopimus on allekirjoitettu kunnassa jo , koska Rinnekoti-säätiön tuli jättää rahoitushakemukset toukokuun loppuun mennessä Raha-automaattiyhdistykselle ja asia oli siten kiireellinen. Rinnekoti-säätiön mukaan Kuntatahojen myöntävillä lausunnoilla voi olla tärkeä merkitys yleishyödyllisen rahoituksen myöntämisperusteena. Rinnekoti-Säätiö hakee rahoitusta projektiin vuosille Projekteihin osallistuminen ei aiheuta taloudellisia vaikutuksia kunnalle. Esitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy vammaispalvelun ja Rinnekoti-säätiön yhteistyön Hetki - ja Mennään yhdessä projekteissa, mikäli Rinnekoti-säätiö saa RAY:n rahoituksen vuosille Lisätietoja: Nina Tommola, va. sosiaalipalvelupäällikkö puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

21 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastine valtuuston ponteen SOSTER 35 Käsitellessään Nurmijärven perhetukikeskuksen hankesuunnitelmaa. Valtuusto hyväksyi seuraavan ponnen: Kunnanhallitus tekee valtuustolle mahdollisimman pian selvityksen vaihtoehtoisen palvelun tuottamistavan kustannuksista. Nurmijärven perhetukikeskushankkeen vaiheet Nurmijärven kunnassa tuli v ajankohtaiseksi selvittää oman perhetukikeskuksen perustamista, koska Nikinharjun kuntayhtymä esitti jäsenkunnille joulukuussa 2010 kuntayhtymän toiminnan lakkauttamista. Nikinharjun toiminta päättyi kesäkuussa Näin ollen Nurmijärven kunnalta poistui lastensuojelun vastaanotto-, arviointi- ja perhekuntoutusyksikkö. Valtuusto päätti sijoittaa perhetukikeskuksen Kiljavan Sairaala Oy:n tiloihin ja asia huomioitiin talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Kunnanhallitukselle jaettiin sisäisen valvonnan raportti Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu-lastensuojelu, , jossa todettiin perhetukikeskuksen perusteltu tarve kustannusmielessä. Perhetukikeskus omana toimintana takaa lisäksi parhaat mahdollisuudet: hoitaa perheitä erilaisissa akuuteissa ja ei-akuuteissa tilanteissa, arvioida palvelu- ja hoitotarvetta rauhassa, välttäen näin tarpeettomat pitkäaikaiset sijoitukset, huolehtia siitä, että perheet voivat mahdollisuuksien mukaan jatkaa omassa ympäristössään avopalveluiden tukemana. Hanke Kiljava Oy:n tiloihin jouduttiin lopettamaan museoviraston lausunnon ja hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen, jonka jälkeen hankesuunnitelma päivitettiin ja perhetukikeskusta suunniteltiin kirkonkylälle joko Alhonniittuun kiinteistön yhteyteen tai Toreeninmäkeen vuokrakohteena. Kunnanjohtaja tilasi huhtikuusssa 2015 ulkopuolisen arvion Inspira Oy:lta perhetukikeskuksen hankesuunnitelmasta. Raportin mukaan hanke sisälsi useita toiminnallisia riskejä, jotka liittyivät lastensuojelulainsäädännön muutoksiin ja perhekuntoutuksen toimintamallien muutoksiin muun muassa kotiin tapahtuvan perhetyön lisääntymiseen, perhekuntoutusyksikön käyttöasteeseen ja henkilöstön joustavaan käyttöön sekä lastensuojelun yksityisten palvelujen tarjonnan lisääntymiseen. Selvitykseen sisältyneet laskentaoletukset hankkeen taloudellisesta kannattavauudesta eivät antaneet selviä tuloksia perustella hankkeen kannattavuutta lastensuojelun nopeasti

22 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta muuttuvassa toimintaympäristössä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamishankkeen valmistelusta johtuen kunnan oli myös perusteltua vakavasti harkita ja mahdollisuuksien mukaan lykätä kaikkia talousarvioon sisältyviä sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilojen uusinvestointeja. Perhetukikeskusinvestointi oli merkittävä talonrakennusinvestointi ja tässä tilanteessa uuden toimitilan rakentaminen ei ollut perusteltua. Valtuusto päätti, ettei Nurmijärven perhetukikeskuksen hankesuunnitelmaa hyväksytä. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen edellytettiin valmistelevan uuden toimintamallin tehostetulle perhetyölle siten, että lastensuojelulliset tehtävät voidaan hoitaa tehokkaasti ja taloudellisesti lisäämällä avoimen perhetyön ja lastensuojelun resursseja, yksityistä palveluntuotantoa sekä hyödyntämällä kunnan ja kuntakonsernin tiloja. Talousarviossa vuodelle 2016 valtuuston päätti perustaa kolme uutta perheohjaajan vakanssia tehostettuun perhetyöhön. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastaus valtuuston ponsiesitykseen Tässä vastauksessa valtuuston hyväksymään ponteen esitetään, miten lastensuojelun vastaanotto- ja arviointipalvelut sekä perhekuntoutus on järjestetty, niiden kustannukset sekä avopalveluina järjestettyjen lastensuojelupalveluiden kustannukset omassa tuotannossa ja ostopalveluissa. Lastensuojelun kodin ulkopuoliset sijoituspalvelut ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta kilpailutuksen perusteella paitsi perhehoito, joka tuotetaan seudullisessa perhehoidon erityisyksikkö Pihlajassa. Lastensuojelun avohuollon palveluita tuotetaan Perhetukikeskus Koiramäessä, mutta myös ostetaan yksityisitä palveluntuottajilta kilpailutuksen perusteella. Perhetukikeskus Koiramäki tuottaa tehostettua perhetyötä, avoperhekuntoutusta sekä arviointipalveluja. Käsitteet Avohuollon asiakas: lapsi asuu omassa kodissaan ja saa tukitoimia kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Sijaishuollon asiakas: lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Jälkihuollon asiakas: huostaanoton ja 6 kk kestäneen avohuollon sijoituksen jälkeen lapsella/nuorella on oikeus avohuollon tukeen 21 ikävuoteen asti. Tehostettu perhetyö: intensiivinen tuki perheiden kotiin niinä aikona, kun tuen tarvetta on.

23 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Avoperhekuntoutus: kuntouttavaa työskentelyä terapeuttisin menetelmin. Ympärivuorokautinen perhekuntoutus: lapsi on sijoitettuna yhdessä vanhempansa kanssa perhekuntoutusyksikköön. Lastensuojelun asiakkaat vuonna 2015 Tässä vastineessa käytetään vuoden 2015 asiakas- ja euromääriä (TP/2015) Lastensuojelun asiakkaita vuoden 2015 aikana yhteensä 447 lasta, joista avo-ja jälkihuollon asiakkaana oli 355 lasta vuoden aikana sijoitettuina oli 92 lasta uusia sijoituksia oli 30 lasta, joista: 4 vanhempineen perhekuntoutuksessa 5 ammatillisessa perhekodissa laitoksessa 16 perhehoidossa 5 Taulukko 1. Lastensuojelun asiakkaat ikäryhmittän vuonna 2015 Ikä Sijoitetut Avohuolto Jälkihuolto 0-2 v v v v v v Yhteensä Perhetukikeskus Koiramäen toiminnan esittely Vuonna 2015 Perhetukikeskus Koiramäessä on työskennellyt koko vuoden 4 lastensuojelun erityistyöntekijää ja perhetukikeskuksen johtaja. Syyskuun alussa 2015 perhetukikeskukseen siirtyi perhetyöstä neljä perheohjaajaa (lastensuojelun perhetyöntekijät) kehittämään tehostettua perhetyötä. Valtuuston päätöksen mukaisesti perhetukikeskukseen saatiin lukien 3 uutta tehostetun perhetyön perheohjaajaa ja sisäisin järjestelyin 1 perheohjaaja. Näin ollen huhtikuusta 2016 lukien Perhetukikeskus Koiramäen henkilöstö koostuu: 4 lastensuojelun erityistyöntekijästä, avoperhekuntoutus 8 tehostetun perhetyön perheohjaajasta 1 esimiehestä, sosiaalityön johtaja/lastensuojelu

24 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Alunperin Perhetukikeskus Koiramäki sijaitsi Pratikankujalla, josta se joutui muuttamaan syksyllä 2014 Alhonniittuun sisäilmaongelmien vuoksi. Marraskuussa 2015 henkilökunta joutui siirtymään vesivahingon ja sisäilmaongelmien vuoksi Aleksis Kiventielle, jossa Perhetukikeskus Koiramäki toimii tällä hetkellä. Alhonniitussa perhetukikeskuksen irtaimisto altistui kosteudelle, osasta irtaimistoa jouduttiin luopumaan ja osa homepuhdistettiin. Perhetukikeskus toimi minimillä usean kuukaudena ajan tilaongelmien vuoksi. Huhtikuussa 2016 perhetukikeskuksen toiminta on saatu uudelleen pyörimään täydellä teholla. Perhetukikeskus Koiramäki muuttaa valtion virastotalon 1-kerrokseen, kun saneerausremontti on valmis tammikuussa Perhetukikeskukse tuottaman palvelun kustannustarkastelu Perhetukikeskus Koiramäki tuottaa avoperhekuntoutusta, arviointipalveluja ja tehostettua perhetyötä lastensuojelun asiakasperheiden tarpeisiin. Yksikön käyttösuunnitelmaa ei ole jaettu palvelukohtaiseksi, vaan käsittää koko yksikön toimintakulut (ks. taulukko 2.) Perhetukikeskus Koiramäki tuottaa tällä hetkellä puolet lastensuojelun asiakasperheiden tukipalveluista. Tehostetussa perhetyössä on 4 työparia ja avoperhekuntoutuksessa 2 työparia. Arvioitu tuntimäärä, jonka yksi työpari tuottaa on 50 h/kk. Taulukko 2. Perhetukikeskus Koiramäen toimintakulut tiliryhmittäin ja katetasolla (KS2016). tiliryhmä KS2016 % osuus toimintakatteesta TOIMINTATUOTOT 0 0 % myyntituotot 0 0 % TOIMINTAKULUT % henkilöstökulut ,3 % palvelujen ostot ,5 % aineet, tarvikkeet, tavarat ,7 % muut toimintakulut ,5 % TOIMINTAKATE % Avohuollon tukipalvelujen kustannustarkastelu Lastensuojelun avohuollon tukipalveluina ostetaan ammatillista tukihenkilötyötä sekä tehostettua perhetyötä. Ostopalveluja on hankittu

25 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta ensisijaisesti jälkihuoltonuorten tukipalveluina, mutta myös avohuollon asiakkaille, kun lapsen ja perheen tilanteessa on tarvittu intensiivistä tukea iltaan ja viikonloppuun. Avohuollon ostopalvelut ovat kilpailutettuja ja hyväksyttyjä palveluntuottajia on 44. Tehostetun perhetyön (2 työntekijää) tuntihinnat vaihtelevat 62,50 291,60 euron välillä. Taulukossa 3. esitetään vertailukululaskelma-arvio siitä, mikä vaikutus olisi sillä, jos kunta ostaisikin kaikki tapaamiset ostopalveluna, eikä omaa perhetukikeskus Koiramäen avotoimintaa olisi lainkaan. Nykyinen toimintamalli tarkoittaa sitä, että nykyinen perhetukikeskus on olemassa ja ostamme osan palveluista ostopalveluna. Ostopalvelun tuntihintana on käytetty tapaamisen keskiarvohintaa 117 /h (kaksi työntekijää) ja nykyisessä toimintamallissa vuoden 2016 katetta. Taulukko 3. Lastensuojelun avohuollon tukipalvelut ostopalveluina. avohuolto tilanne 1: nykyinen toimintamalli (oma toiminta+ ostopalvelut) tilanne 2: kaikki palvelut tuotettaisiin ostopalveluna Perhetukikeskus tuottamat tunnit Koiramäki h Palveluntuottajilta ostetut tunnit h h Tunnit yhteensä Kustannukset ( ) h , josta ostopalvelujen osuus Esimerkkilaskelman mukaan kulut kasvaisivat n euroa (29,5 %) vuodessa, jos palvelut tuotettaisiin kokonaan ostopalveluna. Ostopalveluna hankittavien sijoituspalveluiden kustannustarkastelu Oheisissa taulukoissa (taulukot 4-5) on esitetty lasten kodin ulkopuoliset sijoitukset sijoituspaikan mukaan sekä kustannukset erikseen seuraavasti jaoteltuna: uudet, vuonna 2015 alkaneet sijoitukset sekä kaikki sijoitukset. Eniten uusia sijoituksia ohjautuu laitoksiin johtuen nuorisoikäisten sijoituksista. Perhehoidon osuus kasvaa pitempiaikaisissa sijoituksissa, koska perhehoitoon sijoitetaan pienempiä lapsia, joista monen kohdalla sijoitus on pitkäkestoinen johtuen vanhempien tilanteesta. Ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen käyttö on jäänyt vähäiseksi johtuen paikkojen puutteesta ja etäisyydestä. Vuoden 2015 aikana perhekuntoutuksessa oli 4 lasta vanhempineen, joista yhden lapsen tilanne päätyi huostaanottoon.

26 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Taulukko 4. Uudet vuoden 2015 aikana alkaneet sijoitukset sijoituspaikan mukaan. Hoitovuorokaudet Kustannukset ( ) perhehoito ammatillinen perhekoti laitos ympärivuorokautinen perhekuntoutus 158 yhteensä Taulukko 5. Kaikki sijoitukset vuoden 2015 aikana sijoituspaikan mukaan. Hoitovuorokaudet Palvelujen ostot ( ) perhehoito ammatillinen perhekoti laitos yhteensä Lastensuojelun laitoshoidon hoitovuorokaudet vuosina Lasten sijoituksissa laitoshoito on kasvanut, johtuen nuorisoikäisten sijoitusten määrästä sekä nuorten sijoitusten pitkittymisestä. Yksityisessä palvelutarjonnassa ei ole vastaanotto- ja arviointityöhön keskittyviä lastensuojeluyksikköjä vaan nuoret sijoitetaan pitkäaikaishoitoa antaviin laitoksiin. Kun nuoret sijoitetaan kriisitilanteissa ilman riittävää arviointia riskinä on ohjautuminen vääriin sijoituspaikkoihin, jolloin sijoituspaikkaa joudutaan vaihtamaan jopa useamman kerran.

27 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Taulukosta 6. selviää, että laitoshoidon hoitovuorokausien määrä on lisääntynyt vuodesta 2014 vuoteen 2015 nähden n. 6 % ja vuodesta 2015 vuoteen 2016 hoitovuorokausien ennustetaan lisääntyvän n. 11 %. Taulukko 6. Laitoshoidon vuorokaudet hoitovuorokaudet kasvu/vrk kasvu % ed. vuoteen nähden + 6,4 % + 10,9 % Tämä kasvu on selvästi suurempaa kuin mitä Inspira Oy esitti omassa arviointiraportissaan (perhetukikeskuksen hankesuunnitelman arviointiraportti ). Heidän skenaario 0:ssa, jossa arvioitiin tilannetta ettei ympärivuorokautista perhetukikeskusinvestointia tehdä, laitoshoidon tarpeen oletettiin kasvavan vain 2 % vuodessa. Skenaario 0 : Perhetukikeskus-investointia ei tehdä -Laitoshoidon sijoitusvuorokaudet eivät muutu -Laitoshoidon tarve kasvaa arviolta 2,0 % vuodessa - Skenaariokuvaa tilannetta jossa ei tehdä muutoksia nykytilanteeseen Yhteenvetoa Perhetukikeskus Koiramäen tehostetulla perhetyöllä ja avoperhe-kuntoutuksella tuetaan lastensuojelun asiakasperheitä intensiivisen ja kuntouttavan tuen muodoilla siten, että lapsi voisi asua kotonaan vaikeuksista huolimatta. Perhetukikeskus Koiramäen toiminta on käynnistynyt täydellä teholla huhtikuussa 2016, joten vaikutuksia lastensuojelupalveluiden kustannuksiin on vielä aikaista arvioida. Nurmijärven lastensuojelun haasteena on edelleen ympärivuorokautisten vastaanotto- ja arviointipalvelujen puute omassa kunnassa. Kiireellisissä sijoitustilanteissa paikka etsitään kilpailutuslistoilta ja otetaan mistä saadaan. Koska sijioitettavat lapset ovat kouluikäisiä, se tarkoittaa koulun vaihtoa sijoituspaikkakunnalle, jolloin sijoitukset määrittyvät enempi lukukausien kuin sijoitustarpeen mukaan. Laitoshoidon kustannukset ovat nousseet koska sijoitukset painottuvat nuorisoikäisiin. Myös jälkihuollon kustannukset ovat kasvaneet, koska jo 6 kk mittainen avohuollon sijoitus oikeuttaa lapsen jälkihuoltona annettavaan avohuollon tukeen 21 ikävuoteen asti.

28 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Yksityisessä palvelutarjonnassa ei ole vastaanotto- ja arviointityöhön keskittyviä lastensuojeluyksikköjä. Kunnissa on perustettu omia vastaanotto- ja arviointiyksikköjä (mm. Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää) lastensuojelun tarpeisiin. Kunnat eivät myy vastaanotto- ja arviointityötä naapurikunnille koska tarvitsevat palvelut omiin tarpeisiinsa. Lastensuojelulliset ongelmat ovat nykypäivänä moninaisia; vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat usein pienempien lasten sijoitusten taustalla, mutta nuorisoikäisten kohdalla pulmana on useimmmiten perheen vuorovaikutussuhteet ja näistä johtuvat ristiriidat. Perhesysteemistä ja vuorovaikutussuhteista johtuvia ongelmia ei voida korjata erottamalla nuori vanhemmistaan vaan koko perhe tulee hoitaa yhdessä. Mikäli kodin ulkopuolista sijoitusta tarvitaan tilanteen rauhoittamiseksi, niin sijoituksen tulisi olla lyhytkestoinen ja koko perheen tukeminen tulisi aloittaa välittömästi. Yksityisissä lastensuojeluyksiköissä perheiden kanssa tehtävä työ on vähäistä. Perheiden tukeminen ja kuntouttaminen jää kunnan lastensuojelun tehtäväksi ja mikäli lapsen sijoituspaikka on etäällä niin käytännössä intensiivinen työ lapsen ja vanhempien kanssa on mahdotonta. Ympärivuorokautisen perhetukikeskuksen kustannukseksi arvioitiin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Omaan perhetukikeskukseen olisi voitu sijoittaa kaikki vuonna 2015 vastaanotto- ja arviointityötä tarvinneet lapset ja nuoret (30). Kustannukset olivat vuonna 2015: - lastensuojelun avohuollon ostopalveluissa (taulukko 3.) - uusista sijoituksista (taulukko 4.) - sijaishuollossa (taulukko 5.) Oman ympärivuorokautisen perhetukikeskuksen ensijaisena tavoitteena oli arvioida lapsen ja nuoren tilanne omassa kunnassa, jolloin olisi voitu ehkäistä pitempiaikaiseen sijaishuoltoon ajautumista. Taulokossa 7. on osoitettu kuinka paljon hoitovuorokausia olisi omaan perhetukikeskukseen ohjautunut vuonna 2015 (uudet sijoitukset). Kuitenkin kustannushyöty olisi muodostunut ensisijaisesti siitä, että ympärivuorokautisella vastaanotto- ja arviointityöllä omassa kunnassa olisi saatu lapsen ja perheen tilanne arvioitua tehokkaasti ja palautettua lapsi avotyöllä takaisin kotiin. Nyt lapset ohjautuvat suoraan pitkäaikaishoitoa antaviin lastensuojeluyksiköihin ja laitoshoidon kustannukset ovat kasvaneet. Vuonna 2015 sijoitetuista lapsista (30) ainoastaan kuuden (6) lapsen kohdalla sijoitus on päättynyt vuoden 2015 aikana ja kaikki muut ovat edelleen sijoitettuina.