Sanna Huovinen. Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina. Loppuraportti

Transkriptio

1 Sanna Huovinen Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina Loppuraportti

2 Hankkeen toteuttajat: Yhteistyössä mukana: 2 Kuvat: Suomen Kuntaliitto, Futureimagebank, Hoivakoti Misteli, Savikunto ja Valokuvaamo Rikkilä ISBN ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2010 Painopaikka: Star-Offset Oy, Helsinki

3 Sisältö Esipuhe 5 Tiivistelmä 6 1 PPP-hankkeen lähtökohdat, tavoitteet ja tehtävä 7 PPP-hankkeen tavoitteena yritysten ja kuntien yhteistyö 9 Tehtävänä vuoropuhelun edistäminen ja yhteistyön tukeminen 9 2 Projektin organisoituminen 11 3 Projektin toteutus Pilottialueiden valikoituminen 12 Wiitaunioni aloitti pilotoinnin keväällä Kyselyllä muotoiltiin hankkeen jatkoa 14 Viisi uutta pilottialuetta Projektin markkinointi ja viestintä Pilottihankkeiden aloitustilaisuudet Pilottien eteneminen Pilottialueilla järjestetty koulutus 28 4 Yhteistyö muiden hankkeiden ja sidosryhmien kanssa 31 5 Projektin tulokset PPP-hankkeen tulokset pilottialueittain 39 Tulokset JJR-allianssissa 39 Tulokset Järvenpäässä 41 Tulokset Koillis-Savossa 42 Tulokset Länsi-Saimaalla 43 Tulokset Saarijärven alueella 47 Tulokset Wiitaunionin pilottialueella Kyselytutkimuksen tulokset pilottialueilta 50 Aineiston kuvaus 50 Kuntapalveluiden tuottaminen pilottialueilla 51 Kunnan ja yrityksen välinen yhteistyö 53 Tulevaisuuden odotukset ja kehittämisajatukset 54 6 Yhteenveto tuloksista ja palaute 57 Osapuolten palaute PPP-hankkeesta 58 7 Pohdinta ja jatkotoimenpide-ehdotukset 60 Pohdintaa pilottialueista 63 Muuta pohdintaa ja jatkoajatuksia 64 Lähteet 66 Liite 1. Pilottialueiden asukasluku, elinkeinorakenne, yritystoimipaikat ja ikärakenne ennusteineen 67 Liite 2. Hinnoittelulla ja kustannuslaskennalla tehokkuutta palvelutuotantoon -asiantuntijafoorumin loppuraportti (Ekroos 2009) 73 Liite 3. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeita, joilla parannetaan kuntapalveluiden laatua ja luodaan yrityksille uutta liiketoimintaa (Lith 2009) 83 Liite 4. PPP-hankkeen kanssa yhteistyössä olleita hankkeita 91 3

4 4

5 Esipuhe Kuntien hankinnat yrityksiltä ovat lisääntyneet viime vuosien aikana nopeasti. Kehityksen ennustetaan jatkossa edelleen voimistuvan. Onnistuessaan hankintaprosessi antaa mahdollisuuden yritysten innovaatiokyvyn hyödyntämiselle julkisten palveluiden kehittämisessä. Toisaalta yritys pystyy hyödyntämään kunta-asiakkaan palvelemiseksi luomaansa osaamista myös muiden asiakkaidensa palvelussa. Hankinnan onnistuminen edellyttää, että kunnan hankintayksikkö tuntee markkinoiden tarjontaa ja osaa omalla kysynnällään aktivoida yrityksiä osallistumaan tarjouskilpailuihin. Mutta kuinka kuntahankkija voi luoda kuvaa markkinoista ja aktivoida yrityksiä kehittämään hankkijan tarpeita vastaavia tuotteita ja palveluja? Miten varmistetaan aidon kilpailun syntyminen mahdollistamalla myös lukuisten pienyritysten aktiivinen osallistuminen tarjouskilpailuihin? Tämä julkaisu on kuvaus hankkeesta, jossa edellä esitettyihin kysymyksiin etsittiin vastauksia tekemisen kautta viidellä pilottialueella. Tulokset ovat rohkaisevia. Kuntahankkijoiden ja yritysten vuoropuhelu konkretisoi ongelmakohtia ja tuotti niihin ratkaisuja. Osa piloteista on jo nyt tuonut pysyviä parannuksia toimintamalleihin. Kaikissa on käynnistynyt prosesseja, joiden seurauksena aikaisempaa parempia käytäntöjä on lupa odottaa. Pilottialueiden lisäksi vuoropuhelu on tiivistynyt myös hankkeen yhteistyötahojen Kuntaliiton, EK:n ja MTK:n kesken. On tärkeätä, että tällaista kehittämistyötä tehdään niin yrittäjien kuin kuntahankkijankin näkökulmat huomioiden. Osapuolten yhteistyö toteutui tässä hankkeessa hyvin. Hankkeen ohjausryhmä haluaa kiittää projektipäällikkö Sanna Huovista, joka aktiivisella toiminnallaan loi edellytykset työn onnistumiselle. Kuten tämä raportti osoittaa Sanna pystyi yhdistämään onnistuneesti aiheeseen liittyvän teoriataustan, yritysten kokemukset ja pilottialueilta saadut tulokset kokonaisuudeksi, joka antaa osaltaan pohjaa kuntien hankintojen edelleen kehittämiselle. Helsingissä huhtikuussa Keijo Sahrman johtaja Suomen Kuntaliitto 5

6 Tiivistelmä Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP-toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä -projektin (PPP-hanke) tarkoituksena oli kehittää pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä osallistua kuntien järjestämisvastuulla olevien tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. PPP-lyhenteellä tarkoitetaan julkisen ja yksityisen toimijan välistä yhteistyötä ja kumppanuusajattelua (public private partnership). Valtakunnallinen hanke toteutettiin yhteistyössä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) yrittäjyyden teemaryhmän kanssa ja käytännön toteuttamisesta vastasivat Suomen Kuntaliitto (Kuntaliitto), Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). Hankkeen tavoitteena oli testata käytännössä toimintamallia, jonka avulla kuntasektori ja alueen pienyritykset saavat aikaan toimivan keskusteluyhteyden sekä välittää tietoa kuntien hankinnoista ja suunnitelmista ja yritysten osaamisesta ja tarjonnasta. Kehittämishankkeessa oli mukana kuusi pilottialuetta, Wiitaunioni (Viitasaari ja Pihtipudas sekä Kinnula), Saarijärven alue (Saarikka-kuntayhtymä), Koillis-Savo (Juankoski, Nilsiä, Kaavi, Rautavaara ja Tuusniemi), Länsi-Saimaan alue (Savitaipale, Suomenniemi, Ylämaa ja Luumäki), JJR-allianssi (Juva, Joroinen ja Rantasalmi) ja Järvenpää. Projektissa järjestettiin kuntahankkijoiden, yritysten, yrittäjyyttä suunnittelevien, maatilan toimintaa monipuolistavien, yritysneuvojien ja muiden toimijoiden kesken yhteisiä aloitustilaisuuksia, jotka jatkuivat työryhmätoimintana kullakin alueella. Yhteisissä keskustelutilaisuuksissa vahvistettiin vuoropuhelua ja osapuolten käsitystä markkinatilanteesta, toimintamallien kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Pilottialueilla järjestettiin tarvittaessa koulutusta esimerkiksi julkisista hankinnoista ja hankintalain pienyrittäjille tuomista mahdollisuuksista. Lisäksi projekti tuki omaehtoisesti toimivien hankkeiden toteuttamista ja teki yhteistyötä muiden kehittämishankkeiden kanssa. Pilottialueilta saatuja tuloksia olivat muun muassa hankintojen ennakkotiedottaminen (hankintaseminaari ja -kalenteri), kunnan pienhankintaohje, selvitys kuntapalveluita tuottavista yrityksistä, mahdollisuus ilmoittautua kunnalle palveluntuottajaksi, yrittäjien osallistuminen kuntien työryhmiin, yhteistilaisuudet, osatarjousten mahdollistaminen, yritysten verkottuminen, kyläkohtainen palvelutarve/tuottajakartoitus, pitkäkestoiset sopimukset, jatkuva palvelusetelihaku ja kuljetusten suunnittelu yhteistyössä yli kuntarajojen. Projektin kokemuksista valmistui opas kuntapalveluita tuottavalle yrittäjälle sekä tukimateriaalia yritysneuvojille, kunnille ja pienyrityksille. Projektin toimintamallilla ja materiaalilla tuettiin myös kuntien ja yrittäjäjärjestöjen yhteistyötä. Tuloksista ja hyvistä käytännöistä tiedotettiin eri tiedotusvälineiden kautta. Hanke alkoi ja päättyi Projektipäällikkönä toimi Sanna Huovinen. Hankkeella oli myös internetsivut 6

7 Kuva: Valok. Rikkilä 1 PPP-hankkeen lähtökohdat, tavoitteet ja tehtävä Kuntien tehtäviä koskeva keskustelu alkoi kiinnittyä 1990-lopulla selvemmin kuntarakenteen muutoksiin. Vuonna 2005 käynnistyneessä Paras-uudistuksessa palvelu- ja kuntarakennetta käsitellään yhtenä kokonaisuutena ja työn tavoitteena on ollut suurempi kuntakoko, jonka avulla pystytään turvaamaan kattava, tuottava ja tehokas palvelurakenne (Forma 2008). Kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee, kuntien on edelleen kehitettävä ja tehostettava toimintojaan, mutta myös selvitettävä, mihin tehtäviin tarvitaan omia työntekijöitä ja mitkä tehtävät hoidetaan uudella tavalla, esimerkiksi ostopalveluina. Yksikkökoon kasvattamisen vaihtoehtona työn tuottavuuden nostamiseksi on kuntien palvelutuotannon ulkoistaminen. Toimintatapojen muuttamiseksi kunnissa tarvitaan uudenlaista osaamista, asiantuntemusta ja asennoitumista uuteen tilanteeseen. Muutokset edellyttävät myös muutoksia toimintakulttuurissa, verkostoitumista ja kumppanuusajattelua alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Kuntien kannattaakin keskittyä tulevaisuudessa yhä enemmän ydintoimintoihinsa ja laajentaa yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään julkisten palveluiden uudelleenorganisoinnista, 7

8 Kuva: Misteli vaan myös markkinaehtoisen palvelutarjonnan kehittämisestä. Sekä yksityisen että julkisen palvelukysynnän hyödyntäminen voi tuoda alueelle huomattavaa lisäarvoa. Kunta nähdäänkin tärkeänä elinkeinoelämän vauhdittajana. Se voi edistää markkinoiden syntyä ja tervettä toimintaa alueella. Elinkeinoelämän näkökulmasta kuntien keskittyminen perustehtäviinsä palveluiden järjestäjänä, elinkeinotoiminnalle suotuisan toimintaympäristön kehittäjänä ja hyvän infrastruktuurin turvaajana on ensiarvoisen tärkeää. Kunnilta toivotaankin lisää uusia palveluiden tuottamistapoja, yrittäjyyden merkityksen korostamista ja toiminnan avoimuutta (Elinkeinoelämän keskusliitto 2008; Tyyrilä 2009). Kunnat tarvitsevat vaihtoehtoisia tapoja palveluiden tuottamiseen ja yritykset puolestaan uusia mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan ja palveluitaan. Palveluyritysten muodostuminen maaseudulla pelkästään yksityisen kysynnän varaan ei ole usein mahdollista. Kunta-asiakkaalle tuotetut palvelut luovat yrityksille kysyntäperustan, jonka pohjalta samoja palveluita voidaan tarjota myös muille asiakkaille. Maaseudun yritystoiminnan kasvupotentiaali on erityisesti aloilla, joilla yhdistyvät julkisten palveluiden tuottaminen sekä tuotteiden tai palveluiden tarjoaminen yksityisille asiakkaille kuten hoivapalvelut, bioenergiantuotanto, teiden ja muiden julkisten alueiden kunnossapito, kuljetuspalvelut ja lähiruoka. Julkisten palveluiden organisoinnilla on siis vaikutusta koko palvelusektorin yritystoiminnan kehittämiseen. Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Huovinen käynnisti PPP-hankkeen ideoinnin näistä lähtökohdista MTK:n ja EK:n edustajien kanssa vuonna PPP- 8

9 hankkeessa yhdistyi näin ollen sekä elinkeinopoliittinen että kuntapalveluiden uudelleen organisoimista painottava näkökulma. PPP-hankkeen tavoitteena yritysten ja kuntien yhteistyö PPP-hankkeen tarkoituksena oli kehittää pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä osallistua kuntien järjestämisvastuulla olevien tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Projektin tavoitteina oli: testata yhteistoimintamallia, jonka avulla kuntasektori ja alueen pienyritykset saavat aikaan toimivan keskusteluyhteyden, sekä välittää tietoa kuntien hankinnoista ja suunnitelmista ja yritysten osaamisesta ja tarjonnasta. Pilottialueilla lähdettiin tavoittelemaan kuntien ja yrittäjien yhteistoimintaa. Tavoitteena oli, että kunnat osaisivat nykyistä paremmin kilpailuttaa kokonaisuuksia, joita markkinat pystyvät tarjoamaan, ja yritykset tuntisivat julkisen sektorin toimintatavat ja osaisivat kehittää toimintaansa ollakseen kilpailukykyisiä palveluiden tuottajina. On sekä julkisen hankintayksikön että yritysten etu, että järjestettäviin kilpailutuksiin tulee mahdollisimman paljon hyviä tarjouksia. Onnistuminen tässä edellyttää, että hankintayksikkö tuntee markkinatilannetta ja osaa kilpailuttaa sellaisia palvelukokonaisuuksia, joihin yritykset voivat vastata. Vastaavasti yritysten tulee tuntea julkisen sektorin toimintatapoja, jotta ne osaisivat kehittää omaa toimintaansa ollakseen kilpailukykyisiä ja varteenotettavia palveluiden tarjoajia. Hankintalaki ei ole este kuntien ja yritysten väliselle vuoropuhelulle, kunhan keskustelu käydään ennen hankintaprosessin aloittamista ja se avataan kaikille toiminnasta kiinnostuneille yrityksille. PPP-hankkeen tavoitteena oli lisäksi vahvistaa kuntien ja yritysten vuorovaikutusta, kehittää osapuolten osaamista hankintakäytännöissä sekä koota pilotoinnin avulla tietoa tekijöistä, jotka vaikeuttavat pienyritysten osallistumista julkisten palveluiden ja tuotteiden tuotantoon, sekä toimintatavoista, joiden avulla vaikeuksia voidaan välttää. Projektin tuloksista ja hyvistä käytännöistä tiedotettiin muun muassa kuntien hyvät käytännöt -tietokannassa ja kuntia aktivoitiin tietojen hyödyntämisessä. Tavoitteena oli myös tukea yritysneuvojia järjestämällä koulutusta ja tuottamalla tukimateriaalia. Yrityksiä aktivoitiin keskinäisen yhteistyön ja tukimateriaalin avulla kehittämään edellytyksiään kuntapalveluiden tuottamisessa. Tehtävänä vuoropuhelun edistäminen ja yhteistyön tukeminen PPP-hankkeen tehtävänä oli avata pilottialueilla vuoropuhelu kuntahankkijoiden ja 9

10 Valtakunnallinen yritysneuvojakoulutus Kuntatalolla klo Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina -hanke alueen yrittäjien ja muiden toimijoiden välillä sekä koordinoida ja tukea pilottialueiden aloitustilaisuuksista alkanutta toimialoittaista työryhmätoimintaa ja kerätä siitä raportoitavaa tietoa. Projektin toimintaan kuului lisäksi seminaarien, koulutusten ja asiantuntija-avun järjestäminen. Yrityksiltä, kuntien viranhaltijoilta ja muilta toimijoilta kerätyt kokemukset, yhteistyömahdollisuudet ja ajatukset hankintaprosessin toteutumisesta kerättiin opas- ja koulutusmateriaaliksi. Saadut tulokset ja hyvät käytännöt levitettiin kaikkien toimintamallista kiinnostuneiden hyödynnettäviksi eri tiedotuskanavien (esimerkiksi hankkeen ja toteuttajaorganisaatioiden kotisivut, Yritys-Suomi-sivusto, Kuntaliiton Hyvät käytännöt -tietopankki, Kuntakanava, toteuttajaorganisaatioiden uutis- ja jäsenkirjeet, tiedotteet, lehtijutut, sähköpostijakelu keskeisille toimijoille kuten ProAgria, ELY-keskukset, Suomen Yrittäjät, Sekes, Kehittämisyhtiöt, yrityspalvelut ja -keskukset, kuntien kirjaamot jne.) kautta. Yritysneuvojille suunnattu koulutus toteutettiin Kuntatalolla. 10

11 2 Projektin organisoituminen Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina -projektin toteuttamisesta vastasivat Kuntaliitto, MTK ja EK. Projektin käytännön toteuttajat olivat projektipäällikkö Sanna Huovinen (Kuntaliitto), erityisasiantuntija Jarkko Huovinen (Kuntaliitto) ja järjestökouluttaja Tapani Laukkanen (MTK). Hankkeen ohjausryhmä muodostui toteuttajaorganisaatioiden edustajista ja YTR:n yrittäjyyden teemaryhmän edustajasta seuraavasti: Kuntaliitto: Johtaja (Alue- ja elinkeinokehitys) Keijo Sahrman (ohjausryhmän puheenjohtaja) Erityisasiantuntija (elinkeinopolitiikka) Jarkko Huovinen EK: PK-johtaja Pekka Tsupari ( alkaen asiantuntija Pekka Ropponen) MTK: Johtaja (maaseutuyrittäjyyslinja) Juha Ruippo YTR, Maaseutuvirasto: Ylitarkastaja (maaseutuelinkeino-osasto) Reijo Martikainen Ohjausryhmän kokoontumistiheys oli noin kolme kertaa vuodessa 1. Projekti alkoi varsinaisesti Sanna Huovisen aloitettua työnsä projektipäällikkönä Tätä ennen oli käynnistetty Viitasaarella ensimmäinen pilotti Projekti kesti 20 kuukautta ja päättyi PPP-hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa. Se jakaantui eri rahoittajien kesken seuraavasti: Maa- ja metsätalousministeriö 56 %, Kuntaliitto 22 %, MTK 11 % ja EK 11 %. Hankkeen suurimmat kustannuserät muodostuivat palkoista, ostopalveluista ja matkoista. 1 Ohjausryhmä kokoontui , , ja Projektin päätöskokous oli

12 3 Projektin toteutus Projektin toteutus tapahtui vaiheittain siten, että tiedotuksen ja pilottien valikoitumisen jälkeen pidettiin pilottialueilla suunnittelukokous, jossa pohdittiin hankkeen etenemistä, tavoitteita ja keskeisiä toimijoita kunkin pilottialueen osalta. Varsinainen kehittämistoiminta alkoi aloitustilaisuudesta, joka jatkui työryhmätoimintana alueilla. Pilottialueilla järjestettiin tarvittaessa myös teemakohtaisesti asiantuntijaapua ja koulutuksia (esim. hankintalakikoulutusta). Työryhmätoiminnasta saatuja kokemuksia täydennettiin lisäksi muutamien case-haastatteluiden avulla (JJR-allianssin, Länsi-Saimaan, Saarijärven ja Wiitaunioinin alueilla) sekä pilottialueiden yrittäjille lähetetyllä kyselyllä. Projektin tuloksista tiedottaminen tapahtui hankkeen loppuvaiheessa ja sen päättymisen jälkeen. Toteutuksen vaiheet voidaan kuvata prosessina kuvion 1 mukaisesti. Projektista tiedottaminen ja pilottien valinta Suunnittelukokous ja aloitustilaisuuden järjestäminen Työryhmätoiminta, asiantuntija-apu ja koulutukset pilottialueilla Case-haastattelut (JJR-allianssin, Länsi- Saimaan, Saarijärven ja Wiitaunionin alueilla) Kyseli pilottialueiden yrittäjille Tuloksista tiedottaminen Kuvio 1. Projektin toteutuksen vaiheet. 3.1 Pilottialueiden valikoituminen Kehittämishankkeen toimintamallia päätettiin testata käytännössä muutamalla pilottialueella, joista ensimmäinen oli Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan muodostama Wiitaunioni. Alueen maaseutuyrittäjät olivat nostaneet esille vaikeudet osallistua palveluiden tai tuotteiden tuottamiseen julkiselle taholle. Käytännön toiminta kuntien tai seutukuntien hankintapalveluiden kanssa koettiin myös ongelmallisena. Lisäksi alueellisissa ja paikallisissa toimintatavoissa oli huomattavia eroja. Näistä syistä Kuntaliitto, MTK, Maaseudun Sivistysliitto ja Viitasaaren kaupunki käynnistivät huhtikuussa 2008 hankkeen ensimmäisen aloitustilaisuuden Viitasaarella. Kun PPP-hanke käynnistyi varsinaisesti syyskuussa 2008, tavoitteena oli löytää Wiitaunionin lisäksi muutama pilottialue maaseudulta. Projektin markkinointi aloitettiin heti sopivien pilottialueiden löytämiseksi (ks. luku 3.2) ja valintaperusteena pidettiin kuntahankkijan tai alueen keskeisten toimijoiden kuten kehittämisyhtiön halukkuutta hankkeen toteuttamiseen omalla alueella ja sitoutumista hankkeeseen. 12

13 Pilottina toimiminen ei edellyttänyt kuntarahaosuuksia, mutta työaikaa se vaati. Saarijärven alueella kiinnostuttiin pilotoinnista Wiitaunionin esimerkin innoittamana ja myös Koillis-Savossa oltiin tietoisia käynnistyvästä hankkeesta. Lopullinen päätöksenteko pilotiksi ryhtymisestä molemmilla alueilla tapahtui hanke-esittelyiden jälkeen loka-marraskuussa Länsi-Saimaa, Järvenpää ja JJR-allianssi ilmoittautuivat pilotointiin kuultuaan siitä hankkeen käynnistyttyä. Hankkeeseen valittujen pilottialueiden lisäksi myös monet muut alueet ja kunnat olivat kiinnostuneita pilotoinnista. Esimerkiksi Kouvolan seutu, Satakunta (joko koko Satakunnan alue tai yhdessä Porin seudun kehittämiskeskuksen (Posek) toimialueen kanssa, jossa on yhteensä 11 kuntaa), Kerava, Pieksämäki, Varkaus, Sisä-Savo ja Ylä-Savo olivat yhteydessä kuullakseen projektista enemmän. Joillakin alueilla elinkeinotoimijat (esim. yritysasiamiehet, toimialapäälliköt, seutukehittäjät ja yrittäjät) olivat aktiivisia ja kiinnostuneita pilotoinnista, mutta kuntapäättäjät eivät olleet vielä valmiita osallistumaan projektiin (esim. Kouvola, Sisä-Savo, Pieksämäki ja Varkaus). Pilotoinnissa kuitenkin painotettiin kuntatoimijoiden osallistumishalukkuutta, jotta molempien osapuolten (sekä kuntahankkijan että alueen yritysten) vuoropuhelun käynnistäminen olisi ylipäätään mahdollista. Wiitaunioni aloitti pilotoinnin keväällä 2008 Wiitaunioni 2 (Viitasaari ja Pihtipudas sekä Kinnula) oli ensimmäinen alue, jolla pilotointi toteutettiin. Hankkeen ensimmäinen tapahtuma oli kunnan hankintoihin liittyvä, Wiitaunionin alueen ja Kinnulan kattava, Julkiset hankinnat yrittäjyyden pohjana -informaatiotilaisuus. Vetovastuu toiminnasta oli kehittämisyhtiö Witas Oy:llä. Pilotoinnin merkittävin anti perustui hankkeen ydinajatukseen, eli eri sektorin toimijoiden yhteen saattamiseen ja vuoropuhelun avaamiseen. Keskusteleva ote koettiin kaikkien osapuolten kannalta tärkeänä. Huhtikuun pilotoinnissa mukana olleet toivoivat myös koulutusta hankintalaista ja sen tulkinnasta. Ensimmäinen kunnan hankintoihin liittyvä, Wiitaunionin alueen ja Kinnulan kattava, Julkiset hankinnat yrittäjyyden pohjana -informaatiotilaisuus järjestettiin Viitasaarella. Tilaisuus oli avoin kaikille julkisten palveluiden ja tuotteiden tuottamisesta kiinnostuneille yrityksille. MTK:n tiedottamisen ansiosta tilaisuuteen saatiin useita maaseutuyrittäjiä. Tilaisuudessa oli mukana myös seudullisen yrityspalvelun yritysneuvojia, jotta heillä olisi yritysneuvonnassa mahdollisuudet entistä paremmin tunnistaa pienyritysten ongelmat julkisiin hankintoihin osallistumisessa. 2 Wiitaunionin muodostivat Viitasaari ja Pihtipudas, mutta myös Kinnula oli mukana projektin pilotissa perustettuun perusturvan yt-alueeseen kuuluivat Wiitaunioni ja Kinnula. Asukkaita tällä alueella on

14 Tilaisuuden runko oli pääpiirteissään seuraava: hankintalain asettamat rajoitteet ja tarjoamat mahdollisuudet kunnan hankinnat yrityksiltä sektoreittain nyt ja hankintojen kehittyminen tulevaisuudessa palvelutarjoajan näkökulmasta kriittisten tekijöiden kartoittaminen toiminnan kehittämisvaihtoehtojen hakeminen yrittäjien, virkamiesten ja yritysneuvojien yhteisissä ryhmätöissä (sektoreittain) kehittämisprosessin jatkosta sopiminen. Ensimmäisen tilaisuuden pohjalta esille nousseisiin ongelmakohtiin haettiin vaihtoehtoisia ratkaisumalleja kahdessa työryhmässä, teknisen ja hoiva-alan työryhmissä. Työryhmät jatkoivat työskentelyä kokoontumalla pari kertaa tilaisuuden jälkeen. Hoiva-alan työryhmässä käynnistettiin hoiva-alan yhteistyötä, kuultiin eri osapuolten tarpeita ja luotiin pohjaa Hoivapooli 3 -hankkeelle (Puustinen 2008, 5). Hoivapooli-hankkeesta tehtiin myöhemmin TE-keskukselle hankehakemus, joka odotti rahoituspäätöstä vuoden 2009 maaliskuuhun saakka. Tällä välin työryhmät eivät enää kokoontuneet. Kyselyllä muotoiltiin hankkeen jatkoa Työryhmien vetäjiltä ja muilta tilaisuutta organisoineilta henkilöiltä kerättiin lokamarraskuussa 2008 palautetta kyselyn avulla aikaisempien kokemusten kartoittamiseksi. Työryhmätoiminnan sekä kyselyn tulosten pohjalta työstettiin tausta-aineistoa Wiitaunionin jatkotoimien sekä muiden pilottialueiden aloitustilaisuuksien suunnittelun tueksi. Aihe, julkiset hankinnat yrittäjyyden pohjana, koettiin alueella tärkeänä sekä ajankohtaisena. Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että kunnat eivät pysty itsenäisesti selviämään velvoitteistaan. Siksi koettiin, että kunnissa olisi pyrittävä aktiivisesti uusiin malleihin tuottaa mm. sosiaali- ja terveyspalveluita, mikä luo yrittäjille mahdollisuuden vahvistaa omaa rooliaan ja nähdä uusi liiketoimintamahdollisuus kuntapalveluiden tuottajana. Tämä kuitenkin edellyttäisi selkeitä yhteisiä pelisääntöjä sekä aitoa vuoropuhelua yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Pitkäaikaista kumppanuutta ajatellen kuntahankkija toisena osapuolena olisi valmisteltava etukäteen toimintaan ja sitoutettava yhteistyöhön. Asian esiin nostaminen ja vuoropuhelun käynnistäminen koettiin tärkeänä 3 Hoivapooli-hankkeen tavoitteena on kehittää osaava ja innovatiivinen hoiva-alan seutukunta ja edistää julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelua, sekä luoda seutukunnalle hoiva-alan yhteistoimintamalli Hoivapooli. Yhteistyömallin rakentuminen alkaa Saarikan ja Wiitaunionin palvelustrategioiden laatimisesta ja täsmentymisestä. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan kolmannen sektorin rooli hoivapalveluiden tuottajana, yritysverkoston koulutus- ja kehittämistarpeet, osaavan työvoiman ja tukipalvelujen tarve ja saatavuus. 14

15 Kuva: Valokuvaamo Rikkilä avauksena ja pilotista seuranneena tuloksena jo sinänsä, vaikka hankeväsymystä oli havaittavissa etenkin kuntasektorilla. Kunnilta kaivattiin selkeää strategista linjausta niistä palveluista ja toiminnoista, joita voitaisiin hankkia markkinoilta. Hankintayhteistyö vaatii myös yrittäjien aktivoitumisen ja kokemus ensimmäisestä tilaisuudesta oli se, että yrittäjien osallistuminen oli varsin vähäistä. Jatkossa yritysten mukaan saaminen aloitustilaisuuksiin olisi varmistettava aktiivisemman ja monipuolisemman tiedottamisen avulla. Tuleviin tilaisuuksiin olisi tärkeää saada mukaan myös kolmannen sektorin edustajia. Palaute tilaisuudesta ja konkreettisesta työryhmätoiminnasta oli positiivista juuri vuoropuhelun käynnistämisen vuoksi. Osallistujille jäi kuitenkin epäselväksi mikä tilaisuuden todellinen tarkoitus oli, miten toiminta jatkuu myöhemmin ja kuka toimintaa ohjaa. Jatkoa ajatellen työryhmiin toivottiin puheenjohtajia. Ryhmätöihin kaivattiin enemmän aikaa, sillä neljä tuntia aloitustilaisuuden järjestämiseen alkupuheenvuoroineen koettiin riittämättömäksi. Tilaisuuden puheenvuorot koettiin kuitenkin tärkeinä ja informatiivisina, mutta työryhmälle keskusteluaikaa ei alkupuheenvuoroilta jäänyt riittävästi. Erilliskoulutustarpeena palautteissa nostettiin esille hankintalakikoulutus ja kilpailuttamisasiat. Viisi uutta pilottialuetta Ensimmäiset paikkakuntakohtaiset neuvottelut pilottialueiden (kuvio 2) toimi- 15

16 joiden kanssa käytiin lokakuussa Pilottialueiksi muodostuivat Koillis-Savo (Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara ja Tuusniemi), Saarijärven seutu (aluksi Saarijärvi ja Karstula, myöhemmin koko seutukunta, eli Saarikka-kuntayhtymän alue), Länsi-Saimaan alue (Savitaipale, Suomenniemi, Luumäki ja Ylämaa), Juvan alue (Juvan, Joroisen ja Rantasalmen muodostama JJR-allianssi) sekä Järvenpää 4. Näiden alueiden toimijat olivat kuulleet eri tavoin projektista (tiedotteiden, tilaisuuksien tai puskaradion kautta) ja halusivat ilmoittautua pilotiksi joko välittömästi projektista kuultuaan tai alueella tehdyn hanke-esittelyn jälkeen. Tarkemmat neuvottelut pilottien toteuttamisaikataulusta käynnistyivät näiden alueiden kuntapäättäjien ja yrittäjien edustajien kanssa loka-marraskuussa Viitasaaren alue (Viitasaaren ja Pihtiputaan sekä Kinnulan muodostama Wiitaunioni) jatkoi edelleen mukana yhtenä pilottina. PPP-hankkeen pilottialueet: Koillis-Savo: Wiitaunioni: Rautavaara Kinnula Pihtipudas Nilsiä Juankoski Saarikka-kuntayhtymä: Viitasaari Kaavi Tuusniemi JJR-allianssi: Joroine n Rantasalmi Kivijärvi Kyyjärvi Kannonkoski Karstula Saarijärvi Länsi-Saimaa: Suomenniemi Savitaipale Juva Luumäki Järvenpää Ylämaa Kuvio 2. PPP-hankkeen pilottialueet. 4 Nilsiää, Joroista ja Järvenpäätä lukuun ottamatta kaikki pilottialueiden kunnat olivat harvaan asuttua maaseutua. Nilsiä ja Joroinen luokiteltiin ydinmaaseuduksi ja Järvenpää edusti ainoana pilottina kaupunkialuetta (Maaseudun kolmijako 2006). Pilottialueista Länsi-Saimaan alue, Saarikka-kuntayhtymä ja Wiitaunioni olivat hallituksen nimeämiä äkillisen rakennemuutoksen alueita vuoden 2008 loppuun asti ja Koillis-Savo nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosille

17 Pilottialueita on kuvattu erikseen asukasluvun, elinkeinorakenteen, yritystoimipaikkojen määrän ja ikärakenteen sekä sen ennusteen perusteella liitteessä Projektin markkinointi ja viestintä Syyskuun 2008 aikana päivitettiin projektisuunnitelmaa, laadittiin viestintäsuunnitelma sekä työstettiin tiedotteita ja esitemateriaalia kunnille, yrityksille ja etujärjestöille. Hankkeesta tehtiin kotisivu, joka julkaistiin syyskuun lopussa ja jota päivitetään jatkuvasti. Hankkeen kotisivu rakentui pääsivun lisäksi seuraavista alasivuista: aloitustilaisuudet, hyödyllisiä linkkejä, koulutuksia ja tapahtumia, pilottialueet ja hankeyhteistyö, pilottialueiden omat sivut, project in English, projektin tausta ja tavoite, projektin toteutus, ohjausryhmä ja rahoittajat, projekt på svenska, uutisia, sekä palaute ja kehittämisajatuksia. Projektia markkinoitiin lisäksi toteuttajaorganisaatioiden sekä yhteistyökumppaneiden viestintäkanavien avulla.kuntaliitossa markkinointi toteutettiin eri seminaarien ja tapahtumien kautta (esim. Maaseutuseminaari , Kuntamarkkinat ja Valtakunnallinen maaseutuyrittäjyysseminaari ). Lisäksi markkinointi kohdistettiin kuntasektorille (esim. suorat kontaktit, Alue- ja elinkeinokehitysyksikön Uutiskirje, Kuntaliiton Kuntakehitys- ja tutkimusyksikön tiedote, uutinen Kuntaliiton kotisivuilla, Kuntaliiton valtakunnallinen tiedote jne.), etujärjestöille (esim. Suomen Yrittäjät, Seudulliset kehittämisyhteisöt ry Sekes, Perheyritystenliitto, Helsingin Yrittäjät) sekä kuntaliiton henkilöstölle (esittely ja uutinen intranetissä sekä Kuntaliiton kotisivuilla). Lisäksi projekti ja sen tiedotus Kuntaliiton intranetissä esiteltiin esimerkkitapauksena Kuntaliiton viestintäkoulutuksessa Kuntalehti seurasi ja uutisoi hankkeen etenemistä. EK:n osalta projektista tiedotettiin organisaation sisällä (mukaan lukien aluetoimistot), EK:n jäsenistölle ja toimialaliitoille. Projekti esiteltiin EK:n jäsenkirjeessä (11/2008) ja se oli linkkinä EK:n kotisivuilla. MTK puolestaan tiedotti omia liittojaan hankkeesta sekä esitteli sitä eri tilaisuuksissa (esim. MTK:n valiokunta ja Toimihenkilöpäivät ), intranetissä sekä omilla kotisivuillaan (maaseutu => apua yrittäjälle). Hanke esiteltiin joulukuussa MTK-viestissä maaseutuyrittäjyyden teemanumerossa (8/2008) ja aihetta käsiteltiin uutisena MTK:n kotisivuilla ja Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä. Projektipäällikkö vieraili useissa eri tilaisuuksissa kertomassa hankkeesta (esim. Itä-Suomen tutkijaverkosto, Perheyritysten liitto, Maaseutuyrittäjyysseminaari, Tekesin Palvelut ja hyvinvointi-ohjelman esittelytilaisuus, Maaseutuverkosto, Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä, työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osasto, Maaseutuseminaari, TE-keskusten verkostotapaaminen, Maaseudun palvelujen ja hyvinvoinnin tutkijoiden tapaaminen ja Projektijohtamisen seminaari) ja informoi monia muita tahoja joko suoraan (esim. maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö) tai tulleiden kyselyiden (esim. eduskunta, kehittämisyhtiöt, yrityskeskukset) johdosta. Hankkeessa käytännön työssä toimineet 17

18 Jarkko Huovinen ja Tapani Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina Laukkanen esittelivät hanketta PPP-toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä eri tilaisuuksissa Jarkko Huovinen esitteli hanketta esimerkiksi MTK:n Toimintamallin käytännön toteuttamisesta vastaavat Kuntaliitto, MTK ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Hankkeen tavoitteena on testata mallia, jonka avulla kuntasektori ja alueen pienyritykset saavat aikaan toimivan keskusteluyhteyden. Lisäksi toimintamallin avulla välitetään tietoa kuntien hankinnoista ja suunnitelmista sekä yritysten osaami- Pienyritykset kuntapalveluiden sesta ja tarjonnasta. yrittäjävaliokunnalle, Lapinjärven kunnan valtuustosemi- tuottajina PPP-toimintamalli Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina -hankkeen pilottialueita ovat: maaseudun yritystoiminnan JJR-allianssi (Juva, Joroinen, Rantasalmi) Järvenpää edistäjänä -projektin Koillis-Savo (Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara, Tuusniemi) Länsi-Saimaa (Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Ylämaa) tarkoituksena on kehittää Saarijärven alue (Saarikka -kuntayhtymä) Wiitaunioni (Viitasaari, Pihtipudas sekä Kinnula) pienten ja keskisuurten Projektissa järjestetään kuntahankkijoiden, yrittäjien, yrittäjyyttä suunnittelevien, maatilan toimintaa monipuolistavien, yritysneuvojien ja muiden toimijoiden kesken yhteisiä aloitustilaisuuksia ja koulutuksia, jotka jatkuvat työryhnaarissa, Siikalatvan kunnan yritysten edellytyksiä osallistua mätoimintana pilottialueilla. Yhteisen toiminnan tavoitteena on vahvistaa vuoropuhelua ja osapuolten käsitystä kuntien järjestämisvastuulla markkinatilanteesta, toimintamallien kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. olevien tuotteiden Kehittämisideoita elinkeinoseminaarissa ja Alueellisissa työryhmissä syntyneitä kehittämisajatuksia ovat mm. ja palveluiden yritysten tunnettuuden lisääminen sekä kunnan ja yritysten välisen yhteydenpidon vahvistaminen tuottamiseen. hankintayhteistyön lisääminen (esim. hankintaseminaarit ja monipalveluyritykset) sopimussisältöjen täsmentäminen kahdenkeskisissä tapaamisissa hankintojen ennakkovalmistelu ja -tiedottaminen tarjouskilpailujen arviointikriteerien määrittäminen yritysyhteistyön lisääminen ja liiketoiminnan kehittäminen kehitysyhtiöiden edustajien Lisätietoja: Projektipäällikkö Sanna Tihula p. (09) , , kanssa. Hankkeen kokemuksia nostettiin esille myös PPP-lyhenteellä (public private partnership) tarkoitetaan julkisen kansallisen HYVÄ-hankkeen ja yksityisen toimijan välistä yhteistoimintaa ja kumppanuusajattelua. tapaamisissa, Kuntaliiton sisäisessä strategiaprosessissa sekä innovatiiviset julkiset hankinnat -teemaan liittyvässä valmistelutyössä. Järjestökouluttaja Tapani Laukkanen puolestaan esitteli hanketta valtakunnallisesti MTK:n eri tilaisuuksissa. Ohjausryhmän jäsenet kertoivat hankkeesta omissa yhteyksissään. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön viestintäosasto, Perheyritysten liitto, Sekes, Yrityskummit, Suomen Yrittäjät ja Helsingin Yrittäjät tiedottivat hankkeesta omien verkostojensa ja tilaisuuksiensa kautta (esim. Palveleva Helsinki -hankkeen tilaisuudet, Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman viestintäfoorumi (TYPO-foorumi), seminaarit ja esitykset). Hankkeen internetsivu oli linkkinä mm. Yritys-Suomen yrityselämän tietoa -sivustolla. Lisäksi hanke uutisoitiin pilottialueilla paikallislehdissä (esim. Koillis-Savo, Yhteis-Sanomat, Luumäen lehti, Tuusulanjärven Viikkouutiset, Keski-Uusimaa), maakuntaportaaleissa (esim. Etelä-Karjala) ja maakuntalehdissä (Savon Sanomat) sekä yrittäjien tiedotteissa. PPP-hanke oli esillä myös Kuntamarkkinoiden Hyvät Käytännöt -esittelypisteellä Järvenpää (elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho ja Järvenpään Yrittäjien Jarkko Åström) ja Wiitaunioni (perusturvajohtaja Anneli Latva-Nevala ja projektipäällikkö Sirkka Paananen) kertoivat hanketoiminnastaan ja sen etenemisestä. Pilottialueiden edustajat kertoivat tilaisuudessa toiminnasta ja siitä miksi ovat lähteneet pilotointiin mukaan, mitä on tehty ja saavutettu ja mitä käytäntöjä kuntiin on hankkeen tuloksena jäänyt elämään. PPP-hankkeen tulokset esiteltiin myös Kuntaliiton Hyvät käytännöt -nettisivustolla. 18

19 PPP-hankkeesta tehty abstrakti hyväksyttiin esitettäväksi Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuspäivillä ja PPP-hanke oli yhtenä aiheena Hannu Lehtilän haastattelussa Kuntakanavalla Kuntakanava on verkossa toimiva, kuntien päätöksenteossa ja hallinnossa toimiville henkilöille suunnattu tv-kanava. Lisäksi PPP-hanketta esiteltiin useissa kunnissa, kuten Turussa, Kauhavalla, Teuvalla, Nurmijärvellä, Korialla, Rovaniemellä ja Kaarinassa. Hankekeskusteluja käytiin muun muassa Keski-Uudenmaan Yrityskeskuksen vierailulla, Pienten kuntien neuvottelukunnan kokouksessa, Hyvinkään-Riihimäen talousalueen AKO-ohjelman projektipäällikön kanssa sekä Suomen Lontoon instituutin ohjelmajohtaja Antti Karjalaisen vierailulla. Monilla alueilla haluttiin benchmarkata hyviä käytäntöjä, joista etenkin hankintaseminaari herätti kiinnostusta. 3.3 Pilottihankkeiden aloitustilaisuudet PPP-hankkeen aloitustilaisuuksissa perehdyttiin alueella pilotoituun hankkeeseen ja eri toimijoiden rooliin hankintayhteistyön kehittämisessä. Projektin aloitustilaisuuksien tavoitteena oli avata vuoropuhelu kuntien ja yritysten kesken. Laajempana tavoitteena oli kuntahankkijoiden, yritysneuvojien ja yrittäjien yhteisen keskustelutilaisuuksien avulla parantaa osapuolten käsitystä markkinatilanteesta, toimintamallien kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista, kuten mitä tuotteita/palveluita kunta hankkii yrityksiltä ja millaisia muutoksia ostomahdollisuuksissa on odotettavissa? mitä tuotteita/palveluita yritykset tuottavat tai pystyisivät tuottamaan kunnille? ovatko nykykäytännöt ja sopimusmallit toimivia (ongelmat yritysten ja kuntahankkijan näkökulmasta)? mitkä tekijät edistävät tai vaikeuttavat julkisten tuotteiden/palveluiden tuottamista? miten käytäntöjä voidaan kehittää julkisten hankintojen säädökset ja toimijoiden toiveet huomioon ottaen? miten hankintayksiköiden ja pienyrittäjien osaamista tulisi kehittää? Kuntasektorin, yrittäjien, yritysneuvojien ja alueen muiden toimijoiden kesken käynnistettiin keskustelu kuntien suunnitelmista ja hankinnoista sekä yritysten osaamisesta ja tarjonnasta. Toimialoittaisissa työryhmissä etsittiin ratkaisuja esille nousseisiin ongelmiin kuntayhteistyön parantamiseksi. Pilottialueiden työryhmien jokaisesta tapaamisista laadittiin muistio, jonka avulla pilottialueiden kokemuksia voitiin kartoittaa. Muistiot julkaistiin hankkeen kotisivuilla kunkin pilottialueen omilla sivuilla. Työskentelyn kuluessa syntynyttä materiaalia työstettiin käytettäväksi yritysneuvojien koulutuksissa, tukimateriaalina ja hyödynnettäväksi hyvien käytäntöjen levittämisessä. 19

20 Pilottialueilla järjestettävien aloitustilaisuuksien nimet poikkesivat hieman toisistaan eri alueilla. Esimerkiksi Järvenpäässä aloitustilaisuuden ja hankkeen nimenä oli Pienyritykset palveluiden tarjoajina kaupungille: yhteistoimintahankkeen aloitus- ja informaatiotilaisuus. Länsi-Saimaan alueella aloitustilaisuutta kutsuttiin puolestaan nimellä Pienyrittäjä kuntapalveluiden tuottajana -seminaari, mutta itse hankkeesta käytetään sen virallista nimeä. Aloitustilaisuuksien ohjelma oli piloteissa pääpiirteittäin sama, mutta niissä esiintyi pieniä aluekohtaisia eroja mm. puheenvuorojen määrässä ja kestossa. Työryhmätoimintaan ryhdyttiin hieman eri tavoin: Järvenpäässä aloitustilaisuus oli yrittäjien ja kaupungin hankintahenkilöiden ensitapaaminen ja tutustumistilaisuus, ja varsinainen ryhmätyö alkoi vasta seuraavissa, toimialakohtaisissa tapaamisissa. Saarijärven pilottialueen aloitustilaisuus oli informaatiotilaisuus palvelustrategian laatimisen aloittamisesta, tulevista muutoksista hankinnoissa ja järjestämisvastuusta Saarikka-kuntayhtymän alueella. Savitaipaleella, Koillis-Savossa ja JJR-allianssissa työryhmätoiminta aloitettiin jo ensimmäisessä tilaisuudessa. Pilottialueiden aloitustilaisuudet pidettiin pääosin tammi-helmikuussa Tiedottaminen hoidettiin kunkin alueen totuttujen tapojen ja käytäntöjen mukaisesti. Tiedottaminen tapahtui kutsukirjeiden, painettujen kutsukorttien, puhelimen, sähköpostin, paikallisradion, lehdistötiedotteiden, lehti-ilmoitusten, puffien ja puskaradion avulla. Toteuttajaorganisaatiot (Kuntaliitto, MTK ja EK) tiedottivat pilottialueita omien verkostojensa ja tiedotuskanaviensa kautta. Lisäksi Suomen Yrittäjät osallistui tiedottamiseen informoimalla paikallisia puheenjohtajia. Aloitustilaisuudet pilottialueilla järjestettiin seuraavasti: Järvenpää: (Järvenpään kaupungintalo, Sibelius-sali, klo 12 17) Juvan alue: (Rantasalmen Järvisydän, klo 12 17) Länsi-Saimaan alue: (Savitaipaleen kunnantalo, klo 13 17:30) Koillis-Savo: (Juankosken kaupungintalon valtuustosali, klo 12 17) Saarijärven alue: (Saarijärven kaupungintalon ruokalan kabinetti, klo 13 15) Wiitaunionin aloitustilaisuus järjestettiin ennen hankkeen käynnistymistä Järvenpään aloitustilaisuuteen oli ilmoittautuneita 140 ja paikalla oli lähes saman verran. Työryhmissä jatkoi hieman yli 100 osallistujaa, jotka jakautuivat eri toimialoihin seuraavasti: teknisen toimen työryhmä (n. 50 henkilöä), sosiaali- ja terveystoimen työryhmä (n. 30 henkilöä), sivistys- ja kulttuuritoimen työryhmä (13 henkilöä) ja hallinnon työryhmä (9 henkilöä). Työryhmien vetäjinä toimivat aloitustilaisuudessa toimialajohtajat Jyrki Meronen (tekninen toimi), Markus Hemmilä (sosiaali- ja terveystoimi), Marju Taurula (sivistystoimi) sekä hankintojen koordi- 20

21 naattorina toimiva Merja Partanen (hallinto). Toimialoittaisissa ryhmissä osallistujat esittelivät itsensä ja varsinaisen toiminnan aloittamiselle sovittiin jokaisessa ryhmässä oma ajankohtansa. JJR-allianssin aloitustilaisuuteen ilmoittautuneita oli 16 ja osallistujia 34. Seutukunnan toimialoittaisten hankintakäytäntöjen ja -määrien avaamisen jälkeen työryhmät jakautuivat kahtia: tuoteryhmään (puheenjohtajana Juvan yritysasiamies Antti Kinnunen) ja palveluiden ryhmään (puheenjohtajana Joroisten kunnan kehittämispäällikkö Tiina Koponen). Tuote-työryhmässä pohdittiin hankintaongelmia muun muassa tilaamisen, tuottamisen, kuljettamisen ja kilpailun näkökulmista, ja palveluiden tuottamisen ryhmä kokosi ongelmakohtia ja erilaisia näkemyksiä kuntapalveluiden tuottamisessa. Lisäksi molemmissa työryhmissä pohdittiin viestinnän kehittämistä kuntien ja yrittäjien välillä, kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen tehostamista sekä yritysyhteistyön mahdollisuutta. Länsi-Saimaan pilottialueen aloitustilaisuus Savitaipaleella keräsi 34 osallistujaa, joista yrittäjiä oli toistakymmentä, enimmäkseen hoivapalvelualalta. Aloitustilaisuuden puheenjohtajana toimi Savitaipaleen kunnanjohtaja Tapio Iso- Mustajärvi. Aloitustilaisuus herätti monipuolista keskustelua kuntien hankinnoista ja aktivoi myös yrittäjiä vastuun ottamiseen alueen elinvoimaisuudesta. Paikalliset yrittäjät korostivat omaa vastuutaan yhteydenpidossa kuntiin ja halusivat olla jatkossa mukana esimerkiksi kunnan strategian laatimisessa. 21

22 Koillis-Savo Koillis-Savon aloitustilaisuus Juankoskella kokosi 45 hankintayhteistyöstä kiinnostunutta osallistujaa kuulemaan kuntien hankintakäytännöistä ja yhteistyömahdollisuuksista alueen yrittäjien kanssa. Kuntahankkijoiden ja yrittäjien puheenvuorojen jälkeen osallistujat jakautuivat työryhmittäin miettimään hankintayhteistyön kulmakiviä ja ratkaisumalleja. Työryhmiä, joiden toiminta aloitettiin jo samassa tilaisuudessa, perustettiin kaksi: teknisen toimen työryhmä (puheenjohtajana Kaavin kunnan tekninen johtaja Ari Räsänen) ja muiden alojen yhteinen työryhmä (puheenjohtajana Juankosken kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Aulis Sarnola). Saarikka-kuntayhtymän pilottialueen aloitustilaisuus järjestettiin Saarijärven kaupungintalolla Osallistujia tilaisuudessa oli noin 30, joista yrittäjiä oli 10. Saarijärven pilottialueella hanke päätettiin keskittää sosiaali- ja terveyssektorille, eli Saarikka-kuntayhtymän toimialalle. Aloitustilaisuudessa tutustuttiin hankkeen ja kuntayhtymän toimitaan ja pohdittiin yhteistoiminnan mahdollisuutta. 22

23 3.4 Pilottien eteneminen Wiitaunionin pilottialueen toiminta viivästyi, kun Keski-Suomen TE-keskuksen rahoituspäätös Hoivapooli-hankkeeseen lykkääntyi. Myös projektin toiminnallinen viive sekä henkilövaihdokset työryhmissä ja kehitysyhtiössä viivästyttivät pilotoinnin käynnistymistä. Wiitaunionin toiminnan jatkosta keskusteltiin Viitasaarella joulukuussa Tuolloin päätettiin, että Viitasaaren kaupunki kartoittaa alueen kuntasektorin palveluntarvetta toimialoittain ja Witas Oy puolestaan alueella toimivia yrityksiä. Pilottialueen tuotteiden ja palveluiden hankintatarve perusturvan, sivistys- ja teknisentoimen toimialoilta päätettiin selvittää kyläkunnittain ja etsiä alueelta palvelutarpeeseen vastaavat palveluntuottajat (yrityksiä tai yksityisiä henkilöitä.). Palvelutarpeeseen vastaamiseksi selvitettiin keväällä 2009 olemassa olevia palveluntuottajia aluksi perusturvan osalta ja myöhemmin myös muiden toimialojen (tekninen toimi ja sivistys) osalta sekä palvelutarpeiden pohjalta uutena aloittavia yrittäjiä ja muita toimijoita. Maaliskuussa 2009 Hoivapooli-hanke sai positiivisen rahoituspäätöksen. Toiminta jatkui omana hankkeenaan Hankkeen projektipäällikkönä aloitti Sirkka Paananen ja projektityöntekijänä alkaen Marja Haapapuro. Hoivapooli-hankkeen tarkoituksena oli kehittää perusturvan toimialaan kuuluvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Yleistavoitteena oli profiloida Saarijärven Viitasaaren seutukunta osaavana hoiva-alan keskittymänä. PPP-hanke toimi yhteistyössä Hoivapooli-sukulaishankkeen 5 kanssa. Ensimmäinen yhteinen tapaaminen oli Viitasaaren kaupungintalolla ja kokoukseen osallistui kaksi kyläyhdistyksen puheenjohtajaa. Saarijärvellä suunnittelupalaveri pidettiin Aloitustilaisuus päätettiin pitää vasta huhtikuussa, sillä sitä ennen alueella oli tarkoitus järjestää Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy:n organisoima liiketoimintaosaamiskoulutus. Lisäksi Sote-kuntayhtymä (sosiaali- ja terveysalan yhteistoiminta-alue) aloitti toimintansa , minkä jälkeen hankkeen toisena osapuolena toimi kuntien sijaan kuntayhtymä. Kuntayhtymän toiminnan aloittamisen myötä yksityisillä palveluntarjoajilla oli vain yksi keskustelukumppani aiemman kuuden kunnan sijaan. Palvelujen hankkiminen yksinkertaistui kuntayhtymän myötä, mutta samalla se toi yksityiselle sektorille uusia haasteita, kun palveluita tuli tarjota koko yhteistoiminta-alueelle aiemman yhden kunnan sijaan. Aloitustilaisuus järjestettiin Saarijärven kaupungintalolla , jonka jälkeen tilaisuus jatkui hankintalakikoulutuksella. Jatkotoimenpiteet jäivät odottamaan kuntayhtymän palvelustrategian valmistumista. Strategiatyön viivästymisestä johtuen varsinainen pilotointi ei kunnolla päässyt käyntiin valtakunnallisen hankkeen aikana. Hoivapooli-hankkeen kautta yrittäjillä on kuitenkin mahdollisuus osallistua 5 Viitasaarella järjestetyssä tilaisuudessa aloitti kaksi työryhmää, joista toisessa, hoiva-alan työryhmässä luotiin pohjaa Hoivapooli-hankkeelle. 23

24 Saarijärveläinen 04/2009. kuntayhtymän palvelustrategian laatimiseen. Hoivapooli-hanke käsittää Wiitaunionin alueen lisäksi Saarikka-kuntayhtymän, joten hanketoiminta koskettaa koko Viitasaari Saarijärvi -seutua. Sekä Saarikka-kuntayhtymän että Wiitaunionin alueen yhteinen palvelustrategiatilaisuus järjestettiin Hoivapooli-hankkeen toteuttamana Kinnulassa huhtikuussa. Seminaari kohdistettiin kuntien luottamustehtävissä toimiville ja viranhaltijoille. Se toi tietoa palvelustrategioista, HYVÄ-hankkeesta ja seutukunnan ikärakenteen kehittymisestä, tuki sitoutumista palvelustrategian laatimiseen ja noudattamiseen sekä sitoutti seutukuntaa pitkäjänteiseen palvelurakenteen ja palveluiden kehittämiseen. Koillis-Savon pilottialueella suunnittelupalaveri pidettiin kuntajohtajien toiveesta Aloitustilaisuus pilottialueella järjestettiin Juankoskella PPP-hanke kokosi 45 osallistujaa kuulemaan kuntien hankintakäytännöistä ja yhteistyömahdollisuuksista alueen yrittäjien kanssa. Tilaisuudessa perustettiin kaksi työryhmää: teknisen toimen työryhmä ja muiden alojen työryhmä, jotka jatkoivat toimintaa kokoontumalla pari kertaa. Työryhmätoiminta kuitenkin päättyi yrittäjien vähäisen aktiivisuuden vuoksi. Tämän jälkeen alueella nousi esille asiantuntijaavun tarve henkilökuljetuksissa (esim. koulu- ja sotekuljetukset), joiden hinta oli moninkertaistunut reittitaksajärjestelmän poistuttua. Yhteistyössä Koillis-Savon ja Kuopion maaseudun kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n kanssa perustettiin maalis-huhtikuussa 2009 koulukuljetusasioita pohtiva työryhmä, joka muodostui kuntien sivistystoimen viranhaltijoista, kuljetussihteereistä ja paikallisista linja-auto- ja taksiyrittäjistä. PPP-hankkeen kautta kokoontuneeseen työryhmään järjestettiin myös asiantuntija-apua Kuntaliitosta (kehittämispäällikkö Juha Karvonen). Työryhmä käsitteli Koillis-Savon kuntien kuljetusten ongelmakohtia, nykyisen yhteistyön ja suunnittelun tilaa ja sen tarpeita tulevaisuudessa sekä tiivisti alueellista yhteistyötä kuljetusasioissa yli kuntarajojen. Työryhmän tilaisuuteen oli pyydetty Insinööritoimisto Liidea Oy:n projektipäällikkö Reijo Vaarala pohjustamaan Koillis-Savon kuljetusten suunnitte- 24

25 lutilaisuutta. Loppuvuodesta 2009 Koillis-Savon kuntien kunnanhallitukset tekivät päätöksen hyväksyä Liidea Oy:n tekemä tarjous yhteisen henkilökuljetussuunnitelman laatimiseksi. Lääninhallituksen tuki työn toteuttamiseen oli noin puolet, jolloin kuntarahoitusosuudeksi jäi noin euroa per kunta. Koillis-Savon kuntapäättäjille ja luottamusmiehille tarkoitettu Kuntaseminaari järjestettiin Tilaisuudessa Kuntaliiton erityisasiantuntija Antti Kuopila kertoi kuntien palvelustrategiasta ja neuvotteleva lakimies Sami Uotinen palvelusetelistä. Kuntien edustajat esittelivät oman tilanteensa palvelustrategia- ja hankintatodellisuudesta Rautavaaran kunnanjohtaja Matti Matikaisen johdolla. Länsi-Saimaan alueella suunnittelukokous järjestettiin ja varsinainen aloitustilaisuus pidettiin Savitaipaleella, jossa perustettiin yksi työryhmä pohtimaan kuntien ja alueen yritysten välistä hankintayhteistyötä ja sen kehittämistä. Osallistujia aloitustilaisuudessa oli 34 ja myöhemmin työryhmissä vajaa parikymmentä henkilöä. Työryhmätapaamisessa työryhmä päätti keskittyä sosiaali- ja terveystoimiaan ja työryhmä sai vahvistusta toimintaansa myös Etelä- Karjalan hankintapalveluista, johon sosiaali- ja terveyspiirin hankintatoimi yhdistyi alkaen. Työryhmän tilaisuuteen saatiin lisäksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palvelujohtaja Merja Tepponen kertomaan alueella toimivasta sote-piiristä, sekä hankeyhteistyön tuloksena vahvistusta Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy:n Hyvinvointiyrittäjyys- ja LEHTI-hankkeen osahankkeen HAKE-hankkeista. Yhteissanomat 01/

26 Länsi-Saimaan pilottialueen ongelmana oli kuntasektorin heikko sitoutuminen ja henkilöstön vaihtuminen. Neljästä kunnanjohtajasta kaksi siirtyi muihin tehtäviin hankkeen aikana, yhden virka oli pitkään täyttämättä ja yksi jäi eläkkeelle loppuvuodesta Myös hankkeen yhteyshenkilö vaihtui hanketoiminnan aikana kaksi kertaa. Työryhmän kiertävä puheenjohtajuus eli vakituisen vetäjän puuttuminen vähensi osaltaan osallistujien sitoutumista. Hankeyhteistyön avulla alueella oli kuitenkin mahdollista aktivoida yrittäjiä yhteistyöhön julkisten hankintojen osalta. Yhteistyö Socomin kanssa osoittautui hyödylliseksi ja tuki PPP-hankkeen toimia. Yhteistyön tuloksena Etelä-Karjalan sote-alan yrittäjille lähetettiin kysely, jossa selvitettiin mm. osaamistarpeita ja yrityspalveluiden kehittämistarpeita, mukaan lukien kuntapalveluiden tuottaminen alueella. Hankeyhteistyön hedelmiä Socomin kanssa olivat muun muassa myös soteyrittäjien tapaaminen Lappeen Lampolaan perustettavassa Senioripuistossa ja koko Etelä-Karjalan laajuinen Yritykset hyvinvoinnin tuottajina -kumppanuuspäivä. Kumppanuuspäivässä helmikuussa 2010 Etelä-Karjalan hyvinvointialan yrittäjät esittelivät palvelualakohtaisesti (fysioterapia, kotiin tuotettavat palvelut, ikääntyneiden palveluasuminen, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palvelut, ja lasten ja nuorten palvelut) omaa tarjontaansa ja yhteistä viestiään mm. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE 6 ), kuntien, ja elinkeinoyhtiöiden päättäjille ja paikallisille kansanedustajille. Kumppanuuspäivässä keskusteltiin yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä, paikallisten hyvinvointialan yritysten palvelutarjonnasta sekä alan elinkeinopoliittisesta merkityksestä ja tutustuttiin yrittäjien palvelualakohtaisiin postereihin ja tiedotteisiin 7. Postereihin oli koottu faktatietoa (kuten yritysten lukumäärä Etelä-Karjalassa, työllistävä vaikutus, osuus alan koko palvelutuotannossa Etelä-Karjalassa) ja työ toteutettiin yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun markkinoinnin opiskelijoiden kanssa. Tiedoista koottiin myös A5-vihkonen, jonka kaikki tilaisuuteen osallistujat saivat mukaansa. Tilaisuudessa oli näkyvillä myös diaesitys, jossa pyöri Etelä-Karjalan kartta palvelualakohtaisin näkymin siitä, miten paljon yrityksiä alueella on ja mihin kuntiin ne sijoittuvat. Tilaisuudessa oli kaikkiaan 131 osallistujaa. Haasteena pilottialueella oli muuttunut toimintaympäristö. Hankkeen toteutuksen aikana alueella oli kuntien ohella kaksi keskeistä toimijaa, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri EKSOTE, jolle kuntien järjestämisvastuu siirtyi vuoden 6 Sosiaali- ja terveyspiiri perustettiin hallinnollisesti vuoden 2009 alusta, mutta sosiaalija terveyspalvelujen tuotanto ja henkilöstö siirtyvät piirille keskussairaalasta ja jäsenkunnista vasta vuoden 2010 alusta, jolloin operatiivinen toiminta aloitettiin. Sosiaali- ja terveyspiiristä tuli maakunnan suurin työnantaja ja työllisti noin henkilöä. 7 Valtakunnantason näkemyksiä tilaisuudessa esittivät kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho (TEM) ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Aino Närkki (Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto) ja palveluseteliasiantuntija Mareena Löfgren (Smartum Oy). Paneelikeskusteluun osallistui sekä paikallisia että valtakunnallisia toimijoita. 26