Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa"

Transkriptio

1 Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Iivo Vehviläinen, Marika Bröckl, Laura Hakala, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy

2 Sisällysluettelo Summary Johdanto Tausta ja tavoitteet Selvityksen toteutustapa Tukkusähkömarkkinan hinnanmuodostus Pohjoismaisen sähkömarkkinan yleiskuva Yleinen markkinatilanne Pohjoismaissa Muutokset sähkökaupassa Ruotsiin ja Venäjälle Muutokset Ruotsin hinta-alueisiin Venäjän kaupan muutokset Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Suomen hinta-alueen eriytyminen Ruotsin siirtoyhteyksien vaikutukset aluehintaeroihin Esimerkki Suomen hinta-alueen eriytymisestä Elbas- ja säätösähkömarkkina Johdannaismarkkina Kilpailutilanne Suomen sähköntuotannossa Vaikutukset sähkönkäyttäjille ja sähkön myyjille Sähkön spot-markkina Sähkön johdannaismarkkina Yhteenveto ja suositukset Haastattelut Lähteet

3 Summary The Nordic electricity market does not work as intended The purpose of common Nordic electricity market has been to increase competition and efficiency. Market seems to be moving to the opposite direction in the 2010s. Wholesale market has become more fragmented as the market is split to larger number of price areas more often. Poor functioning of the wholesale markets is also the largest contributor to problems in the retail market. Politicians, market regulators, transmission system operators, and market players need to take action to improve the functioning of the market. Reduced competition in the Finnish electricity market Separation of price areas reduces competition in all market areas. The Finnish wholesale market is moderately or highly concentrated when Finland is separated from other price areas. Concentration is moderate, if all production capacity is considered. If only price setting hydropower and condensing power capacity are considered, the market is highly concentrated. High concentration can provide opportunities for the biggest producers to use strategic bidding to increase market prices. Liquidity problematic in the financial CfD markets Larger number of price areas has reduced competition and liquidity with the financial area price products or CfDs. Poor functioning of CfD markets is emphasized by the low competition within the price areas. Nordic Transmission System Operators should work more efficiently Bottlenecks between market areas create income for the Transmission System Operators (TSOs) that are responsible of the border transmissions. TSOs have no economic incentives to maintain and repair the border transmission lines, which seems peculiar when compared to e.g. regulation of electricity distribution companies. Finnish Fingrid shows a good example on transparent disclosure of received income and how the accrued funds are used. Integration of the Russian market challenging Import of electricity from Russia to Finland has been reduced since the end of 2011 because of the changes made in the Russian electricity market. Market liberalization in Russia has lead to a market structure that is different from the Nordic markets. Despite the differences, the two markets are becoming more integrated as the transmission connections between the markets are strengthened. For the Nordic electricity market, both the rules and regulation of the use of the transmission capacity, and the transparency of the market should be improved. Market transparency and regulatory supervision are lacking Market transparency in the Nordic markets is limited, especially with regard to the area prices. In practice this benefits the bigger producers that can combine their own data with publicly available data to have better position for trading. The credibility of the market is endangered because the information needed to ensure market functioning is withheld. The electricity market is also not monitored regularly by the market regulators. 3

4 1 Johdanto 1.1 Tausta ja tavoitteet Suomen sähkön tukkumarkkinaan on kohdistunut useita muutoksia vuosien 2011 ja 2012 aikana. Näillä muutoksilla on ollut vaikutus tukkumarkkinoiden toimintaan ja kilpailuasetelmaan. Merkittävimmät muutokset ovat olleet: Ruotsin jakaminen neljään eri hinta-alueeseen alkaen Venäjän tuonnin muuttuminen riippuvaiseksi Venäjän ja Suomen markkinahinnasta ja sen seurauksena tapahtunut tuonnin tyrehtyminen Uuden Fenno-Skan 2 siirtoyhteyden käyttöönottaminen Suomen ja Ruotsin välillä Suomen ja Ruotsin välisen siirtoyhteyksien pitkäkestoiset vikaantumiset vuonna 2012 Näiden edellä mainittujen muutosten lisäksi on markkinoihin voimakkaasti vaikuttavana tekijänä huomioitava, että vuoden 2011 loppupuoli ja vuosi 2012 ovat olleet erityisen runsasaita vesivuosia. Tämä on heijastunut markkinan toimintaan sekä markkinahintaan. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa, miten muutokset ovat vaikuttaneet sähkön tukkumarkkinan toimivuuteen ja kilpailutilanteeseen Suomessa. Lisäksi tavoitteena on ollut selvittää, minkälaisia taloudellisia vaikutuksia muutoksilla ja niiden seurauksena syntyneellä markkinatilanteella on ollut suomalaisille toimijoille. Selvityksessä tuodaan esiin, millaisilla toimenpiteillä markkinoiden toimivuutta voitaisiin parantaa ja mihin asioihin kannattaisi kiinnittää huomiota sekä mitä asioita kannattaisi jatkoselvittää. 1.2 Selvityksen toteutustapa Selvityshankkeen ovat tilanneet Paikallisvoima ry ja Suomen Elfi Oy. Hanketta on ohjannut ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat olleet Akke Kuusela, Jarmo Kurikka ja Jussi Lehto Paikallisvoima ry:n edustajina sekä Mikko Rintamäki ja Mikko Lepistö Elfi Oy:n edustajina. Hanke on toteutettu loka joulukuussa 2012 riippumattoman Gaia Consulting Oy:n toimesta. Hankkeen vastuullisena johtajana on ollut TkT Iivo Vehviläinen, projektipäällikkönä DI Marika Bröckl. Lisäksi hankkeen toteutukseen ovat osallistuneet DI Laura Hakala asiantuntijana ja TkT Juha Vanhanen hankkeen laatuvastaavana. Hankkeen tietolähteinä on käytetty julkisia selvityksiä, jotka käsittelevät sähkön tukkumarkkinoihin kohdistuneita muutoksia ja sähkön tukkumarkkinan toimintaa Suomessa ja Pohjoismaissa. Tietoja on täydennetty 11 haastattelulla, joilla on kartoitettu toimijoiden näkemyksiä tukkumarkkinan toiminnasta. Hankkeessa on analysoitu tukkumarkkinan toimintaa julkisesti saatavilla olevan markkinadatan pohjalta. Sähkön johdannaismarkkinan toiminnan analyysissä on keskitytty käsittelemään aluehintatuotemarkkinan toimintaa. 4

5 2 Tukkusähkömarkkinan hinnanmuodostus 2.1 Pohjoismaisen sähkömarkkinan yleiskuva Pohjoismainen sähkömarkkina on luotu poliittisilla päätöksillä 1990-luvulla. Valitun markkinaehtoisen toimintamallin lähtökohtana on ollut, että kilpaillut markkinat ohjaavat resursseja aiempaa monopolien varaan rakentunutta ja valtiojohtoisesti säänneltyä järjestelmää tehokkaammin. Sähkömarkkinalle luodut rakenteet koostuvat tukkusähkömarkkinasta ja vähittäismarkkinasta sekä edelleen säädellystä sähkön siirrosta. Sähkön tuottajat, vähittäismyyjät ja suuret sähkön käyttäjät voivat ostaa ja myydä sähköä pörssissä. Pohjoismaiseen markkinaan kuuluvat Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska. Baltian maat ovat joko liittyneet tai liittymässä osaksi samaa markkinaa. Norja, Ruotsi ja Tanska on lisäksi jaettu useampaan hinta-alueeseen perustuen maiden sisäisiin siirtokapasiteetteihin. Sähköpörssin spot-markkinoiden kautta käydään kauppaa noin 70 prosentista Pohjoismaissa käytetystä sähköstä ja sähköpörssi muodostaa viitehinnan muullekin sähkölle. Loppuosalla sähköstä käydään kauppaa kahdenvälisin sopimuksin. Pohjoismaisesta fyysisestä tukkusähkömarkkinasta vastaa norjalainen Nord Pool Spot ASA (Nord Pool). Seuraavan päivän tukkuhinnat sähkölle määräytyvät Nord Poolin spot-markkinoilla joka päivä. Spot-markkinoilla toimivat osapuolet lähettävät hintatarjouksensa Nord Pooliin. He ilmoittavat tarjouksissaan, millä hinnalla ja kuinka suuren määrän he ovat valmiita ostamaan tai myymään sähköä seuraavan päivän kunakin tuntina. Näiden osto- ja myyntitarjousten perusteella Nord Pool laskee kysyntä- ja tarjontakäyrät, joiden leikkauspisteessä määräytyy sähkön spot-hinta. Mikäli hintaalueiden väliset siirtorajoitteet aiheuttavat pullonkauloja, syntyy erillisiä spot-hinta-alueita. Lisäksi kullekin päivälle lasketaan systeemihinta, jonka laskennassa siirtorajoitteita ei oteta huomioon. Säätösähkömarkkina Spot-markkinaalueiden väliset rajasiirtokapasiteetit ja Venäjän siirto kiinnitetään Spot-tarjoukset seuraavalle päivälle klo 13:00 (EET) mennessä Elbas-kaupankäynti loppuu tuntia ennen toimitusta Toimitustunti Spot-markkina Elbas-markkina Toimituspäivä Kuva 2.1. Suomen tukkusähkömarkkinan kaupankäyntimuodot. 1 Elbas-markkinalla voidaan käydä kauppaa tuntia ennen toimitusajankohtaa. Elbas-markkina mahdollistaa hankinnan tasapainottamisen lähellä käyttötuntia. Suhteessa spot-markkinaan, Elbas- 1 Nord Pool Spot. 5

6 markkinan volyymit ovat melko vaatimattomia. Säätösähkömarkkinalla kulutus ja tuotanto tasapainotetaan käyttötunnin sisällä. Säätösähkökapasiteettia tarjoavat Fingridille osapuolet, joilla on nopeaan säätöön soveltuvaa tuotantoa. Toimijat, joiden kulutus tai tuotanto on poikennut spot- ja Elbas-markkinoiden osoittamasta taseesta, joutuvat maksamaan säätösähkömarkkinalla määräytyneet hinnat. Oleellisena osana sähkön tukkumarkkinaa ovat sähkön johdannaismarkkinat, joiden kautta voidaan suojata sähkön kulutuksen ja tuotannon hintariskejä sekä käydä spekulatiivista kauppaa. Pohjoismaisilla sähköjohdannaisilla käydään kauppaa NASDAQ OMX:n ylläpitämällä markkinapaikalla. Johdannaismarkkinat ovat olleet kaupankäyntivolyymiltaan noin viidestä kuuteen kertaan suuremmat kuin sähkön kysyntä pohjoismaissa. Spot-markkinalla syntyviltä aluehinta-eroilta suojaudutaan aluehintatuotteiden (Contracts for Differences tai CfD) avulla. 2.2 Yleinen markkinatilanne Pohjoismaissa Talvi oli verrattain leuto muutamaa kylmempää viikkoa lukuun ottamatta. Leuto talvi vaikutti hintatasoa alentavasti. Myös talouden jatkuva epävarmuus on heijastunut erityisesti raskaan teollisuuden sähkön kulutusta ja sähkön hintoja alentavasti. Vuoden 2011 aikana sähkön hinta sähköpörssissä laski merkittävästi pohjoismaisen vesitilanteen parantuessa. Vuoden 2011 alussa spot-markkinan systeemihinnan kuukausikeskiarvo oli noin 69 /MWh. Vuoden lopussa hinta oli laskenut tasolle 33 /MWh. Samanaikaisesti Suomen aluehinta oli noin 37 /MWh. Hintaero kertoo riittämättömästä siirtokapasiteettia muista Pohjoismaista Suomeen. Siirtoyhteyksien tilanne parani kuitenkin loppuvuodesta 2011, kun Suomen ja Ruotsin välillä otettiin käyttöön uusi merikaapeli, Fenno-Skan 2. Talvena sähkön markkinahinta oli Suomessa kolmeen otteeseen yli /MWh. Vuonna 2011 ei esiintynyt vastaavia huomattavan korkeita hintapiikkejä sähkön hinnoissa Suomessa. Suomen hinta-alueen korkein tuntihinta 150 /MWh saavutettiin poikkeuksellisesti kesällä , tunnilla Vuoden 2012 aikana hintapiikkejä on esiintynyt vuotta 2011 enemmän. Alkuvuodesta 2012 Suomen aluehinta nousi hetkellisesti arvoon 253 /MWh tunnilla Samana päivänä myös systeemihinta saavutti alkuvuoden 2012 korkeimman arvonsa, ollen 224 /MWh tunnilla Lisäksi Suomen aluehinta oli tunnilla tasolla 300 /MWh, kun samanaikaisesti muut pohjoismaiset hinnat olivat tasolla 68 /MWh. 2 EMV, Toimitusvarmuusraportti

7 3 Muutokset sähkökaupassa Ruotsiin ja Venäjälle 3.1 Muutokset Ruotsin hinta-alueisiin Pohjoismaiset sähkönmarkkinat on jaettu hinta-alueisiin. Hinta-alueet määräytyvät sähköverkon fyysisten siirtorajoituksien perusteella, siten että rajoitukset tulevat näkyviksi markkinaosapuolille. Historiallisesti kukin maa on huolehtinut pääasiassa maansa sisäisistä siirtoyhteyksistä ja siirtorajoituksia on ollut pääasiassa maiden rajoilla. Mikäli maan sisällä on esiintynyt siirtorajoituksia, on näitä hoidettu kantaverkkoyhtiöiden toimin. Ruotsissa aiemmin yhtenäinen Ruotsin hinta-alue jouduttiin jakamaan alkaen neljään hinta-alueeseen (ks. kuva 3.1). Muutoksen taustalla oli EU:n komission tutkimus Ruotsin aiempien sisäisten siirtorajoitusten vaikutuksista Ruotsin ja Tanskan välisen rajasiirtokapasiteetin käytettävyyteen. 3 Muutoksen seurauksena osa aiemmin Ruotsin rajoille muodostuneista siirtorajoituksista siirtyi Ruotsin eri hinta-alueiden välisiksi rajoituksiksi. Kuva 3.1. Nord Pool Spotin hinta-alueet hintoineen, hinta-aluekohtaiset kysyntä- ja tarjontavolyymit sekä hinta-alueiden välillä käytössä olleet siirtokapasiteetit klo Svenska Kraftnät, Swedish interconnections Comp case no 39351, Commitment, 2009/481,

8 Ruotsin energiamarkkinan valvonnasta vastaava viranomainen, Energimarknadsinspektionen (EI), on tehnyt selvityksen markkinoiden toimivuudesta hinta-aluejaon jälkeen. 4 Selvityksen keskeisiä johtopäätöksiä olivat: Erilliset hinta-alueet Ruotsissa ovat parantaneet tukkumarkkinan toimintaa ja läpinäkyvyyttä Ruotsin jakaminen hinta-alueisiin on aiheuttanut hintaeroja Ruotsin hinta-alueiden välillä Hinta-erot ovat seurausta rakenteellisista eroista tuotannon ja kysynnän välillä Pohjois- Ruotsin ja Etelä-Ruotsin välillä sekä riittämättömästä siirtokapasiteetista Tukkumarkkinan hintaerot ovat vaikuttaneet vähittäismarkkinan hintojen eriytymiseen Ruotsin hinta-alueilla Aluehintatuotteiden (CfD) likviditeetti koetaan riittämättömäksi etenkin Etelä-Ruotsissa hinta-alueella SE4 Osa toimijoista pitää aluehintatuotteiden hintoja markkinalla liian korkeana suhteessa hintaeroihin liittyviin riskeihin ja on jättänyt hinta-aluesuojaukset tekemättä Selvityksessä todettiin, että hinta-aluejako on johtanut tilanteeseen, jossa Ruotsin sisäisiä pullonkauloja ei enää siirretä maan rajojen ulkopuolelle ja että siksi periaatteessa spot-markkinat toimivat kuten niiden kuuluukin. Markkinoiden toiminta on siis koko pohjoismaisen markkinan kannalta tarkasteltuna eräiden arvioiden mukaan parantunut. Erityisesti Etelä-Ruotsissa hinta-alueella SE4 hinnat ovat kuitenkin olleet korkeammat kuin muilla alueilla. Syynä tähän ovat puutteelliset siirtoyhteydet pohjois-etelä suunnassa sekä ydinvoiman alasajo Etelä-Ruotsissa, joka on johtanut tuotannon ja kulutuksen epätasapainoon. Svenska Kraftnät on aiemmin priorisoinut alhaista kantaverkkosiirtohintaa verkon kehittämisen ja vahvistamisen sijaan, mikä on myötävaikuttanut tilanteen syntymiseen, jossa eteläisen Ruotsin hinnat ovat korkeammat kuin Pohjois-Ruotsissa tai Tukholman hinta-alueella SE3. Raportissa arvioidaan, että aluehintatuotteiden (CfD) likviditeetti hinta-alueen SE4 tuotteissa on ollut heikko. Hinta-alueen SE4 heikko tarjonta nähdään seurauksena siitä, että alueella on vähän tuottajia. EI toteaa kuitenkin raportissaan, ettei aluehintatuotteiden markkinan toiminnan analysoiminen dataan perustuen ole yksinkertaista ja lisäksi markkinaa on voitu analysoida vain muutaman talvikuukauden ajalta. Lisäksi tarkasteluajankohtana on poikkeuksellisen runsassateinen vuosi, mikä jo sinänsä vaikuttaa voimakkaasti hinnanmuodostukseen Pohjoismaisella markkinalla. Näin ollen EI ei halua vetää liian kauaskantoisia johtopäätöksiä tehdyn analyysin perusteella. EI:n raportissa todetaan, että vuonna 2015 saadaan 25 % lisää siirtokapasiteettia (Sydvästlänken), joka saattaa helpottaa markkinatilannetta Etelä-Ruotsissa jonkin verran. Toisaalta tilanteen ratkaisemiseksi tarvittaisiin lisää investointeja tuotantoon Etelä-Ruotsissa sekä lisää siirtokapasiteettia myös pohjois-etelä suunnassa. EI:n keväällä tekemän selvityksen jälkeen Ruotsin hallitus on tilannut selvityksen, jonka tavoitteena on tutkia muutamaa eri toimintavaihtoehtoa: 1) Svenska Kraftnät takaa tietynsuuruisen siirtokapasiteetin hinta-alueiden SE3 ja SE4 välillä, 2) alueet SE3 ja SE4 tai muut alueet liitetään toisiinsa ja niistä 4 Energimarknadsinspektion, Elområden i Sverige, Analys av utvecklingen och konsekvenserna på marknaden, EI R2012:06. 8

9 tulee yksi laajempi hinta-alue, 3) Svenska Kraftnät myy hintasuojaussopimuksia (CfD). Selvityksen valmistumispäivämääräksi on asetettu 31. joulukuuta Fingridin arvion mukaan Ruotsin hinta-aluejako on parantanut pohjoismaisten markkinoiden tehokkuutta. Sähkö siirtyy matalan hinnan alueelta korkean hinnan alueelle. Ruotsin kantaverkkooperaattori Svenska Kraftnät (SvK) ei enää rajoita sisäisistä syistä siirtokapasiteetteja naapurimaihin ja markkinoiden läpinäkyvyys on lisääntynyt. Lisäksi Ruotsin sisäisen verkon vahvistustarvetta on aikaisempaa helpompi arvioida. Suomen osalta Ruotsin aluejako on vähentänyt hintapiikkien riskiä, sillä SvK ei ole enää rajoittanut sisäisistä syistä sähkön siirtoa Keski-Ruotsista hinta-alueelta SE3 Suomeen. Ruotsin hinta-aluejaon varjopuolia ovat olleet mm. markkinoiden pirstoutumisen lisääntyminen, hintasuojauksen vaikeutuminen ja Etelä-Ruotsin SE4-alueella vähittäismarkkinoiden tarjoajien lukumäärän lasku Venäjän kaupan muutokset Suomen ja Venäjän välillä on Fingridin hallinnoimaa siirtokapasiteettia yhteensä MW. Rajasiirtoyhteyden kautta on tällä hetkellä teknisesti mahdollista siirtää sähköä vain Venäjältä Suomeen. Siirtokapasiteetista markkinoiden käytettävänä on 1300 MW. Sähköjärjestelmässä tarvittaville reserveille Fingrid on varannut 100 MW kapasiteetin. 6 Lisäksi sähköä Venäjältä tuodaan Imatralle Svetogorskayan ja Pohjois-Suomeen Kaitakosken voimalaitoksilta 7. Muista kuin Fingridin hallinnoimista tuotantoyhteyksistä ei ole käytössä julkista dataa. Vuonna 2012 sähkön siirto Venäjältä Fingridin hallinnoimien yhteyksien kautta on vähentynyt selvästi (ks. kuva 3.2 alla). Venäjän rajasiirtokapasiteettia käytettiin aiemmin tasaiseen tuontiin Venäjältä Suomeen riippumatta Suomen hinta-alueen markkinahintatasosta. Vuoden 2011 syksystä lähtien sähkön tuonti Venäjältä on kuitenkin ollut enenevissä määrin riippuvaista Suomen ja Venäjän markkinahinnoista. Markkinaehtoisemman kaupankäynnin lisääntymisen taustalla ovat sähkön hintojen kohoaminen Venäjällä ja vientiin kohdistettavat kapasiteettimaksut. Muutoksien seurauksena sähköä on tuotu Suomeen pääasiassa yöaikaan ja viikonloppuisin. 8 5 Haastattelu, Fingrid,Juha Hiekkala 6 Fingrid, viitattu ENTSO-E, Interconnected network of ENTSO-E, Fingrid, Sähkön tuontimäärät Venäjältä vaihtelevat markkinatilanteen mukaan, tiedote,

10 MW Kuva 3.2. Sähkön siirron kuukausittainen keskiteho Venäjältä Suomeen välisenä aikana Fingridin siirtoyhteyksien kautta. 9 Kapasiteettimaksua maksetaan Venäjällä niiden tuntien ajalta, jolloin kulutus on korkeimmillaan eli aamupäivän ja alkuillan tunteina. Fingridin käsitys on, että kapasiteettimaksu on Venäjällä säädöspohjainen, eikä sitä ole kirjattu lainsäädäntöön. Säännöissä vienti rinnastetaan kulutukseksi, johon kapasiteettimaksu kohdistuu. Esimerkki sähkönhinnoista Suomen ja Pietarin alueen sähkömarkkinalla sekä näiden vaikutuksesta maiden väliseen sähkön siirtoon on esitetty kuvassa 3.3. Kapasiteettimaksun osuus sähkön hinnoittelussa Venäjällä on merkittävä suhteessa sähköenergian hintaan. Tällä hetkellä kapasiteettimaksu ja siirtomaksut käytännössä estävät kaupankäynnin maiden välillä tietyillä hinta-alueilla, vaikka pelkästään energiahintojen perusteella sähköä kannattaisikin siirtää Venäjältä Suomeen. 9 Fingrid, Rajakapasiteetit ja -siirrot Venäjä tietokanta, viitattu

11 Kuva 3.3. Venäjän kapasiteettimaksun vaikutus (ylempi kuva) sähkön siirtoon Venäjältä Suomelle (alempi kuva). 10 Fingridin siirtokapasiteetin kautta sähkön tuonti Venäjältä on mahdollista toimijoille, jotka ovat sopineet kiinteästä siirto-oikeudesta Fingridin kanssa sekä energian ostosta sähkön myynnistä vastaavan venäläisen organisaation kanssa. Toimijoita on alkaen ollut yksi 11. Siirtoyhteyttä operoiva toimija ilmoittaa siirto-ohjelmansa viikoittain ja muutokset siihen käyttövuorokautta edeltävänä aamuna. Fingridillä on oikeus rajoittaa tuontia Venäjän tai Suomen puoleisen verkon vikatilanteissa ja muiden keskeytysten aikana tai Venäjän puolella esiintyvästä muista syystä. 12 Venäjän siirtoyhteyksien käyttösäännöistä voidaan päätellä, että siirtoyhteyden operoijan tulee päättää sähkön kaupalliset siirtomäärät ennen kuin sähkön spot-hinta määritetään Nord Poolissa. Siirtoyhteyksien optimaalinen käyttö perustuu tällöin operoijan kykyyn ennakoida sähkön hintoja Suomen hinta-alueella ja Pietarin alueella. 10 Fingrid, Kommenttipuheenvuoro, Suomen ja Venäjän välisen sähkökaupan kehittyminen Fingridin näkökulmasta, Risto Lindroos, johtava asiantuntija, Sähkömarkkinapäivä Kaupallinen siirtoyhteys on RAO Nordic Oy:n käytössä, Lähde: Fingrid, Muutoksia Venäjän rajasiirtopalvelussa, tiedote, Fingrid, viitattu

12 Nykyisillä käyttösäännöillä on mahdollista, että syntyy tilanteita, joissa sähköä ei siirretä Venäjältä täydellä kapasiteetilla, vaikka se olisikin markkinahintojen perusteella kannattavaa. Esimerkiksi tunnin aikana sähkön siirto Fingridin hallinnoiman kapasiteetin kautta Venäjältä oli vain 300 MW 13, vaikka Suomen hinta-alueen hinta kyseisenä tuntina oli 300,01 /MWh 14 ja Pietarin alueen sähkönhinnoissa ei näyttänyt esiintyvän vastaavaa hintapiikkiä 15. Haastatelluilta markkinatoimijoilta Suomessa kesti melko pitkään ymmärtää, miksi Venäjän sähkönsiirto on muuttunut ja miten siirtoyhteyttä nykyisin käytetään. Yleisperiaate siirtoyhteyden markkinaehtoisemmasta käytöstä on kuitenkin tullut selväksi. Toisaalta Suomen ja Venäjän välisen markkinan toimivuutta on kyseenalaistettu, erityisesti kapasiteettimaksun ja yksisuuntaisen siirron vuoksi. Venäjän markkinaa ei koeta läpinäkyväksi tällä hetkellä. Tällä hetkellä markkinadataa on periaatteessa saatavilla paljon, mutta se ei ole helposti ymmärrettävissä. Markkinadataa on pääosin vain venäjäksi, ja esitetty formaatti on erilainen kuin se mihin Pohjoismaissa on totuttu. Markkinadatan kohderyhmänä ovat Venäjän sisäiset toimijat ja markkinalla toimitaan venäjäksi. Tämä on ollut yksi ongelma pyrittäessä ymmärtämään, miten Venäjän sähkömarkkinat toimivat. Fingrid neuvottelee venäläisten osapuolten kanssa Suomen ja Venäjän välisen siirtopalvelun ja kaupankäyntimahdollisuuksien kehittämisestä. Tarvittaessa myös Nord Pool Spot on osallistunut neuvotteluihin. Lisäksi Nord Pool Spot käy suoria neuvotteluja venäläisen vastinorganisaationsa kanssa markkinoiden läpinäkyvyyden lisäämisestä. Fingridin tavoitteena on markkinaehtoisuuden lisääminen. Tämä tarkoittaa mm., että sähkön pitäisi siirtyä halvan hinnan alueelta kalliin hinnan alueelle markkinatilanteesta riippuen. Tapa, jolla venäläinen osapuoli kohdistaa Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kustannuksia sähkön viennille, estää käytännössä tehokkaan viennin Venäjältä. Fingrid kannustaa venäläisiä yhteiskumppaneitaan myötävaikuttamaan kapasiteettimarkkinoiden sääntöjen muuttamiseksi. Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän välinen siirtoyhteys on yksisuuntainen. Sähkön vienti Suomesta Venäjälle ei ole mahdollista teknisten rajoitteiden ja Venäjän markkinasääntöjen takia. Fingrid neuvottelee venäläisten osapuolten kanssa kaksisuuntaisuuden mahdollistamisesta. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat yhteydessä Venäjään myös Baltian maiden kautta. Baltian ja Venäjän välillä on vahvat siirtoyhteydet. Suomen ja Viron välisen 650 MW:n Estlink 2 vuonna 2014 sekä Ruotsin ja Liettuan välinen NordBalt-yhteys lisäävät välillisesti Pohjoismaiden ja Venäjän välistä kaupankäyntimahdollisuutta Fingrid, Rajakapasiteetit ja -siirrot Venäjä tietokanta, viitattu Nord Pool Spot, Elspot prices, viitattu ATS Energo, Daily prices, viitattu Haastattelu, Fingrid,Juha Hiekkala 12

13 /MWh 4 Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa 4.1 Suomen hinta-alueen eriytyminen Yhteisen pohjoismaisen sähkömarkkinan lähtökohtana on ollut laajan yhteisen markkinan luominen ja tätä kautta kilpailun lisääminen. Markkina-alueen laajuutta rajoittaa sähkön fyysisten siirtoyhteyksien kapasiteetti hinta-alueiden välillä. Siirron määrä hinta-alueiden välillä määräytyy alueiden sisäisen kysynnän ja tarjonnan perusteella. Pohjoismaisen markkinan hinta-alueiden yhtenäisyyttä on havainnollistettu kuvassa 4.1. Suomen ja systeemialueen hinta on vuosien 2000 ja 2012 välisenä aikana eronnut useimpina päivinä. Suomen päivähinnat ovat olleet yhteneväisiä systeemihinnan kanssa noin 30 % päivistä 2000-luvun alkupuolella. Samoin Suomen hinta-alueen ja systeemihinnan välinen keskimääräinen vuotuinen hintaero on vaihdellut +-2 euroa/mwh tasolla 2000-luvun alkupuolella. Vuoden 2005 jälkeen Suomen aluehinta on vastannut systeemihintaa harvemmin. Myös keskimääräiset aluehintaerot ovat kasvaneet. Vuoden 2007 jälkeen Suomen aluehinta on ollut noin 2 6 euroa/mwh kalliimpi kuin systeemihinta. Hintaero Helsinki-systeemi, /MWh Hinta-alueet samoja, % päivistä 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kuva 4.1. Osuus ajasta, jolloin Suomen hinta-alueen spot-markkinahinta on ollut sama kuin systeemihinta (%, laskettu päivän keskihinnoista) sekä keskimääräinen hintaero Suomen hinta-alueen ja systeemihinnan välillä ( /MWh). 17 Suomen ja Ruotsin aluehintojen väliset erot vuosilta on esitetty vastaavalla tavalla kuvassa 4.2. Ennen vuotta 2011 Suomen ja Ruotsin aluehinnat ovat seuranneet toisiaan yli 70 prosenttisesti lukuun ottamatta vuosia 2003 ja Samoin maiden väliset keskimääräiset aluehintaerot ovat olleet haarukan +-1 euroa/mwh sisällä ennen vuotta Vuoden 2012 tammi-marraskuussa 17 Lähde: Nord Pool Spot. Vuoden 2012 osalta mukana tammi-marraskuu. 13

14 /MWh Suomen ja Tukholman hinta-alueen päivähinnat ovat olleet samoja vain noin 30 % ajasta ja hintaero on ollut yli 4 euroa/mwh. Hintaero Helsinki-Tukholma, /MWh Hinta-alueet samoja, % päivistä 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kuva 4.2. Osuus ajasta, jolloin Suomen ja Ruotsin spot-markkinahinnat ovat olleet samoja (%, laskettu päivän keskihinnoista) sekä keskimääräinen hintaero Suomen ja Ruotsin välillä ( /MWh) jälkeen on käytetty Tukholman aluehintaa (SE3). 18 Siirtorajoituksien ja aluehintaerojen muodostumiseen vaikuttaa kysyntä- ja tarjontatilanne kullakin alueella. Pohjoismaisella markkinalla muutokset sähkön tuotannossa ovat suhteessa suurempia kuin muutokset sähkön kulutuksessa. Suurin alueellisia eroja selittävä tekijä on yleensä vuotuinen vesivoiman tuotanto. Koko pohjoismaiden tasolla vuotuiset vaihtelut vesivoiman tuotannossa voivat olla noin TWh. Vertailukohtana kysynnän kasvu lamavuodesta 2009 vuoteen 2010 oli Pohjoismaissa noin 14 TWh. Tuotantokustannuksiltaan edullista vesivoimaa tuotetaan erityisesti Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa. Runsassateisina vuosina sähkön tuotanto ylittää selvästi kysynnän näillä alueilla, mikä puolestaan alentaa hintoja näillä alueilla. Esimerkkejä runsassateisista vuosista ovat vuodet 2000 ja 2005, jolloin edullista sähköä oli tarjolla Norjassa ja Ruotsissa enemmän kuin sähköä pystyttiin siirtämään Suomeen. Tästä johtuen Suomen aluehinta oli näinä vuosina korkeampi kuin systeemihinta tai Ruotsin aluehinta. Vähäsateisina vuosina alhaisempaa vesivoimantuotantoa kompensoidaan tuottamalla sähköä lauhdevoimalla, jota on suhteessa paljon Suomessa ja Tanskassa. Vuosina 2003 ja 2004 vesivoimantuotanto oli normaalia selvästi alhaisempi. Näinä vuosina Suomen ja Ruotsin välinen siirtoyhteys on rajoittanut sähkön siirtoa Suomesta Ruotsiin. Suomen aluehinta on ollut alhaisempi kuin systeemihinta tai Ruotsin aluehinta. 18 Lähde: Nord Pool Spot. Vuoden 2012 osalta mukana tammi-marraskuu. 14

15 Viat voimalaitoksissa ja siirtoyhteyksissä vaikuttavat hinta-alueiden syntymiseen. Hinta-alueiden eriytymiseen on vaikuttanut joidenkin kantaverkkoyhtiöiden toimintatapa, jossa maan sisäisen siirtokapasiteetin riittämättömyyttä kompensoidaan rajoittamalla sähkön siirtokapasiteettia naapurimaihin. 19 Suomen sähkömarkkinan kilpailuoikeudellista tilannetta on arvioitu relevantin markkinan käsitteen kautta 20. Relevantilla markkinalla tarkoitetaan aluetta tai toimialaa, jolla yritysten välinen kilpailu tapahtuu. Relevantin markkinan tarkasteluissa 2000-luvun alusta on mm. todettu, että Suomen sähkömarkkinaa on tuotannon ja tukkumarkkinan osalta pidettävä ainakin Suomen ja Ruotsin laajuisina ja että tilanteet, joissa Suomi muodostaa oman hinta-alueensa on poikkeuksellisia Ruotsin siirtoyhteyksien vaikutukset aluehintaeroihin Suomen ja Ruotsin hinta-alueen SE3 välinen siirtoyhteys Fenno-Skan 2 otettiin käyttöön joulukuussa Fenno-Skan 2 lisäsi Suomen ja Tukholman hinta-alueen välistä siirtokapasiteettia 800 MW:lla. Yhteys kuitenkin vikaantui laivan ankkurin rikottua siirtojohdon. Yhteys otettiin uudestaan käyttöön Myös Fenno-Skan 1 yhteyteen on liittynyt ongelmia. Fenno-Skan 1 (550 MW) on ollut käyttökatkossa alkaen. Vikaantuminen on aiheutunut Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätin tiloissa tapahtuneesta tulipalosta. Fenno-Skan 1 yhteyden arvioitiin aluksi olevan poissa käytöstä asti, mutta korjaustyöt ovat viivästyneet arviolta asti 22. Kuva 4.3. Sähkön aluehinnat Suomessa ja Ruotsissa sekä kaikkien Nord Poolin hinta-alueiden vaihteluväli vuoden 2012 aikana Ruska, M. ja Koreneff, G., Ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutukset kilpailuun sähkömarkkinoilla, VTT:n raportti vuodelta Ks. esim. Purasjoki, M., Sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoiden toimivuus, Kauppa- ja teollisuusministeriö, Markkinaoikeus nro 123/2008 (Dnro 209/06/KR). 22 Fingrid, Urgent Market Message, ja Lähde: Nord Pool Spot. 15

16 Kuvassa 4.3 on esitetty Suomen ja Ruotsin aluehinnat vuoden 2012 aikana. Suomen ja Ruotsin aluehinnat seuraavat toisiaan melko läheisesti, mikäli siirtoyhteydet ovat olleet käytettävissä. Vikaantumisten aikana aluehinnat puolestaan eroavat toisistaan. Aluehintaerot ja siirtokapasiteetti Tukholman alueen ja Suomen välillä on esitetty kuvassa 4.4. Kuva 4.4. Suomen ja Ruotsin välinen hintaero ( /MWh) ja Ruotsin hinta-alueen SE3 ja Suomen välinen siirtokapasiteetti. 24 Markkinatoimijoiden haastatteluissa nousi esiin kantaverkko-operaattoreiden käänteiset kannustimet vikatilanteiden korjaamiseen liittyen. Nykyisessä markkinarakenteessa hinta-alueiden väliset hinta-erot tuottavat nk. pullonkaulatuloja kantaverkkoyhtiöille. Pullonkaulatuloa syntyy, kun halvemmalta hinta-alueelta siirtyvää sähköä viedään kalliimmalle hinta-alueelle. Esimerkiksi vuoden hintapiikkitilanteissa on siirtoa Etelä-Norjasta muualle rajoitettu alueen oman tehotasapainon säilyttämiseksi. Kantaverkkoyhtiön asettaman rajoituksien seurauksena Etelä-Norjan hintataso on jäänyt esimerkiksi Ruotsin ja Suomen hintatasosta 25. Toisaalta kantaverkkoyhtiöt ovat EU:n sähkökauppa-asetuksen puitteissa velvoitettuja käyttämään pullonkaulatulot rajasiirtokapasiteetin ylläpitoon ja lisäämiseen 26. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid raportoi saamansa pullonkaulatulot ja niiden käyttötavat 27. Kantaverkkoyhtiöistä Fingridin toimintaa pidettiinkin yleisesti hyvänä ja rajayhteyksien vikaantumisten arvioitiin olevan seurasta muista syistä kuin puutteista Fingridin toiminnassa. 24 Lähde: Nord Pool Spot ja Fingrid 25 Vehviläinen, I. et al, Nordic electricity peak prices during the winter , Europpan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 714/2009 verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa, annettu Fingrid, 16

17 Kantaverkkoyhtiöiden käänteisiä kannustimia siirtoyhteyksien vahvistamiseen ja erityisesti vikatilanteiden korjaamiseen voidaan pitää koko järjestelmän tehokkuuden kannalta kyseenalaisina. Esimerkiksi vikatilanteesta aiheutuvat aluehintaerot tuottavat kantaverkkoyhtiöille kassavirtaa, joka tulee myöhemmässä vaiheessa investoida verkon ylläpitoon tai vahvistamiseen. Fingridistä poiketen kaikki pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt eivät ole yhtä avoimia raportoinnissaan esimerkiksi siitä kuinka paljon tuloja ne ovat saaneet ja miten ja missä tulot käytetään. Esimerkiksi Svenska Kraftnät on tietoinen, että Fenno-Skan 1 vikaantumisen seurauksena Suomen aluehinnat ovat olleet korkeimpia Pohjoismaissa 28, mutta ruotsalaisella kantaverkkoyhtiöllä ei ole vastaavaa taloudellista kannustinta kiirehtiä töitä kuin suomalaisilla sähkön käyttäjillä. 4.3 Esimerkki Suomen hinta-alueen eriytymisestä Suomen aluehinnan muodostumista ei julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella ole mahdollista analysoida tarkasti. Systeemihinnan osalta Nord Pool Spot julkistaa kuitenkin kysyntä- ja tarjontakäyrät, joiden perusteella markkinahinta muodostetaan. Esimerkkinä markkinahinnan muodostumisesta tarkastellaan keskiviikon tuntia Ajankohta on valittu tarkasteluun, koska Suomen aluehinta oli kyseisellä tunnilla 300,01 euroa/mwh, kun sähkönhinta kaikilla muilla hinta-alueilla Pohjoismaissa oli 68,38 euroa/mwh. Sähkön hinta oli Suomessa kyseisenä tuntina noussut voimakkaasti edeltävinä kahtena päivänä suhteessa edelliseen viikkoon ja Tukholman aluehintaan (SE3), kuten taulukko 4.1 esittää. Taulukko 4.1. Esimerkkinä tarkasteltavan tunnin hinnat eri alueilla (euroa/mwh). 29 Hinta-alue Systeemi 34,88 38,34 39,03 56,66 72,57 85,18 Helsinki 48,01 50,02 53,31 73,89 147,57 300,01 Tukholma 34,63 37,00 37,72 73,89 57,03 68,38 Suomen aluehinnat ja kysynnät tunnin aikana sekä tuonti Suomeen Ruotsista, Virosta ja Fingridin siirtoyhteyksien kautta Venäjältä on esitetty taulukossa 4.2. Suomen hinta-alueen kysyntä Nord Pool spot-markkinalla on ollut tunnin aikana MW. Verrattuna aiempiin päiviin, kysyntä on esimerkiksi 455 MW korkeampi kuin vastaavana tuntina, jolloin markkinahinta on ollut 73,89 euroa/mwh. Huolimatta Suomen korkeasta hinnasta on sähköä siirretty Venäjältä kaupallisesti vain 300 MW 30. Kaupallisesti käyttämätöntä siirtokapasiteettia on ollut kyseisen tunnin aikana MW. Tuonti seuraavien tuntien aikana on ollut 800 MW, vaikka Suomen aluehinta on tällöin ollut selvästi alhaisempi. Lisäksi Fenno-Skan 1 kaapelin pitkäaikainen vikaantuminen on rajoittanut tuontia Ruotsin hinta-alueelta SE3 Suomeen 800 MW:iin. 28 Svenska Kraftnät, Svenska Kraftnäts Driftråd, Möte , Lähde: Nord Pool Spot. 30 Fingrid, Rajakapasiteetit ja -siirrot Venäjä tietokanta, viitattu

18 Taulukko 4.2. Suomen aluehinta, kysyntä ja tuonti eri hinta-alueilta eri päivinä tunnilla Suomen Suomen Tuonti Tuonti Venäjä aluehinta kysyntä alueelta SE1 alueelta SE3 Viro tuonti tuonti /MWh MWh MWh MWh MWh MWh Elbas- ja säätösähkömarkkina Sähkön tuotannon tulee vastata kulutusta jatkuvasti. Koska kulutuksen ja osin tuotannonkin tarkka ennustaminen on mahdotonta, ei kaikkia kulutuksen ja tarjonnan tasapainoon vaikuttavia tekijöitä voida ottaa huomioon ennakkoon vuorokautta etukäteen selvitettävällä spot-markkinoilla. Pohjoismaisessa markkinarakenteessa spot-markkinan jälkeen kauppaa voidaan käydä Elbas-markkinalla, jossa voidaan käydä kauppaa jatkuvasti käyttötuntia edeltävään tuntiin saakka. Kaupankäynti Elbasmarkkinalla on kuitenkin vähäistä suhteessa spot-markkinaan. Elbas-markkinan jälkeen sähkön tuotanto ja kulutus saadaan vastaamaan toisiaan kantaverkkoyhtiö Fingridin operoiman säätösähkömarkkinan kautta. Toimijat voivat jättää säätösähkömarkkinalle tarjouksia, kuinka paljon sähköä he ovat valmiita tuottamaan tai kuluttamaan lisää tai kuinka paljon he ovat valmiita vähentämään tuotantoaan tai kulutustaan. Myös hintatasot määräytyvät markkinalla. Säätösähkömarkkinan hintakehitys on esitetty kuvassa 4.5. Hinta on neljään otteeseen käynyt eurossa/mwh ja useita kertoja useissa sadoissa euroissa. Hintakehitystä Elbasmarkkinalla ei ole tässä selvityksessä tarkasteltu kuin yksittäisten esimerkkien kautta. Näiden osalta hinnat ovat näyttäneet vastaavan spot-markkinoiden hintakehitystä ainakin karkealla tasolla Lähde: Nord Pool Spot. 32 Elbas-markkinan perusteellinen analyysi vaatisi oman erillisen selvityksensä. 18

19 Kuva 4.5. Säätösähkön hinnat ajalla Johdannaismarkkina Tässä selvityksessä on tarkasteltu sähkön aluehintojen kehittymistä johdannaismarkkinalla karkealla tasolla. Kaupankäynnin kohteena on tällä hetkellä vuosi-, kvartaali- ja kuukausituotteita. Tuotteita on kehitetty markkinatoimijoiden näkemysten mukaisesti NASDAQ OMX:n tuoteryhmän koordinoimana. Yleiskuva aluehintatuotteiden kehittymisestä on esitetty kuvassa 4.7. Yksityiskohtaisempia tietoja johdannaismarkkinan kehittymisestä on saatavilla vain lähimmän kuukauden ajalta ilman kustannuksia ja sitoumuksia datan käyttöön. 33 Lähde: Fingrid. 19

20 Kuva 4.7. Johdannaismarkkinan aluehintatuotteiden hinnat 1/2011 4/ Julkisten tietojen valossa voidaan todeta markkinan likviditeetin olevan heikko. Esimerkiksi aikavälillä Suomen hinta-alueella käytiin kauppaa NASDAQ OMX markkinalla vain yhteensä 13 MW edestä, kun vastaava kaupankäynti systeemihintaisella tuotteella oli MW. Heikko likviditeetti näkyy markkinoilla aluehintatuotteiden hinnoittelussa. Teoriassa markkinoiden tulisi kyetä kuvaamaan tulevaa hintakehitystä johdannaistuotteiden hinnoittelulla. Käytännössä kaupankäynti aluehintatuotteilla ei kuitenkaan ole välttämättä kuvastanut toteutuneita aluehintaeroja. Esimerkiksi kaupankäyntihinnat lokakuun 2012 Suomen aluehintatuotteella vaihteli välillä 8,50 12,55 /MWh kaupankäyntiaikana elo-syyskuussa Kyseisen kuukauden toteuma oli kuitenkin 3,81 /MWh. 5 Kilpailutilanne Suomen sähköntuotannossa Tilanteissa, joissa Suomen hinta-alue on eriytynyt muusta pohjoismaisesta markkinasta, ovat rajasiirtokapasiteetit näihin maihin aina täysin käytössä. Tällöin Suomen aluehinta määräytyy Suomen sisäisen kysyntä- ja tarjontatasapainon perusteella 35. Valtaosa Suomen sähköntuotannosta on perustuotantoa, jolla tuotetaan sähköä lyhytaikaisista sähkönhinnan vaihteluista riippumattomasti. Ydinvoimalla tuotetaan sähköä jatkuvasti täydellä kapasiteetilla. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto vaihtelee joko kaukolämmön tai teollisuuden pro- 34 Nasdaq OMX, Statistical Market Report April Tuonti Venäjältä kiinnitetään ennen spot-hinnan muodostamista. Tuotava määrä ei riipu sähkön spot-hinnasta. 20

21 sessien tarpeiden mukaisesti. Myös vesivoimasta vain osaa voidaan säätää vapaasti. Kuvassa 5.1 on esitetty Suomen sähkön hankintarakenne marraskuun 2012 korkeimman kulutushuipun aikana 36. Kuva 5.1. Suomen sähkön hankinnan rakenne Suomen sähköntuotannon säädettävyyttä on tarkasteltu Energiateollisuuden ja Fingridin tilaamassa raportissa, joka julkaistiin vuoden 2012 lopulla. Raportin mukaan pääosa tuntitasolla säädettävästä kotimaisesta tuotantokapasiteetista on vesivoimaa ja lauhdevoiman erillistuotantoa sekä lähinnä reservinä käytettäviä kaasuturbiineja (ks. taulukko 5.1). Myös yhteistuotantolaitoksien sähköntuotantoa on joissakin olosuhteissa mahdollista säätää. 36 Energiateollisuus ry julkaisee sähkön hankintatiedot hankintalähteittäin sen päivän osalta kunkin kuukauden kulutushuippu 37 Energiateollisuus ry, Kuukausitilasto marraskuu 2012,

22 Taulukko 5.1. Säädettävän ja perusvoiman nykytila Suomessa. 38 Normaalissa kulutushuipputilanteessa, talvisena arkipäivänä, yhteistuotanto on kuitenkin jo täysimääräisesti käytössä, eikä sähköntuotantoa voida lisätä korkeillakaan sähkönhinnoilla. Normaalissa markkinahinnan muodostuksessa kulutushuippujen aikaan suurin merkitys Suomen alueella onkin vesivoiman ja lauhdevoiman erillistuotannon hinnoittelulla. Näiden laitoksien omistus on Suomessa keskittynyt muutamalle suurelle toimijalle, kuten taulukosta 5.2 käy ilmi. Taulukko 5.2. Suomen sähkömarkkinoiden säädettävää kapasiteettia hallinnoivat yhtiöt sekä yhtiöiden markkinaosuudet ja niiden perusteella laskettu arvio Herfindahl-Hirschman indeksistä. 39 Tuottaja Vesivoima, MW Erillinen lauhdevoima, MW Yhteensä, MW Osuus, % HHI (arvio) Fortum PVO UPM* Vattenfall Helsingin Energia** Muut Yhteensä *) UPM:n vesivoimaosuudet ilmoitettu erikseen. UPM omistaa PVO:sta 43,21 %. PVO:n tarkastelu omistusosuuksien mukaisesti vaikuta tarkastelun johtopäätöksiin markkinan keskittyneisyydestä. **) Sisältää Helsingin kaupungin omistusosuudet. 38 ÅF-Consult Ltd, Mistä lisäjoustoa sähköjärjestelmään? Loppuraportti, Lähtötietoina käytetty Energiamarkkinavirasto, Voimalaitokset sähköteho vähintään 100 MW, , Energiateollisuus ry, Energiateollisuus ry:n jäsenten ja niiden osakkuusyhtiöiden omistamat lämpövoimalaitokset, tilanne sekä ÅF-Consult Ltd, Mistä lisäjoustoa sähköjärjestelmään? Loppuraportti, Omistusosuudet ja vesivoimalaitoksien kapasiteetit selvitetty yhtiöiden kotisivujen perusteella. Omistusrakenne on esitetty konsernitasolla. Yhtiöiden kokonaan omistamat tytäryhtiöt (Teollisuuden Voima Oyj, Fortum Power and Heat Oy ja PVO-Lämpövoima Oy) on laskettu osaksi konsernin omistusta. Helsingin Energian osuus pitää sisällään Helsingin kaupungin omistukset. 22

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2014

Siirtojen hallinta 2014 Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus 1

Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Pullonkaulojen hallinta Pohjoismaissa - nykytila - ehdotus 11 tarjous-/hinta-alueesta. Markkinatoimikunnan kokous 22.10 Juha Hiekkala, Jyrki Uusitalo

Pullonkaulojen hallinta Pohjoismaissa - nykytila - ehdotus 11 tarjous-/hinta-alueesta. Markkinatoimikunnan kokous 22.10 Juha Hiekkala, Jyrki Uusitalo Pullonkaulojen hallinta Pohjoismaissa - nykytila - ehdotus 11 tarjous-/hinta-alueesta Markkinatoimikunnan kokous 22.10 Juha Hiekkala, Jyrki Uusitalo 2 Poikkeuksellisen suuret pullonkaulatulot 2008! 90

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen Ajankohtaista markkinakehityksestä Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen Sisältö Eurooppa: market coupling, verkkokoodit Itämeren alue: Reservimarkkinat, NBS, Suomi: pitkät siirto-oikeudet, Venäjän

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Pohjoismainen tasepalvelu NBS-projektin tilanne keväällä EN.dk jättäytyi taka-alalle hankkeesta lausuntokierroksen perusteella mallia ja design

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta 23.5.2013 Juha Kekkonen

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta 23.5.2013 Juha Kekkonen Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunta Juha Kekkonen Eurooppalaiset spot-markkinat 2015 Vuorokausimarkkinoiden markkinakytkentä etenee 2010 end-2013 2014 2014 2015+ Eurooppalainen tavoitemalli Central West

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Toimintaperiaatteet rajasiirtokapasiteetin varmistamiseksi. Markkinatoimikunnan kokous 2015-10-06 Tuomas Rauhala

Toimintaperiaatteet rajasiirtokapasiteetin varmistamiseksi. Markkinatoimikunnan kokous 2015-10-06 Tuomas Rauhala Toimintaperiaatteet rajasiirtokapasiteetin varmistamiseksi Markkinatoimikunnan kokous 05-0-06 Tuomas Rauhala Rajasiirtoyhteyksien käytettävyyden parantaminen strateginen hanke Aluehinnat < 30 /MWh 30-35

Lisätiedot

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sertifioitu sähkökauppias -koulutukset 2012 Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014 Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007

Lisätiedot

Suomalaista sähkömarkkinaa kehite2ävä itsekkääs4

Suomalaista sähkömarkkinaa kehite2ävä itsekkääs4 Suomalaista sähkömarkkinaa kehite2ävä itsekkääs4 Akke Kuusela Suomen Voima Oy, tj 1 Terveet tukkumarkkinat toimivan sähkömarkkinan perusta Sähkömarkkinoiden toimivuuda on selvitedy tutkimusten ja kilpailuoikeuden

Lisätiedot

Euroopan sähkömarkkinaintegraatio

Euroopan sähkömarkkinaintegraatio Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Euroopan sähkömarkkinaintegraatio Sähkönkäyttäjän näkökulma Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 18.3.2010 1 Sisällysluettelo 1) Suomalaisen sähkönkäyttäjän näkymä

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous. Jukka Ruusunen 15.3.2007

Neuvottelukunnan kokous. Jukka Ruusunen 15.3.2007 Neuvottelukunnan kokous Jukka Ruusunen 15.3.2007 1 Jukka Ruusunen 15.3.2007 Tilinpäätös 2006 Asiakastyytyväisyys Ajankohtaista Ympäröivä maailma muuttuu 2 Jukka Ruusunen 15.3.2007 Tilinpäätös 2006 Asiakastyytyväisyys

Lisätiedot

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sertifioitu sähkökauppias -koulutus 2014 Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sähkökaupan ammattilaisten koulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu sähkökaupan eri tehtävissä

Lisätiedot

Fingridin uutisia. Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

Fingridin uutisia. Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin uutisia Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen 2 Päivän uutiset Syöttötariffit jäihin? Yksi hinta-alue riittää Suomessa Tehotasapainon hallinta tulevaisuudessa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos toisella neljänneksellä Erittäin vahva kassavirta Selvästi parantunut Marketsin tulos toisella neljänneksellä Paremmat

Lisätiedot

Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013

Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013 Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013 Säännelty verkkotoiminta mahdollistaa kilpailun sähkömarkkinoilla Tuotanto ja myynti: 400 voimalaitosta (FI) 120

Lisätiedot

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012 Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy Harri Hartikka 3.4.2012 Sisällysluettelo Sähkönhankinnan lähtökohdat Valittu toimintamalli Hyödyt asiakkaille Seuraavat vaiheet LIITTEET 3.4.2012 Harri Hartikka

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Ajankohtaista. Tasevastaavaseminaari 8.11.2012 Reima Päivinen

Ajankohtaista. Tasevastaavaseminaari 8.11.2012 Reima Päivinen Ajankohtaista Tasevastaavaseminaari Reima Päivinen Poikkeuksellinen alkuvuosi Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi Fenno-Skan 2: lisää kapasiteettia, kaapelivika

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUS SO-3143 XX.X.2014 SOPIJAPUOLET. Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi

SÄHKÖNMYYNTISOPIMUS SO-3143 XX.X.2014 SOPIJAPUOLET. Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi XX.X.2014 SOPIJAPUOLET Asiakas Toiminimi Asiakkaan nimi Aputoiminimi Kotipaikka Lappeenranta Y-tunnus xxxxxxx-x Yrityksen osoite Yrityksen laskutusosoite Asiakkaan yhteyshenkilö Puhelin E-mail osoite,

Lisätiedot

Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla

Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Price of

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Baltian maiden sähkömarkkinat Common Baltic electricity markets Amanda Vainio

Baltian maiden sähkömarkkinat Common Baltic electricity markets Amanda Vainio Baltian maiden sähkömarkkinat Common Baltic electricity markets Amanda Vainio Kandidaatintyö 10.9.2013 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Eurooppalainen markkinakehitys. Tasevastaavapäivä 18.11.2010 Juha Kekkonen

Eurooppalainen markkinakehitys. Tasevastaavapäivä 18.11.2010 Juha Kekkonen Eurooppalainen markkinakehitys Tasevastaavapäivä 18.11.2010 Juha Kekkonen 2 Poliittiset puitteet Lissabonin sopimus EU:lle lisää toimivaltaa energia-asioissa 3. sisämarkkinapaketti Uusia instituutioita:

Lisätiedot

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per.

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. 1 Sähköenergiamarkkinat Sähkön tuotanto; Avointa, kilpailtua, rakentamisluvat Sähkönsiirto; Fingrid Oy, monopoli Sähkönjakelu; Verkkoliiketoiminta,

Lisätiedot

SIIRTOJEN HALLINTAPOLITIIKKA

SIIRTOJEN HALLINTAPOLITIIKKA 1 (7) SIIRTOJEN HALLINTAPOLITIIKKA Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Siirtojen hallinnan periaatteet... 2 3 Siirtojen hallinta Suomen kantaverkossa... 3 3.1 Normaalitilanne... 3 3.2 Suunnitellut keskeytykset...

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO ENERGIMYNDIGHETEN KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015

ENERGIAVIRASTO ENERGIMYNDIGHETEN KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015 ENERGIAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 3 ENERGIANKULUTUS JA MARKKINAHINNAT... 4 3.1 Energiankulutus ja sähköntuotanto...4

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen Ajankohtaista markkinakehityksestä Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen 2 Pullonkaulat ongelmana 2008 Yhtenäisen hinta-alueen laajuus tuntitasolla mittattuna 1.1.-31.12.2008 98 % 52 % 14 % 9 % 31.12.2008

Lisätiedot

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012 Markkinatoimijat, asiakaskysely Markkinatoimikunta 2.2.2012 Yleistä Vastauksia yhteensä 125, vastausprosentti 42 14 tasepalveluasiakasta + 20 muuta markkinatoimijaa Kysymykset kohdistettu vastaajaryhmittäin

Lisätiedot

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Ajankohtaista energiasta Adato Energia Oy ja Nord Pool tarjoavat mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin. Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus

Lisätiedot

Markkinaintegraatio - karkaako halpa sähkö Eurooppaan

Markkinaintegraatio - karkaako halpa sähkö Eurooppaan 1 Markkinaintegraatio - karkaako halpa sähkö Eurooppaan Juha Kekkonen Varatoimitusjohtaja, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 18.3.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden ongelmia (EU Komissio 1/2007) markkinoiden

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus ENTSO-E pitkän aikavälin siirtokapasiteetin jakamisen verkkosääntö. Ritva Hirvonen, Fingrid Oyj

Keskustelutilaisuus ENTSO-E pitkän aikavälin siirtokapasiteetin jakamisen verkkosääntö. Ritva Hirvonen, Fingrid Oyj Keskustelutilaisuus ENTSO-E pitkän aikavälin siirtokapasiteetin jakamisen verkkosääntö Ritva Hirvonen, Fingrid Oyj 6.5.2013 Markkinoihin liittyvät verkkosäännöt taustaa... Eurooppa-neuvoston päätös 4.2.2011:

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden integraatio - Suunnitellut siirtoverkkoinvestoinnit

Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden integraatio - Suunnitellut siirtoverkkoinvestoinnit Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden integraatio - Suunnitellut siirtoverkkoinvestoinnit Kansantaloustiede Maisterin tutkinnon tutkielma Sami Rinne 2012 Taloustieteen laitos

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Puiteohje siirtokapasiteetin jakamisesta ja siirtojen hallinnasta (Framework Guideline on Capacity Allocation and Congestion Management)

Puiteohje siirtokapasiteetin jakamisesta ja siirtojen hallinnasta (Framework Guideline on Capacity Allocation and Congestion Management) Puiteohje siirtokapasiteetin jakamisesta ja siirtojen hallinnasta (Framework Guideline on Capacity Allocation and Congestion Management) Sähkömarkkinatoimikunta 6.10.2010 Juha Kekkonen 2 Johdanto ERGEG

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Mitä on markkinoiden tiedonvaihto? Tietosisältöjä: siirtokapasiteetteja, säätösähkötarjouksia,

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat kehittyy mutta miten? Tasevastaavailtapäivä 21.11.2013 Jani Piipponen

Säätösähkömarkkinat kehittyy mutta miten? Tasevastaavailtapäivä 21.11.2013 Jani Piipponen Säätösähkömarkkinat kehittyy mutta miten? Tasevastaavailtapäivä Jani Piipponen Säätösähkömarkkinat kehittyy mutta miten? Esityksen sisältö Pohjoismainen säätösähkömarkkinaselvitys (RPM Review) Säätötarjousten

Lisätiedot

Sähkömarkkinatiedon julkaisuun liittyvän asetuksen sovellusohje

Sähkömarkkinatiedon julkaisuun liittyvän asetuksen sovellusohje Markkinat 19.12.2014 Sähkömarkkinatiedon julkaisuun liittyvän asetuksen sovellusohje 1 Yleistä Tämän sovellusohjeen tarkoitus on kertoa käytännön toimenpiteistä Suomessa toimiville sähkomarkkinatoimijoille

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Fingrid välittää. Varmasti.

Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2015 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko tasavirtayhteys muiden verkko Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot