Ei, vaan siellä, missä ilmanrannall Kaukametsä haamottaa, Siellä ompi onnellisten mailma, Siellä autuitten maa. Aleksis Kivi

Transkriptio

1

2 Alas kalliolta lapsi riensi Äitins luokse riensi hän, Lausui loistavalla katsannolla: Nähnyt olen taivaan maan.»mitä haastelet, mun pienoiseni, Mitä taivaan kaukamaast? Missä näit sä autuitten mailman? Sano, kulta-omenain.» Vuoren harjanteella kauan seisoin, Katsahdellen koilliseen, Siellä näin mä nummen sinertävän, Honkametsän kaukasen. Puitten kärjill näin mä kunnaan kauniin, Armas päivä paistoi siell, Ylös kunnaan kiirehelle juoksi Kultasannotettu tie. Tämän näin ja sydämmeni riutui, Kyynel juoksi poskellein, Enkä ymmärtänyt miksi itkin, Mutta näinhän taivaan maan.»ei, mun lapsein; sineydess ylhääll Taivaan korkee sali on, Siellä lamput, kultakruunut loistaa, Siell on istuin Jumalan.» Ei, vaan siellä, missä ilmanrannall Kaukametsä haamottaa, Siellä ompi onnellisten mailma, Siellä autuitten maa. Aleksis Kivi

3 TUTUSTU KAJAANIIN KÄVELLEN 1 Varaa kävelykierrokseen aikaa noin kaksi tuntia. Puolessa tunnissakin ehdit käväisemään linnanraunioilla ja tervakanavalla. 1 Kaukametsä Olet nyt Kaukametsässä Kajaanin sydämessä joen pohjoisrannalla. Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskukseen kuuluvat kansalaisopisto, konsertti- ja kongressisali, kongressikeskuksen laajennuksena rakennettu musiikkiopisto, amfiteatteri ja hotelli sekä Vesiliikuntakeskus Kaukavesi. Ensimmäisenä alueelle valmistui Scandic Hotel Kajanus (1986), seuraavina Kaukametsän kansalaisopisto (1987), Kaukametsän sali (1988), musiikkiopisto (1998) ja uusimpana arkkitehti Paavo Karjalaisen suunnittelema Vesiliikuntakeskus Kaukavesi (2013). Kulttuurikeskuksen suunnittelijat Sinikka Kouvo ja Erkki Partanen palkittiin Rakennus- ja yhteiskuntasuunnittelun valtionpalkinnolla Kaukametsän sali on kajaanilaisille ja kainuulaisille tärkeä tapahtumapaikka. Kaukametsässä järjestetään yli 400 tapahtumaa vuodessa: konsertteja, tanssiesityksiä, juhlia, kokouksia ja koulutuksia. Kaukametsän suurimmat vuotuiset tapahtumat ovat Kajaanin Runoviikko, Barokki Soi ja Kajaani Tanssii. Kaukametsä on avoinna koko vuoden heinäkuista kesätaukoa lukuun ottamatta, tutustumiskäynnit sovitaan ennakkoon puh ja Ilmattaren kannel -veistos Kaukametsän piha-alueella on taiteilijaprofessori Matti Koskelan veistos, Lähde kävelyretkelle hotellin ja vesiliikuntakeskuksen välistä ja laskeudu kohti rantaa. 3 Unkarilaisten ääni -muistomerkki Muistomerkin lahjoitti Kajaanin kaupungille sen unkarilainen ystävyyskaupunki Nyiregyháza 1991 ystävyyskaupunkisuhteiden 10-vuotisjuhlassa. Veistoksen on tehnyt kuvanveistäjä Antal Krupiczer 500 vuotta vanhasta tammesta.taiteilija on paitsi veistänyt puuosat valanut myös kellon. 4 Kajaaninjoki Kajaanin halki virtaa Kajaaninjoki, joka tunnettiin aikaisemmin myös Vuohenginjoen nimellä. Joki oli kuuluisa kahdesta koskestaan, Koivukoskesta ja Ämmäkoskesta, joiden kohina

4 2 kuului läpi kaupungin. Kun kosket padottiin, myös joen luonne muuttui. Kajaaninjoki kerää vetensä laajalta Sotkamon reitiltä Lentuasta, Ontojärvestä, Kiimasjärvestä, Nuasjärvestä, Rehjanselältä ja laskee sitten Oulujärveen ja edelleen Oulujokea pitkin Pohjanlahteen. Oulujärven ja Nuasjärven korkeusero on 15,2 metriä. Jatka matkaasi Ystävyydenpolkua pitkin alikulkutunnelin kautta suoraan eteenpäin noin 300 m ja sitten Kyynäspäänniemelle. 5 Kyynäspäänniemi Koivukosken voimalaitoksen alapuolella oleva luonnonkaunis kallioniemi. Entisinä aikoina niemi oli myös useiden ulkoilmajuhlien pitopaikka. Kesäkuussa 1881 vietettiin Kyynäspäänniemellä Kajaanin ensimmäisen maanviljelysnäyttelyn päättäjäisiä. Juhlallisuuksiin osallistui Elias Lönnrot, joka saapui tilaisuuteen matkavaatteissa, pieksut jalassa, soittokunnan ja tilapäisen laulukuoron tervehtimänä. Lönnrot oli tuolloin käymässä viimeistä kertaa Kajaanissa. Vuoden 1895 tienoilla sahanhoitaja Johan Nordblad suunnitteli puuhiomon rakentamista Kyynäspäänniemelle sekä paperitehtaan pystyttämistä Ämmäkoskelle. Suunnitelmat kuitenkin raukesivat. Vesiliikennettä helpottamaan rakennettiin Hyrynsalmen puuhakkaan kirkkoherran Johan Wegeliuksen aloitteesta venekourut 1820-luvulla molempiin koskiin. Kourut olivat vain tilapäinen ratkaisu, ja myöhemmin rakennettiin tervaveneitä varten sulut. Koivukosken sulku valmistui syksyllä Koivukosken lussi oli keväisin kaupungin herrasväen kävelyretkien kohteena. Niemellä oli aikoinaan kesäkioski sekä talvella hyppyrimäki. Kyynäspäänniemen puisto uudistettiin, ja kävelysilta Rantapuistoon valmistui syksyllä Silta sai nimikilpailun tuloksena nimen Kynski. Nimi on seudun nuorison niemelle antama vanha kutsumanimi. 6 Koivukosken voimalaitos Kajaaninjoen vesivoimaa on muunnettu sähköenergiaksi vuodesta 1917 alkaen, jolloin valmistui alajuoksulla oleva Ämmäkosken voimalaitos. Koivukosken voimalan rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1941 jatkosodan riehuessa. Voimalaitoksen rakennustyössä käytettiin venäläisiä sotavankeja. Voimalaitos valmistui vuonna Sen on suunnitellut arkkitehti Eino Pitkänen. Uusin voimalaitos Koivukoski III valmistui syksyllä 1995 Petäisenniskan teollisuusalueelle, ja sen poistovesi johdetaan noin kolmen kilometrin pituista vedenalaista tunnelia myöten Ämmäkosken alapuolelle. Vesivoiman tuotannosta sekä kaikkien vesivoimalaitosten hoidosta vastaa Kainuun Voima Oy.

5 3 7 Kalassa Kajaanin sydämessä Kajaanissa on runsaasti kalavesiä kalastuksen harrastajille. Kalastuksen ystävillä on lisäksi ainutlaatuinen kalapaikka aivan kaupungin keskustassa, voimalaitosten välissä olevalla virkistyskalastusalueella Linnanvirralla. Kalastusluvasta ei peritä maksua, mutta se pitää olla. Paperisen luvan voi tulostaa osoitteesta Ensimmäinen Kajaanin kalastusmatkailun markkinoija oli 1800-luvulla tehtailija Herman Renfors. Hän huomasi, että Kajaaninjoen kosket tarjosivat erinomaiset kalastusmahdollisuudet turisteille. Niinpä hän ryhtyi houkuttelemaan varakkaita englantilaisia liikemiehiä Kajaaniin kalastusmatkalle. Kajaanilaiset kutsuivat heitä lohilordeiksi. Tehtailija Renfors valmisti lohilordien ja muidenkin kalannarraajien tarpeisiin kuuluisia Renforsin uistimia, joiden avulla saaliilta ei voinut välttyä. 8 Kajaanin linnanrauniot Kainuun huomattavin hallinto- ja sotahistoriallinen muistomerkki. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa alkoi 1500-luvun keskivaiheilla asuttaa Oulujärven erämaita. Uudisasukkaiden riesana olivat venäläisten toistuvat hävitysretket, joiden torjumiseksi 1600-luvun alussa Vuohenginjoen nykyisen Kajaaninjoen saareen ruvettiin rakentamaan puolustuslinnaa. Pitkään keskeneräisen linnan rakennustyön saattoi loppuun Kajaanin kaupungin vuonna 1651 perustanut kenraalikuvernööri Pietari Brahe. Suuren Pohjan sodan ( ), isonvihan, aikana Suomi joutui sodan jalkoihin. Venäläiset piirittivät Kajaanin linnaa viisi viikkoa. Linnanpäällikkö Johan Henrik Fieandtin johtama puolustus kesti, kunnes muona ja polttopuut loppuivat. Oli pakko antautua Venäläiset räjäyttivät linnan maaliskuussa. Kajaanin matkailuoppaiden aloitteesta kesällä 2015 pidettiin ensimmäinen Linnanvirta-yleisötapahtuma linnanraunioilla, ja Metsähallitus yhteistyökumppaneineen järjestää tapahtuman myös 2016.

6 4 9 Linnansilta Kajaaninjoen vanhin ja tärkein silta on ollut Linnansilta, jota kutsutaan myös Ämmänsillaksi. Se ylittää joen Ämmäkosken niskasta linnanraunioiden yli. Sillan tarkka rakentamisaika ei ole tiedossa. Joka tapauksessa silloin, kun linna rakennettiin 1600-luvun alussa, Linnansaaresta johti silta kummallekin rannalle. Vuonna 1936 rakennettiin uusi silta autoliikennettä varten. Nykyistä siltaa on kunnostettu useita kertoja. Mikäli haluat, voit poiketa Linnansillalta tervakanavan ympäristöön katsomaan joenrannan nähtävyyksiä tarkemmin. 10 Jääkärien muistomerkki Kemiläisen professorin Ensio Seppäsen 1983 suunnittelema veistos on kunnianosoitus kainuulaisille vapaussotaan vuonna 1918 osallistuneille jääkäreille. Yli 40 miestä Kainuusta lähti Saksaan koulutettavaksi jääkäreiksi. Veistokseen on kuvattu tukkilaisen asuun pukeutunut etappimies ja jääkäri. 11 Lussitupa ja tervakanava Tervanpoltto on alkanut Kainuussa 1600-luvulla, mutta vasta 1800-luvulla siitä kehittyi merkittävä elinkeino. Tervaveneiden hankaluutena olivat Kajaanin kuohuvat kosket. Ämmäkosken tervakanava valmistui Vilkkainta liikenne kanavassa oli 1800-luvun lopulla, jolloin jopa venettä kuljetti yli tervatynnyriä vuodessa kanavan kautta.

7 5 Tervanpoltto alkoi vähentyä 1900-luvun alussa. Kuljetus siirtyi rautateille, ja kanava suljettiin Kanava entisöitiin alkuperäiseen kuntoon 1980-luvun alussa. Kesäisin tällä maailman ainoalla toimivalla tervakanavalla järjestetään tervakanavan soutunäytöksiä. Lussitupa eli sulunvartijan asunto on rakennettu 1880-luvulla. Tuvassa on tervakauteen liittyvä näyttely. Louis Sparren muistokivi Tervakanavalla on Kainuun Museoyhdistys ry:n 50-vuotisjuhlassaan, 1980, pystyttämä muistokivi. Taiteilija Louis Sparre asui Kajaanissa Pyörteen tilalla Hän kuvasi Kainuun kansan elämää tervakulttuurin aikakaudella. 12 Karolineburgin kartano Ylhäällä joenrinteessä näkyy keltainen talo, Kainuun ainoa kartano, jonka rakennutti tuomari Fredrik Calamnius vaimolleen Karolina Stenrothille ja perheelleen vuonna Talo oli Kajaanin oloissa varsin tilava saleineen ja kamareineen. Jo ikääntynyt tuomari nimesi kartanon vaimonsa Karolinan mukaan Karolineburgin kartanoksi. Rakennuksessa on nykyään Kartanohotelli Karolineburgin ravintola- ja majoituspalveluja. 13 Ämmäkosken voimalaitos Arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema voimalaitos on otettu käyttöön Voimalaitoksen laajennukset ja muutokset 1940-luvulla on suunnitellut arkkitehti Eino Pitkänen. 14 Renfors-talo Kalkkisillalla Kalkkisilta on vanha satamapaikka; perimätiedon mukaan linnan rakentamiseen tuotiin kalkkia sen kautta. Puutavaran laskupaikaksi ja hinaustoiminnan tukikohdaksi on varustettu satama makasiineineen ja laitureineen. Uitto Tihisenniemeen on päättynyt 1970-luvulla. Sataman varastorakennus on kunnostettu Renfors-taloksi.

8 6 Kouta-laiva lähtee kesän risteilyille Kajaanin Kalkkisillan satamasta, jossa on kesällä myös terassikahvila. Palaa takaisin Linnansillalle ja jatka Linnankatua mäkeä ylös kohti kaupungin keskustaan. 15 Elias Lönnrotin muistomerkki Elias Lönnrot toimi Kajaanin piirilääkärinä vuosina Tänä aikana hän loi Kalevalan aikaisemmin tallennettujen ja itse keräämiensä kansanrunojen pohjalta. Nuorta piirilääkäriä esittävä pronssiveistos vuodelta 1942 on kuvanveistäjä Mauno Oittisen tekemä. Se on Kajaanin ensimmäinen julkinen veistos. Kalevalan päivänä muistomerkille lasketaan kukkia ja vapunaattona opiskelijat lakittavat korpitohtorin pronssiset kutrit. Oikealla Brahenkadun varrella kookas vihertävä kivirakennus. 16 Koskikara Arkkitehti Eino Pitkäsen 1940 suunnittelema funktionalismia edustava Kajaani Oy:n johtajan edustusasunto aina1980-luvun lopulle asti. Rakennuksessa on nykyisin Ravintola Sirius. Rakennuksen nimi, Koskikara, johtuu joella viihtyvästä koskikara-linnusta. Koskikara on aikoinaan ollut myös valtiomiesten vierailupaikkana. Arvovaltaisimmat vieraansa talo sai ottaa vastaan syksyllä Tuolloin Koskikarassa vierailivat mm. Neuvostoliiton presidentti Leonid Brezhnev, ulkomaankauppaministeri Nikolai Patolitshev ja presidentti Urho Kekkonen. Presidentti Urho Kekkonen yöpyi lukuisia kertoja virkakautensa aikana Koskikarassa.

9 7 Selitykset: 1. Kaukametsä 2. Ilmattaren kannel -veistos 3. Unkarilaisten ääni -muistomerkki 4. Kajaaninjoki 5. Kyynäspäänniemi 6. Koivukosken voimalaitos 7. Kalassa Kajaanin sydämessä 8. Kajaanin linnanrauniot 9. Linnansilta 10. Jääkärien muistomerkki 11. Lussitupa ja tervakanava Louis Sparren muistokivi 12. Karolineburgin kartano 13. Ämmäkosken voimalaitos 14. Renfors-talo Kalkkisillalla 15. Elias Lönnrotin muistomerkki 16. Koskikara 17. Vanha kirjastotalo 18. Heikki Savolaisen muistomerkki 19. Kaupunginkirjasto 20. Herman Renforsin muistomerkki 21. Raatihuoneentori 22. Raatihuone 23. Taidemuseo 24. Kajaanin evankelisluterilaisen seurakunnan virastotalo 25. Kalevalan koulu 26. Kajaanin evankelisluterilainen kirkko Sankarimuistomerkki Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi Hautamuistomerkki 27. Väinölän koulu 28. Suuri aika - presidentti Urho Kekkosen muistomerkki 29. Kajaanin ortodoksinen kirkko 30. Evakkokivi 31. Tapiolan päiväkoti 32. Veteraanimuistomerkki 33. Sotilaspoikien muistomerkki 34. Kauppakatu 35. Eino Leinon muistomerkki 36. Pietari Brahen muistomerkki 37. Kauppatori 38. Kaupunginteatteri 39. Uusi aika -muistomerkki 40. Kainuun Museo 41. Suvantorannan puisto

10

11 Linnankadun ja Brahenkadun kulmauksessa on 8 17 Vanha kirjastotalo Talon paikalla on ollut Kainuun ensimmäisen piirilääkärin Samuel Roosin rakennuttama talo. Nykyinen talo on tuomari Carlssonin osaksi entiselle perustalle 1852 rakennuttama uudistalo. Talo on kokenut monia eri vaiheita. Se on ollut kaupunginsairaala, kansakoulu, sekä kirjasto 75 vuoden ajan. Rakennus on nykyisin yksityisomistuksessa, ja siihen avautuu kunnostuksen jälkeen kahvilaravintola ja myymälä. 18 Heikki Savolaisen muistomerkki Rantapuistossa kirjastotalon alapuolella on Heikki Savolaisen muistomerkki, joka on taiteilijaprofessori Matti Koskelan käsialaa, Savolainen osallistui viisiin olympialaisiin, joissa voitti yhteensä yhdeksän mitalia. Helsingin olympialaisissa 1952 hän vannoi olympiavalan. Palaa takaisin Brahenkadulle ja käänny Ämmäkoskenkadulle. Oikealla Kruununpuodinmäellä on kellertävä tiilirakennus. 19 Kaupunginkirjasto Pääkirjasto on valmistunut 1985, Kalevalan juhlavuonna, oululaisen arkkitehdin Seppo Valjuksen suunnittelemana. Kirjastossa on mm. aikuisten lainausosasto, käsikirjasto ja opintosali, lasten- ja nuortenosasto, musiikkiosasto sekä lukusali. Lainausosastolla on taiteilija Ulla Rantasen seinämaalaus Kulttuurin kuvat. 20 Herman Renforsin muistomerkki Aikansa tunnetuin kajaanilainen aloitti kalastusvälineiden teollisen valmistuksen vuonna Myöhemmin Renforsin tehtaissa ja verstaissa valmistettiin muun muassa nappeja ja suksia. Lisäksi Renfors kävi turkis- ja nahkakauppaa ja oli taitava valokuvaaja. Taidemaalari Antero Laine on suunnitellut Renforsin Devon-uistinta kuvaavan muistomerkin tarkan ja suurennetun kolmiulotteisen kopion avulla. Jalustan reliefin tekijä on taiteilija Jukka Nissinen.

12 9 21 Raatihuoneentori Torin umpikulmamuoto esiintyy ensimmäisen kerran Pehr Cedersparren asemakaavassa vuodelta Torin umpikulmaisuus ei kuitenkaan ole ihan täydellisesti toteutunut. Järjestetty torikauppa tällä torilla on aloitettu toukokuussa Markkinoiden pitäminen siirtyi tilanahtauden vuoksi Kauppatorille vuonna Raatihuoneentori rakennettiin kävelyalueeksi kesällä Rakennustyön alkuvaiheessa torialueella tehtiin myös arkeologisia kaivauksia, joissa löytyi rakennelmia ja esineitä 1600-luvun alkupuolelta. Torilla järjestetään monenlaisia tapahtumia. 22 Raatihuone Arkkitehti C.L. Engelin vuonna 1826 allekirjoittamien piirustusten mukaan rakennettu. Raatihuone valmistui vuonna Raastuvanoikeus istui talossa vuoteen Rakennus on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä. Kajaanin Raatihuone on maassamme ainoa lähes alkuperäisessä asussaan säilynyt puinen yksikerroksinen raatihuone. Talo on suojelukohde. Raatihuoneen kello on tyypillinen viime vuosisadan yhteen suuntaan näyttävä tornikello, joka lyö täydet tunnit. 23 Taidemuseo Kajaanin taidemuseo sijaitsee arkkitehti Eino Pitkäsen vuonna 1934 suunnittelemassa entisessä poliisitalossa. Taidemuseon katolla on Antti Maasalon veistos Tuuliportti: Ilonhetket vuodelta Ylitä Pohjolankatu liikennevalojen kohdalta.

13 24 Kajaanin evankelisluterilaisen seurakunnan virastotalo Vuonna 1981 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut kajaanilainen Arkkitehtitoimisto Osmo Sillman. 10 Olet Pohjolankadulla. Jatka matkaasi Väinämöisenkadulle, Sammonkadulle, Tapionkadulle ja Louhikadulle. Katujen nimet ovat Kalevalan nimistöstä. 25 Kalevan koulu Useassa vaiheessa rakennettu uusrenessanssia edustava talo, jonka vanhin osa on vuodelta Peruskorjaus erityiskouluksi tehtiin vuonna Kajaanin evankelisluterilainen kirkko Arkkitehti Jacob Ahrenbergin suunnittelema kirkko vihittiin vuonna Se edustaa 1800-luvun loppupuolen koristeellisinta uusgotiikkaa. Kirkon sisäosissa on käytetty nikkarityyliä. Kattotuolien esikuvana ovat olleet Lontoon Westminster Hallin vastaavat osat. Kirkontornin sijoittaminen sivuun on saksalaisperäistä. Hoikka torni avoimine osineen viittaa taas italialaiseen renessanssi- ja barokkiajan tyyliin. Alttaritaulun on maalannut paltaniemeläinen taiteilija Toivo Gideon Tuhkanen. Kirkko on avoinna kesällä. Sankarimuistomerkki, Isänmaan puolesta kaatuneiden sankarivainajien muistolle, Jooseppi Manninen, Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi, Karjalaan jääneiden omaisten muistoksi pystytetty, Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki, Kajaanin suojeluskunnan pystyttämä muistomerkki sodassa 1918 kaatuneiden muistolle. Hautamuistomerkki, tähän on haudattu 34 Pirttijärven taistelussa kaatunutta sotilasta. Kirkkokadun oikealla puolella

14 11 27 Väinölän koulu Useassa osassa rakennettu uusrenessanssia edustava puutalo, joka on ollut kouluna, päiväkotina ja vuodesta 1994 lähtien erityiskouluna. Tässä talossa ollutta Kajaanin yhteiskoulua kävi myös presidentti Urho Kekkonen. Hän tuli Kajaaniin oppikoulun toiselle luokalle ja valmistui ylioppilaaksi Kajaanista vuonna Seinään kiinnitetyn reliefin on tehnyt kajaanilainen, nykyisin Lahdessa asuva taiteilijaprofessori Matti Koskela. Tarina kertoo, että presidentti Urho Kekkoselta oli reliefin paljastustilaisuudessa kysytty, mitä mieltä hän on reliefistä. Hänen kerrotaan vastanneen: Se on oikeassa paikassa, sillä juuri noista ikkunoista minulla oli tapana karata tunneilta. Lieneekö Urho-poika karannut vastapäätä sijaitsevaan puistoon? Se on nykyisin nimeltään Urho Kekkosen puisto. 28 Suuri aika presidentti Urho Kekkosen muistomerkki Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen tekemä muistomerkki on paljastettu syksyllä Suuri aika on ensimmäinen presidentille pystytetty valtakunnallinen muistomerkki, joka sijaitsee Helsingin ulkopuolella. Vuonna 1981 presidentti Urho Kekkonen kirjoitti Vuosisatani-kirjassa näin: Itse tunnen kiinteimmin kuuluvani Kainuuseen. Kajaanissa olen käynyt kouluni ja siellä päin ovat olleet myös ensimmäiset kesätyöpaikkani. Niin olen kasvanut ja nuoruuteni viettänyt Kainuussa. Tunnen Kainuun maisemat ja kielen omakseni. Suuri aika -veistos valittiin avoimen suunnittelukilpailun voittajana UKK-muistomerkiksi. Presidentti Urho Kekkosta on Kajaanissa muistettu myös omalla nimikkokadulla sekä hänen kotitalonsa seinään, Kalliokatu 7, kiinnitetyllä Matti Hynysen tekemällä reliefillä. 29 Kajaanin ortodoksinen kirkko Kajaanin ortodoksiseen seurakuntaan kuuluu alueellisesti koko Kainuu. Seurakunnan keskuskirkko valmistui arkkitehti Ilmari Ahosen suunnittelemana vuonna Kirkko edustaa bysanttilaista keskeiskirkkotyyliä ja se on pyhitetty Kristuksen kirkastumiselle. Upeat freskomaalaukset ja ikonit ovat Petros Sasakin ja Alkiviadis Kepolaksen käsialaa. Kirkko on avoinna kesällä. 30 Evakkokivi Kesällä 1991 paljastettu Evakkoon lähdön 50-vuotismuistomerkki. Muistomerkin materiaalina on luovutetusta Karjalasta tuotua punagraniittia. Kulje Urho Kekkosen puiston halki Koivukoskenkadulle.

15 12 31 Tapiolan päiväkoti Alun perin konttori- ja asuintaloksi vuonna 1904 rakennetussa jugendhenkisessä puutalossa on ollut jo vuodesta 1929 lasten päiväkoti. Tapiolan päiväkodin vieressä on Veteraanipuisto, jossa voit tutustua kahteen muistomerkkiin. 32 Veteraanimuistomerkki, suunnitellut arkkitehti Erkki Vähämaa Kajaanin veteraanijärjestöt pystyttäneet sotiemme veteraanien muistolle Sotilaspoikien muistomerkki, Kainuun Sotilaspoikien Perinnekilta ry pystyttänyt sotilaspoikien toiminnan muistoksi, Palaa Koivukoskenkadulle ja jatka kohti keskustaa. Ylitä Pohjolankatu ja Kauppakatu. 34 Kauppakatu Kauppakatu on Kajaanin pääkatu. Kadun nimenä ovat aikojen kuluessa olleet mm. Yläkatu ja Aleksanterinkatu. Liike-elämä on keskittynyt juuri Kauppakadun varrelle. Koivukoskenkatua kulkiessasi voit tuntea vastaleivotun leivän tuoksun, joka tulee Pekka Heikkisen leipomosta. Siellä leivotaan tunnettua kainuulaista puu-uunileipää, joka on saanut Suomen paras -tunnustuksen. 35 Eino Leinon muistomerkki Rantapuistossa, Koivukosken voimalaitoksen kupeessa, on runoilija Eino Leinon muistomerkki. Eino Leino syntyi Paltaniemen Hövelössä Paltaniemellä aivan Kuvakirkon lähettyvillä sijaitsee Eino Leino -perinnetalo, jossa voit tutustua tarkemmin runoilijamestarin elämään. Talo on avoinna kesäisin. Leinon muistomerkin suunnittelemisen aloitti kuvanveistäjä Alpo Sailo. Hänen vaimonsa Nina Sailo toteutti veistoksen miehensä luonnosten ja pienoisveistoksen pohjalta. Veistos paljastettiin vuonna Näkymää Rantapuistosta Kyynäspäänniemelle muistelee presidentti Urho Kekkonen Vuosisatani-kirjassa näin: Näin unta: Unessani Brahenkadulla oli tavaton ihmisjoukko. Minä siinä mukana. Parhaillaan oli käynnissä huutokauppa ja ihmeellistä kyllä, tässä huutokaupassa oli myytävänä näköala Kyynäspäänniemelle. En tiedä kuka sen huutokaupan oli järjestänyt, mutta paljon oli ostajia, sillä näköala oli haluttu. Paikka oli minunkin mielestä erittäin kaunis, kävin siellä kouluaikanani. Ja kun huutokauppa päättyi, havaitsin, että olin ostanut tuon näköalan Alakadulta Kyynäspäänniemelle. Muistan tarkan hinnankin, se oli markkaa. Unen jälkeen päätin, että kun seuraavan kerran pistäydyn Kajaanissa, kerron unestani.

16 13 Palaa Brahenkadulle ja mene Lönnrotinkadun yli Kauppatorille. 36 Pietari Brahen muistomerkki Kreivi Pietari Brahen muistomerkin on tehnyt kuvanveistäjä Yrjö Liipola vuonna Pietari Brahe perusti Kajaanin kaupungin Perustamisen aikoihin kaupunki oli vain kyläpahanen, mutta nyt Kajaanissa, Kainuun maakuntakeskuksessa, on asukkaita yli Kauppatori Kauppatori on ollut markkinapaikkana vuodesta 1914 lähtien. Siihen asti markkinoita pidettiin Raatihuoneentorilla, joka kävi sitten liian ahtaaksi. Kajaanin helmimarkkinat olivat aikaisemmin merkittävä, Rovaniemen markkinoihin verrattava tapahtuma. Nykyisin Kajaanissa on kolmet markkinat vuodessa: helmimarkkinat, syysmarkkinat ja joulumarkkinat ja viime vuosina Pietari Brahen markkinat toukokuussa. 38 Kaupunginteatteri Teatteritalo on valmistunut vuonna Kajaanin kaupunginteatteri on Oulun läänin alueteatteri. Kotiesitysten lisäksi näytöksiä on myös entisen Oulun läänin alueen kunnissa.teatterin suuri näyttämö on teatteritalolla ja pieni näyttämö Sissilinnassa, Asemakatu 6.

17 14 39 Uusi aika -muistomerkki Kajaanilaisen kuvanveistäjä Kaarlo Mikkosen pronssiveistos on kunnianosoitus 1940-luvun naisille, jotka sota-aikana ja jälleenrakentamiskaudella tekivät tärkeää työtä kotirintamalla. Veistos paljastettiin itsenäisyyspäivänä Vielä kannattaa poiketa 40 Kainuun Museossa Asemakatu 4, voit tutustua Kainuun ja Kajaanin historiaan. Museossa on esillä mm. tervaperinteeseen, Kalevalaan ja Kajaanin linnan historiaan liittyvää esineistöä sekä pysyvien näyttelyjen lisäksi vaihtuvia näyttelyjä. 41 Suvantorannanpuisto Täällä sijaitsi 1900-luvun alussa tervanostopaikka, Kajaanin tervahovi, josta terva kuljetettiin vuodesta 1904 rautateitse eteenpäin. Puistossa voit tutusta seuraaviin veistoksiin: Hiljaiset päivät, Harry Kivijärvi, 1981 Konstruktio 92, Matti Kujasalo, 1992 Aurinkokello, Osmo Rimpiläinen, 2001 Palaa Kauppatorin kautta Lönnrotinkadulle ja jatka matkaa Koivukosken siltaa. Kajaaninjoki oli vuoteen 1977 saakka Kajaanin kaupungin ja Kajaanin maalaiskunnan rajana. Nyt olet takaisin Kaukametsässä. Kajaanin nähtävyyksiin voit tutustua myös kaikille avoimilla opastetuilla bussi- ja kävelykierroksilla koulutetun matkailuoppaan johdolla.

18

19