Yhdysvaltalainen viikkolehti Newsweek vertaili vuonna 2010 kansalaisten elinoloja sadassa. Koulutusosaaminen on mahdollisuutemme kansainvälisyyteen

Transkriptio

1 Koulutusosaaminen on mahdollisuutemme kansainvälisyyteen SISÄLLYS 1. Johdanto 2. OAJ:n aiemmat kannanotot 3. Koulutusosaamisen viennin periaatekysymyksiä 4. Korkeakoulujen rooli 5. Lukukausimaksut 6. Kehitysyhteistyö 7. Opettaja kansainväliselle urapolulle 1 Johdanto Yhdysvaltalainen viikkolehti Newsweek vertaili vuonna 2010 kansalaisten elinoloja sadassa maassa ja maailman parhaaksi maaksi valikoitui Suomi. Vertailukohtina olivat valtioiden koulutus- ja terveyspalvelut, elämänlaatu, talouden vireys sekä poliittiset olot. Koulutusolojen arvioinnissa käytettiin mm. PISA-tutkimusta ja mitattiin koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja väestön koulutustasoa. Tällä osa-alueella Suomi oli maailman ykkönen, perässä tasapistein tulivat Kanada ja Etelä-Korea. Suomalaisen koulutusjärjestelmän hyvä maine on ollut tunnettu tosiasia jo pitkään ja suomalaista koulua pidetään maailman parhaana. Tämä on herättänyt kysymyksiä siitä, miten tämä maine voitaisiin hyödyntää kaupallisesti niin, että se toisi suomalaisille uusia mahdollisuuksia ja työpaikkoja luvulla ilmiöksi nousi ns. PISA-turismi, kun Suomeen saapui viikoittain ympäri maailmaa päättäjiä, opetusalan väkeä ja toimittajia katsomaan suomalaisia kouluja ja PISA-ihmettä. 1

2 Opetusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan valtioneuvoston hyväksyttäväksi koulutusvientistrategiaa raporttinsa jättänyt työryhmä linjasi näin: Suomen vahvuudet ovat kilpailukykyinen koulutusjärjestelmä ja hyvien PISAtulosten ansiosta erinomainen maine. Suomalaiseen osaamiseen kohdistuu valtava kysyntä, johon ei toistaiseksi ole kyetty täysin vastaamaan. Suomen haasteita ovat vähäiset resurssit ja korkeakoulujen, jotka ovat maailmanlaajuisesti merkittävimmät koulutuksen viejät, toimintaa rajoittava lainsäädäntö. Lisäksi erinomaisesta maineesta huolimatta valmiita tuotteita ei ole tai niitä ei ole tunnistettu. Koulutuskauppa on kuitenkin kasvava markkina-alue, ja siksi koulutusviennissä nähdään paljon mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että Suomi on yksi maailman johtavista koulutukseen ja koulutusjärjestelmän laatuun perustuvista talouksista, ja että koulutuksen osuus Suomen kokonaisviennistä kasvaa merkittävästi vuoteen 2015 mennessä. Valtioneuvosto päätti työryhmän ehdotusten pohjalta Suomen koulutusvientistrategiasta Linjauksia oli tarkoitus lähteä toteuttamaan opetusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoasiainministeriön ja niiden alaisten toimijoiden yhteistyönä. Finprossa jo aiemmin aloitettu Future Learning Finland -hanke sai tehtäväksi koota pieniä, hajallaan olevia toimijoita yhteistyöhön. Myös nykyinen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut koulutusviennin edistämiseen. Koulutusviennissä yleisempiä liiketoiminta-alueita ovat tutkintokoulutus, täydennyskoulutuspalvelut julkisille ja yksityisille asiakkaille, konsultointipalvelut opetussektorilla kehitysyhteistyöprojekteissa, koulutusteknologiat, kuten modernit oppimisympäristöt, oppimispelit, sosiaalinen media ja langattomat ratkaisut, sisältötuotanto, kuten oppikirjat ja koulutusmateriaalit, koulutuksen tutkimusja arviointipalvelut, seminaarit, konferenssit ja muut oppimistapahtumat sekä useita eri liiketoimintapalveluita sisältävät ratkaisut. Suomen koulutusviennin arvon arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 100 miljoonaa euroa ja se kasvaa koko ajan. Päämarkkina-alueita ovat Finpron mukaan Venäjä, Kiina ja Persianlahden alue. Etelä- Amerikan maista kiinnostavin on Chile. Tunnetuimpia suomalaisia toimijoita ovat korkeakoulujen lisäksi FCG ja EduCluster Finland. Alan toimijoita kokoaa yhteen Finprossa Future Learning Finland -ohjelma, joka saa tukea kolmesta eri ministeriöstä. Mukana siinä on kuusi ammattikorkeakoulua ja viisi yliopistoa. Suomalaisen koulutusviennin kilpailuvaltti on koulutusjärjestelmä ja sen omaperäisyys. Poliittiset toimijat ovat keskeisessä asemassa, kun halutaan edistää koulutusviennin toteutumista, koska asiakkaat ovat useimmiten julkiselta sektorilta. Mikäli haluamme olla vahva toimija koulutusviennin kentällä, on huolehdittava myös Suomessa koulutuksen laadukkaista ja toimivista ydintoiminnoista, opetuksen laadusta ja henkilöstön osaamisesta. Poliittisilla päätöksillä on tuettava suomalaisen koulutuksen maineen säilymistä ja kasvattamista edelleen. Joulukuussa 2013 julkaistavia seuraavia PISAtuloksia odotetaan jo jännityksellä, kenties myös huolestuneina. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ korostaa, että suomalaisen koulutusjärjestelmän menestyksen keskeinen peruskivi on vahva opettajuus ja opettajien osaaminen. Kansainvälisesti on harvinaista, että opettajan ammatti on akateeminen ja arvostettu yhteiskunnassa. Koulutusviennissä huomio on usein kiinnittynyt suomalaisten opettajien rooliin ja koulutukseen. Opettajat ovat jo nyt pitkälti mukana toteuttamassa koulutusvientiä useissa hankkeissa. Siten OAJ:lla on luonnollinen intressi olla mukana koulutusviennistä käytävässä keskustelussa. Esimerkki 1. Saudi-Arabia on ilmoittanut käyttävänsä koulutuksensa uudistamiseen lähes 140 miljardia euroa ja aikoo rakentaa tuhat uutta koulua vuosina tämän ja ensi vuoden aikana. Vuoden 2013 alussa solmittiin koulutusvientisopimus, jonka pohjalta EduCluster Finland Oy kehittää koulutuksen ja opettajankoulutuksen huippuyksikköä Jeddassa toimivaan King Abdulazizin yliopistoon. Huippuyksiköstä on tarkoi- 2

3 tus tehdä johtava opettajankoulutuksen kehittäjä ja toteuttaja. Yksikön yhteyteen tulee myös perusopetuksen mallikoulu sekä varhaiskasvatuskäytäntöjä mukaileva päiväkoti. Hankkeessa on tarkoitus luoda pedagogisia käytäntöjä, tukea johtajuutta sekä suunnitella oppimisympäristöjä. Esimerkki 2. Australia on onnistunut nostamaan koulutusviennin maan toiseksi suurimmaksi vientituotteeksi ja sen osuus koko palvelusektorista on 40 prosenttia. Kymmenessä vuodessa koulutusviennin arvo on noussut viidestä miljardista Australian dollarista 18 miljardiin. Suurin osa tästä koostuu opiskelijan maksamista lukukausimaksuista, asumisesta, palveluista ja elämisen kuluista. Korkeakoulujen ohella vahva toimija on ammatillisen koulutuksen sektori, jonka osuus on noin 30 prosenttia. 2 OAJ:n aiemmat kannanotot OAJ:n hallitus keskusteli koulutusviennistä maaliskuussa 2012 ja päätti seuraavaa: Koska koulutusvientiin tarvitaan selvästi nykyistä laajempaa näkökulmaa OAJ:n suunnalta, hallitus kehottaa edunvalvontaosastoa valmistelemaan OAJ:n näkemykset koulutusvientiin sekä hyväksyy myönteisen kannan lukukausimaksuihin ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille sillä edellytyksellä, että maksuton koulutus taataan lainsäädännöllä jatkossakin suomalaisille opiskelijoille ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille kehitetään stipendijärjestelmä. OAJ:n tavoiteohjelmakaudella käytiin keskustelua korkeakoulujen lukukausimaksukokeilusta. Asiasta käytiin keskustelua myös OAJ:n toimielimissä. OAJ:n valtuusto asetti järjestön tavoiteohjelmassa mahdollisen kokeilun reunaehdoksi tuolloin sen, että suomalaisille ja EU:n sekä ETA:n kansalaisille opiskelun tulee olla maksutonta suomalaisissa korkeakouluissa. Lisäksi edellytettiin stipendijärjestelmää, jolla mahdollistettaisiin lahjakkaiden ja vähävaraisten opiskelijoiden pääsy korkeakouluihin. Kokeilua käynnistettäessä v valtuuston asettama tavoite toteutuikin. Toimintasuunnitelmassa vuosille oli linjattu, että OAJ on mukana vaikuttamassa ja tukemassa koulutusviennin ja myytävän koulutuksen kehittämistä antamalla mm. sopimuksellista tukea. OAJ:n valtuusto hyväksyi toimintasuunnitelmaan vuosille seuraavan tavoitteen: Järjestö on mukana vaikuttamassa ja tukemassa koulutusviennin ja myytävän koulutuksen kehittämistä. OAJ:n koulutusvientiä koskevat linjaukset valmistellaan ottaen huomion koulutusviennin tarjoamat mahdollisuudet ja eettiset näkökulmat. Opettajien kansanvälisen uran rakentamisen mahdollisuus on tärkeää. OAJ:n ensimmäiset käytännön kokemukset koulutusviennistä kiteytyvät hankkeeseen, jossa Abu Dhabiin perustettiin vuonna 2010 suomalaisten voimin koulu, jonne rekrytoitiin noin 30 suomalaista opettajaa. Tukea annettiinkin edunvalvontaosastolta Abu Dhabiin lähteville opettajille vuoden 2010 ja 2011 aikana. OAJ neuvoi lähteviä opettajia työsuhdeasioissa sekä siinä, mitä kannattaa yleisesti ottaa huomioon lähtiessä ulkomaille töihin. 3

4 3 Koulutusosaamisen viennin periaatekysymyksiä Koulutusviennin nostaessa päätään Suomessa käytiin runsaasti keskustelua siitä, voiko ja saako koulutuksella ansaita. Koulutuksen maksuttomuus on suomalaisille suuri periaatteellinen arvokysymys, johon liittyy kaikkien mahdollisuus oppia ja opiskella varallisuudesta riippumatta. Viennin puolustajat huomauttavat, että on järjetöntä jättää markkinat muille toimijoille, kun koulutusta joka tapauksessa myydään jo maailmalla. Kiristyvä taloustilanne on myös kannustanut etsimään uusia toimialoja ja pohtimaan esimerkiksi keinoja laajentaa korkeakoulujen ja oppilaitosten rahoituspohjaa. OAJ suhtautuu koulutusvientiin periaatteessa myönteisesti, koska se avaa uusia mahdollisuuksia kaikille koulutusalan toimijoille, myös opettajille. Parhaimmillaan koulutusosaamisen vienti on saatava toimimaan niin, että se hyödyttää koulutuksen laatua kotimaassa. Koulutuksen ja osaamisen kehittämisen kannalta hyvin organisoitu koulutusvienti tuo lisäarvoa myös kansalliseen toimintaan: Opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen mahdollisuudet monipuolistuvat. Koulutusviennin kautta kehitetään uusia toimintamalleja ja tuotteistetaan omaa osaamista, mikä lisää osaamisen ja oppimisympäristöjen kehittämistä ja niihin suunnattuja resursseja. Koska koulutusviennissä on usein kysymys opettajien osaamisen hyödyntämisestä, on oikeudenmukaista, että opettaja saa työstään kunnollisen korvauksen. Laajat kansainväliset verkostot toimivat sekä oman maan, että ulkomaisten oppilaitoksen välillä. Koulutuksen ja osaamisen vertailu lisää myös oman toiminnan kehittämistä ja laatua. Kielitaito ja pedagoginen osaaminen sekä eri kulttuurien ymmärrys ja vuorovaikutustaidot vahvistuvat. OAJ pitää tärkeänä, että koulutusviennin eettisistä kysymyksistä käydään avointa keskustelua. Koulutusviennissä on otettava huomioon samat eettiset näkökohdat, jotka ohjaavat kehitysyhteistyötämme. Koulutuksen arvopohja on tärkeä säilyttää, vaikka toimitaan toisenlaisessa kulttuurissa ja arvoympäristössä. Lapsen oikeuksien sopimus, johon on kirjattu mm. jokaisen lapsen oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua, ja muut vastaavat kansainväliset sopimukset on otettava aina huomioon. Koulutusviennin ei pitäisi tukea esimerkiksi sukupuolten eriarvoisuutta tai sellaisten vallanpitäjien asemaa, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia ja -arvoa. Tosiasia on, että vieraissa kulttuureissa voi olla piirteitä, joita meidän ei tarvitse hyväksyä. Eettisestä näkökulmasta kysymys on siitä, mihin me osallistumme, ei vain siitä, mitä sanomme. Opettajan on työssään oltava erityisen huolellinen eettisissä kysymyksissä, sillä opettajan ammatti perustuu suureen luottamukseen ja opettajan työ aina eettinen ammatti yhteiskunnasta riippumatta. Tämän vuoksi opettajien eri kulttuurien tuntemusta on edelleen kehitettävä ja opettajan peruskoulutukseen on sisällyttävä kulttuuriosaamista. Opettajan on saatava tukea tilanteissa, joissa hänen työtään ja esimerkiksi puhevapauttaan rajoitetaan. Monissa maissa opettaja ei ole vapaa valitsemaan oppimateriaalia ja omaa pedagogiikkaansa. Myös netin käyttöä opetuksessa on rajoitettu ja opetussuunnitelma saattaa olla omien arvojen vastainen. 4

5 OAJ:n linjaukset OAJ suhtautuu koulutusvientiin periaatteessa myönteisesti, koska se avaa uusia mahdollisuuksia koulutusalan toimijoille ja toimii parhaimmillaan niin, että se hyödyttää koulutuksen laadun kehittymistä kotimaassa. Opettajille kuuluu kunnon korvaus koulutusviennin puitteissa tehdystä työstä. Opettajan on työssään oltava erityisen huolellinen eettisissä kysymyksissä. Koulutusviennillä ei pitäisi tukea esimerkiksi sukupuolten eriarvoisuutta tai sellaisten vallanpitäjien asemaa, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia ja -arvoa. Opettajien eri kulttuurien tuntemusta on edelleen kehitettävä ja opettajan peruskoulutukseen on sisällyttävä kulttuuriosaamista. Opettajalle on varmistettava tuki haastavissa tilanteissa, joissa hänen työtään ja vapauksiaan rajoitetaan. 4 Korkeakoulujen rooli Korkeakoulujen kansainvälistyminen on ollut useita vuosia yksi Suomen tiede- ja korkeakoulupolitiikan kehittämistavoitteista. Koulutusosaamisen ja palveluiden vienti (mm. koulutusrakenteet, oppimisympäristöt ja opettajien osaaminen) on tärkeä osa kansainvälistymistä. Korkeakoulujen kansainvälistymiselle on laadittu Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia vuosille Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut Suomessa voimakkaasti 2000-luvulla ollen vuonna Ammattikorkeakouluissa ulkomaisten opiskelijoiden osuus on 6,3 % ja yliopistoissa 5,2 %. Huolimatta kasvavasta kansainvälistymisvaatimuksesta OAJ pitää tärkeänä, että korkeakoulut jatkossakin huolehtivat myös kotimaisten kielten asemasta tutkintojen kielinä. Tutkintoon johtavaa opetusta on edelleen annettava suomen ja ruotsin kielellä. Näiden lisäksi korkeakouluilla voi olla englannin tai muun kielisiä ohjelmia. Suomessa korkeakoulujen koulutusviennin kasvua rajoittaa käytännössä lainsäädäntö, koska perustutkintoja ei ole voitu myydä suoraan opiskelijalle. Rajat ylittävä koulutuspalvelujen myynti vaikuttaa kuitenkin koulutustarjontaan Suomessa jo nyt, sillä meilläkin toimii ulkomaisia korkeakouluja, jotka myyvät koulutusta. Kaikki tarjolla oleva tutkintoon johtava korkeakoulutus ei siis ole enää maksutonta Suomessakaan. Heikkoutena vähäisten resurssien lisäksi on se, että suomalaisilla korkeakouluilla on vielä hyvin vähän selkeitä keskinäisiä yhteistyökäytänteitä tai kumppanuusverkostoja, joiden kautta olisi mahdollista toimia yhdessä kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Esimerkiksi jokaisella korkeakoululla on oma kansainvälisen toiminnan strategia. Siten kansainvälinen toiminta on sirpaloitunutta ja yksittäisen korkeakoulun tai jopa koulutusohjelman yksittäisiä hankkeita, mikä vie kohtuuttoman paljon yksittäisen korkeakoulun voimavaroja opetuksesta ja sen kehittämistyöstä. Esimerkki 3. Kaikki Suomessa toimivat ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat ryhtyneet markkinointiyhteistyöhön koulutusviennissä. Johto tapaa säännöllisesti ja markkinointia varten on yhteinen esite. Tietoa ja kokemuksia jaetaan jatkuvasti. Tämä hyödyttää kaikkia, sillä kokemusta hankkeista on kaikilla vielä suhteellisen vähän, mutta verkostoja kaikilla on kymmeniin maihin ja kokemusta maksullisesta toiminnasta on kertynyt paljon. 5

6 Suomi on edelleen kansainvälisesti mitaten pieni toimija, minkä vuoksi korkeakoulujen on toimittava yhdessä. OAJ ehdottaa, että korkeakoulut selvittävät vakavasti ja pikaisesti mahdollisuutta perustaa erillinen kaikkien korkeakoulujen yhteinen koulutusvientiyksikkö, joka voisi toimia yhtiönä, joka koordinoi ja markkinoi koulutusta yhdessä suomalaisen teollisuusviennin kanssa. Ratkaisumalli turvaisi samalla sen, että suomalainen korkeakoulutus on edelleen osa julkista palvelua, eikä koulutusvientiin panostaminen veisi resursseja perustoiminnasta, -opetuksesta ja sen kehittämisestä. Korkeakoulujen hallinto- ja päätöksentekokulttuurin on oltava sellainen, että se mahdollistaa ketterän ja joustavan toiminnan kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. OAJ:n linjaukset Korkeakoulujen on pikaisesti selvitettävä mahdollisuus perustaa yhteinen koulutusvientiyksikkö, joka koordinoi ja markkinoi koulutusta yhdessä suomalaisen teollisuusviennin kanssa. Suomalaisen korkeakoulutuksen on jatkossakin oltava osa julkista palvelua, eikä koulutusvientiin panostaminen saa viedä resursseja perustoiminnasta, -opetuksesta ja sen kehittämisestä. Korkeakoulujen hallinto- ja päätöksentekokulttuurin on oltava sellainen, että se mahdollistaa ketterän ja joustavan toiminnan kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Tutkintoon johtavaa opetusta on edelleen annettava suomen ja ruotsin kielellä, minkä lisäksi korkeakouluilla voi olla englannin tai muunkielisiä ohjelmia. 5 Lukukausimaksut Suurissa koulutusvientimaissa, kuten Australiassa ja Uudessa Seelannissa vienti perustuu lähes kokonaan tutkintojen myyntiin. Suomessa se ei ole ainakaan tällä hetkellä mahdollista. Lukukausimaksuja vasta kokeillaan ja esimerkiksi opiskelijajärjestöt vastustavat niitä voimakkaasti. Julkisuudessa yliopistojen rehtorit ovat pääosin kannattaneet lukukausimaksuja. Bolognan prosessiin osallistuneiden maiden joukossa vain seitsemän 47 maasta ei perinyt lainkaan maksuja. Eduskunnassa on tehty helmikuussa 2013 lakialoite, jonka tavoitteena on säätää lukukausimaksut Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille siten, että Suomeen jäävä ulkomaalainen voisi vähentää lukukausimaksut verotuksessa viiden vuoden aikana. Aloitteen on allekirjoittanut poikkeuksellisen moni, yli 100 kansanedustajaa. Lukukausimaksukokeilua seuranneen työryhmän mukaan maksavia opiskelijoita oli vuonna 2012 vain 110 henkilöä ja luku sisältää myös stipendien saajat. Tosimielellä kokeilussa ovat mukana ainoastaan Aalto-yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kokeilun määräaikaisuus ja siihen liittyvä riski ovat vähentäneet intoa, mutta monet korkeakoulut ovat ilmaisseet halunsa lähteä mukaan, jos järjestelmä muuttuu pysyväksi. OAJ:n koulutuspoliittinen toimikunta kävi lähetekeskustelun koulutusviennistä ja hyväksyi ajatuksen lukukausimaksuista ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille sillä edellytyksellä, että maksuton koulutus taataan lainsäädännöllä jatkossakin suomalaisille opiskelijoille. Hallitus hyväksyi tämän ja kehotti vielä varmistamaan stipendijärjestelmän. Päätöksen taustalla oli ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja korkeakoulutuksen rahoitukseen kohdistuvat suuret leikkaukset. Ammattikorkeakoulujen tiloja ja osaavaa henkilöstöä voitaisiin hyödyntää ikäluokkien pienentyessä tarjoamalla maksullista koulutusta ETA-maiden ulko- 6

7 puolisille opiskelijoille, jotka omassa kotimaassaan joutuvat joka tapauksessa maksamaan lukukausimaksuja ja joiden oma korkeakoulupaikkojen tarjonta on hyvin niukkaa. Lukukausimaksujen on tarkoitus osaltaan laajentaa korkeakoulujen rahoituspohjaa vaikeassa taloustilanteessa, jossa on epätodennäköistä, että julkinen sektori pystyisi kasvattamaan korkeakoulujen rahoitusta. Lukukausimaksujen tuottama lisärahoitus tulisi yliopistossa kohdistaa nimenomaan koulutuksen ja opetuksen vahvistamiseen. Mahdollisen lukukausimaksun tulee kattaa täysimääräisesti opiskelijan opiskelusta yliopistoille koituvat kulut. Tässäkin on hyvä tiedostaa riskit, sillä esimerkiksi Tanskassa maksut eivät ole toistaiseksi tuottaneet lisärahoitusta koulutukseen. Jos näin kävisi, stipendijärjestelmän ylläpito jäisi yliopistojen lisärasitteeksi ja voisi jopa heikentää opetukseen resursointia. Toisaalta Tanskassa ja Ruotsissa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä putosi lukukausimaksujen myötä, mutta muutos näyttää olleen väliaikainen. EU:n ulkopuolisen opiskelijan määritelmä on paikoitellen ongelmallinen ja se tulee täsmentää. Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat pysyvästi Suomessa asuvat ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaiset ovat maksuttoman korkeakoulun piirissä. OAJ:n linjaukset OAJ kannattaa lukukausimaksuja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille seuraavin ehdoin: Suomalaisten opiskelijoiden maksuttomuus on edelleen tiukasti säädettävä lainsäädännössä. Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat pysyvästi Suomessa asuvat ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaiset ovat maksuttoman korkeakoulun piirissä. Tarjolla on toimiva stipendijärjestelmä. Lukukausimaksut aidosti laajentavat korkeakoulujen rahoituspohjaa ja auttavat säilyttämään elinvoimaisia korkeakouluyksikköjä, jotka opiskelijaikäluokan hetkellisen pienenemisen vuoksi jouduttaisiin sulkemaan. Lukukausimaksujen tuottama lisärahoitus on kohdennettava koulutuksen ja opetuksen vahvistamiseen. Ulkomaalaisia kannustetaan jäämään Suomeen antamalla mahdollisuus vähentää lukukausimaksut verotuksessa määräajan sisällä. 6 Kehitysyhteistyö Suomen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa todetaan, että Suomi edistää inhimillistä kehitystä vahvistamalla koulutuspalveluja tuottavia instituutioita sekä edistämällä lasten oikeutta lapsuuteen ja koulutukseen. Suomen kahdenvälinen ja järjestöjen tekemä kehitysyhteistyö voi tarjota myös opettajille tehtäviä, jotka voidaan katsoa koulutusosaamisen vienniksi. Suomen kehityspoliittisia tavoitteisiin (köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen) ja globaaliin vastuuseen on korkeakoulujen osalta vastattu olemalla mukana verkostoyhteistyössä kehitysmaiden korkeakoulujen kanssa. Ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valtaosa on mukana kehitysyhteistyöhankkeissa. 7

8 Ulkoministeriö myönsi hiljattain 10 miljoonaa euroa korkeakoulujen yhteistyöhön kehitysmaiden kumppaneiden kanssa tavoitteena vahvistaa kehitysmaiden korkeakoulujen kapasiteettia. Yhteistyöhankkeita on 23, ja ne toteutetaan 19 maassa. Hankkeet tukevat muun muassa korkeakoulujen opinto-ohjelmien ja opetusmenetelmien kehittämistä, henkilökunnan täydennyskoulutusta sekä parantavat hallintojärjestelmiä. Suomen ns. Brändityöryhmä antoi Suomelle tehtävän Kansankynttilät ilman rajoja - Suomalaiset opetuksen turvajoukot rauhantyössä. Raportissa todetaan, että koulutusosaaminen tarjoaa Suomelle myös erinomaisen mahdollisuuden auttaa kehittyviä ja konflikteista kärsiviä maita. Työryhmä ehdottaa, että Suomelle perustettaisiin kansainvälisesti toimiva, kriisialueiden perusopetukseen keskittyvä järjestö, joka toimisi koulutuksen ensiapujoukkoina. Kirkon ulkomaanapu on aloittanut hankkeen valmistelun ja koonnut eri asiantuntijatahoja ryhmään. OAJ on mukana tässä työssä, jossa kyse on lähinnä vapaaehtoistyöstä, johon opettajilla on myös ollut laajasti kiinnostusta. OAJ:n linjaukset Koulutuksen kehittäminen kohdemaassa on parhaita kehitysyhteistyön muotoja. Suomen on voimakkaasti tuettava kehitysmaiden koulutusjärjestelmien ja korkeakoulujen monipuolista kehittämistä ja tarjottava omaa osaamistaan. 7 Opettaja kansainväliselle urapolulle Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksien voidaan arvioida olevan kiinnostavia koulutusviennin kannalta. Siten tarkasteltavaksi tulevat mm. opettajankoulutus ja sen kehittäminen, opetussuunnitelmien kehittäminen, opetusalan hallinnon ja johtamisen kehittäminen, kielenopetuksen ratkaisut sekä inklusiivisen erityisopetuksen kehittäminen. Näiden viennissä opettajien ja opettajankouluttajien osaaminen ovat keskeisessä roolissa. Kansainvälisessä toiminnassa on kyse samasta osaamisesta kuin opetuksessa yleensä eli siitä osaamisesta, mitä opettajilla on ja sen myymisestä. Opettajan kokemukset ulkomailla työskentelystä kehittävät hänen omaa osaamistaan ja rikastuttavat hänen työyhteisöään kotimaahan palatessa. Kuten monilla muilla aloilla kansainvälinen työkokemus on erinomainen tapa kehittää omaa asiantuntijuuttaan. Näin syntyneitä kontakteja tulisi myös hyödyntää aiempaa enemmän. Ammatillisen koulutuksen opettajien kansainvälistymiselle suuri harppaus on ollut Taitaja ja Skills -toiminta. Opettajat ovat päässeet oman alansa kautta näkemään eri maiden vastaavien alojen opettajia ja opiskelijoiden osaamista. Opetuksen vertailu, osaamisen taso ja alan kehityksen näkeminen on tullut siinä yhteydessä myös esille. Tämä on ollut sekä alan kehittämisen kannalta oleellista että oman opettajuuden kehittämistä tukevaa ja kannustavaa. Mukana oleva työelämä lisää toiminnan arvoa, sillä sen kautta on suora yhteys koulutuksen tavoitteisiin, työelämän kanssa tiivis yhteistyö ja työhön sijoittuminen. Koulutusosaamisen vienti on nähtävä sekä osana opettajan osaamisen kehittämistä että koko koulutusorganisaation kansainvälistymisen monipuolistamista. Henkilökunnan vahva perusosaaminen on kaiken pohja, mutta lisäksi tarvitaan kykyä kohdata erilaisia oppijoita ja kulttuureja, käyttää ja hyödyn- 8

9 tää sähköisiä oppimisympäristöjä ja vieraita kieliä opetustyössä. Kansainvälistymistaidot tuleekin yhä vahvemmin sisällyttää osaksi opettajankoulutusta ja opettajien täydennyskoulutusta. Suomessa ei ole tietoisesti ratkaistu sitä haastetta, kuka opettajia valmentaa kansainvälisiin tehtäviin opettajan peruskoulutuksen aikana ja/tai myöhemmin työuralla. On kuitenkin välttämätöntä, että eri toimijat ottavat vastuuta näiden taitojen kehittämisestä. Käytännössä suurin rooli kuuluu korkeakouluille täydennyskouluttamisessa, mutta myös työnantajien olisi mahdollistettava opettajien jaksot ulkomailla (esimerkiksi opettajavaihto, opiskelu- tai työelämäjakso). Kun opettaja tekee koulutusvientiin liittyviä tehtäviä Suomessa tai ulkomailla, hänen on saatava erityisosaamisestaan asianmukaisen korvaus ja opettajan työehdot on määriteltävä selkeästi. Erityisesti yliopistoissa koulutusvientiin liittyviä tehtäviä on määrätty lehtoreille ja niitä on korvattu hyvin epämääräisillä erilliskorvauksilla tai ei lainkaan. OAJ haluaa osaltaan edistää opettajien kansainvälisiä uramahdollisuuksia tukemalla ulkomaantehtäviin lähteviä opettajia. Kansainväliselle uralle haluava tarvitsee tukea ja neuvoja sekä tietoa eri mahdollisuuksista. OAJ ehdottaa, että Suomeen luodaan ns. osaajapankki, jonne em. uralle haluavat voivat ilmoittautua ja lähettää tietonsa. OAJ laatii lähtijöille myös oppaan, johon kootaan neuvoja ja käytännön vinkkejä. OAJ:n linjaukset Kun opettaja tekee koulutusvientiin liittyviä tehtäviä Suomessa, hänen on saatava erityis osaamisestaan asianmukaisen korvaus ja opettajan työehdot on määriteltävä selkeästi. Opettajan lähtiessä ulkomaille opetustyöhön työehdoista pyritään ensisijaisesti sopimaan suomalaisen koulutusviejän kanssa. Näin noudatetaan periaatetta, jonka mukaan sopimukset pyritään tekemään järjestelmätasolla. Koulutusosaamisen vienti on nähtävä sekä osana opettajan osaamisen kehittämistä että koko koulutusorganisaation kansainvälistymisen monipuolistamista. Kansainvälistymistaidot on sisällytettävä osaksi opettajankoulutusta ja opettajien täydennyskoulutusta. OAJ laatii ulkomaille lähtijöille oppaan, johon kootaan neuvoja mm. työsuhteisiin, oikeusturvaan ja vakuutuksiin liittyvistä asioista. OAJ ehdottaa, että CIMO selvittää, voidaanko Suomeen perustaa eräänlainen osaajapankki, johon kansainvälisestä urasta kiinnostuneet voivat ilmoittua ja josta kansainvälisiin hankkeisiin voidaan jatkuvasti rekrytoida alan osaajia. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n hallituksen hyväksymä Muutama hyödyllinen linkki: Valtioneuvoston päätös koulutusvientistrategiaksi: OKM/ Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilusivuille: 9

10 OKM/ Työryhmän väliraportti: Lukukausimaksukokeilun_valiraportti_III-Final.pdf OKM/ Kansainvälisyys toimintatapana - Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toimeenpanon seurantaseminaari : g=fi OKM/ Kokeilun seuranta- ja arviointisuunnitelma: Kirje_ _LIITE_Seuranta_ja_arviointisuunnitelma.pdf OKM/ Toimeenpanon seuranta: intatapana_liitteet/korkeakoulujen_kv_raportointi_ pdf Muuta: CIMO/ tilauskoulutus: oulutuslainsaadannon_toimivuus_raportti_cimo_ pdf 10