Suuntana Venäjä. ympäristöliiketoiminnan edistämisestä Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suuntana Venäjä. ympäristöliiketoiminnan edistämisestä Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä 2010 2013"

Transkriptio

1 Suuntana Venäjä ESYLEP-hankkeen raportti eteläsuomalaisen ympäristöliiketoiminnan edistämisestä Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä

2 Sisällys Esipuhe 3 Keinoja viennin tukemiseen 4 Synergiset yritysryhmät avainroolissa 7 Vienninedistäjille yhteinen toimintamalli 10 Koulutusta ja tutkimusyhteistyötä 13 Etelä-Suomi houkuttelevaksi sijoituskohteeksi 15 Yrityksiltä myönteistä palautetta 16 Katse tulevaisuuteen 17 Teksti: Culminatum Innovation Oy Ltd, Green Net Finland ry, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Figuuri Oy (toim.) Ulkoasu: Innocorp Oy 2 Suuntana Venäjä

3 Esipuhe Ympäristöteknologia muodostaa uuden ja kasvavan markkinan Venäjällä. Tässä raportissa kuvataan kolmivuotista ESYLEP-kehityshanketta, jonka tavoitteena oli eteläsuomalaisten ympäristöteknologia-alalla toimivien pk-yritysten menestymismahdollisuuksien vahvistaminen erityisesti Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä. Venäjälle pyrkivät ympäristöteknologiayritykset saivat vuosien kuluessa ESYLEP-hankkeen myötä ainutlaatuisia tilaisuuksia luoda kokonaan uusia verkostoja paikallisiin toimijoihin. Tärkeitä kohtaamisia syntyi paitsi yrityssektorin myös akateemisen maailman sekä julkishallinnon kanssa. Hankkeen aikana vahvistui käsitys siitä, että Venäjällä löytyy tahtotilaa investoida ympäristöystävälliseen ja energiatehokkaaseen teknologiaan. Valtion asettamat energiasäästötavoitteet, samoin kuin tiukentuva ympäristölainsäädäntö toimivat tässä hyvänä kannustimena. Etenkin kaupunkiympäristön ekotehokkuus, jätehuolto, jäteveden käsittely sekä asumisen, rakentamisen ja teollisuuden energiatehokkuus ovat toimialoja, joilla suomalaisella teknologialla ja osaamisella on kasvavaa kysyntää Venäjän markkinoilla. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta rahoitusta saanut ESYLEP-hanke päättyi marraskuussa Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Culminatum Innovation Oy, Green Net Finland ry, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT). Projektissa olivat mukana myös Uudenmaan asumisen, nanoteknologian ja ympäristöteknologian osaamiskeskukset. Haluamme esittää erityiskiitokset yhteistyökumppaneillemme Finpro, Finnode, Finnvera, Helsinki-keskus, Suomalais-venäläinen kauppakamari, Aalto-yliopiston pienyrityskeskus, Suomen pääkonsulaatti, Cursor Oy, Wirma Lappeenranta Oy, Greater Helsinki Promotion Ltd Oy ja Finnish Water Forum ry. Ilman vienninedistämisen yhteistyön tiivistäminen ei olisi ollut mahdollista. Laura Nurmi, ESYLEP Eteläsuomalaisen ympäristöliiketoiminnan edistäminen Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä -hankkeen koordinaattori, Culminatum Innovation Oy Ltd. u lue lisää ESYLEP-hankkeen sivuilta 3 Suuntana Venäjä

4 Keinoja viennin tukemiseen Yksi ESYLEP-hankkeen tärkeimpiä tavoitteita oli kehittää pk-yrityksille soveltuvia yhteistyö- ja toimintamalleja erityisesti Pietarin ja Luoteis-Venäjän alueelle suuntautuvaan liiketoimintaan. Suunnittelun lähtökohdan muodostivat kaksi eri näkökulmaa: ympäristöteknologia-alan pk-yritysten kansainvälistymisvaiheisiin perehtyminen sekä yritysten toiveiden kartoittaminen kyselyjen ja kahdenkeskisten tapaamisten avulla. Hankkeen pohjaksi teetettiin Pietarin aluetta koskeva markkinaselvitys. Yritykset kertoivat odottavansa vienninedistäjiltä muun muassa selvityksiä, joista kävisi ilmi markkinoiden koko, yritysten omien vientituotteiden ja -palveluiden markkinakohtainen soveltuvuus ja mahdollinen kysyntä. Esille nousivat myös tiedon saaminen parhaista myyntikanavista ja tarvittavista markkinointimateriaaleista. Myös partnereiden etsintään Venäjällä ja Suomessa kaivattiin tukea. Tietoa toivottiin lisäksi alihankintaverkostojen laajentamisen mahdollisuuksista, viranomaismenettelyistä, lisensseistä ja luvista sekä tarjouspyyntöjen hankintamenettelyistä. Kysyttäessä odotuksia ESYLEP-hankkeen palveluista, yritykset vastasivat: Kaupallista toimintaa suoraan auttavia palveluja. Apua partneri- ja asiakashaussa. Mahdollisuuksia esitellä osaamistamme suurelle määrälle venäläisiä potentiaalisia asiakkaita. Voiko mikro- tai pienyrittäjä päästä Venäjän markkinoille? Vaatiiko se kohtuuttomia ponnisteluja, vai löytyykö asiantuntijatyölle suoria väyliä? Hankkeen toiminnan suunnittelun tueksi hankittiin tietoa Pietarin alueen markkinoista ja kehitystrendeistä. Samalla kartoitettiin uusia yhteistyökumppaneita hankkeen toteuttamiseksi. Selvitys Pietarin alueen innovaatioympäristöistä ja alan toimijoista Teemakohtaisia tapaamisia, seminaareja ja valmennusta Hankkeessa on testattu erilaisia malleja yritysten keskinäisen yhteistyön edistämiseksi ja vientikonsortioiden muodostamiseksi. Suuria osallistujamääriä keränneet teemakohtaiset verkottumistilaisuudet ja seminaarit osoittautuivat pk-yritysten kannalta antoisiksi foorumeiksi esitellä omia teknologioita, tuotteita ja palveluita. Tilaisuuksien teemoja olivat muun muassa energiatehokkuus rakentamisessa ja teollisuudessa, vedenkäsittely ja jätehuolto, puhtaan ilman ratkaisut ja nanoteknologia. Myös vientirahoituksen kehittämistä pohdittiin yhdessä yritysten ja rahoittajatahojen kanssa. Teemakohtaisten tapahtumien lisäksi hankkeen kuluessa on tuotettu ja toteutettu erilaisia työpajoja ja valmennustilaisuuksia. ESYLEP-hankkeessa järjestettyjä tilaisuuksia ja seminaareja 4 Suuntana Venäjä

5 Yritykset saivat hankkeen aikana järjestetyissä tilaisuuksissa ajankohtaista tietoa markkinoista, rahoituksesta, asiakkaista ja liiketoimintamahdollisuuksista. Järjestetyt tapahtumat Pietarissa ja muualla Venäjällä ovat toimineet osalle yrityksistä ensimmäisenä kontaktina Venäjälle ja venäläisiin toimijoihin. Yritysten edustajat tapasivat venäläisiä asiakkaita myös kahdenkeskisissä neuvotteluissa ja jakoivat vientiin liittyviä käytännön kokemuksia Venäjällä jo toimivien suomalaisyritysten kesken. Pietarissa ja muualla Venäjällä järjestettyjen verkottumis- ja myynninedistämistilaisuuksien lisäksi matkoilla oli mahdollisuus osallistua erikoisalojen messuille ja käydä paikan päällä potentiaalisissa asiakasyrityksissä, joihin yksittäisten pk-yritysten olisi ollut muuten vaikea päästä. Hyvänä esimerkkinä tuloksellisista tapaamisista oli neuvottelu Pietarin korttelisaneerausprojekteista vastaavan yhtiön pääjohtajan kanssa. Neuvottelut saivat jatkoa Helsingissä, jossa 12 suomalaista rakennusalan yritystä esittäytyi kyseisen yrityksen edustajille kahdenkeskisissä tapaamisissa. Hyvä tilaisuus. Kumppaniyritys ja sen hanke ovat riittävän suuri, jotta tähän voi mahtua paljonkin suomalaisia tuotteita ja palveluja. Toimiva konsepti, jossa laajat mahdollisuudet. Hienoja ihmisiä, positiivinen tunnelma, tästä erityiskiitos. Hankkeen keskeinen toiminta-ajatus oli verkottaa eteläsuomalaisia ja Luoteis-Venäjän toimijoita, ympäristöteknologia-alan yrityksiä, t&k-toimijoita ja muita kehittämisorganisaatioita keskenään ja rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden välille. Yhteistyössä järjestetyt verkottumistilaisuudet, seminaarit ja työpajat onnistuivat hyvin. Tiiviin hanketoimijoiden välisen yhteistyön todettiin tuovan selkeästi lisäarvoa yritysten vienninedistämiselle, sillä aiemmin hyvin hajautunut toiminta keskitettiin ja koottiin isommaksi kaikkia hyödyttäväksi kokonaisuudeksi. Elinkeinoelämän, tutkimuksen ja julkishallinnon yhteistyötä ESYLEP-hankkeen kuluessa tunnistettiin uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistettiin Pietarin alueen elinkeinoelämän, tutkimusmaailman ja julkishallinnon yhteistyötä. Tämä ns. triple-helix -malliin pohjautuva toiminta on pyrkinyt tiivistämään vuoropuhelua alueella sekä kasvattamaan tätä kautta ympäristöteknologian markkinoita. Hankkeen aikana suomalaisyritykset havaitsivat, että sopivia yhteistyökumppaneita on mahdollista löytää myös yliopistojen kautta, sillä yliopistoilla on Venäjällä vahva suhde oman alansa johtaviin yrityksiin. Pietarin valtiollinen teknologinen korkeakoulu eli teknillinen yliopisto ja Pietarin kaupungin vesilaitos Vodokanal allekirjoittivat vuonna 2011 pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen. Sopimus sisältää muun muassa vesialaan liittyvän koulutusohjelman perustamisen yliopistolle sekä korkeatasoisen kansainvälisen vesialan konferenssin järjestämisenn. Konferenssi on yksi esimerkki tilaisuuksista, joissa suomalaiset yritykset voivat kasvattaa tunnettavuuttaan, tavata potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä saada arvokasta tietoa alan kehitysnäkymistä. Yhteistyötä suomalaisen teollisuuden energiatehokkuusteknologian viennin edistämiseksi tehtiin myös Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Pietarin polyteknillinen yliopisto allekirjoittivat keskinäisen yhteistyöpöytäkirjan vuonna Aluehallinnon merkitys korostuu etenkin ympäristöteknologia-alaan liittyvissä investointi- ja muissa projekteissa, joiden läpivieminen vaatii Pietarissa asioimista kaupungin hallinnon eri komiteoiden kanssa. Myös toteutus tapahtuu toisinaan suoraan näiden valvonnassa. Pietarin kansainvälisen innovaatiofoorumin yhteydessä lokakuussa 2013 allekirjoitettiin tärkeä yhteistyösopimus Pietarin kaupungin Asunto-omistajien yhdistyksen ja Green Net Finlandin välille. Yhteistyösopimukseen kuuluu Pietariin perustettavan cleantech-klusterin muodostumisen tukeminen. Klusterin tavoitteena on lisätä alueen energia- ja ekotehokasta liiketoimintaa, joka puolestaan avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia suomalaisille pk-yrityksille. 5 Suuntana Venäjä

6 Kaipaamme suomalaisilta yrityksiltä konkreettisia kokonaisratkaisuja. Haluamme myös oppia suomalaisen cleantech-klusterin toimintatavasta edistää energiatehokkaan rakentamisen liiketoimintaa. Nikolai Pitirimov, Pietarin kaupungin Asunto-omistajien yhdistyksen puheenjohtaja ESYLEP-hankkeessa tehty yhteistyö on edistänyt yliopistossamme kehitettyjen innovaatioiden tunnettuutta Suomessa. Se on myös lisännyt tietoisuuttamme suomalaisista yrityksistä ja alan muista organisaatioista. Tazhir Mametnabiev, Pietarin valtiollinen teknologinen korkeakoulu (teknillinen yliopisto), T&K osaston johtaja Tarkoituksemme ei ole keskittyä vain tiettyihin toimialoihin, vaan tarjota yrityksille käytännön apua yli toimialarajojen järjestämällä kohtaamisia, avustamalla viestinnässä ja kontaktien luomisessa. Helsinki-keskuksen tiloissa yritykset voivat järjestää myös tapaamisia. ympäristöteknologia-alan yritykset ovat tervetulleita hyödyntämään näitä palveluja. Merja Volkov, Pietarissa toimivan Helsinki-keskuksen toiminnanjohtaja Helsinki-keskus, portti itään Pietarissa toimivan Helsinki-keskuksen rooli eteläsuomalaisten ympäristö- ja energiasektorin yritysten vientiponnistelujen tukena sai hankkeen aikana lisää huomiota ja vahvistusta. Helsinki-keskus muodostaa tärkeän palvelupisteen yritysten vientiponnisteluille. Helsingin, Tampereen, Lahden ja Kotkan kaupunkien yhteinen edustusto keskittyy paitsi kaupunkisuhteiden ylläpitämiseen myös laaja-alaisen yhteistyön kehittämiseen. Painopistealueet liittyvät sekä elinkeinoyhteistyöhön, sisältäen invest in -toiminnan, pk-yritysten tukemisen, ympäristö- ja energiahankkeet, logistiikan ja matkailun, että luovaan talouteen, osaamispohjaiseen yhteistyöhön ja Pietarin ja Leningradin alueen yhteistyöhön. Helsinki-keskus palvelee osakaskaupunkejaan ja niiden seudullisia yhteistyökumppaneita tarjoamalla tukea yhteyksien ja tapaamisten järjestelyissä. Keskuksen tiloissa on mahdollista myös työskennellä ja järjestää neuvotteluja. Helsinki-keskus muodostaa hyvän suhdeverkoston Pietarin kaupungin hallintoon. Sen tehtäviin kuuluu huolehtia mediasuhteista ja viestiä pietarilaisille ajankohtaista tietoa osakaskaupunkeja koskevista asioista. Keskus myös koordinoi ja konsultoi uusien toimijoiden yhteishankkeita ja projekteja. Osallistuminen ESYLEP-hankkeeseen kanavoi Helsinki-keskukselle arvokasta kokemusta ja auttoi ymmärtämään Pietari ja Helsinki käynnistivät yhteistyön vuonna 1993 solmitulla sopimuksella. Tuoreimmassa toimintasuunnitelmassa korostuvat ympäristönsuojelun ja energiatalouden ohella liikenne, logistiikka ja liikennesuunnittelu. Hyviä käytäntöjä jaetaan aktiivisesti myös rakentamisen, kiinteistöjen hallinnan ja kunnossapidon kysymyksissä. Yhteistyö kohdistuu lisäksi innovaatioihin, huipputeknologiaan sekä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja tutkimusyritysten välisen yhteistyön edistämiseen. Avainasemassa ovat pk-yritykset ja niiden vientitoiminnan tukeminen. Tietoa ja kokemuksia vaihdetaan myös sosiaalityön ja terveydenhuollon sekä kulttuurin alalla. pk-yritysten tarpeita. Yhteistyön tiivistymisen ansiosta Helsinki-keskukseen palkattiin omistajakaupunkien yhteinen invest in -asiantuntija. Tämä vahvistaa jatkossa Helsinki-keskuksen merkitystä venäläisten investointien lisäämiseksi Suomessa. Helsinki-keskuksen toiminnanjohtaja Merja Volkov korostaa, että verkostoituminen toi keskukselle lisää volyymia ja tarjosi uusia näköaloja. Jatkossa Helsinki-keskus voisi vahvemmin tukea myös suomalaisen ja pietarilaisen ympäristöliiketoiminnan ja siihen liittyvien klustereiden toimintaa. u 6 Suuntana Venäjä

7 Synergiset yritysryhmät avainroolissa Klusterien sisäiset synergiset yritysryhmät ovat osoittautuneet tehokkaaksi vientimarkkinoiden avaamis- ja laajennuskeinoksi. Yksittäisten yritysten teknologia ja palveluosaaminen paketoidaan asiakastarpeiden mukaisiksi kokonaisratkaisuiksi, joita venäläinen asiakas nykypäivänä etsii. Yritysryhmien vetäjiksi valitut veturiyritykset koordinoivat toimintaa niin, että koko yritysryhmän kilpailukyky vahvistuu ja kustannukset pysyvät kaikille kohtuullisina. Yritysryhmä saattaa palkata yhteisen myyntiedustajan. Tämän lisäksi jokaisessa yrityksessä tulee olla oma vientimyyntivastaava. Julkiset toimijat puolestaan tukevat yritysryhmien syntymistä, tarjoavat apua oikeiden asiakaskontaktien ja rahoituksen löytämisessä sekä tarvittaessa koordinoivat yritysryhmien toimintaa jatkossakin. Teollisuuden energiatehokkuus -klusterin yrityksille avattiin liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa teollisuuslaitosten modernisoinneissa, joissa energiaa ja kustannuksia säästävää uutta teknologiaa tarvitaan erityisesti energian- ja lämmöntuotantoon. Kiinnostus kohdistuu myös uusiutuvaan energiaan ja lämmön talteenottojärjestelmiin. Jäteklusterissa puolestaan etsittiin yritysryhmille tilaisuuksia solmia kauppoja Venäjän kasvavilla jätehuoltomarkkinoilla. Yksittäisten teknologioiden lisäksi kysyntää on erityisesti kokonaisratkaisuille, joiden avulla on mahdollista vastata alueellisiin jätehuollon modernisointitarpeisiin. Toisin sanoen tavoitteena on mallintaa, miten kunnallinen jätehuolto organisoidaan niin, että ympärille muodostuu myös muuta kannattavaa yksityistä liiketoimintaa. Systeemimallintaminen sekä siihen liittyvä koulutus ja valmennus muodostaa uuden potentiaalisen vientituotteen jätealan suomalaisille osaajille. Venäjällä tutkitaan myös mahdollisuuksia rakentaa jätevoimaloita, joissa yhdyskunta- ja teollisuusjätteet poltetaan ja niiden energiasisältö hyödynnetään ympäristöystävällisen teknologian avulla kaukolämpönä ja sähkönä. Suomalaista jätteestä energiaa -konseptia kannattaa markkinoita aktiivisesti Venäjälle. Energiatehokkuus rakentamisessa -teeman alle koottiin suomalaisia yrityksiä, jotka voivat tarjota kokonaisratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi kiinteistöissä. Yksittäisten pk-yritysten on haasteellista vastata Venäjän rakennusmarkkinoiden kysyntään, koska energiatehokas rakentaminen vaatii usean osa-alueen hallintaa ja yrityksiltä vaaditaan kokonaisvaltaista teknologiaja palvelunäkemystä. Tarjoamalla valmiita arvoketjuja mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiselle ja onnistumiselle ovat paremmat. Rakentamisen alalla veturiyritysten merkitys tienraivaajina on paikallisen viranomaisyhteistyön kannalta keskeistä. Hankkeen kuluessa kävi ilmi, että alan yritysten Venäjälle laajentumiseen liittyy muista toimialoista poikkeavia haasteita. Asumiseen ja rakentamiseen kytkeytyy lainsäädännöllisiä, poliittisia, hallinnollisia sekä lupa- ja hankintakäytäntöihin liittyviä tekijöitä, joiden vuoksi alan liiketoiminta on säännellympää ja vahvemmin viranomaisten ohjauksessa kuin monella muulla toimialalla. Lainsäädäntö ja paikalliset käytännöt poikkeavat myös merkittävästi suomalaisista käytännöistä. Rakennusalan markkinoille pääseminen ja siellä menestyminen edellyttävät yrityskontaktien ohella hyviä viranomaissuhteita. Pietarissa rakentamisen alan markkinat ovat keskittyneet, joten jalansijan saaminen pienelle tai keskisuurelle toimijalle ei ole helppoa. 7 Suuntana Venäjä

8 Vesiosaamiskeskus Pietariin Kansainvälinen vesiosaamiskeskus IAWTC perustettiin Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n ja Pietarin vesilaitoksen (SUE Vodokanal of St. Petersburg) toimesta syksyllä Keskuksen avajaisia vietettiin tammikuussa Vesiosaamiskeskus on luonut uuden väylän suomalais-venäläisen vesiliiketoiminnan edistämiseen. Se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden myös eteläsuomalaisille yrityksille markkinoida omaa osaamistaan ja avata vientiä Venäjälle. Yksi Pietarin vesilaitoksen kehittymistä koskevan päästrategian kohdista on henkilöstön kouluttaminen. Kansainvälinen vesiosaamiskeskus on strategian ytimessä. Sillä on suuri mahdollisuus sekä markkinoida että kansainvälistää suomalaista osaamista, jota tarjotaan Venäjän jätevedenpuhdistamoiden ja vesilaitosten investointeihin. Kolmen toimintavuoden aikana vesiosaamiskeskuksen tilaisuuksiin on osallistunut tuhansia vesialan asiantuntijoita niin Venäjältä, Suomesta kuin muualtakin Euroopasta. Lue lisää kansainvälisestä vesiosaamiskeskuksesta Infrastruktuurin vientihankkeille monipuolisempaa tukea Menestyminen infraprojektien tarjouskilpailuissa edellyttää mahdollisimman varhaista markkinatietoa. Yritykset toivovat Suomen valtiolta vahvaa ja ennakoivaa vientiedellytysten luomista, esimerkiksi tietojen kokoamista ja välittämistä edelleen yrityksille sekä rahoitusmekanismien kehittämistä. Yrityksille suunnattujen monipuolisten vientitukimuotojen lisäksi hankkeiden valmistelurahoitus näyttelee keskeistä roolia. Jotta suomalainen infraprojektivienti saataisiin kasvuun, tarvitaan toteutettavuusselvitykset (Pre-Feasibility Study ja Feasibility Study) mahdollistavia rahoitusinstrumentteja. Hankkeen aikana tehdyn selvityksen mukaan suomalaisyritykset kokevat merkittävänä epäkohtana sen, etteivät kotimaiset vientirahoitusmuodot kata tällä hetkellä riittävästi hankevalmistelun osuutta. Tutkimustulosten perusteella tilanne on toinen useimmissa EU-maissa, joissa valtio osallistuu kansainvälisten infrastruktuurivientihankkeiden valmisteluihin tuottamalla ennakoivaa tietoa kohdemarkkina-alueista sekä tarjoamalla yrityksilleen rahoitus- tai muita viennin tukimuotoja. Infraprojektiviennin rahoitusinstrumenttien parantaminen lisäisi samalla alihankintaa eri alojen pk-yrityksistä. Selvityksessä esitetään menestystekijöitä, jotka tulisi ottaa huomioon uusien ympäristöteknologian vientiä edistävien rahoitusinstrumenttien suunnittelussa. Esimerkiksi Suomeen voitaisiin perustaa vienninedistämisrahasto, jolla olisi omat säännöt ja päätöksenteko. Myös jonkin olemassa olevan vientirahoitusinstrumentin ehtoja voitaisiin muuttaa niin, että sen avulla olisi mahdollista rahoittaa infraprojektien toteutettavuusselvityksiä vientimarkkinoilla. Myös isoille yrityksille voitaisiin myöntää hankevalmistelutukea. Lisäksi tutkimus- ja kehittämistyö olisi saatava entistä tehokkaammin avaamaan vientimarkkinoita. Jonkun tietyn tahon tulisi jatkuvasti päivittää tietoa siitä, mitä suomalaiset yritykset tarjoavat, sekä samaan aikaan etsiä yrityskonsortioille projekteja ulkomailta. lue lisää raportista: Projektinviennin esiselvitysten ja kohdemaassa toteutettavan pilotoinnin rahoitus- ja tukimuodot 8 Suuntana Venäjä

9 Venäjän viennin rahoitukseen eri tavoin osallistuvat mm. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) Ministeriöt Tekes Finnvera Finnfund Finnpartnership Euroopan investointipankki (EIB) Euroopan investointirahasto European Bank for Reconstruction and Development (EBRD) IFC International Finance Corporation Nordic Environment Finance Corporation (NEFCO) Nordic Investment Bank NIB World Bank Group Pohjoismaiden projektivientirahasto NOPEF Pohjola Pankki Oyj Danske Bank Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 9 Suuntana Venäjä

10 Vienninedistäjille yhteinen toimintamalli ESYLEP-hankkeen tehtävänä oli rakentaa uusia kytkentöjä vientiä edistävien organisaatioiden välille, tehostaa vientiä edistävien valtiollisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä sekä harmonisoida pirstaleista toimintakenttää, jotta vienninedistäjien osaaminen saataisiin paremmin palvelemaan yritysten Venäjälle suuntautuvia vientiponnisteluja. Kahdessa järjestetyssä työpajassa tarkasteltiin vienninedistämisen tulevaisuutta ja yhteistyön kehittämistä. Suomalaisille yrityksille suunnattujen vienninedistämispalveluiden selkeyttämiseksi ja kehityskohteiksi nostettiin muun muassa katkeamattomien palveluketjujen luominen, päällekkäisyyksien purkaminen sekä tiedon jakaminen toimijoiden kesken. Yhteistyön tiivistämisen lähtökohdaksi nimettiin yritysten konkreettisten tarpeiden entistä tarkempi tunnistaminen. Esimerkiksi rahoitusinstrumentit ja rahoitusmahdollisuudet askarruttavat lähes kaikkia Venäjän markkinoille pyrkiviä. Tarvittaisiin lisää rahoitusneuvojia, jotka hallitsevat hyvin eri rahoituslähteet ja tarvittaessa auttavat rahoitusanomuksen tekemisessä myös siinä vaiheessa kun yritys on jo saanut jalansijaa markkinoilla. Pietarin Suomi-talossa järjestettyihin työpajoihin osallistuivat hankepartnereiden ohella keskeisimmät kansainvälistymistä edistävät organisaatiot: Finpro, Finnode (nyk. osa Tekesiä), Finnvera, Helsinki-keskus, Suomalais-venäläinen kauppakamari ja Aalto-yliopiston pienyrityskeskus. Yhteistyön synergiaa pohtimaan osallistuivat lisäksi Suomen pääkonsulaatti, Cursor Oy, Wirma Lappeenranta Oy, Greater Helsinki Promotion Ltd Oy ja Finnish Water Forum ry. Työpajoja varten kerättiin hankkeeseen osallistuneilta yrityksiltä niiden kokemuksia vienninedistämispalveluista ja kansainvälistymisen esteistä. Toiseen työpajaan osallistui myös yritysten edustajia. Missä vaiheessa olisitte kaivanneet lisää tietoa tai apua, entä minkä tyyppistä? Alkuvaiheen nopea rahoitus olisi ollut tärkeää. Sen myötä suhteellisen pieni ja nopeasti aktualisoituva tukisumma olisi luonut aikaa ja tilaa projektin määrätietoisemmalle suunnittelulle jo alusta lähtien. Esimerkiksi hankkiessamme vientisertifikaattia tuotteillemme. Käännöspalveluja sekä henkilökohtaisia kontakteja tuovia yhteyshenkilöitä Venäjän puolelle. Mitkä ovat olleet suurimmat vaikeudet tai suurimmat onnistumiset? Onnistumisena voidaan pitää venäläisen asiakkaan avoimuutta, kehittyvää kommunikointia, yhteistyöhalukkuutta sekä suomalaisten yritysten kykyä järjestäytyä yhteistyöhankkeeseen. Todellisten oman alamme osaajien löytäminen. Liikkeellä on suuri määrä kauppamiehiä, jotka haluavat edustuksen, mutta eivät pysty antamaan kaupankäynnille muuta lisäarvoa kuin omat myyntikatteensa. Paikallinen logiikka, erilainen työkulttuuri. Kulttuuri eroaa paljon, joten aina ei ole helppoa tietää missä mennään ja päästäänkö loppuun asti projekteissa. 10 Suuntana Venäjä

11 Mitä terveisiä lähettäisitte vienninedistäjille? Kotimaisia klustereita voidaan syystäkin pitää arvokkaina tiedon jakajina, verkostoijina ja fasilitaattoreina, jotka ovat luoneet lisäarvoa ja hyvää maaperää kuvattuun operaatioon. Mikäli pienyrityksiä todella halutaan saada Venäjän markkinoille, tarvitaan kokeneita vienninosaajia. Pelkkien kontaktien luominen tuottajien ja loppukäyttäjien välille eri riitä. Tarvitaan apua käännöstyöhön, kuljetuksiin sekä neuvoja kaupankäynnin kulttuurieroihin. Pitäisi olla pienten yritysten yhteenliittymiä ja näiden toisiaan tukevia tuotteita. Enemmän konkreettisia toimia, tietoa mitä teette ja miten voimme käyttää palveluitanne hyväksi. Työpajojen osallistujat kokivat tilaisuudet hyödyllisiksi päänavauksiksi. Yhteistuumin todettiin, että voimia yhdistämällä Luoteis-Venäjän markkinoille pyrkivät ympäristö- ja energiatehokkuuden aloilla toimivat yritykset saisivat jatkossa laadukkaampia ja helpommin löydettäviä palveluita. Venäjän markkinoista tulisi tehdä entistä parempien palveluiden avulla yrityksille helpommin lähestyttäviä. Asiakaslähtöistä palvelua Vienninedistäjien yhteisissä työpajoissa pohdittiin, miten Venäjän markkinoille pyrkiviä yrityksiä autettaisiin yhden luukun periaatteella, kädestä pitäen ja pitkäjänteisesti. Työpajoissa koostetut ehdotukset luovutettiin Team Finland -työryhmän edustajille. Valtiotasolla toimivan Team Finland Venäjän toimintasuunnitelman mukaan suomalaiset vienninedistämistoimijat saatetaan aikanaan yhteisen konseptin alle. Team Finland Venäjä toimisi jatkossa kokoavana linkkinä, jonka kautta tieto kulkisi sujuvasti myös venäläisille tahoille. Markkinat muuttuvat, niin myös yritysten tarpeet. Asiakkaan kokemaa hyötyä tulisi mitata ja monitoroida jälkihaastatteluilla ja niiden perusteella tulisi koko ajan parantaa palvelun laatua. Asiakastyytyväisyys halutaankin nostaa ohjaavaksi tekijäksi palveluiden kehittämiselle. Ratkaisuehdotukseksi osallistujat nimesivät muun muassa viennin personal trainerit, jotka seuraavat yrityksen askeleita ja sparraavat eteenpäin. Pietarin Suomi-talon kulttuuripainotteinen mielikuva tulisi muuttaa elinkeinoelämän kohtaamispaikaksi, Suomi-Business -taloksi. Konkreettista apua yritykset saisivat myös virtuaalisesta palvelusta. Tämä kokoaisi nykyiset tietopankit yhden omistajan haltuun, jonka olisi mahdollista koordinoida ja hallinnoida helppokäyttöistä eri toimialoille suunnattua kansainvälistymispalvelua. Työpajojen pääviestiksi nousi, että julkisella sektorilla rahoituksella pitäisi jatkossa ohjata vienninedistämistoimintaa entistä koordinoidummin, tehokkaammin ja pitkäjänteisemmin. Sen jälkeen kun vienninedistämisen Team Finland -toimintamalli on uudistettu. u 1. työpajan raportti 2. työpajan raportti 11 Suuntana Venäjä

12 Culminatum Innovation Oy Ltd Green Net Finland ry Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Wirma Lappeenranta Oy Kouvola Innovation Oy Cursor Oy Greater Helsinki Promotion Oy Ltd Vantaan Innovaatioinstituutti Oy Novago Yrityskehitys Oy Posintra Oy Forum Virium Helsinki Oy SEKES ry Innopark Oy Makery Oy Keski-Uudenmaan kehityskeskus Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Turun Seudun Kehittämiskeskus Turku Science and Business Park Yksityiset konsulttiyritykset Yhdistykset Yhteistyötä ja palveluja viennin tueksi Kaupungit ja kunnat Uudenmaan liitto Päijät-Hämeen liitto Hämeen liitto Kymenlaakson liitto Varsinais-Suomen liitto Etelä-Karjalan liitto East Office Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomalais-Venäläinen kauppakamari Sitra Suomen teollisuussijoitus VTT ja muut tutkimuslaitokset Yliopistot ja muut koulutuslaitokset SHOKit Cleen Oy, RYM Oy Valtioneuvoston kanslia Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö Ympäristöministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen suurlähetystö, Moskova Suomen pääkonsulaatti, Pietari (Petroskoi, Murmansk) Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) Finpro Tekes Finnvera Finnfund Finnpartnership Yritysten vientitoimintaa tukee tällä hetkellä laaja joukko valtiollisia, alueellisia ja yksityisiä toimijoita. ESYLEP -hankkeessa pohdittiin yhteistyön tiivistämistä ja palveluiden kehittämistä vastaamaan entistä paremmin yrityskentän tarpeita. 12 Suuntana Venäjä

13 Koulutusta ja tutkimusyhteistyötä Koulutus, uuden tiedon jakaminen ja innovaatiotoiminnan edistäminen olivat ESYLEP-hankkeen keskiössä. Suomalaisia yliopistoja arvostetaan Venäjällä osaavina, luotettavina ja haluttuina yhteiskumppaneina. Tästä syystä moni venäläinen korkeatasoinen akateeminen sekä ministeriön delegaatio hakeutuu suomalaisiin yliopistoihin saadakseen tietoa saumattomasti toimivasta koulutus- ja tutkimusjärjestelmästä. Tiedonkulkua on edistänyt myös opettajien ja tutkijoiden liikkuminen. ESYLEP-hanke oli mukana kolmannessa vuonna 2013 järjestetyssä EU-Venäjä -innovaatiofoorumissa, jonka järjestelyistä vastasi Lappeenrannan teknillinen yliopisto yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Lisäksi hankkeessa tutkittiin kahden ensimmäisen foorumin tulosten vaikuttavuutta kysymällä osallistujilta, millä tavalla ja missä määrin heidän yrityksensä ovat hyötyneet foorumeista ja millaista kehitystä heillä oli foorumin suhteen. Tutkimustuloksia hyödynnettiin seuraavan tapahtuman suunnittelussa. Seuraava vastaava foorumi järjestetään kesäkuussa Tulokset ovat käytettävissä myös hankekauden jälkeen. ESYLEP-hankkeen alkuvaiheessa pyrittiin yhteistyössä Pietarin teollisuuskauppakamarin kanssa löytämään uutta tietoa suomalaisten yritysten Venäjän markkinoita koskevista tarpeista. Työ tarjosi uutta perspektiiviä ryhtyä edistämään verkostoitumista eri toimijoiden välillä. Uusia kohtaamismalleja on sittemmin kokeiltu ja niistä on saatu rohkaisevia kokemuksia. Esimerkiksi Pietarin Vuoriyliopiston asiantuntijoille on järjestetty vierailutilaisuuksia eteläsuomalaisessa energia-alan yrityksissä. Yhteistyötä Pietarin valtion teknologisen korkeakoulun kanssa on tehty aikaisemmin raportissa mainitun vesihuoltoteeman lisäksi kiinteiden jätteiden käsittelyyn sekä akkuteknologioihin ja ympäristöystävällisiin pinnoitteisiin liittyvissä yliopiston tutkimusaiheissa. Green Net Finland ry ja Pietarin valtion teknologinen korkeakoulu allekirjoittivat marraskuussa 2013 aiesopimuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteistyön jatkuminen myös ESYLEP-hankkeen päättymisen jälkeen. Pietarin hydrometeorologisen yliopiston kanssa on aloitettu kaupunkiympäristön monitorointiin liittyvän suomalais-venäläisen tutkimushankkeen kehittäminen. ESYLEP-hankkeessa on myös etsitty ratkaisuja, joilla voidaan vauhdittaa eri Venäjä-hankkeiden keskinäistä yhteistyötä. Tavoitetta on edistetty määrätietoisella hankkeiden välisellä tiedonsiirrolla ja asiantuntijoiden konsultointityöllä, mistä onnistuneina esimerkkeinä nousevat esille ESYLEP- sekä Bridge- ja IRIS Academy -hankkeiden tietoyhteistyö. Venäläisiä korkeakouluopiskelijoita Suomeen Liiketoiminta- ja innovaatioyhteistyön edistäminen ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen ovat kaksi keskeistä keinoa joilla voidaan tukea myös suomalaisten vientiyritysten ponnisteluja jalansijan saamiseksi Venäjän markkinoilla. LUT vauhdittaa energia- ja ympäristöalan suomalais-venäläistä yritysyhteistyötä tarjoamalla Venäjältä saapuville alan opiskelijoille monipuolisia väyliä harjoittelupaikkoihin ja opinnäytetöihin suomalaisissa vientiyrityksissä. Erityisesti energia-alalla toimivat yritykset ovat tarjonneet venäläisosaajille kiinnostavia opinnäytetyötilaisuuksia ja valmistumisen jälkeisiä asiantuntijatehtäviä yrityksen Venäjä-liiketoimintaan liittyen. 13 Suuntana Venäjä

14 LUT:n teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmista valmistuu tasaisena virtana venäläisiä diplomi-insinöörejä. Hankkeen kuluessa LUT:n kemia- ja energia-alan koulutusohjelmista on valmistunut 133 diplomi-insinööriä. Heistä valtaosa on työllistynyt suomalaisiin tai suomalais-kansainvälisiin yrityksiin Venäjällä. LUT:sta valmistuneiden venäläisten alumniverkosto on Suomessa ainutlaatuinen ja merkittävä. Verkosto ja siihen liittyvä toiminta tarjoavat suorat linkit yliopistoon ja sen kautta yrityskumppaneille. Tämä edistää elinikäistä vuorovaikutusta suomalais-venäläisen akateemisen ja elinkeinoelämän välillä. Lähes kaikki venäläiset opiskelijat ovat saaneet opiskelunsa aikana kontaktipintaa suomalaisyrityksiin, joko välittömästi projektityöllistymisen kautta tai yliopistoprojekteissa, joissa yritykset ovat mukana yhteistyökumppaneina. Toiminnan arvo onkin merkittävä elinkeinoelämän rekrytoinnin näkökulmasta. LUT:lta valmistuu myös kasvavalla vauhdilla venäläisiä tohtoreita. He ovat löytäneet hyvin paikkansa suomalaisessa elinkeinoelämässä. Professori Esa Vakkilainen: ESYLEP nosti ympäristövaikutukset valokeilaan Suomi ja Venäjä tarvitsevat vuoropuhelua ja tietojen vaihtoa. Jotta kauppa kävisi molempiin suuntiin, pitää tietää mitä on tarjolla ja miksi sitä pitäisi ostaa. ESYLEPin kaltaiset projektit rikkovat perinteisiä vientikanavia ja saavat näin aikaan paikallista pöhinää, josta on mahdollista synnyttää liiketoimintaa. Yliopiston rooli on osoittaa tutkimustietonsa avulla, mitkä ovat tulevaisuuden businessalueita. Projektin alussa kukaan ei Venäjällä halunnut puhua biokaasusta tai kaasutuksesta. Maakaasu on halpaa ja helppoa käyttää, sanottiin. Nyt ponnistelu alkaa tuottaa hedelmää, moni paikallinen yritys on kiinnostunut asiasta. Suomalaisyrityksille avautuu muutaman vuoden sisällä markkinoita myös tällä uudella alueella. ESYLEP on onnistunut nostamaan ympäristövaikutukset keskusteluun. Pienyritysten saaminen mukaan toimintaan on haastavaa, sillä yrittäjillä on harvoin aikaa. Yrittäjä ei useinkaan jouda etsimään liiketoimintamahdollisuuksia uusissa toimintaympäristöissä. Muutosta tähän saadaan luomalla kehys, joka kanavoi tapahtumia, informaatiota, matkustamista ja verkottumista toimijoiden kesken. Professori Esa Vakkilainen Vice Dean Faculty of Technology Professor Sustainable energy systems Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Yliopistoyhteistyössä syntyneet projektit ja tutkimushankkeet ovat tuottaneet elinkeinoelämän käyttöön arvokasta ja ajantasaista tietoa raporttien, julkaisujen, diplomitöiden ja luentosarjojen muodossa. Esimerkkinä mainitaan sähkötekniikan tutkimusryhmän venäläisille NP Market Council lle järjestämä kolmipäiväinen seminaari Deregulated markets of electricity - Nordic Experience. u 14 Suuntana Venäjä

15 Etelä-Suomi houkuttelevaksi sijoituskohteeksi Yksi ESYLEP-hankkeen Invest in -toiminnan tavoitteista oli houkutella 3 4 yrityssijoittumista Etelä-Suomeen. Osaprojektin toteutuksesta vastasi Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. LADEC teki tiivistä yhteistyötä muun muassa Greater Helsinki Promotionin ja muiden Helsinki-keskus -partnereiden kanssa. Osa-aikaiseksi palkattu Invest in -asiantuntija solmi hankkeen kuluessa arvokkaita yhteistyösuhteita mahdollisiin sijoittajiin. Hän myös kävi neuvotteluja sellaisten venäläisten yhtiöiden kanssa, jotka harkitsivat yrityksen perustamista Suomeen. Invest in Finland -työn kehittämisehdotusraportti vahvisti käsitystä siitä, että Suomeen tarvitaan yhtenäinen ulkomaisia investointeja edistävä strategia. Tämä tarkoittaa kaikilla Etelä-Suomen alueilla entistä määrätietoisempaa tavoiteasetantaa sekä analyysia ja tietoa siitä, millä alueella eri liiketoiminnoilla olisi parhaat toimintaedellytykset. Strategiassa investointikohteet kannattaa eritellä selkeästi. Yritystoiminnan käynnistäminen ja yritysten sijoittuminen uuteen ympäristöön edellyttää myös tehokkaita palveluja. Myöhemmässä vaiheessa venäläisten yritysten ulottuvilla tulisi olla heidän mahdollisesti tarvitsemiaan liiketoiminnan laajentamisen tukipalveluita, tarvittaessa venäjän kielellä. Ulkomaisia sijoittajia ja sijoittumisia edistävässä kohdemarkkinoinnissa on tärkeää viestiä alueen omat tavoitteet selkeästi Venäjällä toimiville Invest in -edustajille. Heidät kannattaa perehdyttää ja kouluttaa alueen tarpeisiin ja vahvuuksiin huolellisesti, jotta bisnesmahdollisuuksien tunnistaminen helpottuisi. Potentiaaleille sijoittajille suunnatun palvelun tulisi myös toimia kuin pankin tiskillä asioisi, eli asiakkaita palvellaan avainasiakkaan tavoin. Molempien maiden kulttuureita ymmärtävä ammattitaitoinen avainasiakaspäällikkö kykenee parhaiten vastaamaan kokeneiden investoijien tarpeisiin. Hyödynnä parhaiden kokemukset Invest in -markkinoinnissa toimintatapojen tulisi olla toisaalta yhdenmukaisia, toisaalta jokaisen alueen kannattaa tuoda esille omia erityisvahvuuksiaan. Tiivis yhteistyö Venäjän kaupan parissa toimivien kesken tukee myös Suomeen suuntautuvaa sijoitustoimintaa. Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin, Suomi-talon, Finpron sekä kaikkien vienninedistämistoimijoiden keskinäinen verkostoituminen ja yhteisesti sovitut toimintatavat luovat vankkaa pohjaa markkinoinnille. Hyviä käytäntöjä kannattaisi jakaa toimijoiden kesken. Hankkeen Invest in -asiantuntijan ehdotuksen mukaan parhaiten ne saataisiin yhteiseen käyttöön virtuaalisen Invest in Customer Deskin tai yhteisen ja ajan tasalla pidettävän tietokannan, CRM:n avulla. Menestystarinoita ja puskamarkkinointiakaan ei sovi unohtaa. Suomeen jo etabloituneet venäläisyritykset ja niiden myönteiset kokemukset täällä toimimisesta voivat edistää tehokkaasti uusien investointien saamista Suomeen. Ympäristöteknologian lisäksi Venäjän valtion johto on nostanut energiatehokkuuden ja siihen liittyvän teknologian sekä bioenergian tulevaisuuden kehittämiskohteiksi. Suomi voisi tarjota venäläisille toimijoille EU-jäsenyytensä ansiosta sopivan sijainnin, jossa voidaan luoda uutta liiketoimintaa myös uusien innovatiivisten teknologioiden tai palveluiden alalla. u 15 Suuntana Venäjä

16 Yrityksiltä myönteistä palautetta ESYLEP-hanke päätettiin marraskuussa 2013 Helsingissä järjestettyyn päätösseminaariin, jossa käytiin läpi saavutettuja tuloksia ja johtopäätöksiä. Tilaisuuden kiinnostavimman annin muodostivat hankkeessa mukana olleet yritykset, jotka kertoivat omista kansainvälistymisen haasteistaan ja ratkaisuistaan. Yrityksiltä on kerätty palautetta systemaattisesti tapahtumien jälkeen. Palautteessa on myös tiedusteltu syntyneiden kontaktien ja Venäjän liiketoiminnan etenemisestä sekä tietoa yritysten tulevista tuen tarpeista. Hankkeen kuluessa järjestettyjen tapahtumien palautekyselyjen perusteella kiinnostavista alustuspuheenvuoroista ja tapaamisista saatua uutta tietoa pidettiin yrityksissä hyödyllisenä. Hankkeen kuluessa kuultuja kommentteja: Iso haaste on hintatasomme saaminen ostajia tyydyttävälle tasolle jos ja kun tavoittelemme suurempia määriä kuin tähän asti on toteutunut. Olemme olleet muutaman yrityksen kanssa tekemisissä ja teemme varmasti yhteistyötä heidän kanssaan jatkossakin. Tapahtuma, johon osallistuimme, avasi hyvin venäläistä kulttuuria ja miten markkinoille kannattaa etabloitua. Käytännössä omalla kohdallamme markkina osoittautui aivan liian haasteelliseksi seuraavan viiden vuoden aikajänteellä. Olemme tapahtuman jälkeen saaneet muutamia kontakteja, mutta ne eivät ole vielä johtaneet merkittäviin kauppoihin. Pietarissa järjestetty asumisen alan tapahtuma oli erittäin hyvä. Erityisesti se, että kiinnostuneet asiakkaat tulivat Technopolikselle ja Suomitalolle, helpotti huomattavasti. Myös yleisesittely Venäjän markkinoiden valtaamisesta oli hyvä, kokemukset ja sudenkuopat tuotiin hienosti esille. Yritysesittelyn kautta sai hyvän käsityksen Venäjän markkinoille menosta ja siellä olemisesta. Meidän kokoisen yrityksen, suurin haaste koskee byrokratiaa, korruptiota ja vientitullauksen hintaa. Vaikka toimintamme on kannattavaa, pääomaa ei toistaiseksi ole kertynyt niin, että voisimme ajatella lähtevämme omilla varoilla Venäjälle. Rahoitus pitäisi saada järjestymään, siihen tarvittaisiin hyviä yhteistyötahoja. 16 Suuntana Venäjä

17 Katse tulevaisuuteen Kolmivuotinen kehityshanke jätti myönteisen ilmapiirin ympäristöystävällisen teknologian viennin tulevaisuudelle. Erilaiset vienninedistämistapahtumat, yhteistoiminta yritysten kanssa ja vienninedistäjäorganisaatioiden keskinäiset työpajat loivat mallia yhteisen toiminnan konseptille. Sitä tulee parantaa koko ajan, jotta yritykset voivat aloittaa ja kasvattaa Venäjän vientitoimintaansa jatkossa mahdollisimman sujuvasti ja kustannustehokkaasti. ESYLEP-hankkeessa vauhditettiin viranomaisten, yritysten, vienninedistämisorganisaatioiden ja koulutusorganisaatioiden välisiä yhteistyökäytäntöjä, joita on mahdollista jatkojalostaa edelleen. Mikäli vienninedistämisklusteri entistä suurempi Team Finland onnistuu luomaan tehokkaan keskinäisen viestintäjärjestelmän ja jakamaan sen avulla keskenään tutkimus- ja muuta markkinatietoa mahdollisimman avoimesti toki liikesalaisuudet pois lukien se kykenee yhä paremmin vahvistamaan Venäjän markkinoille suuntaavien yritysten kilpailuetua. ESYLEP-hankkeen tuloksissa korostuvat suomalaisten yritysten Venäjän markkinoille pääsyn helpottamiseksi luodut synergiset yritysryhmät, jotka jatkavat toimintaansa hankekauden jälkeenkin. Näistä hyviä esimerkkejä ovat kaksi jätealan yritysryhmää, joiden kaupalliset neuvottelut jatkuvat Pietarissa ja Ostashkovissa. Yhteinen vientimarkkinointi edellyttää siitä kiinnostuneilta yrityksiltä tahtotilaa, keskinäistä luottamusta ja halua jatkuvasti kehittää yhteistä toimintakonseptia. Toimialaklusterit tarjoavat vientitoiminnan avaamiselle ja kasvattamiselle yhden mahdollisen alustan, sillä pk-yritysten omat resurssit eivät aina riitä kansainvälistymiseen ilman muita osaavia kumppaneita. Yritys- ja tutkimusmaailman väliselle yhteistyölle luotiin uusia toimintamalleja, jotka auttavat molempia tahoja pääsemään päämääriinsä huolimatta niiden erilaisuudesta. Yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa kaivataan entistä tehokkaampia keinoja niissä syntyvän tutkimustiedon siirtämiseen Venäjän markkinoille suuntaavien yritysten käyttöön. Uusi invest in -yhteistyömalli osoittaa tulevaisuudessa, onko sen myötä mahdollista kasvattaa erityisesti Etelä-Suomesta houkutteleva investointikohde venäläisille ympäristöteknologia-alan toimijoille. Tietoisuus ympäristöystävällisistä, energiatehokkaista, kestävän kehityksen mahdollistavista uusista teknologioista ja palveluista koheni venäläisten yritysten ja viranomaisten keskuudessa hankkeen aikana. Myös ympäristötietoisuus lisääntyi, sillä innovatiivisen projektin vaikutukset heijastuvat osaltaan myös Venäjällä käynnistyneeseen ympäristönsuojelutoimenpideohjelmien suunnitteluun. ESYLEP-hankkeen loppumetreillä käynnistyi Pietarin cleantech-klusterin muodostamiseen tähtäävä suomalais-venäläinen yhteistyö, jossa on aktiivisesti mukana sekä suomalainen että venäläinen elinkeinoelämä, tutkimusmaailma ja alueellinen hallinto. Klusterin muodostaminen tukee ympäristöteknologian markkinan kasvua ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä Pietarissa ja laajemminkin Venäjällä. u 17 Suuntana Venäjä

18

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3.

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3. Kehittämiskeskus Oy Häme MAHDOLLISUUKSIEN enäjä asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille 1 Venäjä on Euroopan nopeimmin kasvava markkina-alue. Se tarjoaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010 Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Vienninedistämisorganisaatiot Työ- ja elinkeinoministeriö Finpron vientikeskusverkosto 40 maassa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012 Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta Mika Lautanala 13.12.2012 Finnvera: Rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan Rahoitus Lainat yrityksen investointiin tai käyttöpääomaan (vain pk yrityksille)

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus MAALI-hanke Etocon Oy TEHTÄVÄ Maaliikennekeskuksen ja HEA:n (Humppila Eco Airport and Logistics Centre) toimijakartoitus, jossa kontaktoidaan yrityksiä ja

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kansainväliset markkinat kutsuvat!

Kansainväliset markkinat kutsuvat! Kansainväliset markkinat kutsuvat! KANSAINVÄLINENKILPAILUKYKY - TIETOA, TUKEA JA TARINOITA 18.11.2010 MUSTION LINNAN TALLI KimmoAura Aluepäälikko, Uusimaa Finpro ry Lupauksemme sinulle Vauhditamme yrityksesi

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro

Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro Kilpailuetua viennistä ja kansainvälistymisestä Ville Paasonen Etelä-Savon teknologia-asiamies Pietarissa Miktech Oy MISSIO: Miktech tuottaa

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 4.6.2014 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014

Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014 Enterprise Europe Networkin palvelut kansainvälistyville pk-yrityksille 26.8.2014 ENTERPRISE EUROPE NETWORK -yrityspalveluverkosto Yli 50 maata Yli 600 partneriorganisaatiota Yli 3000 asiantuntijaa EU:n

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 Dos. Mari Pantsar-Kallio Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri (Finnish Cleantech Cluster) Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 29.11.2010 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto KOKO, alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma, on Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima alueiden kilpailukyvyn edistämiseen

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

BUUSTIa bisnekseen seminaari 13.2.2015

BUUSTIa bisnekseen seminaari 13.2.2015 BUUSTIa bisnekseen seminaari 13.2.2015 Ohjelma 12:10 12:50 Kristian Träskelin, Case VR: muuttuva liiketoimintaympäristö 12:50 13:30 Hans Martens, SEW-Eurodrive palveluliiketoiminta 13:30 14:15 Hannu Salo,

Lisätiedot

Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet

Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet Forssan seudun yritysten kansainvälistymisen teemaseminaari, HAMK 16.4.2014 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Suomi-talon keskeisiä toimijoita viennin ja tunnettuuden edistämiseksi ovat Finnpro, Tekes sekä Suomalais-Venäläinen kauppakamari.

Suomi-talon keskeisiä toimijoita viennin ja tunnettuuden edistämiseksi ovat Finnpro, Tekes sekä Suomalais-Venäläinen kauppakamari. HYVINVOINTIMATKAILUVERKOSTOISTA KANSAINVÄLISTYMISTÄ HANKE MATKARAPORTTI VERKOSTOYHTEISTYÖ PIETARI 9. 10.10.2013 Hanke järjesti verkostoyhteistyömatkan Pietariin, yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa.

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

FECC, Finnish Environmental Cluster for China. Ari Makkonen, MSc Executive Director

FECC, Finnish Environmental Cluster for China. Ari Makkonen, MSc Executive Director FECC, Finnish Environmental Cluster for China Ari Makkonen, MSc Executive Director Sisältö Taustaa Organisaatio Rahoitus Toimintastrategia Fokusalueet Tausta - FECC on Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus Ajatus innovaatio-ohjelmaksi Tavoite EMKR:n toimintaohjelman tavoitteena on mahdollistaa kalatalouden arvoketjun kestävä kasvu ja uudistuminen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014 NestorPartners Finland Nestorit ja kansainvälinen toiminta Yritysjohtajien yhteisö NestorPartners ry on kokeneiden yritysjohtajien yhteisö, jonka jäsenet toimivat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tehtävissä,

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Vesi - Yrityksen menestystekijä

Vesi - Yrityksen menestystekijä Vesi - Yrityksen menestystekijä Carl-Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Sparrausfoorumi 4 3.4.2014 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja - Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

VENÄJÄN RAKENNUSSEKTORIN LIIKETOIMINNAN TUTKIMUS- JA KEHITYSOHJELMA VERA 2

VENÄJÄN RAKENNUSSEKTORIN LIIKETOIMINNAN TUTKIMUS- JA KEHITYSOHJELMA VERA 2 Rakennusalan suomalaisvenäläinen kontaktifoorumi VERA 2-Projekti VENÄJÄN RAKENNUSSEKTORIN LIIKETOIMINNAN TUTKIMUS- JA KEHITYSOHJELMA VERA 2 HANKKEEN TAUSTA VERA OHJELMA 1997-2000 Venäjän rakennustalouden

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi

Lisätiedot

I. Mikä on Barentskeskus Finland?

I. Mikä on Barentskeskus Finland? I. Mikä on Barentskeskus Finland? Se koordinoi Pohjois- suomalaisten Barents-osaajien verkoston toimintaa seuraavalla kolmella osa-alueella: 1. Yritystoiminnan kehittäminen ja viennin edistäminen. 2. Koulutus,

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot