Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 3 / 2014 Sivu

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 3 / 2014 Sivu 1 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Kokoustiedot Aika Keskiviikko klo Paikka Kaupungin virastotalo, lounashuone, 1. kerros, Maaherrankatu 9-11 Saapuvilla olleet jäsenet Huoponen Marianne Kolmisoppi Jenni Hassinen Sanni Kiljunen Kyösti Korpelainen Mirva Pulliainen Liisa Pyrhönen Heikki Roivas Jari Sihvonen Jari Särkkä Niina Tessieri Enrique Toivonen Hannu Hasanen Satu Pohjanvirta Aino puheenjohtaja varapuheenjohtaja varajäsen varajäsen Muut saapuvilla olleet Vuori Juha, kaupunginhallituksen edustaja Siekkinen Virpi, sivistystoimenjohtaja, esittelijä Turunen Tiina, johdon sihteeri, sihteeri Parkkinen Roosa, nuorisovaltuuston edustaja Poissa Kontinen Juha, jäsen Kuusela Meri, jäsen Siiskonen Pirjo, jäsen Kuikka Seija, kaupunginhallituksen puheenjohtaja

2 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 3 / 2014 Sivu 2 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Marianne Huoponen Tiina Turunen Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi todettu Jenni Kolmisoppi Jari Sihvonen Pöytäkirjan nähtävänäolo Sivistystoimi/johdon tukipalvelut, Maaherrankatu 9-11, Mikkeli Johdon sihteeri Tiina Turunen

3 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 3 / 2014 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 23 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 / 24 Ilmoitusasiat 4 / 25 Otto-oikeus/viranhaltijapäätökset 5 / 26 Liite 1-2 Talousarvion toteutumisen seuranta / 27 Liite 3-7 Kouluterveystutkimusten tulokset 2013

4 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 4 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 5 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Meri Kuusela ja Jari Sihvonen. Pöytäkirja tarkastetaan sivistystoimen tukipalveluissa (Maaherrankatu 9-11, III kerros) viimeistään tiistaina Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jenni Kolmisoppi ja Jari Sihvonen.

6 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 6 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Ilmoitusasiat Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös ISAVI/1028/ /2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt liikunta- ja nuorisopalveluille euroa valtionavustusta maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla. Kaupunginhallitus : Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan tekemiin päätöksiin. Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Merkittiin.

7 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 7 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Otto-oikeus/viranhaltijapäätökset Vs. kulttuurijohtajan päätös 13, : 3300 euron kohdeavustuksen myöntäminen Vekkuliteatteri ry:lle kevään tapahtumatoimintaan. Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Koska sivistystoimenjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoista sellaista, mikä olisi esteenä päätösten toimeenpanolle sivistystoimenjohtaja ehdottaa, ettei kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta viranhaltijapäätöksiin. Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Hyväksyttiin.

8 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 8 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta / 040 / 2014 Talousarvion toteutumisen seuranta Valmistelija: talouspäällikkö Paula Sihvonen, p Lautakunnan alaisen toiminnan talouden helmikuun lopun toteutuma, raportti sekä johdon ennuste loppuvuodelle on liitteenä. Ennuste 2/2014 Kirjallinen raportti 2/2014 Liite 1-2 Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Merkittiin.

9 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 9 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta / 5120 / 2014 Kouluterveystutkimusten tulokset 2013 Valmistelija: hallintopäällikkö Aila Marjamaa, p Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on toteuttanut kouluterveyskyselyn huhtikuussa 2013 ensimmäistä kertaa yhtä aikaa koko maassa. Kysely tuottaa runsaasti tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilasja opiskelijahuollosta. Kyselyyn tuli jälleen uusia kysymyksiä. Ne koskevat koulumatkoja, turvavälineiden käyttöä liikenteessä, vapaa-ajalla tapahtuneita tapaturmia sekä seksuaalisuuteen liittyvää käyttäytymistä internetissä. Nuorten perheestä ja asumisesta kysytään aiempaa yksityiskohtaisemmin ja nuorten mielialaa kartoitetaan monipuolisemmin. Mikkelin kaupunki on saanut oman kuntaraporttinsa (liite 1) sekä omien oppilaitostensa tulokset THL:lta (perusopetus ja lukiot). Ohessa on myös THL:n poliittisille päättäjille kokoamaa indikaattoritietoa (liite 2). Etelä-Savon ammattiopisto on lähettänyt ammatillisen koulutuksen tulokset Mikkelin kaupungille (liite 3). Näin Mikkelin kaupungilla on kattavaa seurantatietoa 8. ja 9. luokkalaisten sekä toisen asteen 1.- ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvoinnista. Raporteissa olevat Ilon ja huolenaiheet -luvut kertovat, missä asioissa on edistytty suhteessa edelliseen kyselyyn. Ko. tietojen osalta on silti syytä kiinnittää huomiota siihen, millä tasolla jokin asia on, vaikka se olisikin mennyt parempaan/huonompaan suuntaan. Tuloksissa oli myönteinen suunta hyvin monen indikaattorin osalta kaikilla kouluasteilla. Erityisesti kouluoloissa oli tapahtunut parannusta, esim. ilmapiirin ja kuulluksi tulemisen osalta. Toisella asteella myös opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät. Myönteisestä suunnasta huolimatta fyysisissä työoloissa on edelleen parannettavaa. Monet huolenaiheet liittyvät elinoloihin ja terveystottumuksiin kuten ateriointiin, perheiden yhteiseen aikaan, eri tavoin ilmenevään väsymykseen, ylipainoon ja fyysiseen uhkaan. Mikkeli on mukana myös THL:n oppilas- ja opiskelijahuoltoa ja sen johtamista kehittävässä tutkimushankkeessa osana lasten, nuorten ja perheiden yhteen sovittavan johtamisen kehittämishanketta. Tutkimushankkeen tiimoilta Mikkelin koulujen 5. luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen on tehty kysely, jossa on kartoitettu oppilaiden ja vanhempien terveyttä, hyvinvointia, tuen tarvetta sekä avun saamista ja palveluita. Ko. kyselyn vastausprosentti ei ollut yhtä kattava kuin kouluterveyskyselyssä eikä kyselystä saatu

10 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 10 koulukohtaisia tietoja. Seurantakysely toteutetaan myöhemmin hankkeen aikana. Ohessa on THL:n esitykset kyselyn tuloksista (liite 4). Tulosten perusteella suurin osa lapsista ja vanhemmista voi hyvin ja avun saaminen on riittävämpää kuin maassa keskimäärin. Edelleen huomiota tulee kiinnittää mm. kiusaamiseen puuttumiseen, vaikka paljon on tehty. Osa vanhemmista kokee, ettei saa apua huoliinsa, joten edelleen pitää kiinnittää huomiota siihen, miten palvelut voisivat paremmin vasta perheiden tarpeisiin. Tulokset tarjoavat kunnille välineen nuorten hyvinvoinnin seurantaan ja päätöksenteon tueksi. Niin kouluterveyskyselyn kuin viidesluokkalaisten kyselyn tuloksia on käsitelty tammi-helmikuussa 2014 sivistystoimen kaikilla tulosalueilla, kouluilla, oppilaiden, opiskelijoiden ja vanhempien kanssa, psykososiaalisessa oppilashuollossa, kouluterveydenhuollossa ja muissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä nuorisovaltuustossa. Tuloksista on koottu yhteenveto käsittelyn helpottamiseksi. Käsittelyjen yhteenvedot on käsitelty oppilashuolenpidon ohjausryhmän kokouksessa Em. yhteenvedot on koottu lautakunnalle (liite 5). Tulosten perusteella on tarkasteltu, mitä hyvää yksiköissä on jo meneillään huolien vähentämiseksi (esim. Olkkarin toiminta, Friends-toiminta, KiVa-koulu, läksykerhot jne.) ja mitä pitäisi vielä vahvistaa tai mitä uusia toimintamuotoja kehittää. Esiin nostettuja asioita viedään eteenpäin niin yksikkö- ja tulosaluetasoilla kuin erilaisissa yhteistyöfoorumeissa. Tuloksia hyödynnetään esim. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja opetussuunnitelmien päivittämisessä vastaamaan voimaan astuvan oppilas- ja opiskelijahuoltolakia. Lain mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava useita opiskeluhuollon suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviä asioita. Asia liittyy Mikkelin kaupungin strategiaan, sen "Asukkaiden hyvinvointiohjelmaan". Tulokset otetaan huomioon kaupungin hyvinvointikertomustyössä ja kaupungin valtuustostrategian "Asukkaiden hyvinvointiohjelmatyössä". Mikkeli Kouluterveys 2013 Mikkeli Kouluterveys 2013 Indikaattorit Mikkeli Kouluterveys AOL 5 lk Hyvinvointikysely THL esitykset Kouluterveysyhteenveto Liite 3-7 Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Lautakunta käy keskustelun tuloksista ja toteaa, että tulokset otetaan huomioon kaupungin hyvinvointikertomustyössä ja kaupungin valtuustostrategian "Asukkaiden hyvinvointiohjelmatyössä".

11 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 11 Päätös Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta: Hyväksyttiin.

12 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Toteutuma ja johdon ennuste 2/ 2014, ulkoiset ja sisäiset erät Johdon Johdon ennuste Johdon Muutos % TULOSLASKELMA JA TP 2013 TA Helmikuu Helmikuu ennuste / ennuste / Käyttö % '13/14 TOTEUTUMISENNUSTE 2014 yhteensä yht TA 2014 TP Toimintatuotot Myyntituotot ,0 % 119,0 % 0,21-82, Maksutuotot Tuet ja avustukset ,1 % 100,9 % 41,94-22, Muut toimintatuotot ,3 % 97,3 % 15,53-0, Toimintatuotot yhteensä ,9 % 102,4 % 17,47-13, Valmistus omaan käyttöön ,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot ,0 % 104,2 % 15,39-0, Palkat ja palkkiot ,0 % 103,0 % 15,44-2, Henkilöstösivukulut ,0 % 107,9 % 15,23 6, Eläkekulut ,0 % 104,8 % 16,02 3, Muut henkilöstösivukulut ,0 % 127,5 % 11,16 27, Palvelujen ostot ,3 % 109,9 % 13,03 7, josta ulkoiset ,1 % 112,3 % 12,54 1, josta sisäiset ,0 % 101,2 % 14,98 35, Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 102,4 % 25,28 24, Avustukset ,0 % 102,2 % 15,12 4, Muut toimintakulut ,2 % 109,9 % 16,32 5, Toimintakulut yhteensä ,6 % 106,2 % 16,01 5, Toimintakate ,7 % 106,8 % 15,79 9, NETTOENNUSTE TP 2013 TA 2014 Tot Tot.2014 Johdon ennuste Johdon enn./ TA 2014 Toimintatuotot + omavalm Toimintakulut Toimintakate Jäljellä

13 HENKILÖSTÖMENOJEN KASVU Toteuma 2/2013 Toteuma 2/2014 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % 13/14 TA 2014 Kasvu % Henkilöstömenot ,71 % 104,20 % Palkat ja palkkiot ,77 % 103,02 % Henkilöstösivukulut ,18 % 107,93 % Eläkekulut ,81 % 104,82 % Muut henkilöstösivukulut ,87 % 127,54 % PALVELUJEN OSTOT, KASVU Toteuma 2/2013 Toteuma 2/2014 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2014 Kasvu % Palvelujen ostot ,62 % 110,65 % josta ulkoiset ,35 % 113,29 % josta sisäiset ,90 % 101,17 %

14 KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTALAUTAKUNTA TALOUDEN TOTEUTUMINEN, SEURANTARAPORTTI Myyntituottojen kehitys ja ennuste Museot Päämajamuseon remontti jatkuu kesään saakka. Museo avattaneen yleisölle heinä-elokuussa. Tämä vähentää merkittävästi museokauppatuottoja. Kirjastopalvelut Myyntituotot ovat euroa arvioitua suuremmat johtuen Hirvensalmen kirjaston vuokrista. Muutos näkyy myös menopuolella kohdassa Muutoksella ei ole vaikutusta taseeseen. Tuet ja avustukset kehitys ja ennuste Museot Museotoimi on hakenut avustusta Mikkelin 10. kuvitustriennalen järjestämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Samoin on haettu avustusta Pien-Toijolan talonpoikaismuseon korjauksiin Museovirastolta. Avustusten saaminen ratkeaa kevään aikana. Liikunta- ja nuorisopalvelut Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt liikunta- ja nuorisopalveluille maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla ohjelmasta euroa käytettäväksi vuoden 2014 aikana. Etsivän nuorisotyön ja nuorisotiedotuksen avustuksista ei ole vielä saatu päätöksiä. Orkesteri Orkesteri on saanut OKM:ltä harkinnanvaraista avustusta alueelliseen toimintaan. Viime vuonna OKM:n myöntämästä yleisötyöhankeen avustuksesta tälle vuodelle on siirretty noin Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginorkesterien kehittämishankkeesta (maakuntaliitot) odotetaan tuloja kuluvalle vuodelle noin Lisäksi OKM on myöntänyt Sibeliuksen juhlavuoden 2015 avustusta orkesterin Etelä-Korean kiertueeseen ; avustus maksetaan kuluvana vuonna, mutta sitä ei ole huomioitu ennusteessa, koska kiertue on vuonna 2015 ja avustus siirretään ensi vuonna käytettäväksi. Avustuksia ennakoidaan kertyvän noin budjetoitua enemmän. Muut toimintatuotot kehitys ja ennuste Museot Päämajamuseon remontti jatkuu kesään saakka. Museo avattaneen yleisölle heinä-elokuussa. Tämä vähentää merkittävästi Päämajamuseon pääsylipputuottoja. Henkilöstömenojen kehitys ja ennuste Kaikki tulosalueet toteutunevat talousarvion mukaisesti. Palveluiden ostojen kehitys ja ennuste Museot Palvelujen ostot alittuvat ja sillä katetaan tulojen menetystä. Orkesteri Budjetoitua suurempana toteutuvat avustukset mahdollistavat toiminnan volyymin kasvattamisen, minkä vuoksi palveluiden ostojen ennustetaan ylittyvän noin

15 Aineiden tarvikkeiden ja tavaroiden kehitys ja ennuste. Kaikki tulosalueet toteutunevat talousarvion mukaisesti. Avustusten kehitys ja ennuste Kaikki tulosalueet toteutunevat talousarvion mukaisesti. Muiden kulujen kehitys ja ennuste Museot Muut kulut alittuvat euroa ja sillä katetaan tulojen alitusta. Kirjastopalvelut Hirvensalmen kunta laskuttaa kirjastotilan vuokraa euroa, jota ei ole otettu huomioon talousarviovaiheessa. Summa huomioidaan palvelulaskutuksessa. Tällä ei ole vaikutusta taseeseen. Liikunta- ja nuorisopalvelut Talousarvion käyttösuunnitelmassa hyväksyttiin muutoksia liikuntapalveluiden vuokraamiin tiloihin. Siekkilän koulun liikuntasali oheistiloineen sekä Runebergin aukion kuntosalin laajentamisen mahdollistava tila siirtyivät opetuksen budjetista liikuntapalveluiden talousarvioon, yhteisvaikutus euroa, mikä ei näy talousarvioluvuissa. Tämän lisäksi Norolan nuorisotalo on irtisanottu tilahallinnolta, kustannusvaikutus vuoden 2014 puolelle euroa. Keskustan nuorisotila siirtymässä Olkkarin kanssa yhteisiin tiloihin, mutta jonkin aikaa joudutaan maksamaan päällekkäistä vuokraa nykyisestä ja uudesta tilasta. Vaikutus pahimmillaan noin euroa, mutta tilanne voi muuttua, mikäli tilahallinto saa vuokrattua nykyisen tilan nopeasti eteenpäin. Näiden muutosten yhteisvaikutus maaliskuun puolivälin tiedoilla noin euroa. Johdon toimenpiteet Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan toimintatulojen arvioidaan helmikuun seurannan perusteella alittuvan eurolla ja toimintakulujen ylittyvän eurolla. Toimintakate muodostunee euroa huonommaksi kuin talousarviossa. Tulosalueita edellytetään sopeuttavan toimintansa niin, että talousarviossa pysytään. Erityistä tarkkuutta edellytetään henkilöstökulujen pysymisessä talousarviossa henkilöstökulut eivät saa ylittyä.

16 1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa Kouluterveyskysely tarjoaa runsaasti tietoa nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Kysely tehdään samoissa kunnissa ja kouluissa aina joka toinen vuosi. Kysely toteutetaan lähes kaikissa Suomen peruskouluissa ja lukioissa sekä pääosassa ammatillisia oppilaitoksia. Tiedot kerätään yhtenäisellä menetelmällä, mikä mahdollistaa tulosten vertailun maakunnan ja valtakunnan keskimääräisiin tuloksiin. Kattava aineisto ja pitkä kokemus kyselyn toteutuksesta lisäävät tulosten luotettavuutta. Nuoret vastaavat Kouluterveyskyselyyn nimettömästi, joten arkaluontoisiinkin kysymyksiin uskalletaan vastata rehellisesti. Kouluterveyskyselyn tulokset antavat mahdollisuuden seurata nuorten hyvinvoinnissa tapahtuvaa kehitystä kunnassa. Samalla voidaan arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Olemme poimineet käyttöösi kymmenen keskeistä indikaattoria nuorten hyvinvoinnista. Oheiset kunnan poliittiseen päätöksentekoon tarkoitetut indikaattorit kertovat nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä ja terveystottumuksista sekä heidän kokemuksistaan oppilas- ja opiskelijahuollolta saamastaan tuesta. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää? Kouluterveyskyselyn tulokset tarjoavat kunnille välineen nuorten hyvinvoinnin seurantaan ja päätöksenteon tueksi. Tuloksia voidaan hyödyntää kunnan strategia- ja kehittämistyössä, esimerkiksi resurssitarpeita arvioitaessa. Kyselyn tuloksia voidaan käyttää mm. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, lastensuojelusuunnitelman tai kunnan hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Tarkastellessasi oman kuntasi tuloksia kiinnitä huomiota ensisijaisesti muutokseen, joka on nähtävissä edelliseen tutkimuskertaan tai sitä aiempiin kertoihin nähden. Tämän jälkeen voit tarkastella tulosta suhteessa maakunnan tai koko maan keskimääräisiin tuloksiin. Myös merkittävimmät erot tyttöjen ja poikien tuloksissa on hyvä ottaa huomioon. Vastaajamäärä vaikuttaa tulosten tulkintaan. Esimerkiksi suurissa kunnissa (vähintään 700 vastaajaa) kahden prosenttiyksikön muutos verrattuna edelliseen kyselyvuoteen on merkittävä, kun taas pienissä kunnissa (30 69 vastaajaa) merkittäväksi voi tulkita vasta kymmenen prosenttiyksikön muutoksen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

17 2(2) Tarvitsetko lisää oman kuntasi tuloksia? Lisätietoa netistä Kuntasi tulokset on saatavissa tämän indikaattorikoosteen lisäksi kuntaraporttina, jossa on kuvailtu perustulokset nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista 42 indikaattorin avulla. Kuntaraportti tehdään kunnille, joissa on vähintään 30 vastaajaa. Raportissa on tarkemmat ohjeet tulosten tulkitsemisesta. Kuntaraportissa olevat indikaattorit ovat saatavilla myös oppilaitoskohtaisesti. Lisäksi olemme koostaneet oppilas- ja opiskelijahuollon työn kehittämisen tueksi 88 indikaattoria sekä kunta- että oppilaitoskohtaisesti. Kunnan ja oppilaitosten tulokset ovat saatavissa myös laajempina kysymyskohtaisina taulukkoina. Näiden taulukoiden avulla voit tarkastella kunkin kysymyksen koko jakaumaa vuodelta 2013 myös ilmiöiden positiivista ulottuvuutta. Edellä mainittuja tuloksia voit tiedustella yhdyshenkilöltä, jonka kuntasi on ilmoittanut THL:lle. Kouluterveyskyselyn kaikki kunta- ja oppilaitoskohtaiset tulokset on lähetetty hänelle. Yhdyshenkilön yhteystietoja voit tiedustella osoitteesta Kouluterveyskysely on ainoa valtakunnallinen tutkimus, joka tuottaa vertailukelpoista kunta- ja oppilaitoskohtaista nuorten hyvinvointitietoa. Lisätietoa Kouluterveyskyselystä ja tulosten hyödyntämisestä löytyy sivulta Terveisin, Kouluterveyskyselyn tiimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

18 Kouluterveyskysely 2013 Mikkelin kuntaraportti Pauliina Luopa, Hanne Kivimäki, Suvi Nipuli, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Essi Laukkarinen, Reija Paananen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL Helsinki Puhelin:

19 Kirjoittajat ja THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helsinki 2013

20 SISÄLLYS Johdanto...7 Kuntaraportoinnin sisältö...7 Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen...8 Kouluterveyskysely hyvinvointijohtamisen tukena kunnassa... 8 Kouluterveyskyselyn tulosten käsittely kouluissa ja oppilaitoksissa... 9 Kouluterveyslähettiläiltä tukea tulosten hyödyntämiseen Aineisto ja menetelmät Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden tulokset Elinolot Kouluolot Koettu terveys Terveystottumukset Kokemus oppilashuollon tuesta Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tulokset Elinolot Kouluolot Koettu terveys Terveystottumukset Kokemus opiskelijahuollon tuesta Ilon- ja huolenaiheet Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla Nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan otteita valtakunnallisista tuloksista Lähteet LIITTEET Liite 1. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden muodostaminen vuonna Liite 2. Kouluterveyskyselyyn vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Liite 3. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina Liite 4. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan ja luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista sekä vastaajien lukumäärä vuonna Liite 5. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina Liite 6. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan ja opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista sekä vastaajien lukumäärä vuonna THL Kouluterveyskysely 2013

21 Taulukot Taulukko 1. Kouluterveyskyselyyn vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Taulukko 2. Kouluterveyskyselyyn vastanneet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat opiskeluvuoden ja sukupuolen mukaan vuosina Taulukko 3. Muutokset elinoloissa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuosina Taulukko 4. Erot elinoloissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuonna Taulukko 5. Muutokset kouluoloissa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuosina Taulukko 6. Erot kouluoloissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuonna Taulukko 7. Muutokset koetussa terveydessä peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuosina Taulukko 8. Erot koetussa terveydessä sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuonna Taulukko 9. Muutokset terveystottumuksissa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuosina Taulukko 10. Erot terveystottumuksissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuonna Taulukko 11. Muutokset oppilashuollon tuen kokemisessa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuosina Taulukko 12. Erot oppilashuollon tuen kokemisessa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuonna Taulukko 13. Muutokset elinoloissa lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuosina Taulukko 14. Erot elinoloissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna Taulukko 15. Muutokset kouluoloissa lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuosina Taulukko 16. Erot kouluoloissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna Taulukko 17. Muutokset koetussa terveydessä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuosina Taulukko 18. Erot koetussa terveydessä sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna Taulukko 19. Muutokset terveystottumuksissa lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuosina Taulukko 20. Erot terveystottumuksissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna Taulukko 21. Muutokset opiskelijahuollon tuen kokemisessa lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuosina Taulukko 22. Erot opiskelijahuollon tuen kokemisessa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna Kouluterveyskysely THL 2013

22 Kuviot Kuvio 1. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 3. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 5. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 7. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 9. Oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina Kuvio 10. Oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 11. Elinoloindikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 13. Kouluoloindikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina Kuvio 14. Kouluoloindikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 15. Terveysindikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina Kuvio 16. Terveysindikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 17. Terveystottumusindikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina Kuvio 18. Terveystottumusindikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 19. Opiskelijahuoltoindikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina Kuvio 20. Opiskelijahuoltoindikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna THL Kouluterveyskysely 2013