HEVOSPIHATTOJEN JA YKSILÖKARSINOIDEN KUIVITTAMINEN
|
|
- Maija-Liisa Järvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HEVOSPIHATTOJEN JA YKSILÖKARSINOIDEN KUIVITTAMINEN Amanda Vesiaho¹, Hanna Kaihlajärvi², Mirja Riipinen² 1. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti, Tuumalantie 17, Tarvaala, 2. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti, Tuumalantie 17, Tarvaala, TIIVISTELMÄ Kuivikkeet ovat iso kuluerä hevostaloudessa ja siksi tallikohtaisesti tulee valita mahdollisimman hyvä ja sopiva kuivike. Tässä tutkimuksessa haastateltiin 10 eri talliyrittäjää, joilla oli keskimäärin 19 hevosta. Haastattelussa kysyttiin turpeen, kutterin, sahanpurun, oljen sekä olki- ja ruokohelpipelletin käyttäjäkokemuksia. Työssä selvitettiin kuivikkeiden ominaisuuksia, joita ovat nesteen- ja ammoniakinsitomiskyky, pölyävyys, käsiteltävyys, kompostoituvuus, ravinteiden sitominen, menekki ja hinta. Haastatteluilla kartoitettiin myös tallien kuivikelannan loppusijoituskohteita, talliyrittäjien kiinnostusta kuivikkeiden yhteistilauksille ja lannan energiakäyttöön sekä ideoita kuivikkeen menekin vähentämiseksi. Kuivikkeet pitävät hevosen karsinassa kuivana, lämpimänä ja suojaavat sitä vedolta. Kuivike pehmentää kovan lattian, vähentää loukkaantumisia, ruhjeita ja kolhuja sekä houkuttelee hevosen asettumaan makuulle. Hevosen kunnollinen lepo edellyttää kuivaa, puhdasta ja paksua patjaa. Lisäksi kuivikepohja imee kosteutta ja pidättää ammoniakkia, jolloin se ei ole enää otollinen kasvualusta loisille ja bakteereille. Kuivitettu karsina myös edistää ulostamista. Hevonen on muita tuotantoeläimiä riippuvaisempi hengityselimistönsä kunnosta. Siksi on tärkeää huolehtia talliolosuhteista, jossa kuivikkeiden aiheuttamat pöly- ja epäpuhtaushaitat sekä haitallisten kaasujen muodostuminen voidaan minimoida. Tallin lämpötilan noustessa ammoniakin vapautuminen talli-ilmaan lisääntyy. Ammoniakki ja muut haitalliset kaasut ärsyttävät hevosen limakalvoja, alentavat ruokahalua, sekä aiheuttavat epäsäännöllistä hengitystä. Haastatteluissa turve koettiin parhaaksi ammoniakin- ja nesteensitomiskyvyltään sekä loppusijoituksen soveltuvuudelta peltoon. Sen heikkoutena koettiin pölyävyys, tumma väri, laatupoikkeamat, saatavuus ja turpeennoston ekologiset vaikutukset. Kutteri koettiin valoisaksi ja sen saatavuus hyväksi. Huonoina puolina todettiin kutterin heikko kompostoituvuus, pölyävyys ja riittämätön nesteensitomiskyky. Läheltä saatuna olki on edullisin kuivike, se tuo virikettä hevosille ja soveltuu peltoon hyvin. Olki on työläs siivota, sitä kuluu kuivittamisessa paljon ja sillä on huono imukyky. Olki- ja ruokohelpipelletillä on hyvä saatavuus, ne ovat nopeita siivota ja helppoja käsitellä, pelletin menekki on pieni ja ne ovat valoisia. Pelletit vaativat huolellisen kuivikepatjan perustamisen ja sen kustannus on suuri. Huonoina puolina todettiin hevoseen jäävä muru ja pölyävyys. Kumimatto vähentää kuivikkeen menekkiä, mutta investointikustannus on suuri. Kuivikkeen menekin vähentämisessä hyväksi koettiin kumimatto, hevosten ulkoiluajan lisääminen, karsinan siivoustapa ja yksilöllinen kuivitus. Kuivikkeiden yhteishankinnat koettiin hyvänä, mutta niiden ajoittaminen ja säilytystilojen riittävyys koettiin haasteena, koska tilauserät kannattaa olla suuria. Suurin osa haastatelluista yrittäjistä haluaisi laillistaa lannanpolton, polttaa lantaa tai hyödyntää lantaa lämmön talteenottona. Suurin osa loppusijoitti lannan joko omaan tai naapurin peltoon. Tulevaisuuden kiinnostavana kuivikkeena mainittiin kotimainen hamppu. Asiasanat Hevosyrittäjä, hevospihatto, kuivikkeet, yksilökarsinatalli Maataloustieteen päivät
2 Johdanto Hevosyritysten yksi suurista kulueristä ovat kuivikkeet. Valinnassa on otettava huomioon muun muassa kuivikkeen kuivikeominaisuudet, kuten ammoniakin ja nesteen sitomiskyky. Muita valintaan vaikuttavia ominaisuuksia ovat pölyävyys, käsiteltävyys, kompostoituvuus, ravinteiden sitominen ja menekki. Valittu kuivike vaikuttaa myös syntyvään kuivikelantamäärään sekä sen loppusijoitukseen. Taloudellisuuteen vaikuttaa olennaisesti kuivikkeen hinta. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tehdyn opinnäytetyön, Hevosten yksilökarsinoiden ja pihattojen kuivikkeet, tavoitteena oli vertailla hevostallien käyttämiä kuivikkeita ja niiden ominaisuuksia. Opinnäytetyössä tietoperustana käytettiin olemassa olevaa tietoa sekä haastateltiin talliyrittäjiä. Työssä käsiteltävät kuivikkeet olivat turve, kutterin- ja sahanpuru, olki, olkipelletti, puupelletti ja ruokohelpipelletti. Haastateltavana oli kymmenen tallinpitäjää Keski-Suomesta kuivikkeiden käyttökokemuksiin liittyen. (Vesiaho Kuivikkeet pitävät hevosen karsinassa kuivana, lämpimänä ja suojaavat sitä vedolta. Kuivike pehmentää kovan lattian, vähentää loukkaantumisia, ruhjeita ja kolhuja sekä houkuttelee hevosen asettumaan makuulle. Lisäksi kuivikepohja imee kosteutta ja pidättää ammoniakkia, jolloin se ei ole enää niin otollinen kasvualusta loisille ja bakteereille. Kuivitettu karsina myös edistää ulostamista. (Gordon-Watson 2006, 5.) Myös pihatossa hevonen tarvitsee lepopaikan, joka on suojaisa, rauhallinen, riittävän tilava ja hyvin kuivitettu. Jos olosuhteet ovat huonot, hevoset vähentävät makuultaan lepäämistä. (Autio & Heiskanen 2013, 10.) Hevosen kunnollinen lepo edellyttää kuivaa, puhdasta ja paksua patjaa (Viitanen 2013, 79). Hevosten hyvinvoinnista on myös säädetty lakeja ja asetuksia. Esimerkiksi eläinsuojelulain mukaan eläimen pitopaikan tulee olla puhdas ja turvallinen (L 1996/247). Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta täydentää eläinsuojelulakia määrittämällä yksiselitteisesti, että hevosen pitopaikka tulee kuivittaa (A 588/2010). Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa haastateltiin kymmenen keskisuomalaisen hevostalousyrittäjän kokemuksia hevospihattojen ja yksilökarsinoiden kuivittamisesta. Haastatteluilla kartoitettiin kuivikkeiden käyttäjäkokemuksien, hintojen ja menekin lisäksi myös tallien kuivikelannan loppusijoituskohteita, kiinnostusta kuivikkeiden yhteistilauksille ja lannan energiakäyttöön sekä ideoita kuivikkeen menekin vähentämiseksi. Haastatelluilla talleilla kuivikkeina käytettiin turpeen ja kutterin sekoitusta, turpeen ja oljen sekoitusta, kumimaton kanssa olkea, kumimaton kanssa turvetta, pelkkää turvetta, pelkkää kutteria, olkipellettiä ja ruokohelpipellettiä. Turpeella on ylivertainen ammoniakin ja nesteen sitomiskyky muihin kuivikkeisiin verrattuna. Rahkaturpeen hyvä imukyky perustuu sammaleen huokoiseen rakenteeseen ja ammoniakin sitomiskyky happamuuteen. Turpeen huonoja puolia ovat tumma väri ja pölyävyys. Turve toimii hyvin maanparannusaineena. Turvelanta kompostoituu muita kuivikkeita nopeammin ja on lisäksi kuivikkeista paras typensitoja. Se pidättää typpeä hyvin kompostoitaessa ja liukoinen typpi säilyy myös varastoinnin aikana. Turpeen käyttö kuivikkeena alentaa typpipäästöjä ympäristöön ja parantaa kuivikelannan lannoitearvoa. Turpeella on myös suotuisa vaikutus maan rakenteeseen ja sen pieneliöstöön. (Hankonen, Iinatti & Särkijärvi 2010.) Turpeen valinnassa on kuitenkin otettava huomioon myös ekologiset vaikutukset. Turve on käytännössä uusiutumaton luonnonvara, jonka nosto vaikuttaa suoluontoon ja vesistöön. (Viitanen 2013, 127.) Kutterin ja sahanpurun vaaleus sekä raikas tuoksu tekevät tallista siistin ja valoisan. Näiden puupohjaisten kuivikkeiden vaaleus helpottaa karsinan siivousta, kun lantakakkarat erottuvat hyvin joukosta. (Jansson & Särkijärvi 2010, ) Huonon ammoniakin sitomiskyvyn takia kutteri- ja sahanpurukuiviketta täytyy käyttää runsaasti ja kuivikelantamäärätkin nousevat suuriksi. Kuivikekustannukset nousevat sitä mukaa, kun kuiviketta kuluu. (Hirvonen, Hyyppä, Jansson, Laine & Saastamoinen 2007, 133.) Kutteri- ja sahanpurulanta sisältää vähän typpeä verrattuna turvelantaan. Kompostoituminen on hidasta ja maatuessaan se kuluttaa maan typpivaroja entisestään. (Jansson & Särkijärvi 2010, ) Kutteri vaatii paljon varastointitilaa pienen tilavuuspainonsa takia ja se myös siirtyy helposti hevosen alla. Sahanpuru kosteampana pölyää vähemmän, mutta saattaa jäätyä talvella. Se kuitenkin pysyy paremmin hevosen alla. Kutteri pölyää suurin piirtein saman verran kuin turve, mutta kutteri sisältää usein erittäin hienojakoista hiontapölyä. (Hankonen ym ) Olkea käytetään paljon erityisesti pihatoissa ja varsovilla tammoilla (Jansson & Särkijärvi 2010, 25). Pihatossa olki muodostaa lämpimän ja tiiviin patjan. Lisäksi olki toimii virikkeenä erityisesti pihattohevosilla. Kaviokuumeen sairastaneille hevosille olkea ei suositella käytettäväksi, koska jotkin olkierät saattavat sisältää suuren määrän sokereita. (Viitanen 2013, 126.) Maataloustieteen päivät
3 Oljen kuivikekäyttö perustuu suureen määrään, koska sen nesteen ja ammoniakin sitomiskyky on huono. Tästä syystä olki sisältää vain vähän typpeä. Silputtuna ja muihin kuivikkeisiin sekoitettuna kuivikeominaisuudet paranevat. Siivotessa olki on työläs ja se vaatii paljon varastointitilaa. Oljella voi olla edulliset hankintakustannukset, jos sitä tuotetaan omalla pellolla tai sitä on saatavilla läheltä, esimerkiksi naapurin pellolta. (Hankonen ym ) Tutkimusten mukaan olki voi sisältää enemmän haitallista pölyä kuin kutteri, paperi ja sahanpuru. Oljen hygieeninen laatu riippuu pitkälti korjuuajan sääolosuhteista, korjuumenetelmästä ja varastoinnista. Oljen sisältämä suuri määrä mikrobeja laskee sen arvoa hygieenisenä kuivikkeena. (Airaksinen, Heinonen-Tanski & Heiskanen 2001; 125, 127, 130.) Olkipellettiä on saatavana sekä kotimaista että ulkomaista, lähinnä Baltian maista tuotuna. Pellettimuodossa oljen ominaisuudet paranevat huomattavasti. Esimerkiksi imukyky on pelletissä 12-kertainen perinteiseen olkeen verrattuna. Pelletöintiprosessissa lämpötila nousee asteeseen, joten haitalliset mikrobit ja homeet kuolevat, sekä mahdolliset rikkaruohojen siemenet menettävät itävyytensä. (Nieminen 2012, ) Olkipellettilannan kuivikeosuus on vain noin % ja oikein käytettynä olkipelletti vähentää kuivikelannan määrän jopa puoleen turpeeseen, kutteriin ja sahanpuruun verrattuna. Pelletti kompostoituu lantalassa täydellisesti 2-3 kuukauden kuluessa. (Nieminen 2012, 15.) Tulokset ja tulosten tarkastelu Haastatelluilla talleilla käytettävät kuivikkeet olivat turpeen ja kutterin sekoitus, turpeen ja oljen sekoitus, kumimatto, jossa oli kuivikkeena olki, kumimatto, jossa oli kuivikkeena turve, pelkkä turve, kutteri, olkipelletti ja ruokohelpipelletti. Kutteri oli käytössä viidellä tallilla, turve oli käytössä neljällä tallilla, olkipelletti kolmella tallilla ja olki kahdella tallilla. Ruokohelpipellettiä käytti vain yksi talliyrittäjä. Kumimattoa käytti kaksi haastatelluista talleista. (Vesiaho Turpeen hyviksi puoliksi yrittäjät nimesivät tärkeimpänä hyvän ammoniakin ja nesteen sitomiskyvyn, sekä hyvän peltoon soveltuvuuden. Suurin osa haastatelluista oli sitä mieltä, että saatavuus on hyvä. Hinnan suhteen osa piti sitä kohtuullisena, osa liian kalliina. Turpeen huonoiksi puoliksi nimettiin pölyävyys, tumma väri, laadun vaihtelu, sotkuisuus ja kostean erän jäätyminen talvella. Turpeen synkkää väriä kevennettiin kutterilla, joka myös teki kuivikepatjasta ilmavamman. Turpeen ekologiset vaikutukset nousivat myös esille haastattelussa. (Vesiaho Kutteria haastatellut talliyrittäjät käyttivät sekä irtotavarana että paaliin pakattuna. Kutterin hyviä puolia yrittäjien mielestä olivat valoisuus ja hyvä saatavuus. Lisäksi sen koettiin lisäävän ilmavuutta kuivikkeeseen turpeen lisänä. Muita myönteisiä puolia olivat neutraali haju, kohtuullinen hinta, sekä kohtuullinen imukyky. Yksi talliyrittäjistä arvioi kutterin pölyävän hieman vähemmän kuin turve. Kutterin huonoja puolia talliyrittäjien mielestä olivat huono soveltuvuus peltoon, pölyisyys ja laadunvaihtelu muun muassa pölyävyyden suhteen. Imukyvyssä oli myös parantamisen varaa, ja sitä korvattiin käyttämällä turvetta kutterin lisänä. (Vesiaho Pitkä olki koettiin hevosille hyvänä makuualustana varsinkin varsoville tammoille. Lisäksi sen todettiin olevan edullista kuiviketta läheltä saatuna. Oljesta on virikettä hevosille, jos ne eivät syö sitä liikaa. Peltoon olki koettiin soveltuvan hyvin. Huonoina puolina mainittiin sen olevan työläs siivota, sen imukyky on huono ja menekki on suuri. Oljen myös mainittiin siirtyvän isojen hevosten alla. Yksi talliyrittäjistä mainitsi olkipaalien homehtuvan pitkään varastoituna. (Vesiaho Olkipellettiä käytti kolme haastateltua talliyrittäjää ja lisäksi olkipellettiä oli kokeillut neljä talliyrittäjää. Haastatteluista kävi ilmi, että olkipelletin hyvien ominaisuuksien saavuttamiseksi on erittäin tärkeää perustaa kuivikepatja oikein. Olkipellettipatjasta on perustettava riittävän paksu ja sitä on tarvittaessa kasteltava, jotta pelletti murenee. Talliyrittäjän kokemuksen mukaan pellettikuivitettua karsinaa ei saa kääntää karsinoita siivotessa, kuten esimerkiksi sahanpurulla kuivitettua karsinaa, vaan poistetaan vain lanta ja märät kohdat. Patjaa ei tule rikkoa, sillä muutoin ammoniakki pääsee vapautumaan talli-ilmaan. Kumimaton kanssa käytettäväksi olkipelletti ei soveltunut, koska tarvittavan paksua patjaa ei päässyt syntymään. Hyvinä puolina mainittiin hyvä saatavuus, se on helppo siivota, menekki on pieni ja se on valoisa sekä soveltuu peltoon hyvin. Patjan perustamiskustannuksia kuitenkin pidettiin kalliina, imukykyä ei pidetty riittävän hyvänä, jolloin ammoniakki haisi tallissa sekä hevoset söivät sitä. Yksi talliyrittäjistä koki pelletin liukkaaksi varsojen alla, ennen kuin se mureni. (Vesiaho Maataloustieteen päivät
4 Ruokohelpipellettiä käytti yksi haastatelluista talleista. Ruokohelpipelletti koettiin kuitenkin erinomaisena kuivikkeena hyvän imukykynsä ja hyvän käsiteltävyyden suhteen. Se koettiin myös todella helpoksi siivota, sen menekki oli vähäinen ja sitä ei tarvinnut lisätä joka päivä. Sen ei myöskään huomattu jäätyvän talvella. Huonoja puolia olivat hevoseen jäävä muru ja pölyävyys. (Vesiaho Kumimattoa käytti kaksi talliyrittäjää. Kumimaton lisäksi pihattotallilla käytettiin päällä olkea, yksilökarsinatallilla maton päällä oli käytössä turve. Talliyrittäjät kokivat kumimaton vähentävän kuivikkeen menekkiä. Lisäksi kumimatto koettiin kestäväksi, vaikka hevosilla on talvella hokkikengät. Kumimaton ostokustannukset ovat kuitenkin aika suuret ja vuotuinen kumimattokustannus riippuu paljon siitä, kuinka usein paloja täytyy vaihtaa. Vuotuista tai hevoskohtaista kustannusta kumimatolle on vaikea laskea, koska se on osittain lattiamateriaali. (Vesiaho Kuivikkeiden yhteistilauksilla voidaan säästää kustannuksissa, kun saadaan tilattua isompi erä kerralla ja kuljetuskustannus jakaantuu tilaajien kesken. Yhteistilauksia käytti kuitenkin vain kaksi tallia haastatelluista. Ongelmia yhteistilauksien toteuttamiselle aiheuttivat muun muassa lähitallien puuttuminen ja rajallinen varastointitila. Jos kuivike oli saatavilla läheltä, yhteistilaukset koettiin kannattamattomiksi. (Vesiaho Kuivikkeen menekin vähentämisellä säästetään vuositasolla kuivikekustannuksissa sekä lantalaan päätyvän kuivikkeen määrässä. Kuiviketta ei voi kuitenkaan vähentää hevosten kustannuksella. Haastattelusta ilmeni joitakin ideoita kuivikkeen menekin vähentämiseen. Hevosten pidempi ulkoiluaika vähentää karsinaan kertyvää lantamäärää ja samalla kuivikkeen menekkiä. Myös kumimaton koettiin vähentävän kuivikkeen menekkiä. Karsinan siivoustekniikalla koettiin olevan vaikutusta kuivikkeen menekkiin. Huolellinen karsinan siivoaminen ja käyttökelpoisen kuivikkeen säästäminen oli yksi keino. Lisäksi hevosten yksilöllinen kuivitus voi tulla kysymykseen joissain tilanteissa. Rauhattomien hevosten koettiin kuluttavan kuiviketta enemmän. Esimerkiksi olkipellettikuivitus ei tuntunut soveltuvan rauhattomille hevosille, koske ne hajottivat patjan kuopimalla ja pyörimällä karsinassa. Yhdellä tallilla asia oli ratkaistu niin, että rauhallisilla hevosilla oli olkipellettikuivitus ja rauhattomilla hevosilla turvekuivitus. (Vesiaho Kuivikelanta päätyi yhdeksällä tallilla omaan tai naapurin peltoon ja yhden tallin kuivikelanta päätyi puutarhalle jalostettavaksi lannoitteeksi. Yhdelläkään talleista kuivikelanta ei päätynyt kaatopaikalle, mikä on kaikista huonoin ja mahdollisesti kallein vaihtoehto. Haastateltavista suurin osa haluaisi itse polttaa lantaa tai yleensä laillistaa lannanpolton. Myös lämmön talteenotto lantalasta kiinnosti kahta tallinpitäjää. (Vesiaho Johtopäätökset Tallikohtaisesti soveltuvimman kuivikkeen valinta on haastavaa ja riippuu monesta eri tekijästä. Kaikissa kuivikkeissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Esimerkiksi turve on nesteen ja ammoniakin sitomiskyvyltään ylivertainen muihin nähden, mutta sen saatavuus voi olla ajoittain hankalaa. Lisäksi turpeen laatu on äärimmäisen tärkeä, jotta se ei liian kosteana jäädy tai liian kuivana pölise. Turpeen käyttö ekologisesta näkökulmasta on myös punnittava kuiviketta valitessa. Oljella sekä ammoniakin ja nesteen sitomiskyky on huonoin, mutta toisaalta hevoset viettävät olkipatjalla muita kuivikkeita enemmän aikaa makuullaan. Olki myös soveltuu erinomaisesti pihatossa käytettäväksi. Kuivikelantamäärien syntyyn vaikuttaa paljon karsinoiden siivoustyyli. Huolellinen siivoaja välttää viemästä käyttökelpoista kuiviketta turhaan lantalaan, mutta samalla karsinan siivoamiseen menee kauemmin aikaa. Kiireessä taas tulee helposti kärrättyä turhaan tavaraa lantalaan. Myös hevosten yksilöllinen käyttäytyminen vaikuttaa kuivikkeen menekkiin. Siistin hevosen karsinasta lanta ja virtsa on helppo erotella, kun taas rauhaton, karsinassa pyörivä hevonen tallaa ja sotkee kuivikkeet lantaan. Lisäksi rauhaton hevonen saattaa kuopia kuivikepatjan auki, jolloin patja ei toimi oikein ja ammoniakkia vapautuu talli-ilmaan. Kuivikkeen hinta koostuu monesta eri tekijästä. Muuttuvia tekijöitä ovat muun muassa tilausmäärä ja se, sisältääkö hinta rahdin ja kuinka kaukaa kuivike tulee sekä onko kuivike kotimaista vai ulkomaista. Kotimaisista kuivikkeista ruokohelpi ja hamppu ovat kiinnostavia tulevaisuuden hevoskuivikkeita. Koska ruokohelpipelletti ei energiantuotannossa vastannut odotuksia, sen käyttö kuivikkeena on lisääntynyt. Maataloustieteen päivät
5 Kirjallisuus A 588/2010. Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta. Valtion säädöstietopankki Finlex. ajantasainen lainsäädäntö. Airaksinen, S., Heinonen-Tanski, H. & Heiskanen M-L Quality of different bedding materials and their influence on the compostability of horse manure. Journal of Equine Veterinary Science 3/2001 Volume 21, Autio, E. & Heiskanen, M-L Hevosten pihattohoito. Hevostietokeskuksen julkaisuja 11, 10,32, Gordon-Watson, M Karsina ja kuivikkeet. Helsinki: Perhemediat Oy. 5,9. Hankonen, S., Iinatti H. & Särkijärvi S Hevosten hyvinvointi ja ympäristö - Vaatimukset talleille ja hevosten pidolle. Yhteenveto HevosAgron järjestämistä luennoista Oulussa ja Ylivieskassa Hirvonen, P., Hyyppä, S., Jansson, H., Laine, P. & Saastamoinen, M Hevosen elinympäristö. Teoksessa:Hevosen ruokinta ja hoito. 6. uud. p. Toim. M. Saastamoinen & H. Teräväinen. Tieto tuottamaan 119. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Jansson, H. & Särkijärvi, S Talliympäristöopas. 3. uud.p. Julkaistu yhteistyössä Vapon kanssa. L 247/1996. Eläinsuojelulaki. Valtion säädöstietopankki Finlex. ajantasainen lainsäädäntö. Nieminen, V Tänä talvena yhä useampi karsina rapisee. Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto Ry:n jäsenlehti 5/2012, Vesiaho, A Hevosten yksilökarsinoiden ja pihattojen kuivikkeet. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvara- ja ympäristöala. Viitanen, J Pihatto - jos hevonen saisi valita. Vaasa: Waasa Graphics Oy. Maataloustieteen päivät
Hevosten yksilökarsinoiden ja pihattojen kuivikkeet
Hevosten yksilökarsinoiden ja pihattojen kuivikkeet Amanda Vesiaho Opinnäytetyö Huhtikuu 2015 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala KUVAILULEHTI Tekijä(t) Vesiaho, Amanda Julkaisun
LisätiedotHyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille
Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Elsa Roponen 1), Jaana Auer 2), Hanna Kaihlajärvi 2) 1) Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti, Tuumalantie 17, 43130 Tarvaala, elsa.roponen@outlook.com
LisätiedotPuu- ja järviruokopelletti tallien kuivikkeena
Puu- ja järviruokopelletti tallien kuivikkeena Sari Pitkänen, Itä-Suomen yliopisto Teemu Vilppo, itä - Suomen yliopisto Raportti pellettien kuivikekäytöstä talleilla hevosen karsinan kuivikkeena. Sisällysluettelo
LisätiedotToimivat lannanpoistojärjestelmät
Toimivat lannanpoistojärjestelmät Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Käsityövaltaisuus yleistä hevospuolella Lannanpoisto tapahtuu suurimmassa osassa talleja perinteisellä talikko/kottikärryt menetelmällä
LisätiedotSelvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta
Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn
LisätiedotKuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua Juva
Kuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua 1.11.2018 Juva Kuivikkeiden käyttömäärään vaikuttavia tekijöitä? Keskustelu pareittain mitkä tekijät lisäävät/ vähentävät kuivikkeiden menekkiä 2-3 min Kuivikemenekkiin
LisätiedotKillerin hevosurheilukeskuksen hevosenlannan loppusijoitus Haastattelun tulokset Marianne Niinikoski JAMK
Killerin hevosurheilukeskuksen hevosenlannan loppusijoitus 2016 Haastattelun tulokset Marianne Niinikoski JAMK Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kokevatko alueen tallinpitäjät
LisätiedotVapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.
VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii
LisätiedotLoppukasvattamot. Kuivikkeen käyttö lihakarjakasvattamoissa
Nautaparlamentti 24.-25.7.2014 Härmän kylpylä, Kauhava Kuivikkeen käyttö lihakarjakasvattamoissa Reetta Palva, TTS Työtehoseura Loppukasvattamot Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta esitti vuonna
LisätiedotMiten helpotan tallitöitä? Hevosvoimaa seminaari 24.11.2014 Elsa Roponen
Miten helpotan tallitöitä? Hevosvoimaa seminaari 24.11.2014 Elsa Roponen Työtä riittää Hevoset työllistävät koko- tai osa-aikaisesti noin 15 000-16 000 henkilöä Hevostalleja Suomessa noin 16 000 Tallityöt
LisätiedotKuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2012
Kuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2012 Kuivituksen merkityksestä Makuualusta ja eläin kuivana ja puhtaana Lämmittää ja pehmentää makuualustaa Parantaa huoneilmaa sitomalla ammoniakkia Kosteat
LisätiedotLÄMMITYKSEEN TARKOITETUN PUUPELLETIN TESTIKÄYTTÖ HEVOS- TALLIN KUIVIKKEENA
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Reetta Seppänen LÄMMITYKSEEN TARKOITETUN PUUPELLETIN TESTIKÄYTTÖ HEVOS- TALLIN KUIVIKKEENA Opinnäytetyö 2013 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011
ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen lisääntymiskäyttäytyminen syömiskäyttäytyminen Muiden tarpeiden
LisätiedotOlki energian raaka-aineena
Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200
Lisätiedot1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?
Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi
LisätiedotELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen
ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen
LisätiedotLANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN
LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden
LisätiedotKuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma
Kuivikepohja Lehmän onni vai hoitajan ongelma Aina tilakohtainen vaihtoehto Kuunnellaan asiakasta Tarpeiden tunnistaminen Ulkopuolinen puolueeton näkökulma Nykytilanne ja visio tulevaisuudesta Erilaisten
LisätiedotHevosen lannan hyötykäyttö osana biotaloutta, syyskuu ( ),
Hevosen lannan hyötykäyttö osana biotaloutta, syyskuu 2016. (20.9.2016), Oulun Seudun BiotalousLeader-hanke Esimerkkinä Mika Hämäläisen hevostallin Pollen Puhti Talli on rakennettu ja kompostointitoiminta
LisätiedotAutomatisointi säästää työtunteja hevostallilla
Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan
LisätiedotHevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus
Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,
LisätiedotHevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure
Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana
LisätiedotHEVOSENLANNAN KÄYTTÖ LANNOITTEENA PORIN SEUDULLA
HEVOSENLANNAN KÄYTTÖ LANNOITTEENA PORIN SEUDULLA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 7.5.2013 Jessica Jokinen TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
LisätiedotHevostallien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta. Johanna Tanhuanpää, Agropolis Oy Inkeri Pesonen, MTT
Hevostallien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta Johanna Tanhuanpää, Agropolis Oy Inkeri Pesonen, MTT Esityksen sisältö Ympäristövaikutukset Hevostaloudesta syntyviä ympäristövaikutuksia ja ratkaisuja
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Hanne Turunen HEVOSENLANTA LÄMMÖNLÄHTEENÄ VESIKIERTOISESSA LÄMMITYSJÄRJESTELMÄSSÄ Opinnäytetyö Huhtikuu
LisätiedotHEVOSALAN AMMATIT JA KOULUTUS
HEVOSALAN AMMATIT JA KOULUTUS 36 Hevoset ja kunta rajapintoja 4 HEVOSEN HYVINVOINTI Seppo Hyyppä Tallipaikka hevoselle voi löytyä ammattilaisen pitämästä valmennus- tai hoitotallista, mutta myös oman kotitallin
LisätiedotRavinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen
Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,
LisätiedotHEVOSENLANNAN HYÖTYKÄYTÖN LISÄÄMINEN, CASE KAINUU
HEVOSENLANNAN HYÖTYKÄYTÖN LISÄÄMINEN, CASE KAINUU Biojäte ja hepolanta hankkeen selvityksiä 2/4 MTT Hevostutkimus Marianna Myllymäki Susanna Särkijärvi MTT Sotkamo Tiina Karppinen Heidi Kumpula Elina Virkkunen
LisätiedotHumuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan
Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Yritys valmistaa maanparannus- ja lannoiteaineita, joilla parannetaan pellon kaikkia kasvuominaisuuksia. Tuotteiden
LisätiedotKuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja
Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä
LisätiedotUUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA
UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA ESISELVITYS ETELÄ-SAVON HEVOSTALOUDEN MATERIAALIVIRTOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ UUSIUTUVANA ENERGIANA (HEVOSWOIMA) -HANKE Puhdas vesi ja ympäristö -seminaari 8.12.2016 Projektipäällikkö
LisätiedotYmpäristönsuojelun vaatimukset ja suositukset tallitoiminnalle. ProAgria Oulu, projektipäällikkö Heini Iinatti
Ympäristönsuojelun vaatimukset ja suositukset tallitoiminnalle ProAgria Oulu, projektipäällikkö Heini Iinatti Hevostalouden ympäristökuormitus voi paikallisesti olla merkittävä Luvat ja ilmoitukset Hevostallin
LisätiedotTALLIYMPÄRISTÖOPAS. Toinen painos
TALLIYMPÄRISTÖOPAS Toinen painos HELENA JANSSON SUSANNA SÄRKIJÄRVI TALLIYMPÄRISTÖ- OPAS JOHDANTO... 7 1. TALLIYMPÄRISTÖ... 10 1.1 Yleinen puhtaus ja siisteys... 12 1.2 Karsinarakenteet ja materiaalit sekä
LisätiedotVinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms
LisätiedotValtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Hevosyrittäjäpäivät, Nokia 13.11.2015 Maarit Hollmén/MTK
LisätiedotTALLIYMPÄRISTÖOPAS 1
TALLIYMPÄRISTÖOPAS 1 2 HELENA JANSSON SUSANNA SÄRKIJÄRVI TALLIYMPÄRISTÖ- OPAS 3 Talliympäristöopas MTT/Hevostutkimus Helena Jansson, Susanna Särkijärvi 2007 Opas on julkaistu yhteistyössä Vapo Oy:n kanssa
LisätiedotRUOKINNAN AUTOMATISOINTI
Suomen Hippos Oy JALOSTUSPÄIVÄT 12.2.2009 RUOKINNAN AUTOMATISOINTI Mty Aktiivitalli Maiju Paukku ja Fredrika Nyberg Lappeenranta 12.2.2009 1 Mty Aktiivitalli Perustettu syksyllä 2005 Suomen ensimmäinen
LisätiedotTallityötä helpottavat ratkaisut
Kannattavaa hevostalousyrittäjyyttä -infotilaisuus Tallityötä helpottavat ratkaisut Jyväskylä Hanna Kaihlajärvi, hanna.kaihlajarvi@jamk.fi ä Koneellisen lannanpoiston vaihtoehtoja Lantaimuri Pihkalan ratsastuskoulu,
LisätiedotPalvelun laatu ja asiakaskokemus kehittämisen keskiössä
Palvelun laatu ja asiakaskokemus kehittämisen keskiössä Case: Fortum HorsePower LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden ala Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Opinnäytetyö
LisätiedotHevostallien kuivike- ja lantahuoltokysely - Toteutus ja testaus
Hevostallien kuivike- ja lantahuoltokysely - Toteutus ja testaus Siiri Niiranen Opinnäytetyö Tammikuu 2018 Luonnonvara- ja ympäristöala Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Kuvailulehti Tekijä(t) Niiranen,
LisätiedotUudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa
Uudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille Mari Eronen 9.3.2017 Johdanto Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien
Lisätiedot8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy
8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia
LisätiedotMukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat
Mukava olo Ternikasvattamon vasikkatilat Tilantarve Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ryhmäkasvatus Laumaeläin Virikkeellisyys, liikunta ja
LisätiedotMAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT
MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT 23.2.2017 Tuorlan maatalousoppilaitos Humuspehtoori Oy Suvi Mantsinen Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa
LisätiedotHevosenlannan säilytys, luovutus ja vastaanotto sekä talleja koskeva luvitus
Hevosenlannan säilytys, luovutus ja vastaanotto sekä talleja koskeva luvitus HELMET Pirtti Biobisnestä Pirkanmaalle hevosenlannasta 3.10.2017 Sari Sassi, ympäristötarkastaja, Lempäälän kunta Hevostalleja
LisätiedotToimivat ruokintaratkaisut
Toimivat ruokintaratkaisut Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Ruokinnan automatisointi Ruokinnan automatisoinnilla tehdään säästöjä ajankäytössä ja työmäärän vähetessä säästyy kustannuksia Heinäautomaatit
LisätiedotTallikohtaisia Ratkaisuja kompostointiin ja lämmöntalteenottoon hevosenlannasta
Tallikohtaisia Ratkaisuja kompostointiin ja lämmöntalteenottoon hevosenlannasta 28.03.2018 Talli-Jussi Hevosenlannan pakkaus-, varastointi-, ja kompostointijärjestelmä Talli- Jussi on maahan upotettava
LisätiedotELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET
ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa
LisätiedotKokemuksia kuivikevaihtoehdoista tuotantoeläimille
Kokemuksia kuivikevaihtoehdoista tuotantoeläimille Riitta Savikurki ProAgria Etelä-Savo ry Ravinnepiian kevätinfo II 21.3.2018 Kuivikkeen merkitys Pehmentää makuualustaa ja estää hiertymiä Pitää puhtaana
LisätiedotTalliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma
Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma Maria Wahlfors Valvontaeläinlääkäri Tampere 21.1.2012 Eläinsuojelulainsäädännön vaatimukset Hevosen hyvinvointi Yleistä Hevosten
LisätiedotKokemuksia kuivikevaihtoehdoista tuotantoeläimille
Kokemuksia kuivikevaihtoehdoista tuotantoeläimille Riitta Savikurki ProAgria Etelä-Savo ry Kuivikeseminaari Juva 1.11.2018 Kuivikkeen merkitys Olisitko itse ilman patjaa? Pehmentää makuualustaa ja estää
LisätiedotYmpäristöturpeet ja niiden käyttö
Ympäristöturpeet ja niiden käyttö Sari Iivonen Ruralia-instituutti Soiden käyttö Suomessa Tekoaltaat 0,6% Metsätalous 51,7 % Maatalous 3 % Teiden alla 0,3% Luonnontila 27,5 % Suojelu 11,9 % Turvetuotanto
LisätiedotEI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n.
Sammonkatu 8, Oulu p. 08-514 5600 Suomen Ympäristöpalvelu on osa Ahma Insinöörit konsernia EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% Markku Siljander Lautatarhankatu 23 86300 Oulainen Näyte 001
LisätiedotSeparoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni
LisätiedotOhjeita kompostointiin. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta
Ohjeita kompostointiin Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Arvokkaat ravinteet talteen Kompostointi on eloperäisen aineen hajoamista. Kompostoinnissa
LisätiedotORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri
ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016
LisätiedotRuokohelpimurun käyttö lypsykarjan kuivituksessa
Ruokohelpimurun käyttö lypsykarjan kuivituksessa Liisa Pulkkinen Opinnäytetyö Marraskuu 2015 Luonnonvara- ja ympäristöala Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tekijä(t) Pulkkinen, Liisa - Julkaisun laji
LisätiedotVasikalle terve alku elämään ja siihen liittyvä työmäärä
TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 1/2015 (659) Vasikalle terve alku elämään ja siihen liittyvä työmäärä Sari Morri, Lea Puumala ja Reetta Palva, TTS Terve ja hyvinvoiva vasikka on sekä kestävän
LisätiedotHevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari. Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi
Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi SUOMESSA HEVOSTIHEYS ASUKASTA TAI 1000 /ha KOHDEN ON ERITTÄIN PIENI VERRATTUNA MONEEN
LisätiedotTALLITARKASTUS Sivu 1 / 5
TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja
LisätiedotHevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa
Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Nykytoiminnan ja kehittämistarpeiden kartoittaminen - kysely alan toimijoille Hevostaloutta harjoittavan nimi Tallin / Yrityksen nimi Lähiosoite Postinumero (
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus ja tukiehdot sikapuolella
Eläinten hyvinvointikorvaus ja tukiehdot sikapuolella Arja Nuutinen Tukihakukoulutus 2017 6.4.2017 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden tukihallinto- ja valvontaryhmä 1 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden
LisätiedotMerijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle
ILMOITUS Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan varastoinnista lantapatterissa lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle lannan luovuttamisesta ympäristöluvan saaneelle hyödyntäjälle
LisätiedotRumpukompostorista hevostallien lantalogistiikan ratkaisu?
Rumpukompostorista hevostallien lantalogistiikan ratkaisu? Riina Huttunen 1,2 ; Katriina Pylkkänen 1 ; Kati Partanen 1 ; Teija Rantala 1 ; Niina Puumalainen 2. 1) Savonia-ammattikorkeakoulu, PL 72, 74101
LisätiedotVAPO YMPÄRISTÖ. Puhdasta tuottoa. Vapon kuivike-, imeytys- ja kasvuturpeet sekä kompostiturpeet.
VAPO YMPÄRISTÖ Puhdasta tuottoa. kuivike-, imeytys- ja kasvuturpeet sekä kompostiturpeet. VAPON TURPEET Turpeesta on moneksi. Vapo on kansainvälisesti arvostettu ja kokenut turvealan osaaja. Jatkuva panostus
LisätiedotRUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö
RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta
LisätiedotHEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE
HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.
LisätiedotUudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista
Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista dosentti Laura Hänninen Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinten hyvinvointi osana maatalouden tulevaisuutta
LisätiedotKESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA
KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA 01.09.2014 Tämä lehmän hyvinvointia uudessa navetassa käsittelevä kirjoitus on osa YmpäristoAgro-hanketta. Artikkelissa kerrotaan hyvistä rakennusratkaisuista,
LisätiedotHevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014
Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen
LisätiedotSeparoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotHAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT: TULOSFOORUMI 14.11.2013 Itä-Suomen yliopisto
HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT: TULOSFOORUMI 14.11.2013 Itä-Suomen yliopisto Pellettien uudet käyttömuodot: kuivikkeet ja kasvualustat MMT Sari Pitkänen, Itä-Suomen yliopisto Professori Lauri Sikanen, Itä-Suomen
LisätiedotKarjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat
Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Joensuu 29.1.2019 Karjanlanta Marjoille parasta on pitkälle
LisätiedotHevostallien lantahuolto Länsi-Turunmaalla
Hevostallien lantahuolto Länsi-Turunmaalla Huovila, Tuulia 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Hevostallien lantahuolto Länsi-Turunmaalla Tuulia Huovila Maaseutuelinkeinojen ko. Opinnäytetyö
LisätiedotSELVITYS HEVOSEN KUIVIKELANNAN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA TEKNILLISESTÄ, JURIDISESTA SEKÄ TALLIYRITTÄJIEN NÄKÖKULMASTA.
SELVITYS HEVOSEN KUIVIKELANNAN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA TEKNILLISESTÄ, JURIDISESTA SEKÄ TALLIYRITTÄJIEN NÄKÖKULMASTA Anna Tenhunen YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KANDIDAATINTYÖ
LisätiedotStall Råbacka. Fredrika Nyberg
Perinteisen tallin muuttaminen aktiivitalliksi - mitä iloja ja murheita tuli vastaan? Hit aktiivitalli kokonaisuus, mahdollisuudet sekä käyttökustannukset Stall Råbacka Fredrika Nyberg 1 Karsinatallin
LisätiedotHevostalliprojekti 2011 & 2012 Porin kaupungin ympäristövirasto
Hevostalliprojekti 2011 & 2012 Porin kaupungin ympäristövirasto Loppuraportti Jessica Jokinen 1 Aluksi... 3 2 Tallien lukumäärä... 3 3 Porilaiset tallit... 4 3.1 Tallikäynnit... 4 3.2 Kuivike... 4 3.3
LisätiedotHevostilan ympäristömääräykset
Hevostilan ympäristömääräykset Talli-ilta 11.6.2013 Keski-Uudenmaan hevostilallisille ympäristötarkastaja Kirsi Järvinen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Lannan käsittely ja varastointi (1/2) Tallilla on
LisätiedotHevosenlannan hyötykäytön kehittäminen
Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen - Projektiesittely Hevosalan yhteistyöseminaari 19.5.2010 Ypäjä VTL, koulutuspäällikkö Sirpa Halonen Projektin tavoitteet Hankkeessa selvitetään hevosenlannan hyötykäytön
LisätiedotTulevaisuuden kasvualustat. Pohjois-Karjalan Puutarhayhdistyksen luentopäivä 22.2.2016 Elli Ruutiainen Kiteen Mato ja Multa Oy
Tulevaisuuden kasvualustat Pohjois-Karjalan Puutarhayhdistyksen luentopäivä 22.2.2016 Elli Ruutiainen Kiteen Mato ja Multa Oy sisältö Mitä kasvualustoja on nykyään yleisesti käytössä, lyhyt esittely Turve
LisätiedotCat's Best GreenPower paakkuuntuva kissanhiekka
5.6.2015 1 Cat's Best GreenPower paakkuuntuva kissanhiekka Huippu tuote vaativiin tarpeisiin, erinomaisesti toimiva ja luonnostaan aktiivinen! Herkille nenille ja pehmeille tassuille: - erittäin hieno
LisätiedotHevosenlannasta energiaa kiertotalouden avulla
Hevosenlannasta energiaa kiertotalouden avulla LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous Tradenomi Palveluliiketoiminta Opinnäytetyö Kevät 2017 Rita Nurminen Lahden ammattikorkeakoulu Tradenomi NURMINEN, RITA:
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotKuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta
Valion Navettaseminaari Vantaa 4.-5.2.2015 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Tutkimusryhmä: TTS, Sakari Alasuutari, Reetta Palva, Tea Elstob MTT, Maarit Hellstedt, Tapani Kivinen Työterveyslaitos,
LisätiedotTallirakentamisen hyviä käytäntöjä II
Tallirakentamisen hyviä käytäntöjä II Yhteenveto HevosAgron järjestämästä Tallirakentamisen hyviä käytäntöjä II tilaisuudesta (9.5.2012 Kauppakeskus Kapteeni, Oulunsalo), jossa puhujina toimivat Ari Väisänen
Lisätiedotsuurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotMukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut
Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen
LisätiedotTäydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot
LisätiedotTUETTAVAN RAKENTAMISEN VAATIMUKSET
TUETTAVAN RAKENTAMISEN VAATIMUKSET Hevosrakennusten rakennustekniset ja toiminnalliset vaatimukset Jalostuspäivät 18. Jari Lehto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Yleiset rakentamista koskevat vaatimukset
LisätiedotVähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä
Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää
LisätiedotEläinten Hyvinvointi 1.3.2016
Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työympäristö Jukka Mäittälä, FM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky) jukka.maittala@ttl.fi 040 7532017 www.ttl.fi/maatalous
LisätiedotKuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa
Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan
LisätiedotOHJEET KUIVIKELANNAN KOMPOSTOINTIIN PELTO- AUMOISSA VALVOTUILLA LUONNONMUKAISEN VILJELYN TILOILLA
LUONNONMUKAISEN VILJELYN LIITTO ry Liite Luonnonmukaisen tuotannon ohjeisiin 29.4.1993 OHJEET KUIVIKELANNAN KOMPOSTOINTIIN PELTO- AUMOISSA VALVOTUILLA LUONNONMUKAISEN VILJELYN TILOILLA Karjanlanta on keskeisessä
LisätiedotLihantuotanto SIANLIHA
Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.
LisätiedotMTT MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS, TTS TYÖTEHOSEURA. HorseManure LOPPURAPORTTI 9.12.2014. Markku Saastamoinen
MTT MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS, TTS TYÖTEHOSEURA HorseManure - hevosenlannan käsittely ja hyödyntäminen ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi LOPPURAPORTTI 9.12.2014 Markku Saastamoinen
LisätiedotTallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II. 21.1.2012 Heini Iinatti
Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II 21.1.2012 Heini Iinatti Lantahuolto Lanta varastoitava tiivispohjaisessa (betoni, K30-2, asfalttibetoni tai valuasfaltti) lantalassa,
Lisätiedot