Suuntana Venäjä. ympäristöliiketoiminnan edistämisestä Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suuntana Venäjä. ympäristöliiketoiminnan edistämisestä Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä 2010 2013"

Transkriptio

1 Suuntana Venäjä ESYLEP-hankkeen raportti eteläsuomalaisen ympäristöliiketoiminnan edistämisestä Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä

2 Sisällys Esipuhe 3 Keinoja viennin tukemiseen 4 Synergiset yritysryhmät avainroolissa 7 Vienninedistäjille yhteinen toimintamalli 10 Koulutusta ja tutkimusyhteistyötä 13 Etelä-Suomi houkuttelevaksi sijoituskohteeksi 15 Yrityksiltä myönteistä palautetta 16 Katse tulevaisuuteen 17 Teksti: Culminatum Innovation Oy Ltd, Green Net Finland ry, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Figuuri Oy (toim.) Ulkoasu: Innocorp Oy 2 Suuntana Venäjä

3 Esipuhe Ympäristöteknologia muodostaa uuden ja kasvavan markkinan Venäjällä. Tässä raportissa kuvataan kolmivuotista ESYLEP-kehityshanketta, jonka tavoitteena oli eteläsuomalaisten ympäristöteknologia-alalla toimivien pk-yritysten menestymismahdollisuuksien vahvistaminen erityisesti Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä. Venäjälle pyrkivät ympäristöteknologiayritykset saivat vuosien kuluessa ESYLEP-hankkeen myötä ainutlaatuisia tilaisuuksia luoda kokonaan uusia verkostoja paikallisiin toimijoihin. Tärkeitä kohtaamisia syntyi paitsi yrityssektorin myös akateemisen maailman sekä julkishallinnon kanssa. Hankkeen aikana vahvistui käsitys siitä, että Venäjällä löytyy tahtotilaa investoida ympäristöystävälliseen ja energiatehokkaaseen teknologiaan. Valtion asettamat energiasäästötavoitteet, samoin kuin tiukentuva ympäristölainsäädäntö toimivat tässä hyvänä kannustimena. Etenkin kaupunkiympäristön ekotehokkuus, jätehuolto, jäteveden käsittely sekä asumisen, rakentamisen ja teollisuuden energiatehokkuus ovat toimialoja, joilla suomalaisella teknologialla ja osaamisella on kasvavaa kysyntää Venäjän markkinoilla. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta rahoitusta saanut ESYLEP-hanke päättyi marraskuussa Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Culminatum Innovation Oy, Green Net Finland ry, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT). Projektissa olivat mukana myös Uudenmaan asumisen, nanoteknologian ja ympäristöteknologian osaamiskeskukset. Haluamme esittää erityiskiitokset yhteistyökumppaneillemme Finpro, Finnode, Finnvera, Helsinki-keskus, Suomalais-venäläinen kauppakamari, Aalto-yliopiston pienyrityskeskus, Suomen pääkonsulaatti, Cursor Oy, Wirma Lappeenranta Oy, Greater Helsinki Promotion Ltd Oy ja Finnish Water Forum ry. Ilman vienninedistämisen yhteistyön tiivistäminen ei olisi ollut mahdollista. Laura Nurmi, ESYLEP Eteläsuomalaisen ympäristöliiketoiminnan edistäminen Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä -hankkeen koordinaattori, Culminatum Innovation Oy Ltd. u lue lisää ESYLEP-hankkeen sivuilta 3 Suuntana Venäjä

4 Keinoja viennin tukemiseen Yksi ESYLEP-hankkeen tärkeimpiä tavoitteita oli kehittää pk-yrityksille soveltuvia yhteistyö- ja toimintamalleja erityisesti Pietarin ja Luoteis-Venäjän alueelle suuntautuvaan liiketoimintaan. Suunnittelun lähtökohdan muodostivat kaksi eri näkökulmaa: ympäristöteknologia-alan pk-yritysten kansainvälistymisvaiheisiin perehtyminen sekä yritysten toiveiden kartoittaminen kyselyjen ja kahdenkeskisten tapaamisten avulla. Hankkeen pohjaksi teetettiin Pietarin aluetta koskeva markkinaselvitys. Yritykset kertoivat odottavansa vienninedistäjiltä muun muassa selvityksiä, joista kävisi ilmi markkinoiden koko, yritysten omien vientituotteiden ja -palveluiden markkinakohtainen soveltuvuus ja mahdollinen kysyntä. Esille nousivat myös tiedon saaminen parhaista myyntikanavista ja tarvittavista markkinointimateriaaleista. Myös partnereiden etsintään Venäjällä ja Suomessa kaivattiin tukea. Tietoa toivottiin lisäksi alihankintaverkostojen laajentamisen mahdollisuuksista, viranomaismenettelyistä, lisensseistä ja luvista sekä tarjouspyyntöjen hankintamenettelyistä. Kysyttäessä odotuksia ESYLEP-hankkeen palveluista, yritykset vastasivat: Kaupallista toimintaa suoraan auttavia palveluja. Apua partneri- ja asiakashaussa. Mahdollisuuksia esitellä osaamistamme suurelle määrälle venäläisiä potentiaalisia asiakkaita. Voiko mikro- tai pienyrittäjä päästä Venäjän markkinoille? Vaatiiko se kohtuuttomia ponnisteluja, vai löytyykö asiantuntijatyölle suoria väyliä? Hankkeen toiminnan suunnittelun tueksi hankittiin tietoa Pietarin alueen markkinoista ja kehitystrendeistä. Samalla kartoitettiin uusia yhteistyökumppaneita hankkeen toteuttamiseksi. Selvitys Pietarin alueen innovaatioympäristöistä ja alan toimijoista Teemakohtaisia tapaamisia, seminaareja ja valmennusta Hankkeessa on testattu erilaisia malleja yritysten keskinäisen yhteistyön edistämiseksi ja vientikonsortioiden muodostamiseksi. Suuria osallistujamääriä keränneet teemakohtaiset verkottumistilaisuudet ja seminaarit osoittautuivat pk-yritysten kannalta antoisiksi foorumeiksi esitellä omia teknologioita, tuotteita ja palveluita. Tilaisuuksien teemoja olivat muun muassa energiatehokkuus rakentamisessa ja teollisuudessa, vedenkäsittely ja jätehuolto, puhtaan ilman ratkaisut ja nanoteknologia. Myös vientirahoituksen kehittämistä pohdittiin yhdessä yritysten ja rahoittajatahojen kanssa. Teemakohtaisten tapahtumien lisäksi hankkeen kuluessa on tuotettu ja toteutettu erilaisia työpajoja ja valmennustilaisuuksia. ESYLEP-hankkeessa järjestettyjä tilaisuuksia ja seminaareja 4 Suuntana Venäjä

5 Yritykset saivat hankkeen aikana järjestetyissä tilaisuuksissa ajankohtaista tietoa markkinoista, rahoituksesta, asiakkaista ja liiketoimintamahdollisuuksista. Järjestetyt tapahtumat Pietarissa ja muualla Venäjällä ovat toimineet osalle yrityksistä ensimmäisenä kontaktina Venäjälle ja venäläisiin toimijoihin. Yritysten edustajat tapasivat venäläisiä asiakkaita myös kahdenkeskisissä neuvotteluissa ja jakoivat vientiin liittyviä käytännön kokemuksia Venäjällä jo toimivien suomalaisyritysten kesken. Pietarissa ja muualla Venäjällä järjestettyjen verkottumis- ja myynninedistämistilaisuuksien lisäksi matkoilla oli mahdollisuus osallistua erikoisalojen messuille ja käydä paikan päällä potentiaalisissa asiakasyrityksissä, joihin yksittäisten pk-yritysten olisi ollut muuten vaikea päästä. Hyvänä esimerkkinä tuloksellisista tapaamisista oli neuvottelu Pietarin korttelisaneerausprojekteista vastaavan yhtiön pääjohtajan kanssa. Neuvottelut saivat jatkoa Helsingissä, jossa 12 suomalaista rakennusalan yritystä esittäytyi kyseisen yrityksen edustajille kahdenkeskisissä tapaamisissa. Hyvä tilaisuus. Kumppaniyritys ja sen hanke ovat riittävän suuri, jotta tähän voi mahtua paljonkin suomalaisia tuotteita ja palveluja. Toimiva konsepti, jossa laajat mahdollisuudet. Hienoja ihmisiä, positiivinen tunnelma, tästä erityiskiitos. Hankkeen keskeinen toiminta-ajatus oli verkottaa eteläsuomalaisia ja Luoteis-Venäjän toimijoita, ympäristöteknologia-alan yrityksiä, t&k-toimijoita ja muita kehittämisorganisaatioita keskenään ja rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden välille. Yhteistyössä järjestetyt verkottumistilaisuudet, seminaarit ja työpajat onnistuivat hyvin. Tiiviin hanketoimijoiden välisen yhteistyön todettiin tuovan selkeästi lisäarvoa yritysten vienninedistämiselle, sillä aiemmin hyvin hajautunut toiminta keskitettiin ja koottiin isommaksi kaikkia hyödyttäväksi kokonaisuudeksi. Elinkeinoelämän, tutkimuksen ja julkishallinnon yhteistyötä ESYLEP-hankkeen kuluessa tunnistettiin uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistettiin Pietarin alueen elinkeinoelämän, tutkimusmaailman ja julkishallinnon yhteistyötä. Tämä ns. triple-helix -malliin pohjautuva toiminta on pyrkinyt tiivistämään vuoropuhelua alueella sekä kasvattamaan tätä kautta ympäristöteknologian markkinoita. Hankkeen aikana suomalaisyritykset havaitsivat, että sopivia yhteistyökumppaneita on mahdollista löytää myös yliopistojen kautta, sillä yliopistoilla on Venäjällä vahva suhde oman alansa johtaviin yrityksiin. Pietarin valtiollinen teknologinen korkeakoulu eli teknillinen yliopisto ja Pietarin kaupungin vesilaitos Vodokanal allekirjoittivat vuonna 2011 pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen. Sopimus sisältää muun muassa vesialaan liittyvän koulutusohjelman perustamisen yliopistolle sekä korkeatasoisen kansainvälisen vesialan konferenssin järjestämisenn. Konferenssi on yksi esimerkki tilaisuuksista, joissa suomalaiset yritykset voivat kasvattaa tunnettavuuttaan, tavata potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä saada arvokasta tietoa alan kehitysnäkymistä. Yhteistyötä suomalaisen teollisuuden energiatehokkuusteknologian viennin edistämiseksi tehtiin myös Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Pietarin polyteknillinen yliopisto allekirjoittivat keskinäisen yhteistyöpöytäkirjan vuonna Aluehallinnon merkitys korostuu etenkin ympäristöteknologia-alaan liittyvissä investointi- ja muissa projekteissa, joiden läpivieminen vaatii Pietarissa asioimista kaupungin hallinnon eri komiteoiden kanssa. Myös toteutus tapahtuu toisinaan suoraan näiden valvonnassa. Pietarin kansainvälisen innovaatiofoorumin yhteydessä lokakuussa 2013 allekirjoitettiin tärkeä yhteistyösopimus Pietarin kaupungin Asunto-omistajien yhdistyksen ja Green Net Finlandin välille. Yhteistyösopimukseen kuuluu Pietariin perustettavan cleantech-klusterin muodostumisen tukeminen. Klusterin tavoitteena on lisätä alueen energia- ja ekotehokasta liiketoimintaa, joka puolestaan avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia suomalaisille pk-yrityksille. 5 Suuntana Venäjä

6 Kaipaamme suomalaisilta yrityksiltä konkreettisia kokonaisratkaisuja. Haluamme myös oppia suomalaisen cleantech-klusterin toimintatavasta edistää energiatehokkaan rakentamisen liiketoimintaa. Nikolai Pitirimov, Pietarin kaupungin Asunto-omistajien yhdistyksen puheenjohtaja ESYLEP-hankkeessa tehty yhteistyö on edistänyt yliopistossamme kehitettyjen innovaatioiden tunnettuutta Suomessa. Se on myös lisännyt tietoisuuttamme suomalaisista yrityksistä ja alan muista organisaatioista. Tazhir Mametnabiev, Pietarin valtiollinen teknologinen korkeakoulu (teknillinen yliopisto), T&K osaston johtaja Tarkoituksemme ei ole keskittyä vain tiettyihin toimialoihin, vaan tarjota yrityksille käytännön apua yli toimialarajojen järjestämällä kohtaamisia, avustamalla viestinnässä ja kontaktien luomisessa. Helsinki-keskuksen tiloissa yritykset voivat järjestää myös tapaamisia. ympäristöteknologia-alan yritykset ovat tervetulleita hyödyntämään näitä palveluja. Merja Volkov, Pietarissa toimivan Helsinki-keskuksen toiminnanjohtaja Helsinki-keskus, portti itään Pietarissa toimivan Helsinki-keskuksen rooli eteläsuomalaisten ympäristö- ja energiasektorin yritysten vientiponnistelujen tukena sai hankkeen aikana lisää huomiota ja vahvistusta. Helsinki-keskus muodostaa tärkeän palvelupisteen yritysten vientiponnisteluille. Helsingin, Tampereen, Lahden ja Kotkan kaupunkien yhteinen edustusto keskittyy paitsi kaupunkisuhteiden ylläpitämiseen myös laaja-alaisen yhteistyön kehittämiseen. Painopistealueet liittyvät sekä elinkeinoyhteistyöhön, sisältäen invest in -toiminnan, pk-yritysten tukemisen, ympäristö- ja energiahankkeet, logistiikan ja matkailun, että luovaan talouteen, osaamispohjaiseen yhteistyöhön ja Pietarin ja Leningradin alueen yhteistyöhön. Helsinki-keskus palvelee osakaskaupunkejaan ja niiden seudullisia yhteistyökumppaneita tarjoamalla tukea yhteyksien ja tapaamisten järjestelyissä. Keskuksen tiloissa on mahdollista myös työskennellä ja järjestää neuvotteluja. Helsinki-keskus muodostaa hyvän suhdeverkoston Pietarin kaupungin hallintoon. Sen tehtäviin kuuluu huolehtia mediasuhteista ja viestiä pietarilaisille ajankohtaista tietoa osakaskaupunkeja koskevista asioista. Keskus myös koordinoi ja konsultoi uusien toimijoiden yhteishankkeita ja projekteja. Osallistuminen ESYLEP-hankkeeseen kanavoi Helsinki-keskukselle arvokasta kokemusta ja auttoi ymmärtämään Pietari ja Helsinki käynnistivät yhteistyön vuonna 1993 solmitulla sopimuksella. Tuoreimmassa toimintasuunnitelmassa korostuvat ympäristönsuojelun ja energiatalouden ohella liikenne, logistiikka ja liikennesuunnittelu. Hyviä käytäntöjä jaetaan aktiivisesti myös rakentamisen, kiinteistöjen hallinnan ja kunnossapidon kysymyksissä. Yhteistyö kohdistuu lisäksi innovaatioihin, huipputeknologiaan sekä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja tutkimusyritysten välisen yhteistyön edistämiseen. Avainasemassa ovat pk-yritykset ja niiden vientitoiminnan tukeminen. Tietoa ja kokemuksia vaihdetaan myös sosiaalityön ja terveydenhuollon sekä kulttuurin alalla. pk-yritysten tarpeita. Yhteistyön tiivistymisen ansiosta Helsinki-keskukseen palkattiin omistajakaupunkien yhteinen invest in -asiantuntija. Tämä vahvistaa jatkossa Helsinki-keskuksen merkitystä venäläisten investointien lisäämiseksi Suomessa. Helsinki-keskuksen toiminnanjohtaja Merja Volkov korostaa, että verkostoituminen toi keskukselle lisää volyymia ja tarjosi uusia näköaloja. Jatkossa Helsinki-keskus voisi vahvemmin tukea myös suomalaisen ja pietarilaisen ympäristöliiketoiminnan ja siihen liittyvien klustereiden toimintaa. u 6 Suuntana Venäjä

7 Synergiset yritysryhmät avainroolissa Klusterien sisäiset synergiset yritysryhmät ovat osoittautuneet tehokkaaksi vientimarkkinoiden avaamis- ja laajennuskeinoksi. Yksittäisten yritysten teknologia ja palveluosaaminen paketoidaan asiakastarpeiden mukaisiksi kokonaisratkaisuiksi, joita venäläinen asiakas nykypäivänä etsii. Yritysryhmien vetäjiksi valitut veturiyritykset koordinoivat toimintaa niin, että koko yritysryhmän kilpailukyky vahvistuu ja kustannukset pysyvät kaikille kohtuullisina. Yritysryhmä saattaa palkata yhteisen myyntiedustajan. Tämän lisäksi jokaisessa yrityksessä tulee olla oma vientimyyntivastaava. Julkiset toimijat puolestaan tukevat yritysryhmien syntymistä, tarjoavat apua oikeiden asiakaskontaktien ja rahoituksen löytämisessä sekä tarvittaessa koordinoivat yritysryhmien toimintaa jatkossakin. Teollisuuden energiatehokkuus -klusterin yrityksille avattiin liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa teollisuuslaitosten modernisoinneissa, joissa energiaa ja kustannuksia säästävää uutta teknologiaa tarvitaan erityisesti energian- ja lämmöntuotantoon. Kiinnostus kohdistuu myös uusiutuvaan energiaan ja lämmön talteenottojärjestelmiin. Jäteklusterissa puolestaan etsittiin yritysryhmille tilaisuuksia solmia kauppoja Venäjän kasvavilla jätehuoltomarkkinoilla. Yksittäisten teknologioiden lisäksi kysyntää on erityisesti kokonaisratkaisuille, joiden avulla on mahdollista vastata alueellisiin jätehuollon modernisointitarpeisiin. Toisin sanoen tavoitteena on mallintaa, miten kunnallinen jätehuolto organisoidaan niin, että ympärille muodostuu myös muuta kannattavaa yksityistä liiketoimintaa. Systeemimallintaminen sekä siihen liittyvä koulutus ja valmennus muodostaa uuden potentiaalisen vientituotteen jätealan suomalaisille osaajille. Venäjällä tutkitaan myös mahdollisuuksia rakentaa jätevoimaloita, joissa yhdyskunta- ja teollisuusjätteet poltetaan ja niiden energiasisältö hyödynnetään ympäristöystävällisen teknologian avulla kaukolämpönä ja sähkönä. Suomalaista jätteestä energiaa -konseptia kannattaa markkinoita aktiivisesti Venäjälle. Energiatehokkuus rakentamisessa -teeman alle koottiin suomalaisia yrityksiä, jotka voivat tarjota kokonaisratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi kiinteistöissä. Yksittäisten pk-yritysten on haasteellista vastata Venäjän rakennusmarkkinoiden kysyntään, koska energiatehokas rakentaminen vaatii usean osa-alueen hallintaa ja yrityksiltä vaaditaan kokonaisvaltaista teknologiaja palvelunäkemystä. Tarjoamalla valmiita arvoketjuja mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiselle ja onnistumiselle ovat paremmat. Rakentamisen alalla veturiyritysten merkitys tienraivaajina on paikallisen viranomaisyhteistyön kannalta keskeistä. Hankkeen kuluessa kävi ilmi, että alan yritysten Venäjälle laajentumiseen liittyy muista toimialoista poikkeavia haasteita. Asumiseen ja rakentamiseen kytkeytyy lainsäädännöllisiä, poliittisia, hallinnollisia sekä lupa- ja hankintakäytäntöihin liittyviä tekijöitä, joiden vuoksi alan liiketoiminta on säännellympää ja vahvemmin viranomaisten ohjauksessa kuin monella muulla toimialalla. Lainsäädäntö ja paikalliset käytännöt poikkeavat myös merkittävästi suomalaisista käytännöistä. Rakennusalan markkinoille pääseminen ja siellä menestyminen edellyttävät yrityskontaktien ohella hyviä viranomaissuhteita. Pietarissa rakentamisen alan markkinat ovat keskittyneet, joten jalansijan saaminen pienelle tai keskisuurelle toimijalle ei ole helppoa. 7 Suuntana Venäjä

8 Vesiosaamiskeskus Pietariin Kansainvälinen vesiosaamiskeskus IAWTC perustettiin Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n ja Pietarin vesilaitoksen (SUE Vodokanal of St. Petersburg) toimesta syksyllä Keskuksen avajaisia vietettiin tammikuussa Vesiosaamiskeskus on luonut uuden väylän suomalais-venäläisen vesiliiketoiminnan edistämiseen. Se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden myös eteläsuomalaisille yrityksille markkinoida omaa osaamistaan ja avata vientiä Venäjälle. Yksi Pietarin vesilaitoksen kehittymistä koskevan päästrategian kohdista on henkilöstön kouluttaminen. Kansainvälinen vesiosaamiskeskus on strategian ytimessä. Sillä on suuri mahdollisuus sekä markkinoida että kansainvälistää suomalaista osaamista, jota tarjotaan Venäjän jätevedenpuhdistamoiden ja vesilaitosten investointeihin. Kolmen toimintavuoden aikana vesiosaamiskeskuksen tilaisuuksiin on osallistunut tuhansia vesialan asiantuntijoita niin Venäjältä, Suomesta kuin muualtakin Euroopasta. Lue lisää kansainvälisestä vesiosaamiskeskuksesta Infrastruktuurin vientihankkeille monipuolisempaa tukea Menestyminen infraprojektien tarjouskilpailuissa edellyttää mahdollisimman varhaista markkinatietoa. Yritykset toivovat Suomen valtiolta vahvaa ja ennakoivaa vientiedellytysten luomista, esimerkiksi tietojen kokoamista ja välittämistä edelleen yrityksille sekä rahoitusmekanismien kehittämistä. Yrityksille suunnattujen monipuolisten vientitukimuotojen lisäksi hankkeiden valmistelurahoitus näyttelee keskeistä roolia. Jotta suomalainen infraprojektivienti saataisiin kasvuun, tarvitaan toteutettavuusselvitykset (Pre-Feasibility Study ja Feasibility Study) mahdollistavia rahoitusinstrumentteja. Hankkeen aikana tehdyn selvityksen mukaan suomalaisyritykset kokevat merkittävänä epäkohtana sen, etteivät kotimaiset vientirahoitusmuodot kata tällä hetkellä riittävästi hankevalmistelun osuutta. Tutkimustulosten perusteella tilanne on toinen useimmissa EU-maissa, joissa valtio osallistuu kansainvälisten infrastruktuurivientihankkeiden valmisteluihin tuottamalla ennakoivaa tietoa kohdemarkkina-alueista sekä tarjoamalla yrityksilleen rahoitus- tai muita viennin tukimuotoja. Infraprojektiviennin rahoitusinstrumenttien parantaminen lisäisi samalla alihankintaa eri alojen pk-yrityksistä. Selvityksessä esitetään menestystekijöitä, jotka tulisi ottaa huomioon uusien ympäristöteknologian vientiä edistävien rahoitusinstrumenttien suunnittelussa. Esimerkiksi Suomeen voitaisiin perustaa vienninedistämisrahasto, jolla olisi omat säännöt ja päätöksenteko. Myös jonkin olemassa olevan vientirahoitusinstrumentin ehtoja voitaisiin muuttaa niin, että sen avulla olisi mahdollista rahoittaa infraprojektien toteutettavuusselvityksiä vientimarkkinoilla. Myös isoille yrityksille voitaisiin myöntää hankevalmistelutukea. Lisäksi tutkimus- ja kehittämistyö olisi saatava entistä tehokkaammin avaamaan vientimarkkinoita. Jonkun tietyn tahon tulisi jatkuvasti päivittää tietoa siitä, mitä suomalaiset yritykset tarjoavat, sekä samaan aikaan etsiä yrityskonsortioille projekteja ulkomailta. lue lisää raportista: Projektinviennin esiselvitysten ja kohdemaassa toteutettavan pilotoinnin rahoitus- ja tukimuodot 8 Suuntana Venäjä

9 Venäjän viennin rahoitukseen eri tavoin osallistuvat mm. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) Ministeriöt Tekes Finnvera Finnfund Finnpartnership Euroopan investointipankki (EIB) Euroopan investointirahasto European Bank for Reconstruction and Development (EBRD) IFC International Finance Corporation Nordic Environment Finance Corporation (NEFCO) Nordic Investment Bank NIB World Bank Group Pohjoismaiden projektivientirahasto NOPEF Pohjola Pankki Oyj Danske Bank Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 9 Suuntana Venäjä

10 Vienninedistäjille yhteinen toimintamalli ESYLEP-hankkeen tehtävänä oli rakentaa uusia kytkentöjä vientiä edistävien organisaatioiden välille, tehostaa vientiä edistävien valtiollisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä sekä harmonisoida pirstaleista toimintakenttää, jotta vienninedistäjien osaaminen saataisiin paremmin palvelemaan yritysten Venäjälle suuntautuvia vientiponnisteluja. Kahdessa järjestetyssä työpajassa tarkasteltiin vienninedistämisen tulevaisuutta ja yhteistyön kehittämistä. Suomalaisille yrityksille suunnattujen vienninedistämispalveluiden selkeyttämiseksi ja kehityskohteiksi nostettiin muun muassa katkeamattomien palveluketjujen luominen, päällekkäisyyksien purkaminen sekä tiedon jakaminen toimijoiden kesken. Yhteistyön tiivistämisen lähtökohdaksi nimettiin yritysten konkreettisten tarpeiden entistä tarkempi tunnistaminen. Esimerkiksi rahoitusinstrumentit ja rahoitusmahdollisuudet askarruttavat lähes kaikkia Venäjän markkinoille pyrkiviä. Tarvittaisiin lisää rahoitusneuvojia, jotka hallitsevat hyvin eri rahoituslähteet ja tarvittaessa auttavat rahoitusanomuksen tekemisessä myös siinä vaiheessa kun yritys on jo saanut jalansijaa markkinoilla. Pietarin Suomi-talossa järjestettyihin työpajoihin osallistuivat hankepartnereiden ohella keskeisimmät kansainvälistymistä edistävät organisaatiot: Finpro, Finnode (nyk. osa Tekesiä), Finnvera, Helsinki-keskus, Suomalais-venäläinen kauppakamari ja Aalto-yliopiston pienyrityskeskus. Yhteistyön synergiaa pohtimaan osallistuivat lisäksi Suomen pääkonsulaatti, Cursor Oy, Wirma Lappeenranta Oy, Greater Helsinki Promotion Ltd Oy ja Finnish Water Forum ry. Työpajoja varten kerättiin hankkeeseen osallistuneilta yrityksiltä niiden kokemuksia vienninedistämispalveluista ja kansainvälistymisen esteistä. Toiseen työpajaan osallistui myös yritysten edustajia. Missä vaiheessa olisitte kaivanneet lisää tietoa tai apua, entä minkä tyyppistä? Alkuvaiheen nopea rahoitus olisi ollut tärkeää. Sen myötä suhteellisen pieni ja nopeasti aktualisoituva tukisumma olisi luonut aikaa ja tilaa projektin määrätietoisemmalle suunnittelulle jo alusta lähtien. Esimerkiksi hankkiessamme vientisertifikaattia tuotteillemme. Käännöspalveluja sekä henkilökohtaisia kontakteja tuovia yhteyshenkilöitä Venäjän puolelle. Mitkä ovat olleet suurimmat vaikeudet tai suurimmat onnistumiset? Onnistumisena voidaan pitää venäläisen asiakkaan avoimuutta, kehittyvää kommunikointia, yhteistyöhalukkuutta sekä suomalaisten yritysten kykyä järjestäytyä yhteistyöhankkeeseen. Todellisten oman alamme osaajien löytäminen. Liikkeellä on suuri määrä kauppamiehiä, jotka haluavat edustuksen, mutta eivät pysty antamaan kaupankäynnille muuta lisäarvoa kuin omat myyntikatteensa. Paikallinen logiikka, erilainen työkulttuuri. Kulttuuri eroaa paljon, joten aina ei ole helppoa tietää missä mennään ja päästäänkö loppuun asti projekteissa. 10 Suuntana Venäjä

11 Mitä terveisiä lähettäisitte vienninedistäjille? Kotimaisia klustereita voidaan syystäkin pitää arvokkaina tiedon jakajina, verkostoijina ja fasilitaattoreina, jotka ovat luoneet lisäarvoa ja hyvää maaperää kuvattuun operaatioon. Mikäli pienyrityksiä todella halutaan saada Venäjän markkinoille, tarvitaan kokeneita vienninosaajia. Pelkkien kontaktien luominen tuottajien ja loppukäyttäjien välille eri riitä. Tarvitaan apua käännöstyöhön, kuljetuksiin sekä neuvoja kaupankäynnin kulttuurieroihin. Pitäisi olla pienten yritysten yhteenliittymiä ja näiden toisiaan tukevia tuotteita. Enemmän konkreettisia toimia, tietoa mitä teette ja miten voimme käyttää palveluitanne hyväksi. Työpajojen osallistujat kokivat tilaisuudet hyödyllisiksi päänavauksiksi. Yhteistuumin todettiin, että voimia yhdistämällä Luoteis-Venäjän markkinoille pyrkivät ympäristö- ja energiatehokkuuden aloilla toimivat yritykset saisivat jatkossa laadukkaampia ja helpommin löydettäviä palveluita. Venäjän markkinoista tulisi tehdä entistä parempien palveluiden avulla yrityksille helpommin lähestyttäviä. Asiakaslähtöistä palvelua Vienninedistäjien yhteisissä työpajoissa pohdittiin, miten Venäjän markkinoille pyrkiviä yrityksiä autettaisiin yhden luukun periaatteella, kädestä pitäen ja pitkäjänteisesti. Työpajoissa koostetut ehdotukset luovutettiin Team Finland -työryhmän edustajille. Valtiotasolla toimivan Team Finland Venäjän toimintasuunnitelman mukaan suomalaiset vienninedistämistoimijat saatetaan aikanaan yhteisen konseptin alle. Team Finland Venäjä toimisi jatkossa kokoavana linkkinä, jonka kautta tieto kulkisi sujuvasti myös venäläisille tahoille. Markkinat muuttuvat, niin myös yritysten tarpeet. Asiakkaan kokemaa hyötyä tulisi mitata ja monitoroida jälkihaastatteluilla ja niiden perusteella tulisi koko ajan parantaa palvelun laatua. Asiakastyytyväisyys halutaankin nostaa ohjaavaksi tekijäksi palveluiden kehittämiselle. Ratkaisuehdotukseksi osallistujat nimesivät muun muassa viennin personal trainerit, jotka seuraavat yrityksen askeleita ja sparraavat eteenpäin. Pietarin Suomi-talon kulttuuripainotteinen mielikuva tulisi muuttaa elinkeinoelämän kohtaamispaikaksi, Suomi-Business -taloksi. Konkreettista apua yritykset saisivat myös virtuaalisesta palvelusta. Tämä kokoaisi nykyiset tietopankit yhden omistajan haltuun, jonka olisi mahdollista koordinoida ja hallinnoida helppokäyttöistä eri toimialoille suunnattua kansainvälistymispalvelua. Työpajojen pääviestiksi nousi, että julkisella sektorilla rahoituksella pitäisi jatkossa ohjata vienninedistämistoimintaa entistä koordinoidummin, tehokkaammin ja pitkäjänteisemmin. Sen jälkeen kun vienninedistämisen Team Finland -toimintamalli on uudistettu. u 1. työpajan raportti 2. työpajan raportti 11 Suuntana Venäjä

12 Culminatum Innovation Oy Ltd Green Net Finland ry Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Wirma Lappeenranta Oy Kouvola Innovation Oy Cursor Oy Greater Helsinki Promotion Oy Ltd Vantaan Innovaatioinstituutti Oy Novago Yrityskehitys Oy Posintra Oy Forum Virium Helsinki Oy SEKES ry Innopark Oy Makery Oy Keski-Uudenmaan kehityskeskus Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Turun Seudun Kehittämiskeskus Turku Science and Business Park Yksityiset konsulttiyritykset Yhdistykset Yhteistyötä ja palveluja viennin tueksi Kaupungit ja kunnat Uudenmaan liitto Päijät-Hämeen liitto Hämeen liitto Kymenlaakson liitto Varsinais-Suomen liitto Etelä-Karjalan liitto East Office Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomalais-Venäläinen kauppakamari Sitra Suomen teollisuussijoitus VTT ja muut tutkimuslaitokset Yliopistot ja muut koulutuslaitokset SHOKit Cleen Oy, RYM Oy Valtioneuvoston kanslia Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö Ympäristöministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen suurlähetystö, Moskova Suomen pääkonsulaatti, Pietari (Petroskoi, Murmansk) Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) Finpro Tekes Finnvera Finnfund Finnpartnership Yritysten vientitoimintaa tukee tällä hetkellä laaja joukko valtiollisia, alueellisia ja yksityisiä toimijoita. ESYLEP -hankkeessa pohdittiin yhteistyön tiivistämistä ja palveluiden kehittämistä vastaamaan entistä paremmin yrityskentän tarpeita. 12 Suuntana Venäjä

13 Koulutusta ja tutkimusyhteistyötä Koulutus, uuden tiedon jakaminen ja innovaatiotoiminnan edistäminen olivat ESYLEP-hankkeen keskiössä. Suomalaisia yliopistoja arvostetaan Venäjällä osaavina, luotettavina ja haluttuina yhteiskumppaneina. Tästä syystä moni venäläinen korkeatasoinen akateeminen sekä ministeriön delegaatio hakeutuu suomalaisiin yliopistoihin saadakseen tietoa saumattomasti toimivasta koulutus- ja tutkimusjärjestelmästä. Tiedonkulkua on edistänyt myös opettajien ja tutkijoiden liikkuminen. ESYLEP-hanke oli mukana kolmannessa vuonna 2013 järjestetyssä EU-Venäjä -innovaatiofoorumissa, jonka järjestelyistä vastasi Lappeenrannan teknillinen yliopisto yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Lisäksi hankkeessa tutkittiin kahden ensimmäisen foorumin tulosten vaikuttavuutta kysymällä osallistujilta, millä tavalla ja missä määrin heidän yrityksensä ovat hyötyneet foorumeista ja millaista kehitystä heillä oli foorumin suhteen. Tutkimustuloksia hyödynnettiin seuraavan tapahtuman suunnittelussa. Seuraava vastaava foorumi järjestetään kesäkuussa Tulokset ovat käytettävissä myös hankekauden jälkeen. ESYLEP-hankkeen alkuvaiheessa pyrittiin yhteistyössä Pietarin teollisuuskauppakamarin kanssa löytämään uutta tietoa suomalaisten yritysten Venäjän markkinoita koskevista tarpeista. Työ tarjosi uutta perspektiiviä ryhtyä edistämään verkostoitumista eri toimijoiden välillä. Uusia kohtaamismalleja on sittemmin kokeiltu ja niistä on saatu rohkaisevia kokemuksia. Esimerkiksi Pietarin Vuoriyliopiston asiantuntijoille on järjestetty vierailutilaisuuksia eteläsuomalaisessa energia-alan yrityksissä. Yhteistyötä Pietarin valtion teknologisen korkeakoulun kanssa on tehty aikaisemmin raportissa mainitun vesihuoltoteeman lisäksi kiinteiden jätteiden käsittelyyn sekä akkuteknologioihin ja ympäristöystävällisiin pinnoitteisiin liittyvissä yliopiston tutkimusaiheissa. Green Net Finland ry ja Pietarin valtion teknologinen korkeakoulu allekirjoittivat marraskuussa 2013 aiesopimuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteistyön jatkuminen myös ESYLEP-hankkeen päättymisen jälkeen. Pietarin hydrometeorologisen yliopiston kanssa on aloitettu kaupunkiympäristön monitorointiin liittyvän suomalais-venäläisen tutkimushankkeen kehittäminen. ESYLEP-hankkeessa on myös etsitty ratkaisuja, joilla voidaan vauhdittaa eri Venäjä-hankkeiden keskinäistä yhteistyötä. Tavoitetta on edistetty määrätietoisella hankkeiden välisellä tiedonsiirrolla ja asiantuntijoiden konsultointityöllä, mistä onnistuneina esimerkkeinä nousevat esille ESYLEP- sekä Bridge- ja IRIS Academy -hankkeiden tietoyhteistyö. Venäläisiä korkeakouluopiskelijoita Suomeen Liiketoiminta- ja innovaatioyhteistyön edistäminen ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen ovat kaksi keskeistä keinoa joilla voidaan tukea myös suomalaisten vientiyritysten ponnisteluja jalansijan saamiseksi Venäjän markkinoilla. LUT vauhdittaa energia- ja ympäristöalan suomalais-venäläistä yritysyhteistyötä tarjoamalla Venäjältä saapuville alan opiskelijoille monipuolisia väyliä harjoittelupaikkoihin ja opinnäytetöihin suomalaisissa vientiyrityksissä. Erityisesti energia-alalla toimivat yritykset ovat tarjonneet venäläisosaajille kiinnostavia opinnäytetyötilaisuuksia ja valmistumisen jälkeisiä asiantuntijatehtäviä yrityksen Venäjä-liiketoimintaan liittyen. 13 Suuntana Venäjä

14 LUT:n teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmista valmistuu tasaisena virtana venäläisiä diplomi-insinöörejä. Hankkeen kuluessa LUT:n kemia- ja energia-alan koulutusohjelmista on valmistunut 133 diplomi-insinööriä. Heistä valtaosa on työllistynyt suomalaisiin tai suomalais-kansainvälisiin yrityksiin Venäjällä. LUT:sta valmistuneiden venäläisten alumniverkosto on Suomessa ainutlaatuinen ja merkittävä. Verkosto ja siihen liittyvä toiminta tarjoavat suorat linkit yliopistoon ja sen kautta yrityskumppaneille. Tämä edistää elinikäistä vuorovaikutusta suomalais-venäläisen akateemisen ja elinkeinoelämän välillä. Lähes kaikki venäläiset opiskelijat ovat saaneet opiskelunsa aikana kontaktipintaa suomalaisyrityksiin, joko välittömästi projektityöllistymisen kautta tai yliopistoprojekteissa, joissa yritykset ovat mukana yhteistyökumppaneina. Toiminnan arvo onkin merkittävä elinkeinoelämän rekrytoinnin näkökulmasta. LUT:lta valmistuu myös kasvavalla vauhdilla venäläisiä tohtoreita. He ovat löytäneet hyvin paikkansa suomalaisessa elinkeinoelämässä. Professori Esa Vakkilainen: ESYLEP nosti ympäristövaikutukset valokeilaan Suomi ja Venäjä tarvitsevat vuoropuhelua ja tietojen vaihtoa. Jotta kauppa kävisi molempiin suuntiin, pitää tietää mitä on tarjolla ja miksi sitä pitäisi ostaa. ESYLEPin kaltaiset projektit rikkovat perinteisiä vientikanavia ja saavat näin aikaan paikallista pöhinää, josta on mahdollista synnyttää liiketoimintaa. Yliopiston rooli on osoittaa tutkimustietonsa avulla, mitkä ovat tulevaisuuden businessalueita. Projektin alussa kukaan ei Venäjällä halunnut puhua biokaasusta tai kaasutuksesta. Maakaasu on halpaa ja helppoa käyttää, sanottiin. Nyt ponnistelu alkaa tuottaa hedelmää, moni paikallinen yritys on kiinnostunut asiasta. Suomalaisyrityksille avautuu muutaman vuoden sisällä markkinoita myös tällä uudella alueella. ESYLEP on onnistunut nostamaan ympäristövaikutukset keskusteluun. Pienyritysten saaminen mukaan toimintaan on haastavaa, sillä yrittäjillä on harvoin aikaa. Yrittäjä ei useinkaan jouda etsimään liiketoimintamahdollisuuksia uusissa toimintaympäristöissä. Muutosta tähän saadaan luomalla kehys, joka kanavoi tapahtumia, informaatiota, matkustamista ja verkottumista toimijoiden kesken. Professori Esa Vakkilainen Vice Dean Faculty of Technology Professor Sustainable energy systems Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Yliopistoyhteistyössä syntyneet projektit ja tutkimushankkeet ovat tuottaneet elinkeinoelämän käyttöön arvokasta ja ajantasaista tietoa raporttien, julkaisujen, diplomitöiden ja luentosarjojen muodossa. Esimerkkinä mainitaan sähkötekniikan tutkimusryhmän venäläisille NP Market Council lle järjestämä kolmipäiväinen seminaari Deregulated markets of electricity - Nordic Experience. u 14 Suuntana Venäjä

15 Etelä-Suomi houkuttelevaksi sijoituskohteeksi Yksi ESYLEP-hankkeen Invest in -toiminnan tavoitteista oli houkutella 3 4 yrityssijoittumista Etelä-Suomeen. Osaprojektin toteutuksesta vastasi Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. LADEC teki tiivistä yhteistyötä muun muassa Greater Helsinki Promotionin ja muiden Helsinki-keskus -partnereiden kanssa. Osa-aikaiseksi palkattu Invest in -asiantuntija solmi hankkeen kuluessa arvokkaita yhteistyösuhteita mahdollisiin sijoittajiin. Hän myös kävi neuvotteluja sellaisten venäläisten yhtiöiden kanssa, jotka harkitsivat yrityksen perustamista Suomeen. Invest in Finland -työn kehittämisehdotusraportti vahvisti käsitystä siitä, että Suomeen tarvitaan yhtenäinen ulkomaisia investointeja edistävä strategia. Tämä tarkoittaa kaikilla Etelä-Suomen alueilla entistä määrätietoisempaa tavoiteasetantaa sekä analyysia ja tietoa siitä, millä alueella eri liiketoiminnoilla olisi parhaat toimintaedellytykset. Strategiassa investointikohteet kannattaa eritellä selkeästi. Yritystoiminnan käynnistäminen ja yritysten sijoittuminen uuteen ympäristöön edellyttää myös tehokkaita palveluja. Myöhemmässä vaiheessa venäläisten yritysten ulottuvilla tulisi olla heidän mahdollisesti tarvitsemiaan liiketoiminnan laajentamisen tukipalveluita, tarvittaessa venäjän kielellä. Ulkomaisia sijoittajia ja sijoittumisia edistävässä kohdemarkkinoinnissa on tärkeää viestiä alueen omat tavoitteet selkeästi Venäjällä toimiville Invest in -edustajille. Heidät kannattaa perehdyttää ja kouluttaa alueen tarpeisiin ja vahvuuksiin huolellisesti, jotta bisnesmahdollisuuksien tunnistaminen helpottuisi. Potentiaaleille sijoittajille suunnatun palvelun tulisi myös toimia kuin pankin tiskillä asioisi, eli asiakkaita palvellaan avainasiakkaan tavoin. Molempien maiden kulttuureita ymmärtävä ammattitaitoinen avainasiakaspäällikkö kykenee parhaiten vastaamaan kokeneiden investoijien tarpeisiin. Hyödynnä parhaiden kokemukset Invest in -markkinoinnissa toimintatapojen tulisi olla toisaalta yhdenmukaisia, toisaalta jokaisen alueen kannattaa tuoda esille omia erityisvahvuuksiaan. Tiivis yhteistyö Venäjän kaupan parissa toimivien kesken tukee myös Suomeen suuntautuvaa sijoitustoimintaa. Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin, Suomi-talon, Finpron sekä kaikkien vienninedistämistoimijoiden keskinäinen verkostoituminen ja yhteisesti sovitut toimintatavat luovat vankkaa pohjaa markkinoinnille. Hyviä käytäntöjä kannattaisi jakaa toimijoiden kesken. Hankkeen Invest in -asiantuntijan ehdotuksen mukaan parhaiten ne saataisiin yhteiseen käyttöön virtuaalisen Invest in Customer Deskin tai yhteisen ja ajan tasalla pidettävän tietokannan, CRM:n avulla. Menestystarinoita ja puskamarkkinointiakaan ei sovi unohtaa. Suomeen jo etabloituneet venäläisyritykset ja niiden myönteiset kokemukset täällä toimimisesta voivat edistää tehokkaasti uusien investointien saamista Suomeen. Ympäristöteknologian lisäksi Venäjän valtion johto on nostanut energiatehokkuuden ja siihen liittyvän teknologian sekä bioenergian tulevaisuuden kehittämiskohteiksi. Suomi voisi tarjota venäläisille toimijoille EU-jäsenyytensä ansiosta sopivan sijainnin, jossa voidaan luoda uutta liiketoimintaa myös uusien innovatiivisten teknologioiden tai palveluiden alalla. u 15 Suuntana Venäjä

16 Yrityksiltä myönteistä palautetta ESYLEP-hanke päätettiin marraskuussa 2013 Helsingissä järjestettyyn päätösseminaariin, jossa käytiin läpi saavutettuja tuloksia ja johtopäätöksiä. Tilaisuuden kiinnostavimman annin muodostivat hankkeessa mukana olleet yritykset, jotka kertoivat omista kansainvälistymisen haasteistaan ja ratkaisuistaan. Yrityksiltä on kerätty palautetta systemaattisesti tapahtumien jälkeen. Palautteessa on myös tiedusteltu syntyneiden kontaktien ja Venäjän liiketoiminnan etenemisestä sekä tietoa yritysten tulevista tuen tarpeista. Hankkeen kuluessa järjestettyjen tapahtumien palautekyselyjen perusteella kiinnostavista alustuspuheenvuoroista ja tapaamisista saatua uutta tietoa pidettiin yrityksissä hyödyllisenä. Hankkeen kuluessa kuultuja kommentteja: Iso haaste on hintatasomme saaminen ostajia tyydyttävälle tasolle jos ja kun tavoittelemme suurempia määriä kuin tähän asti on toteutunut. Olemme olleet muutaman yrityksen kanssa tekemisissä ja teemme varmasti yhteistyötä heidän kanssaan jatkossakin. Tapahtuma, johon osallistuimme, avasi hyvin venäläistä kulttuuria ja miten markkinoille kannattaa etabloitua. Käytännössä omalla kohdallamme markkina osoittautui aivan liian haasteelliseksi seuraavan viiden vuoden aikajänteellä. Olemme tapahtuman jälkeen saaneet muutamia kontakteja, mutta ne eivät ole vielä johtaneet merkittäviin kauppoihin. Pietarissa järjestetty asumisen alan tapahtuma oli erittäin hyvä. Erityisesti se, että kiinnostuneet asiakkaat tulivat Technopolikselle ja Suomitalolle, helpotti huomattavasti. Myös yleisesittely Venäjän markkinoiden valtaamisesta oli hyvä, kokemukset ja sudenkuopat tuotiin hienosti esille. Yritysesittelyn kautta sai hyvän käsityksen Venäjän markkinoille menosta ja siellä olemisesta. Meidän kokoisen yrityksen, suurin haaste koskee byrokratiaa, korruptiota ja vientitullauksen hintaa. Vaikka toimintamme on kannattavaa, pääomaa ei toistaiseksi ole kertynyt niin, että voisimme ajatella lähtevämme omilla varoilla Venäjälle. Rahoitus pitäisi saada järjestymään, siihen tarvittaisiin hyviä yhteistyötahoja. 16 Suuntana Venäjä

17 Katse tulevaisuuteen Kolmivuotinen kehityshanke jätti myönteisen ilmapiirin ympäristöystävällisen teknologian viennin tulevaisuudelle. Erilaiset vienninedistämistapahtumat, yhteistoiminta yritysten kanssa ja vienninedistäjäorganisaatioiden keskinäiset työpajat loivat mallia yhteisen toiminnan konseptille. Sitä tulee parantaa koko ajan, jotta yritykset voivat aloittaa ja kasvattaa Venäjän vientitoimintaansa jatkossa mahdollisimman sujuvasti ja kustannustehokkaasti. ESYLEP-hankkeessa vauhditettiin viranomaisten, yritysten, vienninedistämisorganisaatioiden ja koulutusorganisaatioiden välisiä yhteistyökäytäntöjä, joita on mahdollista jatkojalostaa edelleen. Mikäli vienninedistämisklusteri entistä suurempi Team Finland onnistuu luomaan tehokkaan keskinäisen viestintäjärjestelmän ja jakamaan sen avulla keskenään tutkimus- ja muuta markkinatietoa mahdollisimman avoimesti toki liikesalaisuudet pois lukien se kykenee yhä paremmin vahvistamaan Venäjän markkinoille suuntaavien yritysten kilpailuetua. ESYLEP-hankkeen tuloksissa korostuvat suomalaisten yritysten Venäjän markkinoille pääsyn helpottamiseksi luodut synergiset yritysryhmät, jotka jatkavat toimintaansa hankekauden jälkeenkin. Näistä hyviä esimerkkejä ovat kaksi jätealan yritysryhmää, joiden kaupalliset neuvottelut jatkuvat Pietarissa ja Ostashkovissa. Yhteinen vientimarkkinointi edellyttää siitä kiinnostuneilta yrityksiltä tahtotilaa, keskinäistä luottamusta ja halua jatkuvasti kehittää yhteistä toimintakonseptia. Toimialaklusterit tarjoavat vientitoiminnan avaamiselle ja kasvattamiselle yhden mahdollisen alustan, sillä pk-yritysten omat resurssit eivät aina riitä kansainvälistymiseen ilman muita osaavia kumppaneita. Yritys- ja tutkimusmaailman väliselle yhteistyölle luotiin uusia toimintamalleja, jotka auttavat molempia tahoja pääsemään päämääriinsä huolimatta niiden erilaisuudesta. Yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa kaivataan entistä tehokkaampia keinoja niissä syntyvän tutkimustiedon siirtämiseen Venäjän markkinoille suuntaavien yritysten käyttöön. Uusi invest in -yhteistyömalli osoittaa tulevaisuudessa, onko sen myötä mahdollista kasvattaa erityisesti Etelä-Suomesta houkutteleva investointikohde venäläisille ympäristöteknologia-alan toimijoille. Tietoisuus ympäristöystävällisistä, energiatehokkaista, kestävän kehityksen mahdollistavista uusista teknologioista ja palveluista koheni venäläisten yritysten ja viranomaisten keskuudessa hankkeen aikana. Myös ympäristötietoisuus lisääntyi, sillä innovatiivisen projektin vaikutukset heijastuvat osaltaan myös Venäjällä käynnistyneeseen ympäristönsuojelutoimenpideohjelmien suunnitteluun. ESYLEP-hankkeen loppumetreillä käynnistyi Pietarin cleantech-klusterin muodostamiseen tähtäävä suomalais-venäläinen yhteistyö, jossa on aktiivisesti mukana sekä suomalainen että venäläinen elinkeinoelämä, tutkimusmaailma ja alueellinen hallinto. Klusterin muodostaminen tukee ympäristöteknologian markkinan kasvua ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä Pietarissa ja laajemminkin Venäjällä. u 17 Suuntana Venäjä

18

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Team Finland -esittely

Team Finland -esittely Team Finland -esittely Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena 16.11.2016 Kirsi Kosunen Etelä-Savon Team Finland koordinaattori 14/11/2016 Team Finland -viestintä, syyskuu 2016 2 Team Finland pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Liite Muistioon yhteistyöstä Pietarin kaupunginhallituksen (Venäjän federaatio) ja Helsingin kaupungin (Suomen tasavalta) välillä. Järj.

Liite Muistioon yhteistyöstä Pietarin kaupunginhallituksen (Venäjän federaatio) ja Helsingin kaupungin (Suomen tasavalta) välillä. Järj. Liite Muistioon yhteistyöstä Pietarin kaupunginhallituksen (Venäjän federaatio) ja kaupungin (Suomen tasavalta) välillä SUUNNITELMA Pietarin kaupunginhallituksen (Venäjän federaatio) ja kaupungin välisestä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Paula Eskola, paula.eskola@motiva.fi Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Sisällys Johdanto... 1 1.1 FISS-toimintamallin tavoitteet... 1 1.2 FISS-mallin

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 PORI 17.12.201412 2014 Kaarina Nurmi Tutkimuspäällikkö, VTT Rauman kaupunki Elinkeino- ja suunnittelupalvelut kaarina.nurmi@rauma.fi 050 307 3542 RAUMAN ALUEEN KORKEAKOULUTUKSEN

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Advisory Board palveluopas

Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

Team Finland -henkinen roadshow Venäjällä ja Kiinassa. - Laadukkuus - Luotettavuus - Puhtaus - Turvallisuus -

Team Finland -henkinen roadshow Venäjällä ja Kiinassa. - Laadukkuus - Luotettavuus - Puhtaus - Turvallisuus - Team Finland -henkinen roadshow Venäjällä ja Kiinassa - Laadukkuus - Luotettavuus - Puhtaus - Turvallisuus - Kiinnostavatko uudet yhteistyökumppanit ja potentiaaliset asiakkaat Kiinassa ja Venäjällä? Lähde

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

REFERENSSIT OPINTOMATKAT 2010-2015

REFERENSSIT OPINTOMATKAT 2010-2015 REFERENSSIT OPINTOMATKAT 2010-2015 Asiantuntijaryhmille järjestettyjä energia- ja ympäristöaiheisia opintomatkoja n ja Suomen välillä (sis. ohjelma, matkajärjestelyt, briiffaus sekä opastusta ja tulkkausta.

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9.

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9. Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry Partneriaamu Hki 1.9.2016 31.8.16 31.8.16 Toiminnan käynnistäminen 2013 Osaava hallitus-

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020

SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020 SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020 * Kokoaa iloiset ihmiset tekemään yhdessä elämyksiä * On tarmokasta kulttuuri-, maahanmuuttaja- ja projektitoimintaa * Järjestää kiinnostavia kohtaamisia, joiden

Lisätiedot