Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä (1.9.2008 30.4.2010)"

Transkriptio

1 Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä ( ) Hankkeen diaarinumero: 3034/505/2007 Loppuraportti Projektipäällikkö Sanna Huovinen p. (09) , (050)

2 2 Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sisällys TIIVISTELMÄ PROJEKTIN TAUSTA, TAVOITTEET JA TEHTÄVÄ PROJEKTIN ORGANISOITUMINEN PROJEKTIN TOTEUTUS PILOTTIALUEIDEN VALIKOITUMINEN Ensimmäisen pilotin kokemukset keväältä Muiden pilottialueiden valikoituminen PROJEKTIN MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ PILOTTIEN ALOITUSTILAISUUDET PILOTTIEN ETENEMINEN KOULUTUS PILOTTIALUEILLA HANKE- JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ PROJEKTIN RAHOITUS JA KUSTANNUKSET PROJEKTIN TULOKSET PILOTTIALUEIDEN HANKINTAYHTEISTYÖN ONGELMIA JA KEHITTÄMISAJATUKSIA HANKETOIMINNAN TULOKSIA PILOTTIALUEITTAIN JJR-allianssi Järvenpää Koillis-Savo Länsi-Saimaa Saarijärven alue Wiitaunioni KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET PILOTTIALUEILTA YHTEENVETO TULOKSISTA JA PALAUTE POHDINTA JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET POHDINTAA PILOTTIALUEILTA Liite 1. Pilottialueiden asukasluku, elinkeinorakenne, yritystoimipaikat ja ikärakenne ennusteineen Liite 2. Hinnoittelulla ja kustannuslaskennalla tehokkuutta palvelutuotantoon -asiantuntijafoorumin loppuraportti (Ekroos 2009) Liite 3. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeita, joilla parannetaan kuntapalveluiden laatua ja luodaan yrityksille uutta liiketoimintaa (Lith 2009)... 70

3 3 Tiivistelmä Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina - PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä -projektin (PPP-hanke) tarkoituksena on kehittää pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä osallistua kuntien järjestämisvastuulla olevien tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. PPP -lyhenteellä tarkoitetaan julkisen ja yksityisen toimijan välistä yhteistyötä ja kumppanuusajattelua (public private partnership). Valtakunnallinen hanke toteutetaan yhteistyössä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) yrittäjyyden teemaryhmän kanssa ja käytännön toteuttamisesta vastaavat Suomen Kuntaliitto (Kuntaliitto), Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). Hankkeen tavoitteena on testata käytännössä toimintamallia, jonka avulla kuntasektori ja alueen pienyritykset saavat aikaan toimivan keskusteluyhteyden, sekä välittää tietoa kuntien hankinnoista ja suunnitelmista ja yritysten osaamisesta ja tarjonnasta. Kehittämishankkeessa on mukana kuusi pilottialuetta, jotka ovat Wiitaunioni (Viitasaari ja Pihtipudas sekä Kinnula), Saarijärven alue (Saarikka-kuntayhtymä), Koillis-Savo (Juankoski, Nilsiä, Kaavi, Rautavaara ja Tuusniemi), Länsi-Saimaan alue (Savitaipale, Suomenniemi, Ylämaa ja Luumäki), JJR-allianssi (Juva, Joroinen ja Rantasalmi) ja Järvenpää. Projektissa järjestetään kuntahankkijoiden, yritysten, yrittäjyyttä suunnittelevien, maatilan toimintaa monipuolistavien, yritysneuvojien ja muiden toimijoiden kesken yhteisiä aloitustilaisuuksia, jotka jatkuvat työryhmätoimintana kullakin alueella. Yhteisten keskustelutilaisuuksien tavoitteena on vahvistaa vuoropuhelua ja osapuolten käsitystä markkinatilanteesta, toimintamallien kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Pilottialueilla järjestetään tarvittaessa koulutusta esimerkiksi julkisista hankinnoista ja hankintalain pienyrittäjille tuomista mahdollisuuksista. Lisäksi projekti tukee omaehtoisesti toimivien hankkeiden toteuttamista ja tekee yhteistyötä muiden kehittämishankkeiden kanssa. Pilottialueilta saatuja tuloksia ovat muun muassa hankintojen ennakkotiedottaminen (hankintaseminaari ja -kalenteri), kunnan pienhankintaohje, selvitys kuntapalveluita tuottavista yrityksistä, mahdollisuus ilmoittautua kunnalle palveluntuottajaksi, yrittäjien osallistuminen kuntien työryhmiin, yhteistilaisuudet, osatarjousten mahdollistaminen, yritysten verkottuminen, kyläkohtainen palvelutarve/tuottajakartoitus, pitkäkestoiset sopimukset, jatkuva palvelusetelihaku ja kuljetusten suunnittelu yhteistyössä yli kuntarajojen. Toiminnasta saatujen kokemusten pohjalta on valmistunut Opas kuntapalveluita tuottavalle yrittäjälle ja loppuraportin muodossa tukimateriaalia yritysneuvojille, kunnille ja pienyrityksille. Projektin toimintamallilla ja materiaalilla tuetaan myös kuntien ja yrittäjäjärjestöjen yhteistyötä. Tuloksista ja hyvistä käytännöistä tiedotetaan eri tiedotusvälineiden kautta toimintamallista kiinnostuneiden hyödynnettäviksi. Hankkeen toteutusaikataulu on ja lisätietoja saa projektipäällikkö Sanna Huoviselta sekä projektin kotisivulta:

4 4 1 Projektin tausta, tavoitteet ja tehtävä PPP-hankkeen tausta Kuntien tehtäviä koskeva keskustelu alkoi kiinnittyä 1990-lopulla selvemmin kuntarakenteen muutoksiin. Vuonna 2005 käynnistyneessä Paras-uudistuksessa palvelu- ja kuntarakennetta käsitellään yhtenä kokonaisuutena ja työn tavoitteena on ollut suurempi kuntakoko, jonka avulla pystytään turvaamaan kattava, tuottava ja tehokas palvelurakenne (Forma 2008). Väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän niukentuessa kuntien on edelleen kehitettävä ja tehostettava toimintojaan, mutta myös selvitettävä, mihin tehtäviin tarvitaan omia työntekijöitä ja mitkä tehtävät hoidetaan uudella tavalla, esimerkiksi ostopalveluina. Yksikkökoon kasvattamisen vaihtoehtona työn tuottavuuden nostamiseksi on kuntien palvelutuotannon ulkoistaminen. Uudet toimintatavat tuovat kuitenkin omat haasteensa kuntakentälle: jatkossa tarvitaan uudenlaista osaamista, asiantuntemusta ja asennoitumista uuteen tilanteeseen. Muutokset edellyttävät myös uudenlaista toimintakulttuuria, verkostoitumista ja kumppanuusajattelua alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Kuntien onkin keskityttävä tulevaisuudessa yhä enemmän ydintoimintoihinsa ja toimijakentän monipuolistuessa laajennettava yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään julkisten palveluiden uudelleenorganisoinnista, vaan myös markkinaehtoisen palvelutarjonnan kehittämisestä. Sekä yksityisen että julkisen palvelukysynnän hyödyntäminen voi tuoda alueelle huomattavaa lisäarvoa. Kunta nähdäänkin tärkeänä elinkeinoelämän vauhdittajana: se voi edistää markkinoiden syntyä ja tervettä toimintaa alueella. Elinkeinoelämän näkökulmasta kuntien keskittyminen perustehtäviinsä palveluiden järjestäjänä, elinkeinotoiminnalle suotuisan toimintaympäristön kehittäjänä ja hyvän infrastruktuurin turvaajana on ensiarvoisen tärkeää. Kunnilta toivotaankin lisää uusia palveluiden tuottamistapoja, yrittäjyyden merkityksen korostamista ja toiminnan avoimuutta (Elinkeinoelämän keskusliitto 2008; Tyyrilä 2009). Kunnat tarvitsevat vaihtoehtoisia tapoja palveluiden tuottamiseen ja yritykset puolestaan uusia mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan ja palveluitaan. Palveluyritysten muodostuminen maaseudulla pelkästään yksityisen kysynnän varaan ei ole usein mahdollista. Kuntaasiakkaalle tuotetut palvelut luovat yrityksille kysyntäperustan, jonka pohjalta samoja palveluita voidaan tarjota myös muille asiakkaille. Maaseudun yritystoiminnan kasvupotentiaali on erityisesti aloilla, joilla yleisesti yhdistyvät julkisten palveluiden tuottaminen ja samojen tuotteiden tai palveluiden tarjoaminen yksityisille asiakkaille kuten hoivapalvelut, bioenergiantuotanto, teiden ja muiden julkisten alueiden kunnossapito, kuljetuspalvelut ja lähiruoka. Julkisten palveluiden organisoinnilla on siis vaikutusta koko palvelusektorin yritystoiminnan kehittämiseen. Edellä mainitut asiat olivat PPP-hankkeen taustalla kun Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Huovinen käynnisti vuonna 2007 hankeideoinnin yhdessä MTK:n ja EK:n edustajien kanssa. PPP-hankkeessa yhdistyy näin ollen sekä elinkeinopoliittinen (yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kilpailukykyä edistävän toimintaympäristön luominen ja alueen elinvoimaisuuden kasvattaminen yritystoiminnan avulla) että kuntapalveluiden uudelleen organisoimista painottava näkökulma (kuntapalveluiden tuottaminen yksityisten palveluntarjoajien avulla).

5 5 PPP-hankkeen tavoitteet PPP-hankkeen tarkoituksena on kehittää pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä osallistua kuntien järjestämisvastuulla olevien tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Projektin tavoitteena ensisijaisesti on: o testata yhteistoimintamallia, jonka avulla kuntasektori ja alueen pienyritykset saavat aikaan toimivan keskusteluyhteyden, sekä o välittää tietoa kuntien hankinnoista ja suunnitelmista ja yritysten osaamisesta ja tarjonnasta. Pilottialueilla lähdettiin tavoittelemaan kuntien ja yrittäjien yhteistoimintaa, jotta kunnat osaisivat nykyistä paremmin kilpailuttaa kokonaisuuksia, joita markkinat pystyvät tarjoamaan, ja yritykset tuntisivat julkisen sektorin toimintatavat ja osaisivat kehittää toimintaansa ollakseen kilpailukykyisiä palveluiden tuottajina. On sekä julkisen hankintayksikön että yritysten etu, että järjestettäviin kilpailutuksiin tulee mahdollisimman paljon hyviä tarjouksia. Onnistuminen tässä edellyttää, että hankintayksikkö tuntee markkinatilannetta ja osaa kilpailuttaa sellaisia palvelukokonaisuuksia, joihin yritykset voivat vastata. Vastaavasti yritysten tulee tuntea julkisen sektorin toimintatapoja, jotta ne osaisivat kehittää omaa toimintaansa ollakseen kilpailukykyisiä ja varteenotettavia palveluiden tarjoajia. Hankintalaki ei ole este kuntien ja yritysten väliselle vuoropuhelulle, kunhan se käydään ennen hankintaprosessin aloittamista ja keskustelu avataan kaikille toiminnasta kiinnostuneille yrityksille. PPP-hankkeen tavoitteena on lisäksi vahvistaa kuntien ja yritysten vuorovaikutusta, kehittää osapuolten osaamista hankintakäytännöissä sekä koota pilotoinnin avulla tietoa tekijöistä, jotka vaikeuttavat pienyritysten osallistumista julkisten palveluiden ja tuotteiden tuotantoon, sekä toimintatavoista, joiden avulla vaikeuksia voidaan välttää. Projektin tuloksista ja hyvistä käytännöistä tiedotetaan muun muassa kuntien hyvät käytännöt -tietokannassa ( ja kuntia aktivoidaan niiden hyödyntämisessä. Tavoitteena on myös tukea yritysneuvojia järjestämällä koulutusta ja tuottamalla tukimateriaalia. Yrityksiä aktivoidaan keskinäisen yhteistyön ja tukimateriaalin avulla kehittämään edellytyksiään kuntapalveluiden tuottamisessa. PPP-hankkeen tehtävä PPP-hankkeen tehtävänä on avata pilottialueilla vuoropuhelu kuntahankkijoiden ja alueen yrittäjien ja muiden toimijoiden välillä sekä koordinoida ja tukea pilottialueiden aloitustilaisuuksista alkavaa toimialoittaista työryhmätoimintaa ja kerätä siitä raportoitavaa tietoa. Projektin toimintaan kuuluu lisäksi teemaan liittyvien erilaisten seminaarien, koulutusten ja asiantuntija-avun järjestäminen. Yrityksiltä, kuntien viranhaltijoilta ja muilta toimijoilta kerätyt kokemukset, yhteistyömahdollisuudet ja ajatukset hankintaprosessin toteutumisesta (ongelmat, mahdolliset ratkaisut, kehittämisajatukset ja hyvät käytännöt) kootaan opas- ja koulutusmateriaalin pohjaksi. Saadut tulokset ja hyvät käytännöt levitetään kaikkien toimintamallista kiinnostuneiden hyödynnettäviksi eri tiedotuskanavien (esim. hankkeen ja toteuttajaorganisaatioiden kotisivut, Yri-

6 6 tys-suomi-sivusto, Kuntaliiton Hyvät käytännöt -tietopankki, Kuntakanava, toteuttajaorganisaatioiden uutis- ja jäsenkirjeet, tiedotteet, lehtijutut, sähköpostijakelu keskeisille toimijoille kuten ProAgria, ELY-keskukset, Suomen Yrittäjät, Sekes, Kehittämisyhtiöt, yrityspalvelut ja -keskukset, kuntien kirjaamot jne.) kautta. Yritysneuvojille suunnattu koulutus toteutettiin Kuntatalolla. 2 Projektin organisoituminen Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina -projektin toteuttamisesta vastaavat Kuntaliitto, MTK ja EK. Projektin käytännön toteuttajat ovat projektipäällikkö Sanna Huovinen (Kuntaliitto), erityisasiantuntija Jarkko Huovinen (Kuntaliitto) ja järjestökouluttaja Tapani Laukkanen (MTK). Hankkeen ohjausryhmä muodostuu toteuttajaorganisaatioiden edustajista ja YTR:n yrittäjyyden teemaryhmän edustajasta seuraavasti: Kuntaliitto: EK: MTK: YTR, Maaseutuvirasto: Johtaja (Alue- ja elinkeinokehitys) Keijo Sahrman (ohjausryhmän puheenjohtaja) Erityisasiantuntija (elinkeinopolitiikka) Jarkko Huovinen PK-johtaja Pekka Tsupari ( alkaen asiantuntija Pekka Ropponen) Johtaja (maaseutuyrittäjyyslinja) Juha Ruippo Ylitarkastaja (maaseutuelinkeino-osasto) Reijo Martikainen Ohjausryhmän kokoontumistiheys oli noin kolme kertaa vuodessa 1. Projekti alkoi varsinaisesti Sanna Huovisen aloitettua työnsä projektipäällikkönä Tätä ennen oli käynnistetty Viitasaarella ensimmäinen pilotti. Projekti kestää 20 kuukautta ja päättyy Projektin toteutus Projektin toteutus tapahtui vaiheittain siten, että tiedotuksen ja pilottien valikoitumisen jälkeen pidettiin pilottialueilla suunnittelukokous, jossa pohdittiin hankkeen etenemistä, tavoitteita ja keskeisiä toimijoita kunkin pilottialueen osalta. Varsinainen kehittämistoiminta alkoi aloitustilaisuudesta, joka jatkui työryhmätoimintana alueilla. Pilottialueilla järjestettiin tarvittaessa myös teemakohtaisesti asiantuntija-apua ja koulutuksia (esim. hankintalakikoulutusta). Työryhmätoiminnasta saatuja kokemuksia täydennettiin lisäksi muutamien casehaastatteluiden avulla (JJR-allianssin, Länsi-Saimaan, Saarijärven ja Wiitaunioinin alueilla) sekä pilottialueiden yrittäjille lähetetyllä kyselyllä. Projektin tuloksista tiedottaminen tapahtui hankkeen loppuvaiheessa ja sen päättymisen jälkeen. Toteutuksen vaiheet voidaan kuvata prosessina kuvion 1 mukaisesti. 1 Ohjausryhmä on kokoontunut , , ja Projektin päätöskokous on

7 7 Projektista tiedottaminen ja pilottien valinta Suunnittelukokous ja aloitustilaisuuden järjestäminen Työryhmätoiminta, asiantuntija-apu ja koulutukset pilottialueilla Case-haastattelut (JJRallianssin, Länsi- Saimaan, Saarijärven ja Wiitaunionin alueilla) Kysely pilottialueiden yrittäjille Tuloksista tiedottaminen Kuvio 1. Projektin toteutuksen vaiheet. 3.1 Pilottialueiden valikoituminen Kehittämishankkeen toimintamallia päätettiin testata käytännössä muutamalla pilottialueella, joista ensimmäinen oli Wiitaunioni. Alueen maaseutuyrittäjät olivat useamman kerran nostaneet esille vaikeudet osallistua palveluiden tai tuotteiden tuottamiseen julkiselle taholle. Käytännön toiminta kuntien tai seutukuntien hankintapalveluiden kanssa koettiin myös ongelmallisena. Lisäksi alueellisissa ja paikallisissa toimintatavoissa oli huomattavia eroja. Näistä syistä Kuntaliitto, MTK, Maaseudun Sivistysliitto ja Viitasaaren kaupunki käynnistivät huhtikuussa 2008 hankkeen ensimmäisen aloitustilaisuuden Viitasaarella. PPP-hanketoiminnan käynnistyttyä varsinaisesti tavoitteena oli löytää Wiitaunionin lisäksi muutama pilottialue maaseudulta. Projektin markkinointi aloitettiin heti sopivien pilottialueiden löytämiseksi (ks. projektin markkinointi ja viestintä, 3.2) ja valintaperusteena pidettiin kuntahankkijan tai alueen keskeisten toimijoiden kuten kehittämisyhtiön halukkuutta hankkeen toteuttamiseen omalla alueella ja sitoutumista hanketoimintaan. Pilottina toimiminen ei edellyttänyt kuntarahaosuuksia, mutta työaikaa se vaati. Saarijärven alueella kiinnostuttiin pilotoinnista Wiitaunionin esimerkin innoittamana ja myös Koillis-Savossa oltiin tietoisia käynnistyvästä hankkeesta. Lopullinen päätöksenteko pilotiksi ryhtymisestä molemmilla alueilla tapahtui hanke-esittelyiden jälkeen loka-marraskuussa Länsi-Saimaa, Järvenpää ja JJR-allianssi ilmoittautuivat pilotointiin kuultuaan siitä hankkeen käynnistyttyä. Hankkeeseen valittujen pilottialueiden lisäksi myös monet muut alueet ja kunnat olivat kiinnostuneita pilotoinnista. Esimerkiksi Kouvolan seutu, Satakunta (joko koko Satakunnan alue tai yhdessä Porin seudun kehittämiskeskuksen (Posek) toimialueen kanssa, jossa on yhteensä 11 kuntaa), Kerava, Pieksämäki, Varkaus, Sisä-Savo ja Ylä-Savo olivat yhteydessä kuullakseen projektista enemmän. Joillakin alueilla elinkeinotoimijat (esim. yritysasiamiehet, toimialapäälliköt, seutukehittäjät ja yrittäjät) olivat aktiivisia ja kiinnostuneita pilotoinnista, mutta kuntapäättäjät eivät olleet vielä valmiita osallistumaan projektiin (esim. Kouvola, Sisä-Savo, Pieksämäki ja Varkaus). Pilotoinnissa kuitenkin painotettiin kuntatoimijoiden osallistumishalukkuutta, jotta molempien osapuolten (sekä kuntahankkijan että alueen yritysten) vuoropuhelun käynnistäminen olisi ylipäätään mahdollista.

8 Ensimmäisen pilotin kokemukset keväältä 2008 Wiitaunioni 2 (Viitasaari ja Pihtipudas sekä Kinnula) oli ensimmäinen alue, jolla pilotointi toteutettiin. Aloitustilaisuus järjestettiin Viitasaarella ja vetovastuu toiminnasta oli kehittämisyhtiö Witas Oy:llä. Pilotoinnin merkittävin anti perustui hankkeen ydinajatukseen, eli eri sektorin toimijoiden yhteen saattamiseen ja vuoropuhelun avaamiseen. Keskusteleva ote koettiin kaikkien osapuolten kannalta tärkeänä. Huhtikuun pilotoinnin läsnäolijat toivoivat myös koulutusta hankintalaista ja sen tulkinnasta. Ensimmäinen pilotti Viitasaarella Ensimmäinen kunnan hankintoihin liittyvä, Wiitaunionin alueen ja Kinnulan kattava, Julkiset hankinnat yrittäjyyden pohjana -informaatiotilaisuus järjestettiin Viitasaarella. Tilaisuus oli avoin kaikille julkisten palveluiden ja tuotteiden tuottamisesta kiinnostuneille yrityksille. MTK:n tiedottamisen ansiosta tilaisuuteen saatiin useita maaseutuyrittäjiä. Tilaisuudessa oli mukana myös seudullisen yrityspalvelun yritysneuvojia, jotta heillä olisi yritysneuvonnassa mahdollisuudet entistä paremmin tunnistaa pienyritysten ongelmat julkisiin hankintoihin osallistumisessa. Tilaisuuden runko oli pääpiirteissään seuraava: o hankintalain asettamat rajoitteet ja tarjoamat mahdollisuudet o kunnan hankinnat yrityksiltä sektoreittain nyt ja hankintojen kehittyminen tulevaisuudessa o palvelutarjoajan näkökulmasta kriittisten tekijöiden kartoittaminen o toiminnan kehittämisvaihtoehtojen hakeminen yrittäjien, virkamiesten ja yritysneuvojien yhteisissä ryhmätöissä (sektoreittain) o kehittämisprosessin jatkosta sopiminen Ensimmäisen tilaisuuden pohjalta esille nousseisiin ongelmakohtiin haettiin vaihtoehtoisia ratkaisumalleja kahdessa työryhmässä: teknisen ja hoiva-alan työryhmät. Työryhmät jatkoivat työskentelyä kokoontumalla pari kertaa tilaisuuden jälkeen. Hoiva-alan työryhmässä käynnistettiin hoiva-alan yhteistyötä, kuultiin eri osapuolten tarpeita ja luotiin pohjaa Hoivapooli 3 -hankkeelle (Puustinen 2008, 5). Hoivapooli-hankkeesta tehtiin myöhemmin TEkeskukselle hankehakemus, joka odotti vuoden 2009 maaliskuuhun saakka rahoituspäätöstä toiminnan jatkamiseksi omana hankkeenaan. Tällä välin työryhmät eivät enää kokoontuneet. Työryhmänvetäjiltä ja muiltakin tilaisuutta organisoineilta henkilöiltä kerättiin lokamarraskuussa 2008 palautetta kyselyn avulla aikaisempien kokemusten kartoittamiseksi. Työryhmätoiminnan sekä kyselyn tulosten pohjalta työstettiin teemaan liittyvää taustaaineistoa Wiitaunionin jatkotoimien sekä muiden pilottialueiden aloitustilaisuuksien suunnittelun tueksi. 2 Wiitaunionin muodostavat Viitasaari ja Pihtipudas, mutta myös Kinnula on mukana projektin pilotissa perustettuun perusturvan yt-alueeseen kuuluu Wiitaunioni ja Kinnula. Asukkaita tällä alueella on Hoivapooli-hankkeen tavoitteena on kehittää osaava ja innovatiivinen hoiva-alan seutukunta ja edistää julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelua, sekä luoda seutukunnalle hoiva-alan yhteistoimintamalli Hoivapooli. Yhteistyömallin rakentuminen alkaa Saarikan ja Wiitaunionin palvelustrategioiden laatimisesta ja täsmentymisestä. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan kolmannen sektorin rooli hoivapalveluiden tuottajana, yritysverkoston koulutus- ja kehittämistarpeet, osaavan työvoiman ja tukipalvelujen tarve ja saatavuus.

9 9 Palaute tiivistetysti Aihe, julkiset hankinnat yrittäjyyden pohjana, koettiin alueella tärkeänä sekä ajankohtaisena. Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että kunnat eivät pysty itsenäisesti selviämään niille lankeavista velvoitteista. Kunnissa on aktiivisesti pyrittävä uusiin malleihin tuottaa mm. sosiaali- ja terveyspalveluita (sote-palveluita), mikä luo yrittäjille mahdollisuuden vahvistaa omaa rooliaan ja nähdä uusi liiketoimintamahdollisuus kuntapalveluiden tuottajana. Tämä kuitenkin edellyttää selkeitä yhteisiä pelisääntöjä sekä aitoa vuoropuhelua yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Pitkäaikaista kumppanuutta ajatellen kuntahankkija toisena osapuolena on valmisteltava etukäteen tulevaan toimintaan ja sitoutettava yhteistyöhön. Asian esiin nostaminen ja vuoropuhelun käynnistäminen koettiin tärkeänä avauksena ja tuloksena jo sinänsä, vaikka hankeväsymystä oli havaittavissa etenkin kuntasektorilla. Kunnilta kaivattiin selkeää strategista linjausta niistä palveluista ja toiminnoista, joita voitaisiin hankkia markkinoilta. Hankintayhteistyö vaatii myös yrittäjien aktivoitumisen ja kokemus ensimmäisestä tilaisuudesta oli se, että yrittäjien aktivoituminen ja osallistuminen oli varsin vähäistä. Jatkossa yritysten mukaan saaminen aloitustilaisuuksiin olisi varmistettava aktiivisemman ja monipuolisemman tiedottamisen avulla. Tuleviin tilaisuuksiin olisi tärkeää saada mukaan myös kolmannen sektorin (esim. erilaisten järjestöjen, kuten 4H) edustajia. Palaute tilaisuudesta ja konkreettisesta työryhmätoiminnasta oli positiivista juuri vuoropuhelun käynnistämisen vuoksi. Osallistujille jäi kuitenkin epäselväksi mikä tilaisuuden todellinen tarkoitus oli, miten toiminta jatkuu myöhemmin ja kuka toimintaa ohjaa. Jatkoa ajatellen työryhmiin toivottiin puheenjohtajia. Ryhmätöihin kaivattiin enemmän aikaa, sillä neljä tuntia aloitustilaisuuden järjestämiseen alkupuheenvuoroineen koettiin riittämättömäksi. Tilaisuuden puheenvuorot koettiin kuitenkin tärkeinä ja informatiivisina, mutta työryhmälle keskusteluaikaa ei alkupuheenvuoroilta jäänyt riittävästi. Erilliskoulutustarpeena palautteissa nostettiin esille hankintalakikoulutus ja kilpailuttamisasiat Muiden pilottialueiden valikoituminen Ensimmäiset paikkakuntakohtaiset neuvottelut pilottialueiden (kuvio 2) toimijoiden kanssa käytiin lokakuussa Pilottialueiksi muodostuivat Koillis-Savo (Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara ja Tuusniemi), Saarijärven seutu (aluksi Saarijärvi ja Karstula, myöhemmin koko seutukunta, eli Saarikka-kuntayhtymän alue), Länsi-Saimaan alue (Savitaipale, Suomenniemi, Luumäki ja Ylämaa), Juvan alue (Juvan, Joroisen ja Rantasalmen muodostama JJR-allianssi) sekä Järvenpää 4. Näiden alueiden toimijat olivat kuulleet eri tavoin projektista (tiedotteiden, tilaisuuksien tai puskaradion kautta) ja halusivat ilmoittautua pilotiksi joko välittömästi projektista kuultuaan tai alueella tehdyn hanke-esittelyn jälkeen. Tarkemmat neuvottelut pilottien toteuttamisaikataulusta käynnistyivät näiden alueiden kuntapäättäjien ja yrittäjien edustajien kanssa loka-marraskuussa Viitasaaren alue (Viitasaaren ja Pihtiputaan sekä Kinnulan muodostama Wiitaunioni) jatkoi edelleen mukana yhtenä pilottina. 4 Nilsiää, Joroista ja Järvenpäätä lukuun ottamatta kaikki pilottialueiden kunnat ovat harvaan asuttua maaseutua. Nilsiä ja Joroinen luokitellaan ydinmaaseuduksi ja Järvenpää edustaa ainoana pilottina kaupunkialuetta (Maaseudun kolmijako 2006). Pilottialueista Länsi-Saimaan alue, Saarikka-kuntayhtymä ja Wiitaunioni olivat hallituksen nimeämiä äkillisen rakennemuutoksen alueita vuoden 2008 loppuun asti ja Koillis-Savo nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosille

10 10 Koillis-Savo: Wiitaunioni: Rautavaara Kinnula Pihtipudas Nilsiä Viitasaari Saarikka-kuntayhtymä: Juankoski Kaavi Tuusniemi JJR-allianssi: Joroinen Rantasalmi Kivijärvi Kyyjärvi Kannonkoski Karstula Saarijärvi Länsi-Saimaa: Suomenniemi Savitaipale Juva Luumäki Järvenpää Ylämaa Kuvio 2. PPP-hankkeen pilottialueet. Pilottialueita on kuvattu erikseen asukasluvun, elinkeinorakenteen, yritystoimipaikkojen määrän ja ikärakenteen sekä sen ennusteen perusteella liitteessä Projektin markkinointi ja viestintä Syyskuun 2008 aikana päivitettiin projektisuunnitelmaa, laadittiin viestintäsuunnitelma sekä työstettiin tiedotteita ja esitemateriaalia kunnille, yrityksille ja etujärjestöille. Hankkeesta tehtiin kotisivu, joka julkaistiin syyskuun lopussa ja jota päivitetään jatkuvasti. Hankkeen kotisivu rakentuu pääsivun lisäksi seuraavista alasivuista: aloitustilaisuudet, hyödyllisiä linkkejä, koulutuksia ja tapahtumia, pilottialueet ja hankeyhteistyö, pilottialueiden omat sivut, project in English, projektin tausta ja tavoite, projektin toteutus, ohjausryhmä ja rahoittajat, projekt på svenska, uutisia, sekä palaute ja kehittämisajatuksia. Projektia markkinoitiin lisäksi toteuttajaorganisaatioiden sekä yhteistyökumppaneiden viestintäkanavien avulla. Kuntaliitossa markkinointi toteutettiin eri seminaarien ja tapahtumien kautta (esim. Maaseutuseminaari , Kuntamarkkinat ja Valtakunnallinen maaseutuyrittäjyysseminaari ). Lisäksi markkinointi kohdistettiin kuntasektorille (esim. suorat kontaktit, Alue- ja elinkeinokehitysyksikön Uutiskirje, Kuntaliiton Kuntakehitys- ja tutkimusyksikön tiedote, uutinen Kuntaliiton kotisivuilla (kuntatiedon keskus), Kuntaliiton valtakunnallinen tiedote , jne.), etujärjestöille (esim. Suomen Yrittäjät, Seudulliset kehittämisyhteisöt ry (Sekes) [jäsenyrityksille lähetetty tiedote ja Sekesin oma tiedote], Perheyritystenliitto, Helsingin Yrittäjät) sekä kuntaliiton henkilöstölle (esittely ja uutinen Intranetissä sekä Kuntaliiton kotisivuilla). Lisäksi projekti ja sen tiedotus Kuntaliiton In-

11 11 tranetissä esiteltiin esimerkkitapauksena Kuntaliiton viestintäkoulutuksessa Kuntalehti seurasi ja uutisoi hankkeen etenemistä. EK:n osalta projektista tiedotettiin organisaation sisällä (mukaan lukien aluetoimistot), EK:n jäsenistölle (jäsenyritykset) ja toimialaliitoille. Projekti esiteltiin EK:n jäsenkirjeessä (11/2008) ja se on linkkinä EK:n kotisivuilla (yrittäjyys ja pk-asiat). MTK on puolestaan tiedottanut omia liittojaan hankkeesta sekä esitellyt sitä eri tilaisuuksissa (esim. MTK:n valiokunta ja Toimihenkilöpäivät ), Intranetissä sekä omilla kotisivuillaan (maaseutu => apua yrittäjälle). Hanke esiteltiin joulukuussa MTK-viestissä maaseutuyrittäjyyden teemanumerossa (8/2008) ja aihetta käsiteltiin uutisena MTK:n kotisivuilla ja Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä. Projektipäällikkö vieraili useissa eri tilaisuuksissa kertomassa hankkeesta (esim. Itä-Suomen tutkijaverkosto, Perheyritysten liitto, Maaseutuyrittäjyysseminaari, Tekesin Palvelut ja hyvinvointi-ohjelman esittelytilaisuus, Maaseutuverkosto, Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä, Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) innovaatio-osasto, Maaseutuseminaari, TEkeskusten verkostotapaaminen, Maaseudun palvelujen ja hyvinvoinnin tutkijoiden tapaaminen ja Projektijohtamisen seminaari) ja informoinut monia muita tahoja joko suoraan (esim. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Valtiovarainministeriö ja TEM) tai tulleiden kyselyiden (esim. eduskunta, kehittämisyhtiöt, yrityskeskukset) johdosta. Hankkeessa käytännön työssä toimineet Jarkko Huovinen ja Tapani Laukkanen esittelivät hanketta eri tilaisuuksissa. Jarkko Huovinen esitteli hanketta esimerkiksi MTK:n yrittäjävaliokunnalle, Lapinjärven kunnan valtuustoseminaarissa, Siikalatvan kunnan elinkeinoseminaarissa ja kahdenkeskisissä tapaamisissa kehitysyhtiöiden edustajien kanssa. Hankkeen kokemuksia on nostettu esille myös kansallisen HYVÄ -hankkeen tapaamisissa, Kuntaliiton sisäisessä strategiaprosessissa sekä innovatiiviset julkiset hankinnat teemaan liittyvässä valmistelutyössä. Tapani Laukkanen on puolestaan esitellyt hanketta valtakunnallisesti MTK:n eri tilaisuuksissa. Ohjausryhmän jäsenet kertoivat hankkeesta omissa yhteyksissään. Lisäksi TEM:n viestintäosasto, Perheyritysten liitto, Sekes, Yrityskummit, Suomen Yrittäjät ja Helsingin Yrittäjät tiedottivat hankkeesta omien verkostojensa ja tilaisuuksiensa kautta (esim. Palveleva Helsinki -hankkeen tilaisuudet, Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman viestintäfoorumi (TYPO-foorumi), seminaarit ja esitykset). Hankkeen nettisivu on linkkinä mm. Yritys-Suomen yrityselämän tietoa -sivustolla. Lisäksi hanke on uutisoitu pilottialueilla paikallislehdissä (esim. Koillis-Savo, Yhteis-Sanomat, Luumäen lehti, Tuusulanjärven Viikkouutiset, Keski-Uusimaa), maakuntaportaaleissa (esim. Etelä-Karjala) ja maakuntalehdissä (Savon Sanomat) sekä yrittäjien tiedotteissa. PPP-hanke oli esillä myös Kuntamarkkinoiden Hyvät Käytännöt -osiossa (klo 13 14:30). Pilottialueista Järvenpää (elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho ja Järvenpään Yrittäjien Jarkko Åström) ja Wiitaunioni (perusturvajohtaja Anneli Latva-Nevala ja projektipäällikkö Sirkka Paananen) kertoivat hanketoiminnastaan ja sen etenemisestä. Pilottialueiden edustajat kertoivat tilaisuudessa toiminnasta ja siitä miksi ovat lähteneet pilotointiin mukaan, mitä on tehty ja saavutettu ja mitä käytäntöjä kuntiin on jäänyt elämään. PPP-hankkeen tulokset esitellään myös Kuntaliiton Hyvät käytännöt -nettisivustolla. PPP-hankkeesta tehty abstrakti hyväksyttiin esitettäväksi Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuspäivillä ja PPP-hanke oli yhtenä aiheena Hannu Lehtilän haastattelussa Kuntakanavalla, joka on verkossa toimiva, erityisesti kuntien päätöksenteossa ja

12 12 hallinnossa toimiville henkilöille suunnattu tv-kanava. Projektipäällikkö Sanna Huovisen ja Järvenpään kaupungin elinkeinojohtaja Pirjo Latva-ahon haastattelut alla olevissa linkeissä: Sanna Huovinen: Pirjo Latva-aho: Lisäksi PPP-hanke-esittelyitä pidettiin useissa kunnissa, kuten esimerkiksi Turussa, Kauhavalla, Teuvalla, Nurmijärvellä, Korialla, Rovaniemellä ja Kaarinassa, ja hankekeskusteluja käytiin muun muassa Keski-Uudenmaan Yrityskeskuksen vierailulla, Pienten kuntien neuvottelukunnan kokouksessa, Hyvinkään-Riihimäen talousalueen AKO-ohjelman projektipäällikön kanssa, sekä Suomen Lontoon instituutin ( ohjelmajohtaja Antti Karjalaisen vierailulla (aiheena yhteiskunnallinen yrittäjyys ja julkisten palveluiden tulevaisuus). Monilla alueilla haluttiin benchmarkata hyviä käytäntöjä, joista etenkin hankintaseminaari herätti kiinnostusta kokeiluun. 3.3 Pilottien aloitustilaisuudet PPP-hankkeen aloitustilaisuuksissa kerrottiin alueella pilotoitavasta hankkeesta ja eri toimijoiden roolista hankintayhteistyön kehittämisessä. Projektin aloitustilaisuuksien tavoitteena oli avata vuoropuhelu kuntien ja yritysten kesken. Laajempana tavoitteena oli kuntahankkijoiden, yritysneuvojien ja yrittäjien yhteisen keskustelutilaisuuksien avulla parantaa osapuolten käsitystä markkinatilanteesta, toimintamallien kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista: o o o o o o mitä tuotteita/palveluita kunta hankkii yrityksiltä tällä hetkellä ja millaisia muutoksia ostomahdollisuuksissa on odotettavissa? mitä tuotteita/palveluita yritykset tuottavat tai pystyvät tuottamaan kunnille? ovatko nykykäytännöt ja sopimusmallit toimivia (ongelmat yritysten ja kuntahankkijan näkökulmasta)? mitkä tekijät edistävät tai vaikeuttavat julkisten tuotteiden/palveluiden tuottamista? miten käytäntöjä voidaan kehittää julkisten hankintojen säädökset ja toimijoiden toiveet huomioon ottaen? hankintayksiköiden ja pienyrittäjien osaamisen kehittämistarpeet? Kuntasektorin, yrittäjien, yritysneuvojien ja alueen muiden toimijoiden kesken käynnistettiin keskustelu kuntien suunnitelmista ja hankinnoista sekä yritysten osaamisesta ja tarjonnasta. Toimialoittaisissa työryhmissä etsittiin ratkaisuja esille nousseisiin ongelmiin kuntayhteistyön parantamiseksi. Pilottialueiden työryhmien jokaisesta tapaamisista laadittiin muistio, jonka avulla pilottialueiden kokemuksia voitiin kartoittaa. Muistiot julkaistiin hankkeen kotisivuilla kunkin pilottialueen omilla sivuilla. Työskentelyn kuluessa syntynyttä materiaalia työstettiin käytettäväksi yritysneuvojien koulutuksissa, tukimateriaalina ja hyödynnettäväksi hyvien käytäntöjen levittämisessä. Pilottialueilla järjestettävien aloitustilaisuuksien nimet poikkesivat hieman toisistaan eri alueilla. Esimerkiksi Järvenpäässä aloitustilaisuuden ja hankkeen nimenä oli: Pienyritykset palveluiden tarjoajina kaupungille: yhteistoimintahankkeen aloitus- ja informaatiotilaisuus. Länsi-Saimaan alueella aloitustilaisuutta kutsuttiin puolestaan nimellä: Pienyrittäjä kuntapalveluiden tuottajana -seminaari, mutta itse hankkeesta käytetään sen virallista nimeä.

13 13 Aloitustilaisuuksien ohjelma oli piloteissa pääpiirteittäin sama, mutta niissä esiintyi pieniä aluekohtaisia eroja mm. puheenvuorojen määrässä ja kestossa. Työryhmätoimintaan ryhdyttiin myös hieman eri tavoin: Järvenpäässä aloitustilaisuus oli yrittäjien ja kaupungin hankintahenkilöiden ensitapaaminen ja tutustumistilaisuus, ja varsinainen ryhmätyö alkoi vasta seuraavissa, toimialakohtaisissa tapaamisissa. Saarijärven pilottialueen aloitustilaisuus oli lähinnä informaatiotilaisuus palvelustrategian laatimisen aloittamisesta, tulevista muutoksista hankinnoissa ja järjestämisvastuusta Saarikka-kuntayhtymän alueella. Savitaipaleella, Koillis-Savossa ja JJR-allianssissa aloitustilaisuus haluttiin pitää mahdollisimman tiiviinä, jotta työryhmätoiminta voitiin aloittaa jo samassa tilaisuudessa. Pilottialuiden aloitustilaisuudet pidettiin pääosin tammi-helmikuussa Aloitustilaisuudesta tiedottaminen hoidettiin kunkin alueen totuttujen tapojen ja käytäntöjen mukaisesti. Tiedottaminen tapahtui kutsukirjeiden, painettujen kutsukorttien, puhelimen, sähköpostin, paikallisradion, lehdistötiedotteiden, lehti-ilmoitusten, puffien ja puskaradion avulla. Toteuttajaorganisaatiot (Kuntaliitto, MTK ja EK) tiedottivat pilottialueita omien verkostojensa ja tiedotuskanaviensa kautta. Lisäksi Suomen Yrittäjät osallistui tiedottamiseen informoimalla paikallisia puheenjohtajia. Aloitustilaisuudet pilottialueilla järjestettiin seuraavasti: Järvenpää: (Järvenpään kaupungintalo, Sibelius-sali, klo 12 17) Juvan alue: (Rantasalmen Järvisydän, klo 12 17) Länsi-Saimaan alue: (Savitaipaleen kunnantalo, klo 13 17:30) Koillis-Savo: (Juankosken kaupungintalon valtuustosali, klo 12 17) Saarijärven alue: (Saarijärven kaupungintalon ruokalan kabinetti, klo 13 15) (Wiitaunioni: aloitustilaisuus järjestettiin ennen hankkeen käynnistymistä ) Järvenpään aloitustilaisuuteen oli ilmoittautuneita 140 ja paikalla oli lähes saman verran. Työryhmissä jatkoi hieman yli 100 osallistujaa jakautuen eri toimialoihin seuraavasti: teknisen toimen työryhmä (n. 50 henkilöä), sosiaali- ja terveystoimen työryhmä (n. 30 henkilöä), sivistys- ja kulttuuritoimen työryhmä (13 henkilöä) ja hallinnon työryhmä (9 henkilöä). Työryhmien vetäjinä toimivat aloitustilaisuudessa toimialajohtajat Jyrki Meronen (tekninen toimi), Markus Hemmilä (sosiaali- ja terveystoimi), Marju Taurula (sivistystoimi) sekä hankintojen koordinaattorina toimiva Merja Partanen (hallinto). Toimialoittaisissa ryhmissä osallistujat esittelivät itsensä ja varsinaisen toiminnan aloittamiselle sovittiin jokaisessa ryhmässä oma ajankohtansa. JJR-allianssin aloitustilaisuuteen ilmoittautuneita oli 16 ja osallistujia 34. Seutukunnan toimialoittaisten hankintakäytäntöjen ja -määrien avaamisen jälkeen työryhmät jakautuivat kahtia: tuoteryhmään (puheenjohtajana Juvan yritysasiamies Antti Kinnunen) ja palveluiden ryhmään (puheenjohtajana Joroisten kunnan kehittämispäällikkö Tiina Koponen). Tuotetyöryhmässä pohdittiin hankintaongelmia muun muassa tilaamisen, tuottamisen, kuljettamisen ja kilpailun näkökulmista, ja palveluiden tuottamisen ryhmä kokosi ongelmakohtia ja erilaisia näkemyksiä kuntapalveluiden tuottamisessa. Lisäksi molemmissa työryhmissä pohdittiin viestinnän kehittämistä kuntien ja yrittäjien välillä, kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen tehostamista sekä yritysyhteistyön mahdollisuutta.

14 14 Länsi-Saimaan pilottialueen aloitustilaisuus Savitaipaleella kokosi 34 osallistujaa, joista yrittäjiä oli toistakymmentä, enimmäkseen hoivapalvelualalta. Aloitustilaisuuden puheenjohtajana toimi Savitaipaleen kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi. Aloitustilaisuus herätti monipuolista keskustelua kuntien hankinnoista ja aktivoi myös yrittäjiä vastuun ottamiseen alueen elinvoimaisuudesta. Paikalliset yrittäjät korostivat omaa vastuutaan yhteydenpidosta kuntiin ja halusivat vuoropuhelun keinoin olla jatkossa mukana esimerkiksi kunnan strategian laatimisessa. Koillis-Savon aloitustilaisuus Juankoskella kokosi 45 hankintayhteistyöstä kiinnostunutta osallistujaa kuulemaan kuntien hankintakäytännöistä ja yhteistyömahdollisuuksista alueen yrittäjien kanssa. Kuntahankkijoiden ja yrittäjien puheenvuorojen jälkeen osallistujat jakautuivat työryhmittäin miettimään hankintayhteistyön kulmakiviä ja ratkaisumalleja. Työryhmiä, joiden toimita aloitettiin jo samassa tilaisuudessa, perustettiin kaksi: teknisen toimen työryhmä (puheenjohtajana Kaavin kunnan tekninen johtaja Ari Räsänen) ja muiden alojen yhteinen työryhmä (puheenjohtajana Juankosken kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Aulis Sarnola). Saarikka -kuntayhtymän pilottialueen aloitustilaisuus järjestettiin Saarijärven kaupungintalolla Osallistujia tilaisuudessa oli noin 30, joista yrittäjiä oli 10. Saarijärven pilottialueella hanke päätettiin keskittää sosiaali- ja terveyssektorille (sote), eli uuden Saarikkakuntayhtymän toimialoille. Aloitustilaisuudesta muodostui enimmäkseen hankkeeseen ja kuntayhtymän toimitaan tutustuttava tilaisuus, jossa pohdittiin myös tulevaa yhteistoiminnan mahdollisuutta. 3.4 Pilottien eteneminen Wiitaunionin pilottialueen toiminnan etenemistä jarruttivat pitkään Keski-Suomen TEkeskuksen viivästynyt rahoituspäätös aloitustilaisuuden pohjalta syntyneen Hoivapoolihankkeen käynnistämiseksi, projektin toiminnallinen viive huhtikuun aloitustilaisuudesta aina syksyyn 2008 saakka, sekä henkilövaihdokset työryhmissä ja kehitysyhtiössä. Wiitaunionin toiminnan jatkosta keskusteltiin Viitasaarella joulukuussa 2008 ja päätettiin, että Viitasaaren kaupunki kartoittaa alueen kuntasektorin palveluntarvetta toimialoittain ja Witas Oy puolestaan alueella toimivia yrityksiä. Pilottialueen tuotteiden ja palveluiden hankintatarve perusturvan, sivistys- ja teknisentoimen toimialoilta päätettiin selvittää kyläkunnittain ja etsiä alueelta palvelutarpeeseen vastaavat palveluntuottajat (yrityksiä tai yksityisiä henkilöitä.). Palvelutarpeeseen vastaamiseksi selvitettiin keväällä 2009 olemassa olevia palveluntuottajia aluksi perusturvan osalta ja myöhemmin myös muiden toimialojen (tekninen toimi ja sivistys) osalta sekä palvelutarpeiden pohjalta uutena aloittavia yrittäjiä ja muita toimijoita. Maaliskuussa 2009 Hoivapooli-hanke sai positiivisen rahoituspäätöksen, jolloin toiminta jatkuu omana hankkeenaan (hankkeen toteuttamisaika: ). Hankkeen projektipäällikkönä aloitti Sirkka Paananen ja projektityöntekijänä alkaen Marja Haapapuro. Hoivapooli-hankkeen tarkoituksena on kehittää perusturvan toimialaan kuuluvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Yleistavoitteena on kehittää ja profiloida Saarijärven Viitasaaren seutukunta osaavana hoiva-alan keskittymänä. PPP-hanke toimii

15 15 yhteistyössä vasta alkaneen Hoivapooli-sukulaishankkeen 5 kanssa. Ensimmäinen yhteinen tapaaminen oli Viitasaaren kaupungintalolla ja kokoukseen osallistui kaksi kyläyhdistyksen puheenjohtajaa. Saarijärvellä suunnittelupalaveri pidettiin Aloitustilaisuus päätettiin pitää vasta huhtikuussa, sillä sitä ennen alueella oli tarkoitus järjestää Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy:n organisoima liiketoimintaosaamiskoulutus. Lisäksi Sote-kuntayhtymä (sosiaali- ja terveysalan yhteistoiminta-alue) aloitti toimintansa , minkä jälkeen hankkeen toisena osapuolena toimisi kuntien sijaan kuntayhtymä. Kuntayhtymän toiminnan aloittamisen myötä yksityisillä palveluntarjoajilla on vain yksi keskustelukumppani aiemman kuuden kunnan sijaan. Palvelujen hankkiminen yksinkertaistuu kuntayhtymän myötä, mutta toisaalta se tuo yksityiselle sektorille uusia haasteita kun palveluita tarjotaan koko yhteistoiminta-alueelle aiemman yhden kunnan sijaan. Aloitustilaisuus järjestettiin Saarijärven kaupungintalolla klo 13 15, jonka jälkeen tilaisuus jatkui hankintalakikoulutuksella. Pilotin jatkosuunnitelma on avoinna, sillä kuntayhtymän palvelustrategia ei ole vielä valmistunut. Kuntayhtymän hankinnoista tiedetään alustavasti vasta vuoden 2010 alussa, minkä jälkeen hanketoiminnan jatkosta keskustellaan uudelleen. Hoivapooli-hankkeen kautta yrittäjillä on kuitenkin mahdollisuus osallistua kuntayhtymän palvelustrategian laatimiseen. Hoivapooli-hanke käsittää Wiitaunionin alueen lisäksi Saarikka-kuntayhtymän, joten hanketoiminta koskettaa koko Viitasaari Saarijärvi - seutua. Sekä Saarikka-kuntayhtymän että Wiitaunionin alueen yhteinen palvelustrategiatilaisuus järjestetään Hoivapooli-hankkeen toteuttamana Kinnulassa huhtikuussa. Seminaari on kohdistettu kuntien luottamustehtävissä toimiville ja viranhaltijoille. Sen tavoitteena on tuoda tietoa palvelustrategioista, HYVÄ-hankkeesta ja seutukunnan ikärakenteen kehittymisestä, tukea sitoutumista palvelustrategian laatimiseen ja noudattamiseen, sekä sitouttaa seutukunta pitkäjänteiseen palvelurakenteen ja palveluiden kehittämiseen. Koillis-Savon pilottialueella suunnittelupalaveri pidettiin kuntajohtajien toiveesta Aloitustilaisuus pilottialueella järjestettiin Juankoskella PPP-hanke kokosi 45 osallistujaa kuulemaan kuntien hankintakäytännöistä ja yhteistyömahdollisuuksista alueen yrittäjien kanssa. Tilaisuudessa perustettiin kaksi työryhmää: teknisen toimen työryhmä ja muiden alojen työryhmä, jotka jatkoivat toimintaa kokoontumalla pari kertaa. Työryhmätoiminta kuitenkin päättyi yrittäjien vähäisen aktiivisuuden vuoksi. Tämän jälkeen alueella nousi esille asiantuntija-avun tarve henkilökuljetuksissa (esim. koulu- ja sotekuljetukset), joiden hinta oli moninkertaistunut reittitaksajärjestelmän poistuttua. Yhteistyössä Koillis-Savon ja Kuopion maaseudun kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n kanssa perustettiin maalis-huhtikuussa 2009 koulukuljetusasioita pohtiva työryhmä, joka muodostui kuntien sivistystoimen viranhaltijoista, kuljetussihteereistä ja paikallisista linja-autoja taksiyrittäjistä. PPP-hankkeen kautta kokoontuneeseen työryhmään järjestettiin myös asiantuntija-apua Kuntaliitosta (kehittämispäällikkö Juha Karvonen). Työryhmän tavoitteena on käsitellä Koillis-Savon kuntien kuljetusten ongelmakohtia, haasteita, nykyisen yhteistyön ja suunnittelun tilaa ja sen tarpeita tulevaisuudessa sekä tiivistää alueellista yhteistyötä kuljetusasioissa yli kuntarajojen. 5 Viitasaarella järjestetyssä tilaisuudessa aloitti kaksi työryhmää, joista toisessa, hoiva-alan työryhmässä luotiin pohjaa Hoivapooli-hankkeelle.

16 16 Työryhmän tilaisuuteen oli pyydetty Insinööritoimisto Liidea Oy:n projektipäällikkö Reijo Vaarala pohjustamaan Koillis-Savon kuljetusten suunnittelutilaisuutta. Loppuvuodesta 2009 Koillis-Savon kuntien kunnanhallitukset tekivät päätöksen hyväksyä Liidea Oy:n tekemä tarjous yhteisen henkilökuljetussuunnitelman laatimiseksi. Lääninhallituksen tuki työn toteuttamiseen on noin puolet (50%), jolloin kuntarahoitusosuudeksi jäi n euroa/kunta järjestettiin Koillis-Savon kuntapäättäjille ja luottamusmiehille tarkoitettu Kuntaseminaari: Kohti palvelustrategia-ajattelua Kuntien hankintojen suunnitelmallisuuden edistäminen, jossa Kuntaliiton erityisasiantuntija Antti Kuopila kertoi kuntien palvelustrategiasta ja neuvotteleva lakimies Sami Uotinen palvelusetelistä (sosiaali- ja terveydenhuolto). Kuntien edustajat esittelivät oman tilanteensa palvelustrategia- ja hankintatodellisuudesta Rautavaaran kunnanjohtaja Matti Matikaisen johdolla. Länsi-Saimaan alueella suunnittelukokous järjestettiin ja varsinainen aloitustilaisuus pidettiin Savitaipaleella, jossa perustettiin yksi työryhmä pohtimaan kuntien ja alueen yritysten välistä hankintayhteistyötä ja sen kehittämistä. Osallistujia aloitustilaisuudessa oli 34 ja myöhemmin työryhmissä vajaa parikymmentä henkilöä. Työryhmätapaamisessa työryhmä päätti keskittyä sosiaali- ja terveystoimiaan ja työryhmä sai vahvistusta toimintaansa myös Etelä-Karjalan hankintapalveluista, johon sosiaali- ja terveyspiirin hankintatoimi yhdistyi alkaen. Työryhmän tilaisuuteen saatiin lisäksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palvelujohtaja Merja Tepponen kertomaan alueella toimivasta sote-piiristä, sekä hankeyhteistyön tuloksena vahvistusta Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy:n Hyvinvointiyrittäjyys- ja LEHTI -hankkeen osahankkeen HAKE -hankkeista. Pilottialueen ongelmana oli kuntasektorin heikko sitoutuminen ja henkilöstön vaihtuminen. Neljästä kunnanjohtajasta kaksi lähti pois hankkeen toteuttamisen aikana, yhden virka oli pitkään täyttämättä ja yksi jäi eläkkeelle loppuvuodesta Myös hankkeen yhteyshenkilö (seutukehittäjä-koordinaattori) vaihtui hanketoiminnan aikana kaksi kertaa. Tällä hetkellä Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen seutukehittäjänä toimii Heikki Heimala. Työryhmän kiertävä puheenjohtajuus (vetäjän puuttuminen) vähensi osaltaan osallistujien sitoutumista. Hankeyhteistyön avulla alueella oli kuitenkin mahdollista aktivoida sote-alan yrittäjiä yhteistyöhön julkisten hankintojen osalta (Socomin hankkeet ja yritysneuvojapalveluiden mallintaminen). Yhteistyö Socomin kanssa osoittautui erittäin hyödylliseksi ja tuki PPP-hankkeen toimia yhteisillä tavoitteilla ja toimenpiteillä. Hankeyhteistyössä lähetettiin esimerkiksi Etelä-Karjalan sote-alan yrittäjille kysely, jossa selvitetään mm. osaamistarpeita ja yrityspalveluiden kehittämistarpeita (mukaan lukien kuntapalveluiden tuottaminen alueella). Hankeyhteistyön hedelmiä Socomin kanssa olivat muun muassa myös sote-yrittäjien tapaaminen Lappeen Lampolaan perustettavassa Senioripuistossa ja koko Etelä-Karjalan laajuinen Yritykset hyvinvoinnin tuottajina -kumppanuuspäivä. Kumppanuuspäivässä Etelä-Karjalan hyvinvointialan yrittäjät esittelivät palvelualakohtaisesti (fysioterapia, kotiin tuotettavat palvelut, ikääntyneiden palveluasuminen, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palvelut, ja lasten ja nuorten palvelut) omaa tarjontaansa ja yhteistä viestiään mm. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE 6 ), kuntien, ja elinkei- 6 Sosiaali- ja terveyspiiri perustettiin hallinnollisesti vuoden 2009 alusta, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto ja henkilöstö siirtyvät piirille keskussairaalasta ja jäsenkunnista vasta vuoden 2010 alusta, jolloin ope-

17 17 noyhtiöiden päättäjille ja paikallisille kansanedustajille. Kumppanuuspäivässä keskusteltiin yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä, paikallisten hyvinvointialan yritysten palvelutarjonnasta sekä alan elinkeinopoliittisesta merkityksestä ja tutustuttiin yrittäjien palvelualakohtaisiin postereihin ja tiedotteisiin 7. Postereihin oli koottu faktatietoa (kuten yritysten lukumäärä Etelä-Karjalassa, työllistävä vaikutus, osuus alan koko palvelutuotannossa Etelä- Karjalassa) ja työ toteutettiin yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun markkinoinnin opiskelijoiden kanssa. Tiedoista koottiin myös A5-vihkonen, jonka kaikki tilaisuuteen osallistujat saivat mukaansa. Tilaisuudessa oli näkyvillä myös diaesitys, jossa pyöri Etelä-Karjalan kartta palvelualakohtaisin näkymin siitä, miten paljon yrityksiä alueella on ja mihin kuntiin ne sijoittuvat. Tilaisuudessa oli kaikkiaan 131 osallistujaa. Haasteena pilottialueella, mikä osin selittää pilottialueen kuntahankkijan passiivisuutta, on muuttunut toimintaympäristö. Tällä hetkellä alueella on kuntien ohella kaksi keskeistä toimijaa: 1) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri EKSOTE, jolle kuntien järjestämisvastuu siirtyi vuoden 2010 alusta, ja 2) Etelä-Karjalan hankintapalvelut Oy, joka hoitaa piirin kilpailutukset (tekninen kilpailuttaminen). Kuntien sijaan nämä toimijat ovat määrittämässä sisältöä ja hoitavat kilpailutuksen, sillä vuodesta 2010 alkaen kunnissa tarjottavat perusturvaan liittyvät lähipalvelut määritetään sosiaali- ja terveyspiirissä yhdessä kuntien kanssa. Kuntien tehtävänä on määrittää palvelusopimuksessaan palveluntarve, mutta sote-piiri kilpailuttaa hankinnat Etelä-Karjalan hankintapalveluiden kautta (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hankintatoimi yhdistyi Etelä-Karjalan hankintapalveluihin ) 8. Länsi-Saimaan kuntien alueen toiminnassa on kuitenkin poikkeuksia: Suomenniemi ei kuulu sote-piiriin ja Luumäki ei kuulu Etelä-Karjalan hankintapalveluihin (Luumäki tekee hankinnat itse). Sotepiirin myötä hankintapäätökset siirtyvät kunnilta suurempiin hankintayksiköihin, mikä tuo toimintaan monenlaisia muutoksia, haasteita ja mahdollisuuksia. Yhtenä mahdollisuutena nähdään esimerkiksi palvelusetelin käyttöönottaminen koko sotepiirin alueella. JJR-allianssin pilottialueella suunnittelukokous pidettiin ja aloitustilaisuus Rantasalmen Järvisydämessä (klo 13 17). Aloitustilaisuus kokosi yhteen 35 osallistujaa. Alueen kuntasektorin edustajien ja yrittäjien lisäksi tilaisuuteen osallistui myös Savonlinnan hankintatoimen edustajia. Työryhmiä perustettiin kaksi: palveluiden ja tuotteiden työryhmät, joiden työskentelyn tuloksena konkretisoitui useita ratkottavia ongelmia liittyen muun muassa kuntien sopimuskauden pituuteen, yrittäjien tunnettuuden lisäämiseen, kuntien hankintamäärien koon kohtuullistamiseen (esim. osahankintojen avulla), kilpailuttamiseen sekä pulaan palveluiden tuottajista. Työryhmätoiminta ei lupaavasta alustaan huolimatta saanut jatkoa kuntasektorin heikon sitoutumisen vuoksi. Loppuvuodesta 2009 MTK kartoitti yhteistyömahdollisuuksia vielä uudelleen ja käynnisti ajatusta luomu- ja elintarviketyöryhmän muodostamiseksi. Toiminnan suunnittelu jatkuu aluella. Järvenpäässä suunnittelukokouksia pidettiin kolme ( , , ) ja aloitustilaisuus järjestettiin Järvenpää-talolla. Osanottajia tilaisuudessa oli 140 ja toimialajohtajien johdolla perustettiin neljä työryhmää, jotka kokoontuivat omien aikataulujensa mukaisesti muutamia kertoja kevään aikana. Työryhmien puheenjohtajat ovat osin vaihtuneet aloitustilaisuudesta, mutta toimialajohtajilla on edelleen vastuu siitä, että kaupunratiivinen toiminta aloitettiin. Sosiaali- ja terveyspiiristä tuli maakunnan suurin työnantaja, työllistäen noin henkilöä. 7 Valtakunnantason näkemyksiä tilaisuudessa esittivät kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho (TEM) ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Aino Närkki (Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto) ja palveluseteliasiantuntija Mareena Löfgren (Smartum Oy). Paneelikeskusteluun osallistui sekä paikallisia että valtakunnallisia toimijoita. 8 Hankintapalveluyksikön toimintaa ohjaa ja valvoo maakunnallinen hankintatoimikunta.

18 18 gin viranhaltijoita osallistuu kukunkin työryhmään. Sote-työryhmän puheenjohtajana toimii Erja Saarelainen ja sihteerinä Esa Lindell, teknisen toimen työryhmän puheenjohtajana toimii Olavi Ruohomaa ja sihteerinä Pekka Hippi/Henri Ulan, sivistys- ja kulttuuri työryhmän puheenjohtaja on Sari Hämäläinen ja sihteerinä toimii Outi Kirkkopelto/Heli Tiensuu, ja hallintopalveluiden työryhmän puheenjohtajan tehtävää hoitaa Aino Järvi ja sihteerin työtä Anu Savonne. Työryhmien puheenjohtajat tapasivat kaksi kertaa kevään aikana ( ja ) kokemusten vaihtamiseksi ja toiminnan jatkon suunnittelemiseksi. Sote-työryhmässä päätettiin yhdistää toiminta KUUMA 9 -hyvinvointiverkoston sosiaali- ja terveys-työryhmän kanssa. Yhdistämisestä pidettiin suunnittelukokous, jossa oli mukana myös Teknillisen korkeakoulun Pareto-hankkeen 10 tutkija Kirsti Kuusiterä sekä VisionLeaders Oy:n konsultit Matti Virkki ja Raili Sotku, jotka työstävät hyvinvointikehittämistyötä KUUMA-alueella. Näin toimien PPP-hankkeen sote-työryhmä kytkeytyi osaksi KUUMA -hyvinvointiverkoston toimintaa ja kokonaisuutta. Syksyllä 2009 PPP-hankkeen työryhmä päätyi kuitenkin toimimaan itsenäisesti Järvenpäässä ja kaupungin sote- ja kaupunkistrategian esittelytilaisuudessa kirjattiin toimenpiteitä ja vastuuhenkilöitä työryhmätoiminnan jatkumisen varmistamiseksi. 3.5 Koulutus pilottialueilla Syksyn 2008 suunnittelupalavereissa JJR-allianssia lukuun ottamatta esitettiin toiveita koulutuksista. Erityisesti hankintalakikoulutuksesta tuli toiveita noin puolenpäivän kestävälle tilaisuudelle. Koulutukseen 11 toivottiin tietoa kilpailuttamisesta, tarjouspyynnön ja tarjousten tekemisestä sekä hankintailmoituksista. Koulutus päätettiin järjestää samanaikaisesti sekä kuntahankkijoille että yrittäjille, jotta julkisten hankintojen prosessista saisi mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan. Koulutuksen runko oli kouluttajasta ja alueen toiveista riippuen vaihteleva, mutta pääsääntöisesti seuraavia asiakokonaisuuksia sisältävä: yleistä hankintalain soveltamisalasta ja keskeisistä periaatteista, valmistautuminen kilpailutukseen, hankintamenettelyt ja niiden keskeiset erot, tarjouspyynnön sisältö, tarjousten käsittely, käytännön ohjeita kilpailutukseen osallistumiseen ja tarjouksen laatimiseen ja tarjoajan oikeusturvakeinot. Koulutusmateriaali jaettiin osallistujille ja se on saatavilla myös PPP-hankkeen kotisivuilla pilottialuekohtaisesti. Kaikille avoimia ja maksuttomia PPP-hankkeen järjestämiä hankintalakikoulutuksia järjestettiin pilottialueilla seuraavasti: 9 KUUMA-kumppanuus on kuuden Keski-Uudenmaan kunnan, yrityselämän ja oppilaitosten yhteistoimintaa. Kumppanuusverkoston muodostavat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Yhteistyön tavoitteena on kehittää aluetta kilpailukykyisenä ja omaleimaisena asuin- ja yritysympäristönä sekä hoitaa kuntien tehtäviä yhdessä. 10 Pareto-hankkeen (Järvenpään hyvinvointikampus) tavoitteena on uudistaa Järvenpään sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne nykyaikaiseksi ja laatia konsepti siitä, miten voidaan rakentaa terveys-, asumis- ja hoivapalvelut yhdistävä palvelukeskittymä kompaktiin kaupunkirakenteeseen (toteutus: 12/ /2011). 11 Hankintalakikoulutus pohjustaa voimaan tullutta hankintalakia, jonka merkittävin uudistus koski kaikista hankintalain mukaan kilpailutettavista hankinnoista julkaistavaa hankintailmoitusta. Yritysten kannalta Hilma-palvelu on ollut hyvä uudistus, josta hankintailmoitukset ovat seurattavissa (Tuomola 2008, 49). Pilottialueiden yrittäjät ovat kuitenkin kritisoineet Hilman käytettävyyttä: sivustojen seuraaminen on suuren ilmoitusmäärän vuoksi aikaa vievää ja kaikkia hankintoja ei ole saatavilla sivustolta.

19 19 Järvenpään osalta puolenpäivän mittainen koulutus hankintalaista ja sen soveltamisesta pienyrittäjille järjestettiin klo13-17 Järvenpäätalolla. Kouluttajana toimi EK:n lakimies, VT Jukka Lehtonen ja paikalle kerääntyi noin 60 osallistujaa. Tieto oli useimmille tervetullutta, joskin monet yrittäjät kokivat jäävänsä kansallisten kynnysarvojen alle, jolloin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia. Pienhankinnat ja niiden ohjeistaminen olivatkin kaupungin työlistalla kevään-syksyn 2009 aikana. Valmisteltavaan ohjeeseen haluttiin saada myös pienyrittäjien kommentteja. Julkiset hankinnat -hankintalakikoulutusta Länsi-Saimaan pilottialueella järjestettiin klo Savitaipaleen kunnantalolla. Kouluttajana toimi VT Jaana Juutilainen Asianajotoimisto Juutilainen & Co. Oy:stä ja osallistujia oli noin 30. Koulutus oli käytännönläheistä ja hankinta-asioita käsiteltiin yhdessä keskustellen. Asia koettiin alueella tärkeänä ja vastaavanlaisia koulutuksia toivottiin järjestettävän jatkossakin. Socom järjesti hankintalakikoulutuksen koko Etelä-Karjalan alueella Saarijärven pilottialueen hankintalakikoulutus järjestettiin Saarijärven kaupungintalolla klo 15 18, pilottialueen aloitustilaisuuden jälkeen. Aloitustilaisuudessa oli noin 30 osallistujaa, joista valtaosa jatkoi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin materiaalitoimenjohtaja Vesa Haapamäen vetämässä hankintalakikoulutuksessa. Osallistujat olivat pääsääntöisesti sote-alan yrittäjiä kuntayhtymän toimialasta johtuen. Muiden pilottialueiden kokemuksia seuraten JJR-allianssin alueella toivottiin myös hankintalakikoulutusta, joka järjestettiin (klo 14 17) Juvan kunnantalolla. Tilaisuus kokosi yhteen 14 osallistujaa, lähinnä kuntien viranhaltijoita. Kouluttajana toimi EK:n lakimies, VT Jukka Lehtonen. Hankintalakikoulutus Wiitaunionin alueella järjestettiin yhteistyössä Maaseutuverkoston kanssa. Kokopäiväinen tilaisuus oli (klo 9-16) Kannonkoskella Matkailukeskus Piispalassa. Kouluttajana toimi VT Jaana Juutilainen Asianajotoimisto Juutilainen & Co. Oy:stä ja osallistujia oli parikymmentä. Maaseutuverkostolla oli lisäksi useita hankintalakiasioita käsitteleviä koulutustilaisuuksia, joiden tiedotukseen PPP-hanke osallistui (Pori , Kemi ja Vaasa ). Koillis-Savon pilottialueella järjestettiin hankintaseminaari yhteistyössä Oppiva Yritys -hankkeen ja Koillis-Savon alueellisen maaseutuosion kanssa. Käytännönläheinen, ja keskusteleva tilaisuus oli suunnattu lähinnä yrittäjille ja se houkutteli parikymmentä osallistujaa. Tilaisuudessa asiantuntijana oli Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksikön lakimies Markus Ukkola. Tilaisuuteen kutsuttiin mm. alueen kuntapalveluita tuottavia yrittäjiä kertomaan julkisista hankinnoista tarjoajan näkökulmasta ja heidän kokemustensa pohjalta käytiin läpi käytännön esimerkkejä ja ohjeita kilpailutuksiin osallistumiseksi. Muun alueella tapahtuvan koulutuksen järjestää Oppiva Yritys -hanke, joka toiminta-ajatus pohjautuu yritysten osaamisen kehittämiseen ja oppimiseen. Yhteistyössä Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hankkeen järjestettiin kustannuslaskentakoulutus Järvenpäässä Koulutukseen osallistui noin sata yrittäjää ja kaupungin viranhaltijaa. Koulutuksen tavoitteena oli kehittää yrittäjien kustannuslaskentaosaamista ja edistää palveluiden myyntiä. Koulutus oli osa yhteistyössä järjestettyä Hinnoittelulla ja kustannuslaskennalla tehokkuutta palvelutuotantoon -kokonaisuutta, johon kuului myös KTM Vesa Ekroosin (Balustrade Oy) vetämä asiantuntijafoorumi. Foorumin tavoit-

20 20 teena oli kehittää kuntahankkijoiden ja hankintayksiköiden työvälineitä kustannusten ja hintojen vertailtavuuteen yksityisten palveluntuottajien kanssa sekä läpinäkyvyyden lisäämiseen, ja selkiyttää terminologiaa ja vuoropuhelua julkisen sektorin ja yrittäjien välillä. Asiantuntijafoorumin kutsuttiin Helsingin kaupungin edustajia, sote-palveluita tuottavia yrittäjiä ja eri organisaatioiden asiantuntijoita. Asiantuntijafoorumi kokoontui syksyn 2009 aikana kolme kertaa ja toiminnan tulokset julkaistiin Palveleva Helsinki-hankkeen huippuseminaarissa Valtakunnallinen yritysneuvojakoulutus järjestettiin Kuntatalolla klo Ilmoittautuneita tilaisuuteen oli 110 ja paikalla oli yli 80 yritysneuvojaa mm. kunnista, kehittämisyhtiöistä, ProAgrioista, elinkeinopalveluista ja TE-toimistoista. Koulutuspäivän tarkoituksena oli käydä läpi yritysneuvonnan erityishaasteita julkiseen kysyntään nojaavien palveluyritysten neuvonnassa ohjelman teemojen mukaisesti (hankintalain haasteet yrittäjälle ja tarjouksen tekeminen kunnalle, kilpailutusprosessin hallinta julkisyhteisön näkökulmasta, julkisen ja yksityisen sektorin hinnoittelu ja kustannuslaskenta, kuntapalveluiden tuottaja yritysneuvonnan keskiössä, yrittäjän kokemuksia yrittäjän ja kunnan yhteistyöstä ja palveluseteli uutena mahdollisuutena). Koulutuksen tavoitteena oli auttaa yritysneuvojia tunnistamaan paremmin pienyritysten ongelmat julkisiin hankintoihin osallistumisessa sekä kannustaa heitä tukemaan omassa työssään kuntapalveluita tuottavia yrityksiä. Tilaisuudessa jaettiin koulutusmateriaalin lisäksi tuore opas kuntapalveluita tuottavalle yrittäjälle ja EK:n julkaisu Yksityiset palvelut julkisessa palvelutuotannossa. 4 Hanke- ja sidosryhmäyhteistyö PPP-hanke on kiinnostanut pilottialueiden lisäksi monia muita alueita ja toimijoita. Yhteydenottoja tuli varsinkin ensimmäisen syksyn aikana useilta yrittäjiltä, konsulteilta, kouluttajilta, asiantuntijoilta ja hankkeiden vetäjiltä. Monien hankevetäjien ja projektipäälliköiden kanssa järjestettiin tapaaminen ja keskusteltiin projektien mahdollisista yhtymäkohdista, yhteistyömahdollisuuksista (esim. tiedonvaihto, hankeyhteistyö tai ohjaus- tai kehittämisryhmään osallistuminen) ja jatkotoimista. Tällaisia projekteja ovat esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen Palvelutori -hanke, Työtehoseuran Pienyritykset taajamametsien hoitajana -hanke, Joensuun nuorisotoimen Vyöhykehanke, FCG Efekon Pitkien etäisyyksien kuntien kuntalaislähtöiset palveluratkaisumallit , Pohjois-Kymen Kasvu ry:n Mikroyrittäjyyshanke, ProAgrian Lähi- ja luomuruokaa julkisiin ammattikeittiöihin ja HoReCa -sektorille Kymenlaaksossa, Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma HYKE, Etelä-Pohjanmaan liiton Kehittyvät kuntapalvelut -hanke, Tekesin Innovatiiviset palvelukonseptit -ohjelma, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n PK-PRO-hanke, Ylä-Savon Kehitys Oy:n Oppiva yritys -hanke, Socomin Hyvinvointialan yrittäjyys- ja Lehti-hanke, Savon ammatti- ja aikuisopiston ja EkoCentrian Ekomittarihanke, sekä Helsingin Yrittäjien toteuttama Palveleva Helsinki -hanke, joka on tavoitteiltaan ja toimintatavaltaan hyvin samansuuntainen PPP-hankkeen kanssa. Tästä syystä yhteydenpito kyseisen hankkeen kanssa oli runsasta ja yhteistyötä tehtiin mm. yhteisen ideoinnin, tiedonvaihdon ja tiedottamisen lisäksi osallistumalla hankkeiden tilaisuuksiin ja asiantuntijafoorumeihin (Laatu- ja tuotteistaminen ja Hinnoittelulla ja kustannuslaskennalla tehokkuutta palvelutuotantoon) sekä järjestämällä yhteistyössä Valtakunnallisia Yrittäjäpäiviä (Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen -erikoisseminaari ). Lisäksi eri alueilla ja organisaatioissa on käynnissä hankkeita, joiden vetäjät esittivät yhteistyömahdollisuutta PPP-hankkeen kanssa tai hankehenkilöt työstivät hankehakemuksia vas-

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina - PPP -toimintamalli

Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina - PPP -toimintamalli Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina - PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula, Projektipäällikkö sanna.tihula@kuntaliitto.fi p. 09-771 2287, 050-381 6063 Pienyritykset

Lisätiedot

Sanna Huovinen. Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina. Loppuraportti

Sanna Huovinen. Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina. Loppuraportti Sanna Huovinen Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina Loppuraportti Hankkeen toteuttajat: Yhteistyössä mukana: 2 Kuvat: Suomen Kuntaliitto, Futureimagebank, Hoivakoti Misteli, Savikunto ja Valokuvaamo

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sulkava. Kuntaraportti

Sulkava. Kuntaraportti Sulkava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

SOTE alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa

SOTE alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Oulu, 3.2.2015 Pohjois Pohjanmaan ELY keskus, Kymmenen virran Sali, Veteraanikatu 1 alan kehittämiseen liittyvät muut alueelliset kehittäjäorganisaatiot. 10.00 Hyvinvointipalvelut mahdollisuus yrittäjyydelle

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

TEHTÄVÄKUVA

TEHTÄVÄKUVA TEHTÄVÄKUVA 2017 19.1.2017 Toimiala/tulosalue/yksikkö: Tehtävänimike: Henkilön nimi: Pätevyysvaatimukset: Välittömät alaiset: Esimiehen nimi ja tehtävänimike: Toimialan/tulosalueen/yksikön perustehtävä:

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Laukaa. Kuntaraportti

Laukaa. Kuntaraportti Laukaa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kerava. Kuntaraportti

Kerava. Kuntaraportti Kerava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Luumäki. Kuntaraportti

Luumäki. Kuntaraportti Luumäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pukkila. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti Pukkila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Inkoo. Kuntaraportti

Inkoo. Kuntaraportti Inkoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ruokolahti. Kuntaraportti

Ruokolahti. Kuntaraportti Ruokolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Leader ja maakuntauudistus Uusia mahdollisuuksiako? 17.1.2017 Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Maakuntauudistuksella uusia markkinoita SOTE-markkinoista on puhuttu paljon Maaseudun palvelujen rakentaminen

Lisätiedot

Tervo. Kuntaraportti

Tervo. Kuntaraportti Tervo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Leppävirta. Kuntaraportti

Leppävirta. Kuntaraportti Leppävirta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keitele. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti Keitele Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sonkajärvi. Kuntaraportti

Sonkajärvi. Kuntaraportti Sonkajärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuntaraportti Joroinen. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Joroinen. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Joroinen Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Heinävesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1. Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli

Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1. Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1 Maakuntauudistus, Poliittisen ohjauksen neuvottelukunta Kokousaika 09.03.2018 kello 14:00 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Äänekoski. Kuntaraportti

Äänekoski. Kuntaraportti Äänekoski Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Muurame. Kuntaraportti

Muurame. Kuntaraportti Muurame Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, MIKKELI, NH Pyöreä torni

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, MIKKELI, NH Pyöreä torni Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 20.12.2017 kello 13:00-15:30 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, 50100 MIKKELI, NH Pyöreä torni Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuntaraportti Kinnula. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kinnula. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Kinnula Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tuusula. Kuntaraportti

Tuusula. Kuntaraportti Tuusula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hyvinkää. Kuntaraportti

Hyvinkää. Kuntaraportti Hyvinkää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuntaraportti Saarijärvi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Saarijärvi. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Saarijärvi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Siuntio. Kuntaraportti

Siuntio. Kuntaraportti Siuntio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lapinlahti. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti Lapinlahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suonenjoki. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti Suonenjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pielavesi. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti Pielavesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Imatra. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti Imatra Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Siilinjärvi. Kuntaraportti

Siilinjärvi. Kuntaraportti Siilinjärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rautalampi. Kuntaraportti

Rautalampi. Kuntaraportti Rautalampi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vesanto. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti Vesanto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Kuntaraportti Savonlinna. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Savonlinna. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Savonlinna Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli

Lisätiedot

Kuntaraportti Mikkeli. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Mikkeli. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Mikkeli Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Kangasniemi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kangasniemi. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Kangasniemi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Kuntaraportti Sulkava. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Sulkava. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Sulkava Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Etelä-Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Etelä-Savon Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuntaraportti Karstula. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Karstula. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Karstula Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Kaavi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kaavi. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Kaavi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

3 Kasvupalvelujen tilanne valtakunnallisesti ja alueellisesti

3 Kasvupalvelujen tilanne valtakunnallisesti ja alueellisesti 1 Kasvupalvelut - Maakuntauudistuksen valmistelutyöryhmän Kokousaika 11.12.2018 kello 10:00 12:00 Kokouspaikka Kenkävero, Rantapaviljonki Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli www.kenkavero.fi Asialista 1 Kokouksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Kuntaraportti Jyväskylä. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Jyväskylä. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Jyväskylä Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Iisalmi. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti Iisalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuntaraportti Muurame. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Muurame. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Muurame Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Hankasalmi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hankasalmi. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Hankasalmi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Toivakka Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Petäjävesi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Petäjävesi. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Petäjävesi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Vimpeli. Kuntaraportti

Vimpeli. Kuntaraportti Vimpeli Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Tervo Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Kuntaraportti Pielavesi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pielavesi. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Pielavesi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Kuntaraportti Vesanto. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Vesanto. Suomen Yrittäjät Kuntaraportti Vesanto Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa

Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa Kalvosarja loppuraportista maaliskuu 2015 1. Tavoitteet Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa hankkeen tavoitteena oli selvittää toimenpiteet,

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Yritykset ja kolmas sektori -työryhmä kello Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi

Yritykset ja kolmas sektori -työryhmä kello Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi Yritykset ja kolmas sektori -työryhmä 18.2.2019 kello 13 13.45 Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi Osallistujat Ismo Rautiainen Hankejohtaja, sote-vastuuvalmistelija Päijät-Hämeen liitto/phhyky Anu

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

YHDESSÄ EI OLLA YKSIN

YHDESSÄ EI OLLA YKSIN YHDESSÄ EI OLLA YKSIN KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE 18.5.2017 PERUSTIEDOT Kolmivuotinen (2017-2019) hanke, alkaen 3.4.2017 Yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitus STEAsta Rahoitus sisältää kahden

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot