Naantalin kaupunki Naantalin maankäytön kehityskuva 2035

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Naantalin maankäytön kehityskuva , tark

2 Maankäytön kehityskuvan asiakirjat Osa I Lähtökohdat ja tavoitteet (väliraportti 1) 1 Suunnittelun lähtökohdat 2 Strategisen suunnittelun tavoitteet Osa II Kehityskuvavaihtoehdot (väliraportti 2) 3 Kehityskuvavaihtoehdot 4 Kehityskuvavaihtoehtojen vaikutusten arviointi 5 Kehityskuvavaihtoehtojen suhde työlle asetettuihin tavoitteisiin Maankäytön kehityskuva 2035 ja toteuttamisohjelma (loppuraportti) Tiivistelmät osista I ja II 6 Linjapäätös 7 Maankäytön kehityskuva 2035 ja toteuttamisohjelma 1

3 Kuva: Naantalin kaupungin rajat vuonna Livonsaari ja Lempisaari liittyivät Naantaliin Lähde: Maastotietokanta. (Kuva päivitetään suunnitteluprosessin aikana, kun kuntarajat päivittyvät ensin maastotietokantaan.) Kuva: Osakuntaliitos Livonsaaren ja Lempisaaren alueet siirtyvät Maskusta Naantaliin. Lähde: Naantalin kaupungin kotisivut. 2

4 Yhteystiedot Naantalin kaupunki, Käsityöläiskatu 2, Naantali Ympäristöviraston johtaja Kauko Kangas puh. (02) , gsm , Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen puh. (02) , gsm , Pöyry Finland Oy (maankäyttö), PL 50, Vantaa, Jaakonkatu 3 Toimialajohtaja Pasi Rajala puh , gsm , pasi.rajala@poyry.com Suunnittelupäällikkö Iris Broman puh , gsm , iris.broman@poyry.com Strafica Oy (liikenne), Pasilankatu 2, Helsinki Projektipäällikkö Markku Kivari gsm , markku.kivari@strafica.fi 3

5 Esipuhe Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kuntaliitoksessa yhdeksi kaupungiksi muodostetun Naantalin alueen maankäytön yleispiirteinen suunnittelu on tällä hetkellä alueellisesti kattava mutta määräyksiltään ja ohjausperiaatteiltaan varsin monenkirjava. Yleiskaavat ja rakennusjärjestykset on laadittu pitkän ajan kuluessa kuntien erilaisiin tarpeisiin. Osakuntaliitos siirsi Livonsaaren ja Lempisaaren alueet Maskusta Naantaliin. Naantalin maankäytön kehityskuva on luonteeltaan alueidenkäytön kehittämisen periaatteita määrittelevä asiakirja, jonka avulla on määritetty lähtökohdat tulevalle kaavoitukselle ja konkreettiselle aluevaraussuunnittelulle. Kunnan kehitystä on hahmoteltu suunnitelmassa hyvin yleispiirteisesti; suunnitelmassa korostuvat yhdyskunnan rakenteelliset kysymykset, kuten toimivuus, lisärakentamisen sijoittumisperiaatteet, keskus- ja palveluverkon suunnittelu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakenteen kehittäminen. Strategiselle suunnittelulle on tyypillistä pyrkimys pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen sekä laaja-alainen eri osapuolien välisen keskustelun käyminen periaateratkaisuista ja arvovalinnoista. Tämä on Naantalin alueidenkäytön suunnittelussa erityisen ajankohtaista, kun kuntaliitoksen jälkeen toimintaympäristö ja suunnittelulähtökohdat ovat muuttuneet. Naantalin maankäytön kehityskuvassa on tarkasteltu laajentunutta kuntaa sekä kokonaisuutena että osa-alueina, joilla on toisistaan poikkeavat lähtökohdat ja olosuhteet. Uuden Naantalin maankäyttöstrategian pohdinta on valmisteltu yhteiseltä pohjalta ja yhtenäisin tavoittein. Naantalin maankäytön kehityskuva on laadittu siten, että siinä määriteltävät tavoitteet ja toimenpiteet ovat linjassa samaan aikaan vireillä olleen Turun kaupunkiseudun rakennemallityön kanssa. Naantalilla on tärkeä rooli osana ympäröivää kaupunkiseutua, ja lisäarvon tuottaminen Turun seudulle on myös kaupungin visiossa 2020 asetettu yhdeksi keskeiseksi päämääräksi. Naantalin maankäytön kehityskuva -suunnitelmalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia, joten suunnitteluprosessi poikkeaa jonkin verran MRL:n yleiskaavaprosessia koskevista säädöksistä. Suunnittelualue kattaa Naantalin kaupungin koko alueen. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon Naantalin kaupungilta on kuulunut pj Timo Kvist, Kauko Kangas, Elise Lehikoinen, Martti Sipponen, Kirsti Junttila, Tiina Rinne-Kylänpää, Kimmo Suonpää, Marjut Taipaleenmäki ja Juha Kuokkanen. Konsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy, jossa työstä on vastannut Iris Broman. Pöyry Finland Oy:stä työhön on osallistunut myös Pasi Rajala ja Juha Riihiranta. Liikennesuunnittelun alikonsulttina on toiminut Strafica Oy (Markku Kivari). 4

6 SISÄLTÖ 1 SUUNNITTELUPROSESSI SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEISTO Seudullista suunnittelua koskevat tavoitteet Naantalin kaupunkisuunnittelua ja -kehittämistä koskevat tavoitteet KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT Vaihtoehtojen laatimisen periaatteet Vaihtoehtoasetelma Pikkukaupunki Siltakaupunki Saaristokaupunki Yhteenveto vaihtoehtojen ominaisuuksista Kaavavarannon suhde kehityskuvavaihtoehtoon Pikkukaupunki Siltakaupunki Saaristokaupunki KEHITYSKUVAVAIHTOEHTOJEN SUHDE NAANTALIN KAUPUNKISUUNNITTELUA JA -KEHITTÄMISTÄ KOSKEVIIN TAVOITTEISIIN LINJAPÄÄTÖS KEHITYSKUVA JA TOTEUTTAMISOHJELMA Kehityskuvakartat Väestönkasvu Väestönkasvun sijoittuminen Väestönkasvun suhde kaupunkiseudun väestönkasvuun Keskus- ja palveluverkko Asuminen Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja keskusten vahvistaminen Uudet, merelliset asuntoalueet Työpaikat Matkailu

7 7.7 Liikenne Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne Tie- ja katuverkko Saariston yhteysalusliikenne ja haja-asutus YHTEENVETO

8 1 SUUNNITTELUPROSESSI Kehityskuvatyö on jakautunut neljään päävaiheeseen: 1) lähtökohdat, 2) tavoitteet, 3) vaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi ja 4) kehityskuva ja toteuttamisohjelma. Tärkeimmät päätöksentekovaiheet ovat olleet seuraavat: Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma (OTS) KSJ Väliraportti 1 KSJ Väliraportti 2 KSJ Kehityskuvavaihtoehdot nähtävillä Yleisötilaisuus

9 Palautteen käsittely, linjaratkaisut Valtuustoseminaari Ohjausryhmä Päätös kehityskuvasta KSJ Rakennemalli ja toteuttamisohjelma Ohjausryhmä KSJ KH, KV tammi-helmikuu SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelun lähtökohdat on koottu väliraporttiin 1. Suunnittelun lähtökohdista mainittakoon tässä yhteydessä vielä erikseen Turun kaupunkiseudun rakennemalli, jolla on ollut lähes samanaikaisen laatimisprosessin vuoksi erityinen merkitys Naantalin kehityskuvatyölle. Naantalin kehityskuvassa on ollut keskeistä, että siinä määriteltävät tavoitteet ja toimenpiteet ovat linjassa Turun kaupunkiseudun rakennemallityön kanssa. Rakennemallityössä tavoitteena on mm. parantaa Turun kaupunkiseudun kilpailukykyä muihin kaupunkiseutuihin nähden ja saada nostetta koko seudun imagolle ja vetovoimalle. Naantalilla on tärkeä rooli Turun kaupunkiseudulla, ja lisäarvon tuottaminen Turun seudulle on myös kaupungin visiossa 2020 asetettu yhdeksi keskeiseksi päämääräksi. Kehityskuvan laatiminen samaan aikaan Turun seudun rakennemallin kanssa on auttanut hahmottamaan Naantalin roolia ja merkitystä osana laajempaa kaupunkiseudun kokonaisuutta ja nostamaan esille valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä suunnittelukysymyksiä. Toisaalta kehityskuvatyö on ollut väline, jonka avulla on voitu tutkia seututasolla tehtyjen linjausten ja johtopäätösten merkitystä ja tarkoituksenmukaisuutta kuntatasolla. Kehityskuvaksi valittava ratkaisu istuu pääperiaatteiltaan hyvin seudullisen rakennemallin kokonaisuuteen, mutta lausuntokierroksella olevaan rakennemalliratkaisuun ollaan ehdottomassa joitakin tarkistuksia Naantalin osalta. Näiden tarkistusten tarpeen olennaisuus on käynyt ilmeiseksi nimenomaan kehityskuvatyön aikana. 8

10 Kuva. Turun kaupunkiseudun rakennemalli / Aluerakenne ja seudullinen kehitys. Pöyry Finland Oy. Kuva. Turun kaupunkiseudun rakennemalli / Ydinkaupunkiseudun yleispiirteinen kaupunkirakenne vuonna Pöyry Finland Oy. 9

11 Kuva. Ote Turun kaupunkiseudun rakennemallista / Ydinkaupunkialueen uusien maankäyttöalueiden sijoittuminen. Pöyry Finland Oy. 10

12 3 TAVOITTEISTO 3.1 Seudullista suunnittelua koskevat tavoitteet Turun kaupunkiseudulle on laadittu kaupunkirakenteen kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli 2035, jonka tärkeimpänä tavoitteena ja tuloksena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallin on tarkoitus ohjata kuntien tulevaa maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja sitä on tarkoitus käyttää maakunta- ja yleiskaavoituksen lähtökohtana. Turun kaupunkiseudun rakennemallityön yhteydessä koko kaupunkiseudulle on hyväksytty seuraavat kaupunkiseudun kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä ohjaavat tavoitteet. Tavoitteet on käsitelty kunnissa ja hyväksytty rakennemallityön ohjausryhmässä Kaupunkiseutua (koko Turun kaupunkiseudun rakennemallin aluetta) koskevat yleistavoitteet Aluerakenteella vastataan globalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin ja otetaan huomioon maakunnan asema Itämeren alueella osana Eurooppaa Kaupunkiseudun kilpailukykyä suhteessa muihin kaupunkiseutuihin parannetaan elinkeinoelämän kehittymistä vahvistetaan imagoa ja omaleimaisuutta vahvistetaan tuomalla esiin alueen laatutekijöitä ja vahvuuksia nopean junaliikenteen yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja edelleen Pietarin suuntaan kehitetään Kehitetään seudun vetovoimaa parantamalla rakennetun ympäristön laatua ja huomioimalla ympäristötekijöiden kasvava merkitys Alueidenkäyttöä kehitettäessä vaalitaan alueen rikasta kulttuuriperintöä ja - maisemaa Kaupunkiseudun kokonaisetua priorisoidaan kaupunkiseutua suunnitellaan toiminnallisena kokonaisuutena muodostetaan yhteinen näkemys kaupunkiseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen pitkän tähtäyksen päälinjoista luodaan kunnille ja alueille luontevat roolit ja profiilit osana seudun kokonaisuutta ja strategista kehittämistä Maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelulla edistetään kestävää kehitystä Yksityiskohtaiset, käytännön tavoitteet 1. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parannetaan 2. Väestönkasvuun varaudutaan 3. Alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta parannetaan 4. Kuntien ja alueiden roolia kaupunkiseudulla selkeytetään 5. Keskustojen vetovoimaisuutta lisätään 6. Asuntotarjonnan ja asuntoalueiden monipuolisuutta lisätään 7. Elinympäristön laatua, viihtyisyyttä ja turvallisuutta parannetaan 8. Liikkumisen tapoja uudistetaan 9. Palvelujen saatavuutta parannetaan 10. Saariston ja rannikon erityispiirteitä ja merkitystä vaalitaan ja korostetaan 11

13 3.2 Naantalin kaupunkisuunnittelua ja -kehittämistä koskevat tavoitteet Naantalin kaupunkisuunnittelujaoston kokouksessa päätettiin, että kehityskuvatyössä keskitytään ensisijaisesti seuraavien kysymysten ratkaisemiseen: 1. Väestökehitys (väestönkasvun osatekijät ja väestörakenne ikäryhmittäin osaaluejaolla) 2. Elinkeinojen kehitysnäkymät osa-aluejaolla sekä työpaikkarakentamisen sijoittuminen osa-alueiden sisällä (erityisesti teollisuuden sekä matkailun kehittämismahdollisuudet) 3. Asumisen tarpeet (asuntotuotanto, sen monipuolisuus ja sijoittuminen eri osaalueiden sisällä) 4. Palvelujen saavutettavuus (palveluverkko) 5. Maankäyttö (yhdyskuntarakenteen sekä maankäytön kehittämistarpeet) 6. Liikenne (liikenteen sujumisen edellyttämät järjestelyt tieverkossa sekä joukkoliikenteen edellytysten parantaminen). Lisäksi tavoitteistossa tukeudutaan valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, seudullista liikennejärjestelmäsuunnittelua koskeviin tavoitteisiin ja Turun kaupunkiseudun rakennemallityölle asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteissa huomioidaan Naantali osana Turun kaupunkiseutua sekä itsenäisenä toimijana. Kehityskuvatyölle on Naantalin kaupunkisuunnittelujaostossa asetettu seuraavat tavoitteet: 12

14 Naantali on itsenäinen, kestävästi kasvava, yhteistyökykyinen ja lisäarvoa Turun kaupunkiseudulle tuottava toimija. Selkeytetään Naantalin roolia osana Turun kaupunkiseudun kokonaisuutta Edistetään kestävää kehitystä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen varautumista. Naantali harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja turvaa yritysten hyvät toimintaedellytykset ja siten vahvistaa koko kaupunkiseudun kilpailukykyä. Elinkeinoelämän kehittymistä vahvistetaan. Luodaan edellytyksiä meriklusterin kehittymiselle. Otetaan huomioon Naantalin sataman ja teollisuusalueiden roolin kasvattaminen osana Turun seudun logistiikkahanketta. Varataan seudullisesti kilpailukykyiset ja riittävät tonttireservit elinkeinoelämän tarpeisiin. Kaavoituksessa otetaan huomioon kaupungin vahvuudet eli sataman, maaliikenneyhteyksien ja tärkeimpien teollisuusalueiden erinomainen sijoittuminen E 18 väylän yhteen solmukohtaan Turun seudulla Mahdollistetaan uusien toimialojen ja yritysten (mm. luovat alat, teknologia) rantautuminen tarjoamalla tonttimaata ja kaavoittamalla uutta. Luodaan edellytyksiä matkailun ja palvelujen kehittämiselle. Kehitetään saariston liikenneyhteyksiä. Saaristoelinkeinoja tuetaan. Tavoitellaan työpaikan lisäystä vuoteen 2035 mennessä (19-27 % kasvu). Vahvistetaan kaupungin vetovoimaa parantamalla rakennetun ympäristön laatua ja tuomalla esiin alueen laatutekijöitä ja vahvuuksia. Naantalin keskustaa kehitetään. Parannetaan taajamien sekä yritysalueiden toimivuutta ja vetovoimaisuutta. Saaristoa kehitetään kohentamalla keskeisiä ranta-alueita ja kehittämällä niiden palveluvarustusta. Vaalitaan alueen rikasta kulttuuriperintöä ja -maisemaa Tavoitellaan alueellisesti ja määrällisesti tasapainoista väestönkasvua, henkeä vuodessa, mikä tarkoittaa hengen väestönlisäystä vuoteen 2035 mennessä (19-27 % kasvu). 13

15 Alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta parannetaan Suunnitellaan maankäyttöä ja liikennejärjestelmää/ liikennettä yhteistyössä ja toisiaan tukevalla tavalla kestävän yhdyskuntarakenteen aikaansaamiseksi. Eheytetään yhdyskuntarakennetta mm. tiivistämällä ja täydentämällä vajaakäyttöisiä alueita. Suunnitellaan alue- ja yhdyskuntarakenteen vaiheittainen toteuttaminen. Tarjotaan hajarakentamiselle korvaavia, houkuttelevia vaihtoehtoja. Keskustoja ja keskuksia kehitetään Kehitetään keskustoja ja keskuksia monipuolisina, sekoittuneiden toimintojen alueina. Kehitetään Naantalin keskustaa vetovoimaisena kuntakeskuksena. Kehitetään keskustaa lyhyiden etäisyyksien jalankulku- ja joukkoliikennekaupunkina. Huolehditaan nykyisen ydinkeskustan, torin ja linja-autoaseman seudun rakentamisesta nykyistä vetovoimaisemmaksi. Turvataan keskustan ja vanhan kaupungin vetovoima kauppapaikkana. Kehitetään palvelutaajamina Rymättylän kirkonkylää, Teersaloa, Merimaskun kirkonkylän-hellemaan aluetta sekä Kultarannan-Viialan aluetta. Kehitetään kyläkeskuksina Röölää, Poikkoa ja Livonsaarta. Korostetaan Röölän, Teersalon ja Merimaskun kirkonkylän kehittämistä matkailukeskuksina. Myös Porhonkallion aluetta Luonnonmaalla kehitetään matkailukeskuksena. Kehitetään Naantalin vetovoimaa asuinpaikkana Ylläpidetään asumisen korkeaa laatua Luodaan edellytyksiä uusille asuinalueille ja vanhojen alueiden kehittämiselle Asuntoalueiden monipuolisuutta lisätään Varaudutaan väestörakenteen muutoksiin asumisessa Palvelujen saavutettavuutta parannetaan Suunnitellaan Naantalin palveluverkko osana seudullista palveluverkkoa. Yhdyskuntarakennetta suunnitellaan siten, että rakenne kokonaisuutena tukee palvelujen, yhdyskuntateknisen huollon ja verkostojen tehokasta käyttöä/yhteiskäyttöä. Saariston toimintoja suunnitellaan siten, että samalla edistetään saariston palvelurakenteen kehittymistä. Elinympäristön laatua, viihtyisyyttä ja turvallisuutta parannetaan Kaupunkiseudun merellisyyden, seudullisen viherverkoston ja rakennetun ympäristön laadun tulee olla keskeisiä ympäristövetovoima- ja imagotekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelussa tehtäviä ratkaisuja. Tarjotaan kävelylle ja pyöräilylle korkeatasoiset pääyhteydet, turvalliset lähiraitit ja toimivat keskustajärjestelyt. 14

16 Liikkumisen tapoja uudistetaan Liikennejärjestelmä- ja liikenneratkaisuilla tuetaan tavoiteltavan yhdyskunta- ja palvelurakenteen toteutumista ja seudun tavoitteiden mukaista kehitystä. Yhdyskunta- ja palvelurakenteen kehitystä ohjaamalla hillitään matkanpituuksien kasvua, lisätään joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kilpailukykyä ja pysäytetään henkilöautoliikenteen osuuden kasvu. Tuetaan seudullista joukkoliikennejärjestelmää, jonka perustana on nopeudeltaan ja vuorotarjonnaltaan kilpailukykyinen runkoverkko (runkobussi, pikaraitiotie ja paikallisjuna). Saariston ja rannikon erityispiirteitä ja merkitystä vaalitaan ja korostetaan Edistetään luonto- ja kulttuuriarvojen säilymistä Edistetään saariston ja rannikon kehittymistä virkistys-, matkailu- ja vapaaajan alueena. Edistetään saariston pysyvän asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytyksiä. Tutkitaan vesiliikenteen kehittämismahdollisuuksia. 4 KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT 4.1 Vaihtoehtojen laatimisen periaatteet Naantalin maankäytön mahdollisten kasvusuuntien ja tiivistämismahdollisuuksien selvittämiseksi laadittiin kolme toisistaan eroavaa kehityskuvavaihtoehtoa. Vaihtoehtojen tarkoituksena oli saada aikaan perusteltu linjapäätös kasvun suuntaamiselle sekä liikenne- ja palveluratkaisuille. Vaihtoehtojen laatimisen lähtökohtana ovat olleet mm. kaupunkisuunnittelujaostossa hyväksytyt tavoitteet, joiden mukaan Naantalin kehityskuvassa tullaan varautumaan noin asukkaan ja noin työpaikan lisäykseen kaupungin alueella vuoteen 2035 mennessä. Nykyisin Naantalissa on asukkaita noin Mikäli väestönkasvu on kaupungin tavoitteiden mukaista, vuonna 2035 Naantalissa olisi asukkaita noin Työpaikkojen kokonaismäärä kasvaisi samalla aikavälillä 6200:sta 7900:aan. Kehityskuvavaihtoehdoissa selvitettiin erilaisia mahdollisuuksia suunnata väestönkasvua (5000 asukasta) ja uusia työpaikkoja (1700 työpaikkaa) eri alueille. Vaihtoehtoja käsiteltiin kaupunkisuunnittelujaoston kokouksessa , minkä jälkeen aloitettiin niiden arviointi ja vertailu. Vaihtoehtojen suunnittelun, arvioinnin ja vertailun tuloksista pyydettiin eri osapuolien mielipiteitä ja lausuntoja syksyllä

17 4.2 Vaihtoehtoasetelma Naantalin kehityskuvaa varten laadittiin kolme vaihtoehtoa, joissa tutkittiin kasvun erilaisia painopistealueita kuntatasolla. Vaihtoehdossa Pikkukaupunki tiivistetään ja täydennysrakennetaan kantakaupunkia sekä laajennetaan kaupunkimaisesti rakennettua aluetta Pohjois-Naantalin ja Luonnonmaan suuntaan. Vaihtoehdossa Siltakaupunki vahvistetaan kehitystä, jossa Naantalin keskustaa laajennetaan länteen päin, sekä luodaan uusi, vahva Merimaskuun asti ulottuva kaupunkimaisen rakentamisen vyöhyke. Vaihtoehdossa Saaristokaupunki väestönkasvua jaetaan kaupunkikeskustan lisäksi kahteen saaristokeskukseen, Merimaskun kirkonkylän-hellemaan alueelle ja Rymättylän kirkonkylään. Vaihtoehdossa tavoitellaan saariston osalta kehitystä, jossa ennestään vahvojen ja suhteellisen omavaraisten saaristotaajamien kasvu jatkuu ja voimistuu. Kaikissa vaihtoehdoissa mahdollistetaan nykyisen trendin mukainen kasvukehitys Teersalossa ja pidetään haja-asutuksen kasvu hallittuna. PIKKUKAUPUNKI SILTAKAUPUNKI SAARISTOKAUPUNKI Maankäytön painopistealueet keskusta, keskusta pohjoinen, Luonnonmaa. Maankäytön painopistealue = kehittämisvyöhyke keskusta- Luonnonmaa-Hellemaa- Merimaskun kirkonkylä. Maankäytön painopistealueet keskusta-luonnonmaan itäosa sekä saaristotaajamat Hellemaa- Merimaskun kirkonkylä ja Rymättylän kirkonkylä. Kuva. Vaihtoehtoasetelma. 16

18 4.2.1 Pikkukaupunki Kuva. Vaihtoehto Pikkukaupunki; kaavavaranto (väritetyt alueet) ja potentiaaliset uudet käyttöönotettavat alueet (reunaviivoitetut alueet) Siltakaupunki Kuva. Vaihtoehto Siltakaupunki; kaavavaranto (väritetyt alueet) ja potentiaaliset uudet käyttöönotettavat alueet (reunaviivoitetut alueet). 17

19 4.2.3 Saaristokaupunki Kuvat. Vaihtoehto Saaristokaupunki; kaavavaranto (väritetyt alueet) ja potentiaaliset uudet käyttöönotettavat alueet (reunaviivoitetut alueet). 18

20 4.3 Yhteenveto vaihtoehtojen ominaisuuksista PIKKUKAUPUNKI SILTAKAUPUNKI SAARISTOKAUPUNKI Väestönkasvusta 90 % (= 4500 asukasta) sijoitetaan Naantalin keskustasta Luonnonmaan ja Hellemaan kautta Merimaskun kirkonkylään ulottuvalle vyöhykkeelle. Väestönkasvusta 10 % (= 500 asukasta) sijoittuu muulle suunnittelualueelle. Maankäytön painopistealueella asuu v n (= ) asukasta ja muulla suunnittelualueella n asukasta. Maankäytön painopistealueen 4500 uudesta asukkaasta noin 40 % (= 1800) sijoittuu keskustaan, 35 % (=1575) Merimaskun kirkonkylän- Hellemaan alueelle ja 25% (=1125) Luonnonmaalle. Vaihtoehdossa Naantalin keskustan (Luonnonmaa ei mukana) asukasluku kasvaa nykyisestä :sta noin :aan, Luonnonmaan asutustaajamien asukasluku kasvaa noin 1300:sta 2400:aan ja Merimaskun kirkonkylän Hellemaan taajamien asukasluku 800:sta 2400:aan. Muulla suunnittelualueella tavoitteena on ohjata 500 asukkaan kasvu nykyisiin Rymättylän kirkonkylän ja Teersalon palvelutaajamiin sekä kyläkeskuksiin (Röölä, Poikko, Livonsaari). Haja-asutuksen kasvu on hallittua. VÄESTÖ Väestönkasvusta 90 % (= 4500 asukasta) sijoitetaan Kanta- Naantaliin ja 10 % (= 500 asukasta) muulle suunnittelualueelle. Kanta- Naantalissa väestönkasvu ohjataan mantereelle sekä Luonnonmaalle. Tällä Kanta- Naantalin maankäytön painopistealueella asuu v n ( ) asukasta ja muulla suunnittelualueella n asukasta. Vaihtoehdon ideana on tiivistää ja täydennysrakentaa kantakaupunkia sekä laajentaa kaupunkimaisesti rakennettua aluetta Luonnonmaalle ja Pohjois- Naantaliin Immasen suuntaan. Muulla suunnittelualueella tavoitteena on ohjata 500 asukkaan kasvu nykyisiin palvelutaajamiin (Rymättylän kirkonkylä, Teersalo, Merimaskun kirkonkylä- Hellemaa) sekä kyläkeskuksiin (Röölä, Poikko, Livonsaari). Haja-asutuksen kasvu on hallittua. PALVELUT Naantalin keskustassa monipuoliset palvelut. Luonnonmaalla (Kultaranta- Viiala) palvelut lisääntyvät merkittävästi. Rymättylän kirkonkylässä, Teersalon ja Merimaskun kirkonkylässä- Hellemaalla lähipalveluilla edellytyksiä säilyä, koska 10 % kasvusta ohjautuu saaristoalueille. Matkailupalveluita kehitetään Naantalin keskustassa, Naantalin keskustassa monipuoliset palvelut. Luonnonmaalla (Kultaranta-Viiala) ja Merimaskun kirkonkylän- Hellemaan alueella palvelut lisääntyvät merkittävästi. Rymättylän kirkonkylässä ja Teersalossa lähipalveluilla edellytyksiä säilyä, koska 10 % kasvusta ohjautuu näille alueille. Matkailupalveluita kehitetään Naantalin keskustassa, Luonnonmaalla, Röölässä, Teersalossa ja Merimaskun Väestönkasvusta 90 % (= 4500 asukasta) sijoitetaan Kanta- Naantaliin (Naantalin keskusta ja Luonnonmaan itäosa), Merimaskun kirkonkylän- Hellemaan alueelle sekä Rymättylän kirkonkylään. Väestönkasvusta 10 % (= 500 asukasta) sijoittuu muulle suunnittelualueelle, jossa on tavoitteena ohjata kasvua Teersalon palvelutaajamaan sekä kyläkeskuksiin (Röölä, Poikko, Livonsaari) haja-asutuksen väestönkasvun ollessa hallittua. Maankäytön painopistealueilla asuu v n (= ) asukasta ja muulla suunnittelualueella n asukasta. Maankäytön painopistealueiden 4500 uudesta asukkaasta noin 50 % (= 2250) sijoittuu keskustaan ja Luonnonmaalle, 25 % (=1125) Merimaskun kirkonkylän- Hellemaan alueelle ja 25% (=1125) Rymättylään. Vaihtoehdossa Naantalin keskustan ja Luonnonmaan asukasluku kasvaa nykyisestä :sta noin :aan, Merimaskun kirkonkylän- Hellemaan taajamien asukasluku 800:sta 1900:aan sekä Rymättylän taajaman asukasluku 720:stä noin 1850:een. Naantalin keskustassa monipuoliset palvelut. Luonnonmaalla (Kultaranta-Viiala) palvelut lisääntyvät. Saaristokeskuksissa (Merimasku kk- Hellemaa, Rymättylä) palvelut lisääntyvät nykyiseen nähden merkittävästi, sillä keskusten asukasluku yli kaksinkertaistuu. Muissa keskuksissa (mm. Teersalo) lähipalveluilla on edellytyksiä säilyä, koska 10 % kasvusta ohjautuu keskustan ja saaristotaajamien ulkopuolelle. 19

21 TYÖPAIKAT Luonnonmaalla, Röölässä, Teersalossa ja Merimaskun kirkonkylässä. Toimistotyöpaikat Naantalin keskustassa ja Luonnonmaan itäosassa. Palvelutyöpaikkoja syntyy keskustan ja Luonnonmaan ohella myös niihin palvelutaajamiin ja kyliin, joihin ohjautuu kasvua. Matkailun työpaikat keskittyvät Naantalin keskustaan, Luonnonmaalle, Röölään, Teersaloon ja Merimaskun kirkonkylään. Muita työpaikkojen kasvualueita ovat Naantalin sataman alue sekä nykyisten teollisuus- ja työpaikkaalueiden ympäristöt. kirkonkylässä. Toimistotyöpaikat Naantalin keskustassa ja Luonnonmaan itäosassa. Palvelutyöpaikkoja syntyy Naantalin keskustasta Luonnonmaan ja Hellemaan kautta Merimaskun kirkonkylään ulottuvalle vyöhykkeelle. Matkailun työpaikat keskittyvät Naantalin keskustaan, Luonnonmaalle sekä Merimaskun kirkonkylään. Myös Röölällä ja Teersalolla voi olla matkailullista merkitystä. Muita työpaikkojen kasvualueita ovat Naantalin sataman alue sekä nykyisten teollisuus- ja työpaikkaalueiden ympäristöt. Matkailupalveluita kehitetään Naantalin keskustassa, Luonnonmaalla, Röölässä, Teersalossa ja Merimaskun kirkonkylässä. Toimistotyöpaikat Naantalin keskustassa ja Luonnonmaan itäosassa. Keskustaan ja kahteen saaristokeskukseen syntyy uusia palvelutyöpaikkoja asukasmäärän lisääntyessä. Matkailun työpaikat keskittyvät Naantalin keskustaan ja Luonnonmaalle sekä Merimaskun kirkonkylään. Myös Röölällä ja Teersalolla on matkailullista merkitystä. Muita työpaikkojen kasvualueita ovat Naantalin sataman alue sekä nykyisten teollisuus- ja työpaikka-alueiden ympäristöt. MAISEMA JA KAUPUNKI KUVA LIIKENNE Keskusta-alue ja sen reunaalueet tiivistyvät ja Luonnonmaalla rakentaminen lisääntyy. Naantalin pohjoisosassa on mahdollisuuksia kaupunkirakenteen laajenemiselle nykyisille maatalous- ja luonnonalueille. Kultarannan ja Viialan alueella tiivistyvän taajamarakenteen runkona ovat nykyiset kokoojakadut, joihin kaupunkimainen pientalovyöhyke tukeutuu saaren pohjois- ja eteläosan jäädessä nykyiselleen. Luonnonmaan täydennysrakentaminen jatkaa alueella jo käynnissä olevaa kehitystä; alueen itäosa on jo nykyisellään osa Naantalin kaupunkivyöhykettä. Maankäytön painopistealueella tavoitellaan palveluiltaan sekoittuneen, lyhyiden etäisyyksien jalankulkukaupunkivyöhykkee n sekä joukkoliikennekaupunkivyöhy Keskusta-alue ja sen reuna-alueet tiivistyvät ja Luonnonmaalla rakentaminen lisääntyy. Naantalin keskustasta länteen Merimaskuun asti jatkuva kaupunki- /taajamamaisen rakentamisen vyöhyke muuttaa alueen nykyistä jakoa kaupunkimaisiin ja luonnonja/tai maaseutualueisiin. Kaupunkimainen pientalorakentaminen työntyy mannerrannikolta sisäsaariston vyöhykkeelle, jossa rakentaminen on perinteisesti ollut mannerrannikkoa pienipiirteisempää ja vähäisempää. Rakentamisvyöhykkeen laajentaminen nykyiselle rakentamattomalle vyöhykkeelle Merimaskuun asti tarkoittaa todennäköisesti pikkukaupunkivaihtoehtoa väljempää rakentamista uudisrakentamisalueilla. Maankäytön painopistealueella tavoitellaan palveluiltaan sekoittuneen, lyhyiden etäisyyksien jalankulkukaupunkivyöhykkeen sekä joukkoliikennekaupunkivyöhykkee n kasvattamista. Naantalin Keskusta-alue ja sen reuna-alueet tiivistyvät. Lisäksi kehitetään nykyisellään pienipiirteisiä, sisäsaaristovyöhykkeellä, erillään mannerrannikon kaupunkirakenteesta sijaitsevia Merimaskun ja Rymättylän kirkonkyliä. Kirkonkylien täydennysrakentaminen saattaa muuttaa alueiden ajallista ja kaupunkikuvallista luonnetta. Lisärakentamisen keskittyessä nykyiselle keskustavyöhykkeelle ja kirkonkyliin tapahtuu Luonnonmaalla sen itäosan täydennysrakentamista lukuun ottamatta vähän muutoksia. Maankäytön kehittämisellä tavoitellaan palveluiltaan sekoittuneen, lyhyiden etäisyyksien jalankulkukaupunkivyöhykkeen sekä joukkoliikennekaupunkivyöhykkeen kasvattamista. Myös saaristotaajamissa voidaan tukea 20

22 kkeen kasvattamista. Joukkoliikenne perustuu Naantali-Raisio-Turku- Kaarina-runkolinjaan. Runkolinjan saavutettavuutta ja liityntäyhteyksiä tuetaan. Vaihtoehto mahdollistaa Turun seudun paikallisjunaliikenteen mahdollisten uusien asemanympäristöjen tehokkaaseen maankäyttöön. Kanta-Naantalin tehokkaalla maankäytöllä luodaan edellytyksiä Turun ja Naantalin välisen vahvan ratakäytävän syntymiselle. keskustan ja Merimaskun kirkonkylän välille rakennetaan korkealaatuinen kevyen liikenteen yhteys. Joukkoliikennetarjontaa keskustan ja Merimaskun kirkonkylän välillä kehitetään esim. lisäämällä liityntäyhteyksiä tai jatkamalla Turku-Naantalirunkolinjaa Merimaskuun. Vaihtoehto mahdollistaa Turun seudun paikallisjunaliikenteen mahdollisten uusien asemanympäristöjen tehokkaaseen maankäyttöön. Kanta-Naantalin tehokkaalla maankäytöllä luodaan edellytyksiä Turun ja Naantalin välisen vahvan ratakäytävän syntymiselle. Saariston rengastien luonne korostuu. lyhyitä etäisyyksiä peruspalveluihin ja siten myös kevyen liikenteen käyttöä. Saariston rengastiehen tukeutuva kehitys voimistuu. Joukkoliikennetarjontaa lisätään nykyisestä Merimaskun ja Rymättylän suuntaan. Vaihtoehto mahdollistaa Turun seudun paikallisjunaliikenteen mahdollisten uusien asemanympäristöjen tehokkaaseen maankäyttöön. Kanta-Naantalin tehokkaalla maankäytöllä luodaan edellytyksiä Turun ja Naantalin välisen vahvan ratakäytävän syntymiselle. 4.4 Kaavavarannon suhde kehityskuvavaihtoehtoon Pikkukaupunki Kuva. Karkea tutkielma siitä, miten hyvin oleva asema- ja yleiskaavojen sekä muiden suunnitelmien mahdollistama potentiaali / kaavavaranto vastaa vaihtoehdon väestönkasvua painopistealueella. Pikkukaupunki-vaihtoehdossa laskennallinen potentiaali asumiseen näyttäisi riittävältä, mutta tonttitarjonnan näkökulmasta varanto ei riitä. Pikkukaupunki-malli edellyttää varannolta väljyyttä enemmän kuin muut mallit, sillä alueiden käyttöönotto ja toteuttaminen on vaikeampaa kuin muilla alueilla. 21

23 4.4.2 Siltakaupunki Kuva. Karkea tutkielma siitä, miten hyvin oleva asema- ja yleiskaavojen sekä muiden suunnitelmien mahdollistama potentiaali / kaavavaranto vastaa vaihtoehdon väestönkasvua painopistealueella. Siltakaupunkimallissa Merimaskun osalta tarvitaan sekä yleiskaavoitusta että asemakaavoitusta varantovajeen täyttämiseen Saaristokaupunki Kuva. Karkea tutkielma siitä, miten hyvin oleva asema- ja yleiskaavojen sekä muiden suunnitelmien mahdollistama potentiaali / kaavavaranto vastaa vaihtoehdon väestönkasvua painopistealueella. Saaristokaupunkimallissa Merimaskun osalta tarvitaan sekä yleiskaavoitusta että asemakaavoitusta varantovajeen täyttämiseen. 22

24 Kuva. Karkea tutkielma siitä, miten hyvin oleva asema- ja yleiskaavojen sekä muiden suunnitelmien mahdollistama potentiaali / kaavavaranto vastaa vaihtoehdon väestönkasvua painopistealueella. Saaristokaupunkimallissa Rymättylän kirkonkylän osalta tarvitaan asemakaavoitusta varantovajeen täyttämiseen. Yleiskaavavaranto on laskennallisesti riittävä: Kirkonkylän osayleiskaavan 2010 mukaan pintaalaperusteisesti arvioituna asukasmäärän lisäys kirkonkylään on noin

25 5 KEHITYSKUVAVAIHTOEHTOJEN SUHDE NAANTALIN KAUPUNKISUUNNITTELUA JA - KEHITTÄMISTÄ KOSKEVIIN TAVOITTEISIIN Tässä luvussa tarkastellaan kehityskuvavaihtoehtojen merkitystä kehityskuvatyölle asetettujen tavoitteiden kannalta. NAANTALIN MAANKÄYTÖN JA YHDYSKUNTARAKEN TEEN MERKITYS OSANA TURUN KAUPUNKISEUDUN KOKONAISUUTTA KESTÄVÄ KEHITYS, ILMASTONMUUTOK SEN HILLITSEMINEN JA SIIHEN VARAUTUMINEN PIKKUKAUPUNKI SILTAKAUPUNKI SAARISTOKAUPUNKI Mallit selkeyttävät ja jäsentävät Naantalin roolia osana kaupunkiseutua osoittamalla selvät ja kunkin mallin ideaan soveltuvat kasvun painopistealueet ja eri osa-alueiden luonne-erot. Malli on voimakkaasti painottunut keskustaalueelle, mikä heikentää ympäröivien alueiden kehittymismahdollisuuksia. Nämä alueet profiloituvat pääasiassa nykyisten vahvuuksien mukaisina ja muutokset ovat siellä maltillisia. Toisaalta yhden vahvan keskuksen malli lisää Naantalin painoarvoa seudun monikeskuksisessa aluerakenteessa; keskuksen menestyminen hyödyttää koko kuntaa. Malli toteuttaa parhaiten toiminnoiltaan sekoittuneen, lyhyiden etäisyyksien jalankulkukaupunkivyö hykkeen sekä alakeskuksiin perustuvan joukkoliikennekaupunki vyöhykkeen kasvattamista. Malli tukee autottoman elämäntavan edellytyksiä keskustassa. Malli tukee vaihtoehdoista parhaiten erittäin tiivistä yhdyskuntarakennetta. Työpaikat ja palvelut sijaitsevat lähellä Malli muuttaa yhdyskuntarakennetta nauhamaiseksi vahvistamalla Rymättyläntien suuntaa. Malli mahdollistaa monikeskuksisen kehityksen, omaleimaisten ja profiloitujen osakeskusten muodostaman verkoston. Kasvu ei kuitenkaan ole vastaavalla tavalla keskittynyttä, mikä heikentää keskusten kehittymisedellytyksiä. Mallissa kaupungin kehittäminen ei kaikilta osin tukeudu keskuksiin, vaan väestönkasvua sijoittuu Luonnonmaan ja Hellemaan alueella nauhan varren asutustaajamiin. Etäisyydet pitenevät eikä jalankulkukaupunkia tai kaupunkimaisen tiivistä ympäristöä synny. Merkittävä osa kasvusta sijoittuu Luonnonmaalle ja Merimaskuun, mikä levittää nykyistä yhdyskuntarakennetta laajemmalle alueelle. Rakenne synnyttää Rymättylässä ja Merimaskussa erityisesti työmatkojen osalta myös henkilöauton käyttöön Ympäröivien alueiden kasvun keskittäminen entisiin kuntakeskuksiin tarjoaa mahdollisuuksia verkostomaiseen monikeskuksiseen kehitykseen. Kehittämällä keskusten profiileja omaleimaisiksi on mahdollista luoda uudenlaisia, paikallisiin vahvuuksiin perustuvia asumisen malleja ja työpaikka-alueita. Mallissa tukeudutaan keskustan ohella olemassa oleviin keskuksiin, joita kehitetään toiminnoiltaan sekoittuneina ja nykyistä palveluomavaraisempin a keskuksina. Keskusten yhdyskuntarakenteen energiatehokkuus riippuu toteuttamistavasta (rakentamisen tiiviydestä) sekä etäisyyksistä peruspalveluihin. Rakenne synnyttää Rymättylässä ja Merimaskussa erityisesti työmatkojen osalta myös henkilöauton käyttöön 24

26 ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMISEN VAHVISTAMINEN asumista. Malli luo uudenlaista ur-baania kaupunkia, joka tarjoaa erityisesti mahdollisuuksia palvelutyöpaikkojen ja toimistotyyppisen toiminnan tarpeisiin. Tehokas sisäinen ja kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestel mä parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Rakenteen tiivistäminen siirtää osan teollisista tai tilaa vievistä työpaikkatoiminnoista keskustan ulkopuolelle, missä sijoittumismahdollisuuk sia erilaisille työpaikkatoiminnoille on runsaasti olemassa. tukeutuvaa autokaupunkialuetta, joka joukkoliikennepalvelun olemassaolosta johtuen ei kuitenkaan ole kokonaan autoriippuvaista. tukeutuvaa autokaupunkialuetta, joka joukkoliikennepalvelun olemassaolosta johtuen ei kuitenkaan ole kokonaan autoriippuvaista. Uudet palvelu- ja toimistotyöpaikat sijoittuvat pääosin keskustaan. Palvelutyöpaikkoja syntyy keskustan ja Luonnonmaan ohella myös niihin palvelutaajamiin ja kyliin, joihin ohjautuu kasvua. Työpaikkojen kasvualueita ovat Naantalin sataman alue sekä nykyisten teollisuus- ja työpaikka-alueiden ympäristöt. Pitkällä tähtäimellä teollisuustyöpaikka-alueiden tonttipula Manner-Naantalissa tarkoittaa soveltuvien alueiden hankkimista muualta kunnan alueelta (saariston merkitys teollisuustyöpaikka-alueena kasvaa). Matkailupalveluita kehitetään Naantalin keskustassa, Luonnonmaalla, Röölässä, Teersalossa ja Merimaskun kirkonkylässä. KAUPUNGIN VETOVOIMAN VAHVISTAMINEN Malli korostaa Naantalin keskustan merkitystä kaupungin käyntikorttina. Keskustan vahvistuminen lisää sen monipuolisuutta, vetovoimaisuutta ja imagomerkitystä. Naantalin saaristo roolittuu aiempaa enemmän maaseutualueeksi, saaristotaajamien merkitys heikkenee. Kasvu painottuu liikennekäytävän varrelle muodostaen nauhamaista rakennetta. Naantalin keskusta säilyttää vahvan asemansa, vaikka sen monipuolisuus ja merkitys eivät lisäänny yhtä paljon kuin pikkukaupunkimallissa. Luonnonmaan-Hellemaan suunnan kehittäminen tuo uutta merellistä imagoa kaupunkiseudulle. Malli jättää hyödyntämättä Saariston Naantalin keskusta säilyttää vahvan asemansa, vaikka sen monipuolisuus ja merkitys eivät lisäänny yhtä paljon kuin pikkukaupunkimallissa. Malli painottaa paikallisia vahvuuksia ja niiden muodostamaa kokonaisuutta. Malli edistää Saariston rengastiehen tukeutuvien saaristokeskusten 25

27 rengastien potentiaalin Rymättylän suunnassa. kehittämistä. ALUEELLISESTI JA MÄÄRÄLLISESTI TASAPAINOINEN VÄESTÖNKASVU Kaikissa kehityskuvavaihtoehdoissa on sama väestönkasvu 5000 asukasta vuoteen 2035 mennessä (19-27 % kasvu). Kasvu suunnataan eri alueille eri vaihtoehdoissa eri tavoin. Kaikissa vaihtoehdoissa haja-asutuksen kasvu on hallittua. Saariston palvelutaajamien ja kyläkeskuksien väestönkasvu puolittuu siitä, mitä se on ollut Tämä sekä haja-asutuksen kasvun taittuminen heikentää taajamien kehittämismahdollisuuk sia pitkällä aikavälillä, mutta mahdollistaa lähipalvelujen säilyttämisen. Väestönkasvusta 90 % (= 4500 asukasta) sijoitetaan Naantalin keskustasta Luonnonmaan ja Hellemaan kautta Merimaskun kirkonkylään ulottuvalle vyöhykkeelle. Väestönkasvusta 10 % (= 500 asukasta) sijoittuu muulle suunnittelualueelle. Maankäytön painopistealueella asuu v n (= ) asukasta ja muulla suunnittelualueella n asukasta. Maankäytön painopistealueen 4500 uudesta asukkaasta noin 40 % (= 1800) sijoittuu keskustaan, 35 % (=1575) Merimaskun kirkonkylän - Hellemaan alueelle ja 25 % (1125) Luonnonmaalle. Muulla suunnittelualueella tavoitteena on ohjata 500 asukkaan kasvu nykyisiin Rymättylän kirkonkylän ja Teersalon palvelutaajamiin sekä kyläkeskuksiin (Röölä, Poikko, Livonsaari). Vaihtoehdossa Naantalin keskustan (Luonnonmaa ei mukana) asukasluku kasvaa nykyisestä :sta noin :aan, Luonnonmaan asutustaajamien asukasluku kasvaa noin 1300:sta 2400:aan ja Merimaskun kirkonkylän - Hellemaan taajamien asukasluku 800:sta Väestönkasvusta 90 % (= 4500 asukasta) sijoitetaan Kanta- Naantaliin ja 10 % (= 500 asukasta) muulle suunnittelualueelle. Kanta-Naantalin maankäytön painopistealueella asuu v n ( ) asukasta ja muulla suunnittelualueella n asukasta. Väestönkasvusta 90 % (= 4500 asukasta) sijoitetaan Kanta- Naantaliin (Naantalin keskusta ja Luonnonmaa), Merimaskun kirkonkylän-hellemaan alueelle sekä Rymättylän kirkonkylään. Väestönkasvusta 10 % (= 500 asukasta) sijoittuu muulle suunnittelualueelle, jossa on tavoitteena ohjata kasvua Teersalon palvelutaajamaan sekä kyläkeskuksiin (Röölä, Poikko, Livonsaari) haja-asutuksen väestönkasvun ollessa hallittua. Maankäytön painopistealueilla asuu v n (= ) asukasta ja muulla suunnittelualueella n asukasta. Maankäytön painopistealueiden 4500 uudesta asukkaasta noin 50 % (= 2250) sijoittuu keskustaan ja Luonnonmaalle, 25 % (=1125) Merimaskun kirkonkylän- Hellemaan alueelle ja 25% (=1125) Rymättylään. Vaihtoehdossa Naantalin keskustan ja Luonnonmaan asukasluku kasvaa nykyisestä :sta noin :aan, 26

28 2400:aan. Merimaskun kirkonkylän - Hellemaan taajamien asukasluku 800:sta 1900:aan sekä Rymättylän taajaman asukasluku 720:stä noin 1850:een. ALUE- JA YHDYSKUNTARAKEN TEEN TOIMIVUUS JA TALOUDELLISUUS Yhdyskuntarakenteen hajaantumiskehitys hidastuu. Maankäyttö tehostuu keskustassa ja sen reunoilla. Keskustan palveluverkko kehittyy monipuolisemmaksi ja saavutettavuudeltaan paremmaksi. Mallissa on pienin liikkumistarve (laskennallinen keskimääräinen liikennetarve asukasta kohden on hieman pienempi kuin nykyisin). Malli eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta vaihtoehdoista parhaiten. Saaristokeskuksissa ja kylissä väestönkasvu kokonaisuutena hidastuu, mikä saattaa heikentää joidenkin taajamien kehittämismahdollisuuk sia. Osa kasvusta eheyttää yhdyskuntarakennetta ja vahvistaa keskuksia. Osa kasvusta toisaalta levittää yhdyskuntarakennetta laajemmalle alueelle. Hajautuvassa rakenteessa etäisyydet pitenevät eikä jalankulkukaupunkia tai kaupunkimaisen tiivistä ympäristöä synny. Suhteellisesti Naantalin keskusta kasvaa ympäröiviä alueita vähemmän. Naantalin keskusta säilyttää kuitenkin vahvan asemansa, vaikka sen monipuolisuus ja merkitys eivät lisäänny yhtä paljon kuin pikkukaupunkimallissa. Mallin riskinä on, että kasvu Merimaskussa ja Luonnonmaalla on niin suurta, että se on keskuksia hajauttavaa (= kasvu ei sijoitu kokonaan taajamaan ja sen välittömään läheisyyteen asemakaavoitetulle alueelle lähelle palveluja). Malli tukee alue- ja yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuutta. Kasvu sijoittuu keskuksiin. Saariston palvelutaajamat kasvavat ja vahvistuvat merkittävästi. Malli tukee kunnan kehittämistä kokonaisuutena olemassa oleviin keskuksiin tukeutuen. Suhteellisesti Naantalin keskusta kasvaa ympäröiviä alueita vähemmän. Naantalin keskusta säilyttää kuitenkin vahvan asemansa, vaikka sen monipuolisuus ja merkitys eivät lisäänny yhtä paljon kuin pikkukaupunkimallissa. Malli lisää vaihtoehdoista eniten kokonaisliikkumistarvet ta. Mallin riskinä on, että kasvu Rymättylässä, Merimaskussa ja Luonnonmaalla on niin suurta, että se on keskuksia hajauttavaa (= kasvu ei sijoitu kokonaan taajamaan ja sen välittömään läheisyyteen asemakaavoitetulle alueelle lähelle palveluja). KESKUSTOJEN JA KESKUSTEN Naantalin merkittävä keskustan Naantalin säilyttää keskusta vahvan Naantalin säilyttää keskusta vahvan 27

29 KEHITTÄMINEN kehittäminen lisää sen monipuolisuutta ja vetovoimaa. Malli ei erityisesti edistä saariston palvelutaajamien kehittämistä keskustan kasvualuetta Luonnonmaata lukuun ottamatta. Vaihtoehto kuitenkin mahdollistaa esimerkiksi Rymättylässä ja Teersalossa nykyisen trendin mukaisen kasvukehityksen. Myös Hellemaan kehittäminen on mahdollista painopistealueen ulkopuolelle osoitetun kasvun puitteissa (kasvu kaikissa taajamissa yhteensä 500 asukasta). asemansa, vaikka sen monipuolisuus ja merkitys eivät lisäänny yhtä paljon kuin pikkukaupunkimallissa. asemansa, vaikka sen monipuolisuus ja merkitys eivät lisäänny yhtä paljon kuin pikkukaupunkimallissa. Kaikissa vaihtoehdoissa: Kehitetään keskustaa lyhyiden etäisyyksien jalankulkuja joukkoliikennekaupunkina. Huolehditaan nykyisen ydinkeskustan, torin ja linjaautoaseman seudun rakentamisesta nykyistä vetovoimaisemmaksi. Turvataan keskustan ja vanhan kaupungin vetovoima kauppapaikkana. Malli tukee Hellemaan ja Luonnonmaan kehittämistä palvelutaajamina. Vaihtoehto mahdollistaa Rymättylässä ja Teersalossa nykyisen trendin mukaisen kasvukehityksen. Malli tukee saariston palvelutaajamien kehittämistä Luonnonmaalla, Hellemaalla ja Rymättylässä. Vaihtoehto mahdollistaa Teersalossa nykyisen trendin mukaisen kasvukehityksen. Röölän, Poikon ja Livonsaaren kyläkeskusten kehittäminen asutustaajamina on mahdollista painopistealueen ulkopuolelle osoitetun kasvun puitteissa (500 asukasta). NAANTALIN VETOVOIMA ASUINPAIKKANA Malli tarjoaa aiempaa enemmän mahdollisuuksia kaupunkimaista asumistapaa arvostaville. Pientaloasumisen ja merellisten asuntoalueiden lisäämiseen vain rajallisesti mahdollisuuksia. Malli tarjoaa paljon mahdollisuuksia pientaloasumiseen kaupungissa suhteellisen lähellä palveluita. Kaupunkiseudun merellisyyden kehittämiseen uusia alueita ja mahdollisuuksia. Malli mahdollistaa palvelutaajamissa aiempaa monipuolisemmat asuinympäristöt. Pientaloasumisen lisäämiseen paljon potentiaalia. Kaupunkiseudun merellisyyden kehittämiseen uusia alueita ja mahdollisuuksia. 28

30 PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUDE N PARANTAMINEN, KUNNALLISTEKNIIKK A Palvelujen saavutettavuus ja joukkoliikennetarjonta paranevat keskustaalueella. Luonnonmaalle osoitetut uudet asuinalueet tukevat alueen palvelutarjonnan kehittämismahdollisuuksia. Luonnonmaalta on suhteellisen hyvät edellytykset hakea palveluita myös Naantalin keskustasta. Kanta- Naantalissa väestönkasvun edellyttämä maankäyttö voidaan toteuttaa suuremmilla aluetehokkuuksilla, jolloin kunnallistekniikan investoinnit asukasta kohden ovat alhaisemmat kuin muissa alakeskuksissa. Kasvun voimakkaasta keskittymisestä huolimatta Kanta- Naantalissa on hyvät edellytykset hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja palvelurakenteita. Naantalin keskustaalueella, erityisesti ydinkeskustan- Humaliston alueella on tarve lisätä palvelutarjontaa voimakaan väestökasvun vuoksi. Luonnonmaalla sekä Merimaskun kirkonkylän- Hellemaan alueella edellytykset julkisten ja kaupallisten lähipalvelujen kehittämiselle paranevat, mikä parantaa alueiden asukkaiden lähipalvelujen saatavuutta ja valinnanmahdollisuuksia. Naantalin keskustaalueella, erityisesti ydinkeskustan- Humaliston alueella on tarve lisätä palvelutarjontaa voimakaan väestökasvun vuoksi. Joukkoliikennetarjonta paranee Merimaskun kirkonkylän-hellemaan ja Luonnonmaan palvelutaajamissa. Pääosa palveluista ja työpaikoista sijaitsee kuitenkin Naantalissa ja edelleen Turun suunnalla, jolloin vaihtoehto generoi enemmän henkilöautoliikennettä Pikkukaupunkivaihtoehto. Merimaskun kirkonkylän-hellemaan alueella, ja Rymättylän palvelutaajamassa uusi asutus tukee alueiden palvelutarjonnan kehittämismahdollisuuk sia. Joukkoliikennetarjonta paranee em. palvelutaajamissa. Pääosa palveluista ja työpaikoista sijaitsee kuitenkin Naantalissa ja edelleen Turun suunnalla, jolloin vaihtoehto generoi liikennettä muita vaihtoehtoja enemmän. Kaikissa vaihtoehdoissa vesihuolto on toteutettavissa kaupungin nykyisten suunnitelmien mukaisina. ELINYMPÄRISTÖN LAATU, VIIHTYISYYS JA TURVALLISUUS Kaikissa vaihtoehdoissa voidaan kehittää kaupungin merellisyyttä, viherverkostoa ja rakennetun ympäristön laatua sekä turvata kävelylle ja pyöräilylle korkeatasoiset pääyhteydet. Kanta-Naantalin Merimaskun kirkonkylän- Vaihtoehto tukee ulkopuolella kasvu ohjataan nykyisiin palvelutaajamiin ja haja-asutuksen kasvu on hallittua. Tämän ansioista laajat Hellemaan alueella väestön kasvu on merkittävä ja alueen luonne muuttuu nykyistä maaseutumaista Naantalin keskustan ja Luonnonmaan ohella Merimaskun kikronkylän-hellemaan ja Rymättylän 29

31 luontoalueet rakentamisen ulkopuolella. säilyvät Kanta-Naantalissa kohdistuu sitä vastoin paineita paikallisille luonto- ja viheralueille. Jatkosuunnittelussa on turvattava alueen viheryhteyksien jatkuvuus. Luonnonmaalla on varmistettava maakunnallisten virkistysalueiden yhtenäisyys. Keskustassa yleisten alueiden/ julkisen ulkotilan kehittämiseen tässä keskitetyn kasvun vaihtoehdossa parhaat mahdollisuudet. Pohjois-Naantalin laajenemissuunnalla on otettava huomioon Lietsalan pohjavesialue. ympäristöä huomattavasti rakennetummaksi. Uudisrakentamisalueet toteutunevat kuitenkin varsin väljinä. Kanta-Naantalissa, etenkin keskusta-alueella, kohdistuu paineita paikallisille luonto- ja viheralueille. Jatkosuunnittelussa on turvattava alueen viheryhteyksien jatkuvuus. Luonnonmaalla on varmistettava maakunnallisten virkistysalueiden yhtenäisyys. Hellemaan alueen jatkosuunnittelussa on otettava huomioon Taattisten pohjavesialue. taajamien elinvoimaisuutta. Em. saariston palvelutaajamissa väestön kasvu on merkittävää ja alueen luonne muuttuu nykyistä maaseutumaista ympäristöä huomattavasti rakennetummaksi. Uudisrakentamisalueet toteutunevat kuitenkin varsin väljinä. Maaseutumaisten alueiden historia, perinteet ja alueiden omaleimaisuus on otettava vahvuuksina huomioon alueiden jatkosuunnittelussa. Vaihtoehto mahdollistaa tukee Naantalin keskustan ja Luonnonmaan ohella Merimaskun kirkonkylän- Hellemaan taajaman elinvoimaisuutta. Maaseutumaisten alueiden historia, perinteet ja alueiden omaleimaisuus on otettava vahvuuksina huomioon alueiden jatkosuunnittelussa. Kanta-Naantalissa, etenkin keskustaalueella, kohdistuu paineita paikallisille luonto- ja viheralueille. Jatkosuunnittelussa on turvattava alueen viheryhteyksien jatkuvuus. Luonnonmaan länsiosissa on varmistettava maakunnallisten virkistysalueiden yhtenäisyys. Hellemaan alueen jatkosuunnittelussa on otettava huomioon Taattisten pohjavesialue ja vastaavasti Rymättylän osalta Kauppilan pohjavesialue. LIIKKUMISEN TAPOJEN UUDISTAMINEN, KUSTANNUSVAIKUT UKSET Malli lisää eniten kestävien liikkumistapojen käyttöä eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksia. Keskustan uudet asuinalueet saadaan Malli ei tue joukkoliikenteen, kävelyn tai pyöräilyn edellytysten parantumista muuta kuin tiivistyvillä keskustaalueilla. Kokonaisliikkumistarve on 7 % suurempi kuin Malli ei tue joukkoliikenteen, kävelyn tai pyöräilyn edellytysten parantumista muuta kuin tiivistyvillä keskusta-alueilla/ tiivistyvissä 30

32 tukeutumaan kiinteästi ja kustannustehokkaasti joukkoliikenteen nykyiseen runkolinjaan. Keskustan ulkopuolella joukkoliikenteen edellytykset eivät muutu Luonnonmaata lukuun ottamatta. Mallin kokonaisliikkumistarve on kaikkein vähäisin ja asukasta kohti laskettuna jopa nykyistä alhaisempi. Uuden maankäytön edellyttämä tie- ja katuverkon kehittämistarve on vaihtoehdoista pienin. vaihtoehdossa Pikkukaupunki. Joukkoliikennettä tulee kehittää erityisesti Merimaskun ja Luonnonmaan osalta. Rymättyläntien liikenteen kasvu on verrattain voimakasta, mikä edellyttää tie- ja katuverkon liittymäjärjestelyiden tuntuvaa kehittämistä nykyisestä. palvelutaajamissa. Malli lisää selvästi eniten asukkaiden kokonaisliikkumistarvet ta (11 % enemmän kuin Pikkukaupungissa) ja edellyttää eniten saariston joukkoliikennepalveluje n lisäystä nykyisestä. Rymättyläntien liikenteen kasvu on mallissa suurin, mikä edellyttää tie- ja katuverkon liittymäjärjestelyiden merkittävää kehittämistä nykyisestä. SAARISTON JA RANNIKON ERITYISPIIRTEET JA MERKITYS Millään vaihtoehdolla ei kokonaisuutena katsottuna ole merkittäviä vaikutuksia saariston ja rannikon erityispiirteisiin ja merkitykseen. Missään vaihtoehdossa ei kohdistu välittömiä vaikutuksia Natura-alueille tai luonnonsuojelualueille. Laajat luontoalueet säilyvät rakentamisen ulkopuolella. Uusien maankäyttöaluevarausten läheisyyteen ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Eri vaihtoehdot aiheuttavat kuitenkin eri tyyppisiä, luonteeltaan kuitenkin enemmän paikallisia kuin koko laajaa saaristokokonaisuutta koskevia vaikutuksia. Uusien maankäytön alueiden osalta paikallisten luontoarvojen turvaaminen on tutkittava alueiden jatkosuunnittelun yhteydessä. Suunnittelualueella sijaitsevien muinaismuistojen, Naantalin Vanhankaupungin ja Kultarannan sekä Rymättylän vanhan kirkon ja Merimaskun kirkon rakennettujen kulttuuriympäristöjen arvot on otettava huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Malli ei erityisesti edistä saariston palvelutaajamien kehittämistä keskustan kasvualuetta Luonnonmaata lukuun ottamatta. Vaihtoehto kuitenkin mahdollistaa esimerkiksi Rymättylässä ja Teersalossa nykyisen trendin mukaisen kasvukehityksen. Myös Hellemaan kehittäminen on mahdollista painopistealueen Malli tukee Hellemaan ja Luonnonmaan kehittämistä palvelutaajamina. Vaihtoehto mahdollistaa Rymättylässä ja Teersalossa nykyisen trendin mukaisen kasvukehityksen. Vaihtoehdon ideana on jakaa väestönkasvua kaupunkikeskustan lisäksi kahteen saaristokeskukseen ja siten edistää saariston pysyvän asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytyksiä. Malli tukee saariston palvelutaajamien kehittämistä Luonnonmaalla, Hellemaalla ja Rymättylässä. Vaihtoehto mahdollistaa Teersalossa nykyisen 31