Kiinalaiset maahanmuuttajat työvoimaresursseiksi Suomeen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinalaiset maahanmuuttajat työvoimaresursseiksi Suomeen?"

Transkriptio

1 Kiinalaiset maahanmuuttajat työvoimaresursseiksi Suomeen? REKRY-AMARE selvitys (2) TUOMO KAUHA Koulutus-ja kehittämiskeskus Palmenia Kouvola I

2 TEKIJÄ (T) KAUHA TUOMO, kehittämispäällikkö, FM, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvolan yksikkö, syksy TIIVISTELMÄ Kiinalaiset maahanmuuttajat Työvoimatarpeeksi Suomeen vai ei? selvitys on osa REKRY-AMARE hanketta. Rekry-Amare hankkeen tavoitteena on tukea erityisesti akateemisten ja erikoiskoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä, luoda heille joustavia kielen opiskelumahdollisuuksia, pätevöitymisväyliä, selvittää onnistuneen rekrytoinnin edellytyksiä ja hyödyntää muiden EU-valtioiden toimijoiden hyviä käytäntöjä rekrytoinnissa ja heidän osaamisensa hyödyntämisessä. Erityisesti tarkastelun alla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Tämän selvityksen kautta etsitään vastauksia kiinalaisten akateemisten ja työperäisten maahanmuuttajien koulutus- ja kehitystarpeista rekrytoivissa suomalaisyrityksessä ja selvitetään mm. akateemisen oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia näissä konteksteissa. Informantteina käytetään Suomen elinkeinoelämän ja työvoimahallinnon ja työperäisen maahanmuuton parissa toimivia julkishallinnon edustajia, sekä kiinalaisia maahanmuuttajia rekrytoineita yrityksiä, mukaan lukien vuokratyövoimavälittäjäyritykset. Tämän lisäksi selvityksessä selvitetään mm. työkulttuurien eroavaisuuksia Suomen ja Kiinan välillä ja kotouttamiskoulutuksen kehittämisalueita. Työperäiselle maahanmuuttajalle ei ole olemassa yhtä aukotonta määritelmää, mutta tässä kyselyssä se tarkoittaa pääsääntöisesti henkilöä, joka ei ole ollut Suomeen muuttaessaan Suomen kansalainen ja joka on muuttanut Suomeen työn perässä itsenäisesti tai avioiduttuaan suomalaisen henkilön kanssa ja toimii tai haluaa toimia osana suomalaisia työmarkkinoita. Selvityksessä kävi ilmi, että työperäisen maahanmuuton suurimmiksi haasteiksi Suomessa nähdään suomen kielen ja kulttuurin haasteet. Myös uusien ystävien löytäminen, työtoverien hyväksyntä ja työtehtävien oppimiseen liittyvät haasteet nousevat merkityksellisiksi. Näihin haasteisiin tulisi panostaa lisää resurssointien ja yhteistyön kautta. Selvitykseen vastanneiden mielestä mikäli Suomi vastaanottaa työperäisiä maahanmuuttajia, eritoten Virosta, Venäjältä tai Länsi-Euroopasta tulleet maahanmuuttajat nähdään sopivimmiksi toimijoiksi. Työperäisten maahanmuuton integrointia tulisi myös nykytasoon verrattuna kehittää edelleen. Kyselyyn vastanneiden mielestä Suomen ei välttämättä tulisi edistää työperäistä maahanmuuttoa markkinoimalla aktiivisesti Suomea työ-ja elinalueena ulkomailla, mutta toisaalta sitä ei laajalti vastustetakaan. Suomen kielen haasteita ajatellen yli kyselyyn vastanneet näkevät, että työperäisiä maahanmuuttajia tulisi kouluttaa suomen kieleen ja kulttuuriin jo lähtömaassaan ennen saapumistaan Suomeen. Suomen kielen opetusta ylipäätään tulisi tai tulisi kohtuullisesti lisätä verovaroin, koska Suomeen saapuvilla työperäisillä maahanmuuttajilla arvioidaan olevan yleisesti melko huonot tai huonot suomen kielen ja kulttuurin valmiudet. Terveys- ja sosiaalipalveluissa on arvioitu olevan tarvetta eniten työperäiselle maahanmuutolle lähitulevaisuudessa. Myös rakentamisessa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, teollisuudessa, kuljetuksessa ja varastoinnissa, sekä palvelutoiminnassa ja kiinteistöalalla nähdään kasvavia tarpeita työperäiseen maahanmuuttoon. Työperäinen maahanmuutto nähdään vastaajien osalta osin tilapäisenä, koska kyselyyn vastanneista yli puolet katsoo, ettei työperäisen maahanmuuttajan tulisi pyrkiä asettumaan Suomeen pysyvästi, eikä myöskään hakea myöhemmin Suomen kansalaisuutta. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyen koulutusmahdollisuuksia tulisi kehittää erityisesti lyhyiden täsmäkurssitusten (mm. kieli- ja kulttuurikoulutukset), pätevöittävien koulutusten, sekä ammatillisen täydennyskoulutuksen suuntaan. Yli puolet vastaajista näkee, että kuntatasolla saattaisi olla tarvetta perustaa erityisiä rekrytointikoordinaattoreita työperäisen maahanmuuton tueksi. Työperäisistä maahanmuuttajista on yleisellä tasolla joko kokemuksia tai mielikuvia tunnollisesti työtehtävänsä suorittavina toimijoina ja pääsääntöisesti ammattitaitoisina. Kiinalaiset arvioidaan

3 mielikuvatasolla joko tunnollisina tai ahkerina työntekijöinä, joiden motiivi työskennellä Suomessa on suomalainen palkkataso tai mahdollisuus jatkaa Suomessa työskentelyn jälkeen työtä muualla Euroopassa tai länsimaissa tai sitten vastaajat arvioivat, että kiinalaiset haluavat palata Kiinaan ansaittuaan Suomessa riittävästi. Yksilön oma osaaminen ja omat intressit ovat kuitenkin kunkin ominaisuuksissa määräävin tekijä, ei kansalaisuus. Kiinalaista maahanmuuttajista on pääsääntöisesti positiivisia tai neutraaleja kokemuksia tai niitä ei ole laisinkaan. Kiinasta ja Kiinan kulttuurista on kyselyyn vastanneista yli puolet kiinnostunut. Suomi tarvitsee kyselyyn osallistuneiden mielestä myös korkeastikoulutettuja kiinalaisia maahanmuuttajia kouluttautumaan ja työskentelemään. Kiinalaiset näyttäytyvät Suomessa eritoten opiskelutilastoissa vahvana ryhmänä ja tätä myöten heidän koulutustasonsa on korkeampi kuin monella muulla oleskeluluvan saaneella maahanmuuttajalla. Kyselyyn vastanneiden mielestä Suomi tarvitsee tai kenties tarvitsee kiinalaisia yrityksiä/investointeja myös palkkaamaan suomalaisia työntekijöitä Suomessa, koska kiinalaisilla yrityksillä saattaa olla tietotaitoa, jota suomalaiset yritykset tarvitsevat. Kiinalaisilla yrityksillä puolestaaan ei vastaajien mielestä välttämättä ole (tai sitä ei haluta arvioida) riittävästi tietotaitoja toimia tällä hetkellä menestyksekkäästi. E-lomaketutkimuksen pohjalta kerätty tutkimusaineisto antaa yhden puheenvuoron suomalaiseen, työperäisen/akateemisen maahanmuuton ympärillä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. ASIASANAT maahanmuutto, koulutus, kulttuuri, oppisopimus, kieli, kiina, kotoutuminen KOKONAISSIVUMÄÄRÄ KIELI 30 (+ 23s liitesivuja) suomi

4 Sisällysluettelo 1 Johdanto Työperäinen maahanmuutto Suomessa (huomioita tilastoista, tarve-ennusteista ja rekrytoinnin koordinaatiosta) 2 3 Aasialaiset/kiinalaiset työperäiset maahanmuuttajat Suomessa..5 4 Selvityksen informantit, toteutustapa ja aikataulutus Kysymykset, vastaukset ja johtopäätökset Lähteet.29 I

5 1 Johdanto 15 EU-maan eurobarometritutkimuksessa vuodelta 2009 kävi ilmi, että myös EU-tasolla nähtiin työperäisen maahanmuuton tarve olevan tulevaisuudessa nousujohtoista. 27:ää EU-maata tutkittaessa kävi ilmi, että työperäiselle maahanmuutolle kasvua olisi näkyvissä eritoten palvelusektorien ammateissa. Tämän lisäksi myös rakentamisen toimialalla, josta toisaalta myös on vähentynyt eniten työpaikkoja viimeisten vuosien aikana, kuten myös tuotannon tehtävissä olisi tarvetta työperäiselle maahanmuutolle. Työvoiman tarve Suomessa vuosien välisenä aikana on arvioitu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja usean eri ministeriön yhteisessä tutkimuksessa olevan vahvasti sidoksissa työvoimarakenteen muuttumiseen lähitulevaisuuden Suomessa. Odotettavissa on, että alkutuotanto ja jalostuksen rooli vähenevät ja palveluelinkeinot yleistyvät kotitalouksien kasvavan kysynnän johdattamana. Väestön ikääntyminen ja tästä johtuva terveydenhoito- ja hoivapalvelujen kasva tarve saattavat näkyä mahdollisena työvoimapulana alalla. Työperäinen maahanmuutto nähdään yhtenä mahdollisena ratkaisuna haasteeseen. Väestön ikääntymisestä johtuvan eläkeikäisten (65 vuotta täyttäneet) määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan n. 1,8 miljoonaan vuoteen 2060 mennessä, mikä aiheuttaa myös väestöllisen huoltosuhteen vääristymää. Samaan aikaan yli 85-vuotiaiden osuus kolminkertaistunee, ollen lähes Mikäli muuttoliike pysyy samantyyppisessä kehityksessä, kuin nykyisellään, vaikuttaa se tiettyjen maakuntien väestönmuutoksissa merkittävästi, mm. Etelä-Savon väkiluku pienee vuoteen 2030 mennessä 8 prosentilla. Suhteellisesti eniten lisäystä on Ahvenanmaan lisäksi Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnissa, 20 prosentin kasvuvauhdilla. Työikäinen väestö kasvaa nykyennusteiden mukaan lähitulevaisuudessa ainoastaan ikääntyvän (yli 55-vuotiaan) väestön osalta, joten työikäisten, työperäisten maahanmuuttajien kasvulle nähdään täten oma, kasvava rooli. Väestöllinen huoltosuhde (lähde: Väestötilastot Tilastokeskus) Hankkeen kohdealueita tarkasteltaessa tilastojen mukaan vuonna 2011 Kouvolassa asui 2017 ulkomaan kansalaista, joista kiinalaisia oli 113. Lahdessa ulkomaan kansalaisia oli 3650, joista kiinalaisten osuus oli 66. Hämeenlinnasta tilastotietoa alueella asuvista kiinalaisista ei verkosta löydy, mutta ulkomaan kansalaisia vuoden 2010 lopussa oli On arvioitu, että vuonna 2010 Suomessa toimi noin vakituisesti maassa asuvaa ulkomaalaistaustaista työntekijää ja vähintään tilapäistä ulkomaalaista työntekijää. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan toiminnan pitkäjänteisyydessä, rekisteröinnissä (mm. tiedot hajallaan viranomaisten rekistereissä, monimutkainen oleskelulupamenettely) ja täten siis tilastoinnissa on edelleen haasteita ja esim. työperäisiä maahanmuuttajia ei ole eriytetty muusta maahanmuutosta erilleen. Täten siihen liittyviä vaikutuksia on haastavaa tuoda määrällisin menetelmin esille. 1

6 Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Suomessa asui vuoden 2011 lopussa 6000 kiinalaista. Kasvua vuoteen 2010 oli yli 10%. Tilastokeskuksen mukaan kiinankielisiä asui Suomessa vuoden 2011 lopussa n. 8300, edustaen 0,15% Suomen kieliryhmistä. Kiinalaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemuksia myönnettiin 781. Perhesiteiden perustella oleskelulupahakemuksia tuli 348, työnteon perusteella 177 ja kansalaisuushakemuksia 114. Lisäksi Kiinan kansalaisia karkoitettiin 10. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste vuosille linjaa, että kun vieraskielisen väestön määrä vuoden 2012 alussa pääkaupunkiseudulla oli henkeä (9,3% pääkaupunkiseudun väestöstä), niin vuoteen 2030 mennessä maahanmuuttajien määrä kasvaa noin henkeen (18% pääkaupunkiseudun väestöstä). Helsingissä vuonna 2030 suurimman ryhmän ennustetaan olevan venäjänkieliset. Espoossa ja Kauniaisissa taas ns. Kauko-Aasian kieli-ryhmän edustajat muodostavat suurimman ryhmän. Yhdessä aiheesta tehdyssä uutisointissa arvioidaan, että kiinalaisia ja intialaisia odotetaan suomalaisille työmarkkinoille selvästi nykytasoa enemmän, eritoten IT-sektorin alueille. Tämän selvityksen kautta etsitään vastauksia kiinalaisten akateemisten ja työperäisten maahanmuuttajien koulutus- ja kehitystarpeista rekrytoivissa suomalaisyrityksessä ja selvitetään mm. akateemisen oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia näissä konteksteissa. Selvitykseen vastasivat elinkeinoelämän, työvoimahallinnon ja työperäisen maahanmuuton parissa toimivia edustajia, sekä jo kiinalaisia maahanmuuttajia rekrytoineita yrityksiä, mukaan lukien vuokratyövoimavälittäjäyrityksiä. Tämän lisäksi selvityksessä selvitetään mm. työkulttuurien eroavaisuuksia Suomen ja Kiinan välillä. Selvityksen tuloksia verrataan ja heijastetaan osalta aiheesta tehtyyn muuhun tutkimuksiin ja selvityksiin, sekä tarkastellaan myös aiheesta tehtyjä uutisointeja. 2 Työperäinen maahanmuutto Suomessa (huomioita tilastoista, tarve-ennusteista ja rekrytoinnin koordinaatiosta) Työvoima 2025 raportin (Työministeriö 2007) arvioiden mukaan palvelu-, sosiaali- ja terveysalan sekä teollisuuden työtehtävissä avautuisi lähitulevaisuudessa eniten uusia työpaikkoja. Palvelu- sekä sosiaali- ja terveysalan työt ovat arvioitu tulevaisuuden kasvualoiksi ja määrälliset arviot mm. sosiaalija terveyssektorin avatuvista työpaikoista ovat luokkaa vuosien välisenä aikana. Vuositasolla tämä tarkoittaisi työpaikan suuruista kasvua. Työpaikkoja arvioidaan vähenevän eniten tietoliikennealan tehtävissä. EU-tasolla sosiaali- ja terveyspalvelujen puolella naispuolisten maahanmuuttajien työllisyys on parantunut. Yleisesti ottaen kuitenkin viime vuosien taantuman myötä eritoten maahanmuuttajien työllisyys on EU-tasolla selvästi heikentynyt. Tutkintojen tunnustamiseen ja osaamisen pääomaan liittyvät hankaluudet aiheuttavat korkeastikoulutettujen maahanmuuttajien työttömyyttä EU-tasolla eritoten EU:n ulkopuolelta tulevien toimijoiden piirissä ja korkeastikoulutettujen maahanmuuttajien työttömyys verrattuna kantaväestöön on samoilla toimialoilla suurempi. Kuitenkin kun vertaillaan matalamman koulutustason tehtäviä, maahanmuuttajien koulutustausta on näissä tehtävissä korkeampi, kuin kantaväestön. Aasialaistaustaiset toimijat eivät edusta työttömien maahanmuuttajaryhmien kärkikaartia. Työttömyyttä EU:n tasolla on tilastoitu eritoten mm. Afrikasta ja Lähi-Idästä, sekä Keski- ja Etelä-Amerikasta saapuneiden maahanmuuttajien keskuudessa. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan (2011 työssäkäyntiennakkotilastot) ulkomaista syntyperää olevien työllisyysaste oli Suomessa 53,3 prosenttia (18-64 vuotiaat). Työllisyysaste oli 17,6 prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste 70,9 prosenttia. Työttömien osuus koko väestöryhmästä oli korkein ulkomaista syntyperää olevilla naisilla eli 10,9 prosenttia, kun taas suomalaista syntyperää olevilla naisilla osuus oli matalin (3,7 prosenttia) vuotiaiden työllisyysaste maakunnittain hankkeen kohdealueilla syntyperän mukaan 2011 (Lähde: Tilastokeskus 2011) Yhteensä Työllisiä -työllisiä Työllisyysaste (%) Maakunta Koko maa ,9 2

7 ulkomaista ,3 syntyperää suomalaista ,9 syntyperää Uusimaa yhteensä ,3 ulkomaista ,9 syntyperää suomalaista ,4 syntyperää Kanta-Häme yhteensä ,7 ulkomaista ,1 syntyperää suomalaista ,2 syntyperää Päijät-Häme yhteensä ,5 ulkomaista ,1 syntyperää suomalaista ,3 syntyperää Kymenlaakso yhteensä ,4 ulkomaista ,1 syntyperää suomalaista syntyperää ,6 Magdaleena Jaakkola tutki suomalaisten suhtautumista maahanmuuttajiin vuosien väliseltä ajalta. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyen tutkimuksesta käy ilmi, että puolet suomalaisista, erityisesti miehet, olivat valmiita vastaanottamaan Suomeen lisää työperäisiä maahanmuuttajia, eritoten korkean osaamistason toimijoiuta (kuten mm. asiantuntijat, tiedemiehet ja myös opiskelijat). Mikäli maahanmuuttoa tapahtuisi, nähtiin työperäinen maahanmuutto sen toivotuimpana mallina. Maahanmuuttajille sopiviksi ammateiksi nähtiin myös lääkärinä, lastenhoitajana, sosiaalityöntekijänä tai esim. työvoimatoimiston virkailijana tai poliisina toimiminen. Jaakkolan tutkimuksesta käy myös ilmi, että edellisen talouslaman aikana (1993) asenteet ulkomaalaisiin työnhakijoisiin olivat selvästi tiukempia, kuin esim. vuonna Poliittista kenttää tarkasteltaessa pääkaupunkiseudun kokoomuksen ja vihreän puolueen tukijat olivat valmiimpia lisäämään työperäistä maahanmuuttoa. Avain asenteisiin olivat henkilökohtaiset kontaktit. Myönteisyys lisääntyi, mikäli vastaajalla oli henkilökohtaisia suhdeverkostoja maahanmuuttajiin. Suomen kielen ja kulttuurin haasteisiin liittyen, suurin osa Jaakkolan tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että maahanmuuttajien oma äidinkieli tulisi säilyttää Suomessa tukemalla siihen kohdistuvaa opetusta. Tämän hankkeen suunnitteluvaiheessa ( ) kohdistui kiinalaisten alueelliseen maahanmuuttoon hankkeen kohdealueista erityisesti Kouvolassa ja Lahdessa kiinnostusta laajemminkin. Kouvolassa erityisesti vienti-/tuontikeskus China Center ja Lahdessa sairaanhoitajien rekrytointisuunnitelmat Kiinasta olivat esillä eritoten vuosien aikana marraskuussa Rajavartiolaitos teki iskun China Centeriin epäillen laajamittaista laittomien siirtolaisten välitystä keskuksen kautta ja oleskelulupien saamista Suomeen väärin perustein. Huhtikuussa 2012 syytteet China Centerin kiinalaisia toimijoita kohtaan hylättiin. Lahdessa sairaanhoitajien rekrytointi ei edennyt suunnitelmia pidemmälle laajamittaisemmin vuoden 2008 jälkeen. Muutoin Lahti aktivoitui Kiinayhteistyössä mm. cleantech-alueella Wuxin kaupungin kanssa ja Wuxi perusti innovaatiokeskuksen Lahteen keväällä Aasian maihin kohdistuneista työperäisen maahanmuuton aktiviteeteista kenties Etelä-Pohjanmaan liiton rekrytointihanke Vietnamissa on ollut eniten julkisuudessa. Se oli ensimmäinen julkisten tahojen työvoimanhakuprosessi kolmansiin maihin liittyen, joka käynnistettiin vuonna 2006 tapahtuneen Vietnamin suurlähettilään alueellisella maakuntamatkalla. Työperäinen maahanmuutto nostettiin seudulliseksi tarpeeksi mm. metalli- ja puualalla, sekä yhteistyöalustamallina, jota haluttiin edistää 3

8 julkisten viranomaisten toteutettamana. Tavoitteena oli saada alueelle jopa 6000 maahanmuuttajaa vuoteen 2030 mennessä. Toimintatapa toimisi onnistuessaan eräänlaisena pilottina hyvän hallintotavan mukaisesta rekrytointiprosessista Suomessa ja Vietnamissa. Nähtiin, että toiminnan läpinäkyvyys ja luotettavuus olisi mahdollista tällä tavoin saavuttaa paremmin, kuin yksityisen sektorin kautta ja että rekrytointiin olisi mahdollisuutta sekä paikallisilla yrityksillä, että myöhemmin myös kaupungin tehtävissä (mm. siivoojat ja keittäjät). Hankkeen aikana ( ) liitto allekirjoitti yhteistyösopimuksen mm. Hanoin kaupungin ja kuuden muun vietnamilaisen toimijan kanssa. Hankkeen loppuraportin mukaan sopimukset palvelivat tavoitetta. Hanke oli edesauttamassa Suomen ja Vietnamin välille laadittua aiesopimusta 2009, johon linjattiin työvoimapolitiikkaan ja työvoiman liikkuvuuteen liittyvän yhteistyön laajentamistavoitteet. Yhteistyön oli tarkoitus käynnistyä kevään 2010 aikana. Hanketta koordinoi Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö, Vietnamissa suunnittelu- ja investointiministeriö. Hankkeen ohessa tehtiin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tutkimus Kauhajoella toimivista työperäisistä vietnamilaisista maahanmuuttajista ja heidän sopeutumisprosessien haasteista ja samalla pyrittiin etsimään sopivin rekrytointimalli ja metodi, joka ottaisi huomioon rekrytointiin ja maahanmuuttoon liittyvät prosessit. Prosessien tulisi sopia eritoten Kauhajoen toimintaympäristöön vietnamilaisperäisiä maahanmuuttajia koskien. Tutkimuksessa havaittiin, että kulttuurieroilla oli merkittävä rooli vietnamilaistaustaisten toimijoiden sopeutumisessa suomalaiseen toimintaympäristöön. Useat suomalaiset työnantajat eivät olleet tyytyväisiä rekrytoinnin laatuun, mikä nostikin esille tarpeen nimenomaan laadukkaan rekrytoinnin ja tehokkaan kulttuurivalmennuksen tarpeille rekrytointiprosesseihin liittyen. Myöhemmin vietnamilaistaustaisten toimijoiden haasteita Kauhajoella on nostettu mediassa esiin. Pysyvämpää jalansijaa ei toiminta tähän mennessä ole luonut, eikä työtä laajemmassa mittakaavassa vietnamilaisille toimijoille löytynyt. Globaali taloudellinen taantuma vuoden 2008 aikana ja sen jälkeen vaikeutti merkittävästi alkuperäisiä suunnitelmia. Myös Kiinan kanssa valmisteltiin yhteistyötä vastaavalla viranomaistasolla. Sisäasiainministeriön tiedotteessa lokakuulta 2009 todettiin, että Kiina ja Suomi aloittavat yhteistyön työvoiman maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten estämiseen liittyen. Tavoitteena oli tiedonvaihto rekrytointiyritysten käytöstä työntekijöiden välityksessä, tiedottaminen työn perässä muuttajille ja seuranta. Yhteistyön syventämiseen oli ministeriön mukaan tarvetta, koska suomalaisista työnantajista eivät kaikki ole olleet tietoisia rekrytointikäytänteistä kuten siitä, etteivät he ole voineet laillisesti rekrytoida kiinalaisia työntekijöitä Kiinassa toimiviin yrityksiinsä muiden kuin valtiovarainministeriön alaisten rekrytointiyritysten kautta. Kiinan linjausten mukaan vain valtion laillistamat rekrytointiyritykset voivat välittää työvoimaa Kiinasta muihin maihin, joista suomalaiset voisivat saada tietoa yhteistyön syventämisen kautta. Työperäisen maahanmuuton tueksi on tehty selvityksiä ja tutkimuksia, joissa nykyisiäkin haasteita jo linjataan. Sisäasiainministeriö käynnisti vuonna 2008 hankkeen selvittämään mahdollisia yhteistyömuotoja työvoiman maahanmuuton edistämiseksi lähtömaiden kanssa. Hankkeen työryhmän konkreettiset suositukset aiheeseen liittyen sisälsivät mm. seuraavia toimenpiteitä: Maahanmuuttoa ja työntekoa Suomessa koskevien tiedonlähteiden linkittäminen yhteen www-sivustoon (http://virtual.finland.fi), Suomen edustustojen tukeminen lähtömaassa hyvin suunniteltuun ja kohdennettuun rekrytointiin liittyen, kaksivuotisen työvoimakoordinaattorikokeilun aloittaminen Suomen Vietnamin edustustossa, tarpeen ja mahdollisuuksien selvittäminen säännöllisen neuvontapalvelun perustamiseksi Pietariin ja virkamiesvaihto-ohjelman laajentamisen kehittäminen koskemaan lähtömaiden kanssa tehtävää yhteistyötä työvoiman rekrytoimiseksi Suomeen. Tämän lisäksi haluttiin edistää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointia, pätevöittämistä ja viranomaisten yhteistyötä koskevien suositusten laatimista toimivaltaisten viranomaisten toimesta, kuten myös ulkomailla asuville suomalaisille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille kohdentuvien tiedotusten lisäämistä työmahdollisuuksista Suomessa. Myös edustustojen, ystävyysseurojen, oppilaitosten ja korkeakoulujen kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen otettiin esille eritoten suomen kielen opetukseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan perehdyttämiseen liittyen. Tämän lisäksi kuntiin, joihin työperäistä maahanmuuttoa suuntautuisi, tulisi nimetä yhteyshenkilö tai taho, joka koordinoisi uusien muuttajien vastaanottoa ja antaisi heille, sekä muille viranomaisille tarvittaessa neuvontaa ja ohjausta. 4

9 Myös ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä Suomessa tulisi edistää ja huolehtia siitä, että heille tarjottaisiin riittävästi suomen kielen opiskelumahdollisuuksia sekä harjoittelumahdollisuuksia. Yhtä lailla maahanmuuttajataustaisille suunnattuja pätevöitymis- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia tulisi lisätä. 3 Aasialaiset / kiinalaiset työperäiset maahanmuuttajat Suomessa Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa (2011) (Lähde: Maahanmuuttovirasto 2011) Kansalaisuus Henkilöitä Osuus ulkomaiden Vuosimuutos (%) kansalaisista (%) Viro ,6 % + 16,9 % Venäjä ,2 % + 4,1 % Ruotsi ,6 % - 0,3 % Somalia ,1 % + 12,6 % Kiina ,4 % + 10,8 % Irak ,1 % + 14,3 % Thaimaa ,0 % + 10,4 % Turkki ,3 % + 4,7 % Saksa ,1 % + 2,4 % Intia ,1 % + 9,4 % Kaikki ulkomaan kansalaiset yhteensä ,0 % + 9,0 % Ulkomaalaisten määrä alueittain Suomessa 2011 Kunta Ulkomaan kansalaisten määrä Alueen asukasluku Helsinki ,0 % Lahti ,6 % Kouvola ,3 % Hämeenlinna (v.2010) ,0 % Ulkomaalaisten osuus % Kiinalaisia on sijoittunut viime vuosikymmeninä noin 40 miljoonaa 130 valtion alueelle. Philip Kuhnin mukaan kiinalaisten maahanmuutolla on ollut tärkeä rooli yhteiskunnan muotoutumisessa mm. Yhdysvalloissa, Australiassa, Thaimaassa ja Filippiineillä. Kiinalaisten maahanmuutto on toteutunut nyky-kiinan aikana voimakkaimmin Aasian ja Amerikassa, Australiassa, sekä kolonialistissa ja jälkikolonialistissa Euroopan metropoleissa. Kiinasta on tullut erittäin merkittävä ja itse asiassa suurin lähtömaa OECD-maiden suuntaan. Kiinasta saapuu nykytasolla noin muuttajaa vuosittain OECD-maihin (n % alueille suuntautuvasta muuttoliikkeestä). Muuttoliikettä Kiinassa on tapahtunut kautta historian niin sisäisesti, kuin ulkoisestikin. Kaakkois- Aasiaan on kiinalaistaustaisia virrannut historian saatossa lukumäärällisesti kaikkein eniten. Kiinalaisista on tullut taloudellisesti voimakkaita tekijöitä mm. Thaimaassa, Vietnamissa, Kamputseassa, Laosissa ja Burmassa. Kiinalaisten kohtelu maahanmuuton yhteydessä ei historian saatossa ole ollut mutkatonta, esimerkiksi Euroopan eri alueilla kiinalaisia on syrjitty, Australiassakin kiinalaisia on kohdeltu alempiarvoisena ja pakanallisina toimijoina. Euroopassa nimenomaan kiinalaisten asuttamat korttelit, nk. Chinatownit ovat representoineet kiinalaisvähemmistöjä kaikkein ilmeisimmin. Useat kiinalaiset ovat asuttaneet tiettyä kaupunginosaa, perustaneet kiinankielistä palveluliiketoimintaa ja toteuttaneet kiinalaisen elämänmuodon eri alueita näillä alueilla. Chinatownit ovat ilmentävät kiinalaisuudesta länsimaisille hyvin erilaisia mielleyhtymiä. Selvityksissä on havaittu toisaalta negatiivisia mielleyhtymiä, kuten getot, keltainen vaara, huumeet, kiinalainen mafia, laittomuudet, toisaalta positiivisia, kulttuurisia mielleyhtymiä, kuten tiikeri- ja lohikäärmetanssit, kung fu, ilotulitteet, värikkäät kiinalaiset perinnefestivaalit, jne. Pohjoismaissa 5

10 Chinatowneja ei vielä ole ja Euroopassakin niiden kokoluokka verrattuna Aasian ja Yhdysvaltojen vastaaviin on ollut melko pieni. Yhdysvalloissa ja Kaakkois-Aasia kiinalaiskortteleita tutkittaessa voidaan useasta alueesta sanoa, että niissä toimii myös paljon myös luku- ja kirjoitustaidottomia, sekä matalapalkkatoimialoilla työskenteleviä kiinalaistaustaisia henkilöitä. Suomen oleskelulupatilastoja vertailtaessa nähdään, että kiinalaiset ovat hyvin edustettuina. He ovat neljän kärjessä ensimmäisissä ja toisissa myönnetyissä oleskelulupapäätöksissä. Tilastollisesti tarkasteltuna, työperäistä maahanmuuttoa ajatellen kiinalaiset ovat saaneet (2011) ensimmäisen oleskeluluvan erityisesti kokkeina, keittäjinä tai kylmäkköinä, lentoliikennevirkailijoina tai muissa, luokittelemattomissa tehtävissä. Jatko-oleskelulupia myönnettiin vuonna 2011 erityisesti niille kiinalaisille, jotka toimivat em. lisäksi siivoojina, hitsaajina tai kaasuleikkaajina. Luokittelemattomat tehtävät ovat olleet suurin yksittäinen ryhmä oleskelupia evättiin kiinalaisilta n. 7% verran, joten oleskelulupa on myönnetty pääosin suurimmalle osalle kiinalaisista hakijoista. Suurimmat perustelut oleskelulupahakemuksiin löytyvät opiskelun ja perhesiteiden kautta ja erityisesti opiskelu näkyy kärkenä kiinalaisten toimijoiden osalta. EU:n ulkopuolisista maista osaratkaisua edellyttävän työnteon perusteella kiinalaiset olivat neljänneksi suurin oleskelulupahakemuksissa edustettu ryhmä Suomessa (oleskelulupalinjaukset EU:n ulkopuolelta tuleville, kts. liite 2). Oleskelulupaa hakeneen kansalaisuus (2011) Myönnetyt oleskeluluvat (ensimmäiset luvat) Venäjän federaatio 1023 Ukraina 744 Kroatia 470 Kiina 207 tiedossa 183 Thaimaa 163 Filippiinit 161 Kuuba 141 Vietnam 139 Turkki 103 Muut 1129 Oleskelulupaa hakeneen kansalaisuus (2011) Myönnetyt oleskeluluvat (toiset luvat) Venäjän federaatio 1517 Kiina 373 Ukraina 368 Filippiinit 288 Kroatia 268 Kosovo 172 Bosnia ja Hertsegovina 169 Turkki 162 Thaimaa 150 Muut 1714 (Lähde: 1.pdf) Ensimm äiset luvat / ammattia la Maatalou s- Venäjän fed. Ukraina Kroatia Kiina E i t i e d. Thaimaa Filippiinit Kuu ba Vietnam T ur kk i Muu t Yht. 6

11 työntekijä t Puutarhatyöntekijä t Kokit, keittäjät, kylmäköt Kuormaauton- ja ajoneuvo yhdistelmie n kulj. Hitsaajat, kaasuleik kaa-jat Näyttämö -taiteilijat Siivoojat Putkityön -tekijät Koneena sentajat Lentoliike nnevirkail ijat Turkiseläi ntenhoitaj at Muut Ammattia ei voida luokitella Yhteensä Rakennu s-alan sekatyöntekijät Jatkoluv at / ammattia la Kuormaauton- ja ajoneuvo yhdistelmie n kulj. Venäjän fed. Kiina Ukrain a Filip piinit Kroa tia Kosovo Bosnia ja Hertsegovin a Turkki Thaimaa Muu t Siivoojat Kokit, keittäjät, kylmäköt Puutarhat yöntekijät Maatalou styöntekij Yht. 7

12 ät Hitsaajat, kaasuleik kaajat Putkityön tekijät Lentoliike nnevirkail ijat Rakennu s-alan sekatyöntekijät Keittiötyö ntekijät, ravintolat yöntekijät Postinkan tajat ja lajittelijat Kodinhoit ajat, kotiavust ajat Muut Ammattia ei voida luokitella Yhteensä Oleskeluluvat kansalaisuuksien mukaan (2011, Lähde: Kielteinen Myönteinen Yhteensä Venäjän federaatio Somalia Intia Kiina Ukraina Yhdysvallat Turkki Vietnam Kroatia Afganistan TOP 10-Yhteensä Kaikki yhteensä Myönnettyjen oleskelulupien hakuperusteet (2011, Lähde: Hakuperuste (2011) Määrä (kpl) %-määrä Paluumuuttajat ja ent.suomen kansalaiset Opiskelu Perheside Muu työnteko (mm. harjoittelijoiden, tutkijoiden, urheilijoiden ja valmentajien oleskelulupahakemukset) Erityisasiantuntijat

13 Osaratkaisua ed.työnteko 3029, 17% Elinkeinonharjoittaminen 55, 0% Muut perusteet (mm. adoptio, au pair - 457, 3% sijoitus, seurustelusuhde,ihmiskaupan uhri ja yksilölliset syyt) Vireille tulleet oleskelulupahakemukset osaratkaisua edellyttävän työnteon perusteella (2011, Lähde: Hakijan kansalaisuus Määrä Venäjä 920 Ukraina 689 Kroatia 411 Kiina 177 Kuuba 140 Thaimaa 130 Turkki 119 Filippiinit 115 Intia 113 Vietnam 85 Suurimmat ulkomaalaisryhmät (15 64-vuotiaat) ja heidän koulutuksensa vuonna 2005 (Lähde: Tilastokeskus 2007/ Kansalaisuus Korkea-aste (%) Keski-aste (%) Perusaste / tuntematon (%) Kiina 29,8 4,6 65,6 Saksa 28,0 19,0 52,9 Venäjä 24,6 26,9 48,5 USA 23,4 14,8 61,8 Iso-Britannia 21,9 16,6 61,5 Ruotsi 15,7 29,6 54,6 Viro 12,5 24,5 63,0 Irak 9,4 13,5 77,0 Intia 9,2 4,4 86,4 Iran 7,3 19,7 73,0 Turkki 5,0 14,7 80,3 Thaimaa 4,0 8,3 87,7 Vietnam 3,7 17,0 79,5 Somalia 2,2 14,2 83,6 kaikki ulkomaalaiset 17,4 20,5 62,1 koko väestö 28,2 42,8 29,0 Taulukosta näkee, miten kiinalaiset korostuvat kaikkien koulutetuimpana ulkomaalaisryhmänä vuonna Siirtolaisinstituutin mukaan Suomen maahanmuuttajaväestön koulutustaso oli Euroopan keskitasoa OECD:n vertailussa Koulutetuimmat ulkomaalaistaustaiset löytyivät Irlannista, jossa he olivat myös valtaväestöä koulutetuimpia (korkea-asteen suorittaneet 45%) ja vähiten Italiassa (11%). Helsingin kaupungin tietokeskus selvitti 2010 pääkaupunkiseudun kiinalaisten ja intialaisten korkeastikoulutettujen osaajien kokemuksia suomalaisesta yhteiskunnasta osana Baltic Sea Asia Agenda for Regions in a Globalising World-projektia. Selvityksestä kävi ilmi, että sekä intialaisten, että kiinalaisten määrä Uudellamaalla on vuosien välisenä aikana kasvanut nelin- tai viisinkertaiseksi. Kiinalaisten kohdalla kasvua selittää eritoten lisääntyneet opiskelijavaihto-ohjelmat. Syitä, miksi Suomi kiinalaisia kiinnostaa ovat tutkimuksen mukaan mm. Houkutteleva ja turvallinen yhteiskunta, kiinalaisten omien maanmiesten suositukset, opiskelijavaihtosopimukset, yliopistojen 9

14 rankingit, eksoottisuuden houkutus, kiinnostavat opinto-ohjelma/tutkimusryhmät, ilmainen koulutus, tunnetun yrityksen maine (esim. Nokia, Kone) tai Suomessa tarjotut mielenkiintoiset työtilaisuudet. Suomea vastaan puhuvat mm. vaikeat työmarkkinat, suomen kielen haasteet, kylmyys, pimeys ja kiinalaisten yhteisöjen pienuus. Työelämää luonnehdittaessa Helsingin vahvuuksina vastaajat näkivät it-alan työllistymismahdollisuudet, miellyttävän työkulttuurin, rekrytointimessujen toimivuuden, ahkerat ja luotettavat suomalaiset työtoverit, sekä työelämän tasa-arvoon liittyvät kysymykset (naisten syrjimättömyys) kuten myös tutkijoiden kilpailukykyisen palkkatason. Heikkouksina esiinnostettiin mm. suomen kielen haasteet, kohdentamattomat palvelut korkeastikoulutetuille toimijoille, hidas työtahti ja osaajien matala palkkataso. Suomalainen palvelujärjestelmä saa kiinalaisten ja intialaisten toimijoiden näkökulmasta arvostusta mm. seuraavista palveluistaan: vähäinen byrokratia, suomalainen hyvinvointivaltiomalli, tehokkaat työvoimatoimiston kielikurssit, toimivat terveydenhuollon äitiyspalvelut ja opiskelijaterveydenhuolto, laadukas opetus ja päivähoito, sekä Helsingin riittävä tarjonta vapaa-ajan palveluissa. Moitteita puolestaan annettiin yllipäätään palveluiden tarjonnan heikkoudesta tai riittämättömästä englannin kielen tasosta, intensiivikielikurssien puutteesta työajan ulkopuolella tai kielenopetuksen teoreettisuudesta. Lisäksi negaatioita herättivät julkisen puolen terveydenhuollon haasteet, englanninkielisen opetuksen puute lapsille ja ylipäätään englanninkielisten vapaa-ajan palvelujen niukka tarjonta. Suomalainen elämänmuoto nähdään rauhalliseksi ja turvalliseksi. Puhdasta luontoa on tarjolla, infrastruktuuri toimii ja suomalaiset ovat kiinnostuneita ulkomaalaisista. Toisaalta Suomi on maantieteellisesti syrjässä, urbaani toimintaympäristö on pieni, ml. kiinalaiset ja intialaiset yhteisöt ja sosiaalisten verkostojen luominen on vaikeaa, kun kielellisiä haasteita löytyy. Osa vastaajista haluaisi jäädä Suomeen, perustaa perheen, osa palata kotimaahan ja osa siirtyä toiseen maahan erinäisistä syistä johtuen. 4 Selvityksen informantit, toteutustapa ja aikataulutus Tämän selvityksen tueksi laadittiin oma e-lomakekysely, jossa kohderyhmänä olivat hankkeen kohdealueen mukaisesti yritysten ja elinkeinoelämän, sekä koulutusorganisaatioiden toimijat Kouvolan, Lahden ja Hämeenlinnan seudulta. Selvitys toteutettiin e-lomakekyselyllä Helsingin yliopisto e-lomakepalvelussa, osoitteessa: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/26257/lomake.html Selvitykseen annettiin vastausaikaa noin kahden kuukauden verran, vuoden 2012 helmi-ja huhtikuun välisenä aikana. Informantit kontaktoitiin sähköpostitse. E-lomakekysely toteutettiin puolistrukturoidun haastattelun metodilla. Vastauksia saatiin 28kpl (kts. kysymykset e-lomakemuodossa, liite 1). Vastaajien näkemykset ovat koottu hankkeen toimialueelta, Etelä-Suomesta (Hämeenlinna, Lahti ja Kouvola). Suurin osa vastaajista toimi joko esimiehenä yrityksessä tai työntekijänä julkisella sektorilla. Myös yrittäjiä ja julkisen sektorin esimiehiä vastasi kyselyyn, kuten muutama muu, joka halusi esittää työnkuvansa osioon joku muu. Vastauksia kyselyyn saatiin 28 toimijalta. Vastaajat edustivat 11 eri toimialaa. Eniten vastauksia tuli julkisen hallinnon/maanpuolustuksen, sekä teollisuuden ja koulutuksen parista. Vähän yli puolet vastaajista osallistuu itse rekytointiprosesseihin. Lähes kaikilla vastaajista on kokemuksia työperäisistä maahanmuuttajista ja selvästi yli puolet vastaajista näkee, että Suomi tarvitsee jatkossa työperäisiä maahanmuuttajia. Puolella vastaajista työskentelee omalla työpaikallaan työperäisiä maahanmuuttajia ja heitä on myös henkilökohtaisina ystävinä Kyselyn taustaksi toteutettiin oheinen saate: Rekry-Amare hankkeen tavoitteena on tukea akateemisten ja erikoiskoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä, luoda heille joustavia kielen opiskelumahdollisuuksia, pätevöitymisväyliä, selvittää onnistuneen rekrytoinnin edellytyksiä ja hyödyntää muiden EU-valtioiden toimijoiden hyviä käytäntöjä 10

15 erityisesti korkeammin koulutettujen maahanmuuttajien rekrytoinnissa ja heidän osaamisensa hyödyntämisessä. Tällä kyselyllä halutaan kartoittaa suomalaisten työnantajien ja viranomaisten kokemuksia työperäisiin maahanmuuttajiin kohdistuvista rekrytointiprosesseista ja eritoten kiinalaisiin työperäisiin maahanmuuttajiin koskien. Työperäiselle maahanmuuttajalle ei ole olemassa yhtä aukotonta määritelmää, mutta tässä kyselyssä se tarkoittaa pääsääntöisesti henkilöä, joka ei ole ollut Suomeen muuttaessaan Suomen kansalainen ja joka on muuttanut Suomeen työn perässä itsenäisesti tai avioiduttuaan suomalaisen henkilön kanssa ja toimii tai haluaa toimia suomalaisen työmarkkinoiden osana. Tutkimus on osa Rekry-Amare-hanketta ja kyselyn tuloksia tullaan käyttämään osana hankkeen toimintamuotoja, joiden pohjalta kerätty tutkimusaineisto antaa yhden puheenvuoron työperäisen maahanmuuton ympärillä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kyselyn vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Voitte tiedustella lisätietoja hankkeeseen ja kyselyyn liittyen milloin tahansa kehittämispäällikkö Tuomo Kauhalta tai ) / Helsingin yliopisto, Koulutus-ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvolan yksikkö. 5 Kysymykset, vastaukset ja johtopäätökset Alla kooste vastauksista graafisten taulukoiden kautta tarkasteltuna. Vastaajien sukupuolijakauma 55- Naiset Miehet Ikäjakauma joku muu korkea-aste toinen aste Pohjakoulutus perusaste

16 Joku muu Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Toimialue Etelä-Suomi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % joku muu esimies julkisella sektorilla esimies yrityksessä työntekijä julkisella sektorilla Nykyinen työnkuva työntekijä yrityksessä yrittäjä En osallistu rekrytointiprosesseihin Osallist.rekrytointiprosesseihin Osallistun rekrytointiprosesseihin

17 Toimiala tuntematon Muu palvelutoiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus Hallinto-ja tukipalvelutoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Vastaajan toimiala Informaatio ja viestintä Tukku-ja vähittäiskauppa; Vesihuolto-, jätehuolto ym. Teollisuus Kysymykset työperäistä maahanmuuttoa koskien En halua Onko sinulla kokemuksia työperäisistä maahanmuuttajista? En osaa Ehkä Tarvitseeko Suomi työperäisiä maahanmuuttajia? En tiedä Työskenteleekö työpaikallasi työperäisiä maahanmuuttajia? Onko sinulla ystävinä työperäisiä maahanmuuttajia?

18 jokin muu suomalainen ilmasto uusien ystävien löytäminen suomalainen kulttuuri Työperäisen maahanmuuttajan suurimmat haasteet Suomessa? (3) työtoverien hyväksyntä työtehtävien oppiminen suomen kielen oppiminen jokin muu ei mitenkään maahanmuuttajien oman kielten ja kulttuurien edistämistä Suomessa kehittämällä suomalaisten ja maahanmuuttajien keskinäisiä kohtaamisia tulisi edistää suomalaisten asenteita monikulttuurisuuteen kehittämällä Millä tavoin työperäisten maahanmuuttajien integrointia Suomeen tulisi parantaa? (3) suomalaisen kulttuurin ja lainsäädännön opetusta lisäämällä suomen kielen opetusta lisäämällä

19 mistään väliä Muu maailma Lähi-Itä Afrikka Aasia Itä-Eurooppa Miltä alueilta Suomen tulisi vastaanottaa työperäisiä maahanmuuttajia? (3) Länsi-Eurooppa Viro Venäjä Nykyinen taso riittävä Pitäisikö työperäisen maahanmuuttajan integrointia kehittää? Erityisesti tälle alueelle: välttämättä Tuleeko työperäisen maahanmuuton keskittyä kasvukeskuksiin?

20 , erityisesti tänne: välttämättä Tuleeko suomalaisten yritysten markkinoida rekrytointimahdollisuuksistaan Suomeen ulkomailla aktiviisesti? , erityisesti täällä: välttämättä Pitääkö valtion edistää työperäistä maahanmuuttoa markkinoimalla Suomen työ-ja elinalueena aktiivisesti ulkomailla? välttämättä Tuleeko työperäisiä maahanmuuttajia kouluttaa suomeen kieleen ja kulttuuriin lähtömaassaan ennen tuloaan Suomeen?

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 2011/3 Maahanmuuttoyksikkö 29.2.2012 OLESKELULUVAT VUONNA 2011 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuonna 2011 vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 2012/3 Maahanmuuttoyksikkö 18.2.2013 OLESKELULUVAT 1.1. 31.12.2012 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuonna 2012 vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Maahanmuuttoyksikkö

Maahanmuuttoyksikkö TILASTOKATSAUS 21/3 Maahanmuuttoyksikkö 15.3.211 OLESKELULUVAT VUONNA 21 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 21 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa tehtyjen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 213/2 Maahanmuuttoyksikkö 27.1.214 OLESKELULUVAT 1.1. 31.12.213 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan 1.1.-.31.12.213 välisenä aikana vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET TILASTOKATSAUS Kansalaisuusyksikkö 2010/2 31.3.2011 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2010 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016

Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Maahanmuuton tilannekuva Ajankohtaista maahanmuutossa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 2016 Ulkomaalaiset ja nuoret ulkomaalaiset 2015 Alue Pohjois- Pohjanm aa Ulkomaalai set Alle 25v. Alle 25 v osuus Ulkomaalaisten

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT

KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT HUKATTU RESURSSI? Hannu-Pekka Huttunen Projektisuunnittelija Turun työ- ja elinkeinotoimisto Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen 10.5.2011 Sedu Aikuiskoulutus,

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOKATSAUS 2012/2 Kansalaisuusyksikkö 24.1.2013 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja POLIISIHALLITUS Poliisinlupahallinnon toimintaakuvaavia tilastoja Viimeinenvuosi/kk:2016/07 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto 1 Sisällysluettelo Poliisinkäsittelemätlupa-asiatluparyhmittäin Poliisinkäsittelemätlupa-asiatpoliisilaitoksittain

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Seija Varis 22.9.2015 Seija Varis, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Maahanmuuttajayrittäjien määrä kasvussa Maahanmuuttajayrittäjien

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Työpaikkojen määrä säilyi Helsingissä vuonna 2015 samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimialoittaiset erot olivat suuria; suurin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot