Kiinalaiset maahanmuuttajat työvoimaresursseiksi Suomeen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinalaiset maahanmuuttajat työvoimaresursseiksi Suomeen?"

Transkriptio

1 Kiinalaiset maahanmuuttajat työvoimaresursseiksi Suomeen? REKRY-AMARE selvitys (2) TUOMO KAUHA Koulutus-ja kehittämiskeskus Palmenia Kouvola I

2 TEKIJÄ (T) KAUHA TUOMO, kehittämispäällikkö, FM, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvolan yksikkö, syksy TIIVISTELMÄ Kiinalaiset maahanmuuttajat Työvoimatarpeeksi Suomeen vai ei? selvitys on osa REKRY-AMARE hanketta. Rekry-Amare hankkeen tavoitteena on tukea erityisesti akateemisten ja erikoiskoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä, luoda heille joustavia kielen opiskelumahdollisuuksia, pätevöitymisväyliä, selvittää onnistuneen rekrytoinnin edellytyksiä ja hyödyntää muiden EU-valtioiden toimijoiden hyviä käytäntöjä rekrytoinnissa ja heidän osaamisensa hyödyntämisessä. Erityisesti tarkastelun alla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Tämän selvityksen kautta etsitään vastauksia kiinalaisten akateemisten ja työperäisten maahanmuuttajien koulutus- ja kehitystarpeista rekrytoivissa suomalaisyrityksessä ja selvitetään mm. akateemisen oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia näissä konteksteissa. Informantteina käytetään Suomen elinkeinoelämän ja työvoimahallinnon ja työperäisen maahanmuuton parissa toimivia julkishallinnon edustajia, sekä kiinalaisia maahanmuuttajia rekrytoineita yrityksiä, mukaan lukien vuokratyövoimavälittäjäyritykset. Tämän lisäksi selvityksessä selvitetään mm. työkulttuurien eroavaisuuksia Suomen ja Kiinan välillä ja kotouttamiskoulutuksen kehittämisalueita. Työperäiselle maahanmuuttajalle ei ole olemassa yhtä aukotonta määritelmää, mutta tässä kyselyssä se tarkoittaa pääsääntöisesti henkilöä, joka ei ole ollut Suomeen muuttaessaan Suomen kansalainen ja joka on muuttanut Suomeen työn perässä itsenäisesti tai avioiduttuaan suomalaisen henkilön kanssa ja toimii tai haluaa toimia osana suomalaisia työmarkkinoita. Selvityksessä kävi ilmi, että työperäisen maahanmuuton suurimmiksi haasteiksi Suomessa nähdään suomen kielen ja kulttuurin haasteet. Myös uusien ystävien löytäminen, työtoverien hyväksyntä ja työtehtävien oppimiseen liittyvät haasteet nousevat merkityksellisiksi. Näihin haasteisiin tulisi panostaa lisää resurssointien ja yhteistyön kautta. Selvitykseen vastanneiden mielestä mikäli Suomi vastaanottaa työperäisiä maahanmuuttajia, eritoten Virosta, Venäjältä tai Länsi-Euroopasta tulleet maahanmuuttajat nähdään sopivimmiksi toimijoiksi. Työperäisten maahanmuuton integrointia tulisi myös nykytasoon verrattuna kehittää edelleen. Kyselyyn vastanneiden mielestä Suomen ei välttämättä tulisi edistää työperäistä maahanmuuttoa markkinoimalla aktiivisesti Suomea työ-ja elinalueena ulkomailla, mutta toisaalta sitä ei laajalti vastustetakaan. Suomen kielen haasteita ajatellen yli kyselyyn vastanneet näkevät, että työperäisiä maahanmuuttajia tulisi kouluttaa suomen kieleen ja kulttuuriin jo lähtömaassaan ennen saapumistaan Suomeen. Suomen kielen opetusta ylipäätään tulisi tai tulisi kohtuullisesti lisätä verovaroin, koska Suomeen saapuvilla työperäisillä maahanmuuttajilla arvioidaan olevan yleisesti melko huonot tai huonot suomen kielen ja kulttuurin valmiudet. Terveys- ja sosiaalipalveluissa on arvioitu olevan tarvetta eniten työperäiselle maahanmuutolle lähitulevaisuudessa. Myös rakentamisessa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, teollisuudessa, kuljetuksessa ja varastoinnissa, sekä palvelutoiminnassa ja kiinteistöalalla nähdään kasvavia tarpeita työperäiseen maahanmuuttoon. Työperäinen maahanmuutto nähdään vastaajien osalta osin tilapäisenä, koska kyselyyn vastanneista yli puolet katsoo, ettei työperäisen maahanmuuttajan tulisi pyrkiä asettumaan Suomeen pysyvästi, eikä myöskään hakea myöhemmin Suomen kansalaisuutta. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyen koulutusmahdollisuuksia tulisi kehittää erityisesti lyhyiden täsmäkurssitusten (mm. kieli- ja kulttuurikoulutukset), pätevöittävien koulutusten, sekä ammatillisen täydennyskoulutuksen suuntaan. Yli puolet vastaajista näkee, että kuntatasolla saattaisi olla tarvetta perustaa erityisiä rekrytointikoordinaattoreita työperäisen maahanmuuton tueksi. Työperäisistä maahanmuuttajista on yleisellä tasolla joko kokemuksia tai mielikuvia tunnollisesti työtehtävänsä suorittavina toimijoina ja pääsääntöisesti ammattitaitoisina. Kiinalaiset arvioidaan

3 mielikuvatasolla joko tunnollisina tai ahkerina työntekijöinä, joiden motiivi työskennellä Suomessa on suomalainen palkkataso tai mahdollisuus jatkaa Suomessa työskentelyn jälkeen työtä muualla Euroopassa tai länsimaissa tai sitten vastaajat arvioivat, että kiinalaiset haluavat palata Kiinaan ansaittuaan Suomessa riittävästi. Yksilön oma osaaminen ja omat intressit ovat kuitenkin kunkin ominaisuuksissa määräävin tekijä, ei kansalaisuus. Kiinalaista maahanmuuttajista on pääsääntöisesti positiivisia tai neutraaleja kokemuksia tai niitä ei ole laisinkaan. Kiinasta ja Kiinan kulttuurista on kyselyyn vastanneista yli puolet kiinnostunut. Suomi tarvitsee kyselyyn osallistuneiden mielestä myös korkeastikoulutettuja kiinalaisia maahanmuuttajia kouluttautumaan ja työskentelemään. Kiinalaiset näyttäytyvät Suomessa eritoten opiskelutilastoissa vahvana ryhmänä ja tätä myöten heidän koulutustasonsa on korkeampi kuin monella muulla oleskeluluvan saaneella maahanmuuttajalla. Kyselyyn vastanneiden mielestä Suomi tarvitsee tai kenties tarvitsee kiinalaisia yrityksiä/investointeja myös palkkaamaan suomalaisia työntekijöitä Suomessa, koska kiinalaisilla yrityksillä saattaa olla tietotaitoa, jota suomalaiset yritykset tarvitsevat. Kiinalaisilla yrityksillä puolestaaan ei vastaajien mielestä välttämättä ole (tai sitä ei haluta arvioida) riittävästi tietotaitoja toimia tällä hetkellä menestyksekkäästi. E-lomaketutkimuksen pohjalta kerätty tutkimusaineisto antaa yhden puheenvuoron suomalaiseen, työperäisen/akateemisen maahanmuuton ympärillä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. ASIASANAT maahanmuutto, koulutus, kulttuuri, oppisopimus, kieli, kiina, kotoutuminen KOKONAISSIVUMÄÄRÄ KIELI 30 (+ 23s liitesivuja) suomi

4 Sisällysluettelo 1 Johdanto Työperäinen maahanmuutto Suomessa (huomioita tilastoista, tarve-ennusteista ja rekrytoinnin koordinaatiosta) 2 3 Aasialaiset/kiinalaiset työperäiset maahanmuuttajat Suomessa..5 4 Selvityksen informantit, toteutustapa ja aikataulutus Kysymykset, vastaukset ja johtopäätökset Lähteet.29 I

5 1 Johdanto 15 EU-maan eurobarometritutkimuksessa vuodelta 2009 kävi ilmi, että myös EU-tasolla nähtiin työperäisen maahanmuuton tarve olevan tulevaisuudessa nousujohtoista. 27:ää EU-maata tutkittaessa kävi ilmi, että työperäiselle maahanmuutolle kasvua olisi näkyvissä eritoten palvelusektorien ammateissa. Tämän lisäksi myös rakentamisen toimialalla, josta toisaalta myös on vähentynyt eniten työpaikkoja viimeisten vuosien aikana, kuten myös tuotannon tehtävissä olisi tarvetta työperäiselle maahanmuutolle. Työvoiman tarve Suomessa vuosien välisenä aikana on arvioitu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja usean eri ministeriön yhteisessä tutkimuksessa olevan vahvasti sidoksissa työvoimarakenteen muuttumiseen lähitulevaisuuden Suomessa. Odotettavissa on, että alkutuotanto ja jalostuksen rooli vähenevät ja palveluelinkeinot yleistyvät kotitalouksien kasvavan kysynnän johdattamana. Väestön ikääntyminen ja tästä johtuva terveydenhoito- ja hoivapalvelujen kasva tarve saattavat näkyä mahdollisena työvoimapulana alalla. Työperäinen maahanmuutto nähdään yhtenä mahdollisena ratkaisuna haasteeseen. Väestön ikääntymisestä johtuvan eläkeikäisten (65 vuotta täyttäneet) määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan n. 1,8 miljoonaan vuoteen 2060 mennessä, mikä aiheuttaa myös väestöllisen huoltosuhteen vääristymää. Samaan aikaan yli 85-vuotiaiden osuus kolminkertaistunee, ollen lähes Mikäli muuttoliike pysyy samantyyppisessä kehityksessä, kuin nykyisellään, vaikuttaa se tiettyjen maakuntien väestönmuutoksissa merkittävästi, mm. Etelä-Savon väkiluku pienee vuoteen 2030 mennessä 8 prosentilla. Suhteellisesti eniten lisäystä on Ahvenanmaan lisäksi Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnissa, 20 prosentin kasvuvauhdilla. Työikäinen väestö kasvaa nykyennusteiden mukaan lähitulevaisuudessa ainoastaan ikääntyvän (yli 55-vuotiaan) väestön osalta, joten työikäisten, työperäisten maahanmuuttajien kasvulle nähdään täten oma, kasvava rooli. Väestöllinen huoltosuhde (lähde: Väestötilastot Tilastokeskus) Hankkeen kohdealueita tarkasteltaessa tilastojen mukaan vuonna 2011 Kouvolassa asui 2017 ulkomaan kansalaista, joista kiinalaisia oli 113. Lahdessa ulkomaan kansalaisia oli 3650, joista kiinalaisten osuus oli 66. Hämeenlinnasta tilastotietoa alueella asuvista kiinalaisista ei verkosta löydy, mutta ulkomaan kansalaisia vuoden 2010 lopussa oli On arvioitu, että vuonna 2010 Suomessa toimi noin vakituisesti maassa asuvaa ulkomaalaistaustaista työntekijää ja vähintään tilapäistä ulkomaalaista työntekijää. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan toiminnan pitkäjänteisyydessä, rekisteröinnissä (mm. tiedot hajallaan viranomaisten rekistereissä, monimutkainen oleskelulupamenettely) ja täten siis tilastoinnissa on edelleen haasteita ja esim. työperäisiä maahanmuuttajia ei ole eriytetty muusta maahanmuutosta erilleen. Täten siihen liittyviä vaikutuksia on haastavaa tuoda määrällisin menetelmin esille. 1

6 Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Suomessa asui vuoden 2011 lopussa 6000 kiinalaista. Kasvua vuoteen 2010 oli yli 10%. Tilastokeskuksen mukaan kiinankielisiä asui Suomessa vuoden 2011 lopussa n. 8300, edustaen 0,15% Suomen kieliryhmistä. Kiinalaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemuksia myönnettiin 781. Perhesiteiden perustella oleskelulupahakemuksia tuli 348, työnteon perusteella 177 ja kansalaisuushakemuksia 114. Lisäksi Kiinan kansalaisia karkoitettiin 10. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste vuosille linjaa, että kun vieraskielisen väestön määrä vuoden 2012 alussa pääkaupunkiseudulla oli henkeä (9,3% pääkaupunkiseudun väestöstä), niin vuoteen 2030 mennessä maahanmuuttajien määrä kasvaa noin henkeen (18% pääkaupunkiseudun väestöstä). Helsingissä vuonna 2030 suurimman ryhmän ennustetaan olevan venäjänkieliset. Espoossa ja Kauniaisissa taas ns. Kauko-Aasian kieli-ryhmän edustajat muodostavat suurimman ryhmän. Yhdessä aiheesta tehdyssä uutisointissa arvioidaan, että kiinalaisia ja intialaisia odotetaan suomalaisille työmarkkinoille selvästi nykytasoa enemmän, eritoten IT-sektorin alueille. Tämän selvityksen kautta etsitään vastauksia kiinalaisten akateemisten ja työperäisten maahanmuuttajien koulutus- ja kehitystarpeista rekrytoivissa suomalaisyrityksessä ja selvitetään mm. akateemisen oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia näissä konteksteissa. Selvitykseen vastasivat elinkeinoelämän, työvoimahallinnon ja työperäisen maahanmuuton parissa toimivia edustajia, sekä jo kiinalaisia maahanmuuttajia rekrytoineita yrityksiä, mukaan lukien vuokratyövoimavälittäjäyrityksiä. Tämän lisäksi selvityksessä selvitetään mm. työkulttuurien eroavaisuuksia Suomen ja Kiinan välillä. Selvityksen tuloksia verrataan ja heijastetaan osalta aiheesta tehtyyn muuhun tutkimuksiin ja selvityksiin, sekä tarkastellaan myös aiheesta tehtyjä uutisointeja. 2 Työperäinen maahanmuutto Suomessa (huomioita tilastoista, tarve-ennusteista ja rekrytoinnin koordinaatiosta) Työvoima 2025 raportin (Työministeriö 2007) arvioiden mukaan palvelu-, sosiaali- ja terveysalan sekä teollisuuden työtehtävissä avautuisi lähitulevaisuudessa eniten uusia työpaikkoja. Palvelu- sekä sosiaali- ja terveysalan työt ovat arvioitu tulevaisuuden kasvualoiksi ja määrälliset arviot mm. sosiaalija terveyssektorin avatuvista työpaikoista ovat luokkaa vuosien välisenä aikana. Vuositasolla tämä tarkoittaisi työpaikan suuruista kasvua. Työpaikkoja arvioidaan vähenevän eniten tietoliikennealan tehtävissä. EU-tasolla sosiaali- ja terveyspalvelujen puolella naispuolisten maahanmuuttajien työllisyys on parantunut. Yleisesti ottaen kuitenkin viime vuosien taantuman myötä eritoten maahanmuuttajien työllisyys on EU-tasolla selvästi heikentynyt. Tutkintojen tunnustamiseen ja osaamisen pääomaan liittyvät hankaluudet aiheuttavat korkeastikoulutettujen maahanmuuttajien työttömyyttä EU-tasolla eritoten EU:n ulkopuolelta tulevien toimijoiden piirissä ja korkeastikoulutettujen maahanmuuttajien työttömyys verrattuna kantaväestöön on samoilla toimialoilla suurempi. Kuitenkin kun vertaillaan matalamman koulutustason tehtäviä, maahanmuuttajien koulutustausta on näissä tehtävissä korkeampi, kuin kantaväestön. Aasialaistaustaiset toimijat eivät edusta työttömien maahanmuuttajaryhmien kärkikaartia. Työttömyyttä EU:n tasolla on tilastoitu eritoten mm. Afrikasta ja Lähi-Idästä, sekä Keski- ja Etelä-Amerikasta saapuneiden maahanmuuttajien keskuudessa. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan (2011 työssäkäyntiennakkotilastot) ulkomaista syntyperää olevien työllisyysaste oli Suomessa 53,3 prosenttia (18-64 vuotiaat). Työllisyysaste oli 17,6 prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste 70,9 prosenttia. Työttömien osuus koko väestöryhmästä oli korkein ulkomaista syntyperää olevilla naisilla eli 10,9 prosenttia, kun taas suomalaista syntyperää olevilla naisilla osuus oli matalin (3,7 prosenttia) vuotiaiden työllisyysaste maakunnittain hankkeen kohdealueilla syntyperän mukaan 2011 (Lähde: Tilastokeskus 2011) Yhteensä Työllisiä -työllisiä Työllisyysaste (%) Maakunta Koko maa ,9 2

7 ulkomaista ,3 syntyperää suomalaista ,9 syntyperää Uusimaa yhteensä ,3 ulkomaista ,9 syntyperää suomalaista ,4 syntyperää Kanta-Häme yhteensä ,7 ulkomaista ,1 syntyperää suomalaista ,2 syntyperää Päijät-Häme yhteensä ,5 ulkomaista ,1 syntyperää suomalaista ,3 syntyperää Kymenlaakso yhteensä ,4 ulkomaista ,1 syntyperää suomalaista syntyperää ,6 Magdaleena Jaakkola tutki suomalaisten suhtautumista maahanmuuttajiin vuosien väliseltä ajalta. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyen tutkimuksesta käy ilmi, että puolet suomalaisista, erityisesti miehet, olivat valmiita vastaanottamaan Suomeen lisää työperäisiä maahanmuuttajia, eritoten korkean osaamistason toimijoiuta (kuten mm. asiantuntijat, tiedemiehet ja myös opiskelijat). Mikäli maahanmuuttoa tapahtuisi, nähtiin työperäinen maahanmuutto sen toivotuimpana mallina. Maahanmuuttajille sopiviksi ammateiksi nähtiin myös lääkärinä, lastenhoitajana, sosiaalityöntekijänä tai esim. työvoimatoimiston virkailijana tai poliisina toimiminen. Jaakkolan tutkimuksesta käy myös ilmi, että edellisen talouslaman aikana (1993) asenteet ulkomaalaisiin työnhakijoisiin olivat selvästi tiukempia, kuin esim. vuonna Poliittista kenttää tarkasteltaessa pääkaupunkiseudun kokoomuksen ja vihreän puolueen tukijat olivat valmiimpia lisäämään työperäistä maahanmuuttoa. Avain asenteisiin olivat henkilökohtaiset kontaktit. Myönteisyys lisääntyi, mikäli vastaajalla oli henkilökohtaisia suhdeverkostoja maahanmuuttajiin. Suomen kielen ja kulttuurin haasteisiin liittyen, suurin osa Jaakkolan tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että maahanmuuttajien oma äidinkieli tulisi säilyttää Suomessa tukemalla siihen kohdistuvaa opetusta. Tämän hankkeen suunnitteluvaiheessa ( ) kohdistui kiinalaisten alueelliseen maahanmuuttoon hankkeen kohdealueista erityisesti Kouvolassa ja Lahdessa kiinnostusta laajemminkin. Kouvolassa erityisesti vienti-/tuontikeskus China Center ja Lahdessa sairaanhoitajien rekrytointisuunnitelmat Kiinasta olivat esillä eritoten vuosien aikana marraskuussa Rajavartiolaitos teki iskun China Centeriin epäillen laajamittaista laittomien siirtolaisten välitystä keskuksen kautta ja oleskelulupien saamista Suomeen väärin perustein. Huhtikuussa 2012 syytteet China Centerin kiinalaisia toimijoita kohtaan hylättiin. Lahdessa sairaanhoitajien rekrytointi ei edennyt suunnitelmia pidemmälle laajamittaisemmin vuoden 2008 jälkeen. Muutoin Lahti aktivoitui Kiinayhteistyössä mm. cleantech-alueella Wuxin kaupungin kanssa ja Wuxi perusti innovaatiokeskuksen Lahteen keväällä Aasian maihin kohdistuneista työperäisen maahanmuuton aktiviteeteista kenties Etelä-Pohjanmaan liiton rekrytointihanke Vietnamissa on ollut eniten julkisuudessa. Se oli ensimmäinen julkisten tahojen työvoimanhakuprosessi kolmansiin maihin liittyen, joka käynnistettiin vuonna 2006 tapahtuneen Vietnamin suurlähettilään alueellisella maakuntamatkalla. Työperäinen maahanmuutto nostettiin seudulliseksi tarpeeksi mm. metalli- ja puualalla, sekä yhteistyöalustamallina, jota haluttiin edistää 3

8 julkisten viranomaisten toteutettamana. Tavoitteena oli saada alueelle jopa 6000 maahanmuuttajaa vuoteen 2030 mennessä. Toimintatapa toimisi onnistuessaan eräänlaisena pilottina hyvän hallintotavan mukaisesta rekrytointiprosessista Suomessa ja Vietnamissa. Nähtiin, että toiminnan läpinäkyvyys ja luotettavuus olisi mahdollista tällä tavoin saavuttaa paremmin, kuin yksityisen sektorin kautta ja että rekrytointiin olisi mahdollisuutta sekä paikallisilla yrityksillä, että myöhemmin myös kaupungin tehtävissä (mm. siivoojat ja keittäjät). Hankkeen aikana ( ) liitto allekirjoitti yhteistyösopimuksen mm. Hanoin kaupungin ja kuuden muun vietnamilaisen toimijan kanssa. Hankkeen loppuraportin mukaan sopimukset palvelivat tavoitetta. Hanke oli edesauttamassa Suomen ja Vietnamin välille laadittua aiesopimusta 2009, johon linjattiin työvoimapolitiikkaan ja työvoiman liikkuvuuteen liittyvän yhteistyön laajentamistavoitteet. Yhteistyön oli tarkoitus käynnistyä kevään 2010 aikana. Hanketta koordinoi Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö, Vietnamissa suunnittelu- ja investointiministeriö. Hankkeen ohessa tehtiin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tutkimus Kauhajoella toimivista työperäisistä vietnamilaisista maahanmuuttajista ja heidän sopeutumisprosessien haasteista ja samalla pyrittiin etsimään sopivin rekrytointimalli ja metodi, joka ottaisi huomioon rekrytointiin ja maahanmuuttoon liittyvät prosessit. Prosessien tulisi sopia eritoten Kauhajoen toimintaympäristöön vietnamilaisperäisiä maahanmuuttajia koskien. Tutkimuksessa havaittiin, että kulttuurieroilla oli merkittävä rooli vietnamilaistaustaisten toimijoiden sopeutumisessa suomalaiseen toimintaympäristöön. Useat suomalaiset työnantajat eivät olleet tyytyväisiä rekrytoinnin laatuun, mikä nostikin esille tarpeen nimenomaan laadukkaan rekrytoinnin ja tehokkaan kulttuurivalmennuksen tarpeille rekrytointiprosesseihin liittyen. Myöhemmin vietnamilaistaustaisten toimijoiden haasteita Kauhajoella on nostettu mediassa esiin. Pysyvämpää jalansijaa ei toiminta tähän mennessä ole luonut, eikä työtä laajemmassa mittakaavassa vietnamilaisille toimijoille löytynyt. Globaali taloudellinen taantuma vuoden 2008 aikana ja sen jälkeen vaikeutti merkittävästi alkuperäisiä suunnitelmia. Myös Kiinan kanssa valmisteltiin yhteistyötä vastaavalla viranomaistasolla. Sisäasiainministeriön tiedotteessa lokakuulta 2009 todettiin, että Kiina ja Suomi aloittavat yhteistyön työvoiman maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten estämiseen liittyen. Tavoitteena oli tiedonvaihto rekrytointiyritysten käytöstä työntekijöiden välityksessä, tiedottaminen työn perässä muuttajille ja seuranta. Yhteistyön syventämiseen oli ministeriön mukaan tarvetta, koska suomalaisista työnantajista eivät kaikki ole olleet tietoisia rekrytointikäytänteistä kuten siitä, etteivät he ole voineet laillisesti rekrytoida kiinalaisia työntekijöitä Kiinassa toimiviin yrityksiinsä muiden kuin valtiovarainministeriön alaisten rekrytointiyritysten kautta. Kiinan linjausten mukaan vain valtion laillistamat rekrytointiyritykset voivat välittää työvoimaa Kiinasta muihin maihin, joista suomalaiset voisivat saada tietoa yhteistyön syventämisen kautta. Työperäisen maahanmuuton tueksi on tehty selvityksiä ja tutkimuksia, joissa nykyisiäkin haasteita jo linjataan. Sisäasiainministeriö käynnisti vuonna 2008 hankkeen selvittämään mahdollisia yhteistyömuotoja työvoiman maahanmuuton edistämiseksi lähtömaiden kanssa. Hankkeen työryhmän konkreettiset suositukset aiheeseen liittyen sisälsivät mm. seuraavia toimenpiteitä: Maahanmuuttoa ja työntekoa Suomessa koskevien tiedonlähteiden linkittäminen yhteen www-sivustoon (http://virtual.finland.fi), Suomen edustustojen tukeminen lähtömaassa hyvin suunniteltuun ja kohdennettuun rekrytointiin liittyen, kaksivuotisen työvoimakoordinaattorikokeilun aloittaminen Suomen Vietnamin edustustossa, tarpeen ja mahdollisuuksien selvittäminen säännöllisen neuvontapalvelun perustamiseksi Pietariin ja virkamiesvaihto-ohjelman laajentamisen kehittäminen koskemaan lähtömaiden kanssa tehtävää yhteistyötä työvoiman rekrytoimiseksi Suomeen. Tämän lisäksi haluttiin edistää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointia, pätevöittämistä ja viranomaisten yhteistyötä koskevien suositusten laatimista toimivaltaisten viranomaisten toimesta, kuten myös ulkomailla asuville suomalaisille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille kohdentuvien tiedotusten lisäämistä työmahdollisuuksista Suomessa. Myös edustustojen, ystävyysseurojen, oppilaitosten ja korkeakoulujen kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen otettiin esille eritoten suomen kielen opetukseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan perehdyttämiseen liittyen. Tämän lisäksi kuntiin, joihin työperäistä maahanmuuttoa suuntautuisi, tulisi nimetä yhteyshenkilö tai taho, joka koordinoisi uusien muuttajien vastaanottoa ja antaisi heille, sekä muille viranomaisille tarvittaessa neuvontaa ja ohjausta. 4

9 Myös ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä Suomessa tulisi edistää ja huolehtia siitä, että heille tarjottaisiin riittävästi suomen kielen opiskelumahdollisuuksia sekä harjoittelumahdollisuuksia. Yhtä lailla maahanmuuttajataustaisille suunnattuja pätevöitymis- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia tulisi lisätä. 3 Aasialaiset / kiinalaiset työperäiset maahanmuuttajat Suomessa Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa (2011) (Lähde: Maahanmuuttovirasto 2011) Kansalaisuus Henkilöitä Osuus ulkomaiden Vuosimuutos (%) kansalaisista (%) Viro ,6 % + 16,9 % Venäjä ,2 % + 4,1 % Ruotsi ,6 % - 0,3 % Somalia ,1 % + 12,6 % Kiina ,4 % + 10,8 % Irak ,1 % + 14,3 % Thaimaa ,0 % + 10,4 % Turkki ,3 % + 4,7 % Saksa ,1 % + 2,4 % Intia ,1 % + 9,4 % Kaikki ulkomaan kansalaiset yhteensä ,0 % + 9,0 % Ulkomaalaisten määrä alueittain Suomessa 2011 Kunta Ulkomaan kansalaisten määrä Alueen asukasluku Helsinki ,0 % Lahti ,6 % Kouvola ,3 % Hämeenlinna (v.2010) ,0 % Ulkomaalaisten osuus % Kiinalaisia on sijoittunut viime vuosikymmeninä noin 40 miljoonaa 130 valtion alueelle. Philip Kuhnin mukaan kiinalaisten maahanmuutolla on ollut tärkeä rooli yhteiskunnan muotoutumisessa mm. Yhdysvalloissa, Australiassa, Thaimaassa ja Filippiineillä. Kiinalaisten maahanmuutto on toteutunut nyky-kiinan aikana voimakkaimmin Aasian ja Amerikassa, Australiassa, sekä kolonialistissa ja jälkikolonialistissa Euroopan metropoleissa. Kiinasta on tullut erittäin merkittävä ja itse asiassa suurin lähtömaa OECD-maiden suuntaan. Kiinasta saapuu nykytasolla noin muuttajaa vuosittain OECD-maihin (n % alueille suuntautuvasta muuttoliikkeestä). Muuttoliikettä Kiinassa on tapahtunut kautta historian niin sisäisesti, kuin ulkoisestikin. Kaakkois- Aasiaan on kiinalaistaustaisia virrannut historian saatossa lukumäärällisesti kaikkein eniten. Kiinalaisista on tullut taloudellisesti voimakkaita tekijöitä mm. Thaimaassa, Vietnamissa, Kamputseassa, Laosissa ja Burmassa. Kiinalaisten kohtelu maahanmuuton yhteydessä ei historian saatossa ole ollut mutkatonta, esimerkiksi Euroopan eri alueilla kiinalaisia on syrjitty, Australiassakin kiinalaisia on kohdeltu alempiarvoisena ja pakanallisina toimijoina. Euroopassa nimenomaan kiinalaisten asuttamat korttelit, nk. Chinatownit ovat representoineet kiinalaisvähemmistöjä kaikkein ilmeisimmin. Useat kiinalaiset ovat asuttaneet tiettyä kaupunginosaa, perustaneet kiinankielistä palveluliiketoimintaa ja toteuttaneet kiinalaisen elämänmuodon eri alueita näillä alueilla. Chinatownit ovat ilmentävät kiinalaisuudesta länsimaisille hyvin erilaisia mielleyhtymiä. Selvityksissä on havaittu toisaalta negatiivisia mielleyhtymiä, kuten getot, keltainen vaara, huumeet, kiinalainen mafia, laittomuudet, toisaalta positiivisia, kulttuurisia mielleyhtymiä, kuten tiikeri- ja lohikäärmetanssit, kung fu, ilotulitteet, värikkäät kiinalaiset perinnefestivaalit, jne. Pohjoismaissa 5

10 Chinatowneja ei vielä ole ja Euroopassakin niiden kokoluokka verrattuna Aasian ja Yhdysvaltojen vastaaviin on ollut melko pieni. Yhdysvalloissa ja Kaakkois-Aasia kiinalaiskortteleita tutkittaessa voidaan useasta alueesta sanoa, että niissä toimii myös paljon myös luku- ja kirjoitustaidottomia, sekä matalapalkkatoimialoilla työskenteleviä kiinalaistaustaisia henkilöitä. Suomen oleskelulupatilastoja vertailtaessa nähdään, että kiinalaiset ovat hyvin edustettuina. He ovat neljän kärjessä ensimmäisissä ja toisissa myönnetyissä oleskelulupapäätöksissä. Tilastollisesti tarkasteltuna, työperäistä maahanmuuttoa ajatellen kiinalaiset ovat saaneet (2011) ensimmäisen oleskeluluvan erityisesti kokkeina, keittäjinä tai kylmäkköinä, lentoliikennevirkailijoina tai muissa, luokittelemattomissa tehtävissä. Jatko-oleskelulupia myönnettiin vuonna 2011 erityisesti niille kiinalaisille, jotka toimivat em. lisäksi siivoojina, hitsaajina tai kaasuleikkaajina. Luokittelemattomat tehtävät ovat olleet suurin yksittäinen ryhmä oleskelupia evättiin kiinalaisilta n. 7% verran, joten oleskelulupa on myönnetty pääosin suurimmalle osalle kiinalaisista hakijoista. Suurimmat perustelut oleskelulupahakemuksiin löytyvät opiskelun ja perhesiteiden kautta ja erityisesti opiskelu näkyy kärkenä kiinalaisten toimijoiden osalta. EU:n ulkopuolisista maista osaratkaisua edellyttävän työnteon perusteella kiinalaiset olivat neljänneksi suurin oleskelulupahakemuksissa edustettu ryhmä Suomessa (oleskelulupalinjaukset EU:n ulkopuolelta tuleville, kts. liite 2). Oleskelulupaa hakeneen kansalaisuus (2011) Myönnetyt oleskeluluvat (ensimmäiset luvat) Venäjän federaatio 1023 Ukraina 744 Kroatia 470 Kiina 207 tiedossa 183 Thaimaa 163 Filippiinit 161 Kuuba 141 Vietnam 139 Turkki 103 Muut 1129 Oleskelulupaa hakeneen kansalaisuus (2011) Myönnetyt oleskeluluvat (toiset luvat) Venäjän federaatio 1517 Kiina 373 Ukraina 368 Filippiinit 288 Kroatia 268 Kosovo 172 Bosnia ja Hertsegovina 169 Turkki 162 Thaimaa 150 Muut 1714 (Lähde: 1.pdf) Ensimm äiset luvat / ammattia la Maatalou s- Venäjän fed. Ukraina Kroatia Kiina E i t i e d. Thaimaa Filippiinit Kuu ba Vietnam T ur kk i Muu t Yht. 6

11 työntekijä t Puutarhatyöntekijä t Kokit, keittäjät, kylmäköt Kuormaauton- ja ajoneuvo yhdistelmie n kulj. Hitsaajat, kaasuleik kaa-jat Näyttämö -taiteilijat Siivoojat Putkityön -tekijät Koneena sentajat Lentoliike nnevirkail ijat Turkiseläi ntenhoitaj at Muut Ammattia ei voida luokitella Yhteensä Rakennu s-alan sekatyöntekijät Jatkoluv at / ammattia la Kuormaauton- ja ajoneuvo yhdistelmie n kulj. Venäjän fed. Kiina Ukrain a Filip piinit Kroa tia Kosovo Bosnia ja Hertsegovin a Turkki Thaimaa Muu t Siivoojat Kokit, keittäjät, kylmäköt Puutarhat yöntekijät Maatalou styöntekij Yht. 7

12 ät Hitsaajat, kaasuleik kaajat Putkityön tekijät Lentoliike nnevirkail ijat Rakennu s-alan sekatyöntekijät Keittiötyö ntekijät, ravintolat yöntekijät Postinkan tajat ja lajittelijat Kodinhoit ajat, kotiavust ajat Muut Ammattia ei voida luokitella Yhteensä Oleskeluluvat kansalaisuuksien mukaan (2011, Lähde: Kielteinen Myönteinen Yhteensä Venäjän federaatio Somalia Intia Kiina Ukraina Yhdysvallat Turkki Vietnam Kroatia Afganistan TOP 10-Yhteensä Kaikki yhteensä Myönnettyjen oleskelulupien hakuperusteet (2011, Lähde: Hakuperuste (2011) Määrä (kpl) %-määrä Paluumuuttajat ja ent.suomen kansalaiset Opiskelu Perheside Muu työnteko (mm. harjoittelijoiden, tutkijoiden, urheilijoiden ja valmentajien oleskelulupahakemukset) Erityisasiantuntijat

13 Osaratkaisua ed.työnteko 3029, 17% Elinkeinonharjoittaminen 55, 0% Muut perusteet (mm. adoptio, au pair - 457, 3% sijoitus, seurustelusuhde,ihmiskaupan uhri ja yksilölliset syyt) Vireille tulleet oleskelulupahakemukset osaratkaisua edellyttävän työnteon perusteella (2011, Lähde: Hakijan kansalaisuus Määrä Venäjä 920 Ukraina 689 Kroatia 411 Kiina 177 Kuuba 140 Thaimaa 130 Turkki 119 Filippiinit 115 Intia 113 Vietnam 85 Suurimmat ulkomaalaisryhmät (15 64-vuotiaat) ja heidän koulutuksensa vuonna 2005 (Lähde: Tilastokeskus 2007/ Kansalaisuus Korkea-aste (%) Keski-aste (%) Perusaste / tuntematon (%) Kiina 29,8 4,6 65,6 Saksa 28,0 19,0 52,9 Venäjä 24,6 26,9 48,5 USA 23,4 14,8 61,8 Iso-Britannia 21,9 16,6 61,5 Ruotsi 15,7 29,6 54,6 Viro 12,5 24,5 63,0 Irak 9,4 13,5 77,0 Intia 9,2 4,4 86,4 Iran 7,3 19,7 73,0 Turkki 5,0 14,7 80,3 Thaimaa 4,0 8,3 87,7 Vietnam 3,7 17,0 79,5 Somalia 2,2 14,2 83,6 kaikki ulkomaalaiset 17,4 20,5 62,1 koko väestö 28,2 42,8 29,0 Taulukosta näkee, miten kiinalaiset korostuvat kaikkien koulutetuimpana ulkomaalaisryhmänä vuonna Siirtolaisinstituutin mukaan Suomen maahanmuuttajaväestön koulutustaso oli Euroopan keskitasoa OECD:n vertailussa Koulutetuimmat ulkomaalaistaustaiset löytyivät Irlannista, jossa he olivat myös valtaväestöä koulutetuimpia (korkea-asteen suorittaneet 45%) ja vähiten Italiassa (11%). Helsingin kaupungin tietokeskus selvitti 2010 pääkaupunkiseudun kiinalaisten ja intialaisten korkeastikoulutettujen osaajien kokemuksia suomalaisesta yhteiskunnasta osana Baltic Sea Asia Agenda for Regions in a Globalising World-projektia. Selvityksestä kävi ilmi, että sekä intialaisten, että kiinalaisten määrä Uudellamaalla on vuosien välisenä aikana kasvanut nelin- tai viisinkertaiseksi. Kiinalaisten kohdalla kasvua selittää eritoten lisääntyneet opiskelijavaihto-ohjelmat. Syitä, miksi Suomi kiinalaisia kiinnostaa ovat tutkimuksen mukaan mm. Houkutteleva ja turvallinen yhteiskunta, kiinalaisten omien maanmiesten suositukset, opiskelijavaihtosopimukset, yliopistojen 9

14 rankingit, eksoottisuuden houkutus, kiinnostavat opinto-ohjelma/tutkimusryhmät, ilmainen koulutus, tunnetun yrityksen maine (esim. Nokia, Kone) tai Suomessa tarjotut mielenkiintoiset työtilaisuudet. Suomea vastaan puhuvat mm. vaikeat työmarkkinat, suomen kielen haasteet, kylmyys, pimeys ja kiinalaisten yhteisöjen pienuus. Työelämää luonnehdittaessa Helsingin vahvuuksina vastaajat näkivät it-alan työllistymismahdollisuudet, miellyttävän työkulttuurin, rekrytointimessujen toimivuuden, ahkerat ja luotettavat suomalaiset työtoverit, sekä työelämän tasa-arvoon liittyvät kysymykset (naisten syrjimättömyys) kuten myös tutkijoiden kilpailukykyisen palkkatason. Heikkouksina esiinnostettiin mm. suomen kielen haasteet, kohdentamattomat palvelut korkeastikoulutetuille toimijoille, hidas työtahti ja osaajien matala palkkataso. Suomalainen palvelujärjestelmä saa kiinalaisten ja intialaisten toimijoiden näkökulmasta arvostusta mm. seuraavista palveluistaan: vähäinen byrokratia, suomalainen hyvinvointivaltiomalli, tehokkaat työvoimatoimiston kielikurssit, toimivat terveydenhuollon äitiyspalvelut ja opiskelijaterveydenhuolto, laadukas opetus ja päivähoito, sekä Helsingin riittävä tarjonta vapaa-ajan palveluissa. Moitteita puolestaan annettiin yllipäätään palveluiden tarjonnan heikkoudesta tai riittämättömästä englannin kielen tasosta, intensiivikielikurssien puutteesta työajan ulkopuolella tai kielenopetuksen teoreettisuudesta. Lisäksi negaatioita herättivät julkisen puolen terveydenhuollon haasteet, englanninkielisen opetuksen puute lapsille ja ylipäätään englanninkielisten vapaa-ajan palvelujen niukka tarjonta. Suomalainen elämänmuoto nähdään rauhalliseksi ja turvalliseksi. Puhdasta luontoa on tarjolla, infrastruktuuri toimii ja suomalaiset ovat kiinnostuneita ulkomaalaisista. Toisaalta Suomi on maantieteellisesti syrjässä, urbaani toimintaympäristö on pieni, ml. kiinalaiset ja intialaiset yhteisöt ja sosiaalisten verkostojen luominen on vaikeaa, kun kielellisiä haasteita löytyy. Osa vastaajista haluaisi jäädä Suomeen, perustaa perheen, osa palata kotimaahan ja osa siirtyä toiseen maahan erinäisistä syistä johtuen. 4 Selvityksen informantit, toteutustapa ja aikataulutus Tämän selvityksen tueksi laadittiin oma e-lomakekysely, jossa kohderyhmänä olivat hankkeen kohdealueen mukaisesti yritysten ja elinkeinoelämän, sekä koulutusorganisaatioiden toimijat Kouvolan, Lahden ja Hämeenlinnan seudulta. Selvitys toteutettiin e-lomakekyselyllä Helsingin yliopisto e-lomakepalvelussa, osoitteessa: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/26257/lomake.html Selvitykseen annettiin vastausaikaa noin kahden kuukauden verran, vuoden 2012 helmi-ja huhtikuun välisenä aikana. Informantit kontaktoitiin sähköpostitse. E-lomakekysely toteutettiin puolistrukturoidun haastattelun metodilla. Vastauksia saatiin 28kpl (kts. kysymykset e-lomakemuodossa, liite 1). Vastaajien näkemykset ovat koottu hankkeen toimialueelta, Etelä-Suomesta (Hämeenlinna, Lahti ja Kouvola). Suurin osa vastaajista toimi joko esimiehenä yrityksessä tai työntekijänä julkisella sektorilla. Myös yrittäjiä ja julkisen sektorin esimiehiä vastasi kyselyyn, kuten muutama muu, joka halusi esittää työnkuvansa osioon joku muu. Vastauksia kyselyyn saatiin 28 toimijalta. Vastaajat edustivat 11 eri toimialaa. Eniten vastauksia tuli julkisen hallinnon/maanpuolustuksen, sekä teollisuuden ja koulutuksen parista. Vähän yli puolet vastaajista osallistuu itse rekytointiprosesseihin. Lähes kaikilla vastaajista on kokemuksia työperäisistä maahanmuuttajista ja selvästi yli puolet vastaajista näkee, että Suomi tarvitsee jatkossa työperäisiä maahanmuuttajia. Puolella vastaajista työskentelee omalla työpaikallaan työperäisiä maahanmuuttajia ja heitä on myös henkilökohtaisina ystävinä Kyselyn taustaksi toteutettiin oheinen saate: Rekry-Amare hankkeen tavoitteena on tukea akateemisten ja erikoiskoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä, luoda heille joustavia kielen opiskelumahdollisuuksia, pätevöitymisväyliä, selvittää onnistuneen rekrytoinnin edellytyksiä ja hyödyntää muiden EU-valtioiden toimijoiden hyviä käytäntöjä 10

15 erityisesti korkeammin koulutettujen maahanmuuttajien rekrytoinnissa ja heidän osaamisensa hyödyntämisessä. Tällä kyselyllä halutaan kartoittaa suomalaisten työnantajien ja viranomaisten kokemuksia työperäisiin maahanmuuttajiin kohdistuvista rekrytointiprosesseista ja eritoten kiinalaisiin työperäisiin maahanmuuttajiin koskien. Työperäiselle maahanmuuttajalle ei ole olemassa yhtä aukotonta määritelmää, mutta tässä kyselyssä se tarkoittaa pääsääntöisesti henkilöä, joka ei ole ollut Suomeen muuttaessaan Suomen kansalainen ja joka on muuttanut Suomeen työn perässä itsenäisesti tai avioiduttuaan suomalaisen henkilön kanssa ja toimii tai haluaa toimia suomalaisen työmarkkinoiden osana. Tutkimus on osa Rekry-Amare-hanketta ja kyselyn tuloksia tullaan käyttämään osana hankkeen toimintamuotoja, joiden pohjalta kerätty tutkimusaineisto antaa yhden puheenvuoron työperäisen maahanmuuton ympärillä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kyselyn vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Voitte tiedustella lisätietoja hankkeeseen ja kyselyyn liittyen milloin tahansa kehittämispäällikkö Tuomo Kauhalta tai ) / Helsingin yliopisto, Koulutus-ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvolan yksikkö. 5 Kysymykset, vastaukset ja johtopäätökset Alla kooste vastauksista graafisten taulukoiden kautta tarkasteltuna. Vastaajien sukupuolijakauma 55- Naiset Miehet Ikäjakauma joku muu korkea-aste toinen aste Pohjakoulutus perusaste

16 Joku muu Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Toimialue Etelä-Suomi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % joku muu esimies julkisella sektorilla esimies yrityksessä työntekijä julkisella sektorilla Nykyinen työnkuva työntekijä yrityksessä yrittäjä En osallistu rekrytointiprosesseihin Osallist.rekrytointiprosesseihin Osallistun rekrytointiprosesseihin

17 Toimiala tuntematon Muu palvelutoiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus Hallinto-ja tukipalvelutoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Vastaajan toimiala Informaatio ja viestintä Tukku-ja vähittäiskauppa; Vesihuolto-, jätehuolto ym. Teollisuus Kysymykset työperäistä maahanmuuttoa koskien En halua Onko sinulla kokemuksia työperäisistä maahanmuuttajista? En osaa Ehkä Tarvitseeko Suomi työperäisiä maahanmuuttajia? En tiedä Työskenteleekö työpaikallasi työperäisiä maahanmuuttajia? Onko sinulla ystävinä työperäisiä maahanmuuttajia?

18 jokin muu suomalainen ilmasto uusien ystävien löytäminen suomalainen kulttuuri Työperäisen maahanmuuttajan suurimmat haasteet Suomessa? (3) työtoverien hyväksyntä työtehtävien oppiminen suomen kielen oppiminen jokin muu ei mitenkään maahanmuuttajien oman kielten ja kulttuurien edistämistä Suomessa kehittämällä suomalaisten ja maahanmuuttajien keskinäisiä kohtaamisia tulisi edistää suomalaisten asenteita monikulttuurisuuteen kehittämällä Millä tavoin työperäisten maahanmuuttajien integrointia Suomeen tulisi parantaa? (3) suomalaisen kulttuurin ja lainsäädännön opetusta lisäämällä suomen kielen opetusta lisäämällä

19 mistään väliä Muu maailma Lähi-Itä Afrikka Aasia Itä-Eurooppa Miltä alueilta Suomen tulisi vastaanottaa työperäisiä maahanmuuttajia? (3) Länsi-Eurooppa Viro Venäjä Nykyinen taso riittävä Pitäisikö työperäisen maahanmuuttajan integrointia kehittää? Erityisesti tälle alueelle: välttämättä Tuleeko työperäisen maahanmuuton keskittyä kasvukeskuksiin?

20 , erityisesti tänne: välttämättä Tuleeko suomalaisten yritysten markkinoida rekrytointimahdollisuuksistaan Suomeen ulkomailla aktiviisesti? , erityisesti täällä: välttämättä Pitääkö valtion edistää työperäistä maahanmuuttoa markkinoimalla Suomen työ-ja elinalueena aktiivisesti ulkomailla? välttämättä Tuleeko työperäisiä maahanmuuttajia kouluttaa suomeen kieleen ja kulttuuriin lähtömaassaan ennen tuloaan Suomeen?

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja POLIISIHALLITUS Poliisinlupahallinnon toimintaakuvaavia tilastoja Viimeinenvuosi/kk:2015/07 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto/ Sini Kumpulainen, erikoissuunnittelija 1 Sisällysluettelo Poliisinkäsittelemätlupa-asiatluparyhmittäin

Lisätiedot

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja POLIISIHALLITUS Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja Viimeinen vuosi/kk: 2015/01 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto/ Sini Kumpulainen, erikoissuunnittelija 1 Sisällysluettelo Poliisin

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto TILASTOANALYYSI 2009 Maahanmuuttoyksikkö 22.2.2010 OLESKELULUVAT VUONNA 2009 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2009 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Hyvinvointialan työvoiman turvaaminen

Hyvinvointialan työvoiman turvaaminen Hyvinvointialan työvoiman turvaaminen Asiantuntijaseminaari 13.1.2011, Helsinki Tapani Kojonsaari 13.1.2011 Maahanmuuton tilannekatsaus Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman väliarviointi Työvoiman

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET TILASTOKATSAUS Kansalaisuusyksikkö 2010/2 31.3.2011 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2010 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista

Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista RAPORTTEJA 62 2013 Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista TARJA PAANANEN Tilastoja Kaakkois-Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja työnhakijoista TARJA PAANANEN

Lisätiedot

Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti

Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa Dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Ennakointihanke Kansainvälinen liikkuvuus, työvoiman tarve ja maahanmuuton

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOKATSAUS 2012/2 Kansalaisuusyksikkö 24.1.2013 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen

Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen Rakennusteollisuuden ajankohtaispäivä 20.9.2011 Rakennusteollisuus RT ry Tapio Kari Työperäinen maahanmuutto = Tullaan Suomeen tekemään töitä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot