Palkittavien äitien pienoiselämänkerrat 2012

Transkriptio

1 Palkittavien äitien pienoiselämänkerrat 2012 Myyjä Ester Rebekka Alppiranta (os. Souvo), Huittinen Rebekka Alppiranta syntyi Kiukaisissa pienviljelijäperheeseen Perheen isä oli paljon sairaana ja Rebekan äiti jäi leskeksi neljän lapsen kanssa Rebekan ollessa 14-vuotias. Työuransa Rebekka Alppiranta aloitti kansakoulun aikana toimimalla lastenhoitajana Harjavallassa. Hän solmi avioliiton vuonna 1953 ja perheeseen syntyi viisi lasta. Jo 1970-luvulta lähtien ja erityisesti eläkkeelle jäätyään Rebekka Alppiranta on aktiivisesti ottanut osaa vapaaehtoistyöhön eri järjestöissä. SPR:n Huittisten osaston hallituksessa hän on ollut 40 vuotta, joista puolet puheen- ja varapuheenjohtajana. Hän on myös toiminut Huittisissa seurakunnan perhe- ja lapsityön johtokunnassa ja Huittisten kaupungin luottamustehtävissä, kouluneuvostossa, koulun johtokunnassa, Satakunnan erityishuoltopiirissä, vaalilautakunnassa sekä koulu-, sosiaali- ja kulttuurilautakunnassa. Daghemsbiträde, eftisledare Eivor Eklund-Back, Närpes Eivor Eklund-Back är född den 1 december 1948 i Kimo. Eivor var det äldsta barnet och enda dottern i bondfamiljen. Hon hade fyra yngre bröder. Livet var tryggt men fullt av hårt arbete. Eivor gifte sig med Roland Back och de fick fyra barn. Innan barnen föddes var Eivor Eklund-Back mycket aktiv i olika föreningar och det fortsätte även efter barnens födelse. Eivor Eklund-Back har varit medlem i Närpes 4Hstyrelse, Svenska Österbottens 4H-distrikts styrelse och i Finlands svenska 4H-styrelse. Hon har varit politisk aktiv i SFP i närmare 40 år. I kommunalvalet 1992 kandiderade Eivor Eklund-Back och valdes in. Sedan dess hon har blivit invald i varje kommunalval. Eivor grundade en mamma-barn -klubb i Övermark som heter Milli-Ma. Eivor Eklund-Bäck har varit hemma med fyra barns uppväxttiden och hon tog uppfostran som hennes viktigaste arbete. Luokanopettaja Eija Anneli Hanhineva (os. Kumpula) Vihanti Eija Hanhineva syntyi Vihannissa. Perheessä oli 10 lasta, joista Eija oli toiseksi vanhin. Eija suoritti peruskoulun ja lukion Vihannissa ja opiskeli luokanopettajaksi. Vuonna 1972 hän solmi avioliiton ja perheen esikoinen syntyi. Kaikkiaan perheeseen syntyi 11 lasta. Vuonna 1984 perheen esikoisella todettiin aivokasvain. Perheessä oli tuolloin jo 7 lasta, joista 3 oli vielä vaippaikäisiä. Sairaus eteni nopeasti ja puolen vuoden sairastamisen jälkeen lapsi menehtyi. Suuresta surusta huolimatta vanhemmat säilyttivät positiivisen elämänasenteen ja halusivat luoda lapsilleen turvallisen lapsuuden. Lasten hyvinvointi on ollut perheessä tärkeintä vaikeinakin aikoina. Eija Hanhineva on toiminut luokanopettajana Vihannin kunnassa 38 vuotta ja on tämän lukukauden jälkeen jäämässä eläkkeelle. Hanhineva on ollut mukana myös Pohjois- Suomen Syöpäyhdistyksen Vihannin osaston toiminnassa 20 vuotta. Lisäksi luottamustoimet Vihannin seurakunnan ja Vihannin kk:n rauhanyhdistyksen toiminnassa ovat olleet sydäntä lähellä.

2 Toimitusjohtaja Eeva Maria Heikkilä (os. Mäkelä), Pöytyä Eeva Heikkilä syntyi 10-lapsiseen perheeseen 6. lapsena Koti oli uskonnollinen ja isossa sisarussarjassa maalaistalossa opittiin sosiaalisiksi, suvaitsevaisiksi ja ahkeriksi. Keskikoulun suoritettuaan Eeva Heikkilä toimi kauppa-apulaisena ja toimistotyössä. Myöhemmin hän opiskeli Turussa laboratorionhoitajaksi ja avioitui vuonna Perheeseen syntyi viisi lasta. Perheen taloudellinen tilanne oli varsin niukka ja aviomiehen sairaudet toivat haastetta perheen arkeen. Työuransa laboratorionhoitajana Eeva Heikkilä teki Loimaan aluesairaalassa ja Pöytyän seudun kansainterveystyön kuntainliitossa. Myöhemmin hän työskenteli sairaanhoitajan sijaisena Loimaan terveyskeskuksen vuodeosastolla yli neljä vuotta. Sinä aikana syntyi ajatus omasta kodinomaisesta vanhusten hoitokodista. Eeva Heikkilä perusti Loimaalle vuonna 1992 yksityisen 18-paikkaisen hoitokodin. Hoitokoti Mariia Oy oli ensimmäisiä yksityisiä hoitokoteja Suomessa. Maatilan emäntä Ritva Anneli Huusko (os. Malo), Kajaani Ritva Anneli Huusko syntyi Vuolijoella Hinan koululla, Ojanperän kylässä. Hänen äitinsä oli opettajapariskunnalla kotiapulaisena. Myöhemmin äiti avioitui ja Ritva sai kolme sisarusta. Huusko kävi kansalaiskoulun. Myöhemmin hän opiskeli liikeapulaiseksi sekä kotiavustajaksi. Vuonna 1966 Ritva Huusko solmi avioliiton maanviljelijä Heikki Huuskon kanssa. Heille syntyi viisi lasta. Avioiduttuaan Ritva muutti puolisonsa kotitilalle emännäksi. Tilan töiden ja perheen lisäksi hän huolehti 16 vuoden ajan puolisonsa äidistä, joka sairasti reumaa. Niukkaa toimeentuloa kutisti lainan lisäksi takausvelka, joka lankesi maksettavaksi. Maatilan sukupolvenvaihdoksen jälkeen Ritva Huusko on työskennellyt mm. kylän kehittäjänä Kainuun maaseutupiirissä (nykyinen ELY-keskus). Hän on koonnut myös Vuolijoen Veteraanikirjaa ja Vuolijoen Lottien ja Pikku- Lottien osuuden Kainuun Lottaperinne-yhdistyksen matrikkeliin Rakasta maatasi ja kansaasi (vuonna 2002). Viimeisen 11 vuoden ajan hän on vetänyt entisen Vuolijoen alueen lapsille 4H-kerhoa. Vapaa-aikanaan Ritva neuloo Äiti Teresan -peittoja ja leipoo eri järjestöjen myyjäisiin. Maatilan emäntä Katri Helena Hämäläinen (os. Leppänen), Viitasaari Katri Hämäläinen syntyi keskosena 10-lapsiseen perheeseen. Syntymäkoti oli entinen savutupa. Niukasta elämästä huolimatta vanhemmat kannustivat lapsia koulunkäyntiin. Katri oli lahjakas oppilas ja kyläkoulun opettaja kannusti jatko-opintoihin, mutta rahanpuute ja nuori rakkaus muuttivat suunnitelmia. Katri Hämäläinen avioitui maanviljelijä Viljo Hämäläisen kanssa. Puoliso oli sotaorpo ja hän sai korvesta tontin, jonka pellot perhe raivasi. Myös asuin- sekä tuotantotilat rakennettiin itse. Perheeseen syntyi viisi lasta ja myös lapset osallistuivat tilan töihin. Kotitilan suuren työmäärän vuoksi Katri Hämäläisellä ei ollut mahdollisuutta mennä kodin ulkopuolelle töihin. Vanhempien ahkeruudella saatiin niukka toimeentulo ja lapsia kannustettiin opiskelemaan. Tilan vetovastuun siirryttyä lapsille on Katri Hämäläinen toiminut seurakunnan vapaaehtoistyöntekijänä ja hyvän tahdon lähettiläänä. Hämäläinen on toiminut myös kylätoimikunnan puheenjohtajana. Lisäksi Hämäläinen vierailee laulajana ja laulattajana ikäihmisten laitoksissa, laulaa kahdessa kuorossa sekä toimii aktiivina ompeluseuratyössä. Lähihoitaja Aino Aliisa Kaikuranta, Jyväskylä Aino Aliisa Kaikuranta syntyi Konnevedellä 12-lapsiseen perheeseen. Hän syntyi valtaväestön kulttuuriin mutta on omaksunut myös romanikulttuurin. Peruskoulun suorittamisen jälkeen hän muutti Jyväskylään, jossa hän hoiti lapsia kotona ja työskenteli kaupassa hedelmä- ja herkkumyyjänä. 80-luvun loppupuolella Kaikuranta työskenteli Jyväskylän maalaiskunnan kotipalvelussa. Työnsä ohessa hän opiskeli

3 lähihoitajaksi. Aino Kaikuranta meni naimisiin vuonna 1970 sekatyömies Feija Florinin kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta ja myöhemmin perheeseen otettiin lastenkotiin joutumassa olevat sukulaislapset kasvatettavaksi, vaikka molemmat vanhemmat olivat työttöminä ja perheen kaksio kävi pieneksi kymmenelle henkilölle. Kaikurannan lapset ovat saaneet kahden kulttuurin tuntemuksen, mikä on rikastuttanut heidän maailmankuvaansa ja kasvattanut suvaitsevaisuutta erilaisia kulttuureja kohtaan. Kaikuranta on kannustanut lapsiaan opiskelemaan ja ollut itse esimerkkinä, kuinka kouluttaudutaan vielä vanhemmalla iällä. Perhepäivähoitaja Terttu Orvokki Kajava (os. Helin), Orivesi Terttu Orvokki Kajava syntyi Tampereen Teiskossa. Terttu oli kuusilapsisen maanviljelijäperheen kolmanneksi vanhin lapsi. Toiseksi vanhin perheen lapsista kuoli vauvaikäisenä, mikä vaikutti vanhempien elämään. Kajava muutti lapsuudenkodistaan Orivedelle jo alle 16-vuotiaana. Hän työskenteli leipomossa ja oli lahjakas hiihtäjä. Hän asui valmentajansa yläkerrassa ja hoiti talon kotitaloustöitä oman työnsä ja hiihtämisen ohella. Vuonna 1970 Terttu Kajava avioitui ja esikoisen syntymän aikaan hän päätti luopua vaativasta kilpaurheilusta. Perheeseen syntyi neljä lasta ja pariskunta toimi asuintalossaan talonmiehenä. Aviomies halvaantui vuonna 1978 ja Kajava joutui ottamaan täyden vastuun perheestä sekä kasvatuksellisesti että taloudellisesti. Tämän lisäksi hän huolehti invalidisoituneesta puolisostaan. Terttu Kajava on osallistunut aktiivisesti helluntaiseurakunnan toimintaan mm. lastenleireillä, kerhonohjaajana ja pyhäkoulutyössä. Kajava on myös pitänyt yhteyttä yksinäisiin vanhuksiin ja hänellä on kolme ugandalaista kummilasta, joiden koulunkäyntiä hän tukee. Maatalon emäntä Iida Kaarina Kangas (os. Vuosku), Ylitornio Kaarina Kangas syntyi Ylitorniolla. Perheellä oli maatila Mellajärven rannalla, jossa he harjoittivat pienimuotoista maataloutta. Perheen isä menehtyi Kaarinan ollessa vain 12-vuotias. Kahdestaan äitinsä kanssa asuessaan ja maataloutta pyörittäessään kotitöitä riitti niin talossa, navetalla kuin peltotöissäkin. Kaarina Kangas avioitui vuonna Perheeseen syntyi neljä lasta ja heidän lisäkseen perheeseen on sijoitettu lievästi kehitysvammainen tyttö. Maatalousyrittäjinä toimiminen mahdollisti työskentelyn pihapiirissä ja lasten hoitamisen kotona. Perheessä on ollut myös useita kesälapsia. Vapaa-ajallaan Kangas on toiminut Ylitornion kunnan kirjastolautakunnassa, seurakunnan kasvatuslautakunnassa, Marttayhdistyksessä, Vesaisissa, 4H-yhdistyksessä, kyläyhdistyksessä ja kansalaisopiston piireissä. Muita harrastuksia ovat marjastaminen, puutarhan hoito, hiihto, pyöräily ja lukeminen. Sosiaalityöntekijä Anne Maija Kemppinen (os. Reinikkala), Imatra Anne Maija Kemppinen syntyi Imatralla perheen kuopukseksi. Isä oli konepajayrittäjä ja äiti hoiti perhettä kotona. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Kemppinen opiskeli sosiaalityöntekijäksi. Kemppinen avioitui vuonna Perheen viidennen lapsen ilmoitettua tulostaan vuonna 2001 perheen isällä diagnosoitiin ALS-sairaus. Hänen kuntonsa heikkeni ja kuopuksen synnyttyä perheen isä ei pystynyt enää selviytymään arkipäivän askareista. Vuonna 2004 hän joutui hengityskoneeseen ja Anne Kemppinen hoiti miestään kotona hoitoringin tuella aina syksyyn Puoliso menehtyi marraskuussa Lukuun ottamatta äitiyslomia ja hoitovapaita Anne Kemppinen on työskennellyt Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan palveluksessa sosiaalityöntekijänä. Kemppinen tunnetaan ahkerana ja ammattitaitoisena työntekijänä vaikeimmankin elämäntilanteen keskellä.

4 Perhehoitaja Kristiina Ketola-Orava (ent. Turula), Oulu Kristiina Ketola-Orava syntyi perheen esikoisena. Myöhemmin perheeseen syntyi kaksi sisarusta. Kristiina on huolehtinut sisaruksistaan vanhempien työskennellessä ja kodin rakennusprojektin aikana. Perheen isoäidin esimerkillä oli vahva vaikutus Kristiinaan. Peruskoulun jälkeen Kristiina suoritti keittiötyöntekijän tutkinnon ja aikuisiällä hän opiskeli perushoitajaksi. Ketola-Orava avioitui vuonna Perheeseen syntyi neljä lasta, joista toisena syntynyt kuoli synnyinpäivänään. 17 vuoden jälkeen vaikea avioliitto päätyi eroon ja Kristiina hoiti lapsiaan yksinhuoltajana. Yksinhuoltaja-aikana hän alkoi toimia Oulun seudun Yksinhuoltajat ja yhteishuoltajat -yhdistyksen hallituksessa. Vuonna 2001 Kristiina solmi avioliiton Pasi Oravan kanssa ja saman katon alle muutti 7-henkinen uusperhe. Yksinhuoltajuuden muututtua uusperheellisyydeksi Ketola-Orava perusti puolisonsa Oulun seudun uusperheelliset ry:n, jonka puheenjohtajana hän on toiminut yhdistyksen perustamisesta lähtien. Hän on myös Uusperheellisten liiton hallituksen jäsen ja vetää vertaisryhmiä puolisonsa kanssa sekä toimii uusperhekouluttajana ja neuvonantajana sekä PRIDE-kouluttajana. Omien lasten aikuistuttua Ketola-Orava toimii perhehoitajana sijaislapsille, joita tällä hetkellä asuu perheessä kolme. Tehdastyöläinen Enni Elisabeth Koivisto (os. Majalahti), Pori Enni Elisabeth Koivisto syntyi Kankaanpäässä 11-lapsiseen maanviljelijäperheeseen. Elämä oli niukkaa ja sota toi surua perheisiin. Perheen ainoana tyttärenä Enni teki äitinsä apuna monenlaisia maatalon töitä. Kansa- ja jatkokoulun käytyään hän suoritti kotitalouskoulun ja käsityökursseja. Koivisto solmi avioliiton vuonna 1951 ja perheeseen syntyi viisi lasta. Koivisto oli lyhyitä aikoja kotiäitinä, mutta pääosin työssä Porin puuvillatehtaalla. Perheen isä oli panostajana kaupungilla. Lapset tottuivat pitämään toisistaan huolta ja auttamaan kotitöissä. Perheen koti paloi lähes koko irtaimistoineen vuonna 1959 tulipalossa. Naapurien avulla perhe selvisi ja pystyi myöhemmin hankkimaan uuden kodin. Enni Koivisto jäi leskeksi vuonna Koiviston lähes 39 vuotta kestänyt työura päättyi, kun puuvillatehdas paloi vuonna 1981 ja hän jäi eläkkeelle 55-vuotiaana. Eläkkeelle jäätyään Koivisto liittyi Porin Kunnalliset Eläkeläiset ry:hyn ja Porin Rintamaveteraanit ry:hyn, joiden toiminnassa hän on aktiivinen mm. jumpanvetäjänä ja retkivastaavana. Laitoshuoltaja Reeta Kaarina Korhonen (os. Kortelainen), Iisalmi Reeta Kaarina Korhonen syntyi Sonkajärvellä nelilapsisien perheen esikoisena. Koti oli maalaistalo, jossa myös lapset osallistuvat kodin ja tilan töihin. Kaarina kävi kansakoulun, kansanopiston ja kouluttautui aikuisiällä laitoshuoltajaksi. Kaarina avioitui autonkuljettaja Matti Korhosen kanssa vuonna Vuosien saatossa heille syntyi viisi lasta, joista nuorimmalla on Downin syndrooma. Vielä 1980-luvun puolivälissä oli vaikea saada apua ja tietoa Downin syndroomasta. Korhonen oli sinnikäs ja ja hankki tietoa down-lapsen kehittymismahdollisuuksista. Tytär oppikin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Äiti on tukenut ja rohkaissut häntä myös harrastuksissa. Oman laitoshuoltajan työnsä ohella Korhonen on toiminut mm. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry:ssä, Iisalmen kaupunginvaltuustossa ja perusturvalautakunnassa, Iisalmen hengitysyhdistyksessä, eri koulujen sekä kylätoimikuntien johtokunnissa, Ylä-Savon seurakuntayhtymän valtuutettuna, Kuopion KEVA:n tukipiirissä ja valtakunnallisessa tukiliitossa sekä henkilökohtaisena neuvojana perheille, joille on syntynyt vammainen lapsi. Terveyskeskuksen hoitaja Irja Helli Hillevi Kulmala (os. Kuuppo), Loimaa Irja Kulmala syntyi Sakkolasta Kylmäkoskelle muuttaneeseen evakkoperheeseen. Sieltä perhe muutti Punkalaitumelle, jossa vanhemmat pitivät pientilaa. Perheessä oli kaikkiaan neljä lasta. Kansakoulun jälkeen Irja suoritti talous- ja kotiteollisuuskoulun. Toukokuussa 1960 Kulmala avioitui ja perheeseen syntyi

5 kaikkiaan viisi lasta. Perheen elämä oli vaatimatonta ja kasvatusvastuu oli pääosin Irjalla. Kulmala kyyditsi useita vuosia lapsiaan urheiluharrastusten pariin ja mahdollisti lasten harrastamisen omalla talkootyöllään. Lasten ollessa pieniä Kulmala kävi yötöissä vanhainkodilla ja päivätyössä kotipalvelussa. Myöhemmin työura jatkui terveyskeskuksessa hoito-osastolla ja keittiössä. Vielä seitsemänkymppisenä Irja Kulmala on suosittu sijainen terveyskeskuksessa. Hän on työuransa lisäksi toiminut vapaaehtoistehtävissä SPR:n Alastaron osaston toiminnassa, Maa- ja kotitalousnaisissa sekä nuorisoseurassa. Loppukesä on kiireistä aikaa, kun Kulmala kerää metsän antimia talteen lapsille ja ystävilleen. Sijaisäiti Ilona Sanna-Maija Känsäkoski (os. Norrena), Kaustinen Ilona Sanna-Maija Känsäkoski syntyi Evijärvellä kolmilapsisen perheen kuopukseksi. Perhe hoiti maatilaa ja heillä oli myös karjaa. Kansa- ja kansalaiskoulun jälkeen Ilona Känsäkoski kävi emäntäkoulun sekä opiskeli perhepäivähoitajaksi. Vuonna 1973 hän avioitui yrittäjä Jorma Känsäkosken kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta. Ilona Känsäkoski toimi perhepäivähoitajana ja 1990-luvun alussa hänen perheensä alkoi toimia Kokkolan kaupungissa tukiperheenä. Perhepäivähoitajan ura on kestänyt yli 30 vuotta ja tukiperhetoiminta 20 vuotta. Vapaaehtoistyön saralla Ilona Känsäkoski on toiminut SPR:n Kaustisten osastossa, Nuortenparkissa ja Palvelevassa puhelimessa. Tehdastyöntekijä Phung Le Nga, Vantaa Phung Le Nga syntyi Saigonissa, Vietnamissa. Koulunkäynti jäi hyvin lyhyeksi, sillä Nga joutui sodan jälkeen työelämään jo 11-vuotiaana. Myös hänen syntymäkotinsa tuhoutui sodan aikana. Phung Le Nga avioitui vuonna 1981 Van Tyn kanssa ja perheen esikoinen syntyi seuraavana vuonna. Puoliso Van Ty muutti joulukuussa 1982 Suomeen ja vuoden päästä Phung Le Nga tuli tyttären kanssa perässä. Lähtö Vietnamista oli vaikea, sillä hän joutui jättämään vanhempansa ja sisaruksensa, eikä jälleennäkemisestä ollut tietoa. Alku uudessa kotimaassa oli vaikea, kulttuuri oli täysin vieras ja kieltä ei osattu. Perheeseen syntyi viisi lasta. Vaikka lapset kokivat syrjintää ja kiusaamista, perheen keskinäisellä tuella ikävistä tapauksista selvittiin. Lastensa koulunkäyntiä Phung tuki kaikin tavoin ja osallistui lasten koulussa aktiivisesti niihin vapaaehtoistoimintoihin, joihin vain pystyi. Nykyään Phung Le Nga työskentelee kokoaikaisena työntekijänä Tikkurila Oyj:ssä. Perheen lapset ovat sopeutuneet hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan ja menestyneet opinnoissaan sekä työelämässä. Phung Le Ngan mieliharrastuksia ovat suomalaisittain marjastus ja sienestys sekä elokuvat ja ruuanlaitto. Koulunkäyntiavustaja Pirjo Marjatta Lilja (os. Sauvala), Lapinjärvi Pirjo Marjatta Lilja syntyi Lahdessa 23. tammikuuta Lapsuutensa Pirjo on viettänyt isoäitinsä, isoisänsä ja enonsa kanssa asuen. Lilja on käynyt emäntäkoulun sekä siivousteknisen ammattikoulun. Vuonna 1999 Pirjo avioitui metsäkoneenkuljettaja Harri Liljan kanssa. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta. Perheen nuorimmat lapset ovat kaksosia ja Pirjo oli kotona lasten kanssa kunnes nuorimmatkin lapset täyttivät kolme vuotta. Pirjo Lilja on ollut töissä Orimattilan kunnalla vanhainkodissa, Artjärven kunnan päiväkodissa, Lapinjärven nuorisotilan valvojana ja nykyään koulunkäyntiavustajana. Lilja on ollut mukana kunnan koululautakunnan toiminnassa, alakoulun johtokunnassa ja alakoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana. Vapaa-ajallaan Lilja lenkkeilee, kalastaa sekä lomailee kesäisin Lapissa.

6 Kotiäiti Heli Eeva Tuulikki Lomu (os. Rajaniemi), Hämeenlinna Heli Eeva Tuulikki Lomu syntyi Vihannissa. Perheessä oli kahdeksan lasta. Perheen äiti toimi kotona konekutojana ja isä oli autonkuljettaja ja maanviljelijä. Sodan aikana Heli toimi Pikku-Lottana. Lomulla on ollut lapsuudesta saakka huono kuulo. Kansa- ja jatkokoulun jälkeen hän kävi Peräpohjolan kansanopiston Torniossa. Lomu opiskeli 50-luvulla Toijalan karjanhoitokoulussa ja valmistui karjantarkkailijaksi. Valmistuttuaan hän tapasi tulevan puolisonsa ja he avioituivat vuonna Perheeseen syntyi viisi tytärtä. Perheen kotitila työllisti Lomua lastenhoidon lisäksi. Heli Lomu koki tärkeäksi, että tyttäret saavat koulutusta ja hän huolehti siitä kaikin tavoin. Hän kannusti heitä myös musiikkiharrastusten pariin. Kotitila sijaitsi joen vieressä, mikä on aiheuttanut vaaratilanteita. Heli Lomu on pelastanut sekä sisarensa että kaksi tytärtään hukkumasta tulvivaan jokeen. Lasten aikuistuttua ja Hämeenlinnaan muuton jälkeen Heli Lomu on aloittanut ikonimaalausharrastuksen. Lomu on toiminut myös Oulaisten sosiaalilautakunnassa. Toimitusjohtaja, THM Pirjo Leena Luokkala (os. Savela), Kempele Pirjo Leena Luokkala syntyi Haapajärvellä 9. kesäkuuta vuonna Äiti työskenteli sairaanhoitajana ja isä oli Tiitonrannan kansakoulun johtajaopettaja. Pirjolla oli 14 sisarusta ja toiseksi vanhimpana hän oli paljon vanhempien apuna. Pirjo Luokkala on opiskellut sairaanhoitajaksi, lasten erikoissairaanhoitajaksi ja terveydenhuollon maisteriksi. Nykyään hän toimii perustamansa lastanvaateyrityksen UNUKA Oy:n toimitusjohtajana. Vuonna 1983 Pirjo avioitui Oulun hiippakunnan kuurojen papin Urpo Aulis Luokkalan kanssa. Luokkaloiden perheessä on 14 lasta. Kolmella perheen lapsista on vakava sairaus, yhdellä lapsista on Downin syndrooma, jonka lisäksi myös sydänvika, yhdellä astma ja yhdellä Crohnin tauti. Koko perhe on opetellut tukiviittomia, koska perheen Downin syndroomaan sairastava lapsi tarvitsee niitä kommunikointinsa tueksi. Luokkala on perustanut uintiryhmän erityistä tukea tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen ja vertaisryhmätoimintaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten läheisille. Pirjo Luokkala on Oulun puutarhaterapiayhdistyksen perustajajäsen sekä on toimittanut Punosapu-lehteä. Hän on pitkään toiminut myös päiväkerhon ohjaajien kouluttajana Reisijärven ja Ranuan kristillisillä opistoilla. Perhehoitaja Marja Elina Moisio (os. Ylä-Soininmäki), Alavus Marja Elina Moisio syntyi Virroilla Vanhempien lisäksi perheeseen kuului seitsemän lasta. Perheen koti paloi tulipalossa Marjan ollessa kuusitoistavuotias. Kansakoulun käytyään Marja toimi harjoittelijana Lamminpään lastenkodissa ja hän hoiti lapsia opettajaperheessä. Vuonna 1966 hän solmi avioliiton kirvesmies Jouko Moision kanssa. Perheeseen syntyi kolme lasta, jotka kaikki ovat menehtyneet. Kahdella lapsista oli vaikea lihassairaus ja terve poika kuoli liikenneonnettomuudessa. Marja Moisio hoiti lihassairaudesta kärsineet pojat kotona. Toinen lapsista eli puolitoistavuotiaaksi ja toinen 14-vuotiaaksi. Perheeseen on sijoitettu kaksi lasta, viisi- ja kuusivuotiaat sisarukset, jotka ovat kasvaneet aikuiseksi Moision perheessä ja opiskelleet itselleen ammatit hoitoalalta. Marja Moisio osallistuu humanitaariseen työhön Baltian lasten hyväksi keräämällä ruokalahjoituksia ja vaatteita katulapsille. Moisio on myös pitänyt sururyhmiä lapsensa menettäneille vanhemmille. Hän osallistuu SPR:n toimintaan ja käy vapaaehtoisena vanhainkodissa. Vaikeassa elämäntilanteessa elävät ihmiset ovat lähellä Marja Moision sydäntä. Maatalon emäntä Aune Tellervo Niemelä, (os. Koivula), Ranua Aune Tellervo Niemelä syntyi Ranuan Kuukasjärvellä Perheeseen kuului viisi lasta, joista Aune oli toiseksi nuorin. Perheen molemmat vanhemmat menehtyivät samana vuonna Aunen ollessa noin 16- vuotias. Aune opiskeli yo-merkonomiksi ja avioitui vuonna 1968 maanviljelijä Veikko Matias Niemelän

7 kanssa. Perheeseen syntyi 18 lasta. Yksi lapsista on lievästi kehitysvammainen. Perhe on elänyt karjanhoidolla ja Aune Niemelä on osin työskennellyt myös kodin ulkopuolella. Perheen navetta paloi vuonna 1982 ja seuraavana vuonna aloitettiin uuden rakentaminen. Taloudellinen tilanne oli heikko mutta tekemällä, leipomalla ja pienimuotoisella maanviljelyksellä perhe selvisi. Aune Niemelä on Ranuan Invalidit ry:ssä hallituksen jäsen ja yhdistyksen kantava voima. Hän on toiminut vuosia peruskoulun kouluneuvostossa, rauhanyhdistyksen johtokunnassa, kylätoimikunnassa ja järjestänyt seurakunnan lastenkerhoa. Laitosapulainen Hilja Salme Nikkonen, Joensuu Hilja Salme Nikkonen syntyi Lieksan Pielisjärvellä. Perheessä oli seitsemän lasta. Perheen isä oli suutari, äiti hoiti kotia ja lapsia. Kansakoulun jälkeen Salme toimi kauppa-apulaisena ja lastenhoitajana. Aikuisena hän opiskeli ompelijan ja laitosapulaisen tutkinnon. Joensuussa työskennellessään hän tapasi muusikko Sakari Nikkosen, jonka kanssa avioitui vuonna Perheelle syntyi kuusi lasta. Perhe oli vaatimaton työläisperhe, Salme vastasi lapsista ja kodinhoidosta perheenisän ollessa kiertueilla eri puolilla Suomea. Vanhempien avioliitto päätyi eroon vuonna 1971, jolloin talouden hoito jäi Salmen vastuulle. Salme Nikkonen työskenteli Pukinetehdas Tarmalla ompelijana ja työntekijöiden luottamushenkilönä. Samanaikaisesti hän toimi Joensuun ammatillisen paikallisjärjestön (JAP) naisjaoston puheenjohtajana. Pukinetehtaan lopetettua toimintansa hän toimi laitosapulaisena Joensuun terveyskeskuksessa, josta hän jäi myös eläkkeelle. Salme Nikkonen on toiminut Joensuun Nuorten Kotkien ja TUL:n kesäleireillä keittäjänä. Nikkonen on toiminut myös viime vuosiin saakka Joensuun Työväenyhdistyksen naisjaostossa. Kätilö Elvi Katri Kyllikki Peltonen (os. Pinomäki), Sastamala Elvi Katri Kyllikki syntyi Kauvatsalla 7-lapsisen perheen kuopukseksi. Perheen isä menehtyi aivokalvontulehdukseen Elvin ollessa kaksivuotias. Perheen äiti elätti lapsensa ja anoppinsa tekemällä töitä lähiseudun taloissa. Perheen ainoa poika kaatui sodassa rintamalla. Kansakoulun jälkeen Elvi opiskeli Helsingissä kätilöksi ja valmistui vuonna Valmistumisen jälkeen, ennen lasten syntymää hän työskenteli kätilönä Tampereen kaupungin synnytyslaitoksella ja Vammalan sairaalassa. Vuonna 1955 hän avioitui metsäteknikko Yrjö Peltosen kanssa. Perheeseen syntyi 13 lasta. Elvin huolenpito ei koskenut vain omia lapsia, vaan hän on auttanut tuttava- ja vähävaraisten perheiden lapsia, jotka ovat viettäneet heillä kesäaikaan useita viikkoja. Kaikki perheenjäsenet osallistuivat koti- ja metsätöihin. Perheen isä loukkaantui vakavasti perheen 9. lapsen syntymän aikoihin. Lastenhoidon ohella Elvi oli miehensä tukena pitkän kuntoutusprosessin ajan. Elvi Peltonen on toiminut seurakunnan diakoniatyössä, Sotainvalidien Veljesliiton Vammalan osastossa ja Yhteisvastuukerääjänä. Perhehoitaja Kaija Anneli Peräinen (os. Sarkkinen), Mänttä-Vilppula Kaija Anneli Peräinen syntyi Nurmeksen Kuokanvaarassa pienviljelijäkotiin kolmilapsisen perheen kuopuksena. Kaija kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1974 ja opiskeli sairaanhoitajan ja seurakuntasisaren koulutuksen v Helsingin diakonissalaitoksella. Vuonna 1977 Kaija avioitui nuoriso-ohjaaja Jouni Peräisen kanssa. Perheeseen syntyi kaksi lasta. Perheen koti on toiminut vuodesta 1988 lähtien kehitysvammaisten lasten perhekotina, jossa omat ja kehitysvammaiset lapset ovat kasvaneet yhdessä. Tällä hetkellä kodissa asuu viisi kehitysvammaista pysyvästi ja kaksi nk. lomapaikkalaista silloin tällöin. Kaikkiaan heillä on asunut seitsemän henkilöä kokoaikaisesti ja lomapaikkalaisia on ollut 42 henkilöä. Harrastajateatteri on koko perheen yhteinen harrastus ja myös hyvin mieluinen hoitokodin asukkaille. Kaija Peräinen huolehtii myös naapuruston vanhuksista: auttaa pihahommissa ja käy asioilla.

8 Kodinhoitaja Helka Marjatta Petäjäniemi (os. Kangosjärvi), Kolari Helka Marjatta Petäjäniemi syntyi Äkäslompolossa Kolarissa. Helka Petäjäniemi oli 13-lapsisen perheen vanhin ja auttoi pienestä pitäen äitiään lastenhoidossa ja kotitöissä. Sota-aikana Helka oli vasta 10- vuotias mutta korvaamaton apu isän ollessa vuosia rintamalla. Helka kävi kansa- ja jatkokoulun, minkä jälkeen hän työskenteli savotoilla kokkina ja opiskeli kirjekoulussa yleissivistäviä opintoja. Myöhemmin Petäjäniemi suoritti Mannerheimin Lastensuojeluliiton kodinhoitajaopiston Kauniaisissa. Hän työllistyi Kolariin kodinhoitajaksi ja työ vei viikkokausiksi kyläkierroksille, maanteitä ei ollut ja välimatkat kuljettiin porolla tai hevosella. Helka avioitui Ahto Petäjäniemen kanssa vuonna 1954 ja he muuttivat miehen kotitilalle asumaan. Lapsia syntyi neljä ja perhe oli Helkan elämän keskipiste. Maatilan koneellistuttua 60- luvulla aikaa jäi myös vapaaehtois- ja yhdistystyölle. Petäjäniemi on toiminut paikallisen Keskustapuolueen johtokunnan jäsenenä, Maa- ja kotitalousseurassa ja Marttayhdistyksessä. Petäjäniemelle on myönnetty myös herastuomarin arvo 20-vuotisesta lautamiestyöskentelystä. Toimialajohtaja Paula Helena Ranssi (os. Selin), Helsinki Paula Helena Ranssi syntyi Tammisaaressa yksinhuoltajaäidin tyttäreksi. Tuon ajan Suomessa äitiysloma- ja päivähoitojärjestelmän puuttumisen takia lapsesta huolehtiminen oli yksinhuoltajalle vaikeaa. Äiti antoi parin kuukauden ikäisen tyttärensä sisarensa perheeseen, mutta tämä järjestely ei onnistunut, ja seuraavaksi hänet sijoitettiin Jalasjärvelle äidin veljen perheeseen. Kasvatusäidistä tuli tärkein henkilö. Hän antoi varauksettoman tuen ja elämän mallin. Ranssi kirjoitti sukunsa ensimmäisenä ylioppilaaksi vuonna 1963 ja kasvatti-isän kannustuksesta lähti opiskelemaan Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Vuonna 1970 Paula avioitui rakennusinsinööri Heikki Kalervo Ranssin kanssa. Perheeseen syntyi kolme tytärtä. Lapsuusajan kokemuksistaan johtuen Paula Ranssille oli tärkeää saada itse hoitaa lapsia kotona. Työuransa Paula Ranssi on tehnyt pääasiassa toimittajan tehtävissä. Työn ohella hän on tehnyt vapaaehtoistyötä Helsingin Nuorten Miesten Kristillisessä Yhdistyksessä (HNMKY) vuodesta Puolisonsa kanssa Paula on ollut aktiivisesti mukana avioliitto- ja perheleirien järjestämisessä. Kesäisin järjestetyille leireille on osallistunut yli perhettä. Tämän lisäksi he ovat olleet puhumassa muissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Perhehoitaja Ritva Annikki Räty (os. Ukkonen), Lohja Ritva Annikki Räty on syntynyt Urjalassa. Hänen vanhempansa ovat Karjalan evakkoja, jotka joutuivat jättämään kotinsa talvisodan seurauksena. Kaikkiaan perheessä oli yhdeksän lasta. Vanhemmat lapset auttoivat kotitöissä ja pienempien hoitamisessa. Ritva muutti 14-vuotiaana kotiapulaiseksi toiseen perheeseen. Ritva kävi kansakoulun sekä kansalaiskoulun. Hän avioitui vuonna Perheeseen syntyi kaksi lasta. Avioliitto päättyi myöhemmin eroon. Vuodesta 1992 Ritva Räty on toiminut tilapäisenä perhehoitajana kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. Perheen omat lapset ovat olleet kotona ja kasvaneet tasavertaisina hoitolapsien kanssa. Vuodesta 1992 lähtien Rädyllä on ollut 46 eri lasta hoidossa. Ritva Räty tekee tiivistä työtä Lohjan kaupungin perusturvan kehitysvammahuollon kanssa. Perhehoitajana toimiessaan Räty on suorittanut perhehoitajan jatkokurssin.

9 Maatilan emäntä Ulla Kaisa Saukko (os. Niemelä), Merijärvi Ulla Kaisa Saukko syntyi Simossa. Ulla oli 18-lapsisen perheen esikoinen. Ullan isä työskenteli tehtaassa, myöhemmin perhe osti maatilan. Musiikki kuului kiinteästi lapsuuden kotiin. Saukko kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1977 ja valmistui mielisairaanhoitajaksi vuonna Vuonna 1980 hän avioitui maanviljelijä Tapio Saukon kanssa ja perheeseen syntyi 18 lasta. Ennen ensimmäisen lapsen syntymää Ulla Saukko työskenteli perushoitajana vanhainkodilla. Lapsuudenkodin rakkaus musiikkiin on siirtynyt myös Saukon omiin lapsiin. Perheen ja kodin hoidon ohella Ulla on toiminut vapaaehtoisena seurakunnan diakoniatyössä ja lasten kerho-ohjaajana. Merijärven kunnan Koivupuhdon koulun johtokunnassa hän on toiminut jo 19 vuotta. Vapaa-ajalla Saukko harrastaa käsitöitä, lukemista ja liikuntaa. Perhepäivähoitaja Leena Seppä, Raahe Leena Seppä syntyi Kärsämäellä lapsisen perheen esikoisena. Sodan jälkeisenä pula-aikana elämä oli niukkaa. Perheen vanhimpana Leena osallistui paljon kotitilan töihin, kodinhoitoon ja sisarusten kaitsemiseen. Leena kävi kansakoulun, kotitalouskurssin sekä myöhemmin kouluttautui perhepäivähoitajaksi. Vuonna 1963 hän avioitui kirvesmies Väinö Sepän kanssa. Perheeseen syntyi 16 lasta. Perheen isä jäi varhain sairaseläkkeelle, mutta perhe pärjäsi taloudellisesti, kun paljon tehtiin itse. Perheen isä hoiti kotona alle kouluikäisiä lapsia ja Leena työskenteli päiväkodissa ja sen jälkeen perhepäivähoitajana. Nykyään eläkkeellä ollessaan hän hoitaa lapsenlapsiaan ja pitää näille kerhoa. Mummun kerhossa kuunnellaan lasten tarinoita ja annetaan yksilöllistä aikaa. Leena Seppä avustaa myös lähellä asuvaa vanhusta ja on hänelle tärkeä tukihenkilö. Maatilan emäntä Valma Suokas (os.yli-rantala), Nousiainen Valma Suokas syntyi Kuortaneella Perheeseen kuului äidin ja isän lisäksi pikkusisko. Lapsuus oli hyvä ja onnellinen. Vuonna 1958 Suokas avioitui ja muutti Nousiaisiin maatilalle. Valma Suokas hoiti perheen lapsia, joita perheeseen syntyi neljä. Tämän lisäksi hän osallistui maatilan kaikkiin töihin sekä huolehti kodista. Perheen neljästä lapsesta kahdella on skitsofrenia ja yksi on lievästi kehitysvammainen ja autistinen. Ajoittain lapsia on hoidettu laitoksessa, mutta pääasiallisesti he ovat olleet kotihoidossa. Elämä oli aika ajoin vaikeata puolison kanssa. Valma Suokas on pyyteettömästi hoitanut sairaita ja vammaisia lapsiaan. Elämän mukanaan tuomat vastoinkäymiset eivät ole häntä lannistaneet, vaan Suokas on säilyttänyt positiivisen asenteensa. Perhehoitaja Paula Hannele Tenhunen (os. Eronen), Leppävirta Paula Hannele Eronen syntyi Varkaudessa. Perheessä oli kolme tytärtä ja perheen molemmat vanhemmat toimivat paperiteollisuuden palveluksessa kolmivuorotyössä. Paula opiskeli ammattikoulun hotelli- ja ravintolalinjalla keittäjäksi. Vuonna 1982 hän meni naimisiin voimalaitoskäyttäjä Pekka Tenhusen kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta. Perheen molemmat vanhemmat olivat vuorotyössä, ja perheen ja työn yhteen sovittaminen oli välillä hankalaa. Perhe-elämää helpotti asuminen pienen kyläyhteisön keskellä, jossa kaikki ovat tuttuja keskenään. Tenhusen perhe on pitkään toiminut tukiperheenä. Nykyisin perheeseen on sijoitettuna 8-vuotias vaikeavammainen orvoksi jäänyt tyttö, joka on synnynnäisten vammojensa vuoksi ympärivuorokautisesti hoidettava sänkypotilas. Paula on jäänyt kotiin hoitamaan tyttöä kokopäiväisesti. Tukiperhe mahdollistaa tytölle huolehtivan kotihoidon laitoshoidon sijaan.

10 Perhehoitaja Tuula Kyllikki Vilokkinen-Saxlund (os. Väljä), Multia Tuula Kyllikki Vilokkinen-Saxlund syntyi Kurussa. Lapsuutensa hän vietti isänsä syntymäkodissa Kauhajoella. Pohjalaiseen tapaan talossa asui neljä sukupolvea. Tuula oli vanhin sisarussarjan seitsemästä lapsesta. Keskikoulun jälkeen Tuula opiskeli Helsingin sairaanhoito-oppilaitoksessa ja valmistui vuonna Hän avioitui vuonna 1973, mutta liitto päätyi eroon. Hän avioitui nykyisen aviomiehensä kanssa vuonna 1992 ja perhe muutti maalaiskylään. Ensimmäisestä liitosta hänellä on tytär ja toisesta poika. Perheessä on ollut neljä sijoitettua lasta ja puolisolla oli kaksi lasta aiemmasta avioliitostaan. Sijaisvanhemmuuden myötä mukana tutuksi ovat tulleet kylä- ja nuorisoseuratoiminta, koulun johtokunta, vanhempaintoimikunta, koululautakunta sekä lasten harrastuksiin liittyvä vapaaehtoistoiminta. Vilokkinen- Saxlund on osallistunut Perhehoitoliiton toimintaan, rekrytointikampanjoihin, kouluttamiseen ja uusien tukimuotojen kehittämiseen. Sijaisvanhempien edustajana hän on toiminut monilla eri foorumeilla. Työ sijaisvanhemmuuden parissa jatkuu koulutettuna työnohjaajana. Maatilan emäntä Irja Väänänen (os. Dahlgren), Ristiina Irja Väänänen syntyi Lahdessa Alle vuoden ikäisenä oma äiti jätti hänet kasvattiäidille Helsinkiin ja leikki-ikäisenä hänet siirrettiin kasvattikotiin Ristiinaan. Irja Väänänen kävi kansakoulun ja työskenteli sen jälkeen maanviljelys- ja karjanhoitotyössä kasvattikodin tilalla. Vuonna 1953 Irja solmi avioliiton maanviljelijä Pauli Väänäsen kanssa. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta. Nykyään Väänäsellä on 25 lastenlasta ja seitsemän lastenlastenlasta. Kotitilan töiden ja lastenhoidon ohella Irja Väänänen on ollut mukana Marttayhdistyksen toiminnassa sekä kuulunut Hangastenmaan koulun johtokuntaan. Useassa kodissa lapsuutensa viettäneenä hän on osannut arvostaa omaa perhettä, koska lapsuudessa sellaista ei itsellä ollut. Aikuisella iällä Irja Väänänen etsi biologisen äitinsä, jota hoiti tämän vanhuusiän.