Tekesin aikakauslehti teknologia innovaatiot liiketoiminta Mediat muuttuvat muuttuuko viestintä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekesin aikakauslehti teknologia innovaatiot liiketoiminta 3 2009. Mediat muuttuvat muuttuuko viestintä?"

Transkriptio

1 Tekesin aikakauslehti teknologia innovaatiot liiketoiminta Mediat muuttuvat muuttuuko viestintä?

2 sisällys pääkirjoitus tekes Numero 3/2009 Muuttuva viestintä Julkaisija Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Postiosoite PL 69, Helsinki Puhelin: Fax: (09) Asiakasneuvonta: Virallinen posti: kuva: Pasi Hytti 2 3 TEKESIN OHJELMAT Viestinnän välineet muuttuvat perusasiat säilyvät 14 KANSAINVÄLISTYMINEN Mukaan muutokseen 4 valokeilassa Ajankohtaisia uutisia 15 ajattelen huomista Suuria, vihreitä, rohkeita haasteita 18 viestintä Yritysten on oltava siellä, missä ihmiset ovat 26 viestintä Luova työ tarjottimella 32 Uusia julkaisuja 6 persoona Wiion lait edelleen voimassa 21 kolumni Julkinen palvelu levittäytyy verkkoon 28 PALVELUT Hyvinvointia ja terveyttä edistetään osaamisia yhdistämällä 34 nimityksiä 10 TEKESIN OHJELMAT Ilmastojuna jo vauhdissa nyt mukaan 16 KANSAINVÄLISTYMINEN Suomi ja Kiina yhdistävät ICTosaamistaan 22 viestintä Tiedon jakamisen mahdollisuudet: Olemme nähneet vasta alun 31 PALVELUT Työelämän kehittämisen rahoituspalvelu osaksi t&k-rahoitusta 35 Yhteystiedot Päätoimittaja Pia Mörk Toimituksen sihteeri Susanna Lehto Toimituskunta Soili Helminen, Anna-Maija Ikonen, Sanna Karvonen, Eeva Landowski, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Soile Thalén Toimitusneuvosto Mika Aalto, Mari Isbom, Raimo Haimi, Tia Härkönen, Riku Mäkelä, Pia Mörk, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Matti Säynätjoki, Minna Suutari, Jussi Toivonen Kansikuva Pasi Hytti Taitto Mainostoimisto KPL Oy/ Kari Lehkonen Painatus Vammalan Kirjapaino Oy ISSN Painos Tekniikan Näköalat -lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti on maksuton. Tilaus ja palaute: Lehden voi tilata myös osoitteesta Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Seuraava numero ilmestyy Viestinnän välineet muuttuvat perusasiat säilyvät Kun aloittelin työuraani kolmisenkymmentä vuotta sitten, tiedottajan tärkeimmät työvälineet olivat paperi, kynä, kirjoituskone ja puhelin. Kiireellisissä tapauksissa käytimme telefaksia, ulkomaille myös teleksiä. Lehdistötiedotteet kiikutimme STT:n lokerikkoon, josta toimitusten lähetit kävivät ne noukkimassa omien toimittajiensa pureskeltaviksi. Radio oli tuolloin nopein uutiskanava. Toisin on nyt. Ensin tulivat erilaiset sähköpostit ja internet, jonka avulla voimme seurata kiinnostavilta tuntuvia asioita lähes reaaliajassa. Kaukaisetkin tapahtumat ovat ulottuvillamme online, milloin vain haluamme. Nopeus ja tarjonnan runsaus ovat pakottaneet pukemaan viestit entistä tiiviimpään asuun. Toisessa aallossa olemme saaneet Web 2.0:n eli sosiaalisen tai yhteisöllisen median. Sen avainsanoja ovat vuorovaikutteisuus ja verkottuminen. Erilaiset blogit, wikipedia, mesetys ja Facebook tarjoavat mahdollisuuden nopeaan tietojen vaihtoon, keskusteluun ja kokemusten jakamiseen. Sosiaalisessa mediassa kaikki voivat olla sisällöntuottajia. Viestinnän muutos koskee kaikkia, niin yrityksiä, yhteisöjä kuin meitä jokaista yksilöinä. Uusmedian tarjoamiin mahdollisuuksiin kannattaa perehtyä ja hyödyntää ne, jotka tukevat omaa toimintaa. Esimerkiksi blogit soveltuvat hyvin myös yritysten ja yhteisöjen työkaluiksi. Toimitusjohtaja voi blogissaan havainnollistaa yrityksen strategiaa henkilöstölle. Asiakkaille tarkoitetussa blogissa yrityksen asiantuntijat voivat pohtia alan kehitysnäkymiä. Tässä lehdessä on muutamia esimerkkejä muuttuvan viestinnän hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Mahdollisuuksia on paljon, kuten erilaiset pelit, sisällöntuotanto tai verkkomainonta. Asiantuntijoiden mielestä yksi suomalaisyritysten erityisvahvuus voisi olla mobiiliosaamisen hyödyntämisessä. Muutosten keskellä yksi viestinnän perustotuus on ja pysyy. Selkeä viesti menee paremmin perille kuin koukeroinen. Selkeät viestit vaativat asiaan paneutumista, sillä vain selkeistä ajatuksista syntyy selkeitä viestejä. Anne Palkamo Viestintäjohtaja Tekes 3

3 Valokeilassa Koonnut: Pia Mörk tekes 4 kuva: istockphoto kuva: VTT Energiavarmuus suuri haaste EU:lle tulevaisuudessa Energiavarmuuden ylläpitäminen tulee olemaan yhä suurempi haaste EU:lle, kun kilpailu maailman nopeasti hupenevista fossiilisista polttoainevaroista kiristyy. Uusiutuva energia saavuttaa merkittävän aseman koko EU:ssa lähivuosikymmeninä vain voimakkailla panostuksilla teknologian kehitykseen ja käyttöönottoon. Se toisi kuitenkin pidemmällä aikavälillä mukanaan myös huomattavaa kilpailuetua tuontienergiariippuvuuden pienenemisen ja sähkön markkinahinnan alentumisen myötä. VTT on yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Uusia ulottuvuuksia videoneuvotteluun virtuaalimaailman avulla Tekesin Tila-ohjelman rahoituksella VTT:llä kehitetty virtuaalinen videoneuvotteluympäristö kokoaa osallistujat yhteen tilaan datalasien ja kameroiden avulla. VTT:n lisätyn todellisuuden tutkimusryhmän lokakuussa 2008 käynnistämässä Mixed Reality Video Conference -projektissa yhdistetään virtuaalimaailma Second Lifea hyödyntävä ympäristö ja todellinen neuvottelu yhdeksi videoneuvotteluympäristöksi. Hankkeessa ovat mukana myös Nokia ja IBM. VTT:n kehittämä Augmented Collaboration in Mixed Environments -järjestelmä, AC- ME, hyödyntää virtuaalista maailmaa, lisättyä todellisuutta ja liikkeentunnistusta. Virtuaalisessa neuvottelupöydässä ihmisiä edustavat virtuaalihahmot, avatarit. Puheen ja kehon eleiden lisäksi avatarit voivat viestiä liikuttelemalla virtuaalisia objekteja neuvottelupöydällä. Osallistujat näkevät ja kokevat toistensa läsnäolon virtuaalisen neuvottelupöydän ääressä datalasien avulla. Virtuaalisen neuvottelupöydän demoon voi tutustua VTT:n sivuilla osoitteessa > Videos. (BOFIT) kanssa arvioinut tulevaisuuden energiajärjestelmien ja energiamarkkinoiden kehitystä, kun taustalla vaikuttavat ilmastonmuutoksen hillintä, hupenevat ja keskittyvät energiavarat, energiamarkkinoiden integroituminen sekä energiateknologioiden kehitys. Hanke Suomalaisen energiateollisuuden kilpailukyky ilmastopolitiikan muuttuessa (SEKKI) toteutettiin osana Tekesin juuri päättynyttä Clim- Bus Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet -ohjelmaa. Kuluttaja seuraa mediaa kun haluaa paikasta riippumatta Tekes ja Finpro on selvittänyt media-alan trendejä ja ilmiöitä valikoiduilta markkinoilta Aasiassa ja Euroopassa. Intiassa lehti on ylä- ja keskiluokan statussymboli. Aasiassa matkapuhelimen merkitys ensisijaisena päätelaitteena kasvaa. Italiassa tv on vahvassa asemassa. Iso-Britanniassa lehdet ovat vahvoja verkkomainonnan kasvaessa. Aasiassa perinteinen media on monilla markkinoilla valtion vahvasti sääntelemää. Sen sijaan uusille palveluille on tilaa verkossa. Suurten, mediajakeluun tarkoitettujen näyttöjen määrä julkisissa tiloissa kasvaa sekä Euroopassa että Aasiassa. Niitä hyödynnetään joukkoliikenteestä tiedottamiseen ja mainosnäyttöinä esimerkiksi Lontoon metrossa. Vaikka lehti on edelleen vahva, koko perinteinen media (printti, radio ja TV) menettää jatkuvasti mainostuloja. Saman sisällön jakelu eri viestintävälineissä on kasvava trendi. Pelkän lehden verkkoversion sijaan paremmin menestyneitä konsepteja ovat uuden sisällön, formaattien ja palvelujen tarjoaminen lukijoille. Maakohtaiset selvitykset Median uudet sovellukset aktivointihankkeen sivuilla: -> Ohjelmat ja verkostot -> Tekesin aktivointihankkeet -> Median uudet sovellukset -> Esitysaineistoja kuva: istockphoto Nano- ja materiaaliteknologian sovellukset kaupallistamisvaiheessa Suomen perinteiset pääteollisuudenalat, kuten ICT-, metsä-, ja kemianteollisuus, hakevat nano- ja materiaaliteknologiasta välttämätöntä uudistumista. Nämä teknologiat ovat synnyttäneet Suomeen myös kokonaan uutta liiketoimintaa, josta esimerkkinä on Tampereen optoelektroniikkaklusteri. Suomi on maailman kärkimaita uusien nano- ja materiaaliteknologiaa hyödyntävien sovellusten kehittämisessä. Pelkästään nanoteknologiasta syntyvän liikevaihdon arvioidaan kasvavan 1,2 miljardiin euroon vuoteen 2013 mennessä, kun se vuonna 2008 oli noin 300 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan nano- ja materiaaliteknologiasta syntyy liiketoimintamahdollisuuksia vieläkin enemmän: uusia sovelluksia syntyy esimerkiksi energiateknologiassa käytettäviin aktiivimateriaaleihin, kudoskorvaushoidossa käytettäviin biomateriaaleihin ja ekologisiin pakkausmateriaaleihin liittyen. Tekes on vauhdittanut alan kehitystä sekä FinNano- että Toiminnalliset materiaalit -ohjelmien kautta, ja rahoittaa nyt muun muassa uusien sovellusten, kuten korkean hyötysuhteen aurinkokennojen kehitystä. Venture Cupin voitosta tiukka kamppailu Kasvuyrittäjyyttä edistävän Venture Cup -kilpailun avoimen finaalin on voittanut urheiluun liittyvää tuote- ja palvelukonseptia kehittävä Entetrainer. Tekes tarjoaa voittajille merkittävää rahoitusta. Toiseksi sijoittui syövän virushoitoihin erikoistunut Oncos Therapeutics ja kolmanneksi digitaalivalokuvauksen kuvakennotekniikkaa kehittävä Pixpolar. Oncos voitti myös Venture Cupin liiketoimintasuunnitelmakilpailun. Avoimeen finaaliin saivat ottaa osaa yritykset, jotka ovat toimineet korkeintaan viisi vuotta. Yhteisprojekti tähtää koivutisleiden kaupallistamiseen Lehtipuusta saatavien tisletuotteiden ja lehtipuutervan tuotteistamispotentiaali on laaja ja vientimahdollisuudet erittäin suuret. Tuotteiden markkinointi edellyttää vielä tisleiden EUrekisteröintiä kasvinsuojeluaineeksi tai biologiseksi eliöntorjunta-aineeksi. Koivutisleiden markkinoinnin edistämiseksi on käynnistetty VTT:n koordinoima tutkimusprojekti. Projektissa ovat mukana alan kaikki tärkeimmät tutkimustahot ja pk-yritykset. VTT:n lisäksi tutkimuspartnereina ovat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT MTT ja Helsingin yliopisto. Tarkoituksena on koota yhteen alan toimijat ja tutkijat Suomessa ja saada yhdessä kaupallistamisen esteet poistetuksi. Tutkimusprojekti on osa Tekesin BioRefine Uudet biomassatuotteet-ohjelmaa. kuva: istockphoto 5

4 persoona Wiion lait edelleen voimassa teksti: Pekka Säilä kuvat: Pasi Hytti 6 Professori Osmo A. Wiion mielestä on luonnollista, että tietoyhteiskunnan nopeasta kehityksestä on luotu toiveikkaita visioita. Yhtä luonnollista on myös se, että monetkaan ennustukset eivät ole toteutuneet halutulla tavalla. 7 Osmo A. Wiio on maamme kansainvälisesti tunnetuimpia viestinnän tutkijoita ja opettajia. Hänet tunnetaan myös tulevaisuuden tutkimuksen pioneerina ja tieteen kansanomaistajana.

5 persoona Antennit auki maailmaan 8 seimmat viestintää opiskelleet tuntevat hyvin Wiion lait, joita voisi kuvata inhimillisestä viestinnästä tehdyiksi perusväittämiksi. Niitä lukiessa saattavat mieleen muistua myös erään herra Murphyn tekemät lait. Kuitenkin sellaiset väittämät kuin viestintä usein epäonnistuu paitsi sattumalta tai jos viestintä voi epäonnistua, niin se epäonnistuu ovat usein osoittautuneet paikkansa pitäviksi. Teeseillä ei siis välttämättä ole mitään tekemistä pessimismin kanssa. Pikemminkin niillä halutaan kiinnittää huomio huolellisen työn tärkeyteen tieteessä. Nykyisin eläkkeellä oleva Wiio on maamme tunnetuimpia ja arvostetuimpia organisaatioviestinnän tutkijoita ja opettajia. Hän on tullut tunnetuksi myös pioneerityöstä tulevaisuuden tutkimuksessa sekä tieteen kansanomaistajana. Tieteellisen toiminnan lisäksi Wiio on aktiivinen kansalaiskeskustelija, jonka kolumneja on julkaistu säännöllisesti muun muassa lehdissä kuten Tekniikan Maailma, Tietokone ja Uusi Suomi. Wiio myös perusti Tekniikan Maailman vuonna 1952 ja oli yksi Sitran ensimmäisistä työntekijöistä. Kokemusta kabineteistakin kertyi, kun hän istui yhden kauden Liberaalisen kansanpuolueen kansanedustajana vuosina Ehkä onnekseni koitui se, että jouduin kansanedustajana toimimaan Kekkosen ajan tukahtuneessa ilmapiirissä, jossa piti valita puolensa. Avoin keskustelu oli niihin aikoihin kauhistus. Yksi kausi poliitikkona riitti, kun minua pyydettiin Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen professoriksi vuonna Sitä ennen ehdin viettää yhden vuoden vierailevana professorina New Yorkissa. Kansanedustajakauden jälkeen Wiio viihtyikin akateemisissa tehtävissä aina eläköitymiseensä, vuoteen 1991 asti. Tietoyhteiskunta voi harhauttaa Inhimillisen viestinnän lisäksi Wiio on hahmotellut lakeja myös tulevaisuuden ennakoimisesta, jotka tuskin miellyttäisivät läheskään kaikkia tietoyhteiskunnan kauppamiehiä. Yksi Wiion perusväittämistä on, että läheinen tulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan. Erityisesti hän kritisoi käsitettä tietoyhteiskunta. Ihmisille on virheellisesti uskoteltu, että tietoyhteiskunnassa kansakunnan ongelmat ratkaistaan tietoja käsittelemällä ja tuottamalla jatkuvasti valtavat määrät uutta informaatiota. Tämä ei ole Wiion mukaan mahdollista, koska tekninen kehitys ei vaikuta ihmisen perusolemukseen, eikä voi myöskään taata kaikille hyvinvointia. Tietoverkkoon tuotettu materiaali voi kyllä tuoda ihmisille viihdettä ja hyötyä, mutta sen avulla ei välttämättä luoda uusia työpaikkoja. Nykykehitys on mennyt suuntaan, jossa kaiken saatavilla olevan tiedon ja viihteen pitäisi olla lähes ilmaista jopa ilman tekijänoikeuskorvauksia. On mahdotonta kuvitella, että se olisi työllistymisen kannalta kovin kestävä yhtälö. Viestintätekniikan automatisoituminen on vienyt IT-alalta ja joukkoviestinnästä jatkuvasti työpaikkoja. Vuoteen 2000 saakka Länsi-Euroopan tietotekniikan markkinat kasvoivat huippulukemiin. Lähes kaikille alan osaajille riitti töitä. Tällä vuosituhannella on tapahtunut kuitenkin romahdus. Vaativaakin osaamista on siirtynyt kehittyviin maihin, joissa työntekijät ovat valmiita työskentelemään huomattavasti pienemmällä palkkauksella. Suomen kaltaisissa maissa pitkällekin koulutettuja alan osaajia on syrjäytynyt työmarkkinoilta. Koska on osoittautunut, ettei tietoyhteiskunta voi olla mikään loppumattoman kasvun ja hyvinvoinnin sampo, olisi Wiion mielestä aika palata perusasioiden äärelle ja palauttaa käden taidot takaisin kunniaan. Joitakin merkkejä vanhojen käsityötaitojen paluusta on ollut nähtävissä. Niistä tuskin on massatyöttömyyden pelastajiksi, mutta moni saattaisi alan vaihdolla löytää uutta suuntaa elämäänsä ja vaikkapa väylän yrittäjyyteen. Verkottumisessa piilee vaaroja Wiion mielestä toinen tietoyhteiskunnan rinnalla paljon käytetty termi, verkottuminen, saattaa olla myös pahimpia luovuuden esteitä, vaikka usein muuta väitetään. Yhteistyöstä voi syntyä paljon myönteistä, mutta ryhmätyön sosiaalinen paine saattaa olla myös uusien ideoiden tappaja. Wiio muistuttaa, että koko länsimainen sivistys perustuu yksilösuorituksen arvostamiseen. Melkein kaikki johtavien ohjelmistotalojen lanseeraamat sovellukset ovat alkujaan yksilön tekemiä keksintöjä. Itse näkisin, että verkottumisen vahvuus on pikemminkin kehittämisessä ja soveltamisessa kuin itse keksintöjen tekemisessä. Esimerkiksi Wiio ottaa vahvasti sosiaalisen Japanin. Maan asiantuntijat myöntävät japanilaisten olevan taitavia soveltajia, mutta huonoja keksimään mitään uutta, koska voimakas yhtenäiskulttuuri ei katso sooloilijoita hyvällä. Wiio muistuttaa, että verkottunut työskentely saattaa myös vaarantaa yksityisyyttä ja asettaa uusia keksintöjä alttiiksi sieppauksille. Wiion mielestä yksi tietotekniikan kehityksen ongelmista on myös se, että insinöörit suunnittelevat tekniset laitteet usein insinööreille ja nuoret ohjelmistosuunnittelijat tekevät uusia sovelluksia toisille nuorille. Monista käyttöjärjestelmistä on kehittynyt yhä vaikeammin omaksuttavia. Olin ensimmäisten joukossa käyttämässä tietokonetta Suomessa ja olen kokeillut sen jälkeen lähes kaikkia mahdollisia käyttöjärjestelmäversioita. Silti taannoin testaamassani uudessa Windowsissa oli työn ja tuskan takana, että sain muutettua kirjasimet näölleni sopivammiksi. Aikaisemmassa versiossa se hoitui parilla hiiren klikkauksella. Wiio ehdottaakin, että suurten ikäluokkien eläköityessä ympäri maailman, olisi ehkä syytä ottaa ikääntyvä väestö uudeksi tietotekniikan kohderyhmäksi. Mitään mullistavia keksintöjä ei välttämättä tarvittaisi. Esimerkiksi netissä voitaisiin miettiä, miten värisävyjen käytöllä vaikutettaisiin parempaan näkyvyyteen. Myös kännyköiden valmistajia luulisi kiinnostavan, minkälaisilla perustoimilla laitteiden helppokäyttöisyyttä voitaisiin edistää. Kuin vastavetona yhä monimutkaistuvalle maailmalle, Wiiolla on valmisteilla yleistajuinen kirja tekniikasta. Kirjoitan myös yhä säännöllisesti Tekniikan Maailmaan, joten aion jatkossakin pysyä hereillä muuttuvassa ympäristössä, hän vakuuttaa. Inhimillisestä viestinnästä tehdyt Wiion lait tunnetaan ympäri maailman. Useimmissa tapauksissa ne ovat osoittautuneet paikkansa pitäviksi. Osmo A. Wiio näyttää olohuoneensa takkahormia, jota pitkin nousee kaapeli kerrostaloasunnon katolle. Sieltä löytyy antenni radioamatööritoimintaa varten. En ole vähään aikaan päässyt toimintaa harrastamaan, koska katolla yli 20 vuotta ollut antenni pitäisi korjata, enkä ole heikenneen terveyteni takia uskaltanut sinne enää kiivetä. Onneksi sain erään radioamatööriystäväni kautta kontaktin, joka lupasi vilkaista antennin tilanteen syksyyn mennessä. Wiio kertoo harrastamisen olleen kesämökillä Nauvossa helppoa. Silloin ei tarvinnut kuin kiinnittää antenni puuhun. Tosin valtakunnan sähköä ei ollut saaressa saatavilla, mutta akkuja ladattiinkin aurinkopaneelilla. Nyttemmin kesämökkeily on ikääntymisen myötä jäänyt. Olen käynyt läpi pari ohitusleikkausta ja kärsin sydämen vajaatoiminnasta, joten en kovin paljon liikuskele enää erilaisissa riennoissa. Aikaisemmin kävimme vaimoni Leenan kanssa innokkaasti teatterissa, oopperassa ja sinfoniakonserteissa. Nykyisin seuraan maailman tapahtumia enemmänkin työhuoneen puolella, ja ooppera-aarioita voimme kuunnella myös cd-levyltä, hän toteaa. Työhuoneessa Wiiolla on kaksi tietokonetta, jotka hän on itse rakentanut saatavilla olevista komponenteista. Pöytäkoneeseen on asennettu kytkin, jota kääntämällä 160 gigatavun kiintolevy vaihtuu toiseen, kapasiteetiltaan tuplasti isompaan levyyn. Kirjahyllyssä on kunniapaikalla myös piirilevy. Se kuuluu yhteen Suomen ensimmäisistä tietokoneista, jota Wiio oli mukana testaamassa. Wiio kertoo kiinnostuksen tekniikkaan alkaneen jo jatkosodan aikana vuonna 1944, kun hän osallistui 16-vuotiaana vapaaehtoisena ilmavoimien viestin sähkötyskoulutukseen. Sain siitä kipinän, jonka voimin kirjoitin Harrastelijan radiokirja -teoksen 40-luvun lopussa. Jostain syystä siitä tulikin menestysteos, josta otettiin kuusi eri painosta. Kun minulle myönnettiin vuoden 2000 Nokia-palkinto, moni yrityksen osaajista kertoi saaneensa innostuksen alaan juuri tuon ensimmäisen teokseni ansiosta. Se lämmitti mieltäni kovasti. 9

6 tekesin ohjelmat tekes Ilmastojuna jo vauhdissa nyt mukaan Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaadittavat suuret kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset mullistavat nykyisen energiantuotantojärjestelmän. Suomalaiselle liike-elämälle ilmastonmuutos luo merkittäviä mahdollisuuksia, mutta nyt on jo kiire. usiutuvan energian tuotantoteknologian kehittämiseen ja teollisuuden sekä asumisen energiatehokkuuden parantamiseen panostetaan joka puolella maailmaa. Hillinnän ohella tarvitaan myös ratkaisuja, jotka helpottavat sopeutumaan kasvihuoneilmiön vääjäämättömästi aiheuttamiin muutoksiin. Suomella on valtava määrä ilmastosektorin osaamista sekä energiatehokasta ja vähäpäästöistä teknologiaa. Näiden markkinaarvo nousee jatkuvasti. Vähäpäästöisen teknologian ja palveluiden markkinat lähtivät voimakkaaseen kasvuun, kun kansainvälisen päästökaupan myötä päästöille tuli hinta, toteaa juuri päättyneen Tekesin ClimBus Imastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet -ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Jussi Nykänen. ClimBus-ohjelma ajoittui ilmastopoliittisesti merkittävään ajanjaksoon. Kuusi vuotta sitten, kun ohjelmaa käynnistettiin, ei osattu ennakoida, miten nopeasti ilmastomarkkinat kehittyvät ja miten merkittäväksi yksittäisen kuluttajan rooli kasvaa. Myös yritykset ovat heräämässä syntyviin liiketoimintamahdollisuuksiin, lisää ohjelman päällikkö Marjatta Aarniala Tekesistä. Nykänen ja Aarniala luotsasivat Clim- Bus-ohjelman maaliin kesäkuussa. Nykänen toimi kuusivuotisen ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtajana ja toi ohjelman suunnitteluun ilmastomarkkinan synnyttämän palvelualan yritysten näkemystä. Aarniala vastasi ohjelmasta Tekesissä. Mullistavia innovaatioita kaivataan kipeästi Pienten yritysten näkymättömyys huolestuttaa Nykästä: Ohjelman alussa pienet yritykset loistivat poissaolollaan sekä markkinoilta että tutkimushankkeista. Niiden kohdalla nopeasti kasvavan uuden markkinan hyödyntäminen on edelleen liian hidasta. Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on erittäin kovaa. Tarvitaan uusia innovaatioita sekä aggressiivista määrätietoista markkinointia. Siinä meillä suomalaisilla on vielä paljon parannettavaa ja opittavaa, Nykänen huokaa jo hieman tuskastuneena. Alalla toimivat isot yritykset kyllä hiovat nykyisiä tuotteitaan iskukuntoon, mutta nyt olisi myös tilaa uusille, mullistaville innovaatiolle, joissa pienilläkin on mahdollisuus pärjätä. Itse asiassa ilman niitä ilmasto-ongelmaa ei saada ratkaistua, Nykänen lisää. Pieniä yrityksiä varten tarvittaisiin kevyitä ja hyvin konkreettisia tuki-instrumentteja ja nopeasti, muuten jäämme armotta kilpailijamaista jälkeen. Nykänen pelkää, että olemme hyvästä alusta huolimatta jäämässä kovassa tuotekehitys- ja kaupallistamiskilpailussa kärjen vauhdista jo nyt. ClimBus-ohjelma ja juuri käynnistymässä olevat SHOKIt ovat tärkeitä, mutta ne eivät ainakaan vielä ole tavoittaneet riittävästi pieniä yrityksiä. Tarvitaan konkreettisia aloitteita, joihin yritysten on helppo tulla mukaan. Tekes on vastaamassa pienten yritysten huutoon ja valmisteilla on nimenomaan pkyrityksille kohdistuva Uusiutuva energia -ohjelma, jonka päätavoite on teknologian nopeampi kaupallistaminen ja yritysten kan- teksti: Kirsti Kärkkäinen kuvat: Idealmainos ja Susanna Lehto Bisnes-ilmasto on selvästi muuttunut ja ilmastomarkkinat ovat tulleet jäädäkseen

7 tekesin ohjelmat tulevaisuus näyttää erilaiselta. Vaikka yleinen taloustilanne toki vaikuttaa tähänkin sektoriin, ovat signaalit markkinoilta erittäin positiivisia. Esimerkkejä on paljon: kansainvälisen yhteisön neuvottelut Kioto-kauden jälkeisistä päästövähennystavoitteista etenevät, USA:n politiikka on muuttunut selvästi ilmastomyötäisemmäksi, useissa maissa muokataan kansallisia tukijärjestelmiä uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi, listaa Aarniala. Mutta ilmastonmuutos heijastuu paljon muuhunkin. ICT, metsäsektori, rakentaminen tulevat mieleen ensimmäiseksi. Nyt ei kehityspanoksia saisi vähentää vaikka taloustilanne hetkellisesti onkin vaikea. Kasvihuoneilmiön aiheuttamia ongelmia ei ratkaista yhdessä eikä kahdessa vuodessa. Nyt kehitysvaiheessa olevilla ratkaisuilla voi olla menestyksellinen tulevaisuus, toteaa Nykänen. Tällä hetkellä uskotaan, että todellinen muutos alkaa noin kymmenen vuoden kuluttua Lama myös mahdollistaa ja pakottaa kehittämään uusia ratkaisuja ja toimintamalleja. Suurimat kustannussäästöt yrityksille voivat tulla raaka-aineiden ja materiaalien käytön tehostamisesta. Samalla myös energian ja veden käyttö tehostuu. Näitä osa-alueita pitäisi tarkastella kokonaisuutena sen sijaan, että optimoitaisiin yhtä hyödykettä kerrallaan, ohjeistaa Nykänen. Elvytyspaketit aktivoivat myös ilmastomarkkinoita, ja taantuman jälkeen markkinat varmasti kasvavat voimakkaasti, uskoo Aarniala. Kuluttajan rooli kysynnän kasvattajana ja ilmastonmuutoksen hillitsijänä korostuu. Kuluttajat ovat yhä tietoisempia ja huolestuneempia ilmastonmuutoksesta. He ovat myös aiempaa valmiimpia toimenpiteisiin sen hillitsemiseksi. Nyt kannattaa tarkkailla, miten kuluttajien käyttäytymistavat muuttuvat ja miten ne vaikuttavat liiketoimintaan. Muutoksen nopeus voi yllättää. ClimBus-ohjelman johtoryhmä työsti keskeiset näkemyksensä testamentiksi lukuisissa työpajoissa. Julkaisua voi tilata Tekesin sivuilta osoitteesta: julkaisut Uusia innovaatioita tarvitaan, jotta ilmasto-ongelma saadaan ratkaistua. nustaminen kansainvälisille markkinoille. Myös yrityksiltä vaaditaan rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin ja lähteä uusille markkinoille, vaikka kotimarkkinoita tuotteelle ei olisikaan. Tarvitaan uusia keinoja Ohjelman päällikkö Marjatta Aarnialan mielestä pitkäjänteinen tutkimus ja tuotekehitys yhdistettynä tehokkaaseen markkinoille vientiin ovat menestyksen avaimia. Climbus-ohjelman toiminta ja tulokset ClimBus - Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet -ohjelmassa kehitettiin kasvihuonepäästöjen vähentämiseen kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja. 12 Päästöjä rajoittavan teknologian käyttöönottoa pitää nopeuttaa ja parantaa käyttäjien valmiuksia päästöttömän teknologian valintaan. Nykyteknologioiden rinnalle tarvitaan myös uusia keinoja estämään kasvihuonekaasupäästöjen kasvua, summaa tarvittavia toimia Marjatta Aarniala. Aarniala kokoaa suomalaisen energiateknologian vahvuuksia: Bioenergiaan perustuvan tuotannon koko hankintaketjun osaamisessa olemme todella vahvoja. Myös muiden uusiutuvan energian tuotantomuotojen kuten tuulivoiman teknologioissa meillä on vahvaa osaamista, erityisesti komponenttitoimituksissa. Jätehuollon teknologiaosaamista ja teollisuuden energiankäyttöä tehostavia teknologioita voidaan myös pitää erityisosaamisena. Päästökauppa toi hiilidioksidille hinnan ja kun päästöt näkyvät myös yritysten taseissa liiketoimintajohtajien kiinnostus herää, toteaa ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Jussi Nykänen. Ohjelman painopisteet Puhdas energiantuotanto ja polttoaineet Kasvihuonekaasujen talteenotto ja hyötykäyttö Energiatehokkuusteknologiat Ilmastonmuutoksen hillinnän palveluliiketoiminta Tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet ja teknologiat ClimBus-ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 134 hanketta. Tutkimuslaitoshankkeita oli 50 ja yrityshankkeita 84. Ohjelman rahoituksen kokonaisvolyymi oli noin 90,5 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusosuus 43,6 miljoonaa euroa. 13 Lama antoi hengähdystauon Taloudellinen matalapaine on heikentänyt näkymiä ja hidastanut kasvua useilla liiketoimintasektoreilla, mutta ilmastosektorin Todellinen markkinamuutos alkaa kymmenen vuoden kuluttua.

8 kansainvälistyminen ajattelen huomista tekes 14 Mukaan muutokseen! Pitäisikö katseesi suuntautua kysynnän ja osaamisen uusille kasvualueille? Tekesin, Finpron ja yritysten yhteisessä projektissa haetaan suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia ja toimintamalleja kansainvälisten markkinoiden muutoksista teksti: Eero Lukin kuvat: istockphoto saaminen, huippuammattitaito ja innovatiivisuus ovat kovinta kauppatavaraa kansainvälisillä markkinoilla. Yritysten on pystyttävä löytämään ja houkuttelemaan parhaat kyvyt voimavaroikseen ei toki aina omille palkkalistoille. Suomea pidetään osaamisen keskittymänä, mutta osaamista on muuallakin paljon. Pienuudestamme johtuen osaamisen resurssitkin ovat rajalliset. Haasteemme on, kuinka pelaamme uudistuvalla kansainvälisellä pelikentällä muita nopeammin. Kuinka toisaalta tuotteistamme ja brändäämme oman osaamisemme, kuinka luomme vahvempia osaamisen keskittymiä? Erittäin tärkeää meille on myös tunnistaa, milloin kilpailuetua syntyy kansainvälisillä partnerimalleilla ja milloin meidän on liityttävä jo olemassaoleviin ja nopeasti syntyviin uusiin liiketoiminnan ja osaamisen hot-spot keskittymiin, painottaa Finpron toimialajohtaja Leila-Mari Ryynänen. Kyse on myös uusista asiakastarpeista, kuinka niitä ymmärretään ja hyödynnetään. Muutoksessa kannattaa olla mukana, ei jäädä ulkopuolelle, Tekesin toimialajohtaja Reijo Kangas kannustaa yrityksiä. Työn ja osaamisen muutosvoimat ja uudet ansaintamallit Projekti alkoi Finpron kansainvälisen verkoston tiedonkeruulla markkinoiden ja osaamisen muutoksista maailmanlaajuisesti. Toisessa vaiheessa Finpron ja Tekesin tiimit miet- Lisätietoja tivät yhdessä, mitkä muutokset vaikuttavat erityisesti suomalaisten yritysten toimintaan. Kolmannessa vaiheessa projektiin tulivat mukaan yritykset. Yrityksille on tuotu tietoa erityisesti BRICmaissa (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) havaituista trendeistä. Tällä hetkellä mukana on noin 12 yritystä, syksyn aikana yrityksiä on tulossa lisää. Projekti jatkuu tästä eteenpäin yritysvetoisesti. Yritysten tavoitteina ovat verkottuminen, osaamisen yhdistäminen muiden toimijoiden kanssa sekä tietysti avaukset uusille markkinoille. Miten Suomi valmistautuu muutokseen, kun erityisesti BRIC-maista tulee aivan uudenlaista kilpailua ja osaamista? Onko yrityksille edullisempaa verkottua muiden maiden osaajien kanssa kuin yrittää hallita kaikki itse? Kuinka turvataan riittävä osaamisen taso Suomessa? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia tässä projektissa, kertoo Leila-Mari Ryynänen. Työskentely projektissa on työpajamaista. Osallistujat aktivoidaan kehittämään yhdessä uusia tuote-, palvelu- ja liiketoimintamalleja. Tavoitteena on saattaa yhteen toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään yhdessä kilpailukykyään ja ideoimaan avoimesti keskenään. Lopputuloksena voi olla vaikkapa tuotteistamiseen, brändäykseen tai uusiin ansaintamalleihin liittyvä suomalaisen ja kansainvälisen osaamisen yhdistäminen. Tekesistä projektissa on mukana kolme ohjelmaa; Serve, Tila ja Ubicom. Projekti jatkuu vuoden 2010 kesään saakka. Tekes: Anna Kautto, Finpro: Leila-Mari Ryynänen, alouskriisi väritti hyvässä ja huonossa kulunutta vuotta. Huonoa tuskin tarvitsee selittää. Hyvässä siksi, että julkisella sektorilla on elvytyksessä tuhannen taalan (tai euron) paikka luoda tulevaisuutta. Se loi positiivista virettä myös Brysselin harmaisiin eminensseihin. Uusi europarlamentti on nyt aloittanut, ja uusi komissio ja perussopimus siintävät lähihorisontissa. Talouden realiteeteista huolimatta vihreyden retoriikka kukoistaa ja uudistumisen avainsana on greening. Parlamenttikin on vihreämpi kuin koskaan. Yrittäjyyteen kannustaminen ja sen ylläpito sekä innovaatioihin investointi nähdään avaimina eurooppalaiseen menestykseen. Millaiset tulevaisuuden kortit jaetaan? Tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa keskustelu kietoutuu suurten yhteiskunnallisten haasteiden, grand challenges ympärille. Kesällä EUruoriin astunut Ruotsi on nostanut haasteet debatin keskiöön. Ilmastonmuutos, energia-, vesi- ja ruokahuolto, ikääntyminen, julkinen terveydenhuolto, pandemiat Haasteet ovat ilmeisiä, mutta uusia ja yllättäviä asioita voi nousta agendalle. Esimerkiksi käy 2000-luvun alun terrorismiaalto, jonka vaikutuksesta turvallisuusasiat tuotiin uudella lailla EU:n rahoittaman tutkimuksen piiriin. Ruotsalaisten vision mukaan eurooppalaisen tutkimuksen pitäisi keskittyä edellä mainittujen haasteiden ratkaisemiseen. Asiantuntijat yrittävät paraikaa pureskella aiheita pienemmiksi palasiksi. Moni kuitenkin pohtii, saadaanko uusia tulokulmia irti varsin tutulta kuulostavaan listaukseen. Euroopan unionin suunnittelusykli on pitkä. Nyt mietitään jo vuoteen 2020 ulottuvia asioita. Jos eurooppalainen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka hirttäytyy liikaa tämän päivän teemoihin, millaiset tulevaisuuden kortit meillä on kädessä? Ennakoimmeko vuonna 1998 oikein pian puhjenneen IT-kuplan, maailmanpoliittisen turvallisuuskriisin tai ilmastonmuutoksen vakavuuden? Kiinan jo tunsimme, mutta kuka uskoi vakavasti Intiaan tai Afrikkaan? Suomi, Suomi, Suomi... Kun availin konettani Brysselin toimistossa vuosi sitten, tunnelmat olivat odottavat. ISTUVA EUROOPAN KOMISSIO väistyisi pian ja se valmisteli viimeisiä aloitteitaan ottamatta suuria poliittisia riskejä. Nyt EU:n syke on kiihtymässä. Suuria, vihreitä, rohkeita haasteita teksti: Jonna Lehtinen-Salo kuva: Susanna Lehto Brysselissä Suomi näyttäytyy usein mallimaana, jonka innovaatiopolitiikkaa, talouden elvytystä ja rakennemuutosta käytetään esimerkkinä. Välillä toivon, ettei konferenssisalin kamera osu minuun juuri silloin, kun joku taas sadannen kerran mainitsee Suomen ja pyöräytän silmiäni huvittuneesti. Toistaiseksi olemme olleet näissä asioissa edelläkävijöitä, mutta maineen ylläpitämisessä on haastetta. Tutkimus ruokkii innovaatioita, mutta dynaaminen ja luova toimintaympäristö synnyttää ne. Tutkimus- ja kehitysbudjetin kasvattaminen on tärkeää, teollisuuden muuntautumiskyky ehkä vielä tärkeämpää. Edelläkävijämarkkinat, käyttäjä- ja kysyntälähtöisyys, palvelu- ja ei-tekniset innovaatiot ovat esimerkkejä suomalaisesta ajattelusta, joka loisi myös Euroopalle uusia valmiuksia innovaatioiden hot spotiksi. Uudet koordinaatit haussa Nyt kun myös valtameren toisella puolella USA:ssa on uusi hallinto, Euroopassa on positiivisia odotuksia tulevaisuuden yhteistyölle, mutta kilpailunäkökulmaa ei sovi unohtaa. Brysselissä on kritisoitu EU:n tapaa elvyttää taloutta niin, että rakenteet eivät muut. Yhdysvallat pistää selvemmin paukut tulevaisuuden kilpailutekijöihin. Eurooppa on elvyttänyt, mutta USA ainakin triplasti enemmän. Eurooppa houkuttelee osaavaa työvoimaa, yliopistoja uudistetaan ja blue card on lanseerattu. Green card, amerikkalainen unelma ja huippuyliopistot lyövät silti vielä meidät laudalta. Euroopassa sisämarkkinoita vasta rakennetaan USA on yhtä suurta markkinaa. Maineensa osin menettänyt Lissabonin strategia on nyt sopivasti päivityksessä. Strategian tavoitteenahan oli luoda Euroopasta maailman kilpailukykyisin tietoon pohjautuva talousalue vuoteen 2010 mennessä. Uudistuva kasvu ja työllisyys -strategia voi nousta uuden komission työohjelman punaiseksi langaksi ja lippulaivaksi. Siinä suurten yhteiskunnallisten haasteiden listaaminen ei riitä. EU tarvitsee luovuutta ja riskinottoa. Kippariston merkitystä ei voi sitäkään väheksyä. Tärkeä maamerkki on myös Kööpenhaminan ilmastokokous joulukuussa. Siinä meillä lisää suuria haasteita. Jonna Lehtinen-Salo toimii erityisasiantuntijana Tekesin Brysselin toimistossa.

9 kansainvälistyminen tekes Suomi ja Kiina yhdistävät ICT-osaamistaan Suomen ja Kiinan välille rakennetaan entistä vahvempaa tieto- ja viestintäteknologian yhteistyötä. Keväällä perustettu Finland China ICT Alliance verkottaa yrityksiä ja tutkimusosapuolia tavoitteena valloittaa maailma molempien maiden erityisosaamista hyödyntämällä. teksti: Kaj Nordgren kuva: Pasi Hytti kansainväliseen johtajuuteen, vaan tarvitsee yhteistyötä tasapuolisesti vanhojen ja uusien voimatekijöiden kanssa. Meillä on mahdollisuus tarjota ja osallistua yhteistyöhön omista vahvuuksistamme lähtien. Esimerkki tästä on Kiinan halu määrittää oma tulevaisuuden tietokonearkkitehtuurinsa, johon Suomi voi tarjota merkittävää ohjelmisto-osaamistaan. Yhteistyö voi olla kumpaakin osapuolta hyödyttävää rakentamista. Yhteistyön tuloksina voisi Paajasen mukaan olla esimerkiksi de facto -standardeja, jotka leviävät suuren volyyminsä ja ainakin toistaiseksi edullisen hintansa takia globaaleille markkinoille. Voidaan myös löytää yhteisesti edistettäviä globaaleja standardeja. Samalla on mahdollista synnyttää uutta liiketoimintaa suomalaisille osaajille. Entäs lama? 16 CT Alliance julkistettiin viime huhtikuussa Pekingissä ja Shanghaissa järjestetyissä seminaareissa, joissa pääministeri Matti Vanhanen, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja Kiinan tiedeministeri Wan Gang todistivat uuden yhteistyömallin alkua. Seminaarien tarkoituksena oli valmistella allianssin sisältöä ja toimintaperiaatteita yhteistyössä ICT-alan strategisen huippuosaamisen keskittymän TIVIT Oy:n, Tekesin, Finpron ja Pekingissä päämajaa pitävän ICT-alan kiinalaisen toimijan Future Forumin sekä Shanghai Research Center for Wireless Communicationsin (WICO) kesken. Finland China ICT Allianceen kulminoituu ainakin vuodesta 2002 harjoitettu Tekesin tieto- ja viestintäteknologia-alueen ohjelmien aktiivinen verkottaminen Kiinaan. Erittäin merkittävä avaus on Tekesin, TIVITin ja Kiinan tiedeministeriön tiivis yhteistyö, kertovat hankkeen ensivaiheen rakentajat Juho Rissanen ja Jaani Heinonen Tekesin Pekingin ja Shanghain toimistoista. TIVITin ansiosta meillä on mukana yhteensä yli kaksi tusinaa ICT-alan ydintoimijaa: kiinalaisia ja suomalaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Suomalaisista mukana ovat muun muassa teknilliset yliopistot sekä Nokia ja Elektrobit. Kiinalaisista tutkimusosapuolista mukana ovat esimerkiksi Tsinghuan, Southeastin ja Tongjin yliopistot. Yrityksistä mukana ovat muun muassa DTmobile, Huawei Technologies Co., Ltd. ja ZTE Corporation. Tapahtumien tuloksena valittiin ensimmäiset yhteiset tutkimukselliset teema-alueet sekä luotiin allianssin alkuvaiheen johtamisrakenne. Teemojen täsmentäminen ja toiminnan käynnistämisen jatkui kesän aikana. Yhteistyöalueiksi valittiin Wireless Access, Network ja Future Services. Hyötyjä molemmille TIVITin toimitusjohtaja Reijo Paajasen mielestä Kiina on Suomelle erinomainen yhteistyökumppani. Maa kehittyy voimakkaasti ja on nousemassa tulevaisuutta ja tulevaisuuden teknologioita määrittäväksi kansakunnaksi, jonka pelkät sisämarkkinat ovat suunnattomat. Yhteistyö Kiinan kanssa on paitsi hyväksi, myös välttämätöntä, koska Kiinan painoarvo markkinoiden ja teknologian määrittelyssä kasvaa. Paajanen näkee yhteistyössä paljon mahdollisuuksia molemmille maille. Kiina haluaa löytää oman vihreän oksansa ICT-kentässä ja on hakemassa kansallisilla ohjelmillaan johtavaa tai toisinajattelijan roolia tietyissä teknologioissa. Suomi ei kykene yhtä laajalla rintamalla Koko maailmaa parhaillaan koettelevaa taloustaantumaa Reijo Paajanen ei näe esteeksi allianssille. Yhteistyötä tehdään joka tapauksessa pitkällä tähtäimellä ja taantuma on näin katsottuna pitkittyessäänkin suhteellisen lyhyt. Esimerkiksi tutkimusyhteistyön aloittaminen heikentyneen taloustilanteen aikana voi olla hyvinkin hyödyllistä, sillä markkinoiden taas lähtiessä kasvuun tarjottavana voi olla jo valmiita tuotteita. Taantuman torjuntaan voidaan käyttää myös moderneja viestintäkeinoja. Allianssin johtoryhmän kokoukset voidaan hoitaa videoneuvotteluin, jolloin säästetään merkittävästi rahaa ja ympäristöä. Media ja suuri yleisö voidaan pitää ajan tasalla yhteisöpalvelujen, blogien ja videokuvan avulla. Mitä seuraavaksi -kysymykseen Paajanen vastaa: kuluvan syksyn aikana määritellään yhteistyön toimivat muodot sekä ensimmäiset uudet projektit. Paraikaa hyödynnetään jo menossa olevia projekteja, joihin kutsutaan osallistujia molemmista maista. Tavoitteena on, että yhteistyö on täydessä käynnissä alkuvuodesta Varsinaisia tuloksia voidaan odottaa pikemminkin kuukausien kuin vuosien kuluttua. Kiinahan kävi juuri ostosmatkalla Suomessa. Siihen olisi hyvä saada jatkoa. Kiinalaista ruokaa on saanut Suomesta jo vuosikymmeniä. Nyt on aika käynnistää entistä tiiviimpi ICT-yhteistyö Kiinan kanssa, kertoo TIVIT Oy:n toimitusjohtaja Reijo Paajanen. 17

10 viestintä 18 Yhteisömediat muuttuneet verkon valtavirraksi Yritysten on oltava siellä missä ihmiset ovat Kuluttajan käyttäytymisen muutos Internetissä on ollut historiallisen nopeaa. Ihmiset ovat kiinnostuneita olemaan tekemisissä toistensa kanssa, katsomaan ja kuluttamaan sisältöä. Se on näkemistä, näkemiseksi tulemista ja jakamista, mutta se on myös yhdessä tekemistä. teksti: Anna-Maija Ikonen piirrokset: istockphoto altaosa palveluista verkossa on yhteisömedioita. Suomen käytetyimpien palveluiden Top 10 listalta löytyvät muun muassa Google.fi, You Tube, Google.com, Facebook, IRC-Galleria, Windows Live, Iltalehti, Wikipedia, Suomi24. Listalta ei löydy kuin yksi perinteinen uutispohjainen iltapäivälehti hakukoneiden lisäksi. Yritykset käyttävät sosiaalista mediaa myynnissä, markkinoinnissa ja viestinnässä aivan surullisen vähän, sanoo toimitusjohtaja Jani Halme suunnittelu- ja tuotantotoimisto Kuubista. Ei ole täysin ymmärretty sitä, mitä ihmisten itse tuottama tai löytämä ja ennen kaikkea jakama sisältö merkitsee. Lähes jokainen yritys haluaa olla löydettävissä, joten pitäisi olla ainakin Facebookissa vähintään oma sivu, jos ei mitään muuta. Hänen mukaansa ei ole kuitenkaan häpeä, ettei sosiaalisen median merkitystä ole vielä oivallettu, mutta kohta se alkaa olla. Kyse on siitä, että ihmiset ovat jo yhteisömediassa. Yritysten pitäisi olla siellä, missä ihmiset ovat. Ansaittu media Yrityksen on saatava yhteisössä olevat ihmiset puolelleen. Jos se onnistuu tässä, ihmiset voidaan valjastaa sanansaattajiksi. Tätä kautta yritys hakee niin sanottua ansaittua mediaa. Käyttäjämäärältään pienenkin yhteisön kautta voi tavoittaa suuren joukon ihmisiä. Halmeen mielestä yritysten yhteisöme- takin palautetta, sanoo Halme. Yhteisömediassa on tyydyttävä myös siihen, ettei täydellistä viestikontrollia ole. Markkinat ovat pirstaloituneet. Kohderyhmän tavoittaminen massamedioista on yhä vaikeampaa. Pelkät hienot kotisivut eivät riitä, sanoo Halme. Yrityksen palvelun tulisi jäsentyä osaksi kohderyhmän verkkomedian käyttöä. Ongelmia tuottaa se, että kohderyhmä on palasina eri yhteisöissä. Halmeen johtama Kuubi luopui jo vuoden vaihteessa omista webbisivuista ja huolehtii viestinnästään jakamalla eri tarpeisiin jäsennettyä tietoa eri välineisiin kaikille avoimen Facebook sivun toimiessa kokoavana palveluna. Ihan turhaan sosiaalista mediaa jännitetään. Menkää sinne, testailkaa ja kokeilkaa, mikä se oma tyyli siellä on, kannustaa Jani Halme. Sateliittifillarit Sateliittifillarit oli mainoskampanja Yleisradion ajankohtaistoimituksen verkkopalvelun lanseeraamiseksi. Kyseessä oli kampanjasivuton kampanja. Tehtiin mahdollisimman viraaleja videoita, joilla haluttiin ohjata ihmisiä uuteen verkkopalveluun, kertoo Jani Halme kampanjan toteuttaneesta Kuubista. Videoita tehtiin kahdeksan, joista kolme laitettiin You Tubeen. Kun suosiota saatiin riittävästi, ilmoitettiin, että jatko löytyy uusilta palvelusivuilta. Jotta videon saa leviämään You Tubessa, se vaatii oman kannustekampanjansa. Halme kertoo, että he jäsentävät kampanjoissaan usein verkkoa Malcolm Gladwellin Tipping Point-teorian kautta. Ilmiö vaatii leimahtaakseen kolmen erilaisen sosiaalisesti aktiivisen ihmisryhmän aktivoinnin eli tietäjien, yhdistäjien ja myyntimiesten. Tietäjät ovat kapeasti mutta syvällisesti perillä asiasta, yhdistäjillä on suuri määrä kontakteja ja myyjät ovat niitä joiden mielipiteeseen luotetaan. Sateliittifillareihin kerättiin käsin verkosta yhteensä 20 ihmistä eli kymmenen tietäjää, viisi yhdistäjää ja viisi myyntimiestä, joille esittelimme asian ja näytimme markkinoitavan tuotteen. Niille, jotka suostuivat mukaan, kerrottiin, että video on nähtävissä tiettyyn aikaan, jos pidät siitä niin kerro kaverille. Kampanjan aikana ihmistä kahdessa viikossa katsoi meidän videon ja kaikki olivat saaneet viestin näiden 20 ihmisen kautta. Kenellekään muulle siitä ei kerrottu tässä vaiheessa vielä, kertoo Halme kampanjan onnistumisesta. diaratkaisut ovat lähempänä viestintää kuin markkinointia, koska kyse on siitä, onko meidän viestimme niin kiinnostava, että ihminen on valmis viemään sitä eteenpäin. Verkon sisällä pelisäännöt muuttuvat. Markkinointi on dialogia, luovut jostakin saadaksesi jotakin. Tämä vaatii yritykseltä uutta asennetta, rohkeutta ottaa vastaan negatiiviswww.kuubi.fi/satelliittifillarit/ 19

11 viestintä kolumni Sosiaalinen media on tiedon jakamista, vuorovaikutusta ja verkottumista Sosiaalisen median kirjoa Joko tunnet nämä palvelut? Yhteisöpalveluja Facebook, IRC-Galleria, LinkedIn, MySpace, Suomi24 Linkkien ja uutisten jakopalveluja Digg, StumbleUpon, Del.icio.us, Diigo, Reddit Wikipalveluja Wikipedia, Google Sites Tuija Aalto Kirjoittaja on kehityspäällikkö YLE Uusissa palveluissa ja toukokuussa ilmestyneen Nettielämää sosiaalisen median maailmat -kirjan toinen kirjoittaja. Julkinen palvelu levittäytyy verkkoon 20 Toimitusjohtaja Teemu Arina sosiaalisen median yrityskäytön palveluyrityksestä Dicolesta uskoo jakamisen kulttuuriin. Hän ei pahastunut, vaikka omat luentokalvot napattiin Oxfordin yliopiston oppimateriaaliksi. Tärkeintä ei ole tallentaa niitä jonnekin vaan jakaa. Esimerkiksi tällaiset kalvot voivat olla ihmisiä yhdistävä sosiaalinen objekti. Oleellisinta ei olekaan sisältö vaan se, miten se kytkee ihmiset toisiinsa, kokoaa ihmisiä ja verkottaa, sanoo Arina. En usko täysin siihen, että sosiaalinen media mullistaa kaiken, eräänlaisen hopealuodin tavoin. Sosiaalinen media voi kuitenkin rikastuttaa vuorovaikutusta asiakkaisiin. Tietyssä mielessä kaikki media on aina ollut sosiaalista esimerkiksi keskustelupalstojen muodossa. Keskeistä on se, että nyt on alettu kiinnittämään huomiota näiden yhteisöjen vaikutusvaltaisuuteen ja siihen, miten yritys näkyy markkinoilla. Yritykset kilpailevat siitä, kuka pystyy osallistamaan asiakkaansa vuorovaikutukseen, jolla on merkitystä, näkee Teemu Arina tilanteen. Kyse on keskustelusta markkinoiden kanssa. Vuorovaikutuksen opettelu pitäisi Arinan mielestä lähteä yrityksen sisältä. Näin se on hänen mielestään helpointa oppia. On parempi luoda toimintatavat organisaatiossa, ennen kuin lähdetään viemään niitä asiakkaalle. Tekes kokeilee Torilla sosiaalista mediaa Sosiaalisen median tila, Tori, on avattu Tekesin Kestävä yhdyskunta, Tila sekä Rakennettu ympäristö -ohjelmien kohtauspaikaksi tämän vuoden huhtikuussa. Virtuaalinen tila otettiin käyttöön Rakennettu ympäristö -avausseminaarin yhteydessä, koska haluttiin pois perinteisestä, kertoo Kestävä yhdyskunta -ohjelman päällikkö Virpi Mikkonen Tekesistä. Ajatuksena on hyödyntää sosiaalista mediaa ennen ja jälkeen seminaarin. Etuna on myös se, että aineistoa tuotetaan seminaarin aikanakin ja sitä voidaan työstää yhdessä myöhemmin. Keskustelun käynnistäminen on ollut vielä hidasta ja interaktiivisuus vähäistä. Torin toteuttaja Teemu Arina pitää Toria jo annettuna mahdollisuutena, vaikka siellä ei vielä keskusteltaisi aktiivisesti. Tulevaisuudessa, kun aiheesta on eri projektien yhteydessä toteutettuja seminaareja ja muita tilaisuuksia, on tärkeää, että niihin yhteisesti liittyvä sisältö ja vuorovaikutus voidaan kytkeä potentiaalisesti toisiinsa. Idea on, että pitkällä aikavälillä syntyy enemmän arvoa koko alan kehittämiseksi. Arina pitääkin tätä enemmän haasteena kuin pelkän keskustelun aikaansaamista itseisarvona. Toinen puoli on verkoston tuoma hyöty. Alan ihmiset voivat Torin kautta olla vuorovaikutuksessa keskenään ja solmia kontakteja, selittää Arina sosiaalisen median toteutumista. Myös eri ohjelmien välille voi syntyä vuorovaikutusta. Uudet innovaatiot ja sitä kautta kilpailukyky syntyy usein eri alojen ihmisten kohdatessa. Tori on avoinna kaikille. Keskustelufoorumi vaatii ensimmäisellä kerralla kirjautumisen. Torilla on myös suljettuja alueita, jotka on tarkoitettu sisäiseen työskentelyyn. TORI: Mediapalveluja Youtube, Flickr, Vimeo, Last.fm, Spotify, Photobucket, Ovi Share, Kuvaboxi, istockphoto Blogipalveluja Twitter, Technorati, Wordpress, Blogger, Jaiku, Vuodatus, Blogilista Videoviestintäpalveluja Skype, Google Talks, Windows Live Messenger Palveluja omien verkkoyhteisöjen perustamiseen Yahoo! Groups, Google Groups, Ning Virtuaalimaailmoja Second Life, Activeworlds, Kaneva, There. com, Habbo Hotel Lähteet: M-Brain Oy ja Nettielämää/ Tuija Aalto ja Marylka Yoe Uusisaari Koonnut: Pia Mörk Kuva: Tuija Aalto Uusien teknologioiden avaamat mahdollisuudet ja sosiaaliset innovaatiot edellyttävät valpasta tuotekehitystä ja kykyä ymmärtää median käytön muutosta. Yksi tapa pysyä ajan hermolla on solmia siteitä aktiivisiin käyttäjiin internetin sosiaalisissa verkostoissa. nternetin vaativilla edelläkävijäkäyttäjillä on oikeutetusti kovia odotuksia muun muassa yleisradioyhtiöiden verkkopalveluja kohtaan. Netti korvaa yhä useammalle perinteisen television ja radion. Vastatakseen odotuksiin yleisradiot pyrkivät viestimään tiiviisti kehittäjäasiakkaidensa kanssa paitsi verkossa, myös erilaisissa kehittäjätilaisuuksissa. YLEstä kiinnostuneiden mikrobloggaajien aloitteesta syntynyt huhtikuinen Mahdollistajastrategia-tapaaminen YLEn Isossa Pajassa on hyvä esimerkki siitä, miten tiivis verkkoviestintä pohjustaa maaperää hedelmällisille kasvokkaintapaamisille. Toukokuussa YLE järjesti Embracing the music -seminaarin, johon saattoi osallistua netin kautta Twitter- ja Qaiku-mikroblogeissa ja seurata suoran videolähetyksen avulla. Jakelustrategiana levittäytyminen kaikkialle Osa netin käyttäjistä on jo pitkään hakenut ohjelmasisältönsä vertaisverkoista. Se on herättänyt paljon keskustelua tekijänoikeuksista. Seitsemän prosenttia suomalaisista käyttäjistä oli Tilastokeskuksen mukaan käyttänyt vertaisverkkoa muun muassa elokuvien tai musiikin vaihtamiseen viime vuonna. Euroopan yleisradioliitto EBU seuraakin vertaisverkkoteknologioiden kehitystä ja käyttöä tiiviisti. Norjan yleisradio NRK on viimeisen reilun vuoden ajan kokeillut jakaa valikoituja TV-ohjelmia vertaisverkoissa. Se uskoo, että taistelussa luvattomia kopioita vastaan on vain yksi tapa voittaa: olla itse omien sisältöjensä paras jakelija. Tulevaisuudessa julkisen palvelun yhtiöt varmistavat olemassaolon oikeutuksensa antamalla sisältönsä vapaasti kansalaisten käyttöön ja edelleen jaettavaksi. YLEn mahdollistajastrategian mukaan sisältöjen vapaa saatavuus ja käyttö tukee uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä. Suositut verkkopalvelut avuksi Julkisen palvelun yleisradioyhtiön intressissä on saattaa sisältönsä näkyviin mahdollisimman monessa yhteydessä. YLE keskustelee ohjelmiensa julkaisemisesta suosituissa palveluissa kuten MSN Video ja YouTube. Applen itunes ja AppStore sekä yhteisöpalvelu Facebook ovat niin ikään avanneet uusia menestyviä jakeluväyliä digitaalisille sisällöille. Toisenlainen esimerkki julkisen palvelun ja kaupallisen median yhteistyöstä on BBC:n ja neljän valtakunnallisen päivälehden tuore yhteistyö: Daily Mail, Daily Telegraph, Guardian and Independent saavat käyttää BBC:n videoita sivuillaan juuri solmitun sopimuksen nojalla. Ne, joiden työssä on suotavaa verkostoitua mediavälitteisesti, pohtivat yksityisen rajoja: millaista verkkonäkyvyyttä työnantaja voi edellyttää? Mitä se voi kieltää? Asioista on puhuttava ja sovittava, mikä synnyttää hallinnollista lisätyötä. Se kuitenkin maksaa itsensä takaisin työntekijän lisääntyneenä turvallisuudentunteena sekä yhtiön parempana näkyvyytenä verkossa. Sosiaalisen median keinoin isokin yhtiö saa inhimilliset kasvot. Tärkein taito nykyään oman asiantuntijuuden rinnalla onkin osata kertoa työstään myös sosiaalisen median areenoilla. Parhaiten käyttäjät sitoutuvat uusiin innovaatioihin, joiden syntyä he ovat itse todistaneet. YLE:n Kehitys kehittyy -blogi: blogit.yle.fi/kehitys-kehittyy YLEn toukokuiseen Embracing The Music -seminaariin saattoi osallistua Twitterissä ja Qaikussa. 21

12 viestintä tekes lemme ähneet asta lun Teknologia teksti: Pirjo Rötkönen kuvat: Pasi Hytti, istockphoto Tiedon jakamisen mahdollisuudet ja tarve tiedon jakamiseen kehittyvät symbioosissa. Käyttäjien toimintaja käyttötavat muokkautuvat uuden teknologian mukana. Uudet tavat käsitellä ja jakaa tietoa ovat vasta kehittymässä, sanoo professori Martti Mäntylä udet tavat käsitellä ja jakaa tietoa ovat vasta kehittymässä. Tähän asti olemme edenneet ja todennäköisesti etenemme myös jatkossa teknologiavetoisesti. Käyttäjät kuitenkin ratkaisevat, mitkä teknologiat menestyvät ja mihin niitä sovelletaan. Teknologia on luonut edellytykset uusien käyttötapojen syntymiselle. Näinhän kävi esimerkiksi tekstiviesteille. Emme tienneet tarvitsevamme niitä ennen kuin teknisesti tuli mahdolliseksi niitä lähettää. Vastaavia esimerkkejä löytyy muitakin, sillä teknologian kehittäjät eivät ole aina välttämättä synnyttäneet ratkaisujaan siihen tarkoitukseen, mihin käyttäjät ovat ne omaksuneet, kertoo professor Martti Mäntylä Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITistä. Uusien tekniikoiden myötä informaation saatavuus on helpottunut, jopa sinä määrin, että voidaan puhua infoähkystä. Kuitenkin ihmisten medialukutaito on parantunut niin, että he kykenevät suodattamaan aktiivisesti saamaansa tietoa. Medialukutaito auttaa myös tiedon luettavuuden arvioinnissa. Yksityisyys arvioitava uudella tavalla Tiedon luotettavuuden arvioinnissa auttaa se, että voimme nähdä, mitä medioita toiset käyttävät ja lukevat. Lähteen luotettavuus nousee, jos tuntemani henkilö on esimerkiksi Facebookissa laittanut linkin ja oman suosituksensa lähteeseen. Tällainen sosiaalinen konteksti on mielenkiintoinen ilmiö ja se muuttaa myös median tulkintaa, Martti Mäntylä jatkaa. Tutkijan kannalta on kiinnostavaa, miten yksityisyyden suoja ja luotettavuuden arviointi kulkevat käsi kädessä. Näyttää siltä, että ihmiset muokkaavat aktiivisesti toimintaansa niin, että pystyvät varjelemaan yksityisyyttään, mutta myös huomioivat toiset käyttäjät niin, että näiden yksityisyys ei vaarannu. Tällainen toiminta ei ole järjestelmän ominaisuus vaan sosiaalista käyttäytymistä, 23

13 viestintä 24 jonka uusi järjestelmä on synnyttänyt. Toisaalta yksityisyyttä pitäisi lähestyäkin aivan uudella tavalla. Kannattaisi puhua yksityisyyden ja julkisuuden välisestä tasapainosta. Ihmiset haluavat olla näkyvillä, mutta kontrolloidusti. Samoin he haluavat toimia niin, että eivät tuo haittaa toisten yksityisyydelle. Haasteena on pystyä kehittämään teknologioita tähän tarpeeseen. Lisäksi palveluista tulisi saada niin avoimia, että ne eivät olisi käyttäjien uusien toimintatapojen tiellä. Kännykkä ylivoimainen Teknologia on nopeuttanut tiedon välitystä ja siinä kännykällä on tärkeä rooli. Tekstiviestein ihmiset voivat lähettää tietoa, joka leviää eksponentiaalisella vauhdilla. Viime vuosina monet mielenosoitukset on koottu nopeasti kokoon tekstiviestein. Iranin vaalien jälkeen kaduille kerääntyneet mielenosoittajat pystyivät Twitterin avulla kommunikoimaan nopeasti ja tavalla, jota ei pystytty estämään. Myös ulkomaailma sai Twitterillä tietoa siitä, mitä Iranissa tapahtui tilanteessa, jossa kansainvälisen median toiminta oli estetty. Anna Polikovskajan murhan jälkeen Suomessa koottiin spontaani mielenosoitus Venäjän lähetystön ulkopuolelle tekstiviestillä. Muutamassa tunnissa tieto mielenosoituksesta levisi niin, että mukana oli useampi tuhat ihmistä. Kännykkä on aina mukana joka paikassa ja joka tilanteessa, toisin kuin tietokone. Se on viestintäväline, johon lisäksi kertyy viestintää koskevaa tietoa, joka on hyödynnettävissä. Ja ennen kaikkea kännykkä on paikannettavissa. Kännykän merkittävin ominaisuus ei ole se, että sillä voidaan soittaa, vaan se, että henkilö saavutetaan sen avulla missä tahansa, Martti Mäntylä painottaa. Mäntylän mukaan paikkatietoteknologia tarjoaa lupaavia näkymiä. Viestit saavat lisäarvoa, kun niihin lisätään paikkaan liittyvää tietoa. Tavallinen tekstiviesti sisältää tietoa, joka on luettava heti, mutta paikkaan liittyvä tieto on pitkäkestoisempi. Mikroteknologioiden avulla kännykkään voidaan laittaa yhä enemmän ominaisuuksia ja oheislaitteita, kuten kameroita ja sensoreita, jotka mahdollistavat kokonaan uusia toiminta- ja käyttötapoja. Valkeat alueet vähenevät Miljardilla ihmisellä on jo kännykkä ja toinen miljardi on sen saamassa pika puoliin. Valkoiset alueet maailman kartalla ovat vähentyneet ja infrastruktuurin leviäminen mahdollistaa tiedon jakamisen entistä laajemmille joukoille. Tutkimus osoittaa, että kännykkä on jääkaapin ja television ohella yksi niistä laitteista, jonka myös pienituloiset pyrkivät hankkimaan itselleen. Yritykset tulevat perässä Viestintäkenttä on muuttunut nopeasti ja paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa, siksi kenttä on vielä villi ja vapaa tutkijan kannalta erittäin mielenkiintoinen. Aikuistumassa on nyt ensimmäinen sukupolvi, joka on elänyt kännykkämaailmassa. Uusien käyttötapojen muotoutuminen vie oman aikansa. Martti Mäntylän mukaan yritykset hyödyntävät uusia viestintäkanavia ja -tapoja liiketoiminnassaan vielä vähän. Mutta muutos on odotettavissa. Playstation-sukupolvi on nyt tulossa työelämään ja se saattaa muuttaa käytäntöjä. He oletettavasti käyttävät työssään niitä viestintävälineitä, joita ovat tottuneet käyttämään muutoinkin. TV ja kännykkä löytävät toisensa Tulevaisuudessa TV, kännykkä ja video löytävät toisensa eli TV:stä tulee internet-laite. Tämä digitaalinen konvergenssi tuo uusia piirteitä television katsomiseen, Martti Mäntylä arvioi. Esimerkiksi jalkapallofanit voivat katsoa oman joukkueensa peliä televisiosta yhdessä kavereidensa kanssa ilman, että heidän tarvitsee kokoontua baariin. Uuden hybriditeknologian avulla on mahdollista saada selville, ketkä kaverit katsovat samaa peliä, chattailla pelin kuluessa ja lyödä vaikka vetoa lopputuloksesta. Uskon, että tällaisista palveluista kuluttaja on myös valmis maksamaan ja yritykset valmiita tuomaan näihin liittyviä palveluita markkinoille sekä löytämään uusia liiketoimintamalleja. lemme ähneet asta 25

14 viestintä tekes Innovatiivista ajattelua graafiselle alalle Tekesin Innoprint-aktivointihankkeen tavoite oli lisätä tutkimus- ja kehitystoimintaa graafisella alalla ja auttaa kehittämään painotuotteita, palveluita ja liiketoimintaa. Hanke tehtiin yhteistyössä Viestinnän Keskusliiton kanssa. Suomessa on noin viestintäalan yritystä, joista noin 800 on painotoimintaan keskittynyttä. Näistä vain noin kymmenellä on ollut aitoa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Suurin osa toimijoista on pk-yrityksiä. joiden aktivoituminen tutkimus- ja kehitystoimintaan voisi edistää merkittävästi alan kehitystä, teknologia-asiantuntija Inkeri Huttu Tekesistä kertoo. Innoprint osoittautui oivaksi keinoksi innostaa yrityksiä t&k-toimintaan. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Tekes rahoitti yhteensä 35 yrityksen projektien valmistelua. Yritykset teettivät esimerkiksi teknologia- tai liiketoimintastrategian tai markkinatutkimuksen varsinaisen kehitystyön pohjaksi. Toisessa vaiheessa, joka alkoi syksyllä 2007 ja jatkui vuoden 2008, aloitettiin laajempia tuotekehitysprojekteja. Kaikkiaan Innoprintin myötä rahoitettiin 61 yritystä, joista peräti 49 oli Tekesille uusia asiakkaita. Graafisen teollisuuden yrityksillä oli paljon innovatiivista ajattelua ja hyviä toteuttamiskelpoisia ideoita., Huttu kiittelee yritysten uutta otetta. Luova työ tarjottimella 26 Artnet on Suomen ensimmäinen luovien alojen sähköinen kohtaamispaikka, jossa freelancerit voivat verkottua keskenään. Se on ilmainen niin suunnittelijoille kuin asiakkaille. Tekijät uskovat sen edustavan tulevaisuuden toimintamuotoa. teksti: Anuliina Savolainen kuvat: Artnet alvelun idea on yksinkertaisuudessaan nerokas. Promokuvaa, messustandia tai vaikka kokonaista mainoskampanjaa tarvitseva yritys voi löytää yhdellä surffauksella etsimänsä tekijät. Tilaaja jättää sivustolle tarjouspyynnön, johon suunnittelijat voivat vastata. Kustannustehokasta ja laadukasta, uskoo Art-Print-painotalon toiminnanjohtaja Jari Lähdemäki. Kunkin tarjouspyynnön voi rajata haluamilleen suunnittelijoille: niille joiden osaaminen ja työnäytteet vastaavat parhaiten kulloistakin tarvetta, hän kuvailee. Tuumasta tositarinaksi Idea luovan alan toimijoiden verkostosta oli hautunut jo monen vuoden ajan Art-Printissä. Siihen liittyi ajatus, että hyvän toimintaympäristön luominen viestintäprojektin alkupäähän voisi tuoda kumppanuuksia myös painotalolle. Haluamme tuoda luovien toimijoiden verkostoa painotyöketjun alkuun, ja näin laajentaa kirjapainon roolia. Painotyöketjuhan on mennyt vuosien saatossa aika lyhyeksi: valmista aineistoa saatetaan kirjapainoon, josta se laitetaan kiireellä takaisin asiakkaalle, Lähdemäki kertoo. Visio konkretisoitui Tekesin Innoprinthankkeen ansiosta. Esiselvitys oli tärkeä, siinä nähtiin, voiko ideoista syntyä konkreettinen palvelu. Kuvattiin tarinoiden muodossa, miten esimerkiksi yksittäinen valokuvaaja tai asiakas voisi käyttää Artnetin palveluita. Tältä pohjalta lähdettiin kehittämään palvelua. Sivuston rakentajana ja ylläpitäjänä toimii Kosila Digimedia. Testiversio tuli ulos jo maaliskuun lopulla osoitteessa www. artnet.fi. Artnetin varsinainen lähtölaukaus tapahtuu 23. syyskuuta Kulttuuritehdas Korjaamolla. Virtuaalinen yhteisöllisyys ei yksin riitä; on hyvä että yhteisölle syntyy kasvot, ja että tekijät oppivat tuntemaan toisiaan. Etuja yrityksille Artnetin ytimen muodostavat Helsinki Biennale -näyttelyyn osallistuneet ammattilaiset. Palvelua kehittää Advisory board, jonka puheenjohtajana toimii Demos Helsingin Roope Mokka. 15-jäseninen neuvosto koostuu luovan alan työläisten ja asiakkaiden edustajista. Se kehittää palvelua ja seuloo mukaan haluavia tekijöitä. Nyt sivustolle on kirjautunut noin 100 henkeä, ja määrää kasvatetaan kysynnän mukaan. Lähdemäki uskoo, että Artnet tulee tuomaan yrityksille paljon kustannusetua. Käytäntö vaatii yritykseltä uudentyyppistä aktiivisuutta, mutta työn tilaaminen suoraan keskenään verkottuvilta freelancereilta tulee halvemmaksi kuin saman työn tilaaminen vaikka mainostoimiston kautta. Suunnittelijat ovat myös sitoutuneita ja motivoituneita, sillä heillä on vapaus valita heitä kiinnostavat työt. Asiakkailla taas on käytössään laaja kirjo eri alojen ammattilaisia, minkä ansiosta jokainen toimeksianto saa siihen parhaiten sopivan tekijän. Yksinkertaisen jutun voi toteuttaa yksinkin, mutta vaikkapa ilmoituksen tekemiseen on luotava ryhmä ja pystyttävä hinnoittelemaan toimeksianto. Todennäköisesti yhteisöön syntyy myös projektipäällikköinä toimivia henkilöitä, Lähdemäki kuvailee. Viestintäalan suunnannäyttäjä Viestinnän keskusliiton toukokuussa julkaiseman Viestinnän toimialastrategian mukaan ala elää murroskautta, jossa niin kuluttajakäyttäytyminen kuin median rooli mainosvälineenä muuttuvat. Strategiassa painotetaan verkottumisen, joustavuuden ja toimialarajojen ylityksen tärkeyttä. Panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan ja jatkuva innovointi nähdään tärkeänä. Tulevaisuudessa sisällöntuotantoa tehdään yhä enemmän erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Toimialastrategian tullessa julki huomattiin että Artnet on kouluesimerkki siitä, mitä alalla tarvitaan, Lähdemäki kertoo. 27

15 SHOK Hyvinvointia ja terveyttä edistetään osaamisia yhdistämällä Hyvinvointialan strategisen huippuosaamisen keskittymä tulee parantamaan kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja samalla lisää alan liiketoimintaa Suomessa. teksti: Soili Helminen kuvat: istockphoto 28 erveyden ja hyvinvoinnin keskittymä T&H SHOK Oy perustettiin keväällä ja se käynnistää ohjelmatoimintansa vuodenvaihteessa. Keskittymällä on 29 perustajajäsentä, joista 16 on yrityksiä ja 13 tutkimusorganisaatioita. Yrityksiä on mukana laaja kirjo elintarviketeollisuudesta bioteknologiayrityksiin ja IT-taloista asumispalveluyrityksiin ja lääkefirmoihin. Mikä terveyden ja hyvinvoinnin keskittymän perustajia siis yhdistää? Käytännön työssä etsitään uusia tuotteita, palveluja ja toimintamalleja kansantaloutta erityisesti rasittavien sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Vastaukset muun muassa ylipainoon ja siihen liittyvien sairauksien hoitoon ja muihin yleisiin sairauksiin ovat usein monisyisempiä kuin ajatellaan. On hienoa, että Suomen kannalta merkittävimpien ongelmien ratkaisua lähtee hakemaan näin monialainen huippuosaajajoukko, sanoo keskittymän valmistelua Suomen Bioteollisuus ry:ssä vetänyt Saara Hassinen. Hassinen nimettiin T&H SHOKin toimitusjohtajaksi syyskuun alusta lähtien. Terveydenhuoltoon ja hyvinvoinnin ylläpitoon liittyvät haasteet ovat mittavia niin inhimillisesti ajatellen kuin taloudenkin kannalta. Koko ongelmavyyhteä uusi huippuosaamisen keskittymä ei edes yritä ratkaista. Tavoitteena on ollut löytää ne ydinalueet, joilla suomalainen yritys- ja tutkimuskenttä 29

16 SHOK tekes Hyvinvointia ja terveyttä edistetään osaamisia yhdistämällä Työelämän kehittämisen rahoituspalvelu osaksi t&k-rahoitusta voi olla maailman huippua ja yhdessä työskentelemällä saada aikaan merkittäviä tuloksia. Työelämän kehittämisohjelma Tykes ( ) siirtyi työ- ja elinkeinoministeriöstä Tekesiin maaliskuussa Tykes-ohjelman kehittämisprojektien hakukauden päätyttyä Tekes jatkaa työelämän kehittämisen rahoittamista osana normaalia t&krahoitustaan. Lokakuun loppupuolella käyttöön otettava Uusi rahoituspalvelu rakentuu paljolti Tykes-ohjelman kokemusten pohjalle. 30 Ensimmäiset satsaukset aivojen ja yksilön hyvinvointiin sekä ylipainon ongelmiin Hyvinvointikeskittymän ensimmäiset kolme tutkimusohjelmaa käynnistyvät vuodenvaihteessa. Ne liittyvät aivojen terveyteen ja toimintakykyyn, yksilön terveyden ja hyvinvoinnin älykkääseen seurantaan sekä ylipainoon ja sen terveyshaasteisiin. Olennaista tutkimusohjelma-aiheiden valinnassa on ollut poikkitieteellinen osaamisen yhdistäminen. Esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin ja terveydentilan seuraamisessa voidaan yhdistää Suomen osaamista bio-, nano- ja informaatioteknologiasta ja diagnostiikasta. Ylipaino-ohjelmassa sen sijaan voidaan linkata maailmanluokan ravitsemusosaamista diabeteksen ja verisuonitautien huippututkimukseen. Kolmen ohjelman käynnistämisen lisäksi keskittymän toiminnassa tulee olemaan kaksi poikkileikkaavaa kehittämisaluetta. Yksilölähtöisissä palvelurakenteen muutoksissa korostetaan olemassa olevan tiedon hyödyntämistä ja uusien innovaatioiden testaamista. Tietoaineistojen ja laskennan avulla puolestaan kehitetään syntyvän tiedon hallintaa ja laskentaa. Yksilön rooli hyvinvoinnin edistämisessä tulee kasvamaan. Kansalaisten tietotaso ja tietotekniset valmiudet uusien palvelujen käyttöön parantuvat nopeasti samalla kun hyvinvointialan ammattilaisten tietojärjestelmät kehittyvät. Kun tietoa omasta terveydentilasta ja omien valintojen vaikutuksista siihen saadaan enemmän, sairauksia on helpompi ehkäistä ennalta. Terveyshyötyjen näkyväksi tekeminen motivoi myös hyvinvointialojen henkilökuntaa, Saara Hassinen sanoo. Rahoitettavilla projekteilta edellytetään innovatiivisuutta. Yritys- tai työpaikkatasolla innoteksti: Tuomo Alasoini, teknologiajohtaja, Tekes kuva: istockphoto yöelämän kehittämisprojekteilla edistetään tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaista paranemista. Työelämän laadun edistäminen projektien tavoitteena on uuden rahoituspalvelun yksi erityispiirre verrattuna Tekesin muuhun t&k-rahoitukseen. Hyvä työelämän laatu tarkoittaa, että ihmisillä on työssä kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksia, he voivat työssä hyvin, he voivat luottaa työyhteisössä toisiinsa ja he voivat sitoutua työhönsä ja työorganisaationsa tavoitteisiin. Projektien tyypillisiä kohteita ovat parannukset työprosesseissa, työn organisoinnissa, työmenetelmissä sekä esimiestyössä ja henkilöstöjohtamisessa. Projekteilta edellytetään, että osallistuvien työpaikkojen johto ja henkilöstö sitoutuvat niiden toteuttamiseen yhteistoiminnassa. Rahoitusta kehittämiseen voivat yritysten ohella saada myös julkisen sektorin työorganisaatiot sekä kolmannen sektorin työorganisaatiot kuten säätiöt ja yhdistykset. Hakijoiden on jatkossa mahdollista yhdistää työelämän kehittämisosioita joustavasti muille alueille kohdistuvan t&k-toiminnan kanssa. Tekes voi rahoittaa yhden hakemuksen kautta projekteja, jotka kohdistuvat esimerkiksi tuotekehitykseen, liiketoiminnan kehittämiseen tai työn uudelleen organisointiin. Uudistuksen avulla lisätään t&k-rahoituksen asiakasystävällisyyttä ja luodaan parempia mahdollisuuksia kokonaisvaltaiselle kehittämistoiminnalle. Asiakkaan on toki mahdollista hakea rahoitusta myös pelkästään työelämän kehittämiseen. Edellytyksenä innovatiivisuus vatiivisuus voi koskea projektilla tavoiteltavien muutosten radikaalisuutta esimerkiksi työmenetelmissä tai henkilöstöjohtamisen käytännöissä, projektin toteutustapaa tai projektin tavoitteena olevien parannusten mittavuutta. Työelämän kehittämisprojektien yksi tärkeä onnistumisen edellytys on se, kuinka henkilöstö osallistuu aktiivisesti muutoksissa. Henkilöstön laaja osallistuminen vahvistaa myös koko organisaation innovaatiokyvykkyyttä. Palveluvaltaisilla aloilla yhteistyö asiakkaiden kanssa nousee yhä tärkeämmäksi esimerkiksi työprosessien suunnittelussa. Ratkaisujen luonne ja kehittämismenetelmä kytkeytyvät työelämän kehittämisprojekteissa kiinteästi toisiinsa. Esimerkiksi tuloksellista itseohjautuvaa tiimiorganisaatiota on vaikea rakentaa ilman henkilöstöä laajasti osallistavaa kehittämisotetta. Työelämän kehittäjinä toimivien konsulttien ja tutkijoiden ammattitaitoon kuuluvat kehittämismenetelmien hallinnan ohella myös hyvät sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Etusijalla rahoituksessa ovat projektit, joiden innovatiivisuus ulottuu yli yritys- tai työpaikkatason. Tällaisissa projekteissa tähdätään ratkaisuihin, joita ei ole muualla aiemmin kokeiltu ja joilla on onnistuessaan kiinnostavuutta kyseisen toimialan tai klusterin sisällä tai ylipäätään alueellisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti. Innovatiivisuus voi koskea myös itse kehittämismenetelmää. Uudessa rahoituspalvelussa kiteytyy hyvin uuden laaja-alaisen innovaatiopolitiikan idea. Kestävää kilpailuetua pitää niin työpaikoilla kuin kansallisesti hakea jatkossa teknologian, liiketoiminnan sekä työn ja työelämän tasapainoisen kehittämisen kautta. 31

17 uusia julkaisuja Tekesin katsauksia Tekesin ohjelmien esitteitä Evaluation of Bioprocessing Expertise in Finland 254/2009 Vain pdf-julkaisuna Palvelemisesta palveluliiketoimintaan Asiakasymmärrys palveluliiketoiminnan perustana 256/2009 Vain pdf-julkaisuna Kasvuparadigman muutos Innovaatiotoiminnan uudet trendit 250/2009 Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa GIGA Converting Networks brochure Rakennettu ympäristö Tekesin ohjelmien raportteja Tekesin muut julkaisut Technology Transfer of Research Results Protected by Intellectual Property: Finland and China 259/2009 Vain pdf-julkaisuna Vallankumouksellinen RFID Etätunnistusteknologian kehitys meillä ja maailmalla 249/2009 Climbus Business Opportunities in the Mitigation of Climate Change /2009 Vain pdf-julkaisuna Megatrendit ja me Projektin laajasta aineistosta kiteytyi kuusi kokoavaa tai kyseenalaistavaa trendiä, jotka merkitsevät kasvavaa innovaatioiden kysyntää. Lataa julkaisut pdf-tiedostoina tai tilaa paperiversiot osoitteessa Julkaisut ovat maksuttomia Uutisia Tekesistä myös sähköpostilla Tilaa joka toinen viikko ilmestyvä Tekesin sähköinen uutiskirje sähköpostiosoitteeseesi. Uutiskirje on kooste Tekesin kotisivulla ilmestyneistä uutisista, tapahtuma- ja hakuilmoituksista sekä uusista julkaisuista. Tee tilaus osoitteessa

18 nimityksiä tekes yhteystiedot rönroos on toiminut Tekesissä bio-, lääke- ja elintarviketuotanto -liiketoiminta-alueen toimialajohtajana vuodesta 2006 lähtien. Toimialajohtajaksi hänet nimitettiin Varsinais-Suomen TE-keskuksen teknologia-asiantuntijan tehtävistä. Hänellä on monipuolinen työkokemus muun muassa tutkimustyöstä Turun yliopistosta, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja Åbo Akademista sekä eri tehtävistä Process Flow Ltd:stä ja Raision Yhtymästä. Rahoitusprosessin johtajan tehtävä on Tekesin toiminnan tulosten ja vaikuttavuuden kannalta hyvin merkittävä. Johtaja vastaa rahoitusprosessinsa johtamisesta, operatiivisesta toiminnasta ja rahoitusprosessin KTM Sami Kekäläinen on nimitetty määräaikaiseksi yritystalousasiantuntijaksi yritystalousyksikköön. toiminnan kehittämisestä. Rahoitusprosessin johtaja vastaa myöntövaltuuksien seurannasta päämääränä rahoituksen strategian mukainen kohdentuminen. Miten aiot kehittää Tekesin rahoitusprosessia? Tradenomi Nina Flaaming on nimitetty osastosihteeriksi Hämeen TE-keskuksen Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -vastuualueelle Tekesin rahoitusprosessin johtajaksi nimitettiin TkL Ari Grönroos Rahoitusprosessiin asiakaslähtöisyyttä Tekesin rahoitusprosessi on nykyisellään toimiva. Nykyisen puitelainsäädännön edellyttämät muutokset saatiin voimaan täysmääräisesti runsas vuosi sitten, joten merkittäville muutoksille ei ole nyt tarvetta. Asiakaslähtöisyyttä tulee lisätä unohtamatta kuitenkaan Tekesin strategisia tavoitteita ja rahoituksen vaikuttavuutta. Tekesin kuva: Susanna Lehto rahoituksen läpinäkyvyyttä ja asiakkaiden mahdollisuutta ennakoida rahoituspäätöksiä voidaan lisätä vähentämällä ja yksinkertaistamalla yksittäisiä rahoitustuotteita. Samalla saadaan nopeutettua rahoitushakemusten käsittelyaikoja. Miten olet viettänyt kesälomaasi? Kesäloma on sujunut leppoisasti pääasiassa Suomen kesästä nauttien. Viikko vierähti Lissabonissa ja toinen kalastellessa, kun käytössä oli Päijät-Hämeessä järvenrantamökki. Nuorempi väki onneksi piti huolen, että kalaa riitti syötäväksi, kun omat saaliit jäivät niukoiksi. Tekesin pitkäaikainen rahoitusprosessin johtaja Hannu Järvinen jää eläkkeelle Järviselle on kuitenkin kertynyt paljon pitämättömiä lomia, joten hän on jäänyt jo pois työstä. Tilaukset ja palautteet Tekniikan Näköalojen tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Pääkonttori Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, HELSINKI Puh Fax (09) Virallinen posti: Kaikkien tekesläisten sähköpostiosoitteet ovat muotoa ASIAKASNEUVONTA Perustietoa Tekesin palveluista ja projektien rahoituksesta JULKAISUTILAUKSET: ULKOMAAN YKSIKÖT Yhteystiedot: Belgia: EU-yhteystoimisto, Bryssel Japani: Tokio Innovaatioiden ja kansainvälistyvän liiketoiminnan vastuualue TE-keskuksissa tarjoaa asiakkaille Tekesin rahoitus- ja asiantuntijapalveluja. Hämeen TE-keskus Rauhankatu Lahti Puh Varsinais-Suomen TE-keskus Ratapihankatu 36 PL 523, Turku Puh Satakunnan TE-keskus Yrjönkatu 20, 2. krs. PL 266, PORI Puh Pirkanmaan TE-keskus Kauppakatu 4 PL 467, Tampere Puh Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 PL 44, Jyväskylä Puh Etelä-Savon TE-keskus Mikonkatu 5 PL 164, Mikkeli Puh Kaakkois-Suomen TE-keskus Kauppakatu 40 D Lappeenranta Puh Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Huhtalantie Seinäjoki Puh Pohjanmaan TE-keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, Vaasa Puh Pohjois-Savon TE-keskus Käsityökatu 41, PL 2000, Kuopio Puh Pohjois-Karjalan TE-keskus Kauppakatu 40 B PL 8, Joensuu Puh Kainuun TE-keskus Kalliokatu Kajaani Puh Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Viestikatu 1 PL Oulu Puh Lapin TE-keskus Ruokasenkatu Rovaniemi Puh Lapin TE-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu Kemi Puh Uudenmaan TE-keskus Maistraatinportti 2 PL Helsinki Puh. vaihde Uudenmaan TE-keskus tarjoaa perustietoa Tekesin palveluista. 35 KTT Kari Uusitalo on nimitetty teknologia-asiantuntijaksi tuotteet, tuotantojärjestelmät ja valmistusprosessit -yksikköön. DI Antti Tyrväinen on nimitetty teknologia-asiantuntijaksi avaruus ja ympäristötutkimus - yksikköön. Kiina: Peking ja Shanghai USA: Piilaakso ja Washington D.C. Pohjanmaan TE-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannanakatu 1 PL 240, Kokkola, Puh. (06) ,

19 asiantuntijat yhdessä paikassa Asiantuntijahaku.fi on uusi hakupalvelu, jonka avulla yrittäjät voivat etsiä tarvitsemiaan huippuasiantuntijoita eri aloilta. Taustaorganisaationa toimii PKT-säätiö. Asiantuntijahaku on maksuton palvelu ja kattaa koko Suomen

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys. Workshop 13.11.2014 17/11/14 1

Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys. Workshop 13.11.2014 17/11/14 1 Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys Workshop 13.11.2014 17/11/14 1 Agenda tänään 1. Digitaalisuus, Some ja Verkkokauppa 2. Asiakasymmärrys KATI SAARI Strategi Kati Varhee (MS ECON) on toiminut

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa

Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa Tausta Viestintätoimikunnan pj. MD-PRC Auvo Mäkinen ilmoitti puhelimessa 20.2.2011 LC Jyväskylä/Harjun Jouni Huotarille, että Lions-liitto

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

VIESTINTÄÄ RYTMIHÄIRIÖN MAAILMASSA!

VIESTINTÄÄ RYTMIHÄIRIÖN MAAILMASSA! VIESTINTÄÄ RYTMIHÄIRIÖN MAAILMASSA! OLIPA KERRAN MAAILMA Se oli suoraviivainen. Tekojen vaikutukset olivat selkeitä. Se oli ennustettava. Organisaatiot luottivat pitkän aikavälin suunnitelmiin. SIINÄ

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5. FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.2012 Projektin päätavoitteet Kuvata teollisuusautomaation ajurit Kuvata kiinalaisen

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS Eveliina Toivonen 21.3.2016 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ 1. Sosiaalinen media yleisesti 2. Sosiaalisen median kanavat 3. Käyttöönotto 4. Sosiaalisen median suunnitelma 5. Sisältömarkkinointi

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos. Somus työpaja Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto

Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos. Somus työpaja Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos Somus työpaja 9.2.2009 Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto Organisaation vakiintunut toimintamalli: hierarkinen projekti QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti.

Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti. Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti. Kiitos kun latasit kokoustyöskentelyn oppaan. Kuluuko sinulla palavereissa aikaa johonkin muuhun, kuin itse

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Lapset, nuoret ja sosiaalinen media Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Tilastoja 89% suomalaisista 16 74-vuotiaista käyttää nettiä - EU-maiden välisessä vertailussa suomalaiset nuoret sijoittuvat internetin

Lisätiedot

Khall liite 1 Kh 26.1.2016

Khall liite 1 Kh 26.1.2016 1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot