Kiinalaiset maahanmuuttajat työvoimaresursseiksi Suomeen?

Transkriptio

1 Kiinalaiset maahanmuuttajat työvoimaresursseiksi Suomeen? REKRY-AMARE selvitys (2) TUOMO KAUHA Koulutus-ja kehittämiskeskus Palmenia Kouvola I

2 TEKIJÄ (T) KAUHA TUOMO, kehittämispäällikkö, FM, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvolan yksikkö, syksy TIIVISTELMÄ Kiinalaiset maahanmuuttajat Työvoimatarpeeksi Suomeen vai ei? selvitys on osa REKRY-AMARE hanketta. Rekry-Amare hankkeen tavoitteena on tukea erityisesti akateemisten ja erikoiskoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä, luoda heille joustavia kielen opiskelumahdollisuuksia, pätevöitymisväyliä, selvittää onnistuneen rekrytoinnin edellytyksiä ja hyödyntää muiden EU-valtioiden toimijoiden hyviä käytäntöjä rekrytoinnissa ja heidän osaamisensa hyödyntämisessä. Erityisesti tarkastelun alla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Tämän selvityksen kautta etsitään vastauksia kiinalaisten akateemisten ja työperäisten maahanmuuttajien koulutus- ja kehitystarpeista rekrytoivissa suomalaisyrityksessä ja selvitetään mm. akateemisen oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia näissä konteksteissa. Informantteina käytetään Suomen elinkeinoelämän ja työvoimahallinnon ja työperäisen maahanmuuton parissa toimivia julkishallinnon edustajia, sekä kiinalaisia maahanmuuttajia rekrytoineita yrityksiä, mukaan lukien vuokratyövoimavälittäjäyritykset. Tämän lisäksi selvityksessä selvitetään mm. työkulttuurien eroavaisuuksia Suomen ja Kiinan välillä ja kotouttamiskoulutuksen kehittämisalueita. Työperäiselle maahanmuuttajalle ei ole olemassa yhtä aukotonta määritelmää, mutta tässä kyselyssä se tarkoittaa pääsääntöisesti henkilöä, joka ei ole ollut Suomeen muuttaessaan Suomen kansalainen ja joka on muuttanut Suomeen työn perässä itsenäisesti tai avioiduttuaan suomalaisen henkilön kanssa ja toimii tai haluaa toimia osana suomalaisia työmarkkinoita. Selvityksessä kävi ilmi, että työperäisen maahanmuuton suurimmiksi haasteiksi Suomessa nähdään suomen kielen ja kulttuurin haasteet. Myös uusien ystävien löytäminen, työtoverien hyväksyntä ja työtehtävien oppimiseen liittyvät haasteet nousevat merkityksellisiksi. Näihin haasteisiin tulisi panostaa lisää resurssointien ja yhteistyön kautta. Selvitykseen vastanneiden mielestä mikäli Suomi vastaanottaa työperäisiä maahanmuuttajia, eritoten Virosta, Venäjältä tai Länsi-Euroopasta tulleet maahanmuuttajat nähdään sopivimmiksi toimijoiksi. Työperäisten maahanmuuton integrointia tulisi myös nykytasoon verrattuna kehittää edelleen. Kyselyyn vastanneiden mielestä Suomen ei välttämättä tulisi edistää työperäistä maahanmuuttoa markkinoimalla aktiivisesti Suomea työ-ja elinalueena ulkomailla, mutta toisaalta sitä ei laajalti vastustetakaan. Suomen kielen haasteita ajatellen yli kyselyyn vastanneet näkevät, että työperäisiä maahanmuuttajia tulisi kouluttaa suomen kieleen ja kulttuuriin jo lähtömaassaan ennen saapumistaan Suomeen. Suomen kielen opetusta ylipäätään tulisi tai tulisi kohtuullisesti lisätä verovaroin, koska Suomeen saapuvilla työperäisillä maahanmuuttajilla arvioidaan olevan yleisesti melko huonot tai huonot suomen kielen ja kulttuurin valmiudet. Terveys- ja sosiaalipalveluissa on arvioitu olevan tarvetta eniten työperäiselle maahanmuutolle lähitulevaisuudessa. Myös rakentamisessa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, teollisuudessa, kuljetuksessa ja varastoinnissa, sekä palvelutoiminnassa ja kiinteistöalalla nähdään kasvavia tarpeita työperäiseen maahanmuuttoon. Työperäinen maahanmuutto nähdään vastaajien osalta osin tilapäisenä, koska kyselyyn vastanneista yli puolet katsoo, ettei työperäisen maahanmuuttajan tulisi pyrkiä asettumaan Suomeen pysyvästi, eikä myöskään hakea myöhemmin Suomen kansalaisuutta. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyen koulutusmahdollisuuksia tulisi kehittää erityisesti lyhyiden täsmäkurssitusten (mm. kieli- ja kulttuurikoulutukset), pätevöittävien koulutusten, sekä ammatillisen täydennyskoulutuksen suuntaan. Yli puolet vastaajista näkee, että kuntatasolla saattaisi olla tarvetta perustaa erityisiä rekrytointikoordinaattoreita työperäisen maahanmuuton tueksi. Työperäisistä maahanmuuttajista on yleisellä tasolla joko kokemuksia tai mielikuvia tunnollisesti työtehtävänsä suorittavina toimijoina ja pääsääntöisesti ammattitaitoisina. Kiinalaiset arvioidaan

3 mielikuvatasolla joko tunnollisina tai ahkerina työntekijöinä, joiden motiivi työskennellä Suomessa on suomalainen palkkataso tai mahdollisuus jatkaa Suomessa työskentelyn jälkeen työtä muualla Euroopassa tai länsimaissa tai sitten vastaajat arvioivat, että kiinalaiset haluavat palata Kiinaan ansaittuaan Suomessa riittävästi. Yksilön oma osaaminen ja omat intressit ovat kuitenkin kunkin ominaisuuksissa määräävin tekijä, ei kansalaisuus. Kiinalaista maahanmuuttajista on pääsääntöisesti positiivisia tai neutraaleja kokemuksia tai niitä ei ole laisinkaan. Kiinasta ja Kiinan kulttuurista on kyselyyn vastanneista yli puolet kiinnostunut. Suomi tarvitsee kyselyyn osallistuneiden mielestä myös korkeastikoulutettuja kiinalaisia maahanmuuttajia kouluttautumaan ja työskentelemään. Kiinalaiset näyttäytyvät Suomessa eritoten opiskelutilastoissa vahvana ryhmänä ja tätä myöten heidän koulutustasonsa on korkeampi kuin monella muulla oleskeluluvan saaneella maahanmuuttajalla. Kyselyyn vastanneiden mielestä Suomi tarvitsee tai kenties tarvitsee kiinalaisia yrityksiä/investointeja myös palkkaamaan suomalaisia työntekijöitä Suomessa, koska kiinalaisilla yrityksillä saattaa olla tietotaitoa, jota suomalaiset yritykset tarvitsevat. Kiinalaisilla yrityksillä puolestaaan ei vastaajien mielestä välttämättä ole (tai sitä ei haluta arvioida) riittävästi tietotaitoja toimia tällä hetkellä menestyksekkäästi. E-lomaketutkimuksen pohjalta kerätty tutkimusaineisto antaa yhden puheenvuoron suomalaiseen, työperäisen/akateemisen maahanmuuton ympärillä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. ASIASANAT maahanmuutto, koulutus, kulttuuri, oppisopimus, kieli, kiina, kotoutuminen KOKONAISSIVUMÄÄRÄ KIELI 30 (+ 23s liitesivuja) suomi

4 Sisällysluettelo 1 Johdanto Työperäinen maahanmuutto Suomessa (huomioita tilastoista, tarve-ennusteista ja rekrytoinnin koordinaatiosta) 2 3 Aasialaiset/kiinalaiset työperäiset maahanmuuttajat Suomessa..5 4 Selvityksen informantit, toteutustapa ja aikataulutus Kysymykset, vastaukset ja johtopäätökset Lähteet.29 I

5 1 Johdanto 15 EU-maan eurobarometritutkimuksessa vuodelta 2009 kävi ilmi, että myös EU-tasolla nähtiin työperäisen maahanmuuton tarve olevan tulevaisuudessa nousujohtoista. 27:ää EU-maata tutkittaessa kävi ilmi, että työperäiselle maahanmuutolle kasvua olisi näkyvissä eritoten palvelusektorien ammateissa. Tämän lisäksi myös rakentamisen toimialalla, josta toisaalta myös on vähentynyt eniten työpaikkoja viimeisten vuosien aikana, kuten myös tuotannon tehtävissä olisi tarvetta työperäiselle maahanmuutolle. Työvoiman tarve Suomessa vuosien välisenä aikana on arvioitu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja usean eri ministeriön yhteisessä tutkimuksessa olevan vahvasti sidoksissa työvoimarakenteen muuttumiseen lähitulevaisuuden Suomessa. Odotettavissa on, että alkutuotanto ja jalostuksen rooli vähenevät ja palveluelinkeinot yleistyvät kotitalouksien kasvavan kysynnän johdattamana. Väestön ikääntyminen ja tästä johtuva terveydenhoito- ja hoivapalvelujen kasva tarve saattavat näkyä mahdollisena työvoimapulana alalla. Työperäinen maahanmuutto nähdään yhtenä mahdollisena ratkaisuna haasteeseen. Väestön ikääntymisestä johtuvan eläkeikäisten (65 vuotta täyttäneet) määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan n. 1,8 miljoonaan vuoteen 2060 mennessä, mikä aiheuttaa myös väestöllisen huoltosuhteen vääristymää. Samaan aikaan yli 85-vuotiaiden osuus kolminkertaistunee, ollen lähes Mikäli muuttoliike pysyy samantyyppisessä kehityksessä, kuin nykyisellään, vaikuttaa se tiettyjen maakuntien väestönmuutoksissa merkittävästi, mm. Etelä-Savon väkiluku pienee vuoteen 2030 mennessä 8 prosentilla. Suhteellisesti eniten lisäystä on Ahvenanmaan lisäksi Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnissa, 20 prosentin kasvuvauhdilla. Työikäinen väestö kasvaa nykyennusteiden mukaan lähitulevaisuudessa ainoastaan ikääntyvän (yli 55-vuotiaan) väestön osalta, joten työikäisten, työperäisten maahanmuuttajien kasvulle nähdään täten oma, kasvava rooli. Väestöllinen huoltosuhde (lähde: Väestötilastot Tilastokeskus) Hankkeen kohdealueita tarkasteltaessa tilastojen mukaan vuonna 2011 Kouvolassa asui 2017 ulkomaan kansalaista, joista kiinalaisia oli 113. Lahdessa ulkomaan kansalaisia oli 3650, joista kiinalaisten osuus oli 66. Hämeenlinnasta tilastotietoa alueella asuvista kiinalaisista ei verkosta löydy, mutta ulkomaan kansalaisia vuoden 2010 lopussa oli On arvioitu, että vuonna 2010 Suomessa toimi noin vakituisesti maassa asuvaa ulkomaalaistaustaista työntekijää ja vähintään tilapäistä ulkomaalaista työntekijää. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan toiminnan pitkäjänteisyydessä, rekisteröinnissä (mm. tiedot hajallaan viranomaisten rekistereissä, monimutkainen oleskelulupamenettely) ja täten siis tilastoinnissa on edelleen haasteita ja esim. työperäisiä maahanmuuttajia ei ole eriytetty muusta maahanmuutosta erilleen. Täten siihen liittyviä vaikutuksia on haastavaa tuoda määrällisin menetelmin esille. 1

6 Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Suomessa asui vuoden 2011 lopussa 6000 kiinalaista. Kasvua vuoteen 2010 oli yli 10%. Tilastokeskuksen mukaan kiinankielisiä asui Suomessa vuoden 2011 lopussa n. 8300, edustaen 0,15% Suomen kieliryhmistä. Kiinalaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemuksia myönnettiin 781. Perhesiteiden perustella oleskelulupahakemuksia tuli 348, työnteon perusteella 177 ja kansalaisuushakemuksia 114. Lisäksi Kiinan kansalaisia karkoitettiin 10. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste vuosille linjaa, että kun vieraskielisen väestön määrä vuoden 2012 alussa pääkaupunkiseudulla oli henkeä (9,3% pääkaupunkiseudun väestöstä), niin vuoteen 2030 mennessä maahanmuuttajien määrä kasvaa noin henkeen (18% pääkaupunkiseudun väestöstä). Helsingissä vuonna 2030 suurimman ryhmän ennustetaan olevan venäjänkieliset. Espoossa ja Kauniaisissa taas ns. Kauko-Aasian kieli-ryhmän edustajat muodostavat suurimman ryhmän. Yhdessä aiheesta tehdyssä uutisointissa arvioidaan, että kiinalaisia ja intialaisia odotetaan suomalaisille työmarkkinoille selvästi nykytasoa enemmän, eritoten IT-sektorin alueille. Tämän selvityksen kautta etsitään vastauksia kiinalaisten akateemisten ja työperäisten maahanmuuttajien koulutus- ja kehitystarpeista rekrytoivissa suomalaisyrityksessä ja selvitetään mm. akateemisen oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia näissä konteksteissa. Selvitykseen vastasivat elinkeinoelämän, työvoimahallinnon ja työperäisen maahanmuuton parissa toimivia edustajia, sekä jo kiinalaisia maahanmuuttajia rekrytoineita yrityksiä, mukaan lukien vuokratyövoimavälittäjäyrityksiä. Tämän lisäksi selvityksessä selvitetään mm. työkulttuurien eroavaisuuksia Suomen ja Kiinan välillä. Selvityksen tuloksia verrataan ja heijastetaan osalta aiheesta tehtyyn muuhun tutkimuksiin ja selvityksiin, sekä tarkastellaan myös aiheesta tehtyjä uutisointeja. 2 Työperäinen maahanmuutto Suomessa (huomioita tilastoista, tarve-ennusteista ja rekrytoinnin koordinaatiosta) Työvoima 2025 raportin (Työministeriö 2007) arvioiden mukaan palvelu-, sosiaali- ja terveysalan sekä teollisuuden työtehtävissä avautuisi lähitulevaisuudessa eniten uusia työpaikkoja. Palvelu- sekä sosiaali- ja terveysalan työt ovat arvioitu tulevaisuuden kasvualoiksi ja määrälliset arviot mm. sosiaalija terveyssektorin avatuvista työpaikoista ovat luokkaa vuosien välisenä aikana. Vuositasolla tämä tarkoittaisi työpaikan suuruista kasvua. Työpaikkoja arvioidaan vähenevän eniten tietoliikennealan tehtävissä. EU-tasolla sosiaali- ja terveyspalvelujen puolella naispuolisten maahanmuuttajien työllisyys on parantunut. Yleisesti ottaen kuitenkin viime vuosien taantuman myötä eritoten maahanmuuttajien työllisyys on EU-tasolla selvästi heikentynyt. Tutkintojen tunnustamiseen ja osaamisen pääomaan liittyvät hankaluudet aiheuttavat korkeastikoulutettujen maahanmuuttajien työttömyyttä EU-tasolla eritoten EU:n ulkopuolelta tulevien toimijoiden piirissä ja korkeastikoulutettujen maahanmuuttajien työttömyys verrattuna kantaväestöön on samoilla toimialoilla suurempi. Kuitenkin kun vertaillaan matalamman koulutustason tehtäviä, maahanmuuttajien koulutustausta on näissä tehtävissä korkeampi, kuin kantaväestön. Aasialaistaustaiset toimijat eivät edusta työttömien maahanmuuttajaryhmien kärkikaartia. Työttömyyttä EU:n tasolla on tilastoitu eritoten mm. Afrikasta ja Lähi-Idästä, sekä Keski- ja Etelä-Amerikasta saapuneiden maahanmuuttajien keskuudessa. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan (2011 työssäkäyntiennakkotilastot) ulkomaista syntyperää olevien työllisyysaste oli Suomessa 53,3 prosenttia (18-64 vuotiaat). Työllisyysaste oli 17,6 prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste 70,9 prosenttia. Työttömien osuus koko väestöryhmästä oli korkein ulkomaista syntyperää olevilla naisilla eli 10,9 prosenttia, kun taas suomalaista syntyperää olevilla naisilla osuus oli matalin (3,7 prosenttia) vuotiaiden työllisyysaste maakunnittain hankkeen kohdealueilla syntyperän mukaan 2011 (Lähde: Tilastokeskus 2011) Yhteensä Työllisiä -työllisiä Työllisyysaste (%) Maakunta Koko maa ,9 2

7 ulkomaista ,3 syntyperää suomalaista ,9 syntyperää Uusimaa yhteensä ,3 ulkomaista ,9 syntyperää suomalaista ,4 syntyperää Kanta-Häme yhteensä ,7 ulkomaista ,1 syntyperää suomalaista ,2 syntyperää Päijät-Häme yhteensä ,5 ulkomaista ,1 syntyperää suomalaista ,3 syntyperää Kymenlaakso yhteensä ,4 ulkomaista ,1 syntyperää suomalaista syntyperää ,6 Magdaleena Jaakkola tutki suomalaisten suhtautumista maahanmuuttajiin vuosien väliseltä ajalta. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyen tutkimuksesta käy ilmi, että puolet suomalaisista, erityisesti miehet, olivat valmiita vastaanottamaan Suomeen lisää työperäisiä maahanmuuttajia, eritoten korkean osaamistason toimijoiuta (kuten mm. asiantuntijat, tiedemiehet ja myös opiskelijat). Mikäli maahanmuuttoa tapahtuisi, nähtiin työperäinen maahanmuutto sen toivotuimpana mallina. Maahanmuuttajille sopiviksi ammateiksi nähtiin myös lääkärinä, lastenhoitajana, sosiaalityöntekijänä tai esim. työvoimatoimiston virkailijana tai poliisina toimiminen. Jaakkolan tutkimuksesta käy myös ilmi, että edellisen talouslaman aikana (1993) asenteet ulkomaalaisiin työnhakijoisiin olivat selvästi tiukempia, kuin esim. vuonna Poliittista kenttää tarkasteltaessa pääkaupunkiseudun kokoomuksen ja vihreän puolueen tukijat olivat valmiimpia lisäämään työperäistä maahanmuuttoa. Avain asenteisiin olivat henkilökohtaiset kontaktit. Myönteisyys lisääntyi, mikäli vastaajalla oli henkilökohtaisia suhdeverkostoja maahanmuuttajiin. Suomen kielen ja kulttuurin haasteisiin liittyen, suurin osa Jaakkolan tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että maahanmuuttajien oma äidinkieli tulisi säilyttää Suomessa tukemalla siihen kohdistuvaa opetusta. Tämän hankkeen suunnitteluvaiheessa ( ) kohdistui kiinalaisten alueelliseen maahanmuuttoon hankkeen kohdealueista erityisesti Kouvolassa ja Lahdessa kiinnostusta laajemminkin. Kouvolassa erityisesti vienti-/tuontikeskus China Center ja Lahdessa sairaanhoitajien rekrytointisuunnitelmat Kiinasta olivat esillä eritoten vuosien aikana marraskuussa Rajavartiolaitos teki iskun China Centeriin epäillen laajamittaista laittomien siirtolaisten välitystä keskuksen kautta ja oleskelulupien saamista Suomeen väärin perustein. Huhtikuussa 2012 syytteet China Centerin kiinalaisia toimijoita kohtaan hylättiin. Lahdessa sairaanhoitajien rekrytointi ei edennyt suunnitelmia pidemmälle laajamittaisemmin vuoden 2008 jälkeen. Muutoin Lahti aktivoitui Kiinayhteistyössä mm. cleantech-alueella Wuxin kaupungin kanssa ja Wuxi perusti innovaatiokeskuksen Lahteen keväällä Aasian maihin kohdistuneista työperäisen maahanmuuton aktiviteeteista kenties Etelä-Pohjanmaan liiton rekrytointihanke Vietnamissa on ollut eniten julkisuudessa. Se oli ensimmäinen julkisten tahojen työvoimanhakuprosessi kolmansiin maihin liittyen, joka käynnistettiin vuonna 2006 tapahtuneen Vietnamin suurlähettilään alueellisella maakuntamatkalla. Työperäinen maahanmuutto nostettiin seudulliseksi tarpeeksi mm. metalli- ja puualalla, sekä yhteistyöalustamallina, jota haluttiin edistää 3

8 julkisten viranomaisten toteutettamana. Tavoitteena oli saada alueelle jopa 6000 maahanmuuttajaa vuoteen 2030 mennessä. Toimintatapa toimisi onnistuessaan eräänlaisena pilottina hyvän hallintotavan mukaisesta rekrytointiprosessista Suomessa ja Vietnamissa. Nähtiin, että toiminnan läpinäkyvyys ja luotettavuus olisi mahdollista tällä tavoin saavuttaa paremmin, kuin yksityisen sektorin kautta ja että rekrytointiin olisi mahdollisuutta sekä paikallisilla yrityksillä, että myöhemmin myös kaupungin tehtävissä (mm. siivoojat ja keittäjät). Hankkeen aikana ( ) liitto allekirjoitti yhteistyösopimuksen mm. Hanoin kaupungin ja kuuden muun vietnamilaisen toimijan kanssa. Hankkeen loppuraportin mukaan sopimukset palvelivat tavoitetta. Hanke oli edesauttamassa Suomen ja Vietnamin välille laadittua aiesopimusta 2009, johon linjattiin työvoimapolitiikkaan ja työvoiman liikkuvuuteen liittyvän yhteistyön laajentamistavoitteet. Yhteistyön oli tarkoitus käynnistyä kevään 2010 aikana. Hanketta koordinoi Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö, Vietnamissa suunnittelu- ja investointiministeriö. Hankkeen ohessa tehtiin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tutkimus Kauhajoella toimivista työperäisistä vietnamilaisista maahanmuuttajista ja heidän sopeutumisprosessien haasteista ja samalla pyrittiin etsimään sopivin rekrytointimalli ja metodi, joka ottaisi huomioon rekrytointiin ja maahanmuuttoon liittyvät prosessit. Prosessien tulisi sopia eritoten Kauhajoen toimintaympäristöön vietnamilaisperäisiä maahanmuuttajia koskien. Tutkimuksessa havaittiin, että kulttuurieroilla oli merkittävä rooli vietnamilaistaustaisten toimijoiden sopeutumisessa suomalaiseen toimintaympäristöön. Useat suomalaiset työnantajat eivät olleet tyytyväisiä rekrytoinnin laatuun, mikä nostikin esille tarpeen nimenomaan laadukkaan rekrytoinnin ja tehokkaan kulttuurivalmennuksen tarpeille rekrytointiprosesseihin liittyen. Myöhemmin vietnamilaistaustaisten toimijoiden haasteita Kauhajoella on nostettu mediassa esiin. Pysyvämpää jalansijaa ei toiminta tähän mennessä ole luonut, eikä työtä laajemmassa mittakaavassa vietnamilaisille toimijoille löytynyt. Globaali taloudellinen taantuma vuoden 2008 aikana ja sen jälkeen vaikeutti merkittävästi alkuperäisiä suunnitelmia. Myös Kiinan kanssa valmisteltiin yhteistyötä vastaavalla viranomaistasolla. Sisäasiainministeriön tiedotteessa lokakuulta 2009 todettiin, että Kiina ja Suomi aloittavat yhteistyön työvoiman maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten estämiseen liittyen. Tavoitteena oli tiedonvaihto rekrytointiyritysten käytöstä työntekijöiden välityksessä, tiedottaminen työn perässä muuttajille ja seuranta. Yhteistyön syventämiseen oli ministeriön mukaan tarvetta, koska suomalaisista työnantajista eivät kaikki ole olleet tietoisia rekrytointikäytänteistä kuten siitä, etteivät he ole voineet laillisesti rekrytoida kiinalaisia työntekijöitä Kiinassa toimiviin yrityksiinsä muiden kuin valtiovarainministeriön alaisten rekrytointiyritysten kautta. Kiinan linjausten mukaan vain valtion laillistamat rekrytointiyritykset voivat välittää työvoimaa Kiinasta muihin maihin, joista suomalaiset voisivat saada tietoa yhteistyön syventämisen kautta. Työperäisen maahanmuuton tueksi on tehty selvityksiä ja tutkimuksia, joissa nykyisiäkin haasteita jo linjataan. Sisäasiainministeriö käynnisti vuonna 2008 hankkeen selvittämään mahdollisia yhteistyömuotoja työvoiman maahanmuuton edistämiseksi lähtömaiden kanssa. Hankkeen työryhmän konkreettiset suositukset aiheeseen liittyen sisälsivät mm. seuraavia toimenpiteitä: Maahanmuuttoa ja työntekoa Suomessa koskevien tiedonlähteiden linkittäminen yhteen www-sivustoon ( Suomen edustustojen tukeminen lähtömaassa hyvin suunniteltuun ja kohdennettuun rekrytointiin liittyen, kaksivuotisen työvoimakoordinaattorikokeilun aloittaminen Suomen Vietnamin edustustossa, tarpeen ja mahdollisuuksien selvittäminen säännöllisen neuvontapalvelun perustamiseksi Pietariin ja virkamiesvaihto-ohjelman laajentamisen kehittäminen koskemaan lähtömaiden kanssa tehtävää yhteistyötä työvoiman rekrytoimiseksi Suomeen. Tämän lisäksi haluttiin edistää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointia, pätevöittämistä ja viranomaisten yhteistyötä koskevien suositusten laatimista toimivaltaisten viranomaisten toimesta, kuten myös ulkomailla asuville suomalaisille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille kohdentuvien tiedotusten lisäämistä työmahdollisuuksista Suomessa. Myös edustustojen, ystävyysseurojen, oppilaitosten ja korkeakoulujen kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen otettiin esille eritoten suomen kielen opetukseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan perehdyttämiseen liittyen. Tämän lisäksi kuntiin, joihin työperäistä maahanmuuttoa suuntautuisi, tulisi nimetä yhteyshenkilö tai taho, joka koordinoisi uusien muuttajien vastaanottoa ja antaisi heille, sekä muille viranomaisille tarvittaessa neuvontaa ja ohjausta. 4

9 Myös ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä Suomessa tulisi edistää ja huolehtia siitä, että heille tarjottaisiin riittävästi suomen kielen opiskelumahdollisuuksia sekä harjoittelumahdollisuuksia. Yhtä lailla maahanmuuttajataustaisille suunnattuja pätevöitymis- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia tulisi lisätä. 3 Aasialaiset / kiinalaiset työperäiset maahanmuuttajat Suomessa Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa (2011) (Lähde: Maahanmuuttovirasto 2011) Kansalaisuus Henkilöitä Osuus ulkomaiden Vuosimuutos (%) kansalaisista (%) Viro ,6 % + 16,9 % Venäjä ,2 % + 4,1 % Ruotsi ,6 % - 0,3 % Somalia ,1 % + 12,6 % Kiina ,4 % + 10,8 % Irak ,1 % + 14,3 % Thaimaa ,0 % + 10,4 % Turkki ,3 % + 4,7 % Saksa ,1 % + 2,4 % Intia ,1 % + 9,4 % Kaikki ulkomaan kansalaiset yhteensä ,0 % + 9,0 % Ulkomaalaisten määrä alueittain Suomessa 2011 Kunta Ulkomaan kansalaisten määrä Alueen asukasluku Helsinki ,0 % Lahti ,6 % Kouvola ,3 % Hämeenlinna (v.2010) ,0 % Ulkomaalaisten osuus % Kiinalaisia on sijoittunut viime vuosikymmeninä noin 40 miljoonaa 130 valtion alueelle. Philip Kuhnin mukaan kiinalaisten maahanmuutolla on ollut tärkeä rooli yhteiskunnan muotoutumisessa mm. Yhdysvalloissa, Australiassa, Thaimaassa ja Filippiineillä. Kiinalaisten maahanmuutto on toteutunut nyky-kiinan aikana voimakkaimmin Aasian ja Amerikassa, Australiassa, sekä kolonialistissa ja jälkikolonialistissa Euroopan metropoleissa. Kiinasta on tullut erittäin merkittävä ja itse asiassa suurin lähtömaa OECD-maiden suuntaan. Kiinasta saapuu nykytasolla noin muuttajaa vuosittain OECD-maihin (n % alueille suuntautuvasta muuttoliikkeestä). Muuttoliikettä Kiinassa on tapahtunut kautta historian niin sisäisesti, kuin ulkoisestikin. Kaakkois- Aasiaan on kiinalaistaustaisia virrannut historian saatossa lukumäärällisesti kaikkein eniten. Kiinalaisista on tullut taloudellisesti voimakkaita tekijöitä mm. Thaimaassa, Vietnamissa, Kamputseassa, Laosissa ja Burmassa. Kiinalaisten kohtelu maahanmuuton yhteydessä ei historian saatossa ole ollut mutkatonta, esimerkiksi Euroopan eri alueilla kiinalaisia on syrjitty, Australiassakin kiinalaisia on kohdeltu alempiarvoisena ja pakanallisina toimijoina. Euroopassa nimenomaan kiinalaisten asuttamat korttelit, nk. Chinatownit ovat representoineet kiinalaisvähemmistöjä kaikkein ilmeisimmin. Useat kiinalaiset ovat asuttaneet tiettyä kaupunginosaa, perustaneet kiinankielistä palveluliiketoimintaa ja toteuttaneet kiinalaisen elämänmuodon eri alueita näillä alueilla. Chinatownit ovat ilmentävät kiinalaisuudesta länsimaisille hyvin erilaisia mielleyhtymiä. Selvityksissä on havaittu toisaalta negatiivisia mielleyhtymiä, kuten getot, keltainen vaara, huumeet, kiinalainen mafia, laittomuudet, toisaalta positiivisia, kulttuurisia mielleyhtymiä, kuten tiikeri- ja lohikäärmetanssit, kung fu, ilotulitteet, värikkäät kiinalaiset perinnefestivaalit, jne. Pohjoismaissa 5

10 Chinatowneja ei vielä ole ja Euroopassakin niiden kokoluokka verrattuna Aasian ja Yhdysvaltojen vastaaviin on ollut melko pieni. Yhdysvalloissa ja Kaakkois-Aasia kiinalaiskortteleita tutkittaessa voidaan useasta alueesta sanoa, että niissä toimii myös paljon myös luku- ja kirjoitustaidottomia, sekä matalapalkkatoimialoilla työskenteleviä kiinalaistaustaisia henkilöitä. Suomen oleskelulupatilastoja vertailtaessa nähdään, että kiinalaiset ovat hyvin edustettuina. He ovat neljän kärjessä ensimmäisissä ja toisissa myönnetyissä oleskelulupapäätöksissä. Tilastollisesti tarkasteltuna, työperäistä maahanmuuttoa ajatellen kiinalaiset ovat saaneet (2011) ensimmäisen oleskeluluvan erityisesti kokkeina, keittäjinä tai kylmäkköinä, lentoliikennevirkailijoina tai muissa, luokittelemattomissa tehtävissä. Jatko-oleskelulupia myönnettiin vuonna 2011 erityisesti niille kiinalaisille, jotka toimivat em. lisäksi siivoojina, hitsaajina tai kaasuleikkaajina. Luokittelemattomat tehtävät ovat olleet suurin yksittäinen ryhmä oleskelupia evättiin kiinalaisilta n. 7% verran, joten oleskelulupa on myönnetty pääosin suurimmalle osalle kiinalaisista hakijoista. Suurimmat perustelut oleskelulupahakemuksiin löytyvät opiskelun ja perhesiteiden kautta ja erityisesti opiskelu näkyy kärkenä kiinalaisten toimijoiden osalta. EU:n ulkopuolisista maista osaratkaisua edellyttävän työnteon perusteella kiinalaiset olivat neljänneksi suurin oleskelulupahakemuksissa edustettu ryhmä Suomessa (oleskelulupalinjaukset EU:n ulkopuolelta tuleville, kts. liite 2). Oleskelulupaa hakeneen kansalaisuus (2011) Myönnetyt oleskeluluvat (ensimmäiset luvat) Venäjän federaatio 1023 Ukraina 744 Kroatia 470 Kiina 207 tiedossa 183 Thaimaa 163 Filippiinit 161 Kuuba 141 Vietnam 139 Turkki 103 Muut 1129 Oleskelulupaa hakeneen kansalaisuus (2011) Myönnetyt oleskeluluvat (toiset luvat) Venäjän federaatio 1517 Kiina 373 Ukraina 368 Filippiinit 288 Kroatia 268 Kosovo 172 Bosnia ja Hertsegovina 169 Turkki 162 Thaimaa 150 Muut 1714 (Lähde: 1.pdf) Ensimm äiset luvat / ammattia la Maatalou s- Venäjän fed. Ukraina Kroatia Kiina E i t i e d. Thaimaa Filippiinit Kuu ba Vietnam T ur kk i Muu t Yht. 6

11 työntekijä t Puutarhatyöntekijä t Kokit, keittäjät, kylmäköt Kuormaauton- ja ajoneuvo yhdistelmie n kulj. Hitsaajat, kaasuleik kaa-jat Näyttämö -taiteilijat Siivoojat Putkityön -tekijät Koneena sentajat Lentoliike nnevirkail ijat Turkiseläi ntenhoitaj at Muut Ammattia ei voida luokitella Yhteensä Rakennu s-alan sekatyöntekijät Jatkoluv at / ammattia la Kuormaauton- ja ajoneuvo yhdistelmie n kulj. Venäjän fed. Kiina Ukrain a Filip piinit Kroa tia Kosovo Bosnia ja Hertsegovin a Turkki Thaimaa Muu t Siivoojat Kokit, keittäjät, kylmäköt Puutarhat yöntekijät Maatalou styöntekij Yht. 7

12 ät Hitsaajat, kaasuleik kaajat Putkityön tekijät Lentoliike nnevirkail ijat Rakennu s-alan sekatyöntekijät Keittiötyö ntekijät, ravintolat yöntekijät Postinkan tajat ja lajittelijat Kodinhoit ajat, kotiavust ajat Muut Ammattia ei voida luokitella Yhteensä Oleskeluluvat kansalaisuuksien mukaan (2011, Lähde: Kielteinen Myönteinen Yhteensä Venäjän federaatio Somalia Intia Kiina Ukraina Yhdysvallat Turkki Vietnam Kroatia Afganistan TOP 10-Yhteensä Kaikki yhteensä Myönnettyjen oleskelulupien hakuperusteet (2011, Lähde: Hakuperuste (2011) Määrä (kpl) %-määrä Paluumuuttajat ja ent.suomen kansalaiset Opiskelu Perheside Muu työnteko (mm. harjoittelijoiden, tutkijoiden, urheilijoiden ja valmentajien oleskelulupahakemukset) Erityisasiantuntijat

13 Osaratkaisua ed.työnteko 3029, 17% Elinkeinonharjoittaminen 55, 0% Muut perusteet (mm. adoptio, au pair - 457, 3% sijoitus, seurustelusuhde,ihmiskaupan uhri ja yksilölliset syyt) Vireille tulleet oleskelulupahakemukset osaratkaisua edellyttävän työnteon perusteella (2011, Lähde: Hakijan kansalaisuus Määrä Venäjä 920 Ukraina 689 Kroatia 411 Kiina 177 Kuuba 140 Thaimaa 130 Turkki 119 Filippiinit 115 Intia 113 Vietnam 85 Suurimmat ulkomaalaisryhmät (15 64-vuotiaat) ja heidän koulutuksensa vuonna 2005 (Lähde: Tilastokeskus 2007/ Kansalaisuus Korkea-aste (%) Keski-aste (%) Perusaste / tuntematon (%) Kiina 29,8 4,6 65,6 Saksa 28,0 19,0 52,9 Venäjä 24,6 26,9 48,5 USA 23,4 14,8 61,8 Iso-Britannia 21,9 16,6 61,5 Ruotsi 15,7 29,6 54,6 Viro 12,5 24,5 63,0 Irak 9,4 13,5 77,0 Intia 9,2 4,4 86,4 Iran 7,3 19,7 73,0 Turkki 5,0 14,7 80,3 Thaimaa 4,0 8,3 87,7 Vietnam 3,7 17,0 79,5 Somalia 2,2 14,2 83,6 kaikki ulkomaalaiset 17,4 20,5 62,1 koko väestö 28,2 42,8 29,0 Taulukosta näkee, miten kiinalaiset korostuvat kaikkien koulutetuimpana ulkomaalaisryhmänä vuonna Siirtolaisinstituutin mukaan Suomen maahanmuuttajaväestön koulutustaso oli Euroopan keskitasoa OECD:n vertailussa Koulutetuimmat ulkomaalaistaustaiset löytyivät Irlannista, jossa he olivat myös valtaväestöä koulutetuimpia (korkea-asteen suorittaneet 45%) ja vähiten Italiassa (11%). Helsingin kaupungin tietokeskus selvitti 2010 pääkaupunkiseudun kiinalaisten ja intialaisten korkeastikoulutettujen osaajien kokemuksia suomalaisesta yhteiskunnasta osana Baltic Sea Asia Agenda for Regions in a Globalising World-projektia. Selvityksestä kävi ilmi, että sekä intialaisten, että kiinalaisten määrä Uudellamaalla on vuosien välisenä aikana kasvanut nelin- tai viisinkertaiseksi. Kiinalaisten kohdalla kasvua selittää eritoten lisääntyneet opiskelijavaihto-ohjelmat. Syitä, miksi Suomi kiinalaisia kiinnostaa ovat tutkimuksen mukaan mm. Houkutteleva ja turvallinen yhteiskunta, kiinalaisten omien maanmiesten suositukset, opiskelijavaihtosopimukset, yliopistojen 9

14 rankingit, eksoottisuuden houkutus, kiinnostavat opinto-ohjelma/tutkimusryhmät, ilmainen koulutus, tunnetun yrityksen maine (esim. Nokia, Kone) tai Suomessa tarjotut mielenkiintoiset työtilaisuudet. Suomea vastaan puhuvat mm. vaikeat työmarkkinat, suomen kielen haasteet, kylmyys, pimeys ja kiinalaisten yhteisöjen pienuus. Työelämää luonnehdittaessa Helsingin vahvuuksina vastaajat näkivät it-alan työllistymismahdollisuudet, miellyttävän työkulttuurin, rekrytointimessujen toimivuuden, ahkerat ja luotettavat suomalaiset työtoverit, sekä työelämän tasa-arvoon liittyvät kysymykset (naisten syrjimättömyys) kuten myös tutkijoiden kilpailukykyisen palkkatason. Heikkouksina esiinnostettiin mm. suomen kielen haasteet, kohdentamattomat palvelut korkeastikoulutetuille toimijoille, hidas työtahti ja osaajien matala palkkataso. Suomalainen palvelujärjestelmä saa kiinalaisten ja intialaisten toimijoiden näkökulmasta arvostusta mm. seuraavista palveluistaan: vähäinen byrokratia, suomalainen hyvinvointivaltiomalli, tehokkaat työvoimatoimiston kielikurssit, toimivat terveydenhuollon äitiyspalvelut ja opiskelijaterveydenhuolto, laadukas opetus ja päivähoito, sekä Helsingin riittävä tarjonta vapaa-ajan palveluissa. Moitteita puolestaan annettiin yllipäätään palveluiden tarjonnan heikkoudesta tai riittämättömästä englannin kielen tasosta, intensiivikielikurssien puutteesta työajan ulkopuolella tai kielenopetuksen teoreettisuudesta. Lisäksi negaatioita herättivät julkisen puolen terveydenhuollon haasteet, englanninkielisen opetuksen puute lapsille ja ylipäätään englanninkielisten vapaa-ajan palvelujen niukka tarjonta. Suomalainen elämänmuoto nähdään rauhalliseksi ja turvalliseksi. Puhdasta luontoa on tarjolla, infrastruktuuri toimii ja suomalaiset ovat kiinnostuneita ulkomaalaisista. Toisaalta Suomi on maantieteellisesti syrjässä, urbaani toimintaympäristö on pieni, ml. kiinalaiset ja intialaiset yhteisöt ja sosiaalisten verkostojen luominen on vaikeaa, kun kielellisiä haasteita löytyy. Osa vastaajista haluaisi jäädä Suomeen, perustaa perheen, osa palata kotimaahan ja osa siirtyä toiseen maahan erinäisistä syistä johtuen. 4 Selvityksen informantit, toteutustapa ja aikataulutus Tämän selvityksen tueksi laadittiin oma e-lomakekysely, jossa kohderyhmänä olivat hankkeen kohdealueen mukaisesti yritysten ja elinkeinoelämän, sekä koulutusorganisaatioiden toimijat Kouvolan, Lahden ja Hämeenlinnan seudulta. Selvitys toteutettiin e-lomakekyselyllä Helsingin yliopisto e-lomakepalvelussa, osoitteessa: Selvitykseen annettiin vastausaikaa noin kahden kuukauden verran, vuoden 2012 helmi-ja huhtikuun välisenä aikana. Informantit kontaktoitiin sähköpostitse. E-lomakekysely toteutettiin puolistrukturoidun haastattelun metodilla. Vastauksia saatiin 28kpl (kts. kysymykset e-lomakemuodossa, liite 1). Vastaajien näkemykset ovat koottu hankkeen toimialueelta, Etelä-Suomesta (Hämeenlinna, Lahti ja Kouvola). Suurin osa vastaajista toimi joko esimiehenä yrityksessä tai työntekijänä julkisella sektorilla. Myös yrittäjiä ja julkisen sektorin esimiehiä vastasi kyselyyn, kuten muutama muu, joka halusi esittää työnkuvansa osioon joku muu. Vastauksia kyselyyn saatiin 28 toimijalta. Vastaajat edustivat 11 eri toimialaa. Eniten vastauksia tuli julkisen hallinnon/maanpuolustuksen, sekä teollisuuden ja koulutuksen parista. Vähän yli puolet vastaajista osallistuu itse rekytointiprosesseihin. Lähes kaikilla vastaajista on kokemuksia työperäisistä maahanmuuttajista ja selvästi yli puolet vastaajista näkee, että Suomi tarvitsee jatkossa työperäisiä maahanmuuttajia. Puolella vastaajista työskentelee omalla työpaikallaan työperäisiä maahanmuuttajia ja heitä on myös henkilökohtaisina ystävinä Kyselyn taustaksi toteutettiin oheinen saate: Rekry-Amare hankkeen tavoitteena on tukea akateemisten ja erikoiskoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä, luoda heille joustavia kielen opiskelumahdollisuuksia, pätevöitymisväyliä, selvittää onnistuneen rekrytoinnin edellytyksiä ja hyödyntää muiden EU-valtioiden toimijoiden hyviä käytäntöjä 10

15 erityisesti korkeammin koulutettujen maahanmuuttajien rekrytoinnissa ja heidän osaamisensa hyödyntämisessä. Tällä kyselyllä halutaan kartoittaa suomalaisten työnantajien ja viranomaisten kokemuksia työperäisiin maahanmuuttajiin kohdistuvista rekrytointiprosesseista ja eritoten kiinalaisiin työperäisiin maahanmuuttajiin koskien. Työperäiselle maahanmuuttajalle ei ole olemassa yhtä aukotonta määritelmää, mutta tässä kyselyssä se tarkoittaa pääsääntöisesti henkilöä, joka ei ole ollut Suomeen muuttaessaan Suomen kansalainen ja joka on muuttanut Suomeen työn perässä itsenäisesti tai avioiduttuaan suomalaisen henkilön kanssa ja toimii tai haluaa toimia suomalaisen työmarkkinoiden osana. Tutkimus on osa Rekry-Amare-hanketta ja kyselyn tuloksia tullaan käyttämään osana hankkeen toimintamuotoja, joiden pohjalta kerätty tutkimusaineisto antaa yhden puheenvuoron työperäisen maahanmuuton ympärillä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kyselyn vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Voitte tiedustella lisätietoja hankkeeseen ja kyselyyn liittyen milloin tahansa kehittämispäällikkö Tuomo Kauhalta tai ) / Helsingin yliopisto, Koulutus-ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvolan yksikkö. 5 Kysymykset, vastaukset ja johtopäätökset Alla kooste vastauksista graafisten taulukoiden kautta tarkasteltuna. Vastaajien sukupuolijakauma 55- Naiset Miehet Ikäjakauma joku muu korkea-aste toinen aste Pohjakoulutus perusaste

16 Joku muu Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Toimialue Etelä-Suomi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % joku muu esimies julkisella sektorilla esimies yrityksessä työntekijä julkisella sektorilla Nykyinen työnkuva työntekijä yrityksessä yrittäjä En osallistu rekrytointiprosesseihin Osallist.rekrytointiprosesseihin Osallistun rekrytointiprosesseihin

17 Toimiala tuntematon Muu palvelutoiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus Hallinto-ja tukipalvelutoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Vastaajan toimiala Informaatio ja viestintä Tukku-ja vähittäiskauppa; Vesihuolto-, jätehuolto ym. Teollisuus Kysymykset työperäistä maahanmuuttoa koskien En halua Onko sinulla kokemuksia työperäisistä maahanmuuttajista? En osaa Ehkä Tarvitseeko Suomi työperäisiä maahanmuuttajia? En tiedä Työskenteleekö työpaikallasi työperäisiä maahanmuuttajia? Onko sinulla ystävinä työperäisiä maahanmuuttajia?

18 jokin muu suomalainen ilmasto uusien ystävien löytäminen suomalainen kulttuuri Työperäisen maahanmuuttajan suurimmat haasteet Suomessa? (3) työtoverien hyväksyntä työtehtävien oppiminen suomen kielen oppiminen jokin muu ei mitenkään maahanmuuttajien oman kielten ja kulttuurien edistämistä Suomessa kehittämällä suomalaisten ja maahanmuuttajien keskinäisiä kohtaamisia tulisi edistää suomalaisten asenteita monikulttuurisuuteen kehittämällä Millä tavoin työperäisten maahanmuuttajien integrointia Suomeen tulisi parantaa? (3) suomalaisen kulttuurin ja lainsäädännön opetusta lisäämällä suomen kielen opetusta lisäämällä

19 mistään väliä Muu maailma Lähi-Itä Afrikka Aasia Itä-Eurooppa Miltä alueilta Suomen tulisi vastaanottaa työperäisiä maahanmuuttajia? (3) Länsi-Eurooppa Viro Venäjä Nykyinen taso riittävä Pitäisikö työperäisen maahanmuuttajan integrointia kehittää? Erityisesti tälle alueelle: välttämättä Tuleeko työperäisen maahanmuuton keskittyä kasvukeskuksiin?

20 , erityisesti tänne: välttämättä Tuleeko suomalaisten yritysten markkinoida rekrytointimahdollisuuksistaan Suomeen ulkomailla aktiviisesti? , erityisesti täällä: välttämättä Pitääkö valtion edistää työperäistä maahanmuuttoa markkinoimalla Suomen työ-ja elinalueena aktiivisesti ulkomailla? välttämättä Tuleeko työperäisiä maahanmuuttajia kouluttaa suomeen kieleen ja kulttuuriin lähtömaassaan ennen tuloaan Suomeen?