Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa"

Transkriptio

1 Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Iivo Vehviläinen, Marika Bröckl, Laura Hakala, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy

2 Sisällysluettelo Summary Johdanto Tausta ja tavoitteet Selvityksen toteutustapa Tukkusähkömarkkinan hinnanmuodostus Pohjoismaisen sähkömarkkinan yleiskuva Yleinen markkinatilanne Pohjoismaissa Muutokset sähkökaupassa Ruotsiin ja Venäjälle Muutokset Ruotsin hinta-alueisiin Venäjän kaupan muutokset Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Suomen hinta-alueen eriytyminen Ruotsin siirtoyhteyksien vaikutukset aluehintaeroihin Esimerkki Suomen hinta-alueen eriytymisestä Elbas- ja säätösähkömarkkina Johdannaismarkkina Kilpailutilanne Suomen sähköntuotannossa Vaikutukset sähkönkäyttäjille ja sähkön myyjille Sähkön spot-markkina Sähkön johdannaismarkkina Yhteenveto ja suositukset Haastattelut Lähteet

3 Summary The Nordic electricity market does not work as intended The purpose of common Nordic electricity market has been to increase competition and efficiency. Market seems to be moving to the opposite direction in the 2010s. Wholesale market has become more fragmented as the market is split to larger number of price areas more often. Poor functioning of the wholesale markets is also the largest contributor to problems in the retail market. Politicians, market regulators, transmission system operators, and market players need to take action to improve the functioning of the market. Reduced competition in the Finnish electricity market Separation of price areas reduces competition in all market areas. The Finnish wholesale market is moderately or highly concentrated when Finland is separated from other price areas. Concentration is moderate, if all production capacity is considered. If only price setting hydropower and condensing power capacity are considered, the market is highly concentrated. High concentration can provide opportunities for the biggest producers to use strategic bidding to increase market prices. Liquidity problematic in the financial CfD markets Larger number of price areas has reduced competition and liquidity with the financial area price products or CfDs. Poor functioning of CfD markets is emphasized by the low competition within the price areas. Nordic Transmission System Operators should work more efficiently Bottlenecks between market areas create income for the Transmission System Operators (TSOs) that are responsible of the border transmissions. TSOs have no economic incentives to maintain and repair the border transmission lines, which seems peculiar when compared to e.g. regulation of electricity distribution companies. Finnish Fingrid shows a good example on transparent disclosure of received income and how the accrued funds are used. Integration of the Russian market challenging Import of electricity from Russia to Finland has been reduced since the end of 2011 because of the changes made in the Russian electricity market. Market liberalization in Russia has lead to a market structure that is different from the Nordic markets. Despite the differences, the two markets are becoming more integrated as the transmission connections between the markets are strengthened. For the Nordic electricity market, both the rules and regulation of the use of the transmission capacity, and the transparency of the market should be improved. Market transparency and regulatory supervision are lacking Market transparency in the Nordic markets is limited, especially with regard to the area prices. In practice this benefits the bigger producers that can combine their own data with publicly available data to have better position for trading. The credibility of the market is endangered because the information needed to ensure market functioning is withheld. The electricity market is also not monitored regularly by the market regulators. 3

4 1 Johdanto 1.1 Tausta ja tavoitteet Suomen sähkön tukkumarkkinaan on kohdistunut useita muutoksia vuosien 2011 ja 2012 aikana. Näillä muutoksilla on ollut vaikutus tukkumarkkinoiden toimintaan ja kilpailuasetelmaan. Merkittävimmät muutokset ovat olleet: Ruotsin jakaminen neljään eri hinta-alueeseen alkaen Venäjän tuonnin muuttuminen riippuvaiseksi Venäjän ja Suomen markkinahinnasta ja sen seurauksena tapahtunut tuonnin tyrehtyminen Uuden Fenno-Skan 2 siirtoyhteyden käyttöönottaminen Suomen ja Ruotsin välillä Suomen ja Ruotsin välisen siirtoyhteyksien pitkäkestoiset vikaantumiset vuonna 2012 Näiden edellä mainittujen muutosten lisäksi on markkinoihin voimakkaasti vaikuttavana tekijänä huomioitava, että vuoden 2011 loppupuoli ja vuosi 2012 ovat olleet erityisen runsasaita vesivuosia. Tämä on heijastunut markkinan toimintaan sekä markkinahintaan. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa, miten muutokset ovat vaikuttaneet sähkön tukkumarkkinan toimivuuteen ja kilpailutilanteeseen Suomessa. Lisäksi tavoitteena on ollut selvittää, minkälaisia taloudellisia vaikutuksia muutoksilla ja niiden seurauksena syntyneellä markkinatilanteella on ollut suomalaisille toimijoille. Selvityksessä tuodaan esiin, millaisilla toimenpiteillä markkinoiden toimivuutta voitaisiin parantaa ja mihin asioihin kannattaisi kiinnittää huomiota sekä mitä asioita kannattaisi jatkoselvittää. 1.2 Selvityksen toteutustapa Selvityshankkeen ovat tilanneet Paikallisvoima ry ja Suomen Elfi Oy. Hanketta on ohjannut ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat olleet Akke Kuusela, Jarmo Kurikka ja Jussi Lehto Paikallisvoima ry:n edustajina sekä Mikko Rintamäki ja Mikko Lepistö Elfi Oy:n edustajina. Hanke on toteutettu loka joulukuussa 2012 riippumattoman Gaia Consulting Oy:n toimesta. Hankkeen vastuullisena johtajana on ollut TkT Iivo Vehviläinen, projektipäällikkönä DI Marika Bröckl. Lisäksi hankkeen toteutukseen ovat osallistuneet DI Laura Hakala asiantuntijana ja TkT Juha Vanhanen hankkeen laatuvastaavana. Hankkeen tietolähteinä on käytetty julkisia selvityksiä, jotka käsittelevät sähkön tukkumarkkinoihin kohdistuneita muutoksia ja sähkön tukkumarkkinan toimintaa Suomessa ja Pohjoismaissa. Tietoja on täydennetty 11 haastattelulla, joilla on kartoitettu toimijoiden näkemyksiä tukkumarkkinan toiminnasta. Hankkeessa on analysoitu tukkumarkkinan toimintaa julkisesti saatavilla olevan markkinadatan pohjalta. Sähkön johdannaismarkkinan toiminnan analyysissä on keskitytty käsittelemään aluehintatuotemarkkinan toimintaa. 4

5 2 Tukkusähkömarkkinan hinnanmuodostus 2.1 Pohjoismaisen sähkömarkkinan yleiskuva Pohjoismainen sähkömarkkina on luotu poliittisilla päätöksillä 1990-luvulla. Valitun markkinaehtoisen toimintamallin lähtökohtana on ollut, että kilpaillut markkinat ohjaavat resursseja aiempaa monopolien varaan rakentunutta ja valtiojohtoisesti säänneltyä järjestelmää tehokkaammin. Sähkömarkkinalle luodut rakenteet koostuvat tukkusähkömarkkinasta ja vähittäismarkkinasta sekä edelleen säädellystä sähkön siirrosta. Sähkön tuottajat, vähittäismyyjät ja suuret sähkön käyttäjät voivat ostaa ja myydä sähköä pörssissä. Pohjoismaiseen markkinaan kuuluvat Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska. Baltian maat ovat joko liittyneet tai liittymässä osaksi samaa markkinaa. Norja, Ruotsi ja Tanska on lisäksi jaettu useampaan hinta-alueeseen perustuen maiden sisäisiin siirtokapasiteetteihin. Sähköpörssin spot-markkinoiden kautta käydään kauppaa noin 70 prosentista Pohjoismaissa käytetystä sähköstä ja sähköpörssi muodostaa viitehinnan muullekin sähkölle. Loppuosalla sähköstä käydään kauppaa kahdenvälisin sopimuksin. Pohjoismaisesta fyysisestä tukkusähkömarkkinasta vastaa norjalainen Nord Pool Spot ASA (Nord Pool). Seuraavan päivän tukkuhinnat sähkölle määräytyvät Nord Poolin spot-markkinoilla joka päivä. Spot-markkinoilla toimivat osapuolet lähettävät hintatarjouksensa Nord Pooliin. He ilmoittavat tarjouksissaan, millä hinnalla ja kuinka suuren määrän he ovat valmiita ostamaan tai myymään sähköä seuraavan päivän kunakin tuntina. Näiden osto- ja myyntitarjousten perusteella Nord Pool laskee kysyntä- ja tarjontakäyrät, joiden leikkauspisteessä määräytyy sähkön spot-hinta. Mikäli hintaalueiden väliset siirtorajoitteet aiheuttavat pullonkauloja, syntyy erillisiä spot-hinta-alueita. Lisäksi kullekin päivälle lasketaan systeemihinta, jonka laskennassa siirtorajoitteita ei oteta huomioon. Säätösähkömarkkina Spot-markkinaalueiden väliset rajasiirtokapasiteetit ja Venäjän siirto kiinnitetään Spot-tarjoukset seuraavalle päivälle klo 13:00 (EET) mennessä Elbas-kaupankäynti loppuu tuntia ennen toimitusta Toimitustunti Spot-markkina Elbas-markkina Toimituspäivä Kuva 2.1. Suomen tukkusähkömarkkinan kaupankäyntimuodot. 1 Elbas-markkinalla voidaan käydä kauppaa tuntia ennen toimitusajankohtaa. Elbas-markkina mahdollistaa hankinnan tasapainottamisen lähellä käyttötuntia. Suhteessa spot-markkinaan, Elbas- 1 Nord Pool Spot. 5

6 markkinan volyymit ovat melko vaatimattomia. Säätösähkömarkkinalla kulutus ja tuotanto tasapainotetaan käyttötunnin sisällä. Säätösähkökapasiteettia tarjoavat Fingridille osapuolet, joilla on nopeaan säätöön soveltuvaa tuotantoa. Toimijat, joiden kulutus tai tuotanto on poikennut spot- ja Elbas-markkinoiden osoittamasta taseesta, joutuvat maksamaan säätösähkömarkkinalla määräytyneet hinnat. Oleellisena osana sähkön tukkumarkkinaa ovat sähkön johdannaismarkkinat, joiden kautta voidaan suojata sähkön kulutuksen ja tuotannon hintariskejä sekä käydä spekulatiivista kauppaa. Pohjoismaisilla sähköjohdannaisilla käydään kauppaa NASDAQ OMX:n ylläpitämällä markkinapaikalla. Johdannaismarkkinat ovat olleet kaupankäyntivolyymiltaan noin viidestä kuuteen kertaan suuremmat kuin sähkön kysyntä pohjoismaissa. Spot-markkinalla syntyviltä aluehinta-eroilta suojaudutaan aluehintatuotteiden (Contracts for Differences tai CfD) avulla. 2.2 Yleinen markkinatilanne Pohjoismaissa Talvi oli verrattain leuto muutamaa kylmempää viikkoa lukuun ottamatta. Leuto talvi vaikutti hintatasoa alentavasti. Myös talouden jatkuva epävarmuus on heijastunut erityisesti raskaan teollisuuden sähkön kulutusta ja sähkön hintoja alentavasti. Vuoden 2011 aikana sähkön hinta sähköpörssissä laski merkittävästi pohjoismaisen vesitilanteen parantuessa. Vuoden 2011 alussa spot-markkinan systeemihinnan kuukausikeskiarvo oli noin 69 /MWh. Vuoden lopussa hinta oli laskenut tasolle 33 /MWh. Samanaikaisesti Suomen aluehinta oli noin 37 /MWh. Hintaero kertoo riittämättömästä siirtokapasiteettia muista Pohjoismaista Suomeen. Siirtoyhteyksien tilanne parani kuitenkin loppuvuodesta 2011, kun Suomen ja Ruotsin välillä otettiin käyttöön uusi merikaapeli, Fenno-Skan 2. Talvena sähkön markkinahinta oli Suomessa kolmeen otteeseen yli /MWh. Vuonna 2011 ei esiintynyt vastaavia huomattavan korkeita hintapiikkejä sähkön hinnoissa Suomessa. Suomen hinta-alueen korkein tuntihinta 150 /MWh saavutettiin poikkeuksellisesti kesällä , tunnilla Vuoden 2012 aikana hintapiikkejä on esiintynyt vuotta 2011 enemmän. Alkuvuodesta 2012 Suomen aluehinta nousi hetkellisesti arvoon 253 /MWh tunnilla Samana päivänä myös systeemihinta saavutti alkuvuoden 2012 korkeimman arvonsa, ollen 224 /MWh tunnilla Lisäksi Suomen aluehinta oli tunnilla tasolla 300 /MWh, kun samanaikaisesti muut pohjoismaiset hinnat olivat tasolla 68 /MWh. 2 EMV, Toimitusvarmuusraportti

7 3 Muutokset sähkökaupassa Ruotsiin ja Venäjälle 3.1 Muutokset Ruotsin hinta-alueisiin Pohjoismaiset sähkönmarkkinat on jaettu hinta-alueisiin. Hinta-alueet määräytyvät sähköverkon fyysisten siirtorajoituksien perusteella, siten että rajoitukset tulevat näkyviksi markkinaosapuolille. Historiallisesti kukin maa on huolehtinut pääasiassa maansa sisäisistä siirtoyhteyksistä ja siirtorajoituksia on ollut pääasiassa maiden rajoilla. Mikäli maan sisällä on esiintynyt siirtorajoituksia, on näitä hoidettu kantaverkkoyhtiöiden toimin. Ruotsissa aiemmin yhtenäinen Ruotsin hinta-alue jouduttiin jakamaan alkaen neljään hinta-alueeseen (ks. kuva 3.1). Muutoksen taustalla oli EU:n komission tutkimus Ruotsin aiempien sisäisten siirtorajoitusten vaikutuksista Ruotsin ja Tanskan välisen rajasiirtokapasiteetin käytettävyyteen. 3 Muutoksen seurauksena osa aiemmin Ruotsin rajoille muodostuneista siirtorajoituksista siirtyi Ruotsin eri hinta-alueiden välisiksi rajoituksiksi. Kuva 3.1. Nord Pool Spotin hinta-alueet hintoineen, hinta-aluekohtaiset kysyntä- ja tarjontavolyymit sekä hinta-alueiden välillä käytössä olleet siirtokapasiteetit klo Svenska Kraftnät, Swedish interconnections Comp case no 39351, Commitment, 2009/481,

8 Ruotsin energiamarkkinan valvonnasta vastaava viranomainen, Energimarknadsinspektionen (EI), on tehnyt selvityksen markkinoiden toimivuudesta hinta-aluejaon jälkeen. 4 Selvityksen keskeisiä johtopäätöksiä olivat: Erilliset hinta-alueet Ruotsissa ovat parantaneet tukkumarkkinan toimintaa ja läpinäkyvyyttä Ruotsin jakaminen hinta-alueisiin on aiheuttanut hintaeroja Ruotsin hinta-alueiden välillä Hinta-erot ovat seurausta rakenteellisista eroista tuotannon ja kysynnän välillä Pohjois- Ruotsin ja Etelä-Ruotsin välillä sekä riittämättömästä siirtokapasiteetista Tukkumarkkinan hintaerot ovat vaikuttaneet vähittäismarkkinan hintojen eriytymiseen Ruotsin hinta-alueilla Aluehintatuotteiden (CfD) likviditeetti koetaan riittämättömäksi etenkin Etelä-Ruotsissa hinta-alueella SE4 Osa toimijoista pitää aluehintatuotteiden hintoja markkinalla liian korkeana suhteessa hintaeroihin liittyviin riskeihin ja on jättänyt hinta-aluesuojaukset tekemättä Selvityksessä todettiin, että hinta-aluejako on johtanut tilanteeseen, jossa Ruotsin sisäisiä pullonkauloja ei enää siirretä maan rajojen ulkopuolelle ja että siksi periaatteessa spot-markkinat toimivat kuten niiden kuuluukin. Markkinoiden toiminta on siis koko pohjoismaisen markkinan kannalta tarkasteltuna eräiden arvioiden mukaan parantunut. Erityisesti Etelä-Ruotsissa hinta-alueella SE4 hinnat ovat kuitenkin olleet korkeammat kuin muilla alueilla. Syynä tähän ovat puutteelliset siirtoyhteydet pohjois-etelä suunnassa sekä ydinvoiman alasajo Etelä-Ruotsissa, joka on johtanut tuotannon ja kulutuksen epätasapainoon. Svenska Kraftnät on aiemmin priorisoinut alhaista kantaverkkosiirtohintaa verkon kehittämisen ja vahvistamisen sijaan, mikä on myötävaikuttanut tilanteen syntymiseen, jossa eteläisen Ruotsin hinnat ovat korkeammat kuin Pohjois-Ruotsissa tai Tukholman hinta-alueella SE3. Raportissa arvioidaan, että aluehintatuotteiden (CfD) likviditeetti hinta-alueen SE4 tuotteissa on ollut heikko. Hinta-alueen SE4 heikko tarjonta nähdään seurauksena siitä, että alueella on vähän tuottajia. EI toteaa kuitenkin raportissaan, ettei aluehintatuotteiden markkinan toiminnan analysoiminen dataan perustuen ole yksinkertaista ja lisäksi markkinaa on voitu analysoida vain muutaman talvikuukauden ajalta. Lisäksi tarkasteluajankohtana on poikkeuksellisen runsassateinen vuosi, mikä jo sinänsä vaikuttaa voimakkaasti hinnanmuodostukseen Pohjoismaisella markkinalla. Näin ollen EI ei halua vetää liian kauaskantoisia johtopäätöksiä tehdyn analyysin perusteella. EI:n raportissa todetaan, että vuonna 2015 saadaan 25 % lisää siirtokapasiteettia (Sydvästlänken), joka saattaa helpottaa markkinatilannetta Etelä-Ruotsissa jonkin verran. Toisaalta tilanteen ratkaisemiseksi tarvittaisiin lisää investointeja tuotantoon Etelä-Ruotsissa sekä lisää siirtokapasiteettia myös pohjois-etelä suunnassa. EI:n keväällä tekemän selvityksen jälkeen Ruotsin hallitus on tilannut selvityksen, jonka tavoitteena on tutkia muutamaa eri toimintavaihtoehtoa: 1) Svenska Kraftnät takaa tietynsuuruisen siirtokapasiteetin hinta-alueiden SE3 ja SE4 välillä, 2) alueet SE3 ja SE4 tai muut alueet liitetään toisiinsa ja niistä 4 Energimarknadsinspektion, Elområden i Sverige, Analys av utvecklingen och konsekvenserna på marknaden, EI R2012:06. 8

9 tulee yksi laajempi hinta-alue, 3) Svenska Kraftnät myy hintasuojaussopimuksia (CfD). Selvityksen valmistumispäivämääräksi on asetettu 31. joulukuuta Fingridin arvion mukaan Ruotsin hinta-aluejako on parantanut pohjoismaisten markkinoiden tehokkuutta. Sähkö siirtyy matalan hinnan alueelta korkean hinnan alueelle. Ruotsin kantaverkkooperaattori Svenska Kraftnät (SvK) ei enää rajoita sisäisistä syistä siirtokapasiteetteja naapurimaihin ja markkinoiden läpinäkyvyys on lisääntynyt. Lisäksi Ruotsin sisäisen verkon vahvistustarvetta on aikaisempaa helpompi arvioida. Suomen osalta Ruotsin aluejako on vähentänyt hintapiikkien riskiä, sillä SvK ei ole enää rajoittanut sisäisistä syistä sähkön siirtoa Keski-Ruotsista hinta-alueelta SE3 Suomeen. Ruotsin hinta-aluejaon varjopuolia ovat olleet mm. markkinoiden pirstoutumisen lisääntyminen, hintasuojauksen vaikeutuminen ja Etelä-Ruotsin SE4-alueella vähittäismarkkinoiden tarjoajien lukumäärän lasku Venäjän kaupan muutokset Suomen ja Venäjän välillä on Fingridin hallinnoimaa siirtokapasiteettia yhteensä MW. Rajasiirtoyhteyden kautta on tällä hetkellä teknisesti mahdollista siirtää sähköä vain Venäjältä Suomeen. Siirtokapasiteetista markkinoiden käytettävänä on 1300 MW. Sähköjärjestelmässä tarvittaville reserveille Fingrid on varannut 100 MW kapasiteetin. 6 Lisäksi sähköä Venäjältä tuodaan Imatralle Svetogorskayan ja Pohjois-Suomeen Kaitakosken voimalaitoksilta 7. Muista kuin Fingridin hallinnoimista tuotantoyhteyksistä ei ole käytössä julkista dataa. Vuonna 2012 sähkön siirto Venäjältä Fingridin hallinnoimien yhteyksien kautta on vähentynyt selvästi (ks. kuva 3.2 alla). Venäjän rajasiirtokapasiteettia käytettiin aiemmin tasaiseen tuontiin Venäjältä Suomeen riippumatta Suomen hinta-alueen markkinahintatasosta. Vuoden 2011 syksystä lähtien sähkön tuonti Venäjältä on kuitenkin ollut enenevissä määrin riippuvaista Suomen ja Venäjän markkinahinnoista. Markkinaehtoisemman kaupankäynnin lisääntymisen taustalla ovat sähkön hintojen kohoaminen Venäjällä ja vientiin kohdistettavat kapasiteettimaksut. Muutoksien seurauksena sähköä on tuotu Suomeen pääasiassa yöaikaan ja viikonloppuisin. 8 5 Haastattelu, Fingrid,Juha Hiekkala 6 Fingrid, viitattu ENTSO-E, Interconnected network of ENTSO-E, Fingrid, Sähkön tuontimäärät Venäjältä vaihtelevat markkinatilanteen mukaan, tiedote,

10 MW Kuva 3.2. Sähkön siirron kuukausittainen keskiteho Venäjältä Suomeen välisenä aikana Fingridin siirtoyhteyksien kautta. 9 Kapasiteettimaksua maksetaan Venäjällä niiden tuntien ajalta, jolloin kulutus on korkeimmillaan eli aamupäivän ja alkuillan tunteina. Fingridin käsitys on, että kapasiteettimaksu on Venäjällä säädöspohjainen, eikä sitä ole kirjattu lainsäädäntöön. Säännöissä vienti rinnastetaan kulutukseksi, johon kapasiteettimaksu kohdistuu. Esimerkki sähkönhinnoista Suomen ja Pietarin alueen sähkömarkkinalla sekä näiden vaikutuksesta maiden väliseen sähkön siirtoon on esitetty kuvassa 3.3. Kapasiteettimaksun osuus sähkön hinnoittelussa Venäjällä on merkittävä suhteessa sähköenergian hintaan. Tällä hetkellä kapasiteettimaksu ja siirtomaksut käytännössä estävät kaupankäynnin maiden välillä tietyillä hinta-alueilla, vaikka pelkästään energiahintojen perusteella sähköä kannattaisikin siirtää Venäjältä Suomeen. 9 Fingrid, Rajakapasiteetit ja -siirrot Venäjä tietokanta, viitattu

11 Kuva 3.3. Venäjän kapasiteettimaksun vaikutus (ylempi kuva) sähkön siirtoon Venäjältä Suomelle (alempi kuva). 10 Fingridin siirtokapasiteetin kautta sähkön tuonti Venäjältä on mahdollista toimijoille, jotka ovat sopineet kiinteästä siirto-oikeudesta Fingridin kanssa sekä energian ostosta sähkön myynnistä vastaavan venäläisen organisaation kanssa. Toimijoita on alkaen ollut yksi 11. Siirtoyhteyttä operoiva toimija ilmoittaa siirto-ohjelmansa viikoittain ja muutokset siihen käyttövuorokautta edeltävänä aamuna. Fingridillä on oikeus rajoittaa tuontia Venäjän tai Suomen puoleisen verkon vikatilanteissa ja muiden keskeytysten aikana tai Venäjän puolella esiintyvästä muista syystä. 12 Venäjän siirtoyhteyksien käyttösäännöistä voidaan päätellä, että siirtoyhteyden operoijan tulee päättää sähkön kaupalliset siirtomäärät ennen kuin sähkön spot-hinta määritetään Nord Poolissa. Siirtoyhteyksien optimaalinen käyttö perustuu tällöin operoijan kykyyn ennakoida sähkön hintoja Suomen hinta-alueella ja Pietarin alueella. 10 Fingrid, Kommenttipuheenvuoro, Suomen ja Venäjän välisen sähkökaupan kehittyminen Fingridin näkökulmasta, Risto Lindroos, johtava asiantuntija, Sähkömarkkinapäivä Kaupallinen siirtoyhteys on RAO Nordic Oy:n käytössä, Lähde: Fingrid, Muutoksia Venäjän rajasiirtopalvelussa, tiedote, Fingrid, viitattu

12 Nykyisillä käyttösäännöillä on mahdollista, että syntyy tilanteita, joissa sähköä ei siirretä Venäjältä täydellä kapasiteetilla, vaikka se olisikin markkinahintojen perusteella kannattavaa. Esimerkiksi tunnin aikana sähkön siirto Fingridin hallinnoiman kapasiteetin kautta Venäjältä oli vain 300 MW 13, vaikka Suomen hinta-alueen hinta kyseisenä tuntina oli 300,01 /MWh 14 ja Pietarin alueen sähkönhinnoissa ei näyttänyt esiintyvän vastaavaa hintapiikkiä 15. Haastatelluilta markkinatoimijoilta Suomessa kesti melko pitkään ymmärtää, miksi Venäjän sähkönsiirto on muuttunut ja miten siirtoyhteyttä nykyisin käytetään. Yleisperiaate siirtoyhteyden markkinaehtoisemmasta käytöstä on kuitenkin tullut selväksi. Toisaalta Suomen ja Venäjän välisen markkinan toimivuutta on kyseenalaistettu, erityisesti kapasiteettimaksun ja yksisuuntaisen siirron vuoksi. Venäjän markkinaa ei koeta läpinäkyväksi tällä hetkellä. Tällä hetkellä markkinadataa on periaatteessa saatavilla paljon, mutta se ei ole helposti ymmärrettävissä. Markkinadataa on pääosin vain venäjäksi, ja esitetty formaatti on erilainen kuin se mihin Pohjoismaissa on totuttu. Markkinadatan kohderyhmänä ovat Venäjän sisäiset toimijat ja markkinalla toimitaan venäjäksi. Tämä on ollut yksi ongelma pyrittäessä ymmärtämään, miten Venäjän sähkömarkkinat toimivat. Fingrid neuvottelee venäläisten osapuolten kanssa Suomen ja Venäjän välisen siirtopalvelun ja kaupankäyntimahdollisuuksien kehittämisestä. Tarvittaessa myös Nord Pool Spot on osallistunut neuvotteluihin. Lisäksi Nord Pool Spot käy suoria neuvotteluja venäläisen vastinorganisaationsa kanssa markkinoiden läpinäkyvyyden lisäämisestä. Fingridin tavoitteena on markkinaehtoisuuden lisääminen. Tämä tarkoittaa mm., että sähkön pitäisi siirtyä halvan hinnan alueelta kalliin hinnan alueelle markkinatilanteesta riippuen. Tapa, jolla venäläinen osapuoli kohdistaa Venäjän kapasiteettimarkkinoiden kustannuksia sähkön viennille, estää käytännössä tehokkaan viennin Venäjältä. Fingrid kannustaa venäläisiä yhteiskumppaneitaan myötävaikuttamaan kapasiteettimarkkinoiden sääntöjen muuttamiseksi. Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän välinen siirtoyhteys on yksisuuntainen. Sähkön vienti Suomesta Venäjälle ei ole mahdollista teknisten rajoitteiden ja Venäjän markkinasääntöjen takia. Fingrid neuvottelee venäläisten osapuolten kanssa kaksisuuntaisuuden mahdollistamisesta. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat yhteydessä Venäjään myös Baltian maiden kautta. Baltian ja Venäjän välillä on vahvat siirtoyhteydet. Suomen ja Viron välisen 650 MW:n Estlink 2 vuonna 2014 sekä Ruotsin ja Liettuan välinen NordBalt-yhteys lisäävät välillisesti Pohjoismaiden ja Venäjän välistä kaupankäyntimahdollisuutta Fingrid, Rajakapasiteetit ja -siirrot Venäjä tietokanta, viitattu Nord Pool Spot, Elspot prices, viitattu ATS Energo, Daily prices, viitattu Haastattelu, Fingrid,Juha Hiekkala 12

13 /MWh 4 Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa 4.1 Suomen hinta-alueen eriytyminen Yhteisen pohjoismaisen sähkömarkkinan lähtökohtana on ollut laajan yhteisen markkinan luominen ja tätä kautta kilpailun lisääminen. Markkina-alueen laajuutta rajoittaa sähkön fyysisten siirtoyhteyksien kapasiteetti hinta-alueiden välillä. Siirron määrä hinta-alueiden välillä määräytyy alueiden sisäisen kysynnän ja tarjonnan perusteella. Pohjoismaisen markkinan hinta-alueiden yhtenäisyyttä on havainnollistettu kuvassa 4.1. Suomen ja systeemialueen hinta on vuosien 2000 ja 2012 välisenä aikana eronnut useimpina päivinä. Suomen päivähinnat ovat olleet yhteneväisiä systeemihinnan kanssa noin 30 % päivistä 2000-luvun alkupuolella. Samoin Suomen hinta-alueen ja systeemihinnan välinen keskimääräinen vuotuinen hintaero on vaihdellut +-2 euroa/mwh tasolla 2000-luvun alkupuolella. Vuoden 2005 jälkeen Suomen aluehinta on vastannut systeemihintaa harvemmin. Myös keskimääräiset aluehintaerot ovat kasvaneet. Vuoden 2007 jälkeen Suomen aluehinta on ollut noin 2 6 euroa/mwh kalliimpi kuin systeemihinta. Hintaero Helsinki-systeemi, /MWh Hinta-alueet samoja, % päivistä 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kuva 4.1. Osuus ajasta, jolloin Suomen hinta-alueen spot-markkinahinta on ollut sama kuin systeemihinta (%, laskettu päivän keskihinnoista) sekä keskimääräinen hintaero Suomen hinta-alueen ja systeemihinnan välillä ( /MWh). 17 Suomen ja Ruotsin aluehintojen väliset erot vuosilta on esitetty vastaavalla tavalla kuvassa 4.2. Ennen vuotta 2011 Suomen ja Ruotsin aluehinnat ovat seuranneet toisiaan yli 70 prosenttisesti lukuun ottamatta vuosia 2003 ja Samoin maiden väliset keskimääräiset aluehintaerot ovat olleet haarukan +-1 euroa/mwh sisällä ennen vuotta Vuoden 2012 tammi-marraskuussa 17 Lähde: Nord Pool Spot. Vuoden 2012 osalta mukana tammi-marraskuu. 13

14 /MWh Suomen ja Tukholman hinta-alueen päivähinnat ovat olleet samoja vain noin 30 % ajasta ja hintaero on ollut yli 4 euroa/mwh. Hintaero Helsinki-Tukholma, /MWh Hinta-alueet samoja, % päivistä 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kuva 4.2. Osuus ajasta, jolloin Suomen ja Ruotsin spot-markkinahinnat ovat olleet samoja (%, laskettu päivän keskihinnoista) sekä keskimääräinen hintaero Suomen ja Ruotsin välillä ( /MWh) jälkeen on käytetty Tukholman aluehintaa (SE3). 18 Siirtorajoituksien ja aluehintaerojen muodostumiseen vaikuttaa kysyntä- ja tarjontatilanne kullakin alueella. Pohjoismaisella markkinalla muutokset sähkön tuotannossa ovat suhteessa suurempia kuin muutokset sähkön kulutuksessa. Suurin alueellisia eroja selittävä tekijä on yleensä vuotuinen vesivoiman tuotanto. Koko pohjoismaiden tasolla vuotuiset vaihtelut vesivoiman tuotannossa voivat olla noin TWh. Vertailukohtana kysynnän kasvu lamavuodesta 2009 vuoteen 2010 oli Pohjoismaissa noin 14 TWh. Tuotantokustannuksiltaan edullista vesivoimaa tuotetaan erityisesti Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa. Runsassateisina vuosina sähkön tuotanto ylittää selvästi kysynnän näillä alueilla, mikä puolestaan alentaa hintoja näillä alueilla. Esimerkkejä runsassateisista vuosista ovat vuodet 2000 ja 2005, jolloin edullista sähköä oli tarjolla Norjassa ja Ruotsissa enemmän kuin sähköä pystyttiin siirtämään Suomeen. Tästä johtuen Suomen aluehinta oli näinä vuosina korkeampi kuin systeemihinta tai Ruotsin aluehinta. Vähäsateisina vuosina alhaisempaa vesivoimantuotantoa kompensoidaan tuottamalla sähköä lauhdevoimalla, jota on suhteessa paljon Suomessa ja Tanskassa. Vuosina 2003 ja 2004 vesivoimantuotanto oli normaalia selvästi alhaisempi. Näinä vuosina Suomen ja Ruotsin välinen siirtoyhteys on rajoittanut sähkön siirtoa Suomesta Ruotsiin. Suomen aluehinta on ollut alhaisempi kuin systeemihinta tai Ruotsin aluehinta. 18 Lähde: Nord Pool Spot. Vuoden 2012 osalta mukana tammi-marraskuu. 14

15 Viat voimalaitoksissa ja siirtoyhteyksissä vaikuttavat hinta-alueiden syntymiseen. Hinta-alueiden eriytymiseen on vaikuttanut joidenkin kantaverkkoyhtiöiden toimintatapa, jossa maan sisäisen siirtokapasiteetin riittämättömyyttä kompensoidaan rajoittamalla sähkön siirtokapasiteettia naapurimaihin. 19 Suomen sähkömarkkinan kilpailuoikeudellista tilannetta on arvioitu relevantin markkinan käsitteen kautta 20. Relevantilla markkinalla tarkoitetaan aluetta tai toimialaa, jolla yritysten välinen kilpailu tapahtuu. Relevantin markkinan tarkasteluissa 2000-luvun alusta on mm. todettu, että Suomen sähkömarkkinaa on tuotannon ja tukkumarkkinan osalta pidettävä ainakin Suomen ja Ruotsin laajuisina ja että tilanteet, joissa Suomi muodostaa oman hinta-alueensa on poikkeuksellisia Ruotsin siirtoyhteyksien vaikutukset aluehintaeroihin Suomen ja Ruotsin hinta-alueen SE3 välinen siirtoyhteys Fenno-Skan 2 otettiin käyttöön joulukuussa Fenno-Skan 2 lisäsi Suomen ja Tukholman hinta-alueen välistä siirtokapasiteettia 800 MW:lla. Yhteys kuitenkin vikaantui laivan ankkurin rikottua siirtojohdon. Yhteys otettiin uudestaan käyttöön Myös Fenno-Skan 1 yhteyteen on liittynyt ongelmia. Fenno-Skan 1 (550 MW) on ollut käyttökatkossa alkaen. Vikaantuminen on aiheutunut Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätin tiloissa tapahtuneesta tulipalosta. Fenno-Skan 1 yhteyden arvioitiin aluksi olevan poissa käytöstä asti, mutta korjaustyöt ovat viivästyneet arviolta asti 22. Kuva 4.3. Sähkön aluehinnat Suomessa ja Ruotsissa sekä kaikkien Nord Poolin hinta-alueiden vaihteluväli vuoden 2012 aikana Ruska, M. ja Koreneff, G., Ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutukset kilpailuun sähkömarkkinoilla, VTT:n raportti vuodelta Ks. esim. Purasjoki, M., Sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoiden toimivuus, Kauppa- ja teollisuusministeriö, Markkinaoikeus nro 123/2008 (Dnro 209/06/KR). 22 Fingrid, Urgent Market Message, ja Lähde: Nord Pool Spot. 15

16 Kuvassa 4.3 on esitetty Suomen ja Ruotsin aluehinnat vuoden 2012 aikana. Suomen ja Ruotsin aluehinnat seuraavat toisiaan melko läheisesti, mikäli siirtoyhteydet ovat olleet käytettävissä. Vikaantumisten aikana aluehinnat puolestaan eroavat toisistaan. Aluehintaerot ja siirtokapasiteetti Tukholman alueen ja Suomen välillä on esitetty kuvassa 4.4. Kuva 4.4. Suomen ja Ruotsin välinen hintaero ( /MWh) ja Ruotsin hinta-alueen SE3 ja Suomen välinen siirtokapasiteetti. 24 Markkinatoimijoiden haastatteluissa nousi esiin kantaverkko-operaattoreiden käänteiset kannustimet vikatilanteiden korjaamiseen liittyen. Nykyisessä markkinarakenteessa hinta-alueiden väliset hinta-erot tuottavat nk. pullonkaulatuloja kantaverkkoyhtiöille. Pullonkaulatuloa syntyy, kun halvemmalta hinta-alueelta siirtyvää sähköä viedään kalliimmalle hinta-alueelle. Esimerkiksi vuoden hintapiikkitilanteissa on siirtoa Etelä-Norjasta muualle rajoitettu alueen oman tehotasapainon säilyttämiseksi. Kantaverkkoyhtiön asettaman rajoituksien seurauksena Etelä-Norjan hintataso on jäänyt esimerkiksi Ruotsin ja Suomen hintatasosta 25. Toisaalta kantaverkkoyhtiöt ovat EU:n sähkökauppa-asetuksen puitteissa velvoitettuja käyttämään pullonkaulatulot rajasiirtokapasiteetin ylläpitoon ja lisäämiseen 26. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid raportoi saamansa pullonkaulatulot ja niiden käyttötavat 27. Kantaverkkoyhtiöistä Fingridin toimintaa pidettiinkin yleisesti hyvänä ja rajayhteyksien vikaantumisten arvioitiin olevan seurasta muista syistä kuin puutteista Fingridin toiminnassa. 24 Lähde: Nord Pool Spot ja Fingrid 25 Vehviläinen, I. et al, Nordic electricity peak prices during the winter , Europpan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 714/2009 verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa, annettu Fingrid, 16

17 Kantaverkkoyhtiöiden käänteisiä kannustimia siirtoyhteyksien vahvistamiseen ja erityisesti vikatilanteiden korjaamiseen voidaan pitää koko järjestelmän tehokkuuden kannalta kyseenalaisina. Esimerkiksi vikatilanteesta aiheutuvat aluehintaerot tuottavat kantaverkkoyhtiöille kassavirtaa, joka tulee myöhemmässä vaiheessa investoida verkon ylläpitoon tai vahvistamiseen. Fingridistä poiketen kaikki pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt eivät ole yhtä avoimia raportoinnissaan esimerkiksi siitä kuinka paljon tuloja ne ovat saaneet ja miten ja missä tulot käytetään. Esimerkiksi Svenska Kraftnät on tietoinen, että Fenno-Skan 1 vikaantumisen seurauksena Suomen aluehinnat ovat olleet korkeimpia Pohjoismaissa 28, mutta ruotsalaisella kantaverkkoyhtiöllä ei ole vastaavaa taloudellista kannustinta kiirehtiä töitä kuin suomalaisilla sähkön käyttäjillä. 4.3 Esimerkki Suomen hinta-alueen eriytymisestä Suomen aluehinnan muodostumista ei julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella ole mahdollista analysoida tarkasti. Systeemihinnan osalta Nord Pool Spot julkistaa kuitenkin kysyntä- ja tarjontakäyrät, joiden perusteella markkinahinta muodostetaan. Esimerkkinä markkinahinnan muodostumisesta tarkastellaan keskiviikon tuntia Ajankohta on valittu tarkasteluun, koska Suomen aluehinta oli kyseisellä tunnilla 300,01 euroa/mwh, kun sähkönhinta kaikilla muilla hinta-alueilla Pohjoismaissa oli 68,38 euroa/mwh. Sähkön hinta oli Suomessa kyseisenä tuntina noussut voimakkaasti edeltävinä kahtena päivänä suhteessa edelliseen viikkoon ja Tukholman aluehintaan (SE3), kuten taulukko 4.1 esittää. Taulukko 4.1. Esimerkkinä tarkasteltavan tunnin hinnat eri alueilla (euroa/mwh). 29 Hinta-alue Systeemi 34,88 38,34 39,03 56,66 72,57 85,18 Helsinki 48,01 50,02 53,31 73,89 147,57 300,01 Tukholma 34,63 37,00 37,72 73,89 57,03 68,38 Suomen aluehinnat ja kysynnät tunnin aikana sekä tuonti Suomeen Ruotsista, Virosta ja Fingridin siirtoyhteyksien kautta Venäjältä on esitetty taulukossa 4.2. Suomen hinta-alueen kysyntä Nord Pool spot-markkinalla on ollut tunnin aikana MW. Verrattuna aiempiin päiviin, kysyntä on esimerkiksi 455 MW korkeampi kuin vastaavana tuntina, jolloin markkinahinta on ollut 73,89 euroa/mwh. Huolimatta Suomen korkeasta hinnasta on sähköä siirretty Venäjältä kaupallisesti vain 300 MW 30. Kaupallisesti käyttämätöntä siirtokapasiteettia on ollut kyseisen tunnin aikana MW. Tuonti seuraavien tuntien aikana on ollut 800 MW, vaikka Suomen aluehinta on tällöin ollut selvästi alhaisempi. Lisäksi Fenno-Skan 1 kaapelin pitkäaikainen vikaantuminen on rajoittanut tuontia Ruotsin hinta-alueelta SE3 Suomeen 800 MW:iin. 28 Svenska Kraftnät, Svenska Kraftnäts Driftråd, Möte , Lähde: Nord Pool Spot. 30 Fingrid, Rajakapasiteetit ja -siirrot Venäjä tietokanta, viitattu

18 Taulukko 4.2. Suomen aluehinta, kysyntä ja tuonti eri hinta-alueilta eri päivinä tunnilla Suomen Suomen Tuonti Tuonti Venäjä aluehinta kysyntä alueelta SE1 alueelta SE3 Viro tuonti tuonti /MWh MWh MWh MWh MWh MWh Elbas- ja säätösähkömarkkina Sähkön tuotannon tulee vastata kulutusta jatkuvasti. Koska kulutuksen ja osin tuotannonkin tarkka ennustaminen on mahdotonta, ei kaikkia kulutuksen ja tarjonnan tasapainoon vaikuttavia tekijöitä voida ottaa huomioon ennakkoon vuorokautta etukäteen selvitettävällä spot-markkinoilla. Pohjoismaisessa markkinarakenteessa spot-markkinan jälkeen kauppaa voidaan käydä Elbas-markkinalla, jossa voidaan käydä kauppaa jatkuvasti käyttötuntia edeltävään tuntiin saakka. Kaupankäynti Elbasmarkkinalla on kuitenkin vähäistä suhteessa spot-markkinaan. Elbas-markkinan jälkeen sähkön tuotanto ja kulutus saadaan vastaamaan toisiaan kantaverkkoyhtiö Fingridin operoiman säätösähkömarkkinan kautta. Toimijat voivat jättää säätösähkömarkkinalle tarjouksia, kuinka paljon sähköä he ovat valmiita tuottamaan tai kuluttamaan lisää tai kuinka paljon he ovat valmiita vähentämään tuotantoaan tai kulutustaan. Myös hintatasot määräytyvät markkinalla. Säätösähkömarkkinan hintakehitys on esitetty kuvassa 4.5. Hinta on neljään otteeseen käynyt eurossa/mwh ja useita kertoja useissa sadoissa euroissa. Hintakehitystä Elbasmarkkinalla ei ole tässä selvityksessä tarkasteltu kuin yksittäisten esimerkkien kautta. Näiden osalta hinnat ovat näyttäneet vastaavan spot-markkinoiden hintakehitystä ainakin karkealla tasolla Lähde: Nord Pool Spot. 32 Elbas-markkinan perusteellinen analyysi vaatisi oman erillisen selvityksensä. 18

19 Kuva 4.5. Säätösähkön hinnat ajalla Johdannaismarkkina Tässä selvityksessä on tarkasteltu sähkön aluehintojen kehittymistä johdannaismarkkinalla karkealla tasolla. Kaupankäynnin kohteena on tällä hetkellä vuosi-, kvartaali- ja kuukausituotteita. Tuotteita on kehitetty markkinatoimijoiden näkemysten mukaisesti NASDAQ OMX:n tuoteryhmän koordinoimana. Yleiskuva aluehintatuotteiden kehittymisestä on esitetty kuvassa 4.7. Yksityiskohtaisempia tietoja johdannaismarkkinan kehittymisestä on saatavilla vain lähimmän kuukauden ajalta ilman kustannuksia ja sitoumuksia datan käyttöön. 33 Lähde: Fingrid. 19

20 Kuva 4.7. Johdannaismarkkinan aluehintatuotteiden hinnat 1/2011 4/ Julkisten tietojen valossa voidaan todeta markkinan likviditeetin olevan heikko. Esimerkiksi aikavälillä Suomen hinta-alueella käytiin kauppaa NASDAQ OMX markkinalla vain yhteensä 13 MW edestä, kun vastaava kaupankäynti systeemihintaisella tuotteella oli MW. Heikko likviditeetti näkyy markkinoilla aluehintatuotteiden hinnoittelussa. Teoriassa markkinoiden tulisi kyetä kuvaamaan tulevaa hintakehitystä johdannaistuotteiden hinnoittelulla. Käytännössä kaupankäynti aluehintatuotteilla ei kuitenkaan ole välttämättä kuvastanut toteutuneita aluehintaeroja. Esimerkiksi kaupankäyntihinnat lokakuun 2012 Suomen aluehintatuotteella vaihteli välillä 8,50 12,55 /MWh kaupankäyntiaikana elo-syyskuussa Kyseisen kuukauden toteuma oli kuitenkin 3,81 /MWh. 5 Kilpailutilanne Suomen sähköntuotannossa Tilanteissa, joissa Suomen hinta-alue on eriytynyt muusta pohjoismaisesta markkinasta, ovat rajasiirtokapasiteetit näihin maihin aina täysin käytössä. Tällöin Suomen aluehinta määräytyy Suomen sisäisen kysyntä- ja tarjontatasapainon perusteella 35. Valtaosa Suomen sähköntuotannosta on perustuotantoa, jolla tuotetaan sähköä lyhytaikaisista sähkönhinnan vaihteluista riippumattomasti. Ydinvoimalla tuotetaan sähköä jatkuvasti täydellä kapasiteetilla. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto vaihtelee joko kaukolämmön tai teollisuuden pro- 34 Nasdaq OMX, Statistical Market Report April Tuonti Venäjältä kiinnitetään ennen spot-hinnan muodostamista. Tuotava määrä ei riipu sähkön spot-hinnasta. 20

21 sessien tarpeiden mukaisesti. Myös vesivoimasta vain osaa voidaan säätää vapaasti. Kuvassa 5.1 on esitetty Suomen sähkön hankintarakenne marraskuun 2012 korkeimman kulutushuipun aikana 36. Kuva 5.1. Suomen sähkön hankinnan rakenne Suomen sähköntuotannon säädettävyyttä on tarkasteltu Energiateollisuuden ja Fingridin tilaamassa raportissa, joka julkaistiin vuoden 2012 lopulla. Raportin mukaan pääosa tuntitasolla säädettävästä kotimaisesta tuotantokapasiteetista on vesivoimaa ja lauhdevoiman erillistuotantoa sekä lähinnä reservinä käytettäviä kaasuturbiineja (ks. taulukko 5.1). Myös yhteistuotantolaitoksien sähköntuotantoa on joissakin olosuhteissa mahdollista säätää. 36 Energiateollisuus ry julkaisee sähkön hankintatiedot hankintalähteittäin sen päivän osalta kunkin kuukauden kulutushuippu 37 Energiateollisuus ry, Kuukausitilasto marraskuu 2012,

22 Taulukko 5.1. Säädettävän ja perusvoiman nykytila Suomessa. 38 Normaalissa kulutushuipputilanteessa, talvisena arkipäivänä, yhteistuotanto on kuitenkin jo täysimääräisesti käytössä, eikä sähköntuotantoa voida lisätä korkeillakaan sähkönhinnoilla. Normaalissa markkinahinnan muodostuksessa kulutushuippujen aikaan suurin merkitys Suomen alueella onkin vesivoiman ja lauhdevoiman erillistuotannon hinnoittelulla. Näiden laitoksien omistus on Suomessa keskittynyt muutamalle suurelle toimijalle, kuten taulukosta 5.2 käy ilmi. Taulukko 5.2. Suomen sähkömarkkinoiden säädettävää kapasiteettia hallinnoivat yhtiöt sekä yhtiöiden markkinaosuudet ja niiden perusteella laskettu arvio Herfindahl-Hirschman indeksistä. 39 Tuottaja Vesivoima, MW Erillinen lauhdevoima, MW Yhteensä, MW Osuus, % HHI (arvio) Fortum PVO UPM* Vattenfall Helsingin Energia** Muut Yhteensä *) UPM:n vesivoimaosuudet ilmoitettu erikseen. UPM omistaa PVO:sta 43,21 %. PVO:n tarkastelu omistusosuuksien mukaisesti vaikuta tarkastelun johtopäätöksiin markkinan keskittyneisyydestä. **) Sisältää Helsingin kaupungin omistusosuudet. 38 ÅF-Consult Ltd, Mistä lisäjoustoa sähköjärjestelmään? Loppuraportti, Lähtötietoina käytetty Energiamarkkinavirasto, Voimalaitokset sähköteho vähintään 100 MW, , Energiateollisuus ry, Energiateollisuus ry:n jäsenten ja niiden osakkuusyhtiöiden omistamat lämpövoimalaitokset, tilanne sekä ÅF-Consult Ltd, Mistä lisäjoustoa sähköjärjestelmään? Loppuraportti, Omistusosuudet ja vesivoimalaitoksien kapasiteetit selvitetty yhtiöiden kotisivujen perusteella. Omistusrakenne on esitetty konsernitasolla. Yhtiöiden kokonaan omistamat tytäryhtiöt (Teollisuuden Voima Oyj, Fortum Power and Heat Oy ja PVO-Lämpövoima Oy) on laskettu osaksi konsernin omistusta. Helsingin Energian osuus pitää sisällään Helsingin kaupungin omistukset. 22

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Pohjoismainen tasepalvelu NBS-projektin tilanne keväällä EN.dk jättäytyi taka-alalle hankkeesta lausuntokierroksen perusteella mallia ja design

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Rovaniemi Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Sähkömarkkinoiden haasteet Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus

Lisätiedot

Markkinatoimikunnan kokous Asta Sihvonen-Punkka. Ajankohtaiskatsaus

Markkinatoimikunnan kokous Asta Sihvonen-Punkka. Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunnan kokous 4.10.2016 Asta Sihvonen-Punkka Ajankohtaiskatsaus Pohjoismaisten TSO:iden Challenges -raportti Pohjoismaisten TSO:iden Challenges raportti markkinoiden haasteista julkaistiin

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, 21.6.2016 Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingridin keskustelupaperi sähkömarkkinoista Keskustelupaperin tavoitteena on: lisätä tietoisuutta sähkömarkkinoiden haasteista Fingridin

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset. Iivo Vehviläinen

Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset. Iivo Vehviläinen Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset Iivo Vehviläinen 24.1.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta miljardivaikutukset

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Ajankohtaista. Tasevastaavapäivä Hartwall Areena Reima Päivinen. Reima Päivinen

Ajankohtaista. Tasevastaavapäivä Hartwall Areena Reima Päivinen. Reima Päivinen 1 Ajankohtaista Tasevastaavapäivä Hartwall Areena 2 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva Missio siirtää toimintavarmasti sähköä markkinoita edistää sähkö- Kehittää voimajärjestelmää

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Esitys Itämeren alueen haasteet verkkosuunnittelulle Itämeren alueen markkinalähtöinen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talvella

Sähköjärjestelmän toiminta talvella Raportti 1 (8) Sähköjärjestelmän toiminta talvella 215-216 1 Yhteenveto Joulukuu ja helmikuu olivat talvella 215-216 leutoja, mutta tammikuu oli keskimääräistä kylmempi. Tammikuussa alkoi pakkasjakso,

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund 1 Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet Markkinatoimikunta 22.10.2008 Jarno Sederlund 2 Sisältö 1. Taustaa nykyisten periaatteiden voimassaolo käyttökokemukset Nordelin yhteiset periaatteet 2.

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus ENTSO-E pitkän aikavälin siirtokapasiteetin jakamisen verkkosääntö. Ritva Hirvonen, Fingrid Oyj

Keskustelutilaisuus ENTSO-E pitkän aikavälin siirtokapasiteetin jakamisen verkkosääntö. Ritva Hirvonen, Fingrid Oyj Keskustelutilaisuus ENTSO-E pitkän aikavälin siirtokapasiteetin jakamisen verkkosääntö Ritva Hirvonen, Fingrid Oyj 6.5.2013 Markkinoihin liittyvät verkkosäännöt taustaa... Eurooppa-neuvoston päätös 4.2.2011:

Lisätiedot

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys

Fingrid Oyj, Mikko Heikkilä, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Fingrid Oyj,, Tehoreservijärjestelyn käyttösääntöjen kehitys Sisältö 1. Tehoreservin aktivointihinnan asettaminen 2. Tehoreservimaksun kohdistaminen 3. Tehoreservin valmiudennostomenettely 4. Kulutusjousto

Lisätiedot

HVDC-yhteyksien luotettavuuden parantaminen. Käyttötoimikunnan kokous Tuomas Rauhala

HVDC-yhteyksien luotettavuuden parantaminen. Käyttötoimikunnan kokous Tuomas Rauhala HVDC-yhteyksien luotettavuuden parantaminen Käyttötoimikunnan kokous 05--0 Tuomas Rauhala Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantaminen strateginen hanke Aluehinnat < 30 /MWh 30-35 /MWh 35-0 /MWh 0-5

Lisätiedot

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen

Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen 1 Tasehallinta ja Tasepalvelusopimus 1.1.2009 alkaen Anders Lundberg Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasehallinta Tuotantosuunnitelmat Tuotantosuunnitelmia tarvitaan:

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (11) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN VOIMALAITOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ TUOTETUN SÄHKÖN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE Fingrid tai sen tytäryhtiö

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva

FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA. UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva FINANSSITUOTTEIDEN KÄYTTÖ MUUSSA KAUPPATOIMINNASSA UPM-Kymmene Oyj Puunhankinta ja metsäpalvelut 04.11.2013 Esa Retva Kaupan vapautuminen kohti johdannaismarkkinaa Hyödykemarkkinat ovat eri kehitysvaiheessa.

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

pohjoismainen sähkömarkkina

pohjoismainen sähkömarkkina Fortumin energiakatsaus Kuinka rakennetaan tehokas pohjoismainen sähkömarkkina Sergey Ilyukhin 8.12.2016 Haluamme Fortumin energiakatsauksella saada sidosryhmämme mukaan keskusteluun tulevasta kehityssuunnasta

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

ENERGIAVIRASTO ENERGIMYNDIGHETEN KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015

ENERGIAVIRASTO ENERGIMYNDIGHETEN KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015 ENERGIAVIRASTO KERTOMUS SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUDESTA 2015 9.12.2015 ENERGIAVIRASTO Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 3 ENERGIANKULUTUS JA MARKKINAHINNAT... 4 3.1 Energiankulutus ja sähköntuotanto...4

Lisätiedot

Laaja sähkön pörssikaupan koulutuspaketti

Laaja sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sertifioitu sähkökauppias -koulutus 2017 Laaja sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sähkökaupan ammattilaisten koulutus Sertifioitu sähkökauppias koulutusohjelma on tarkoitettu sähkökaupan eri tehtävissä

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin riittävyys ja häiriöt 2015. Tasevastaava iltapäivä 23.11.2015 Timo Kaukonen Suunnittelupäällikkö

Siirtokapasiteetin riittävyys ja häiriöt 2015. Tasevastaava iltapäivä 23.11.2015 Timo Kaukonen Suunnittelupäällikkö Siirtokapasiteetin riittävyys ja häiriöt 2015 Tasevastaava iltapäivä 23.11.2015 Timo Kaukonen Suunnittelupäällikkö Siirrot ja kapasiteetit Pohjois-Ruotsiin 2015 (1.1-10.11.2015) 1 400,00 Råbacken- Stornorrfors

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2016

Siirtojen hallinta 2016 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2016 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista verkkoa

Kohti eurooppalaista verkkoa 1 Kohti eurooppalaista verkkoa Pertti Kuronen Verkkopalvelu 2 Tulevaisuus: eurooppalaiset järjestelmävastaavat ovat yhdistämässä voimiaan ENTSO-E Markkina Käyttö Käyttö Järjestelmän kehittäminen Eurooppalainen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen

Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen Nordic Balance Settlement (NBS) Tasevastaavapäivä 18.11.2010, Linnanmäki Pasi Aho/Pasi Lintunen 2 Esityksen sisältö: 1. Projektista 2. Raportointi ja taseselvitys 3. Taseselvityksen aikataulu ja laskutus

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

NPS:n toinen huutokauppa (2 nd auction) Markkinatoimikunta 10.2.2015

NPS:n toinen huutokauppa (2 nd auction) Markkinatoimikunta 10.2.2015 NPS:n toinen huutokauppa (2 nd auction) Markkinatoimikunta 10.2.2015 Nykyinen käytäntö Mikäli ensimmäisellä kierroksella ei saada muodostettua hintaa, niin 1. muutetaan blokkitarjoukset tuntitarjouksiksi

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna?

Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna? Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna? Ari Lahti Rakentaminen & Sisustaminen messut 31.1.2014 Turku Energia Pohjoismaisten tukkumarkkinoiden vuositermiinisopimusten

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Elokuu 2010

Ajankohtaiskatsaus. Elokuu 2010 Ajankohtaiskatsaus Elokuu 2010 (1/2) Kesän ukkosmyrskyt aiheuttivat myös kantaverkossa häiriöitä. Kantaverkko selvisi myrskyistä selvästi jakeluverkkoja helpommalla 29.7. kaatui yli 10 puuta Imatra Konkapelto

Lisätiedot

Verkkosääntöfoorumi, Satu Viljainen. Järjestelyt useamman NEMO:n markkinoille tulon mahdollistamiseksi

Verkkosääntöfoorumi, Satu Viljainen. Järjestelyt useamman NEMO:n markkinoille tulon mahdollistamiseksi Verkkosääntöfoorumi, 24.8.2016 Satu Viljainen Järjestelyt useamman NEMO:n markkinoille tulon mahdollistamiseksi Useamman NEMO:n markkinoille tulo - tähän mennessä tapahtunut Kapasiteetin jakamisen ja siirtojen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg

Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Tunninvaihdeongelmien hoitaminen tuotantosuunnitelmien porrastuksella Tasevastaavapäivä Anders Lundberg Taajuuden heikentyminen Taajuuden laatu on heikentynyt merkittävästi viime vuosina, syinä mm. markkinoiden

Lisätiedot

Valot päällä valtakunnassa

Valot päällä valtakunnassa Valot päällä valtakunnassa Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suoma laisten arkipäivää. Suomi toimii sähköllä. Fingrid on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön siirtojärjestelmän toimivuudesta.

Lisätiedot

Laaja sähkön pörssikaupan koulutuspaketti

Laaja sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sertifioitu sähkökauppias -koulutus 2016 Laaja sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sähkökaupan ammattilaisten koulutus Sertifioitu sähkökauppias-koulutusohjelma on tarkoitettu sähkökaupan eri tehtävissä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen

Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen 1 Raportointi ja taseselvitys 1.1.2009 alkaen Pasi Lintunen Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Yleistä taseselvityksestä Taseselvityksessä selvitetään sähkömarkkinatoimijoiden

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

Fingrid välittää. Itämeren alueen verkkosuunnittelusta. Maarit Uusitalo Kantaverkkopäivä

Fingrid välittää. Itämeren alueen verkkosuunnittelusta. Maarit Uusitalo Kantaverkkopäivä Fingrid välittää. Itämeren alueen verkkosuunnittelusta Maarit Uusitalo Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Sisältö Itämeren alueryhmä ja sen tavoitteet Aikaansaantua Entson 10-vuotinen verkkosuunnitelma ja alueellinen

Lisätiedot

Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.

Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4. Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 50 Mistä kantaverkon investointitarpeet tulevat? Riittävä siirtokapasiteetti

Lisätiedot

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta!

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! 14.8.2015 Eero Paananen, Eero Pere, Marjaniemen kiinteistönomistajat

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot