PÖYTÄKIRJA SOSIALIDEMOKRATISEN NAISLIITON 6:STA EDUSTAJAKOKOUKSESTA HELSINGISSÄ 1 3 P. SYYSKUUTA 1911 TOIMITTI: OLGA TAINIO.

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA SOSIALIDEMOKRATISEN NAISLIITON 6:STA EDUSTAJAKOKOUKSESTA HELSINGISSÄ 1 3 P. SYYSKUUTA 1911 TOIMITTI: OLGA TAINIO. LIITTEENÄ KESKUSTELUKYSYMYSTEN ALUSTUKSIA Ensimäinen kokouspäivä. Kokouksen alkutoimet. Kello 10 a. p. kokoonnuttiin Työväen talon A saliin, joka tilaisuutta varten oli lipuilla ja kasveilla somistettu. Kun oli laulettu "Kansainvälinen Työväenmarssi" lausui Miina Sillanpää helsinkiläisten toverien puolesta kokoukseen osanottajat tervetulleiksi seuraavasti: "Hyvät toverit! Kokoontuessanne tänne pääkaupunkiin ajattelette: täällä on innostusta, täällä toimitaan paljon. Ikävä kyllä niin ei ole. Täällä on kyllä toimintamahdollisuuksia enemmän kuin muualla, mutta siitä huolimatta ei asiainmeno ole ottanut niin sujuakseen kun toivottiin. Kun 11 vuotta sitten kokoonnuttiin tänne sos.-dem. naisten edustajakokoukseen oli jokaisen mieli täynnä innostusta. Silloin ei kuitenkaan osattu odottaa niin suuria ja nopeita yhteiskunnallisia uudistuksia saatavan kun tämän ajan kuluessa on saavutettu. Ei uskottu että naisille saataisiin valtiollisia oikeuksia niin nopeasti, kun saatiin. Ensimäisessä naisten kokouksessa oli 21 osastoa edustettuna. Keskustelut kohdistuivat etupäässä järjestäytymiseen, josta huolehtiminen nyt on siirtynyt osastoille pääasiallisesti. Naisliiton toiminta on muuttunut siten, että liitto nykyisin on enemmän valistusjärjestö eikä enää esim. ammatillisen järjestymisen alalla suorita käytännöllistä työtä samassa määrässä kuin alussa, syystä, että ammatilliset järjestöt nykyään suorittavat sen työn. Sensijaan on sos.-dem. naisliikkeen tehtäväksi valistustyön ohella tullut myöskin työläisnaisten järjestäminen valtiolliseen toimintaan. Keskustelukysymykset tässä kokouksessa ovat syvällisempiä ja kauvaksikantavimpia kuin entisissä. - Tässä osanottajien joukossa näkyy useita ensimäisessä kokouksessa saapuvilla olleista, mutta suurimmaksi osaksi ovat osanottajat vaihtuneet. Helsinkiläisten toverien puolesta lausun teidät kaikki tervetulleiksi. Vallitkoon keskuudessamme hyvää yhteistoimintaa ja hyvää ymmärtämystä. Toivon kaikille hyvää viihtymistä ja leimutkoon keskuudessamme yhteishenkeä herättävä innostuksen liekki". Liittotoimikunnan puolesta avasi Sandra Lehtinen kokouksen lausuen m. m.: "Senjälkeen kun Lahdessa kokoonnuttiin on toiminta ollut kaikkialla laimeata. Lahden kokouksessa tehtyjä päätöksiä ei ole kaikkia vielä voitu toteuttaa. Olemme eläneet erittäin vaikeassa valtiollisessa ajanjaksossa. Jo saman kokouksen aikana havaittiin taantumuksen merkkiä ja on valtiollinen taivaamme yhä edelleen synkistynyt. Ne toimenpiteet, joita, lievemmässä muodossa sivuuttamalla perustuslakejamme, on pantu täytäntöön, ovat meille ennestään

2 tunnettuja, samoin niiden tuhoisa vaikutus. Myös kokoontumisja sananvapautta on erittäin räikeästi sorrettu. Luokkatuomioistuimetkin ovat entistä ankarammilla vankilatuomioilla ja sakoilla ahdistaneet työväenliikkeessä taistelevia, siten osottaen olevansa venäläisen virkavallan hartaana avustajana työväen kuristamisessa. Viimeiset tiedot synkistyttävät yhä tulevaisuutta. On, kuten tiedetään, ryhdytty maatamme silpomaan. Ja tuskinpa se osa, joka nyt Suomesta aijotaan viedä, jää ainoaksi. Tällaista toimenpidettä emme voi vaikenemalla sivuuttaa, vaan on sitä vastaan lausuttava vastalause. - Eräs viime liittokokouksessa saapuvilla ollut vaikuttava edustaja Vera Ostroumov on joutunut venäläisen vainon uhriksi. Toverimme vangittiin ja oltuaan vangittuna Venäjällä hänet lopuksi karkoitettiin Siperiaan. Myöskin "Ihanneliitot" ovat herättäneet vallassaolijain huomiota. Vallassaolijat pelkäävät itsetietoisuutta, tuntevat että itsetietoisuuden voimaa kasvaa Ihanneliittojenkin kautta. Sentähden tahtovat nekin alkuunsa tukehuttaa. Mutta huolimatta kaikista näistä kuristustoimista ei toiminta saa heikentyä, työläisten valistus- ja herätystyötä on jatkuvasti ja tarmokkaasti tehtävä, jotta päämäärämme saavutus ei olisi kaukaisessa tulevaisuudessa. Toivon, että tämä kokous paremmin kuin entiset onnistuu päätösten teossa ei ainoastaan työläisnaisten eduksi, vaan myöskin koko työväenluokan eduksi. Julistan liittotoimikunnan puolesta kokouksen alkaneeksi". Liittotoimikunta ehdottaa kokouksen puheenjohtajiksi valittaviksi Anni Huotarin, Ida Aalteen ja Sandra Lehtisen, sekä sihteeriksi Olga Tainion. Liittotoimikunnan ehdotus hyväksyttiin. Kokouksen osanottajat. Puheenjohtajana toimi Sandra Lehtinen. Valtakirjojen tarkastajat Aura Kiiskinen, Maria Laine ja Eliina Kajander olivat tarkastaneet saapuvilla olleiden valta-kirjat ja hyväksyttiin tarkastuksen nojalla seuraavat edustajat: Enson Naisosastosta Anna Nelander. Fredriksbergin Naisosastosta Iida Ruusuvuori. Hangon Naisosastosta Vera Ekholm. Helsingin Naisosastosta Maria Laine ja Emmi Huttunen. Helsingin Kylvettäjäin a.-o. Fiina Pietikäinen. Helsingin Silittäjäin a.-o. Fiina Pietikäinen. Helsingin Pesijättärien a.-o. Maria Kaario. Hermannin Naisosastosta Olga Lagerstam. Hyvinkään Naisosastosta Hilda Neuvonen. Imatran Naisosastosta Hilja Helen. Inkeroisten Naisosastosta Amanda Rossi. Jyväskylän Naisosastosta Lempi Tuomi. Kaukaan Parkkarilan Naisosastosta Elisabet Starck. Kalajoen Naisosastosta Fiina Lankila. Karjalahden Naisosastosta Hilma Rahikainen. Kemin Ulkotyöläisnaisosastosta Hilma Rahikainen. Kuusankosken Naisosastosta Olga Lindberg. Kymin Tehtaalaisnaisten osastosta Hilma Hamari. Kymin Naisosastosta Edla Björninen. Lahden Naisosastosta Jenny Suvela. Lapuan Naisosastosta Liisa Hautala. Lauritsalan Naisosastosta Hanna Kohonen. Lempäälän Naisosastosta Fanny Kallioinen.

3 Oulun Naisosastosta Hilda Hanhinen. Porin Naisosastosta Fanny Ahlfors. Sörnäisten Naisosastosta Eliina Kajander. Tampereen Naisosastosta Anni Huotari ja Hilda Helle. Turun Naisosastosta Riikka Koskinen. Viipurin Naisosastosta Anna Viljakainen. Viipurin Kutojain a.-o. Anni Jokilehto. Voikkaan Naisosastosta Hanna Salojärvi. Voikkaan edustajalla ei ollut valtakirjaa mukanaan, mutta myönnettiin hänelle läsnäolo-oikeus siksi kun valtakirjansa saapuu. Myöskin muistuttivat valtakirjain tarkastajat, että joillakin osastoilla oli liittoverot rästinä, vaan olivat asianomaiset edustajat luvanneet niiden suorituksesta huolehtia, jonka jälkeen heille myönnetään kokouksessa äänioikeus. Liittotoimikunnan jäseniä oli saapuvilla: Sandra Lehtinen, Aura Kiiskinen, Olga Merisaari, Miina Sillanpää, Anni Kivilahti ja Hilja Pärssinen. Eduskuntaryhmän jäseniä: Ida Aalle, Mimmi Kanervo, Alma Jokinen, Anni Savolainen ja Hilda Herrala. Puoluelehdistä olivat seuraavat edustettuina: Työ-lehdestä Jalo Kohonen, Työmiehestä Jussi Railo, Vapaa Sanasta Hanna Malm, Raivaajasta Hulda Salmi, Työläisnaisesta Elsa Viertovirta ja Alma Luhtala, Kansan Tahdosta Uksila. Näille myönnettiin läsnäolo- ja puheoikeus, samoin seuraaville puoluetovereille: Anna Ananin, Hanna Karhinen, Aino Eronen, Hilda Villebrand, Agda Vatanen, Henrika Arppe, Aune Nuutinen, Amanda Vatanen, Olga Kivekäs, Hanna Välilä, Iida Kantanen, Eeva Aro, Verner Aro, Hilda Seppälä, Lyyli Heinonen ja Lempi Oinasoja. Läsnäolo-oikeus myönnettiin sitäpaitsi puoluetovereille yleensä sikäli kun tila myöten antaa. Valittiin jarjestävään valiokuntaan paitsi puheenjohtajia ja sihteerejä: Hanna Kohonen, Mimmi Kanervo, Fanny Ahlfors, Fiina Lankila ja Fiina Pietikäinen. Tämän jälkeen otettiin puolen tunnin loma, jolloin nautittiin Helsingin Naisosaston tarjoomia voileipiä ja kahvia. Pöytäkirjan laajuus. Toiseksi sihteeriksi valittiin Hanna Kohonen. Kahviloman jälkeen keskusteltiin ensiksi pöytäkirjasta. Anni Huotari toivoi että asiat kulkisivat pöytäkirjassa siinä järjestyksessä kun ovat kokouksessa esillä olleet ja alustukset liitettäisiin kirjan loppuun. Miina Sillanpää puolusti n. s. asiapöytäkirjaa, jossa kukin asia esiintyisi keskusteluineen päätöksineen yhdessä kohdin. Mimmi Kanervo kannatti asiapöytäkirjan laadintaa. Päätettiin äänestyksettä laatia n. s. asiapöytäkirja. Valiokunnat. Järjestävän valiokunnan ehdotuksesta valittiin seuraavat valiokunnat: 1. Kasvatusvaliokunta: jäsenet Alma Jokinen (kok. kuts.), Hanna Kohonen, Maria Laine, Hilma Rahikainen ja Olga Merisaari. Valiokunnan käsiteltäväksi tulee ihanneliittokysymys. 2. Suojelusvaliokunta: jäsenet H. Pärssinen (kok. kuts.), Sandra Lehtinen, Anni Huotari, Anni Savolainen, Fiina Pietikäinen, Anna Ananin ja Olga Lindberg. Valiokunta käsittelee kysymystä yhteiskunnan huolenpidosta äideistä ja lapsista ja kotityön suojeluskysymystä.

4 3. Talousvaliokunta: jäsenet Miina Sillanpää (kok. kuts.), Fanny Ahlfors, Vera Ekholm, Riikka Koskinen ja Elsa Viertovirta. Valiokunnan käsiteltäviksi tulevat elintarpeiden kallistumista ja "Työläisnaisen" laajentamista koskevat kysymykset. 4. Agitatsionivaliokunta: jäsenet Ida Aalle (kok. kuts.), Hanna Karhinen, Aura Kiiskinen, Hanna Malm, Olga Kivekäs, Hilda Helle ja Fiina Lankila. Valiokunta käsittelee kysymykset: "enempi huomiota maalaisnaisten kehitykselle ja järjestymiselle" ja "naisten erikoistoiminta". 5. Raha-asiainvaliokunta: jäsenet Mimmi Kanervo (kok. kuts.), Hilda Herrala, Nelander, Kivilahti ja Huttunen. Valiokunta käsittelee toiminta- ja tilikertomukset, sihteerin toimen järjestämiskysymyksen ja sääntöjen muutosehdotukset. Ääntenlaskijoiksi valittiin Elsa Viertovirta, Hilda Herrala ja Emmi Huttunen. Järjestävän valiokunnan ehdotuksesta hyväksyttiin kokoukselle seuraava liittotoimikunnan laatima Ohjelma. I kokouspäivä: K:lo Valtakirjain sisäänjättö. K:lo Tervehdys- ja avauspuhe sekä virkailijain vaali. K:lo Keskustelua. K:lo Päivällisloma. K:lo 4-7. Keskustelua. K:lo Esitelmiä toverit O. V. Kuusinen ja O. Tokoi. II kokouspäivä: K:lo Keskustelua. K:lo ½ 12. Kahviloma. K:lo. ½ 12 - ½1. Esitelmä Hilja Pärssinen tapaturmavakuutuksesta. K:lo. ½ 1-2. Toiminta- ja tilikertomus. K:lo Päivällisloma. K:lo Keskustelua. K:lo. 8 - Iltama. Esitelmä Anni Huotarilta. III kokouspäivä: K:lo Keskustelua. K:lo Museoissa käynti ja päivällisloma. K:lo. 4 - Keskustelua ja kokouksen lopettaminen. Keskustelut ja päätökset. Puheenvuorojen pyynti. Puheenjohtajan ehdotuksesta päätettiin että toisten puhuessa on puheenvuoroa aina pyydettävä kirjallisesti, väliajoilla voi pyytää suullisesti. Vastaako naisten erikoistoiminta puolueessamme tarkoitustaan. (Alustus liitteen sivulla n:o 1.) Hanna Kohonen: "Työväenliikkeen toimintamuodot ja menettelytavan määräävät ne taloudelliset olot, joissa eletään, sekä joukkojen tietoisuustaso. Tosiasia on, että naiset eivät ole

5 aivan samanlaisten elinehtojen alaisia kuin miehet, kuin myöskin se, että heidän kehitystasonsa on osaksi alhaisempi. Valistustyön näiden keskuudessa täytyy olla järjestetyn näitä seikkoja silmällä pitäen. Sen vuoksi onkin naisten erikoistoiminta tarpeen. - Imatran naisosaston alustus on kevyesti perusteltu, vailla asiallista pohjaa. Ehdotan asian hyljättäväksi ilman valiokuntaan lähettämistä". Elisabet Starck piti naisten erikoistoimintaa edelleenkin tarpeellisena. Hilja Helle: "Niin kauan kun naisten toimintaa on ollut olemassa, on se ollut kituvaa ja siitä johtuu myöskin että työväenyhdistyksien toiminta on kituvaa. Naisosastojen kokouksissa henkeä päättää asioista. Jos ammattilaisnaiset liittyisivät osastoihin ja muut naiset työväenyhdistyksiin, niin vahvistuisivat kumpaisetkin ja toiminta tulisi voimakkaammaksi". Hilda Neuvonen piti naisten erikoistoimintaa välttämättömänä. "Eihän ole naisosastojen syy jos ammattiosastojen toiminta on laimeata. Hyvinkäällä esim. on naisosaston toiminta vilkkaampaa kuin ammattiosastojen". Eliina Kajander: "Sörnäisten naisosasto on evästyksenä lausunut, että naisten erikoistoimintaa olisi edelleenkin jatkettava. Tulevaisuudessa tulee kyllä naisten erikoistoiminta häviämään kun naiset oppivat järjestäytymään ammattikunnittain". Fiina Lankila puolusti naisten erikoistoimintaa. Todisteli naisten toiminnan hyötyä. Olga Kivekäs: "Kun tämä kysymys herätettiin tuntui oikein hyvältä nähdä, että on kehitytty. On terveellistä tälle kokoukselle keskustella tästä asiasta, vaikkakaan en edes luulekkaan että tästä vielä toivomaani suuntaan päätöksiä tehdään. Naisia yleensä vaivaavat vielä ennakkoluulot, emme pidä itseämme tasa-arvoisina miestoverien kanssa, vaikka äänioikeus ja vaalikelpoisuus jo ovat saavutettuja. Ei ole kukaan asiallisesti perustellut erikoistoiminnan jatkamisen tarpeellisuutta. Naisten liitto ei jaksa seisoa sen takana mitä on kuvailtu naisten toiminnan ihanteellisuudesta toimintakauden kuluessa. Ei voi olla niinkuin sanotaan, kun ei ole tarpeellisia varoja olemassa, eihän liitto jaksa edes sihteeriänsä palkata. Puolue ei ota naisten toimintaa hoitaaksensa niin kauan kuin naisten liitto on olemassa. Siksipä olisikin jo aika, että naiset ja miehet toimisivat yhdessä, yhteisen tarkoitusperän saavuttamiseksi. Onhan ihan järjetöntä, että miehet yhdessä, naiset toisessa huoneessa pohtivat samoja asioita". Anni Viljakainen toivoi Viipurin naisosaston puolesta että naisten erikoistoimintaa edelleenkin jatketaan. Anna Nelander luuli, että rahakysymys on aiheuttanut kysymyksen herättämisen. "Alustuksessa nim. huomautetaan miten naisliiton toimintaa varten täytyy pitää toimikunnat ja palkata sihteerit. Mutta ymmärrettäväähän on, että 5 pennin verolla ei palkata sihteeriä, lisätuloja on hankittava. Paljon on naisliitolla työtä, siksi se on säilytettävä niin kauan kun se vastaa tarkoitustaan". Hanna Karhinen kannatti liittotoimikunnan ehdotusta asiasta. "Suotavaa kyllä olisi, että naiset liittyisivät ammatillisiin järjestöihin mutta jäsenmaksujen suuruus tuottaa suuresti haittaa. Tämänkin kokouksen lukuisuus osoittaa, että naisten erikoistoiminta on tarpeen". Liisa Hautala yhtyi edelliseen puhujaan. Olga Lindberg oli evästetty kannattamaan naisten erikoistoimintaa edelleenkin jatkettavaksi. Toivoi, että

6 liittotoimikunta osottaisi suurempaa huomiota yleisille puoluekysymyksille. Olisi muissakin sanomalehdissä eikä yksinomaan "Työläisnaisessa" selvitettävä yleisiä keskustelukysymyksiä, etenkin puolueen päääänenkannattajassa olisi tehtävä selvää naisten asemasta. Miina Sillanpää: "En ole käsittänyt, että naisten toiminta sellaisena kun se nykyään ilmenee, estäisi naisten osanottoa kunnalliseen toimintaan. Naisosastothan ovat vain erilaisia toimintamuotoja vähemmin kehittyneille, samoin kun Nuorisoliiton toiminta nuorison keskuudessa. Minun käsittääkseni naisten erikoistoiminta on ollut hyvää herätystyötä. Sanomalehdistä olen lukenut, että ulkomailla, useissa maissa ovat puoluetoimikunnat myöntäneet varoja erikoisille naisjärjestöille, vieläpä ryhtyneet niitä perustamaankin, niin tarpeellisina niitä on siellä pidetty. Kannatan lämpimästi naisten erikoistoiminnan jatkamista". Hilma Rahikainen valitti miten jäsenet osastoista vähenevät vähenemistään. Kokouksissa ei käy puoliakaan osastojen jäsenistä. Mutta siihen eivät naisosastot ole syypäitä. "Karihaaran naisosasto lakkasi, mutta sittenkään ei työväenyhdistykseen kuulu kun 8 naisjäsentä vaikka paikkakunnalla on satoja työläisnaisia. Erikoistoiminta on kyllä säilytettävä, mutta keinoja sen vireämmäksi saattamiseksi olisi keksittävä". Elisabet Starck: "Miehet eivät valvo naisten etuja samalla tavalla kun naiset itse. Erittäin välttämättömästi naiset kaipaavat valistustyötä ja sitä olisi yhä suuremmassa määrässä tehtävä. Jos ei varat riitä siihen ja liittotoimikunnan tarpeihin niin korottakoon liittotoimikunta veroja niin, että voivat puhujiakin palkata". Hanna Salojärvi oli sitä mieltä, että liittoa ei voida lopettaa sentähden, että jollakin paikkakunnalla halutaan naisosasto lopettaa. "Jos siis jossakin halutaan osasto lopettaa ei sille mitään voi, mutta liitto on säilytettävä". Alma Jokinen yhtyi pääasiassa Sillanpään lausuntoon. Pani erityisesti merkille sen ilahduttavan seikan, että kokous on niin monilukuinen ja laaja. "Siitä on kunnia tuleva Imatran naisosastolle ja Olga Kivekkäälle. Naiset ovat huomanneet tämän tappamisyrityksen ja siksi ovat hereillä. Mutta tämä tappamisyritys haiskahtaa vahvasti naisemansipatsionilta". Oli vakuutettu siitä, että tämä tappamisyritys johtuu itsekkäistä pyyteistä, halusta loistaa miesten edessä. "Sellaista ei voi hyväksyä". Todisteli, että jos naisosastot kuolevat niin vanhatkin puoluetoveri-naiset väistyvät syrjään. "Liiton toiminnassa saattaa olla virheitä, mutta hyötyisäähän sen toiminta on sentään. Tämän kokouksen järjestely on siitä todistus. Kiitos sihteerillemme, joka on tämän kokouksen niin hyvin järjestänyt, että puoluekokous ei tule olemaan sen paremmin järjestetty. Kyllä naisten toimintaa tarvitaan. Siihen hartaaseen vakaumukseen olen tullut monivuotisesta kokemuksestani toimiessani sekä miesten että naisten keskuudessa". Anni Huotari: "Alustajakin huomaa, että jonkinlainen erikoistoiminta on naisille tarpeen. Ja sen osoittaa kokemuskin. Kun naisten piiritoimikunnat lopetettiin vähenivät naisosastot. Olemme naisten toiminnalla tahtoneet kasvattaa puolueelle voimia. Niiden 11 vuoden aikana, minkä naisliitto on ollut olemassa on naisten toiminta yhä laajentunut. Eikä suinkaan naisosastot ole esteenä naisten yhteistoiminnalle miesten kanssa, naisosastothan kuuluvat työväenyhdistyksiin ja siten naisetkin voivat seurata niiden toimintaa jos vaan haluavat". Olga Lagerstam arveli, jos naisosastot lopetetaan on se

7 suoranaista puolueen hajotustyötä. Naiset eivät vielä kaikkialla ole valmiita yhteistyöhön. Valistusta olisi tarpeen, kirjallista valistusta etenkin. Eliina Kajander: "On mahdotonta naisosastoja lakkauttaa. Jos niin tehtäisiin tuntuu aivan kuin joku rakastettu henkilö kuolisi. Kyllä naisosastoja tarvitaan sillä naiset ovat vielä niin kehittymättömiä etteivät voi ottaa osaa muuhun puoluetoimintaan". Olga Kivekäs: "Naisten toiminta on ollut huonoa, se on vuosi vuodelta mennyt alaspäin, koska se ei ole kyennyt kasvattamaan vakavampia puoluejäseniä, sellaisia, jotka pysyisivät puolueessa sittenkin vaikka naisosastot kuolisivat. Vielä ei ole tuotu ainoatakaan pätevää syytä, joka puolustaa naisten erikoistoiminnan jatkamista. 10 vuotta sitten olivat naisosastot tarpeen, mutta nyt ovat suhteet muuttuneet. On sanottu, että miehet eivät ajaisi naisten asioita, mutta sitä ne ovat tehneet jo ennenkin sillä äänioikeuttakaan naiset eivät olisi saaneet ilman miesten apua. Kuinka ei puolueemme, joka kaikille tahtoo oikeutta, valvoisi myöskin naisten etuja. Meidän on vaikutettava siihen suuntaan, että puolue toimii enemmän naisten hyväksi ja olen vakuutettu, että puolue sen tekeekin jos ei vakituista naisten liittoa ole olemassa. Naisten toiminta on tähän asti ollut kituvaa sairautta, parempi siis kunniallinen kuolema. En kuitenkaan usko, että tämä kokous vielä on kypsynyt selllaista päätöstä tekemään ja mahdollisesti se tulisikin liian äkkiä, mutta naisten erikoistoiminnan lopettamista varten on mieliä valmistettava". Anni Savolainen: "Vaikka alustus ei ole sellainen kun sen tulisi olla, on sillä kuitenkin vakava pohja. Kaikkiin esille tuleviin asioihin on omat syynsä. Ehkäpä naisten erikoistoiminta ei ole vastannut tarkoitustaan. Minun mielestäni on se katsantokanta kokonaan väärä, että naisosastot kuolisivat itsestään, sehän on kapitalistien tapa ja toimi kiduttaa kuoliaaksi voimiensa mukaan työväen järjestöjä. Itsepuolestani olen sitä mieltä, että naisosastot kyllä voidaan lopettaa ja naiset liittyä valtiollisiin ja ammatillisiin järjestöihin, mutta en pidä sitä vielä tällä kertaa edullisena. On katsottava periaatteellisia syitä, joilla puolustaa naisten toiminnan lopettamista. Vielä on liitolla pohjaa ja toimintamahdollisuutta, annetaan siis toimia ja toimitaan reippaasti, ei kitumalla, niin kauan kun osastot ovat elinvoimaisia; kun ei enää jakseta, lopetetaan sitte". Olga Lindberg oli ajatellut tämän kokouksen tarkoitukseksi luoda tulevaisuutta varten suunnitelmaa, mutta mitäs suunnitelmilla tehdään, jos kaikki revitään, entinenkin työ hajotetaan. - "On sanottu, että naisten liitto on tarpeen, jos naiset ympäri maata pitävät sitä tarpeellisena. Täällä on kuultu vastaus, paria poikkeusta lukuunottamatta pitävät kaikki naistenliittoa tarpeellisena, siispä se ei jouda kuolemaan. Herätys- ja valistustyötä on tehtävä ja itsetietoisia puolueihmisiä on kasvatettava, siinä naisliitolle suuri tehtävä". Hilja Helén: "Ei ole alustus johtunut itsekkäistä syistä. Kyllä se osasto, joka kysymyksen herätti toimi siinä rehellisistä vaikutteista. Naiset eivät luule uskaltavansa esiintyä yhteisissä kokouksissa miesten kanssa, mutta kun meillä kerran on yhteinen aate ajettavana pitäisi voida yhteisesti toimia. - Naisliittoa on moitittu m. m. siitä, ettei ole lähetetty enemmän puhujia, joista kuitenkin olisi suurempi hyöty kun kirjallisuudesta". Ida Aalle: "Tämän kysymyksen tarkoitus ei tunnu syvälliseltä, tahi sitten minä en sitä ymmärrä. Alustaja ja Olga Kivekäs

8 puolustavat nim. jonkinlaista naisten toimintaa. Kysymys heidän puoleltaan on vain siitä, kuka sitä toimintaa johtaa, puoluetoimikuntako vaiko erityinen naisten liitto. Mutta näiden naisten toiminnan vastustajain olisi todistettava, onko naisten toiminta millään tavoin eronnut puolueen tahi ammatillisten järjestöjen toiminnasta. Sitä se ei ole tehnyt. Se on aina toiminut samojen periaatteiden mukaan kun puolue yleensä on toiminut. Senpätähden ei voi ymmärtää miksi johtoa tahdotaan siirtää toisiin käsiin. Ei myöskään naisten toiminta nykyisellä johdolla ole tullut kalliiksi, päinvastoin on esim. agitatsionityö tullut halvemmaksi kun puolueen teettämä agitatsionityö. Väitteet liiton alaspäin menosta ovat ihan perättömiä. Kun naisten liitto perustettiin kuului siihen 20 osastoa, nyt on liittoon kuuluvien osastojen lukumäärä 80, sitäpaitsi kaikki ne naisammattiosastot, jotka kuuluvat ammattijärjestöön ja joiden lukumäärää en tällä hetkellä tiedä, jotka nekin kaikki ovat meidän herättämiämme. Todistaako tämäkin alaspäinmenoa toiminnassa? Kasvatettakoon innostusta toimintaan, poistettakoon siitä puutteet, mutta missään tapauksessa ei pitäisi käydä tappamaan naisten toimintaa". Riikka Koskinen: "Myöskin Turun naiset lausuivat velvoittavana evästyksenään, että naisten erikoistoimintaa edelleenkin jatkettaisiin. Kun naisten piiritoimikunnat lopetettiin, toivottiin, että yhteiset piiritoimikunnat valvoisivat naistenkin herättämistä piireissään. Mutta tämä toive ei ole toteutunut. Päinvastoin on täällä kuultu, että naisosastoja on kuollut sen jälkeen kun piiritoimikunnat lopettivat toimintansa". Fiina Pietikäinen: "Ne osastot, jotka ovat minua tähän kokoukseen evästäneet, ovat olleet sitä mieltä, että naisten erikoistoimintaa olisi edelleenkin jatkettava, toivomuksella, että liitto mahdollisimman mukaan laajentaisi toimintaansa. Ihmettelen suuresti, että naisten omasta keskuudesta on noustu vastustamaan naisten toimintaa, mutta se todistaa vaan, ettei asiaa ole tarpeeksi harkittu. Puolueella on ollut suurta hyötyä naisten liitosta, joka on naisten herättämiseksi niin uutterasti toiminut. Jos naisosastot lopetettaisiin täytyisi monenkin naisen jäädä kokouksista pois, sillä perheen ja lasten tähden eivät molemmat, mies ja vaimo, voi yht'aikaa olla kotoa poissa, ja useimmissa tapauksissa pitää kuitenkin mies oikeutenaan mennä kokouksiin. Mutta kun miesten ja naisten kokoukset ovat eri aikoina pääsevät molemmat niihin". Agda Vatanen kannatti lämpimästi Olga Kivekkään esittämiä katsantokantoja. Puolue ei pane huolta naisten toiminnalle niin kauan kun naisten liitto on olemassa. "Kyllä miehillä on tarpeeksi voimia taistella naistenkin puolesta. Naisten liitto ei ole pystynyt jäsenissään luokkatietoisuutta herättämään eikä kasvattamaan". Lempi Tuomi ei ollut Imatran naisosaston alustuksen kannattajia. "Vaikka toiminta olisi ollutkin laimeata ei siitä sovi syyttää liittotoimikuntaa, sillä se on toiminut kerrassaan kiitosta ansaitsevalla tavalla. Olisi keksittävä keinoja millä tämä lamautuksen tila saadaan poistettua". Fanny Ahlfors yhtyi niihin, jotka puolustivat naisosastojen toimintaa ennallaan pidettäväksi. Hilma Rahikainen totesi miten vaillinaisesti naiset seuraavat puolueen toimintaa yleensä ja harvalukuisina ovat kokouksissa saapuvilla. "Miksi luottaisimme miehiin, että he valvoisivat asioitamme, mehän voimme sen tehdä itsekin kun kerran meillä on oma järjestö. Pois siis meistä velttous. Suunnatkaamme keskustelu siihen, miten naisten toiminta saadaan tarkoitustaan

9 vastaavaksi". Fiina Lankila: "Minä olen hyvin kiitollinen imatralaisille siitä, että ovat tämän kysymyksen herättäneet. Se on ollut parasta agitatsionia mitä nykyään naisten hyväksi olisi voitu saada. Naisten kehitystyön hyväksi ovat naisosastot välttämättömiä, toiminta niissä on vain saatava vilkkaammaksi". Hanna Karhinen: "Niiden puutteellisuuksien johdosta mitä täällä on tuotu ilmi naisten toiminnasta, on minusta asianmukaisinta teroittaa mieliin Lahden kokouksen päätöstä tästä asiasta. Se on paras vastaus kaikkiin näihin hyökkäyksiin. Yhdyn täydelleen liittotoimikunnan esitykseen tästä asiasta". Hanna Kohonen: "On turha polemiseerata henkilöitä vastaan, jotka ovat menettäneet malttinsa niinkuin Kivekäs ja Vatanen ovat tehneet. Varmaa on, jos naisten toiminta lakkautetaan, ei puoluekaan tule suuria tekemään naisten valistustyön hyväksi. Siitä miten miestoverit ovat suhtautuneet naisten valistustyöhön on jo kokemuksia olemassa. Naisten on itsensä huolehdittava asiansa eteenpäin viemisestä". Maria Kaario: "Ikävältä tuntuu kun äiti ja tyttäret riitelevät. Ei kuitenkaan näytä siltä, että nyt saataisiin naisosastot tapetuiksi. Toivon, että liittotoimikunta entistä enemmän lähettäisi puhujia ympäri maan. Paljon ovat naiset tehneet työtä puolueessamme, kuka olisi kaiken sen tehnyt, jonka naiset ovat tehneet, jos ei naisten toimintaa olisi ollut? Kunnallisjärjestöihin eivät naiset niin mielellään mene kun naisten omiin kokouksiin, eikä kuuntele nainen niin mielellään mies- kun naispuhujaa. Kun naisten toimintaa aloitettiin ei miehiin suuresti luotettu, kuinka heihin nyt niin luotettaisiin, että koko toimintamme heidän käsiinsä uskoisimme". Aura Kiiskinen: "Aalle ja Sillanpää ovat jo sanoneet pääasiassa sen mitä minun piti sanoa. Mitä liiton taantumiseen tulee on siihen syynä se, että puoluetoiminta yleensä on viime aikoina taantunut. Jos taas naisten liitosta on osastoja luopunut sentähden, että ovat liittyneet ammattijärjestöön, ei se suinkaan ole paheksuttavaa, päinvastoin. Naisliiton toiminta onkin mielestäni siihen suunnattava, että se kokoo ja kasvattaa jäseniä työväenjärjestöille". Huomautti Olga Lindbergille, että kaikki liittotoimikunnan tiedonannot y. m. asiat ovat olleet "Työmiehessä" ja muissakin puoluelehdissä. Iida Kantanen: "Jos löytyy henkilöitä, jotka tästä asiasta ajattelevat eritavalla, niin onhan hyvä, että keskustelevat keskenään, sillä siten asiat selvenevät. -- Kun oli naisten piiritoimikunta olemassa, oli Uudellamaalla useampia naisosastoja, kun nyt on. Jos näiden kuolleiden osastojen jäsenet eivät ole pysyneet puolueessa sen jälkeen kun osaston toiminta loppui, todistaa se etteivät nämä osastot ole kunnolleen pystyneet jäseniään kasvattamaan. Ei liene alustajankaan tarkoitus, että naisten herätystyö kokonaan lakkautettaisiin, ainoastaan järjestettäisiin toisella tavalla. Nyt jo on olemassa osastoja, jotka kuuluvat sekä naisten liittoon että ammattijärjestöön. Tämä ei kuitenkaan ole oikein, sillä ne jäsenet, jotka kuuluvat näihin osastoihin, ovat liian suuren verotaakan rasittamina. Kuta enemmän naiset eristäytyvät sitä vaikeampi niiden on sulautua yhteistoimintaan miesten kanssa. Jos naisten liitto lopetettaisiin, ryhtyisivät miehet pontevammin ajamaan naisten asioita ja yhteistoiminta kävisi helpommaksi. Ehkä kuitenkin nyt olisi liian aikaista lopettaa naisten toimintaa, vaikka enpä usko, että sen lopettamisestakaan suurta vahinkoa koituisi, sillä siihenhän meidän kuitenkin on pyrittävä".

10 Vera Ekholm: "Hankoniemessä oltiin yleensä, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta sitä mieltä, että naisten toiminta olisi ennallaan säilytettävä. Jos toiminta ehkä on ollut laimeata, on kuitenkin parempaa kuin ei mitään toimintaa". Hilja Pärssinen: "Väittely tästä asiasta on tähän asti ollut pintapuolista saivartelua. Oikeastaan pitäisi keskustella siitä, miten naisten toiminta olisi järjestettävä. Jos naisten liitto lakkautettaisiin, täytyisi puoluetoimikunnan asettaa joku vastaava toimikunta hoitamaan niitä asioita, joita naisten liitto nyt hoitaa. Olisiko niin parempi? Kaikki myöntävät, että naisten toiminnasta on puolueellemme ollut tuntuva hyöty. Onhan naisten liiton toimesta hoidettu sellaista agitatsionia, jota puolueen taholta ei muuten olisi ehkä tullut hoidettua. Paljon on myöskin naisten liitto kustantanut arvokasta kirjallisuutta ja yhä enemmän on tekeillä. Ovathan kaikki nämä puoluetta hyödyttäviä toimia. Joku on sanonut, että liitto on tarpeeton, osastot tarpeellisia. Mutta sellainen järjestely on mahdoton. Liitto on keskipiste, joka on välttämätön. Eräiden naisia koskevien kysymysten selvittämistä varten on naisten toiminta tarpeen. Rohkeneeko kukaan sanoa, että naisilla esim. olisi nyt äänioikeus, ilman naisten erikoistoimintaa. Ei voi odottaa, että miehet meille tekevät valmista työtä, itse meidän on työtä tehtävä. Emmehän suojeluslakiasioissakaan voi asettua odottamaan, että miehet ratkaisevat niitä meille edulliseen suuntaan, itsehän meidän täytyy kaikin voimin niiden ratkaisuun vaikuttaa. Ja monella muulla alalla odottaa meitä edesvastuullinen, velvoittava työ. Häpeä silloin puhua naisten toiminnan lakkauttamisesta, kun meitä kaikkialla kutsuu työ ja meidän työvoimamme on tarpeen! Työläisnaisten olosuhteet ovat kurjat, niiden selvittämisessä on meillä suuri, laaja työ. Ihanneliittotyö on kokonaan naisliiton huolena, se kysyy paljon voimia. Pariamenttarinen toiminta on antanut paljon työtä naisille. Joka paikassa, kaikkialla tarvitaan naisten omia aivoja työskentelemässä, ei meidän ole mahdollista työskennellä toisten aivoilla. Jäsenmäärän alenemisen suhteen tahdon vain huomauttaa, että jäsenmäärä puolueessamme on nykyään kaikkialla alentunut, työväenyhdistyksissä vallitsee samallainen suhde kun naistenkin järjestöissä. Elkäämme heittäkö työtämme kesken, sillä tekemämme työ vaikuttaa satoihin tuhansiin työläisnaisiin. Kannatan Hanna Kohosen ehdotusta". Olga Kivekäs: "Ei ole sanansaivarrusta niiden puheet, jotka eivät ole enemmistön kannalla. Jos tässä kokouksessa tätä asiata olisi oikein järjellisesti keskusteltu olisi ehkä toisellaisiin tuloksiin tultu. Ammatillisella liikkeellä on tulevaisuutta. Eikö voitaisi muodostaa esim. äitien ammattikunta ja siten liittyä ammatti-järjestöön. Nykyiset naisosastot ovat sellaisia sekasikiöitä ettei niistä tiedä niitä ne ovat, ei ne ole ammatillisia eikä valtiollisiakaan järjestöjä". Maria Laine: "Muutamilla henkilöillä, jotka miesten mukana ovat toimineet, on sellainen käsitys, että kaikki muu on turhaa. En usko että puoluetoimikunta, naisliiton lakattuakaan, palkkaisi naista naisten toimiin. Ei ole ennenkään siltä taholta suuria saatu. Naispuhujia ei saatu silloinkaan kun naisten liittoa ei vielä ollut olemassa. Ja jos puoluetoimikunta palkkaisikin naisen, niin ei se voisi enempää tehdä kuin nykyäänkään naiset ovat tehneet". Mimmi Kanervo: "En minäkään käsitä alustajan perusteluja sen paremmin kun nämä edellisetkään puhujat. Eihän tähänkään asti mikään olisi estänyt puoluetoimikuntaa ottamasta niitä

11 kysymyksiä ajaakseen, mitä naiset ovat ajaneet. Esim. ihanneliittotyötä on useat kerrat esitetty kokonaan puoluetoimikunnan huoleksi, mutta aina on sanottu: hommatkoon naiset, kyllä me avustamme. - En ole myöskään huomannut, että miehet halveksisivat naisia ja heidän hommiaan. Minä luulen, että miehet kyllä ymmärtävät naisia ja naisten pyrkimyksiä kun vaan naiset ymmärtäisivät toisiaan, silloin olisivat asiat oikealla tolalla. Kannatan Hanna Kohosen tekemää ehdotusta". Kun Hanna Kohosen ehdotusta, että asia hylättäisiin valiokuntaan lähettämättä, oli kannatettu, ehdotti puheenjohtaja asiata päätettäväksi. Olga Kivekäs ehdotti silloin Anni Huotarin y. m. kannattamana, että asia lähetettäisiin valiokuntaan. Asiasta näinollen äänestettiin. Äänestyksessä annettiin 7 ääntä valiokuntaan lähettämisen puolesta ja 20 ääntä asian hylkäämisen puolesta, joten asia tuli hylättyä. Äänestyksen jälkeen ilmoitti Anni Huotari, ettei hän äänestäessään asiata valiokuntaan suinkaan sillä puolustanut naisten erikoistoiminnan lopettamista, vaan oli hän toivonut asian valiokuntaan lähettämistä tarkempien perustelujen saamista varten. Tähän ilmoitukseen yhtyivät myöskin Fiina Pietikäinen ja Fiina Lankila. Kokoukselle oli saapunut seuraava sähkösanoma: "Koko sydämestäni toivon onnea kuudennelle työläisnaisten edustajakokoukselle. Eläköön kansainvälinen sos.-dem. naisliike". Anna Lindgrén, Oulu. Liiton toimintakertomus. Puheenjohtajana oli Anni Huotari. (Kats. liite sivu 39.) Aura Kiiskinen: "Äskettäin oli paljon huomauttamista liiton toiminnasta. Nyt olisi tilaisuus tehdä muistutuksia ja tuoda epäkohdat esille, jotta voitaisiin selittää syyt ja vaikutteet, mitkä ovat johtaneet toimikunnan menettelyä kussakin asiassa". Anna Ananin: "Koska nyt on tilaisuus lausua toivomuksia vastaisesta ja arvosteluja entisestä toiminnasta, käytän tilaisuutta moittiakseni liiton palveluksessa ollutta ihanneliittotyön neuvojata T. Kaihosaloa. Hän Viipurissa käydessään julkaisi sanomalehdissä epäoikeutettuja arvosteluja Viipurilaisten ihanneliittotyöstä. Asiallisia ohjauksia ja arvosteluja kyllä kestämme ja otamme mielellämme huomioon, mutta emme ylimielisiä". Hilma Rahikainen oli sitä mieltä, että liittotoimikunta on kunnolla tehnyt tehtävänsä. Vähillä voimilla ei sen enempää saada aikaan. Lausui toivomuksena, että vastaisuudessa kun luentoja järjestetään, pohjoiset piirit otettaisiin enemmän kun tähän asti huomioon. Eliina Kajander: "Toimintakertomuksesta selviää, että koko liitto on ollut toiminnassa ja liittotoimikunnan työ on erittäin tyydyttävästi tehty. Enempi kyllä olisi agitatsionia tarvittu, mutta eihän pienillä varoilla saa suuria aikaan". Aura Kiiskinen: "Mielestäni ei Anna Ananinin huomautus ollut täällä paikallaan. Kaihosalolla ja viipurilaisilla on ollut jotain

12 persoonallista selvittelyä, jota ei täällä voida selvitellä. Kun liittotoimikunta lähettää puhujia, ei se voi tietää mitä puhuja sanomalehtiin kirjoittaa ja miten kunkin paikkakunnan henkilöitä arvostelee. Valitsemisen vara puhujiin ja toimitsijoihin nähden on sangen pieni". Fiina Lankila: "Jos toiminta ei ole vastannut tarkoitustaan, niin syy ei ole ollut liittotoimikunnan". Toivoi, että vapaaehtoisilla lahjoilla tahi muilla veroituksilla kartutettaisiin liiton varoja, sillä ilman varoja ei toiminta tule tarkoitustaan vastaavaksi. Anna Nelander: "Kertomuksesta ilmenee, että liittotoimikunta on toiminut aika paljon. On saatu mitä on pyydetty. Syyttäkööt osastot itseään, jos eivät ole hommanneet vilkkaampaa toimintaa". Hanna Kohonen: "Mitä Ananiinin huomautukseen tulee, oli se paikallaan. Meillä ei suinkaan ole ollut mitään persoonallista riitaa ihanneliittotyön neuvojan kanssa, kun ei yksikään ihanneliiton toimikunnan jäsen ollut edes missään tekemisessäkään ihanneliittotyön neuvojan kanssa. Katson, että liittokokous on oikea paikka liiton toimitsijain arvosteluun nähden". Olga Lindberg: "Toimintakertomus osoittaa, että liittotoimikunta on tehnyt tehtävänsä. Hyväksyn toimintakertomuksen muistutuksitta". Anni Savolainen: "Toimintakertomus ja toiminta ovat nyt parempia kuin entiset samoin myös tämän kokouksen valmistelu". Olga Lagerstam: "Joskus on ilmennyt tyytymättömyyttä sen johdosta, että on pyydetty puhujaa eikä ole saatu. Sellaista on tapahtunut ainakin Hermannin naisosastoon nähden". Aura Kiiskinen: "En muista, että Hermanniin olisi pyydetty puhujaa eikä saatu. Joskus on kyllä sattunut, että pidemmille matkoille ei ole voitu pyydettäessä puhujaa lähettää siitä syystä ettei puhujaa ole ollut saatavissa". Maria Kaario oli tyytyväinen liittotoimikunnan toimintaan. Ehdotti toimintakertomusta hyväksyttäväksi. Jenny Suvela oli myöskin erittäin tyytyväinen liiton toimintaan. Alma Jokinen: "Tulin jo toimintakertomuksen luettuani siihen vakaumukseen, että liiton toiminta on ollut ihan erinomaista, toivoisin, että toisetkin tulisivat samaan vakaumukseen. Minun mielestäni liittotoimikunnan työ on ollut aivan ylivoimaista". Näillä evästyksillä lähetettiin asia valiokuntaan. Valiokunta esitti kokouksen hyväksyttäväksi seuraavat ponnet perusteluineen: Kuten toimintakertomuksesta ilmenee, on liitto toiminut tarmokkaasti naisten kasvatus- ja järjestämistyössä. Vaikka toimintakauden kuluessa useita ammatillisia osastoja on liiton kehoituksesta liittynyt asianomaisiin ammattiliittoihinsa, on liiton jäsenmäärä noussut ja uusia osastoja perustettu. Näin laajaa luento- ja järjestämistyötä on liitto voinut tehdä saamillaan lahjoilla ja avustuksilla, sillä liiton vakinaiset tulot eivät olisi riittäneet. Myöskin on liitto tehnyt laajaperäistä ihanneliittotyötä tarmokkaasti, katsoen niihin varoihin mitä sillä on ollut käytettävänään. Näin ollen, kun liiton vakinaiset tulot ovat vähäiset, eikä liittokokouskaan ole uusia veroja esittänyt, ei määriteltyä tuloja menoarviota voida esittää, ehdottaa valiokunta: Että toiminta- ja tilikertomus hyväksytään sekä velvoitetaan liittotoimikunta toimimaan yhdessä ammattijärjestön kanssa vaatimalla sieltä avustusta naisten ammatilliseen järjestäytymis- ja herätystyöhön. Niin myös "ihanneliittotyön" ja maalaisnaisten herätystyön laajentamiseksi avustusta puolueelta, ja katsoo kokous, että toiminnan

13 tärkeyteen nähden puolueen edun kannalta, on puolue velvollinen enemmän kuin tähän asti antamaan rahallista avustusta sos.-dem. naisliitolle. Mimmi Kanervo. Hilda Herrala. Puheenjohtaja. Sihteeri. Emmi Huttunen. Anna Kivilahti. Anna Nelander. Ponnet hyväksyttiin. Eduskuntaryhmän naisten toimintakertomus. Anni Huotari huomautti, että liiton toimintakertomuksen yhteydessä on ollut tapana esittää myöskin ryhmän naisten toimintakertomus. "Tällä kertaa sitä ei ole. Minusta onkin turhaa kaikkia kysymyksiä selostella, tärkeänä pitäisin kuitenkin, että niitä kysymyksiä, joita liittokokous on velvoittanut ajamaan, selostettaisiin ja se käy hyvin päinsä keskustelun kuluessa". Mimmi Kanervo: "Tällä kertaa on naisia ollut valiokunnissa vähemmän kuin ennen. Ei myös sellaisia asioita ole tässä eduskunnassa käsitelty, jotka suoranaisesti koskevat naisten toimintaa, joten suuria selostelemisia ei ole". Alma Jokinen: "Minulta kyllä pyydettiin selostusta, vaan siinä valiokunnassa, jossa minä olin, ei käsitelty sellaisia asioita, joita olisi täällä selostettava". Näiden lausuntojen perusteella katsottiin tarpeettomaksi vaatia ryhmän naisilta varsinaista toimintakertomusta. Ensimäinen kokouspäivä lopetettiin klo 7 i.-p. Kello 8 10 illalla luennoivat tov. O. V. Kuusinen palkkalaista ja tov. O. Tokoi kuolemanrangaistuksen poistamisesta. Toinen kokouspäivä. Kokoonnuttiin kello 9 a.-p. Laulettiin "Vala". Puheenjohtajana toimi Anni Huotari. Ensimäiseksi luettiin liittotoimikunnan tilikertomus, jonka mukaan liiton tiliasema on seuraava. Tilikertomus esillä toisaalla. Valittuina tarkastamaan S. sos.-dem. Naisliiton tilejä, olemme tarkastuksen toimittaneet syysk. 1. päivän 1909 ja elokuun 20 p:vän 1911 väliseltä ajalta ja saamme sen tuloksena esittää seuraavaa: Tulot ja menot ovat meille esitettyjen todisteiden mukaan oikein kirjoihin merkityt ja tilit oikein päätetty, sekä että kassassa, jonka laskimme, oli rahoja kassakirjan tänäpäivänä osoittama saldon näyttämä määrä. Kaiken tämän perusteella, ja kun syytä vakavampiin muistutuksiin ei ole ilmaantunut, ehdotamme asianomaisille tilivelvollisille täydellistä vastuuvapautta ylempänä mainitulta ajalta. Helsingissä elokuun 31 p K. Heinonen. T. Kajaslampi. Aura Kiiskinen selosteli tileistä joitakuita kohtia m. m. on tileissä eräs 150 markan saatava, jota monista velkomisista huolimatta

14 ei ole saatu, ja tuskinpa milloinkaan lainvoimaa käyttämättä tullaan saamaan. Anni Huotari: "Jo Lahden kokouksessa ilmeni useiden mielipiteenä, että mainittu velka olisi takaisin saatava. Koska kuitenkaan Lahden kokouksessa ei asiasta tehty sitovata päätöstä, olisi se tässä kokouksessa tehtävä, että liittotoimikunta tietää miten menetellä". Hilma Rahikainen: "Aioin kysyä josko senaikuiselle liittotoimikunnalle on myönnetty tilivapaus. (Puheenjohtaja: on myönnetty.) Se on paha asia. Saatava olisi ollut perittävä senaikuiselta liittotoimikunnalta, mutta nyt sitä ei voida tehdä, koska se jo on edesvastuusta vapautettu. Vastaisen varalta toivon, ettei yksityisille myönnetä lainoja". Eliisa Kajander: "Tilit näyttävät selville. Ehdotan siis, että tilivelvollisille myönnetään edesvastuusta vapaus. - Ikävätä on niin suurta velkaa antaa anteeksi, väärin olisi sillä tavalla käyttää liiton varoja". Toivoi, että velka jollakin tavalla saataisiin takaisin. Sandra Lehtinen: "Tämä veikajuttu tuli heikosti Lahden kokouksessa esitettyä ja siksi kaiketi ei siitä silloin määritellympää päätöstä tehty. Nykyistä toimikuntaa ei voida vaatia tilille entisen toimikunnan teoista. Uudelle toimikunnalle ei minun mielestäni pitäisi jättää mitään velvoituksia tämän asian suhteen, sillä nykyinen toimikunta on tehnyt parhaansa saadakseen asiaa ratkaistuksi rauhallista tietä". Miina Sillanpää oli käynyt velallista puhuttelemassa ja oli hänen miehensä luvannut suorittaa saatavan 2 kuukauden kuluessa. Mutta ei ole pitänyt lupaustaan. Luuli ettei yksinomaan köyhyys ole syynä maksamattomuuteen, vaan suuremmassa määrässä tahallinen laiminlyönti. Hilda Neuvonen oli sitä mieltä, että olisi ensin päätettävä tilivapaudesta ja sitten erikseen tämä velka-asia järjestettävä. Olga Lagerstam ehdotti että kokouksesta lähetettäisiin pöytäkirjan ote tästä keskustelusta ja päätöksestä velalliselle ja jos hän sen saatuaan ei vieläkään maksaisi velkaansa, annettaisiin asian raueta; ei kannattanut oikeuden käyttöä. Hanna Kohonen esitti kysymyksen lähettämistä rahaasiainvaliokuntaan tarkempien perustelujen ja ehdotelmien saamista varten. Maria Kaario ehdotti säännöllistä vähittäismaksujärjestelmää velallisen kanssa käytäntöönpantavaksi. Anna Nelander kannatti asiaa valiokuntaan lähetettäväksi. Ei kannattanut velan anteeksiantamista, ehkä sovittelemalla saadaan saatavamme. Fiina Lankila: "En tahtoisi porvarillista iuokkaoikeutta käytettäväksi muuta kun ylen välttämättömissä tapauksissa. Ei myös ole nykyistä liittotoimikuntaa velvoitettava tästä kärsimään". Mimmi Kanervo ehdotti keskustelua lopetettavaksi ja asiata valiokuntaan lähetettäväksi. Evästykseksi valiokunnalle lausui toivomuksen, että liittotoimikunta koettaisi periä saatavaa. Aura Kiiskinen: "Olen monta kertaa esittänyt velalliselle vähittäismaksua ja saanut lupauksia velan takaisin saamisesta, mutta rahaa ei ole sen kummemmin kuulunut". Keskustelun päätyttyä hyväksyttiin tilikertomus yksimielisesti ilman muistutuksia sekä myönnettiin tilivelvollisille tilivapaus. Mikäli yllämainittu velkajuttu koski tilikertomusta lähetettiin se asia valiokuntaan, joka siitä laati seuraavan lausunnon: Koska liiton varat ovat niukat ja ne kaikki tarkoin tarvitaan valistustyössä käytettäviksi kehoittaa kokous, että tuleva liittotoimikunta koettaisi periä kaikki liiton pitempiaikaiset lainat

15 ja muut ulkona olevat saatavat. Mimmi Kanervo. Hilda Herrala. Puheenjohtaja. Sihteeri. Emmi Huttunen. Anna Kivilahti. Anna Nelander. Valiokunnan ehdotus hyväksyttiin. Ihanneliittotyö. (Kats. liite sivu 29.) Hilma Rahikainen: "Kellään ei liene mitään ihanneliittotyötä vastaan sanomista, kaikki sen tärkeyden tunnustavat. Suurin vaikeus on opettajavoimien puute. Monessa paikassa ei saada ihanneliittoja toimeen puuttuvien opettajavoimietähden. Keskustelu olisi suunnattava siihen, miten saada opettajia. Etenkin etäisillä paikkakunnilla on opettajain puute suuri, kun ei varojen vähyyden tähden voida kustantaa henkilöitä tänne etelään opettajakursseille". Liisa Hautala: "lhanneliittoja olisi saatava joka paikkakunnalle missä sosialidemokratista toimintaa on olemassa. Missä ei ole naisosastoja olemassa, pankoot sielä työväenyhdistykset toimeen ihanneliittokursseja". Anni Huotari: "Miksi ihanneliittoja ei yleisemmin ole perustettu, johtuu opettajavoimien puutteesta. Sillä opettajien valintahan on tärkein kysymys ihanneliittoja perustettaessa. On vaikeata saada siihen sopivia henkilöitä, jotka ymmärtäisivät lapsia ja osaisivat asettua lasten kannalle. Usein liian pitkillä ja sopimattomilla luennoilla hajoitetaan sen sijaan, että on aikomus rakentaa. Ei käsitetä, että lasten sielunelämä on niin kokonaan toisellaista kun aikaihmisten. Puolue on antanut ihanneliittotyön naistenliiton huostaan. Naisten liittotoimikunnalle luvattiin avustusta 1,000 mk., mutta annettiin ainoastaan 700 mk. Tällä ei suuria saada aikaan. Siksipä olisikin nyt tulevalta puoluekokoukselta anottava suurempaa avustusta ihanneliittotyön järjestämistä varten. Opettajakursseja olisi saatava useimpiin paikkoihin, oikeastaan joka vaalipiiriin, sillä opettajavoimia on saatava lisää, siitä ollaan yksimielisiä". Sandra Lehtinen: "Huomautan ensiksi siitä, mistä jo edellinen puhuja huomautti nim. puolueen perin pienestä avustusmäärästä. Puolueen rahastonhoitaja sanoi tosiaankin meillä kyllä olevan rahoja, mitä enemmällä tekisimme. Kun kuitenkin tiedetään, että rahojen saanti on niin sanomattoman vaikeata, on saatuja rahoja säilytetty lhanneliittotyössä tarvittavia kirjoja varten, jotka piakkoin ilmestyvät. - Muuten huomautan, ettei liittotoimikunta erikoisemmin ole kehoittanut perustamaan ihanneliittoja juuri siitä syystä, että alkuunpanijoita ja opettajavoimia puuttuu. - Työn laajuuteen nähden on erityinen neuvoja kipeästi tarpeen. Siihen toimeen olisi saatava vakinaiseksi neuvojaksi koko maata varten sopiva henkilö". Kiinnitti vielä kokouksen huomiota ihanneliittoasiassa esiintyvään uuteen puoleen nim. partiopoikaliikkeeseen, joka yhä suuremmassa määrässä tempaa lapset mukaansa. "Suhdettamme siihen on selvennettävä". Eliina Kajander: "Ihanneliittojen tarpeellisuuden tiennevät kaikki. Kun jo nuoruudesta saadaan opetusta oikeaan suuntaan, kasvaa meille vankkoja sosialidemokrateja. Koko

16 ihanneliittotyö olisi saatava puolueen asiaksi. Olisi ehdotettava puoluekokouksen keskusteltavaksi ihanneliittotyön ottamisesta puolueen haltuun. Naiset eivät yksinään jaksa sellaista taakkaa kantaa ja piiri- ja kunnallisjärjestöihin emme suuria voi luottaa". Maria Laine: "Liittotoimikunta on toimeenpannut yhdet opettajakurssit, paikallisosastot useampia. Nämä kurssit ovat todistaneet, että voimat ovat heikkoja. Esim. kasvatusopista ja muista tärkeistä seikoista meidän opettajilla ei ole käsitystä ensinkään. Siksipä olisi joidenkuiden henkilöjen uhrattava kaikki aikansa ihanneliittojen hyväksi, tutustuttava siihen ja tutkittava sitä perinpohjin. Piiri- ja kunnallisjärjestöt ovat juuri oikea tie ihanneliittoasian levittämisessä, sen ohessa keskusjärjestö ja ihanneliittotyön neuvoja. Naiset yksinään eivät jaksa ihanneliittoja ylläpitää, voimat ovat heikot, apua tarvitaan koko puolueelta. Kotkan ja Oulun puoluekokoukset ovat päättäneet ihanneliittotyön ottamisesta puolueen omaksi. Mutta ne varat mitä puolue on siihen uhrannut eivät riitä. Tämä kitsastelu puolueen taholta todistaa, ettei anneta tarpeeksi arvoa ihanneliittotyölle. On otettava myöskin huomioon, että kaikki toiset järjestöt saavat jäseniltään veroa, mutta lapsilta ei voida veroja vaatia, siksi ei ihanneliitot milloinkaan voi pysyä pystyssä muuten, kun avustuksien kautta. - Ihanneliitoissa olisi myös urheilua entistä enemmän kehitettävä, henkinen työ yksinään on liian raskasta. Nyt jo on koetettu leikkien y. m. kautta saada vaihtelua aikaan. Mutta mistä saada niin monipuolisia opettajia kun tällaiset kurssit vaatisivat? Se on sangen pulmallinen kysymys. Yksi opettaja harrastaa yhtä, toinen toista, monipuolisista on puute. Mutta yritettävä on. Piiri- ja kunnallisjärjestöjen kokouksien puoleen käännyttäköön ja niiden kautta saatettakoon enemmän huomiota ihanneliittotyölle, Opettajien ja puuhaajien monilukuisuus ei ole pääasia, vaan niiden innostus ja kyvykkyys se on pääasia". Hanna Salojärvi oli sitä mielipidettä, että niin kauan kun ei ole innostusta ei ihanneliittotyöstä tule mitään. Fiina Lankila: "Meidän paikkakunnalla oli ihanneliittotyö lopetettava opettajavoimien puutteessa. Työväenyhdistys ja miestoverit kielsivät apunsa siltä. Naisten on otettava tämä työ kokonaan hartioilleen ja puolueen on avustettava naisliittoa tässä asiassa". Anna Nelander: "Olen samaa mieltä kun Laine y. m. ovat olleet, että naisten on vaikutettava kunnallisjärjestöihin ja piiritoimikuntiin. Naisten on pakoitettava miehiä avustamaan ihanneliittotyötä". Olga Kivekäs: "Kun tästä suurimmasta asiastamme keskustellaan, johdumme takaisin eiliseen keskusteluun: voimia puuttuu, työtaakka on liian suuri. Tämä työ on sitäpaitsi erittäin arkaluontoista ja tärkeätä. Jos huonoa työtä teemme, huonosti opetamme lapsia, saamme sen moninkerroin katkerasti katua. Ehdotan ensiksi kohdistettavaksi työn siihen suuntaan, että piiri- ja kunnaliisjärjestöjen kautta kerätään varoja ympäri maan, joilla toimeenpannaan suuremmoiset kurssit aijotun puolueopiston tapaan. Ei kursseja vasta-alkaville, vaan sellaisille, jotka jo ovat puolueemme toimintaan perehtyneitä. En usko, että sellaiselta tarkoitukselta kielletään varoja. Maksettakoon sitte ihanneliittojen opettajille sellainen palkka, että voivat kokonaan antautua sitä työtä tekemään. Partiopoikaliikkeen vastustamiseksi olisi saatava urheilua ja retkeilyä ihanneliittojen ohjelmistoon. Yleensä olisi lapsia saatava mahdollisimman nuorina ihanneliittoihin, etteivät tottuisi käymään pyhäkouluissa".

17 Jussi Railo: "Asiassa olisi ensin mielestäni tehtävä pieni periaatteellinen ratkaisu ja se olisi se, että retkeilyopetus tunnustetaan yhdenveroiseksi lukuopetuksen kanssa. Käytännöllisessä suhteessa ehdotan, että myöskin S. sos.-dem. Nuorisoliiton toimikunnalle annettaisiin, jos se haluaa, tilaisuus valita 1 jäsen siihen ihanneliittokomiteaan, josta alustaja toisessa ponnessaan puhuu. Rahakysymyksestä ehdotan, että tämä kokous velvottaisi kaikki puoluekokoukseen menevät naiset kiivaasti tappelemaan sen ehdotuksen puolesta, että kokous ihanneliittotyöhön ja naisliiton avustamiseksi myöntäisi pyydetyt summat". Keskustelu keskeytettiin kello ½ 12, jolloin alkoi toveri Hilja Pärssisen luento tapaturmavakuutuslaista. Luennon päätyttyä jatkettiin taasen kokousta Anni Huotarin johtaessa puhetta. Voikan edustajan valtakirja ilmotettiin saapuneeksi. Jatkettaessa keskustelua ihanneliittotyöstä oli ensimäinen puheenvuoro Elisabet Starckilla: "Kannatan lämpimästi ihanneliittoja. Mitä olisi tehtävä kun kansakouluopettajat, vieläpä työnantajatkin boikotteeraavat ihanneliittoja ja lapsia, jotka käyvät ihanneliitoissa, syrjäytetään yksityisten kansakouluista"? Hilda Hanhinen oli evästetty ehdottamaan, että ihanneliitot järjestettäisiin nuorisoliittojen alaosastoiksi. Opettaja-kursseja olisi mahdollisimman paljon saatava toimeksi. Miina Sillanpää kannatti Railon ehdotusta. "Nuorisoliiton kanssa olisi yhteistoimintaan ryhdyttävä. Opetus ihanneliitoissa olisi saatava mahdollisimman monipuoliseksi. Ruotsissa esim. on opetus aivan toisellaista kun meillä. Siellä opetus on pääasiassa leikkien ja satujen muodossa. Opettajat pitävät usein siellä keskuudessaan harjoituskokouksia ja keskustelukokouksia, jolloin yhteisistä menettelytavoista ja suunnitelmista sovitaan. Meilläkin olisi opetus saatava henkevämmäksi, urheilu- ja leikkipuolta lisättävä". Fanny Ahlfors: "Ihanneliittoja perustettaessa olisi otettava huomioon, että on olemassa siihen pystyviä voimia. Opettajia on entistä enemmän kasvatettava. Piiritoimikuntia olisi välttämättömästi saatava enemmän harrastamaan ihanneliittotyötä. Hilda Seppälä: Olen Railon kanssa yhtä mieltä siitä asiasta, että nuorisoliiton ja naisliiton tulisi yhdessä tehdä ihanneliittotyötä. Mutta ensin olisi käännyttävä paikallisten järjestöjen puoleen, esim. kunnallisjärjestöjen, varojen saamista varten. Myöskin piirikokouksille olisi asia esitettävä, silloin se tulee tunnetuksi kautta piirien. - Ohjelmat ihanneliittokursseilla pitäisi saada vaihtelevammiksi, eri aineihin eri opettajat. Myöskin urheilua olisi lisättävä partiopoikaliikkeen vastapainoksi". Hilda Helleä oli evästetty pyytämään opettajakursseja Tampereelle. Hilma Rahikainen: "Ehdotan, että puoluekokoukselta pyydetään varoja ihanneliittotyötä ja naisliittoa varten. Jos ei puoluekokoukselta saada, niin pyydettäköön sitte puoluetoimikunnalta". Anni Huotari: "Tampereella ei partiopoikaliike ole vaikuttanut mitään ihanneliittotyöhön. Minun mielestäni olisi tehtävä etupäässä vakavaa työtä, eikä yritettävä matkia partiopoikaliikettä. Ihanneliitot eivät vastaa tarkoitustaan jos liian paljon pannaan painoa kevyelle ohjelmalle. Minun mielestäni ei edes iltamia olisi lasten useinkaan sallittava toimeenpanna. - Kannatan Hellen ehdotusta opettajakurssien

18 paikkaan nähden. Viime kerran järjestäessään kursseja teki liittotoimikunta väärin, kun ei järjestänyt asioita niin, että kurssit olisi saatu Tampereelle. Seuraavat opettajakurssit on saatavat maan keskustaan, eikä Helsingin ympäristöön". Hilda Neuvonen: "Hyvinkäällä on ihanneliittojen suhteen oltu yhteistoiminnassa työväenyhdistyksen ja nuoriso-osaston kanssa. Koska näyttää siltä, että nuoriso on asiaan innostunut, olisi suotava, että tässä asiassa ryhdyttäisiin yhteistoimintaan nuorisoliiton kanssa". Mimmi Kanervo: "Yhdyn Railon ehdotukseen, erityisesti siihen mitä hän lausui retkeilyjen ja urheilun suhteen. Kunnallisjärjestöt eivät voi tähän työhön kiinnittää suurempaa huomiota muussa suhteessa kun rahallisessa, raha-avustuksilla voivat ibanneliittoja tukea". Aura Kiiskinen vastaili Anni Huotarille siinä suhteessa olisiko muka ohjelman kevyemmäksi tekeminen partiopoikaliikkeen matkimista. "Ei suinkaan. Meillä on yleensä ollut liian jäykkä ohjelma ihanneliitoissamme, ja se on saatava kevyemmäksi. Ei ole pääasia saada joku määrä viisautta ja sosialidemokratisia tietoja lapsille, vaan saada niitä joukkoomme totutettua, sillä jo se seikka, että lapset oppivat käymään työväen taloilla on hyvä asia. - Mitä edellisten kurssien järjestelyyn tulee, ei niiden suhteen olisi voitu sen kansanvaltaisemmin menetellä, kun mitä tehtiin. Kysyttiin kaikkien ihanneliittojen mielipidettä ja enemmistö puolusti Helsinkiä. Se ehdotus, joka täällä on tehty, piiri-ja kunnallistoimikuntien puoleen kääntymisestä avustuksien saantia varten, on kyllä hyvä niitä paikkakuntia varten, joissa se tuottaa jonkinlaisia tuloksia. - Joka tapauksessa olisi saatava kiertävä ihanneliittotyönneuvoja. Mutta se on etupäässä rahakysymys. Olen keskustellut joidenkin puoluetoimikunnan jäsenten kanssa siitä, josko puolue ottaisi ihanneliittotyön huostaansa. Nauraen on vastattu: puoluetoimikuntako sellaisia pikkuasioita ajamaan! Ja kyllähän se niinkin on. Varojen saanti riippuu suuresti tulevasta puoluetoimikunnasta. Jos se suhtautuu ihanneliitto- ja nuorisotyöhön samaten kun entinenkin ei siltä ole suuria odotettavissa. Jos puoluekokous hyväksyy puoluetoimikunnan ehdotuksen varojen myöntämisestä näihin töihin, on se meille sangen turmiollista. Sentähden olisi kaikkien puoluekokoukseen aikovien tätä ehdotusta vastustettava". Hilda Herrala: "On pidetty, valitettavana seikkana, ettei ole saatu joka kylään ihanneliittoja. Ei ole valittamisen syytä. Päinvastoin, vielä ei olla sillä asteella, että joka paikkakuntaan voidaan ihanneliittoja perustaa, meiltä puuttuu vielä voimia sellaiseen rynnäkköön. Kun edes suurempiin tehdaspaikkoihin ja kaupunkeihin saataisiin ihanneliittoja, voitaisiin olla tyytyväisiä, maalla ne eivät vielä ole niinkään tarpeen. Minusta ei olisi suotavaa, että asia joutuisi kunnallis- ja piiritoimikuntien järjestettäväksi, eivät ne mistään saa sen kykenevämpiä opettajia kun meilläkään nyt on. Ne, jotka ovat innostuneita ihanneliittoasiaan, voivat osastoissaan vaikuttaa sen hyväksi. - Neuvoja olisi palkattava ainakin joksikin aikaa kiertämään maaseudulla. - Ohjelmassa olkoon enemmän urheilua ja leikkejä, eikä niin raskasta kun on tähän asti ollut". Sandra Lehtinen: "En ymmärrä mitä moitittavaa Huotarin mielestä saattoi olla viime kurssien järjestelyssä. Eikö ollut parempi, että kouluutettiin toimivia voimia kituville osastoille, kun että olisi perustettu uusia ihannelitttoja. Liitto-neuvoston kokouksessa Huotari itsekin hyväksyi tämän käsityksen. Toivoi lausuttavan mielipiteitä siitä, oliko liitto-toimikunnan menettely oikea kursseja järjestettäessä".

19 Fiina Lankila: "Puoluekokouksessa olisi vaikutettava siihen suuntaan, että ihanneliittotyötä varten saadaan enemmän varoja". Olga Lagerstam: "Hermannin naisosasto oli sitä mieltä, että ihanneliittojen ohjelma olisi saatava kevyemmäksi, enemmän leikkejä ja urheilua. On kokemusta siitä, että urheilu vetää lapsia puoleensa". Vera Ekholm: "Yhdyn Sillanpään lausuntoon. "Ihanneliittoja" ei pitäisi perustaa sellaisille paikkakunnille, missä ei ole opettajavoimaa". Yleiskeskustelu asiasta oli päättynyt. Ponsien muodostelemista varten lähetettiin asia valiokuntaan. Valiokunta esitti kokoukselle seuraavat, alustajan ponsien ja keskustelussa ilmenneitten mielipiteitten mukaan muodostellut ponnet: 1) "Liittokokous pitää ihanneliittojen toiminnan edelleen jatkamisen välttämättömänä ja katsoo sos.-dem. naisliiton velvollisuuden olevan siitä huolehtia sekä kehittää sitä eteenpäin". Keinoina edellä esitetyn saavuttamiseksi esitetään: a) "Että käännytään kunnallis- sekä piiri-järjestöjen puoleen pyynnöllä, että ne kaikin keinoin tukisivat ihanneliittotyötä"; b) "Että sos.-dem. naisten liittotoimikunnan on käännyttävä sos.-dem. nuorisoliittotoimikunnan puoleen keskenäisen yhteistoiminnan aikaansaamiseksi"; c) "Että puoluekokoukselta vaaditaan vuosittain 1,500 markkaa ihanneliittotyön hyväksi". 2) Ihanneliittojen toiminnan tarkoituksena on pidettävä: a) "Sosialidemokratisten tietojen jakaminen lapsille"; b) "Satujen, kertomusten ja havainto-opetuksen muodossa annetulle opetukselle on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota"; c) "Retkeilyt luonnonhelmassa, leikit ja urheilu ovat asetettavat täysin yhdenvertaisiksi periaatteellisen opetuksen kanssa, huomioon ottaen lasten sielunelämä ja vastaanottavaisuus". 3) "Että ihanneliittotyö saataisiin vakavalle pohjalle, tulee liiton sihteerin, jolle ihanneliittotyön ohjaajan toimi toistaiseksi jää, yhdessä johtavan toimikunnan kanssa, ottaa huolekseen ihanneliittojen toiminnan lähemmän järjestämisen". 4) "Asian edistämiseksi on pantava toimeen opettajakursseja sikäli kun varat ja voimat myöntävät". 5) "Ihanneliittotyössä tarvittavaa kirjallisuutta on liiton toimesta julaistava". 6) "Paikalliset ihanneliittotoimikunnat pitäkööt velvollisuutenaan huolehtia, että paikkakunnalle perustetaan lastenkirjastoja". Maria Laine. Alma Jokinen. Puheenjohtaja. Sihteeri. Hanna Kohonen. Olga Merisaari. Hilma Rahikainen.

20 Ponsiehdotuksen kolmatta kohtaa vastaan tekivät useat (Savolainen, Huotari, Pärssinen, Sillanpää y. m.) sen huomautuksen, että sihteerin on mahdotonta täyttää sitä työtä, johon ponsien 3 kohta velvoittaa, ei pitäisi asettaa sellaisia velvoituksia, joita ei voida täyttää. Ponsiehdotuksen muut kohdat hyväksyttiin paitsi kolmatta kohtaa, joka muodostelua varten palautettiin takaisin valiokuntaan. Valiokunta jätti sittemmin kokoukselle seuraavan muutosehdotuksen, joka sellaisenaan hyväksyttiin: 3) "Että ihanneliittotyö saataisiin vakavalle pohjalle on liittotoimikunnan ryhdyttävä tarmokkaisiin toimenpiteisiin vakinaisen ihanneliittotyön ohjaajan saamiseksi. Siksi kun vakinainen ohjaaja on saatu, on liittotoimikunnan huolehdittava yhdessä ihanneliittotoimikunnan kanssa ihanneliittotyön järjestämisestä". Viipurin läänin silpominen. Koska liikkeellä on vakavia huhuja Suomen silpomisesta ja tätä toimenpidettä arvosteleva kokous Viipurissa on väkivallalla hajoitettu, hyväksyi kokous seuraavan vastalauseen moisten törkeiden maamme oikeuksia loukkaavien tekojen johdosta: Kun Venäjän virkavaltainen hallitusmahti on viime päivinä mitä törkeimmin ryhtynyt loukkaamaan kaikkia kansainvälisiä oikeuskäsitteitä ja hallitsijain Suomelle vahvistamia perustuslakeja siinä, että se aikoo Suomen yhteydestä riistää Kivennavan ja Uudenkirkon pitäjät, jotka kuitenkin valtiooikeudellisessa, sivistyksellisessä ja taloudellisessa suhteessa ovat sen erottamattomia osia, ja joiden erottaminen Suomesta sekä liittäminen sen oikeus- ja sivistystajunnalle vieraisiin olosuhteisiin olisi omiaan tuottamaan näiden pitäjien asujamistolle, mutta erittäinkin niiden työtätekevälle kansankerrokselle sekä henkisesti että taloudellisesti mitä tuhoisimpia seurauksia, niin Helsinkiin kokoontunut 6:s Suomen köyhälistönaisten edustajakokous lausuu tämän laittoman ja oikeuskäsitteitä hävittävän Suomen pirstomissuunnitelman johdosta mitä jyrkemmän vastalauseensa. Samalla vetoaa kokous kansainvälisen köyhälistön solidarisuuteen, että se tukee Suomen köyhälistöä tässä ankarassa taistelussaan Venäjän virkavallan hävitys- ja riistohankkeita vastaan kaikin laillisin ja siveellisin keinoin. Koska tämän Viipurin läänin paloittelemishankkeen johdosta kansan arvosteleva mielipide sekä suomalaisen poliisivirkavallan että venäläisen sotilasmahdin toimesta, joita kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä käyttää tukipylväinään taistelussa köyhälistöä vastaan vallan säilyttämiseksi omistaville luokille, on estetty Viipurissa esille tulemasta mitä raaimmalla tavalla, jolloin on loukattu Suomen kansalaisille perustuslain takaamia kokoontumis-, lausunto- ja henkilön koskemattomuusoikeuksia, ja kun tämä mielivalta kohdistuu etenkin sosialidemokraattista työväkeä vastaan, niin kokous lausuu mielipahansa ja inhonsa moisesta menettelystä ja panee vastalauseensa kansalaisvapauksien loukkaamisen johdosta. Sen ohessa kehottaa kokous, kun nähtävästi virkavaltainen hallitus toivoo näillä toimenpiteillään saavansa kansanjoukot, etenkin järjestyneen työväestön varomattomiin tekoihin, että varotaan näihin ryhtymästä, ja että jokainen köyhälistöläinen seuraa taantumuksen aikana niitä ohjeita, jotka ovat piirretyt taistelevan kansainvälisen köyhälistön viireihin.