Palkittavien äitien pienoiselämänkerrat 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palkittavien äitien pienoiselämänkerrat 2012"

Transkriptio

1 Palkittavien äitien pienoiselämänkerrat 2012 Myyjä Ester Rebekka Alppiranta (os. Souvo), Huittinen Rebekka Alppiranta syntyi Kiukaisissa pienviljelijäperheeseen Perheen isä oli paljon sairaana ja Rebekan äiti jäi leskeksi neljän lapsen kanssa Rebekan ollessa 14-vuotias. Työuransa Rebekka Alppiranta aloitti kansakoulun aikana toimimalla lastenhoitajana Harjavallassa. Hän solmi avioliiton vuonna 1953 ja perheeseen syntyi viisi lasta. Jo 1970-luvulta lähtien ja erityisesti eläkkeelle jäätyään Rebekka Alppiranta on aktiivisesti ottanut osaa vapaaehtoistyöhön eri järjestöissä. SPR:n Huittisten osaston hallituksessa hän on ollut 40 vuotta, joista puolet puheen- ja varapuheenjohtajana. Hän on myös toiminut Huittisissa seurakunnan perhe- ja lapsityön johtokunnassa ja Huittisten kaupungin luottamustehtävissä, kouluneuvostossa, koulun johtokunnassa, Satakunnan erityishuoltopiirissä, vaalilautakunnassa sekä koulu-, sosiaali- ja kulttuurilautakunnassa. Daghemsbiträde, eftisledare Eivor Eklund-Back, Närpes Eivor Eklund-Back är född den 1 december 1948 i Kimo. Eivor var det äldsta barnet och enda dottern i bondfamiljen. Hon hade fyra yngre bröder. Livet var tryggt men fullt av hårt arbete. Eivor gifte sig med Roland Back och de fick fyra barn. Innan barnen föddes var Eivor Eklund-Back mycket aktiv i olika föreningar och det fortsätte även efter barnens födelse. Eivor Eklund-Back har varit medlem i Närpes 4Hstyrelse, Svenska Österbottens 4H-distrikts styrelse och i Finlands svenska 4H-styrelse. Hon har varit politisk aktiv i SFP i närmare 40 år. I kommunalvalet 1992 kandiderade Eivor Eklund-Back och valdes in. Sedan dess hon har blivit invald i varje kommunalval. Eivor grundade en mamma-barn -klubb i Övermark som heter Milli-Ma. Eivor Eklund-Bäck har varit hemma med fyra barns uppväxttiden och hon tog uppfostran som hennes viktigaste arbete. Luokanopettaja Eija Anneli Hanhineva (os. Kumpula) Vihanti Eija Hanhineva syntyi Vihannissa. Perheessä oli 10 lasta, joista Eija oli toiseksi vanhin. Eija suoritti peruskoulun ja lukion Vihannissa ja opiskeli luokanopettajaksi. Vuonna 1972 hän solmi avioliiton ja perheen esikoinen syntyi. Kaikkiaan perheeseen syntyi 11 lasta. Vuonna 1984 perheen esikoisella todettiin aivokasvain. Perheessä oli tuolloin jo 7 lasta, joista 3 oli vielä vaippaikäisiä. Sairaus eteni nopeasti ja puolen vuoden sairastamisen jälkeen lapsi menehtyi. Suuresta surusta huolimatta vanhemmat säilyttivät positiivisen elämänasenteen ja halusivat luoda lapsilleen turvallisen lapsuuden. Lasten hyvinvointi on ollut perheessä tärkeintä vaikeinakin aikoina. Eija Hanhineva on toiminut luokanopettajana Vihannin kunnassa 38 vuotta ja on tämän lukukauden jälkeen jäämässä eläkkeelle. Hanhineva on ollut mukana myös Pohjois- Suomen Syöpäyhdistyksen Vihannin osaston toiminnassa 20 vuotta. Lisäksi luottamustoimet Vihannin seurakunnan ja Vihannin kk:n rauhanyhdistyksen toiminnassa ovat olleet sydäntä lähellä.

2 Toimitusjohtaja Eeva Maria Heikkilä (os. Mäkelä), Pöytyä Eeva Heikkilä syntyi 10-lapsiseen perheeseen 6. lapsena Koti oli uskonnollinen ja isossa sisarussarjassa maalaistalossa opittiin sosiaalisiksi, suvaitsevaisiksi ja ahkeriksi. Keskikoulun suoritettuaan Eeva Heikkilä toimi kauppa-apulaisena ja toimistotyössä. Myöhemmin hän opiskeli Turussa laboratorionhoitajaksi ja avioitui vuonna Perheeseen syntyi viisi lasta. Perheen taloudellinen tilanne oli varsin niukka ja aviomiehen sairaudet toivat haastetta perheen arkeen. Työuransa laboratorionhoitajana Eeva Heikkilä teki Loimaan aluesairaalassa ja Pöytyän seudun kansainterveystyön kuntainliitossa. Myöhemmin hän työskenteli sairaanhoitajan sijaisena Loimaan terveyskeskuksen vuodeosastolla yli neljä vuotta. Sinä aikana syntyi ajatus omasta kodinomaisesta vanhusten hoitokodista. Eeva Heikkilä perusti Loimaalle vuonna 1992 yksityisen 18-paikkaisen hoitokodin. Hoitokoti Mariia Oy oli ensimmäisiä yksityisiä hoitokoteja Suomessa. Maatilan emäntä Ritva Anneli Huusko (os. Malo), Kajaani Ritva Anneli Huusko syntyi Vuolijoella Hinan koululla, Ojanperän kylässä. Hänen äitinsä oli opettajapariskunnalla kotiapulaisena. Myöhemmin äiti avioitui ja Ritva sai kolme sisarusta. Huusko kävi kansalaiskoulun. Myöhemmin hän opiskeli liikeapulaiseksi sekä kotiavustajaksi. Vuonna 1966 Ritva Huusko solmi avioliiton maanviljelijä Heikki Huuskon kanssa. Heille syntyi viisi lasta. Avioiduttuaan Ritva muutti puolisonsa kotitilalle emännäksi. Tilan töiden ja perheen lisäksi hän huolehti 16 vuoden ajan puolisonsa äidistä, joka sairasti reumaa. Niukkaa toimeentuloa kutisti lainan lisäksi takausvelka, joka lankesi maksettavaksi. Maatilan sukupolvenvaihdoksen jälkeen Ritva Huusko on työskennellyt mm. kylän kehittäjänä Kainuun maaseutupiirissä (nykyinen ELY-keskus). Hän on koonnut myös Vuolijoen Veteraanikirjaa ja Vuolijoen Lottien ja Pikku- Lottien osuuden Kainuun Lottaperinne-yhdistyksen matrikkeliin Rakasta maatasi ja kansaasi (vuonna 2002). Viimeisen 11 vuoden ajan hän on vetänyt entisen Vuolijoen alueen lapsille 4H-kerhoa. Vapaa-aikanaan Ritva neuloo Äiti Teresan -peittoja ja leipoo eri järjestöjen myyjäisiin. Maatilan emäntä Katri Helena Hämäläinen (os. Leppänen), Viitasaari Katri Hämäläinen syntyi keskosena 10-lapsiseen perheeseen. Syntymäkoti oli entinen savutupa. Niukasta elämästä huolimatta vanhemmat kannustivat lapsia koulunkäyntiin. Katri oli lahjakas oppilas ja kyläkoulun opettaja kannusti jatko-opintoihin, mutta rahanpuute ja nuori rakkaus muuttivat suunnitelmia. Katri Hämäläinen avioitui maanviljelijä Viljo Hämäläisen kanssa. Puoliso oli sotaorpo ja hän sai korvesta tontin, jonka pellot perhe raivasi. Myös asuin- sekä tuotantotilat rakennettiin itse. Perheeseen syntyi viisi lasta ja myös lapset osallistuivat tilan töihin. Kotitilan suuren työmäärän vuoksi Katri Hämäläisellä ei ollut mahdollisuutta mennä kodin ulkopuolelle töihin. Vanhempien ahkeruudella saatiin niukka toimeentulo ja lapsia kannustettiin opiskelemaan. Tilan vetovastuun siirryttyä lapsille on Katri Hämäläinen toiminut seurakunnan vapaaehtoistyöntekijänä ja hyvän tahdon lähettiläänä. Hämäläinen on toiminut myös kylätoimikunnan puheenjohtajana. Lisäksi Hämäläinen vierailee laulajana ja laulattajana ikäihmisten laitoksissa, laulaa kahdessa kuorossa sekä toimii aktiivina ompeluseuratyössä. Lähihoitaja Aino Aliisa Kaikuranta, Jyväskylä Aino Aliisa Kaikuranta syntyi Konnevedellä 12-lapsiseen perheeseen. Hän syntyi valtaväestön kulttuuriin mutta on omaksunut myös romanikulttuurin. Peruskoulun suorittamisen jälkeen hän muutti Jyväskylään, jossa hän hoiti lapsia kotona ja työskenteli kaupassa hedelmä- ja herkkumyyjänä. 80-luvun loppupuolella Kaikuranta työskenteli Jyväskylän maalaiskunnan kotipalvelussa. Työnsä ohessa hän opiskeli

3 lähihoitajaksi. Aino Kaikuranta meni naimisiin vuonna 1970 sekatyömies Feija Florinin kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta ja myöhemmin perheeseen otettiin lastenkotiin joutumassa olevat sukulaislapset kasvatettavaksi, vaikka molemmat vanhemmat olivat työttöminä ja perheen kaksio kävi pieneksi kymmenelle henkilölle. Kaikurannan lapset ovat saaneet kahden kulttuurin tuntemuksen, mikä on rikastuttanut heidän maailmankuvaansa ja kasvattanut suvaitsevaisuutta erilaisia kulttuureja kohtaan. Kaikuranta on kannustanut lapsiaan opiskelemaan ja ollut itse esimerkkinä, kuinka kouluttaudutaan vielä vanhemmalla iällä. Perhepäivähoitaja Terttu Orvokki Kajava (os. Helin), Orivesi Terttu Orvokki Kajava syntyi Tampereen Teiskossa. Terttu oli kuusilapsisen maanviljelijäperheen kolmanneksi vanhin lapsi. Toiseksi vanhin perheen lapsista kuoli vauvaikäisenä, mikä vaikutti vanhempien elämään. Kajava muutti lapsuudenkodistaan Orivedelle jo alle 16-vuotiaana. Hän työskenteli leipomossa ja oli lahjakas hiihtäjä. Hän asui valmentajansa yläkerrassa ja hoiti talon kotitaloustöitä oman työnsä ja hiihtämisen ohella. Vuonna 1970 Terttu Kajava avioitui ja esikoisen syntymän aikaan hän päätti luopua vaativasta kilpaurheilusta. Perheeseen syntyi neljä lasta ja pariskunta toimi asuintalossaan talonmiehenä. Aviomies halvaantui vuonna 1978 ja Kajava joutui ottamaan täyden vastuun perheestä sekä kasvatuksellisesti että taloudellisesti. Tämän lisäksi hän huolehti invalidisoituneesta puolisostaan. Terttu Kajava on osallistunut aktiivisesti helluntaiseurakunnan toimintaan mm. lastenleireillä, kerhonohjaajana ja pyhäkoulutyössä. Kajava on myös pitänyt yhteyttä yksinäisiin vanhuksiin ja hänellä on kolme ugandalaista kummilasta, joiden koulunkäyntiä hän tukee. Maatalon emäntä Iida Kaarina Kangas (os. Vuosku), Ylitornio Kaarina Kangas syntyi Ylitorniolla. Perheellä oli maatila Mellajärven rannalla, jossa he harjoittivat pienimuotoista maataloutta. Perheen isä menehtyi Kaarinan ollessa vain 12-vuotias. Kahdestaan äitinsä kanssa asuessaan ja maataloutta pyörittäessään kotitöitä riitti niin talossa, navetalla kuin peltotöissäkin. Kaarina Kangas avioitui vuonna Perheeseen syntyi neljä lasta ja heidän lisäkseen perheeseen on sijoitettu lievästi kehitysvammainen tyttö. Maatalousyrittäjinä toimiminen mahdollisti työskentelyn pihapiirissä ja lasten hoitamisen kotona. Perheessä on ollut myös useita kesälapsia. Vapaa-ajallaan Kangas on toiminut Ylitornion kunnan kirjastolautakunnassa, seurakunnan kasvatuslautakunnassa, Marttayhdistyksessä, Vesaisissa, 4H-yhdistyksessä, kyläyhdistyksessä ja kansalaisopiston piireissä. Muita harrastuksia ovat marjastaminen, puutarhan hoito, hiihto, pyöräily ja lukeminen. Sosiaalityöntekijä Anne Maija Kemppinen (os. Reinikkala), Imatra Anne Maija Kemppinen syntyi Imatralla perheen kuopukseksi. Isä oli konepajayrittäjä ja äiti hoiti perhettä kotona. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Kemppinen opiskeli sosiaalityöntekijäksi. Kemppinen avioitui vuonna Perheen viidennen lapsen ilmoitettua tulostaan vuonna 2001 perheen isällä diagnosoitiin ALS-sairaus. Hänen kuntonsa heikkeni ja kuopuksen synnyttyä perheen isä ei pystynyt enää selviytymään arkipäivän askareista. Vuonna 2004 hän joutui hengityskoneeseen ja Anne Kemppinen hoiti miestään kotona hoitoringin tuella aina syksyyn Puoliso menehtyi marraskuussa Lukuun ottamatta äitiyslomia ja hoitovapaita Anne Kemppinen on työskennellyt Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan palveluksessa sosiaalityöntekijänä. Kemppinen tunnetaan ahkerana ja ammattitaitoisena työntekijänä vaikeimmankin elämäntilanteen keskellä.

4 Perhehoitaja Kristiina Ketola-Orava (ent. Turula), Oulu Kristiina Ketola-Orava syntyi perheen esikoisena. Myöhemmin perheeseen syntyi kaksi sisarusta. Kristiina on huolehtinut sisaruksistaan vanhempien työskennellessä ja kodin rakennusprojektin aikana. Perheen isoäidin esimerkillä oli vahva vaikutus Kristiinaan. Peruskoulun jälkeen Kristiina suoritti keittiötyöntekijän tutkinnon ja aikuisiällä hän opiskeli perushoitajaksi. Ketola-Orava avioitui vuonna Perheeseen syntyi neljä lasta, joista toisena syntynyt kuoli synnyinpäivänään. 17 vuoden jälkeen vaikea avioliitto päätyi eroon ja Kristiina hoiti lapsiaan yksinhuoltajana. Yksinhuoltaja-aikana hän alkoi toimia Oulun seudun Yksinhuoltajat ja yhteishuoltajat -yhdistyksen hallituksessa. Vuonna 2001 Kristiina solmi avioliiton Pasi Oravan kanssa ja saman katon alle muutti 7-henkinen uusperhe. Yksinhuoltajuuden muututtua uusperheellisyydeksi Ketola-Orava perusti puolisonsa Oulun seudun uusperheelliset ry:n, jonka puheenjohtajana hän on toiminut yhdistyksen perustamisesta lähtien. Hän on myös Uusperheellisten liiton hallituksen jäsen ja vetää vertaisryhmiä puolisonsa kanssa sekä toimii uusperhekouluttajana ja neuvonantajana sekä PRIDE-kouluttajana. Omien lasten aikuistuttua Ketola-Orava toimii perhehoitajana sijaislapsille, joita tällä hetkellä asuu perheessä kolme. Tehdastyöläinen Enni Elisabeth Koivisto (os. Majalahti), Pori Enni Elisabeth Koivisto syntyi Kankaanpäässä 11-lapsiseen maanviljelijäperheeseen. Elämä oli niukkaa ja sota toi surua perheisiin. Perheen ainoana tyttärenä Enni teki äitinsä apuna monenlaisia maatalon töitä. Kansa- ja jatkokoulun käytyään hän suoritti kotitalouskoulun ja käsityökursseja. Koivisto solmi avioliiton vuonna 1951 ja perheeseen syntyi viisi lasta. Koivisto oli lyhyitä aikoja kotiäitinä, mutta pääosin työssä Porin puuvillatehtaalla. Perheen isä oli panostajana kaupungilla. Lapset tottuivat pitämään toisistaan huolta ja auttamaan kotitöissä. Perheen koti paloi lähes koko irtaimistoineen vuonna 1959 tulipalossa. Naapurien avulla perhe selvisi ja pystyi myöhemmin hankkimaan uuden kodin. Enni Koivisto jäi leskeksi vuonna Koiviston lähes 39 vuotta kestänyt työura päättyi, kun puuvillatehdas paloi vuonna 1981 ja hän jäi eläkkeelle 55-vuotiaana. Eläkkeelle jäätyään Koivisto liittyi Porin Kunnalliset Eläkeläiset ry:hyn ja Porin Rintamaveteraanit ry:hyn, joiden toiminnassa hän on aktiivinen mm. jumpanvetäjänä ja retkivastaavana. Laitoshuoltaja Reeta Kaarina Korhonen (os. Kortelainen), Iisalmi Reeta Kaarina Korhonen syntyi Sonkajärvellä nelilapsisien perheen esikoisena. Koti oli maalaistalo, jossa myös lapset osallistuvat kodin ja tilan töihin. Kaarina kävi kansakoulun, kansanopiston ja kouluttautui aikuisiällä laitoshuoltajaksi. Kaarina avioitui autonkuljettaja Matti Korhosen kanssa vuonna Vuosien saatossa heille syntyi viisi lasta, joista nuorimmalla on Downin syndrooma. Vielä 1980-luvun puolivälissä oli vaikea saada apua ja tietoa Downin syndroomasta. Korhonen oli sinnikäs ja ja hankki tietoa down-lapsen kehittymismahdollisuuksista. Tytär oppikin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Äiti on tukenut ja rohkaissut häntä myös harrastuksissa. Oman laitoshuoltajan työnsä ohella Korhonen on toiminut mm. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry:ssä, Iisalmen kaupunginvaltuustossa ja perusturvalautakunnassa, Iisalmen hengitysyhdistyksessä, eri koulujen sekä kylätoimikuntien johtokunnissa, Ylä-Savon seurakuntayhtymän valtuutettuna, Kuopion KEVA:n tukipiirissä ja valtakunnallisessa tukiliitossa sekä henkilökohtaisena neuvojana perheille, joille on syntynyt vammainen lapsi. Terveyskeskuksen hoitaja Irja Helli Hillevi Kulmala (os. Kuuppo), Loimaa Irja Kulmala syntyi Sakkolasta Kylmäkoskelle muuttaneeseen evakkoperheeseen. Sieltä perhe muutti Punkalaitumelle, jossa vanhemmat pitivät pientilaa. Perheessä oli kaikkiaan neljä lasta. Kansakoulun jälkeen Irja suoritti talous- ja kotiteollisuuskoulun. Toukokuussa 1960 Kulmala avioitui ja perheeseen syntyi

5 kaikkiaan viisi lasta. Perheen elämä oli vaatimatonta ja kasvatusvastuu oli pääosin Irjalla. Kulmala kyyditsi useita vuosia lapsiaan urheiluharrastusten pariin ja mahdollisti lasten harrastamisen omalla talkootyöllään. Lasten ollessa pieniä Kulmala kävi yötöissä vanhainkodilla ja päivätyössä kotipalvelussa. Myöhemmin työura jatkui terveyskeskuksessa hoito-osastolla ja keittiössä. Vielä seitsemänkymppisenä Irja Kulmala on suosittu sijainen terveyskeskuksessa. Hän on työuransa lisäksi toiminut vapaaehtoistehtävissä SPR:n Alastaron osaston toiminnassa, Maa- ja kotitalousnaisissa sekä nuorisoseurassa. Loppukesä on kiireistä aikaa, kun Kulmala kerää metsän antimia talteen lapsille ja ystävilleen. Sijaisäiti Ilona Sanna-Maija Känsäkoski (os. Norrena), Kaustinen Ilona Sanna-Maija Känsäkoski syntyi Evijärvellä kolmilapsisen perheen kuopukseksi. Perhe hoiti maatilaa ja heillä oli myös karjaa. Kansa- ja kansalaiskoulun jälkeen Ilona Känsäkoski kävi emäntäkoulun sekä opiskeli perhepäivähoitajaksi. Vuonna 1973 hän avioitui yrittäjä Jorma Känsäkosken kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta. Ilona Känsäkoski toimi perhepäivähoitajana ja 1990-luvun alussa hänen perheensä alkoi toimia Kokkolan kaupungissa tukiperheenä. Perhepäivähoitajan ura on kestänyt yli 30 vuotta ja tukiperhetoiminta 20 vuotta. Vapaaehtoistyön saralla Ilona Känsäkoski on toiminut SPR:n Kaustisten osastossa, Nuortenparkissa ja Palvelevassa puhelimessa. Tehdastyöntekijä Phung Le Nga, Vantaa Phung Le Nga syntyi Saigonissa, Vietnamissa. Koulunkäynti jäi hyvin lyhyeksi, sillä Nga joutui sodan jälkeen työelämään jo 11-vuotiaana. Myös hänen syntymäkotinsa tuhoutui sodan aikana. Phung Le Nga avioitui vuonna 1981 Van Tyn kanssa ja perheen esikoinen syntyi seuraavana vuonna. Puoliso Van Ty muutti joulukuussa 1982 Suomeen ja vuoden päästä Phung Le Nga tuli tyttären kanssa perässä. Lähtö Vietnamista oli vaikea, sillä hän joutui jättämään vanhempansa ja sisaruksensa, eikä jälleennäkemisestä ollut tietoa. Alku uudessa kotimaassa oli vaikea, kulttuuri oli täysin vieras ja kieltä ei osattu. Perheeseen syntyi viisi lasta. Vaikka lapset kokivat syrjintää ja kiusaamista, perheen keskinäisellä tuella ikävistä tapauksista selvittiin. Lastensa koulunkäyntiä Phung tuki kaikin tavoin ja osallistui lasten koulussa aktiivisesti niihin vapaaehtoistoimintoihin, joihin vain pystyi. Nykyään Phung Le Nga työskentelee kokoaikaisena työntekijänä Tikkurila Oyj:ssä. Perheen lapset ovat sopeutuneet hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan ja menestyneet opinnoissaan sekä työelämässä. Phung Le Ngan mieliharrastuksia ovat suomalaisittain marjastus ja sienestys sekä elokuvat ja ruuanlaitto. Koulunkäyntiavustaja Pirjo Marjatta Lilja (os. Sauvala), Lapinjärvi Pirjo Marjatta Lilja syntyi Lahdessa 23. tammikuuta Lapsuutensa Pirjo on viettänyt isoäitinsä, isoisänsä ja enonsa kanssa asuen. Lilja on käynyt emäntäkoulun sekä siivousteknisen ammattikoulun. Vuonna 1999 Pirjo avioitui metsäkoneenkuljettaja Harri Liljan kanssa. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta. Perheen nuorimmat lapset ovat kaksosia ja Pirjo oli kotona lasten kanssa kunnes nuorimmatkin lapset täyttivät kolme vuotta. Pirjo Lilja on ollut töissä Orimattilan kunnalla vanhainkodissa, Artjärven kunnan päiväkodissa, Lapinjärven nuorisotilan valvojana ja nykyään koulunkäyntiavustajana. Lilja on ollut mukana kunnan koululautakunnan toiminnassa, alakoulun johtokunnassa ja alakoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana. Vapaa-ajallaan Lilja lenkkeilee, kalastaa sekä lomailee kesäisin Lapissa.

6 Kotiäiti Heli Eeva Tuulikki Lomu (os. Rajaniemi), Hämeenlinna Heli Eeva Tuulikki Lomu syntyi Vihannissa. Perheessä oli kahdeksan lasta. Perheen äiti toimi kotona konekutojana ja isä oli autonkuljettaja ja maanviljelijä. Sodan aikana Heli toimi Pikku-Lottana. Lomulla on ollut lapsuudesta saakka huono kuulo. Kansa- ja jatkokoulun jälkeen hän kävi Peräpohjolan kansanopiston Torniossa. Lomu opiskeli 50-luvulla Toijalan karjanhoitokoulussa ja valmistui karjantarkkailijaksi. Valmistuttuaan hän tapasi tulevan puolisonsa ja he avioituivat vuonna Perheeseen syntyi viisi tytärtä. Perheen kotitila työllisti Lomua lastenhoidon lisäksi. Heli Lomu koki tärkeäksi, että tyttäret saavat koulutusta ja hän huolehti siitä kaikin tavoin. Hän kannusti heitä myös musiikkiharrastusten pariin. Kotitila sijaitsi joen vieressä, mikä on aiheuttanut vaaratilanteita. Heli Lomu on pelastanut sekä sisarensa että kaksi tytärtään hukkumasta tulvivaan jokeen. Lasten aikuistuttua ja Hämeenlinnaan muuton jälkeen Heli Lomu on aloittanut ikonimaalausharrastuksen. Lomu on toiminut myös Oulaisten sosiaalilautakunnassa. Toimitusjohtaja, THM Pirjo Leena Luokkala (os. Savela), Kempele Pirjo Leena Luokkala syntyi Haapajärvellä 9. kesäkuuta vuonna Äiti työskenteli sairaanhoitajana ja isä oli Tiitonrannan kansakoulun johtajaopettaja. Pirjolla oli 14 sisarusta ja toiseksi vanhimpana hän oli paljon vanhempien apuna. Pirjo Luokkala on opiskellut sairaanhoitajaksi, lasten erikoissairaanhoitajaksi ja terveydenhuollon maisteriksi. Nykyään hän toimii perustamansa lastanvaateyrityksen UNUKA Oy:n toimitusjohtajana. Vuonna 1983 Pirjo avioitui Oulun hiippakunnan kuurojen papin Urpo Aulis Luokkalan kanssa. Luokkaloiden perheessä on 14 lasta. Kolmella perheen lapsista on vakava sairaus, yhdellä lapsista on Downin syndrooma, jonka lisäksi myös sydänvika, yhdellä astma ja yhdellä Crohnin tauti. Koko perhe on opetellut tukiviittomia, koska perheen Downin syndroomaan sairastava lapsi tarvitsee niitä kommunikointinsa tueksi. Luokkala on perustanut uintiryhmän erityistä tukea tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen ja vertaisryhmätoimintaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten läheisille. Pirjo Luokkala on Oulun puutarhaterapiayhdistyksen perustajajäsen sekä on toimittanut Punosapu-lehteä. Hän on pitkään toiminut myös päiväkerhon ohjaajien kouluttajana Reisijärven ja Ranuan kristillisillä opistoilla. Perhehoitaja Marja Elina Moisio (os. Ylä-Soininmäki), Alavus Marja Elina Moisio syntyi Virroilla Vanhempien lisäksi perheeseen kuului seitsemän lasta. Perheen koti paloi tulipalossa Marjan ollessa kuusitoistavuotias. Kansakoulun käytyään Marja toimi harjoittelijana Lamminpään lastenkodissa ja hän hoiti lapsia opettajaperheessä. Vuonna 1966 hän solmi avioliiton kirvesmies Jouko Moision kanssa. Perheeseen syntyi kolme lasta, jotka kaikki ovat menehtyneet. Kahdella lapsista oli vaikea lihassairaus ja terve poika kuoli liikenneonnettomuudessa. Marja Moisio hoiti lihassairaudesta kärsineet pojat kotona. Toinen lapsista eli puolitoistavuotiaaksi ja toinen 14-vuotiaaksi. Perheeseen on sijoitettu kaksi lasta, viisi- ja kuusivuotiaat sisarukset, jotka ovat kasvaneet aikuiseksi Moision perheessä ja opiskelleet itselleen ammatit hoitoalalta. Marja Moisio osallistuu humanitaariseen työhön Baltian lasten hyväksi keräämällä ruokalahjoituksia ja vaatteita katulapsille. Moisio on myös pitänyt sururyhmiä lapsensa menettäneille vanhemmille. Hän osallistuu SPR:n toimintaan ja käy vapaaehtoisena vanhainkodissa. Vaikeassa elämäntilanteessa elävät ihmiset ovat lähellä Marja Moision sydäntä. Maatalon emäntä Aune Tellervo Niemelä, (os. Koivula), Ranua Aune Tellervo Niemelä syntyi Ranuan Kuukasjärvellä Perheeseen kuului viisi lasta, joista Aune oli toiseksi nuorin. Perheen molemmat vanhemmat menehtyivät samana vuonna Aunen ollessa noin 16- vuotias. Aune opiskeli yo-merkonomiksi ja avioitui vuonna 1968 maanviljelijä Veikko Matias Niemelän

7 kanssa. Perheeseen syntyi 18 lasta. Yksi lapsista on lievästi kehitysvammainen. Perhe on elänyt karjanhoidolla ja Aune Niemelä on osin työskennellyt myös kodin ulkopuolella. Perheen navetta paloi vuonna 1982 ja seuraavana vuonna aloitettiin uuden rakentaminen. Taloudellinen tilanne oli heikko mutta tekemällä, leipomalla ja pienimuotoisella maanviljelyksellä perhe selvisi. Aune Niemelä on Ranuan Invalidit ry:ssä hallituksen jäsen ja yhdistyksen kantava voima. Hän on toiminut vuosia peruskoulun kouluneuvostossa, rauhanyhdistyksen johtokunnassa, kylätoimikunnassa ja järjestänyt seurakunnan lastenkerhoa. Laitosapulainen Hilja Salme Nikkonen, Joensuu Hilja Salme Nikkonen syntyi Lieksan Pielisjärvellä. Perheessä oli seitsemän lasta. Perheen isä oli suutari, äiti hoiti kotia ja lapsia. Kansakoulun jälkeen Salme toimi kauppa-apulaisena ja lastenhoitajana. Aikuisena hän opiskeli ompelijan ja laitosapulaisen tutkinnon. Joensuussa työskennellessään hän tapasi muusikko Sakari Nikkosen, jonka kanssa avioitui vuonna Perheelle syntyi kuusi lasta. Perhe oli vaatimaton työläisperhe, Salme vastasi lapsista ja kodinhoidosta perheenisän ollessa kiertueilla eri puolilla Suomea. Vanhempien avioliitto päätyi eroon vuonna 1971, jolloin talouden hoito jäi Salmen vastuulle. Salme Nikkonen työskenteli Pukinetehdas Tarmalla ompelijana ja työntekijöiden luottamushenkilönä. Samanaikaisesti hän toimi Joensuun ammatillisen paikallisjärjestön (JAP) naisjaoston puheenjohtajana. Pukinetehtaan lopetettua toimintansa hän toimi laitosapulaisena Joensuun terveyskeskuksessa, josta hän jäi myös eläkkeelle. Salme Nikkonen on toiminut Joensuun Nuorten Kotkien ja TUL:n kesäleireillä keittäjänä. Nikkonen on toiminut myös viime vuosiin saakka Joensuun Työväenyhdistyksen naisjaostossa. Kätilö Elvi Katri Kyllikki Peltonen (os. Pinomäki), Sastamala Elvi Katri Kyllikki syntyi Kauvatsalla 7-lapsisen perheen kuopukseksi. Perheen isä menehtyi aivokalvontulehdukseen Elvin ollessa kaksivuotias. Perheen äiti elätti lapsensa ja anoppinsa tekemällä töitä lähiseudun taloissa. Perheen ainoa poika kaatui sodassa rintamalla. Kansakoulun jälkeen Elvi opiskeli Helsingissä kätilöksi ja valmistui vuonna Valmistumisen jälkeen, ennen lasten syntymää hän työskenteli kätilönä Tampereen kaupungin synnytyslaitoksella ja Vammalan sairaalassa. Vuonna 1955 hän avioitui metsäteknikko Yrjö Peltosen kanssa. Perheeseen syntyi 13 lasta. Elvin huolenpito ei koskenut vain omia lapsia, vaan hän on auttanut tuttava- ja vähävaraisten perheiden lapsia, jotka ovat viettäneet heillä kesäaikaan useita viikkoja. Kaikki perheenjäsenet osallistuivat koti- ja metsätöihin. Perheen isä loukkaantui vakavasti perheen 9. lapsen syntymän aikoihin. Lastenhoidon ohella Elvi oli miehensä tukena pitkän kuntoutusprosessin ajan. Elvi Peltonen on toiminut seurakunnan diakoniatyössä, Sotainvalidien Veljesliiton Vammalan osastossa ja Yhteisvastuukerääjänä. Perhehoitaja Kaija Anneli Peräinen (os. Sarkkinen), Mänttä-Vilppula Kaija Anneli Peräinen syntyi Nurmeksen Kuokanvaarassa pienviljelijäkotiin kolmilapsisen perheen kuopuksena. Kaija kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1974 ja opiskeli sairaanhoitajan ja seurakuntasisaren koulutuksen v Helsingin diakonissalaitoksella. Vuonna 1977 Kaija avioitui nuoriso-ohjaaja Jouni Peräisen kanssa. Perheeseen syntyi kaksi lasta. Perheen koti on toiminut vuodesta 1988 lähtien kehitysvammaisten lasten perhekotina, jossa omat ja kehitysvammaiset lapset ovat kasvaneet yhdessä. Tällä hetkellä kodissa asuu viisi kehitysvammaista pysyvästi ja kaksi nk. lomapaikkalaista silloin tällöin. Kaikkiaan heillä on asunut seitsemän henkilöä kokoaikaisesti ja lomapaikkalaisia on ollut 42 henkilöä. Harrastajateatteri on koko perheen yhteinen harrastus ja myös hyvin mieluinen hoitokodin asukkaille. Kaija Peräinen huolehtii myös naapuruston vanhuksista: auttaa pihahommissa ja käy asioilla.

8 Kodinhoitaja Helka Marjatta Petäjäniemi (os. Kangosjärvi), Kolari Helka Marjatta Petäjäniemi syntyi Äkäslompolossa Kolarissa. Helka Petäjäniemi oli 13-lapsisen perheen vanhin ja auttoi pienestä pitäen äitiään lastenhoidossa ja kotitöissä. Sota-aikana Helka oli vasta 10- vuotias mutta korvaamaton apu isän ollessa vuosia rintamalla. Helka kävi kansa- ja jatkokoulun, minkä jälkeen hän työskenteli savotoilla kokkina ja opiskeli kirjekoulussa yleissivistäviä opintoja. Myöhemmin Petäjäniemi suoritti Mannerheimin Lastensuojeluliiton kodinhoitajaopiston Kauniaisissa. Hän työllistyi Kolariin kodinhoitajaksi ja työ vei viikkokausiksi kyläkierroksille, maanteitä ei ollut ja välimatkat kuljettiin porolla tai hevosella. Helka avioitui Ahto Petäjäniemen kanssa vuonna 1954 ja he muuttivat miehen kotitilalle asumaan. Lapsia syntyi neljä ja perhe oli Helkan elämän keskipiste. Maatilan koneellistuttua 60- luvulla aikaa jäi myös vapaaehtois- ja yhdistystyölle. Petäjäniemi on toiminut paikallisen Keskustapuolueen johtokunnan jäsenenä, Maa- ja kotitalousseurassa ja Marttayhdistyksessä. Petäjäniemelle on myönnetty myös herastuomarin arvo 20-vuotisesta lautamiestyöskentelystä. Toimialajohtaja Paula Helena Ranssi (os. Selin), Helsinki Paula Helena Ranssi syntyi Tammisaaressa yksinhuoltajaäidin tyttäreksi. Tuon ajan Suomessa äitiysloma- ja päivähoitojärjestelmän puuttumisen takia lapsesta huolehtiminen oli yksinhuoltajalle vaikeaa. Äiti antoi parin kuukauden ikäisen tyttärensä sisarensa perheeseen, mutta tämä järjestely ei onnistunut, ja seuraavaksi hänet sijoitettiin Jalasjärvelle äidin veljen perheeseen. Kasvatusäidistä tuli tärkein henkilö. Hän antoi varauksettoman tuen ja elämän mallin. Ranssi kirjoitti sukunsa ensimmäisenä ylioppilaaksi vuonna 1963 ja kasvatti-isän kannustuksesta lähti opiskelemaan Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Vuonna 1970 Paula avioitui rakennusinsinööri Heikki Kalervo Ranssin kanssa. Perheeseen syntyi kolme tytärtä. Lapsuusajan kokemuksistaan johtuen Paula Ranssille oli tärkeää saada itse hoitaa lapsia kotona. Työuransa Paula Ranssi on tehnyt pääasiassa toimittajan tehtävissä. Työn ohella hän on tehnyt vapaaehtoistyötä Helsingin Nuorten Miesten Kristillisessä Yhdistyksessä (HNMKY) vuodesta Puolisonsa kanssa Paula on ollut aktiivisesti mukana avioliitto- ja perheleirien järjestämisessä. Kesäisin järjestetyille leireille on osallistunut yli perhettä. Tämän lisäksi he ovat olleet puhumassa muissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Perhehoitaja Ritva Annikki Räty (os. Ukkonen), Lohja Ritva Annikki Räty on syntynyt Urjalassa. Hänen vanhempansa ovat Karjalan evakkoja, jotka joutuivat jättämään kotinsa talvisodan seurauksena. Kaikkiaan perheessä oli yhdeksän lasta. Vanhemmat lapset auttoivat kotitöissä ja pienempien hoitamisessa. Ritva muutti 14-vuotiaana kotiapulaiseksi toiseen perheeseen. Ritva kävi kansakoulun sekä kansalaiskoulun. Hän avioitui vuonna Perheeseen syntyi kaksi lasta. Avioliitto päättyi myöhemmin eroon. Vuodesta 1992 Ritva Räty on toiminut tilapäisenä perhehoitajana kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. Perheen omat lapset ovat olleet kotona ja kasvaneet tasavertaisina hoitolapsien kanssa. Vuodesta 1992 lähtien Rädyllä on ollut 46 eri lasta hoidossa. Ritva Räty tekee tiivistä työtä Lohjan kaupungin perusturvan kehitysvammahuollon kanssa. Perhehoitajana toimiessaan Räty on suorittanut perhehoitajan jatkokurssin.

9 Maatilan emäntä Ulla Kaisa Saukko (os. Niemelä), Merijärvi Ulla Kaisa Saukko syntyi Simossa. Ulla oli 18-lapsisen perheen esikoinen. Ullan isä työskenteli tehtaassa, myöhemmin perhe osti maatilan. Musiikki kuului kiinteästi lapsuuden kotiin. Saukko kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1977 ja valmistui mielisairaanhoitajaksi vuonna Vuonna 1980 hän avioitui maanviljelijä Tapio Saukon kanssa ja perheeseen syntyi 18 lasta. Ennen ensimmäisen lapsen syntymää Ulla Saukko työskenteli perushoitajana vanhainkodilla. Lapsuudenkodin rakkaus musiikkiin on siirtynyt myös Saukon omiin lapsiin. Perheen ja kodin hoidon ohella Ulla on toiminut vapaaehtoisena seurakunnan diakoniatyössä ja lasten kerho-ohjaajana. Merijärven kunnan Koivupuhdon koulun johtokunnassa hän on toiminut jo 19 vuotta. Vapaa-ajalla Saukko harrastaa käsitöitä, lukemista ja liikuntaa. Perhepäivähoitaja Leena Seppä, Raahe Leena Seppä syntyi Kärsämäellä lapsisen perheen esikoisena. Sodan jälkeisenä pula-aikana elämä oli niukkaa. Perheen vanhimpana Leena osallistui paljon kotitilan töihin, kodinhoitoon ja sisarusten kaitsemiseen. Leena kävi kansakoulun, kotitalouskurssin sekä myöhemmin kouluttautui perhepäivähoitajaksi. Vuonna 1963 hän avioitui kirvesmies Väinö Sepän kanssa. Perheeseen syntyi 16 lasta. Perheen isä jäi varhain sairaseläkkeelle, mutta perhe pärjäsi taloudellisesti, kun paljon tehtiin itse. Perheen isä hoiti kotona alle kouluikäisiä lapsia ja Leena työskenteli päiväkodissa ja sen jälkeen perhepäivähoitajana. Nykyään eläkkeellä ollessaan hän hoitaa lapsenlapsiaan ja pitää näille kerhoa. Mummun kerhossa kuunnellaan lasten tarinoita ja annetaan yksilöllistä aikaa. Leena Seppä avustaa myös lähellä asuvaa vanhusta ja on hänelle tärkeä tukihenkilö. Maatilan emäntä Valma Suokas (os.yli-rantala), Nousiainen Valma Suokas syntyi Kuortaneella Perheeseen kuului äidin ja isän lisäksi pikkusisko. Lapsuus oli hyvä ja onnellinen. Vuonna 1958 Suokas avioitui ja muutti Nousiaisiin maatilalle. Valma Suokas hoiti perheen lapsia, joita perheeseen syntyi neljä. Tämän lisäksi hän osallistui maatilan kaikkiin töihin sekä huolehti kodista. Perheen neljästä lapsesta kahdella on skitsofrenia ja yksi on lievästi kehitysvammainen ja autistinen. Ajoittain lapsia on hoidettu laitoksessa, mutta pääasiallisesti he ovat olleet kotihoidossa. Elämä oli aika ajoin vaikeata puolison kanssa. Valma Suokas on pyyteettömästi hoitanut sairaita ja vammaisia lapsiaan. Elämän mukanaan tuomat vastoinkäymiset eivät ole häntä lannistaneet, vaan Suokas on säilyttänyt positiivisen asenteensa. Perhehoitaja Paula Hannele Tenhunen (os. Eronen), Leppävirta Paula Hannele Eronen syntyi Varkaudessa. Perheessä oli kolme tytärtä ja perheen molemmat vanhemmat toimivat paperiteollisuuden palveluksessa kolmivuorotyössä. Paula opiskeli ammattikoulun hotelli- ja ravintolalinjalla keittäjäksi. Vuonna 1982 hän meni naimisiin voimalaitoskäyttäjä Pekka Tenhusen kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta. Perheen molemmat vanhemmat olivat vuorotyössä, ja perheen ja työn yhteen sovittaminen oli välillä hankalaa. Perhe-elämää helpotti asuminen pienen kyläyhteisön keskellä, jossa kaikki ovat tuttuja keskenään. Tenhusen perhe on pitkään toiminut tukiperheenä. Nykyisin perheeseen on sijoitettuna 8-vuotias vaikeavammainen orvoksi jäänyt tyttö, joka on synnynnäisten vammojensa vuoksi ympärivuorokautisesti hoidettava sänkypotilas. Paula on jäänyt kotiin hoitamaan tyttöä kokopäiväisesti. Tukiperhe mahdollistaa tytölle huolehtivan kotihoidon laitoshoidon sijaan.

10 Perhehoitaja Tuula Kyllikki Vilokkinen-Saxlund (os. Väljä), Multia Tuula Kyllikki Vilokkinen-Saxlund syntyi Kurussa. Lapsuutensa hän vietti isänsä syntymäkodissa Kauhajoella. Pohjalaiseen tapaan talossa asui neljä sukupolvea. Tuula oli vanhin sisarussarjan seitsemästä lapsesta. Keskikoulun jälkeen Tuula opiskeli Helsingin sairaanhoito-oppilaitoksessa ja valmistui vuonna Hän avioitui vuonna 1973, mutta liitto päätyi eroon. Hän avioitui nykyisen aviomiehensä kanssa vuonna 1992 ja perhe muutti maalaiskylään. Ensimmäisestä liitosta hänellä on tytär ja toisesta poika. Perheessä on ollut neljä sijoitettua lasta ja puolisolla oli kaksi lasta aiemmasta avioliitostaan. Sijaisvanhemmuuden myötä mukana tutuksi ovat tulleet kylä- ja nuorisoseuratoiminta, koulun johtokunta, vanhempaintoimikunta, koululautakunta sekä lasten harrastuksiin liittyvä vapaaehtoistoiminta. Vilokkinen- Saxlund on osallistunut Perhehoitoliiton toimintaan, rekrytointikampanjoihin, kouluttamiseen ja uusien tukimuotojen kehittämiseen. Sijaisvanhempien edustajana hän on toiminut monilla eri foorumeilla. Työ sijaisvanhemmuuden parissa jatkuu koulutettuna työnohjaajana. Maatilan emäntä Irja Väänänen (os. Dahlgren), Ristiina Irja Väänänen syntyi Lahdessa Alle vuoden ikäisenä oma äiti jätti hänet kasvattiäidille Helsinkiin ja leikki-ikäisenä hänet siirrettiin kasvattikotiin Ristiinaan. Irja Väänänen kävi kansakoulun ja työskenteli sen jälkeen maanviljelys- ja karjanhoitotyössä kasvattikodin tilalla. Vuonna 1953 Irja solmi avioliiton maanviljelijä Pauli Väänäsen kanssa. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta. Nykyään Väänäsellä on 25 lastenlasta ja seitsemän lastenlastenlasta. Kotitilan töiden ja lastenhoidon ohella Irja Väänänen on ollut mukana Marttayhdistyksen toiminnassa sekä kuulunut Hangastenmaan koulun johtokuntaan. Useassa kodissa lapsuutensa viettäneenä hän on osannut arvostaa omaa perhettä, koska lapsuudessa sellaista ei itsellä ollut. Aikuisella iällä Irja Väänänen etsi biologisen äitinsä, jota hoiti tämän vanhuusiän.

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Jarmo kertoo: Se oli mielenkiintoista työtä. Tunsin kaikki vankilat ja rikollisten säilöpaikat kuin omat taskuni.

Jarmo kertoo: Se oli mielenkiintoista työtä. Tunsin kaikki vankilat ja rikollisten säilöpaikat kuin omat taskuni. Jarmo Sivusaari Jarmo Erkki Sivusaari syntyi 19.7.1933 Vaasassa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan Yhteiskoulusta 1954 ja suoritti merkonomin tutkinnon Vaasan Kauppaopistossa. Sitä ennen, jo 16-vuotiaana,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

2. Pyydämme ilmoittamaan (monta vastausta sallitaan) luottamustehtäväsi tai virkasi kaupungilla:

2. Pyydämme ilmoittamaan (monta vastausta sallitaan) luottamustehtäväsi tai virkasi kaupungilla: Luottamushenkilöiden ja eräiden viranhaltijoiden sidonnaisuuksien ilmoittaminen 1/45 Helena Adel Kaavoitus ja rakennuslautakunnan varajäsen Piikkiön eläkkeensaajien hallituksen jäsen Piikkiön sos.dem.työv.yhdistyksen

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

VUODEN 2014 ÄITIENPÄIVÄMITALIT

VUODEN 2014 ÄITIENPÄIVÄMITALIT VUODEN 2014 ÄITIENPÄIVÄMITALIT Äitienpäivänä, 11.5.2014 Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Ι luokan mitalin kultaristein saavat Arvo Aino, Espoo Engström Rakel, Vörå Haponen Natalia, Kokkola Honkamäki Hellin,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

VUODEN 2014 ÄITIENPÄIVÄMITALIT

VUODEN 2014 ÄITIENPÄIVÄMITALIT VUODEN 2014 ÄITIENPÄIVÄMITALIT Äitienpäivänä, 11.5.2014 Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Ι luokan mitalin kultaristein saavat Arvo Aino, Espoo Engström Rakel, Vörå Haponen Natalia, Kokkola Honkamäki Hellin,

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04.

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A 4 02200 Espoo 29.04. YHTEISMETSÄN PERUSTAMISSOPIMUS 1. Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on perustaa yhteismetsä jäljempänä mainittuihin kiinteistöihin kuuluvista, tässä sopimuksessa määritellyistä alueista. Lisäksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Toiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö

Toiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö Toiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö Mika Niemelä, FT Toimiva lapsi & perhe 15.4.2014 1 Asetelmasta 15.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 2 Sisarusten ongelmat Toimeentulon Vanhemman ongelmat, rikollisuus,

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2. Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

ARMO. Hattulan Kotikirkon kuukausitiedote. Lokakuu 2013

ARMO. Hattulan Kotikirkon kuukausitiedote. Lokakuu 2013 ARMO Hattulan Kotikirkon kuukausitiedote Lokakuu 2013 Uusia seurakuntaisia Jyrki ja Saija Alanko Jyrki Alanko on aloittanut osaaikaisena pastorina Hattulan Kotikirkossa 1.8.2013. Hän on syntynyt v.1963

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

EUROPEAN SOCIAL SURVEY SUOMI EUROOPASSA-TUTKIMUS

EUROPEAN SOCIAL SURVEY SUOMI EUROOPASSA-TUTKIMUS EUROPEAN SOCIAL SURVEY SUOMI EUROOPASSA-TUTKIMUS 2002 KORTTI 1 0 En ollenkaan 1 Alle ½ tuntia 2 ½ - 1 tuntia 3 Yli tunnin, mutta korkeintaan 1 ½ tuntia 4 Yli 1 ½ tuntia, mutta korkeintaan 2 tuntia 5 Yli

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

PUHELINREKRYTOINNIN YHTEYDESSÄ KYSYTTÄVÄT TAUSTAKYSYMYKSET:

PUHELINREKRYTOINNIN YHTEYDESSÄ KYSYTTÄVÄT TAUSTAKYSYMYKSET: PUHELINREKRYTOINNIN YHTEYDESSÄ KYSYTTÄVÄT TAUSTAKYSYMYKSET: A. Asuinpaia (ei kysytä, data saatavilla otoksesta): Postinumero (= asuinpaiakunta, asuinalue) B. Sukupuoli: 1 Nainen 2 Mies C. Kuinka vanha

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Työntekijän nimi Nykyinen virka- tai toiminimike 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 1.1.2011 Virka- tai toiminimike 1.1.2011

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Ilman huoltajaa Suomeen tulleet turvapaikanhakijat Espoossa 15.1.2016

Ilman huoltajaa Suomeen tulleet turvapaikanhakijat Espoossa 15.1.2016 Ilman huoltajaa Suomeen tulleet turvapaikanhakijat Espoossa 15.1.2016 Ilman huoltajaa Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 1.9.2011

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

VUODEN 2015 ÄITIENPÄIVÄMITALIT

VUODEN 2015 ÄITIENPÄIVÄMITALIT VUODEN 2015 ÄITIENPÄIVÄMITALIT Äitienpäivänä, 10.5.2015 Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Ι luokan mitalin kultaristein saavat And Ritva, Lahti Hellsten Sisko, Helsinki Hyvönen Inkeri, Keitele Honkasalo Marja-Terttu,

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Hallintopalvelukeskus Yhteenveto 15.4.2015 Orimattilan kaupungin luottamushenkilöiden sidonnaisuudet Tiedot koottu luottamushenkilöiden sidonnaisuusilmoituksista. Henkilöt aakkosjärjestyksessä.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.2011 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lisätiedot

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

(Lähde ABC ensiaskeleet rauhankasvatukseen: http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/76)

(Lähde ABC ensiaskeleet rauhankasvatukseen: http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/76) Askel eteenpäin! (Lähde ABC ensiaskeleet rauhankasvatukseen: http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/76) Teema: syrjintä, rasismi, yleiset ihmisoikeudet Kesto: 60 min. Osallistujamäärä: 10 + Ikäsuositus:

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Hallintosihteeri Rauno Piippo (puhelin 044-497 0003): Kunnanhallituksen tehtäviin ennen vaaleja kuuluvat:

Hallintosihteeri Rauno Piippo (puhelin 044-497 0003): Kunnanhallituksen tehtäviin ennen vaaleja kuuluvat: Kunnanhallitus 75 24.02.2015 Kunnanhallitus 100 09.03.2015 EDUSKUNTAVAALIT 19.4.2015 618/0/06/060/2014 Khall 24.02.2015 75 Hallintosihteeri Rauno Piippo (puhelin 044-497 0003): Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Henkilökohtaiset varajäsenet. Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen

Henkilökohtaiset varajäsenet. Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 26/31.10.2011 446 Kokousaika 31.10.2011 klo 17:00 18:17 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle.

6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle. 1 Nurmeksen kaupunki Luettelo Kaupunginkanslia 13.3.2014 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN Hallintosääntö: 6 Toimielin, luottamushenkilö ja viranhaltija voi päättää sille johtosäännöllä siirretyn toimivallan siirtämisestä

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot