säännöt Veturimiesten liitto r.y:n

Transkriptio

1 Veturimiesten liitto r.y:n säännöt Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin hyväksymät säännöt, jotka Veturimiesten liitto ry:n pidetty vaalikokous muutti 19, 30, 31, 32 ja 33 ;ien osalta. Yhdistysrekisteri rekisteröi sääntömuutokset tekemällään päätöksellä. Veturimiesten liitto ry:n pidetty vaalikokous päätti jäsenmaksun suuruudesta, pykälä 5.

2 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta alue 1 Yhdistyksen nimi on Veturimiesten liitto r.y. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi ja sen jäsenyhdistyksiä osastoiksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liiton toiminta-alueena on koko Suomi. Liiton tarkoitus ja toiminta 2 Liiton tarkoituksena on koota kaikki rautateillä palvelevat veturimiehet ja näihin rinnastettavissa vetokalustotehtävissä toimivat sekä näihin tehtäviin koulutettavat henkilöt yhteiseen järjestöön toimimaan palkkauksensa ja muiden palvelussuhteen ehtojensa parantamiseksi sekä yhteiskunnallisen asemansa ja ammattitaitonsa kohottamiseksi. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto: - perustaa liiton osastoja sellaisille paikkakunnille, joissa siihen on näiden sääntöjen 4 :ssä mainitut edellytykset; - avustaa ja tukee osastojensa jäseniä näiden toimiessa työaikansa ja palkkauksensa sekä työolosuhteidensa parantamisen sekä työsuojelulainsäädännön noudattamisen ja kehittämisen puolesta; - tähdentää osastojensa jäsenille veturimiesten ammatin vastuullisuutta, heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan sekä kehittää heissä yhteenkuuluvuutta ja hyvää järjestöhenkeä; - valvoo, että veturimiesten ammattipätevyyttä ja muita heidän ammattitaitoaan koskevia määräyksiä noudatetaan; - avustaa osastojensa jäseniä niissä oikeudenkäynneissä, jotka aiheutuvat heidän työstään tai järjestötoiminnastaan; - voi harjoittaa kustannustoimintaa ja julkaista ammatti- ja järjestötoiminnallista aikakauslehteä; - voi harjoittaa lomakotitoimintaa osastojensa jäsenille; - voi järjestää kursseja ja esitelmätilaisuuksia osastojensa jäsenille; - on yhteistoiminnassa kotimaisten ammattiliittojen ja ulkomaisten veljesjärjestöjen kanssa; - voi omistaa kiinteää omaisuutta ja arvopapereita sekä perustaa ja ylläpitää tarpeellisia rahastoja; sekä - työskentelee muilla samanlaisilla tavoilla veturimiesten hyväksi. Liittoon liittyminen 4 Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä veturimiesten muodostama rekisteröity osasto, joka ja jonka jäsenet hyväksyvät liiton tarkoituksen. Osasto voidaan perustaa paikkakunnalle, jos vähintään kolmekymmentä (30) henkilöä ilmoittautuu sen jäseneksi. Jos paikkakunnalla tai sen lähiympäristössä jo ennestään on liiton osasto, on uuden osaston perustamisesta tehtävä ennakkotiedustelu liiton hallitukselle, joka päättää voidaanko uusi osasto perustaa. Osaston jäseniksi voidaan hyväksyä kaikki sen toiminta alueella työskentelevät rautateiden vetokalustotehtävissä toimivat sekä näihin tehtäviin koulutettavat henkilöt, joita näissä säännöissä kutsutaan veturimiehiksi. Erityisestä syystä voidaan liiton jäseneksi, jota nimitetään jäsenammattiosastoksi, hyväksyä valtakunnallisesti toimiva rekisteröity yhdistys, mikäli tällaisen yhdistyksen jäsenistö muutoin täyttää näiden sääntöjen jäsenyydelle asettamat edellytykset. Liitolle suoritettavat maksut 5 Liittomaksut ja eläkeläisjäsenmaksu Liittomaksuna suorittaa osaston ja jäsenammattiosaston jäsen jäsenmaksun, joka on kolmetoista tuhannesosaa ja alkaen neljätoista tuhannesosaa (1,3 %, alkaen 1.4 %) jäsenen rautateiltä saamasta siitä tulosta, josta veron ennakkoperintä suoritetaan. Näin määräytyvän liittomaksun perintä voi tapahtua palkanmaksukausittain työnantajan toimesta ellei liiton hallitus toisin määrää. Valtuustolla on oikeus tarvittaessa määrätä osastojen jäseniltä kannettavaksi ylimääräinen liittomaksu, jonka suuruus saa nousta enintään liitolle kokouksen määräämän kalenterivuoden aikana suoritetun maksun puoleen (1/2) määrään. Osastoilta ei peritä jäsenmaksua. Osaston eläkkeellä olevat jäsenet maksavat liitolle eläkeläisjäsenmaksun, jonka vastineeksi he saavat erikseen määrätyt 2

3 palvelut, kuten Veturimies lehden. Eläkeläisjäsenmaksun suuruuden ja sen sisältämät palvelut yksityiskohdittain vahvistaa valtuuston kokous kutakin tilivuotta varten erikseen liiton talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Eläkeläisjäsenmaksun perintätavasta päättää liiton hallitus. Eläkeläisjäsenellä ei ole 5 :n 1 momentin mukaista jäsenmaksuvelvollisuutta (liittomaksu). Liittomaksuista vapauttaminen 6 Osaston jäsen vapautuu liittomaksun suorittamisesta siirtyessään eläkkeelle, ollessaan asevelvollisuuttaan suorittamassa tai ilman palkkaa opiskelulomalla tai muun vastaavan syyn vuoksi palkattomalla vapaalla. Muusta syystä palkattomalla vapaalla oleva on velvollinen suorittamaan liitolle hänen puolestaan maksetut työttömyyskassamaksut. Osastosta eroaminen ja erottaminen 7 Osaston jäsenellä on oikeus erota osastosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti osaston toimikunnalle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti osaston kokouksessa. Ero tulee voimaan kuuden (6) kuukauden kuluessa ilmoituksesta. Tämän irtisanomisajan kuluessa jäsenellä on oikeus peruuttaa eroilmoituksensa ja jos hän sen tekee, jäsenyys jatkuu entisin ehdoin. Jäsen on vastuussa irtisanomisajan loppuun jäsenmaksujen suorittamisesta ja muista velvollisuuksistaan. Erotessaan rautateiden veturimiespalveluksesta osaston jäsenellä on oikeus erota osaston jäsenyydestä samasta päivästä kuin veturimiespalveluksestakin. Osaston jäsen katsotaan osaston toimikunnan päätöksellä erotetuksi osaston jäsenyydestä, jos hän muun kuin asevelvollisuuden tai opiskelun tai vastaavan syyn takia on yli puoli vuotta virkavapaana eikä tänä aikana maksa ansiotuloistaan osasto- ja liittomaksua eikä häntä koskevia työttömyyskassamaksuja. 8 toimii vastoin osaston tai liiton omaksumia periaatteita tai liiton eheyttä vahingoittavasti ; - jos hän on päässyt jäseneksi vääriä tai harhaanjohtavia tietoja itsestään antamalla; - jos hän on kavaltanut osaston tai liiton hänen hoitoonsa uskomia varoja; tai - jos hän on jättänyt jäsenmaksunsa enemmän kuin kuuden (6) kuukauden ajalta maksamatta. Ehdotus jäsenen erottamiseksi osastosta, muiden kuin jäsenmaksujen suorituksen laiminlyönnin vuoksi, on kirjallisesti esitettävä osaston toimikunnalle mainitsemalla tarkoin ne syyt, joiden perusteella erottamista vaaditaan sekä todisteet, joihin erottamisvaatimus perustuu. Osaston toimikunnan on tutkittava erottamisvaatimus ja tehtyään päätöksensä alistettava se osaston kokouksen tarkistettavaksi sekä pyydettävä sitä ennen liiton hallituksen lausunto. Osaston toimikunnalla on, silloin kun siihen syytä ilmenee, oikeus myös omasta aloitteestaan alistaa osaston kokouksen ratkaistavaksi jäsenen erottaminen osastosta hankittuaan sitä ennen hallituksen lausunnon. Osaston kokous voi erottamisen asemesta antaa varoituksen tai kieltää asianomaiselta pääsyn osaston kokouksiin enintään kahdeksi (2) vuodeksi. Epäselvissä tapauksissa on toimitettava uusi tutkimus asiassa. Milloin liiton hallitus havaitsee, että jonkin osaston jäsen on syyllistynyt tässä pykälässä mainittuihin sääntöjen rikkomuksiin, ilmoittakoon siitä ao. osastolle, jolloin osasto ottakoon erottamiskysymyksen käsiteltäväksi. Siirtyminen osastosta toiseen 9 Kun osaston jäsen siirtyy vakinaisesti työskentelemään toisen osaston toiminta alueelle, hänen on tehtävä tästä ilmoitus osastolle, jonka alueelta siirtyminen tapahtuu. Niinikään hänen on turvatakseen jatkuvat jäsenoikeutensa tehtävä viimeistään kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siirtymisestään ilmoitus siirtymispaikkakunnalla toimivalle osastolle. Jäsen voidaan erottaa osastosta: - jos hän rikkoo lakia tai hyviä tapoja tai osaston tai liiton sääntöjä, kieltäytyy noudattamasta liiton päättävien elinten tai osaston sääntöihin perustuvia ohjeita ja määräyksiä tai muuten 3 Siirtymisen osastosta toiseen tapahduttua on sen osaston toimesta, josta jäsen on siirtynyt, viipymättä tehtävä liiton toimistoon sekä sille osastolle, johon jäsen on siirtynyt siirtoilmoitus. Siitä tulee ilmetä asianomaisen jäsenen tarkat henkilötiedot, jäsennumero sekä osasto, mihin jäsen on siirtynyt.

4 Valtuuston kokous 10 Liiton toimintaa koskevat periaatteelliset päätökset tekee valtuutettujen kokous, jota näissä säännöissä kutsutaan valtuustoksi ja jolla on päätäntävalta liiton asioissa, paitsi niissä asioissa, jotka on näissä säännöissä annettu hallitukselle. Valtuuston tehtävänä on muun muassa: valvoa hallituksen toimintaa ja liiton taloudenhoitoa; päättää työtaistelujen aloittamisesta ja lopettamisesta hallituksen päätösvaltaan kuuluvia ajallisesti ja alueellisesti rajattuja työtaistelutoimenpiteitä lukuunottamatta. Valtuusto voi siirtää työtaistelutoimenpiteistä päättämisen hallitukselle; käsitellä hallituksen sille esittämät asiat. 11 Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Valtuuston toimikauden ensimmäistä kokousta nimitetään valtuuston vaalikokoukseksi ja se pidetään joka neljäs vuosi huhti kesäkuun aikana. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää liiton hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä kirjallisesti osastoille vähintään kuusi (6) kuukautta ennen kokousta. 12 Valtuutettujen valinta suoritetaan kahdesta neljään (2 4) kuukautta ennen valtuuston vaalikokouksen alkamista liittoon kuuluvien osastojen järjestämissä erillisissä äänestystilaisuuksissa siten kuin valtuuston hyväksymässä äänestys ja vaalijärjestyksessä on määrätty. 13 Liittoon kuuluva osasto on oikeutettu enemmistövaalitapaa noudattaen valitsemaan valtuustoon yhden (1) valtuutetun. Osaston on valittava valtuutetulle kaksi (2) varavaltuutettua. Varavaltuutetulla on puhe ja äänioikeus valtuuston kokouksessa vain varsinaisen valtuutetun ollessa estyneenä osallistumasta kokoukseen. Varavaltuutetut asetetaan keskinäiseen järjestykseen siten kuin valtuuston hyväksymässä äänestys ja vaalijärjestyksessä on määrätty. 14 Valtuuston kokouksessa kullakin valtuutetulla on äänimäärä, joka määräytyy hänen edustamansa osaston ja liiton liittomaksun suorittaneiden jäsenten keskinäisen suhdeluvun perusteella. Äänimäärä lasketaan seuraavan laskukaavan mukaisesti: 100 x osaston jäsenmäärä = valtuutetun äänimäärä liiton kokonaisjäsenmäärä Laskelma suoritetaan kahden desimaalin tarkkuudella ja tulos pyöristetään seuraavaan kokonaislukuun. Laskelman jäsenmäärien perustana ovat valtuuston vaalikokousta edeltävän kalenterivuoden lopussa olevat, liittomaksun suorittaneet, osastojen ja liiton kokonaisjäsenmäärät, jotka valtuusto vahvistaa Äänten mennessä tasan voittaa se ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa, paitsi vaalissa ja lippuäänestyksessä, jotka ratkaistaan arvalla. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä paitsi niistä asioista, joista näissä säännöissä on toisin määrätty. Äänestykset, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty ja ellei kokous toisin päätä, suoritetaan avoimina. Vaadittaessa on äänestys suoritettava umpilipuin ja nimenhuutoäänestyksenä. Vaalit suoritetaan aina umpilipuin. 15 Valtuuston vaalikokoukselle ovat oikeutettuja tekemään esityksiä hallitus ja osastot ja valtuutetut. Esitykset on tehtävä kirjallisesti ja ne on jätettävä hallitukselle vähintään kolmea (3) kuukautta ennen valtuuston kokousta 16 Osaston on ilmoitettava valitsemansa valtuutettu ja varavaltuutetut liiton hallitukselle välittömästi vaalitoimituksen jälkeen, kuitenkin viimeistään vaalitoimitusta seuraavan kalenteriviikon aikana sekä toimitettava samalla 12 :n mukaisen äänestys ja vaalijärjestyksen edellyttämät asiakirjat. 4

5 17 Valtuuston jäsen, joka valitaan valtuuston puheenjohtajaksi, hallituksen jäseneksi tai tilintarkastajaksi tai joka eroaa veturimiespalveluksesta, menettää vaalikelpoisuutensa toimia valtuuston varsinaisten ja ylimääräisten kokousten jäsenenä (valtuutettuna) ja tulee hänen tilalleen varavaltuutettu. 18 Valtuuston kokouksen työjärjestyksen valmistaa liiton hallitus. 19 Valtuuston vaalikokouksen tehtäviin kuuluu: - valita valtuuston puheenjohtaja keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa - keskustella valtuuston vaalikokousten välisen toimintakauden toiminnasta ja taloudenhoidosta; - käsitellä 21 :ssä mainitut asiat; - käsitellä ja päättää liitolle valtuuston toimintakaudeksi laadittavasta taloussuunnitelmasta; - käsitellä ja päättää valtuuston toimintakaudella laadituista ohjelma-asiakirjoista; - käsitellä sääntömuutokset; - päättää valtuuston ja hallituksen kokouspalkkioista; - päättää tilintarkastajien palkkioista; - valita liiton hallituksen varsinaiset jäsenet ja näiden ensimmäiset (I) ja toiset (II) henkilökohtaiset varajäsenet - toimittaa liiton hallituksen puheenjohtajan vaali; - valita kaksi (2) HTM-pätevyyden omaavaa tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä. Varamiehenä voi olla myös tilintarkastusyhteisö. - päättää valtuutettujen päivärahoista ja mahdollisista matkakustannusten korvauksista, jotka samoin kuin muutkin varsinaiset kokouskulut, suoritetaan liiton varoista; 20 Valtuuston varsinainen kokous pidetään vuosittain huhtikuussa hallituksen määräämänä aikana. Ylimääräinen kokous pidetään kun hallitus sen katsoo välttämättömäksi tai vähintään neljäkymmentäyhdeksän (49) prosenttia valtuuston jäsenistä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitettua asiaa varten vaatii. Sinä vuonna, jolloin pidetään valtuuston vaalikokous, valtuuston varsinaista kokousta ei pidetä. Vaalikokous käsittelee silloin 21 :ssä mainitut valtuuston varsinaiselle kokoukselle kuuluvat asiat. Kokouskutsu valtuuston varsinaiseen kokoukseen on lähetettävä kirjallisesti vähintään viisi (5) kuukautta ennen kokousta ja ylimääräiseen kokoukseen samalla tavoin vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta. 21 Valtuuston varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: - hallituksen kertomus liiton edellisen kalenterivuoden toiminnasta; - tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden taloudenhoidosta sekä tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen; - ehdotus kuluvan vuoden talousarvioksi; - valtuuston toimintakaudeksi hyväksytyn taloussuunnitelman toteutumista - hallituksen ja sen työvaliokunnan sekä tilintarkastajien palkkioiden vahvistaminen; - eläkeläisjäsenmaksun suuruus ja sen sisältämät yksityiskohtaiset palvelut tilikautta kohden; - hallituksen, osastojen ja valtuuston jäsenten mahdollisesti esittämät asiat. Ylimääräisessä valtuuston kokouksessa voidaan käsitellä vain kokouskutsussa mainitut asiat. - sekä käsitellä sille tehdyt esitykset 5

6 Liiton hallitus 22 Valtuuston varsinaisessa kokouksessa käsiteltäviksi esitettävät asiat on kirjallisesti jätettävä hallitukselle viimeistään kahta (2) kuukautta ennen kokousta. Valtuuston varsinaiselle kokoukselle voivat tehdä esityksiä, hallitus, osastot ja valtuutetut. Hallituksen on toimitettava valtuuston jäsenille esityslista kokouksessa käsiteltävistä asioista. Hallituksella on mahdollisuus työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä täydentää esityslistaa kiireellisen asian niin vaatiessa ottaen huomioon YhdL:n 23 :n määräykset. 23 Valtuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) valtuuston muista jäsenistä tai valtuuston äänimäärästä on saapuvilla. 24 Päätökset valtuuston kokouksessa tehdään yksinkertaisella enemmistöllä, paitsi työtaisteluun ryhtymisestä, jolloin päätöksen tekoon vaaditaan vähintään kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan voittaa se ehdotus, jota puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa ratkaisee kuitenkin arpa. 25 Liiton toimintaa johtaa ja sen puolesta vastaa hallitus sääntöjen ja valtuuston päätösten mukaisesti. Hallitus valitaan valtuuston vaalikokouksessa yhdeksi valtuuston vaalikokousten väliseksi toimikaudeksi, joka päättyy seuraavassa vaalikokouksessa tehtyyn hallituksen valintaan. 26 Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, sekä vähintään kuusi (6) ja enintään kymmenen (10) varsinaista jäsentä sekä näiden henkilökohtaiset ensimmäiset ja toiset varajäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Jos muu hallituksen jäsen kuin puheenjohtaja eroaa veturimiespalveluksesta, on hänen erottava hallituksesta ja tilalle kutsutaan varajäsen. 27 Juoksevien asioiden hoitamista varten muodostavat hallituksen puheenjohtaja, vähintään kaksi (2) ja enintään viisi (5) hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä sekä hallituksen nimeämät liiton toimihenkilöt työvaliokunnan. Työvaliokunnan päätökset on alistettava hallituksen vahvistettaviksi paitsi sellaisista asioista, joiden ratkaisun hallitus on jättänyt työvaliokunnalle. Hallitus voi asettaa asioita valmistelemaan toimikuntia. 28 Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta niin usein kuin asioiden hoito edellyttää tai kun vähintään kaksi (2) hallituksen muuta jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Hallituksen jäsen, joka ilmoittaa tehdyn päätöksen johdosta eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan, on päätökseen nähden vapautunut vastuusta. Hallituksen jäsen, joka ilman hyväksyttävää syytä tai syytä ilmoittamatta on poissa kolmesta (3) peräkkäisestä kokouksesta, voi valtuusto erottaa, ja hänen tilalleen kutsutaan varajäsen. 6

7 Liiton nimen kirjoittaminen 29 Päätökset hallituksen kokouksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Työtaistelun alkamisesta tai lopettamisesta on päätös tehtävä kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä. 30 Hallituksen tehtävänä on: - tarkkailla, että liiton ja sen osastojen toimintaa hoidetaan näiden sääntöjen ja liiton päättävien elinten päätösten mukaisesti; - käsitellä liiton osastojen, hallituksen työvaliokunnan ja liiton toimitsijoiden esittämät asiat; - valvoa, että liiton rahavaroja hoidetaan huolellisesti ja liitolle edullisesti sekä että liiton muuta omaisuutta hoidetaan hyvin; - päättää hallituksen toimivaltaan 35 :n mukaan kuuluvan ajallisesti ja alueellisesti rajatun työtaistelutoimenpiteen järjestämisestä; - hyväksyä esitettäviksi valtuustolle toiminta ja tilikertomukset kuluneelta toimintakaudelta; - ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt sekä määrätä heidän palvelussuhteen ehdoistaan talousarvion rajoissa; - pitää luetteloa liiton osastoista ja niiden jäsenistä; - kutsua koolle liiton valtuusto; sekä - laatia ja valmistella valtuustolle ehdotukset sääntöjen edellyttämiksi asiakirjoiksi ja muiksi tarvittaviksi toimenpiteiksi. - suorittaa liiton jäseniä koskevien työehtosopimusten ja muiden niihin liittyvien sopimusten solmiminen ja irtisanominen valtuuston päätösten mukaisesti. - pyytää liiton osastojen esitykset sopimustavoitteista riittävän varhain ennen sopimusten irtisanomisaikaa. 31 Liiton nimen ovat oikeutetut kirjoittamaan hallituksen puheenjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja, liittosihteeri ja taloudenhoitaja kukin yksin sekä hallituksen valitsemat hallituksen varsinaiset jäsenet, aina kaksi yhdessä. 32 Liiton hallituksen puheenjohtaja on päätoiminen. Liiton muina toimihenkilöinä voi olla muun muassa hallituksen valitsemat liittosihteeri sekä mahdollisia muita toimihenkilöitä, joiden tehtävistä ja toimenkuvista määrätään hallituksen hyväksymässä toimiston työjärjestyksessä. Tilinpäätös ja tilintarkastus 33 Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja tilinpäätöksen on oltava valmiina tilintarkastajille esitettäväksi viimeistään tilivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tilivuoden mahdollisen ylijäämän käytöstä hallitus tekee esityksen liiton valtuustolle. Osa ylijäämästä on siirrettävä työtaistelurahastoon. 34 Liiton tilit on tarkastettava maaliskuun 15 päivään mennessä ja tilintarkastajien on jätettävä tilintarkastuskertomus hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen valtuuston varsinaista kokousta. Liiton hallitus valitsee keskuudestaan kaksi tilintarkkailijaa, jotka suorittavat neljännesvuosittain liiton tilien tarkkailun. Tarkkailun tulos on esitettävä viimeistään kuukauden kuluttua hallitukselle. - kutsua valtuuston ylimääräinen kokous käsittelemään työehtosopimusasioita ennen työehtosopimuskauden päättymistä ja saatuaan liiton osastojen esitykset sopimustavoitteista. 7

8 Työtaistelutoimenpiteet 35 Milloin veturimiesten edunvalvontaan liittyvästä asiasta ei neuvotteluteitse päästä ratkaisuun, voidaan ryhtyä työtaisteluun. Työtaisteluun voidaan ryhtyä myös, kun muuta keinoa ei ole vaikuttaa rautateitä koskevaan päätöksentekoon tai myös muusta ammattiyhdistysliikkeen periaatteisiin liittyvästä perustellusti syystä. Työtaistelun aloittamisesta päättää valtuusto. Päätöksenteon tästä asiasta se voi siirtää hallitukselle. Tarvittaessa voidaan työtaistelun aloittamisesta suorittaa jäsenäänestys. Hallituksella on kuitenkin oikeus päättää ajallisesti tai alueellisesti rajatun työtaistelutoimenpiteen järjestämisestä. Työtaisteluun ryhdytään vain, jos valtuuston kokouksessa kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä tai jäsenäänestyksessä tai hallituksen kokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestäjistä on työtaistelun aloittamisen kannalla. 36 Työtaistelun lopettamisesta päättää valtuusto. Päätöksenteon tästä asiasta se voi siirtää hallitukselle. Hallituksen toimivaltaan kuuluvan, alueellisesti ja ajallisesti rajatun työtaistelutoimenpiteen lopettamisesta päättää hallitus. 37 Kaikki työtaisteluun liittyvät asiat ovat liiton sisäisiä ja niistä tiedottamisesta päättää hallitus. 38 Ainoastaan valtuuston tai hallituksen hyväksymät ja antamat työtaistelujulistukset ovat liiton osastoja ja niiden jäseniä sitovia. Jäsenäänestys 39 Jos ilmenee asioista, joita valtuusto ei katso voivansa ratkaista ja joiden ratkaisuun se katsoo vaadittavan kaikkien osastojen jäsenten mielipiteen selville saamisen, toimeenpanee hallitus jäsenäänestyksen. Jäsenäänestys on toimeenpantava myös silloin, kun vähintään yhtä kolmatta osaa (1/3) liiton veturimiespalveluksessa olevia jäseniä edustavat osastot kirjallisesti sitä vaativat ja esittävät perusteluineen asian, josta äänestys olisi toimitettava. 40 Liiton hallitus määrää ajan, jolloin äänestys osastoissa on suoritettava. Äänestys on aloitettava viimeistään kahdenkymmenen (20) vuorokauden kuluttua siitä, kun hallitus on päättänyt asiasta. Hallituksen tulee kokoontua käsittelemään jäsenäänestyksen järjestämistä kahden viikon sisällä siitä, kun jäsenäänestystä koskevat tarvittavat määrät esityksiä ovat todistettavasti saapuneet liiton toimistoon. 41 Jäsenäänestyksen tuloksen laskee liiton hallitus ja tiedottaa siitä osastoille yleiskirjeellä tai liiton äänenkannattajassa siten, että tiedotuksesta käy selville jokaisen äänestykseen osallistuneen osaston äänestyksen tulos erikseen sekä äänestyksen kokonaistulos. 42 Jos jäsenäänestyksen alaisena ollutta esitystä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestykseen osallistuneista, se pannaan käytäntöön ellei äänestystä toimeenpantaessa valtuusto ole toisin määrännyt. 8

9 Oikeusavustus 43 Kun liiton osaston jäsen haluaa avustusta oikeusasiassa, joka liittyy hänen toimintaansa liitossa tai hänen virantoimitukseensa, hänen on pyydettävä oikeusapua osastonsa toimikunnan kautta. Osaston toimikunnan tulee antaa asiasta lausuntonsa ja esittää asiaa koskeva pyyntö ja mahdollisesti kertyneet asiakirjat tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset liiton hallitukselle. Käsiteltyään asian hallitus päättää, voidaanko avustusta antaa ja myönteisessä tapauksessa määrää avustuksen suuruuden ja laadun. Erityisistä syistä voidaan avustusta antaa myös osaston jäsenen oikeudenomistajille. Kiireellisissä tapauksissa on liiton toimitsijoilla oikeus ryhtyä tarpeellisiin alustaviin toimiin. Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkautuminen 46 Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia ja lisäyksiä ainoastaan valtuuston vaalikokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. 47 Liittoa ei voida purkaa ellei vähintään kolme neljäsosaa (3/4) liiton jäsenosastoista sitä vaadi ja valtuuston vaalikokous vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä päätä. Liiton purkautuessa luovutetaan sen jäljellä olevat varat sellaiselle veturimiesten ammatillisia asioita vaalivalle oikeustoimikelpoiselle yhteisölle kuin purkamisesta päättävä valtuuston kokous päättää. Sääntöjen noudattaminen ja osastojen purkautuminen 44 Osaston toimikunta on velvollinen tarkoin valvomaan näiden sääntöjen noudattamista. Toimikunnan jäsenet ovat henkilökohtaisesti vastuussa niistä menoista, jotka he sääntöjen vastaisella menettelyllä ovat liitolle aiheuttaneet. Jos liiton osasto toimii vastoin liiton sääntöjä ja liiton päättävien elinten päätöksiä tai ei noudata liiton hallituksen määräyksiä, hallituksella on oikeus erottaa tällainen osasto. 45 Jos osasto purkautuu, jäävät sen mahdollisesti jäljellä olevat varat, kun pesä on ensin selvitetty, Veturimiesten liitolle ja on selvitysmiesten lähetettävä ne heti liiton toimistoon. Jos uusi samanlainen rekisteröity yhdistys samalla toiminta- alueella aloittaa kolmen (3) vuoden kuluessa purkautumisesta toimintansa liiton alaisena osastona, sillä on oikeus niihin varoihin, joita purkautuneelta osastolta mahdollisesti on jäänyt, mutta lopullisen päätöksen varojen luovuttamisesta tekee liiton hallitus. Liitto ei vastaa niistä veloista, joita purkautuneella osastolla erotettaessa tai erotessaan liitosta mahdollisesti on. 9

10 Vastuullista vetovoimaa Veturimiesten liitto ry