Suuntana Venäjä. ympäristöliiketoiminnan edistämisestä Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä

Transkriptio

1 Suuntana Venäjä ESYLEP-hankkeen raportti eteläsuomalaisen ympäristöliiketoiminnan edistämisestä Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä

2 Sisällys Esipuhe 3 Keinoja viennin tukemiseen 4 Synergiset yritysryhmät avainroolissa 7 Vienninedistäjille yhteinen toimintamalli 10 Koulutusta ja tutkimusyhteistyötä 13 Etelä-Suomi houkuttelevaksi sijoituskohteeksi 15 Yrityksiltä myönteistä palautetta 16 Katse tulevaisuuteen 17 Teksti: Culminatum Innovation Oy Ltd, Green Net Finland ry, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Figuuri Oy (toim.) Ulkoasu: Innocorp Oy 2 Suuntana Venäjä

3 Esipuhe Ympäristöteknologia muodostaa uuden ja kasvavan markkinan Venäjällä. Tässä raportissa kuvataan kolmivuotista ESYLEP-kehityshanketta, jonka tavoitteena oli eteläsuomalaisten ympäristöteknologia-alalla toimivien pk-yritysten menestymismahdollisuuksien vahvistaminen erityisesti Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä. Venäjälle pyrkivät ympäristöteknologiayritykset saivat vuosien kuluessa ESYLEP-hankkeen myötä ainutlaatuisia tilaisuuksia luoda kokonaan uusia verkostoja paikallisiin toimijoihin. Tärkeitä kohtaamisia syntyi paitsi yrityssektorin myös akateemisen maailman sekä julkishallinnon kanssa. Hankkeen aikana vahvistui käsitys siitä, että Venäjällä löytyy tahtotilaa investoida ympäristöystävälliseen ja energiatehokkaaseen teknologiaan. Valtion asettamat energiasäästötavoitteet, samoin kuin tiukentuva ympäristölainsäädäntö toimivat tässä hyvänä kannustimena. Etenkin kaupunkiympäristön ekotehokkuus, jätehuolto, jäteveden käsittely sekä asumisen, rakentamisen ja teollisuuden energiatehokkuus ovat toimialoja, joilla suomalaisella teknologialla ja osaamisella on kasvavaa kysyntää Venäjän markkinoilla. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta rahoitusta saanut ESYLEP-hanke päättyi marraskuussa Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Culminatum Innovation Oy, Green Net Finland ry, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT). Projektissa olivat mukana myös Uudenmaan asumisen, nanoteknologian ja ympäristöteknologian osaamiskeskukset. Haluamme esittää erityiskiitokset yhteistyökumppaneillemme Finpro, Finnode, Finnvera, Helsinki-keskus, Suomalais-venäläinen kauppakamari, Aalto-yliopiston pienyrityskeskus, Suomen pääkonsulaatti, Cursor Oy, Wirma Lappeenranta Oy, Greater Helsinki Promotion Ltd Oy ja Finnish Water Forum ry. Ilman vienninedistämisen yhteistyön tiivistäminen ei olisi ollut mahdollista. Laura Nurmi, ESYLEP Eteläsuomalaisen ympäristöliiketoiminnan edistäminen Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä -hankkeen koordinaattori, Culminatum Innovation Oy Ltd. u lue lisää ESYLEP-hankkeen sivuilta 3 Suuntana Venäjä

4 Keinoja viennin tukemiseen Yksi ESYLEP-hankkeen tärkeimpiä tavoitteita oli kehittää pk-yrityksille soveltuvia yhteistyö- ja toimintamalleja erityisesti Pietarin ja Luoteis-Venäjän alueelle suuntautuvaan liiketoimintaan. Suunnittelun lähtökohdan muodostivat kaksi eri näkökulmaa: ympäristöteknologia-alan pk-yritysten kansainvälistymisvaiheisiin perehtyminen sekä yritysten toiveiden kartoittaminen kyselyjen ja kahdenkeskisten tapaamisten avulla. Hankkeen pohjaksi teetettiin Pietarin aluetta koskeva markkinaselvitys. Yritykset kertoivat odottavansa vienninedistäjiltä muun muassa selvityksiä, joista kävisi ilmi markkinoiden koko, yritysten omien vientituotteiden ja -palveluiden markkinakohtainen soveltuvuus ja mahdollinen kysyntä. Esille nousivat myös tiedon saaminen parhaista myyntikanavista ja tarvittavista markkinointimateriaaleista. Myös partnereiden etsintään Venäjällä ja Suomessa kaivattiin tukea. Tietoa toivottiin lisäksi alihankintaverkostojen laajentamisen mahdollisuuksista, viranomaismenettelyistä, lisensseistä ja luvista sekä tarjouspyyntöjen hankintamenettelyistä. Kysyttäessä odotuksia ESYLEP-hankkeen palveluista, yritykset vastasivat: Kaupallista toimintaa suoraan auttavia palveluja. Apua partneri- ja asiakashaussa. Mahdollisuuksia esitellä osaamistamme suurelle määrälle venäläisiä potentiaalisia asiakkaita. Voiko mikro- tai pienyrittäjä päästä Venäjän markkinoille? Vaatiiko se kohtuuttomia ponnisteluja, vai löytyykö asiantuntijatyölle suoria väyliä? Hankkeen toiminnan suunnittelun tueksi hankittiin tietoa Pietarin alueen markkinoista ja kehitystrendeistä. Samalla kartoitettiin uusia yhteistyökumppaneita hankkeen toteuttamiseksi. Selvitys Pietarin alueen innovaatioympäristöistä ja alan toimijoista Teemakohtaisia tapaamisia, seminaareja ja valmennusta Hankkeessa on testattu erilaisia malleja yritysten keskinäisen yhteistyön edistämiseksi ja vientikonsortioiden muodostamiseksi. Suuria osallistujamääriä keränneet teemakohtaiset verkottumistilaisuudet ja seminaarit osoittautuivat pk-yritysten kannalta antoisiksi foorumeiksi esitellä omia teknologioita, tuotteita ja palveluita. Tilaisuuksien teemoja olivat muun muassa energiatehokkuus rakentamisessa ja teollisuudessa, vedenkäsittely ja jätehuolto, puhtaan ilman ratkaisut ja nanoteknologia. Myös vientirahoituksen kehittämistä pohdittiin yhdessä yritysten ja rahoittajatahojen kanssa. Teemakohtaisten tapahtumien lisäksi hankkeen kuluessa on tuotettu ja toteutettu erilaisia työpajoja ja valmennustilaisuuksia. ESYLEP-hankkeessa järjestettyjä tilaisuuksia ja seminaareja 4 Suuntana Venäjä

5 Yritykset saivat hankkeen aikana järjestetyissä tilaisuuksissa ajankohtaista tietoa markkinoista, rahoituksesta, asiakkaista ja liiketoimintamahdollisuuksista. Järjestetyt tapahtumat Pietarissa ja muualla Venäjällä ovat toimineet osalle yrityksistä ensimmäisenä kontaktina Venäjälle ja venäläisiin toimijoihin. Yritysten edustajat tapasivat venäläisiä asiakkaita myös kahdenkeskisissä neuvotteluissa ja jakoivat vientiin liittyviä käytännön kokemuksia Venäjällä jo toimivien suomalaisyritysten kesken. Pietarissa ja muualla Venäjällä järjestettyjen verkottumis- ja myynninedistämistilaisuuksien lisäksi matkoilla oli mahdollisuus osallistua erikoisalojen messuille ja käydä paikan päällä potentiaalisissa asiakasyrityksissä, joihin yksittäisten pk-yritysten olisi ollut muuten vaikea päästä. Hyvänä esimerkkinä tuloksellisista tapaamisista oli neuvottelu Pietarin korttelisaneerausprojekteista vastaavan yhtiön pääjohtajan kanssa. Neuvottelut saivat jatkoa Helsingissä, jossa 12 suomalaista rakennusalan yritystä esittäytyi kyseisen yrityksen edustajille kahdenkeskisissä tapaamisissa. Hyvä tilaisuus. Kumppaniyritys ja sen hanke ovat riittävän suuri, jotta tähän voi mahtua paljonkin suomalaisia tuotteita ja palveluja. Toimiva konsepti, jossa laajat mahdollisuudet. Hienoja ihmisiä, positiivinen tunnelma, tästä erityiskiitos. Hankkeen keskeinen toiminta-ajatus oli verkottaa eteläsuomalaisia ja Luoteis-Venäjän toimijoita, ympäristöteknologia-alan yrityksiä, t&k-toimijoita ja muita kehittämisorganisaatioita keskenään ja rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden välille. Yhteistyössä järjestetyt verkottumistilaisuudet, seminaarit ja työpajat onnistuivat hyvin. Tiiviin hanketoimijoiden välisen yhteistyön todettiin tuovan selkeästi lisäarvoa yritysten vienninedistämiselle, sillä aiemmin hyvin hajautunut toiminta keskitettiin ja koottiin isommaksi kaikkia hyödyttäväksi kokonaisuudeksi. Elinkeinoelämän, tutkimuksen ja julkishallinnon yhteistyötä ESYLEP-hankkeen kuluessa tunnistettiin uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistettiin Pietarin alueen elinkeinoelämän, tutkimusmaailman ja julkishallinnon yhteistyötä. Tämä ns. triple-helix -malliin pohjautuva toiminta on pyrkinyt tiivistämään vuoropuhelua alueella sekä kasvattamaan tätä kautta ympäristöteknologian markkinoita. Hankkeen aikana suomalaisyritykset havaitsivat, että sopivia yhteistyökumppaneita on mahdollista löytää myös yliopistojen kautta, sillä yliopistoilla on Venäjällä vahva suhde oman alansa johtaviin yrityksiin. Pietarin valtiollinen teknologinen korkeakoulu eli teknillinen yliopisto ja Pietarin kaupungin vesilaitos Vodokanal allekirjoittivat vuonna 2011 pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen. Sopimus sisältää muun muassa vesialaan liittyvän koulutusohjelman perustamisen yliopistolle sekä korkeatasoisen kansainvälisen vesialan konferenssin järjestämisenn. Konferenssi on yksi esimerkki tilaisuuksista, joissa suomalaiset yritykset voivat kasvattaa tunnettavuuttaan, tavata potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä saada arvokasta tietoa alan kehitysnäkymistä. Yhteistyötä suomalaisen teollisuuden energiatehokkuusteknologian viennin edistämiseksi tehtiin myös Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Pietarin polyteknillinen yliopisto allekirjoittivat keskinäisen yhteistyöpöytäkirjan vuonna Aluehallinnon merkitys korostuu etenkin ympäristöteknologia-alaan liittyvissä investointi- ja muissa projekteissa, joiden läpivieminen vaatii Pietarissa asioimista kaupungin hallinnon eri komiteoiden kanssa. Myös toteutus tapahtuu toisinaan suoraan näiden valvonnassa. Pietarin kansainvälisen innovaatiofoorumin yhteydessä lokakuussa 2013 allekirjoitettiin tärkeä yhteistyösopimus Pietarin kaupungin Asunto-omistajien yhdistyksen ja Green Net Finlandin välille. Yhteistyösopimukseen kuuluu Pietariin perustettavan cleantech-klusterin muodostumisen tukeminen. Klusterin tavoitteena on lisätä alueen energia- ja ekotehokasta liiketoimintaa, joka puolestaan avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia suomalaisille pk-yrityksille. 5 Suuntana Venäjä

6 Kaipaamme suomalaisilta yrityksiltä konkreettisia kokonaisratkaisuja. Haluamme myös oppia suomalaisen cleantech-klusterin toimintatavasta edistää energiatehokkaan rakentamisen liiketoimintaa. Nikolai Pitirimov, Pietarin kaupungin Asunto-omistajien yhdistyksen puheenjohtaja ESYLEP-hankkeessa tehty yhteistyö on edistänyt yliopistossamme kehitettyjen innovaatioiden tunnettuutta Suomessa. Se on myös lisännyt tietoisuuttamme suomalaisista yrityksistä ja alan muista organisaatioista. Tazhir Mametnabiev, Pietarin valtiollinen teknologinen korkeakoulu (teknillinen yliopisto), T&K osaston johtaja Tarkoituksemme ei ole keskittyä vain tiettyihin toimialoihin, vaan tarjota yrityksille käytännön apua yli toimialarajojen järjestämällä kohtaamisia, avustamalla viestinnässä ja kontaktien luomisessa. Helsinki-keskuksen tiloissa yritykset voivat järjestää myös tapaamisia. ympäristöteknologia-alan yritykset ovat tervetulleita hyödyntämään näitä palveluja. Merja Volkov, Pietarissa toimivan Helsinki-keskuksen toiminnanjohtaja Helsinki-keskus, portti itään Pietarissa toimivan Helsinki-keskuksen rooli eteläsuomalaisten ympäristö- ja energiasektorin yritysten vientiponnistelujen tukena sai hankkeen aikana lisää huomiota ja vahvistusta. Helsinki-keskus muodostaa tärkeän palvelupisteen yritysten vientiponnisteluille. Helsingin, Tampereen, Lahden ja Kotkan kaupunkien yhteinen edustusto keskittyy paitsi kaupunkisuhteiden ylläpitämiseen myös laaja-alaisen yhteistyön kehittämiseen. Painopistealueet liittyvät sekä elinkeinoyhteistyöhön, sisältäen invest in -toiminnan, pk-yritysten tukemisen, ympäristö- ja energiahankkeet, logistiikan ja matkailun, että luovaan talouteen, osaamispohjaiseen yhteistyöhön ja Pietarin ja Leningradin alueen yhteistyöhön. Helsinki-keskus palvelee osakaskaupunkejaan ja niiden seudullisia yhteistyökumppaneita tarjoamalla tukea yhteyksien ja tapaamisten järjestelyissä. Keskuksen tiloissa on mahdollista myös työskennellä ja järjestää neuvotteluja. Helsinki-keskus muodostaa hyvän suhdeverkoston Pietarin kaupungin hallintoon. Sen tehtäviin kuuluu huolehtia mediasuhteista ja viestiä pietarilaisille ajankohtaista tietoa osakaskaupunkeja koskevista asioista. Keskus myös koordinoi ja konsultoi uusien toimijoiden yhteishankkeita ja projekteja. Osallistuminen ESYLEP-hankkeeseen kanavoi Helsinki-keskukselle arvokasta kokemusta ja auttoi ymmärtämään Pietari ja Helsinki käynnistivät yhteistyön vuonna 1993 solmitulla sopimuksella. Tuoreimmassa toimintasuunnitelmassa korostuvat ympäristönsuojelun ja energiatalouden ohella liikenne, logistiikka ja liikennesuunnittelu. Hyviä käytäntöjä jaetaan aktiivisesti myös rakentamisen, kiinteistöjen hallinnan ja kunnossapidon kysymyksissä. Yhteistyö kohdistuu lisäksi innovaatioihin, huipputeknologiaan sekä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja tutkimusyritysten välisen yhteistyön edistämiseen. Avainasemassa ovat pk-yritykset ja niiden vientitoiminnan tukeminen. Tietoa ja kokemuksia vaihdetaan myös sosiaalityön ja terveydenhuollon sekä kulttuurin alalla. pk-yritysten tarpeita. Yhteistyön tiivistymisen ansiosta Helsinki-keskukseen palkattiin omistajakaupunkien yhteinen invest in -asiantuntija. Tämä vahvistaa jatkossa Helsinki-keskuksen merkitystä venäläisten investointien lisäämiseksi Suomessa. Helsinki-keskuksen toiminnanjohtaja Merja Volkov korostaa, että verkostoituminen toi keskukselle lisää volyymia ja tarjosi uusia näköaloja. Jatkossa Helsinki-keskus voisi vahvemmin tukea myös suomalaisen ja pietarilaisen ympäristöliiketoiminnan ja siihen liittyvien klustereiden toimintaa. u 6 Suuntana Venäjä

7 Synergiset yritysryhmät avainroolissa Klusterien sisäiset synergiset yritysryhmät ovat osoittautuneet tehokkaaksi vientimarkkinoiden avaamis- ja laajennuskeinoksi. Yksittäisten yritysten teknologia ja palveluosaaminen paketoidaan asiakastarpeiden mukaisiksi kokonaisratkaisuiksi, joita venäläinen asiakas nykypäivänä etsii. Yritysryhmien vetäjiksi valitut veturiyritykset koordinoivat toimintaa niin, että koko yritysryhmän kilpailukyky vahvistuu ja kustannukset pysyvät kaikille kohtuullisina. Yritysryhmä saattaa palkata yhteisen myyntiedustajan. Tämän lisäksi jokaisessa yrityksessä tulee olla oma vientimyyntivastaava. Julkiset toimijat puolestaan tukevat yritysryhmien syntymistä, tarjoavat apua oikeiden asiakaskontaktien ja rahoituksen löytämisessä sekä tarvittaessa koordinoivat yritysryhmien toimintaa jatkossakin. Teollisuuden energiatehokkuus -klusterin yrityksille avattiin liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa teollisuuslaitosten modernisoinneissa, joissa energiaa ja kustannuksia säästävää uutta teknologiaa tarvitaan erityisesti energian- ja lämmöntuotantoon. Kiinnostus kohdistuu myös uusiutuvaan energiaan ja lämmön talteenottojärjestelmiin. Jäteklusterissa puolestaan etsittiin yritysryhmille tilaisuuksia solmia kauppoja Venäjän kasvavilla jätehuoltomarkkinoilla. Yksittäisten teknologioiden lisäksi kysyntää on erityisesti kokonaisratkaisuille, joiden avulla on mahdollista vastata alueellisiin jätehuollon modernisointitarpeisiin. Toisin sanoen tavoitteena on mallintaa, miten kunnallinen jätehuolto organisoidaan niin, että ympärille muodostuu myös muuta kannattavaa yksityistä liiketoimintaa. Systeemimallintaminen sekä siihen liittyvä koulutus ja valmennus muodostaa uuden potentiaalisen vientituotteen jätealan suomalaisille osaajille. Venäjällä tutkitaan myös mahdollisuuksia rakentaa jätevoimaloita, joissa yhdyskunta- ja teollisuusjätteet poltetaan ja niiden energiasisältö hyödynnetään ympäristöystävällisen teknologian avulla kaukolämpönä ja sähkönä. Suomalaista jätteestä energiaa -konseptia kannattaa markkinoita aktiivisesti Venäjälle. Energiatehokkuus rakentamisessa -teeman alle koottiin suomalaisia yrityksiä, jotka voivat tarjota kokonaisratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi kiinteistöissä. Yksittäisten pk-yritysten on haasteellista vastata Venäjän rakennusmarkkinoiden kysyntään, koska energiatehokas rakentaminen vaatii usean osa-alueen hallintaa ja yrityksiltä vaaditaan kokonaisvaltaista teknologiaja palvelunäkemystä. Tarjoamalla valmiita arvoketjuja mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiselle ja onnistumiselle ovat paremmat. Rakentamisen alalla veturiyritysten merkitys tienraivaajina on paikallisen viranomaisyhteistyön kannalta keskeistä. Hankkeen kuluessa kävi ilmi, että alan yritysten Venäjälle laajentumiseen liittyy muista toimialoista poikkeavia haasteita. Asumiseen ja rakentamiseen kytkeytyy lainsäädännöllisiä, poliittisia, hallinnollisia sekä lupa- ja hankintakäytäntöihin liittyviä tekijöitä, joiden vuoksi alan liiketoiminta on säännellympää ja vahvemmin viranomaisten ohjauksessa kuin monella muulla toimialalla. Lainsäädäntö ja paikalliset käytännöt poikkeavat myös merkittävästi suomalaisista käytännöistä. Rakennusalan markkinoille pääseminen ja siellä menestyminen edellyttävät yrityskontaktien ohella hyviä viranomaissuhteita. Pietarissa rakentamisen alan markkinat ovat keskittyneet, joten jalansijan saaminen pienelle tai keskisuurelle toimijalle ei ole helppoa. 7 Suuntana Venäjä

8 Vesiosaamiskeskus Pietariin Kansainvälinen vesiosaamiskeskus IAWTC perustettiin Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n ja Pietarin vesilaitoksen (SUE Vodokanal of St. Petersburg) toimesta syksyllä Keskuksen avajaisia vietettiin tammikuussa Vesiosaamiskeskus on luonut uuden väylän suomalais-venäläisen vesiliiketoiminnan edistämiseen. Se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden myös eteläsuomalaisille yrityksille markkinoida omaa osaamistaan ja avata vientiä Venäjälle. Yksi Pietarin vesilaitoksen kehittymistä koskevan päästrategian kohdista on henkilöstön kouluttaminen. Kansainvälinen vesiosaamiskeskus on strategian ytimessä. Sillä on suuri mahdollisuus sekä markkinoida että kansainvälistää suomalaista osaamista, jota tarjotaan Venäjän jätevedenpuhdistamoiden ja vesilaitosten investointeihin. Kolmen toimintavuoden aikana vesiosaamiskeskuksen tilaisuuksiin on osallistunut tuhansia vesialan asiantuntijoita niin Venäjältä, Suomesta kuin muualtakin Euroopasta. Lue lisää kansainvälisestä vesiosaamiskeskuksesta Infrastruktuurin vientihankkeille monipuolisempaa tukea Menestyminen infraprojektien tarjouskilpailuissa edellyttää mahdollisimman varhaista markkinatietoa. Yritykset toivovat Suomen valtiolta vahvaa ja ennakoivaa vientiedellytysten luomista, esimerkiksi tietojen kokoamista ja välittämistä edelleen yrityksille sekä rahoitusmekanismien kehittämistä. Yrityksille suunnattujen monipuolisten vientitukimuotojen lisäksi hankkeiden valmistelurahoitus näyttelee keskeistä roolia. Jotta suomalainen infraprojektivienti saataisiin kasvuun, tarvitaan toteutettavuusselvitykset (Pre-Feasibility Study ja Feasibility Study) mahdollistavia rahoitusinstrumentteja. Hankkeen aikana tehdyn selvityksen mukaan suomalaisyritykset kokevat merkittävänä epäkohtana sen, etteivät kotimaiset vientirahoitusmuodot kata tällä hetkellä riittävästi hankevalmistelun osuutta. Tutkimustulosten perusteella tilanne on toinen useimmissa EU-maissa, joissa valtio osallistuu kansainvälisten infrastruktuurivientihankkeiden valmisteluihin tuottamalla ennakoivaa tietoa kohdemarkkina-alueista sekä tarjoamalla yrityksilleen rahoitus- tai muita viennin tukimuotoja. Infraprojektiviennin rahoitusinstrumenttien parantaminen lisäisi samalla alihankintaa eri alojen pk-yrityksistä. Selvityksessä esitetään menestystekijöitä, jotka tulisi ottaa huomioon uusien ympäristöteknologian vientiä edistävien rahoitusinstrumenttien suunnittelussa. Esimerkiksi Suomeen voitaisiin perustaa vienninedistämisrahasto, jolla olisi omat säännöt ja päätöksenteko. Myös jonkin olemassa olevan vientirahoitusinstrumentin ehtoja voitaisiin muuttaa niin, että sen avulla olisi mahdollista rahoittaa infraprojektien toteutettavuusselvityksiä vientimarkkinoilla. Myös isoille yrityksille voitaisiin myöntää hankevalmistelutukea. Lisäksi tutkimus- ja kehittämistyö olisi saatava entistä tehokkaammin avaamaan vientimarkkinoita. Jonkun tietyn tahon tulisi jatkuvasti päivittää tietoa siitä, mitä suomalaiset yritykset tarjoavat, sekä samaan aikaan etsiä yrityskonsortioille projekteja ulkomailta. lue lisää raportista: Projektinviennin esiselvitysten ja kohdemaassa toteutettavan pilotoinnin rahoitus- ja tukimuodot 8 Suuntana Venäjä

9 Venäjän viennin rahoitukseen eri tavoin osallistuvat mm. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) Ministeriöt Tekes Finnvera Finnfund Finnpartnership Euroopan investointipankki (EIB) Euroopan investointirahasto European Bank for Reconstruction and Development (EBRD) IFC International Finance Corporation Nordic Environment Finance Corporation (NEFCO) Nordic Investment Bank NIB World Bank Group Pohjoismaiden projektivientirahasto NOPEF Pohjola Pankki Oyj Danske Bank Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 9 Suuntana Venäjä

10 Vienninedistäjille yhteinen toimintamalli ESYLEP-hankkeen tehtävänä oli rakentaa uusia kytkentöjä vientiä edistävien organisaatioiden välille, tehostaa vientiä edistävien valtiollisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä sekä harmonisoida pirstaleista toimintakenttää, jotta vienninedistäjien osaaminen saataisiin paremmin palvelemaan yritysten Venäjälle suuntautuvia vientiponnisteluja. Kahdessa järjestetyssä työpajassa tarkasteltiin vienninedistämisen tulevaisuutta ja yhteistyön kehittämistä. Suomalaisille yrityksille suunnattujen vienninedistämispalveluiden selkeyttämiseksi ja kehityskohteiksi nostettiin muun muassa katkeamattomien palveluketjujen luominen, päällekkäisyyksien purkaminen sekä tiedon jakaminen toimijoiden kesken. Yhteistyön tiivistämisen lähtökohdaksi nimettiin yritysten konkreettisten tarpeiden entistä tarkempi tunnistaminen. Esimerkiksi rahoitusinstrumentit ja rahoitusmahdollisuudet askarruttavat lähes kaikkia Venäjän markkinoille pyrkiviä. Tarvittaisiin lisää rahoitusneuvojia, jotka hallitsevat hyvin eri rahoituslähteet ja tarvittaessa auttavat rahoitusanomuksen tekemisessä myös siinä vaiheessa kun yritys on jo saanut jalansijaa markkinoilla. Pietarin Suomi-talossa järjestettyihin työpajoihin osallistuivat hankepartnereiden ohella keskeisimmät kansainvälistymistä edistävät organisaatiot: Finpro, Finnode (nyk. osa Tekesiä), Finnvera, Helsinki-keskus, Suomalais-venäläinen kauppakamari ja Aalto-yliopiston pienyrityskeskus. Yhteistyön synergiaa pohtimaan osallistuivat lisäksi Suomen pääkonsulaatti, Cursor Oy, Wirma Lappeenranta Oy, Greater Helsinki Promotion Ltd Oy ja Finnish Water Forum ry. Työpajoja varten kerättiin hankkeeseen osallistuneilta yrityksiltä niiden kokemuksia vienninedistämispalveluista ja kansainvälistymisen esteistä. Toiseen työpajaan osallistui myös yritysten edustajia. Missä vaiheessa olisitte kaivanneet lisää tietoa tai apua, entä minkä tyyppistä? Alkuvaiheen nopea rahoitus olisi ollut tärkeää. Sen myötä suhteellisen pieni ja nopeasti aktualisoituva tukisumma olisi luonut aikaa ja tilaa projektin määrätietoisemmalle suunnittelulle jo alusta lähtien. Esimerkiksi hankkiessamme vientisertifikaattia tuotteillemme. Käännöspalveluja sekä henkilökohtaisia kontakteja tuovia yhteyshenkilöitä Venäjän puolelle. Mitkä ovat olleet suurimmat vaikeudet tai suurimmat onnistumiset? Onnistumisena voidaan pitää venäläisen asiakkaan avoimuutta, kehittyvää kommunikointia, yhteistyöhalukkuutta sekä suomalaisten yritysten kykyä järjestäytyä yhteistyöhankkeeseen. Todellisten oman alamme osaajien löytäminen. Liikkeellä on suuri määrä kauppamiehiä, jotka haluavat edustuksen, mutta eivät pysty antamaan kaupankäynnille muuta lisäarvoa kuin omat myyntikatteensa. Paikallinen logiikka, erilainen työkulttuuri. Kulttuuri eroaa paljon, joten aina ei ole helppoa tietää missä mennään ja päästäänkö loppuun asti projekteissa. 10 Suuntana Venäjä

11 Mitä terveisiä lähettäisitte vienninedistäjille? Kotimaisia klustereita voidaan syystäkin pitää arvokkaina tiedon jakajina, verkostoijina ja fasilitaattoreina, jotka ovat luoneet lisäarvoa ja hyvää maaperää kuvattuun operaatioon. Mikäli pienyrityksiä todella halutaan saada Venäjän markkinoille, tarvitaan kokeneita vienninosaajia. Pelkkien kontaktien luominen tuottajien ja loppukäyttäjien välille eri riitä. Tarvitaan apua käännöstyöhön, kuljetuksiin sekä neuvoja kaupankäynnin kulttuurieroihin. Pitäisi olla pienten yritysten yhteenliittymiä ja näiden toisiaan tukevia tuotteita. Enemmän konkreettisia toimia, tietoa mitä teette ja miten voimme käyttää palveluitanne hyväksi. Työpajojen osallistujat kokivat tilaisuudet hyödyllisiksi päänavauksiksi. Yhteistuumin todettiin, että voimia yhdistämällä Luoteis-Venäjän markkinoille pyrkivät ympäristö- ja energiatehokkuuden aloilla toimivat yritykset saisivat jatkossa laadukkaampia ja helpommin löydettäviä palveluita. Venäjän markkinoista tulisi tehdä entistä parempien palveluiden avulla yrityksille helpommin lähestyttäviä. Asiakaslähtöistä palvelua Vienninedistäjien yhteisissä työpajoissa pohdittiin, miten Venäjän markkinoille pyrkiviä yrityksiä autettaisiin yhden luukun periaatteella, kädestä pitäen ja pitkäjänteisesti. Työpajoissa koostetut ehdotukset luovutettiin Team Finland -työryhmän edustajille. Valtiotasolla toimivan Team Finland Venäjän toimintasuunnitelman mukaan suomalaiset vienninedistämistoimijat saatetaan aikanaan yhteisen konseptin alle. Team Finland Venäjä toimisi jatkossa kokoavana linkkinä, jonka kautta tieto kulkisi sujuvasti myös venäläisille tahoille. Markkinat muuttuvat, niin myös yritysten tarpeet. Asiakkaan kokemaa hyötyä tulisi mitata ja monitoroida jälkihaastatteluilla ja niiden perusteella tulisi koko ajan parantaa palvelun laatua. Asiakastyytyväisyys halutaankin nostaa ohjaavaksi tekijäksi palveluiden kehittämiselle. Ratkaisuehdotukseksi osallistujat nimesivät muun muassa viennin personal trainerit, jotka seuraavat yrityksen askeleita ja sparraavat eteenpäin. Pietarin Suomi-talon kulttuuripainotteinen mielikuva tulisi muuttaa elinkeinoelämän kohtaamispaikaksi, Suomi-Business -taloksi. Konkreettista apua yritykset saisivat myös virtuaalisesta palvelusta. Tämä kokoaisi nykyiset tietopankit yhden omistajan haltuun, jonka olisi mahdollista koordinoida ja hallinnoida helppokäyttöistä eri toimialoille suunnattua kansainvälistymispalvelua. Työpajojen pääviestiksi nousi, että julkisella sektorilla rahoituksella pitäisi jatkossa ohjata vienninedistämistoimintaa entistä koordinoidummin, tehokkaammin ja pitkäjänteisemmin. Sen jälkeen kun vienninedistämisen Team Finland -toimintamalli on uudistettu. u 1. työpajan raportti 2. työpajan raportti 11 Suuntana Venäjä

12 Culminatum Innovation Oy Ltd Green Net Finland ry Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Wirma Lappeenranta Oy Kouvola Innovation Oy Cursor Oy Greater Helsinki Promotion Oy Ltd Vantaan Innovaatioinstituutti Oy Novago Yrityskehitys Oy Posintra Oy Forum Virium Helsinki Oy SEKES ry Innopark Oy Makery Oy Keski-Uudenmaan kehityskeskus Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Turun Seudun Kehittämiskeskus Turku Science and Business Park Yksityiset konsulttiyritykset Yhdistykset Yhteistyötä ja palveluja viennin tueksi Kaupungit ja kunnat Uudenmaan liitto Päijät-Hämeen liitto Hämeen liitto Kymenlaakson liitto Varsinais-Suomen liitto Etelä-Karjalan liitto East Office Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomalais-Venäläinen kauppakamari Sitra Suomen teollisuussijoitus VTT ja muut tutkimuslaitokset Yliopistot ja muut koulutuslaitokset SHOKit Cleen Oy, RYM Oy Valtioneuvoston kanslia Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö Ympäristöministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen suurlähetystö, Moskova Suomen pääkonsulaatti, Pietari (Petroskoi, Murmansk) Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) Finpro Tekes Finnvera Finnfund Finnpartnership Yritysten vientitoimintaa tukee tällä hetkellä laaja joukko valtiollisia, alueellisia ja yksityisiä toimijoita. ESYLEP -hankkeessa pohdittiin yhteistyön tiivistämistä ja palveluiden kehittämistä vastaamaan entistä paremmin yrityskentän tarpeita. 12 Suuntana Venäjä

13 Koulutusta ja tutkimusyhteistyötä Koulutus, uuden tiedon jakaminen ja innovaatiotoiminnan edistäminen olivat ESYLEP-hankkeen keskiössä. Suomalaisia yliopistoja arvostetaan Venäjällä osaavina, luotettavina ja haluttuina yhteiskumppaneina. Tästä syystä moni venäläinen korkeatasoinen akateeminen sekä ministeriön delegaatio hakeutuu suomalaisiin yliopistoihin saadakseen tietoa saumattomasti toimivasta koulutus- ja tutkimusjärjestelmästä. Tiedonkulkua on edistänyt myös opettajien ja tutkijoiden liikkuminen. ESYLEP-hanke oli mukana kolmannessa vuonna 2013 järjestetyssä EU-Venäjä -innovaatiofoorumissa, jonka järjestelyistä vastasi Lappeenrannan teknillinen yliopisto yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Lisäksi hankkeessa tutkittiin kahden ensimmäisen foorumin tulosten vaikuttavuutta kysymällä osallistujilta, millä tavalla ja missä määrin heidän yrityksensä ovat hyötyneet foorumeista ja millaista kehitystä heillä oli foorumin suhteen. Tutkimustuloksia hyödynnettiin seuraavan tapahtuman suunnittelussa. Seuraava vastaava foorumi järjestetään kesäkuussa Tulokset ovat käytettävissä myös hankekauden jälkeen. ESYLEP-hankkeen alkuvaiheessa pyrittiin yhteistyössä Pietarin teollisuuskauppakamarin kanssa löytämään uutta tietoa suomalaisten yritysten Venäjän markkinoita koskevista tarpeista. Työ tarjosi uutta perspektiiviä ryhtyä edistämään verkostoitumista eri toimijoiden välillä. Uusia kohtaamismalleja on sittemmin kokeiltu ja niistä on saatu rohkaisevia kokemuksia. Esimerkiksi Pietarin Vuoriyliopiston asiantuntijoille on järjestetty vierailutilaisuuksia eteläsuomalaisessa energia-alan yrityksissä. Yhteistyötä Pietarin valtion teknologisen korkeakoulun kanssa on tehty aikaisemmin raportissa mainitun vesihuoltoteeman lisäksi kiinteiden jätteiden käsittelyyn sekä akkuteknologioihin ja ympäristöystävällisiin pinnoitteisiin liittyvissä yliopiston tutkimusaiheissa. Green Net Finland ry ja Pietarin valtion teknologinen korkeakoulu allekirjoittivat marraskuussa 2013 aiesopimuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteistyön jatkuminen myös ESYLEP-hankkeen päättymisen jälkeen. Pietarin hydrometeorologisen yliopiston kanssa on aloitettu kaupunkiympäristön monitorointiin liittyvän suomalais-venäläisen tutkimushankkeen kehittäminen. ESYLEP-hankkeessa on myös etsitty ratkaisuja, joilla voidaan vauhdittaa eri Venäjä-hankkeiden keskinäistä yhteistyötä. Tavoitetta on edistetty määrätietoisella hankkeiden välisellä tiedonsiirrolla ja asiantuntijoiden konsultointityöllä, mistä onnistuneina esimerkkeinä nousevat esille ESYLEP- sekä Bridge- ja IRIS Academy -hankkeiden tietoyhteistyö. Venäläisiä korkeakouluopiskelijoita Suomeen Liiketoiminta- ja innovaatioyhteistyön edistäminen ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen ovat kaksi keskeistä keinoa joilla voidaan tukea myös suomalaisten vientiyritysten ponnisteluja jalansijan saamiseksi Venäjän markkinoilla. LUT vauhdittaa energia- ja ympäristöalan suomalais-venäläistä yritysyhteistyötä tarjoamalla Venäjältä saapuville alan opiskelijoille monipuolisia väyliä harjoittelupaikkoihin ja opinnäytetöihin suomalaisissa vientiyrityksissä. Erityisesti energia-alalla toimivat yritykset ovat tarjonneet venäläisosaajille kiinnostavia opinnäytetyötilaisuuksia ja valmistumisen jälkeisiä asiantuntijatehtäviä yrityksen Venäjä-liiketoimintaan liittyen. 13 Suuntana Venäjä

14 LUT:n teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmista valmistuu tasaisena virtana venäläisiä diplomi-insinöörejä. Hankkeen kuluessa LUT:n kemia- ja energia-alan koulutusohjelmista on valmistunut 133 diplomi-insinööriä. Heistä valtaosa on työllistynyt suomalaisiin tai suomalais-kansainvälisiin yrityksiin Venäjällä. LUT:sta valmistuneiden venäläisten alumniverkosto on Suomessa ainutlaatuinen ja merkittävä. Verkosto ja siihen liittyvä toiminta tarjoavat suorat linkit yliopistoon ja sen kautta yrityskumppaneille. Tämä edistää elinikäistä vuorovaikutusta suomalais-venäläisen akateemisen ja elinkeinoelämän välillä. Lähes kaikki venäläiset opiskelijat ovat saaneet opiskelunsa aikana kontaktipintaa suomalaisyrityksiin, joko välittömästi projektityöllistymisen kautta tai yliopistoprojekteissa, joissa yritykset ovat mukana yhteistyökumppaneina. Toiminnan arvo onkin merkittävä elinkeinoelämän rekrytoinnin näkökulmasta. LUT:lta valmistuu myös kasvavalla vauhdilla venäläisiä tohtoreita. He ovat löytäneet hyvin paikkansa suomalaisessa elinkeinoelämässä. Professori Esa Vakkilainen: ESYLEP nosti ympäristövaikutukset valokeilaan Suomi ja Venäjä tarvitsevat vuoropuhelua ja tietojen vaihtoa. Jotta kauppa kävisi molempiin suuntiin, pitää tietää mitä on tarjolla ja miksi sitä pitäisi ostaa. ESYLEPin kaltaiset projektit rikkovat perinteisiä vientikanavia ja saavat näin aikaan paikallista pöhinää, josta on mahdollista synnyttää liiketoimintaa. Yliopiston rooli on osoittaa tutkimustietonsa avulla, mitkä ovat tulevaisuuden businessalueita. Projektin alussa kukaan ei Venäjällä halunnut puhua biokaasusta tai kaasutuksesta. Maakaasu on halpaa ja helppoa käyttää, sanottiin. Nyt ponnistelu alkaa tuottaa hedelmää, moni paikallinen yritys on kiinnostunut asiasta. Suomalaisyrityksille avautuu muutaman vuoden sisällä markkinoita myös tällä uudella alueella. ESYLEP on onnistunut nostamaan ympäristövaikutukset keskusteluun. Pienyritysten saaminen mukaan toimintaan on haastavaa, sillä yrittäjillä on harvoin aikaa. Yrittäjä ei useinkaan jouda etsimään liiketoimintamahdollisuuksia uusissa toimintaympäristöissä. Muutosta tähän saadaan luomalla kehys, joka kanavoi tapahtumia, informaatiota, matkustamista ja verkottumista toimijoiden kesken. Professori Esa Vakkilainen Vice Dean Faculty of Technology Professor Sustainable energy systems Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Yliopistoyhteistyössä syntyneet projektit ja tutkimushankkeet ovat tuottaneet elinkeinoelämän käyttöön arvokasta ja ajantasaista tietoa raporttien, julkaisujen, diplomitöiden ja luentosarjojen muodossa. Esimerkkinä mainitaan sähkötekniikan tutkimusryhmän venäläisille NP Market Council lle järjestämä kolmipäiväinen seminaari Deregulated markets of electricity - Nordic Experience. u 14 Suuntana Venäjä

15 Etelä-Suomi houkuttelevaksi sijoituskohteeksi Yksi ESYLEP-hankkeen Invest in -toiminnan tavoitteista oli houkutella 3 4 yrityssijoittumista Etelä-Suomeen. Osaprojektin toteutuksesta vastasi Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. LADEC teki tiivistä yhteistyötä muun muassa Greater Helsinki Promotionin ja muiden Helsinki-keskus -partnereiden kanssa. Osa-aikaiseksi palkattu Invest in -asiantuntija solmi hankkeen kuluessa arvokkaita yhteistyösuhteita mahdollisiin sijoittajiin. Hän myös kävi neuvotteluja sellaisten venäläisten yhtiöiden kanssa, jotka harkitsivat yrityksen perustamista Suomeen. Invest in Finland -työn kehittämisehdotusraportti vahvisti käsitystä siitä, että Suomeen tarvitaan yhtenäinen ulkomaisia investointeja edistävä strategia. Tämä tarkoittaa kaikilla Etelä-Suomen alueilla entistä määrätietoisempaa tavoiteasetantaa sekä analyysia ja tietoa siitä, millä alueella eri liiketoiminnoilla olisi parhaat toimintaedellytykset. Strategiassa investointikohteet kannattaa eritellä selkeästi. Yritystoiminnan käynnistäminen ja yritysten sijoittuminen uuteen ympäristöön edellyttää myös tehokkaita palveluja. Myöhemmässä vaiheessa venäläisten yritysten ulottuvilla tulisi olla heidän mahdollisesti tarvitsemiaan liiketoiminnan laajentamisen tukipalveluita, tarvittaessa venäjän kielellä. Ulkomaisia sijoittajia ja sijoittumisia edistävässä kohdemarkkinoinnissa on tärkeää viestiä alueen omat tavoitteet selkeästi Venäjällä toimiville Invest in -edustajille. Heidät kannattaa perehdyttää ja kouluttaa alueen tarpeisiin ja vahvuuksiin huolellisesti, jotta bisnesmahdollisuuksien tunnistaminen helpottuisi. Potentiaaleille sijoittajille suunnatun palvelun tulisi myös toimia kuin pankin tiskillä asioisi, eli asiakkaita palvellaan avainasiakkaan tavoin. Molempien maiden kulttuureita ymmärtävä ammattitaitoinen avainasiakaspäällikkö kykenee parhaiten vastaamaan kokeneiden investoijien tarpeisiin. Hyödynnä parhaiden kokemukset Invest in -markkinoinnissa toimintatapojen tulisi olla toisaalta yhdenmukaisia, toisaalta jokaisen alueen kannattaa tuoda esille omia erityisvahvuuksiaan. Tiivis yhteistyö Venäjän kaupan parissa toimivien kesken tukee myös Suomeen suuntautuvaa sijoitustoimintaa. Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin, Suomi-talon, Finpron sekä kaikkien vienninedistämistoimijoiden keskinäinen verkostoituminen ja yhteisesti sovitut toimintatavat luovat vankkaa pohjaa markkinoinnille. Hyviä käytäntöjä kannattaisi jakaa toimijoiden kesken. Hankkeen Invest in -asiantuntijan ehdotuksen mukaan parhaiten ne saataisiin yhteiseen käyttöön virtuaalisen Invest in Customer Deskin tai yhteisen ja ajan tasalla pidettävän tietokannan, CRM:n avulla. Menestystarinoita ja puskamarkkinointiakaan ei sovi unohtaa. Suomeen jo etabloituneet venäläisyritykset ja niiden myönteiset kokemukset täällä toimimisesta voivat edistää tehokkaasti uusien investointien saamista Suomeen. Ympäristöteknologian lisäksi Venäjän valtion johto on nostanut energiatehokkuuden ja siihen liittyvän teknologian sekä bioenergian tulevaisuuden kehittämiskohteiksi. Suomi voisi tarjota venäläisille toimijoille EU-jäsenyytensä ansiosta sopivan sijainnin, jossa voidaan luoda uutta liiketoimintaa myös uusien innovatiivisten teknologioiden tai palveluiden alalla. u 15 Suuntana Venäjä

16 Yrityksiltä myönteistä palautetta ESYLEP-hanke päätettiin marraskuussa 2013 Helsingissä järjestettyyn päätösseminaariin, jossa käytiin läpi saavutettuja tuloksia ja johtopäätöksiä. Tilaisuuden kiinnostavimman annin muodostivat hankkeessa mukana olleet yritykset, jotka kertoivat omista kansainvälistymisen haasteistaan ja ratkaisuistaan. Yrityksiltä on kerätty palautetta systemaattisesti tapahtumien jälkeen. Palautteessa on myös tiedusteltu syntyneiden kontaktien ja Venäjän liiketoiminnan etenemisestä sekä tietoa yritysten tulevista tuen tarpeista. Hankkeen kuluessa järjestettyjen tapahtumien palautekyselyjen perusteella kiinnostavista alustuspuheenvuoroista ja tapaamisista saatua uutta tietoa pidettiin yrityksissä hyödyllisenä. Hankkeen kuluessa kuultuja kommentteja: Iso haaste on hintatasomme saaminen ostajia tyydyttävälle tasolle jos ja kun tavoittelemme suurempia määriä kuin tähän asti on toteutunut. Olemme olleet muutaman yrityksen kanssa tekemisissä ja teemme varmasti yhteistyötä heidän kanssaan jatkossakin. Tapahtuma, johon osallistuimme, avasi hyvin venäläistä kulttuuria ja miten markkinoille kannattaa etabloitua. Käytännössä omalla kohdallamme markkina osoittautui aivan liian haasteelliseksi seuraavan viiden vuoden aikajänteellä. Olemme tapahtuman jälkeen saaneet muutamia kontakteja, mutta ne eivät ole vielä johtaneet merkittäviin kauppoihin. Pietarissa järjestetty asumisen alan tapahtuma oli erittäin hyvä. Erityisesti se, että kiinnostuneet asiakkaat tulivat Technopolikselle ja Suomitalolle, helpotti huomattavasti. Myös yleisesittely Venäjän markkinoiden valtaamisesta oli hyvä, kokemukset ja sudenkuopat tuotiin hienosti esille. Yritysesittelyn kautta sai hyvän käsityksen Venäjän markkinoille menosta ja siellä olemisesta. Meidän kokoisen yrityksen, suurin haaste koskee byrokratiaa, korruptiota ja vientitullauksen hintaa. Vaikka toimintamme on kannattavaa, pääomaa ei toistaiseksi ole kertynyt niin, että voisimme ajatella lähtevämme omilla varoilla Venäjälle. Rahoitus pitäisi saada järjestymään, siihen tarvittaisiin hyviä yhteistyötahoja. 16 Suuntana Venäjä

17 Katse tulevaisuuteen Kolmivuotinen kehityshanke jätti myönteisen ilmapiirin ympäristöystävällisen teknologian viennin tulevaisuudelle. Erilaiset vienninedistämistapahtumat, yhteistoiminta yritysten kanssa ja vienninedistäjäorganisaatioiden keskinäiset työpajat loivat mallia yhteisen toiminnan konseptille. Sitä tulee parantaa koko ajan, jotta yritykset voivat aloittaa ja kasvattaa Venäjän vientitoimintaansa jatkossa mahdollisimman sujuvasti ja kustannustehokkaasti. ESYLEP-hankkeessa vauhditettiin viranomaisten, yritysten, vienninedistämisorganisaatioiden ja koulutusorganisaatioiden välisiä yhteistyökäytäntöjä, joita on mahdollista jatkojalostaa edelleen. Mikäli vienninedistämisklusteri entistä suurempi Team Finland onnistuu luomaan tehokkaan keskinäisen viestintäjärjestelmän ja jakamaan sen avulla keskenään tutkimus- ja muuta markkinatietoa mahdollisimman avoimesti toki liikesalaisuudet pois lukien se kykenee yhä paremmin vahvistamaan Venäjän markkinoille suuntaavien yritysten kilpailuetua. ESYLEP-hankkeen tuloksissa korostuvat suomalaisten yritysten Venäjän markkinoille pääsyn helpottamiseksi luodut synergiset yritysryhmät, jotka jatkavat toimintaansa hankekauden jälkeenkin. Näistä hyviä esimerkkejä ovat kaksi jätealan yritysryhmää, joiden kaupalliset neuvottelut jatkuvat Pietarissa ja Ostashkovissa. Yhteinen vientimarkkinointi edellyttää siitä kiinnostuneilta yrityksiltä tahtotilaa, keskinäistä luottamusta ja halua jatkuvasti kehittää yhteistä toimintakonseptia. Toimialaklusterit tarjoavat vientitoiminnan avaamiselle ja kasvattamiselle yhden mahdollisen alustan, sillä pk-yritysten omat resurssit eivät aina riitä kansainvälistymiseen ilman muita osaavia kumppaneita. Yritys- ja tutkimusmaailman väliselle yhteistyölle luotiin uusia toimintamalleja, jotka auttavat molempia tahoja pääsemään päämääriinsä huolimatta niiden erilaisuudesta. Yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa kaivataan entistä tehokkaampia keinoja niissä syntyvän tutkimustiedon siirtämiseen Venäjän markkinoille suuntaavien yritysten käyttöön. Uusi invest in -yhteistyömalli osoittaa tulevaisuudessa, onko sen myötä mahdollista kasvattaa erityisesti Etelä-Suomesta houkutteleva investointikohde venäläisille ympäristöteknologia-alan toimijoille. Tietoisuus ympäristöystävällisistä, energiatehokkaista, kestävän kehityksen mahdollistavista uusista teknologioista ja palveluista koheni venäläisten yritysten ja viranomaisten keskuudessa hankkeen aikana. Myös ympäristötietoisuus lisääntyi, sillä innovatiivisen projektin vaikutukset heijastuvat osaltaan myös Venäjällä käynnistyneeseen ympäristönsuojelutoimenpideohjelmien suunnitteluun. ESYLEP-hankkeen loppumetreillä käynnistyi Pietarin cleantech-klusterin muodostamiseen tähtäävä suomalais-venäläinen yhteistyö, jossa on aktiivisesti mukana sekä suomalainen että venäläinen elinkeinoelämä, tutkimusmaailma ja alueellinen hallinto. Klusterin muodostaminen tukee ympäristöteknologian markkinan kasvua ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä Pietarissa ja laajemminkin Venäjällä. u 17 Suuntana Venäjä

18