HANKEASIAKIRJA. Status: JULKINEN

Transkriptio

1 Energy Performance of Buildings HANKEASIAKIRJA Status: JULKINEN Ensimmäiset suositukset toimenpiteistä kohti toisen sukupolven eurooppalaisia energiatehokkuusstandardeja CEN-EPBD- standardit liittyen Rakennusten Energiatehokuusdirektiiviin (EPBD) Dick van Dijk TNO Built Environment and Geosciences Delft, Alankomaat CENSE_WP6.1_NO suomentanut: Jorma Railio, LVI-talotekniikkateollisuus ry. IEE-CENSE Leading the CEN Standards on Energy performance of buildings to practice Towards effective support of the EPBD implementation and acceleration in the EU Member States Sopimus EIE/07/069/SI

2 < etusivun kääntöpuoli ajattele ympäristöä, käytä kaksipuolista tulostusta > Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 2/38

3 Sisällysluettelo 1 Yhteenveto 4 2 Johdanto 7 3 CEN-standardien tausta ja asema 8 4 MIksi euroopanlaajuinen harmonisointi? 9 5 Rakennusten energiatehokkuden kansainväliset standardit keskeiset vaatimukset Johdanto Käyttökelpoisuus, kansallisiin tai alueellisiin rakentamissäädöksiin nähden 10 6 CEN- standardien käyttö jäsenvaltioissa: nykytilanne CEN-EPBD standardien käyttö ei ole pakollista kansallisessa/alueellisessa rakentamislainsäädännössä Soveltaminen käytäntöön jäsenvaltioissa 12 7 CENSE- hankkeen suositukset Johdanto Kaikkiin standardeihin yhtenäinen rakenne, jossa myös yleiset menettelytavat ja kansalliset valinnat on selkeästi erillään toisistaan Yksiselitteiset ja validoidut laskentayhtälöt; Yleisten tunnusten, käsitteiden ja määritelmien käyttö Valintojen järkiperäistäminen Valmistellaan järjestelmällinen, selkeä ja kattava moduulirakenne Standardien johdonmukaisuus erityisesti lähtötietojen ja taserajojen osalta Yhteensopivuus energiatehokkuuteen liittyviin muihin aihealueisiin CEN-ISO yhteistyö Rinnakkaisviittaukset CEN- tai ISO-standardeihin Tekniset suositukset standardiryhmittäin 22 8 Ajoitus ja organisointi Johdanto Synkronoitu lähestymistapa Viestintäsuunnitelma 23 9 Myönteisten viestien tarve matkalla kohti yhteistä eurooppalaista menettelytapaa23 10 Sinä ja CENSE Viitteet 24 Liite A Standardien yleinen rakenne 27 Liite B Esimerkki uuden standardirakenteen mukaisesta kansallisesta liitteestä 28 Liite C Yhteenveto CEN-EPBD standardeista. niiden taustoista ja nykytilanteesta 29 C.1 CENSE-hanke 29 C.2 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) 29 C.3 Mandaatti CENille eurooppalaisten standardien laadintaan EPBD:n tueksi 30 C.4 CEN-standardien asema ja rooli 30 C.5 Maailmanlaajuinen näkymä: ISO 31 C.6 Eurooppalaiset (CEN) standardit rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanon edistämiseksi tausta, tilanne ja tulevaisuus 32 C.7 "Pyramidi" kokonaisvaltainen lähestymistapa 32 Liite D CENSE - hankeyhteenveto 36 Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 3/38

4 Katso myös erillisraportti: Eurooppalaiset (CEN) standardit rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanon edistämiseksi -tausta, tilanne ja tulevaisuus Erillinen CENSE-raportti sisältää sekä yhteenvetoja että yksityiskohtaisempaa tietoa CEN-EPBDstandardien taustoista, asemasta ja tulevaisuudesta. Raportti ja sen erillinen liiteosa on ladattavissa CENSE-hankkeen sivustolta CENSE WP6.1 N03, Background, status and future of the CEN standards to support the Energy Performance of Buildings Directive (EPBD), April 29, (suomennos: Eurooppalaiset (CEN) standardit rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanon edistämiseksi tausta, tilanne ja tulevaisuus CENSE WP6.1 N03A, Annexes to report Background, status and future of the CEN standards to support the Energy Performance of Buildings Directive (EPBD), April 29 *), (liiteosa em. raporttiin ei suomennettu) Lisäksi on CENSE-sivustolla julkaistu joukko tiedotteita (Information Papers) yksittäisistä CEN-EPBDstandardeista. Nämä tiedotteet on koottu viiteen CENSE-sivustolta vapaasti ladattavaan yhteenvetojulkaisuun. Vastuuvapauslauseke: CENSE on saanut rahoitusta eurooppalaisesta "Intelligent Energy Europe"- ohjelmasta, hankesopimus nro. EIE/07/069/SI Tämän asiakirjan sisältö vastaa sen kirjoittajien näkemyksiä. Kirjoittaja(t) ja Euroopan Komissio eivät vastaa tämän asiakirjan sisältämän tiedon käytöstä. 1 Yhteenveto CENSE-hanke CENSE-hankkeen ( ) tarkoituksena on tukea EU:n jäsenvaltioita (MS) ja muita kohderyhmiä saavuttamaan parempi tietoisuus ja valmius käyttää tehokkaammin eurooppalaisia (CEN) standardeja, jotka liittyvät Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD). Hankkeen keskeisenä tehtävänä on tuottaa opastusta standardien käyttöön, kerätä kommentteja ja hyviä käytännön esimerkkejä, ja siten poistaa standardien toimeenpanon esteitä ja valmistella suosituksia eurooppalaiselle standardisoimisjärjestölle CENille standardien edelleen kehittämiseksi. CEN-EPBD standardit CEN (EN-ISO) standardit, jotka laadittiin Euroopan Komission CENille antaman toimeksiannon (mandaatin) perusteella EPBD:n tueksi, julkaistiin välittömästi niiden laadintatyön jälkeen vuosina Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 4/38

5 Standardit on otettu, tai otetaan jäsenvaltioissa parhaillaan käyttöön joko sellaisenaan tai osittain. Aikataulu näiden "ensimmäisen sukupolven" standardien kehittämiselle oli hyvin tiukka. Tästä syystä standardit tarvitsevat päivitystä ("toinen sukupolvi") Päätelmiä ja suosituksia Tämä CENSE- raportti sisältää päätelmiä ja suosituksia, jotka perustuvat kohderyhmiltä saatuun palautteeseen ja heidän kanssaan käytyihin keskusteluihin. Esitettyjä kysymyksiä - Mitä on tehtävä, jotta standardit otettaisiin käyttöön täysipainoisesti? - Miten yhdistettäisiin ponnistelut standardien soveltamiseksi myös käytäntöön? Kyselyiden ja hankkeen puitteissa järjestettyjen seminaarien ja työpajojen antamat palautteet osoittavat laajaa kiinnostusta monien eurooppalaisten kohderyhmien keskuudessa: teollisuus, alan ammattilaiset, standardien laatijat, ohjelmistotalot ja myös kuluttajajärjestöt. Keskeisimmät päätelmät ovat: - On olemassa jo merkittävää kiinnostusta toisen sukupolven EPBD - CEN standardeihin rakennusten energiatehokkuuden arviointia varten. Ensimmäisen sukupolven standardeista saatujen kokemusten pohjalta on käynyt ilmi tarve kehittää toisen sukupolven standardit helpottamaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa EU:n jäsenvaltioissa, jakamaan tietoa eurooppalaisista kokemuksista Euroopan teollisuuden tueksi, ja auttamaan standardien ja menettelytapojen yhdenmukaistamista maailmanlaajuisesti (CEN- standardien hyödyntäminen ISO-standardisoinnissa). - Lisää positiivisia viestejä tarvitaan yhtenäisen eurooppalaisen laskentatavan kehittämisen puolesta EPBD - CEN standardien toinen sukupolvi Ensimmäisen sukupolven CEN- EPBD- standardit julkaistiin vuosina , ja ne on otettu käyttöön monessa jäsenvaltiossa soveltamalla käytännön tasolla osittain CENin, osittain kansallisia menettelyjä, taserajoja ja lähtötietoja. CENSE- hanke on valmistellut suosituksia CENille "toisen sukupolven standardien" laatimiseksi tulevina vuosina. Monet nykyisistä EPBD-standardeista esittävät vaihtoehtoisia menettelytapoja, jolloin suora kansallinen käyttöönotto on lähes mahdotonta. Jäsenvaltio voi ottaa kansallisesti käyttöön standardin esittämistä vaihtoehdoista vain yhden, jolloin eri jäsenvaltiot päätyvät eri menetelmiin, eivätkä laskennan tulokset ole vertailukelpoisia yli rajojen. Tarvitaan "toisen sukupolven" asiakirjat esittämään laskentamenettelyt, joissa selkeästi määritellään mitä lähtötietoja ja menettelyjä voidaan määritellä standardien kansallisissa liitteissä. Tämä kehitys johtaa kehitystä kohti standardien täyttä eurooppalaista yhdenmukaisuutta. Tästä seuraa standardeille konkreettisia kehityssuosituksia. Standardeille tulee saada yhtenäisempi rakenne o Erottamalla selkeästi toisistaan yleiset ja yhteiset menettelytavat ja kansallisesti valittavat osiot. Näin voidaan selkeästi yhdistää eurooppalainen yleinen menettely ja erityiset kansalliset valinnat. Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 5/38

6 o Täysin aukikirjoitetut yhtälöt sekä täysin yksiselitteinen yhteys syöttö- ja tulostustietojen välillä, jotta standardien käyttö, validointi ja soveltuminen ohjelmistoihin olisi helppoa ja luotettavaa; Yhtenäinen käsitteistö määritelmineen, yhteiset tunnukset ja alaindeksit siten että jälkimmäiset otetaan sellaisenaan käyttöön myös muilla kuin englannin kielellä. Standardeissa annettujen valinnaisten menettelyjen järkiperäistäminen, kunkin valinnaisen osion tulee kuvata tietty sovellutus joka ottaa huomioon lähtötietojen saatavuuden sekä vaikutuksen energiatehokkuuteen. Standardeihin tulee saada moduulirakenne, esimerkiksi perusstandardi standardin EN pääkohtien pohjalta, täydennettynä muiden keskeisten standardien pääkohdilla (mukaan lukien yleiset ja yhteiset määritelmät, käsitteet ja tunnukset). Tällöin jäsenvaltioiden olisi mahdollista ottaa standardipaketti käyttöön vähitellen, ottaen huomioon myös käyttäjien tarpeet ja menetelmän soveltuvuus käyttökohteeseen. Standardien numeroinnissa tulisi myös saada aikaan järjestelmällinen hierarkia. On myös tärkeää tiedottaa eurooppalaisen standardisointityön sisällöstä ja aikatauluista, jotta kansallisten säädösten ja standardien laatijat voivat aktiivisesti osallistua eurooppalaiseen työhön ja suunnitella sen tulosten käyttöönottoa kansallisissa tai paikallisissa menettelyissä ja säädöksissä CENSE-hankkeen osapuolet ovat myös koonneet teknisiä suosituksia kunkin osa-alueen standardiryhmälle. Nämä suositukset on koottu erillisiin raportteihin. Standardien ja samanaikainen kansallisten menetelmien ja säädösten uusiminen mahdollistaisi lähimmän viiden vuoden aikana yhdenmukaistettujen CEN-menettelytapojen laajemman suoran käytön. Myös ISOn piirissä on laaja kiinnostus asiaan, mikä kulminoitui kesäkuussa 2009 toteutuneeseen yhteistyöryhmän (Joint Working Group) perustamiseen laatimaan ISO (EN ISO) standardeja rakennusten energiatehokkuuden alueella, lähtökohtana CEN-EPBD- standardit. Tämä antaisi Euroopalle ainutlaatuisen tilaisuuden johtaa energiatehokkuusstandarien maailmanlaajuista kehitystyötä yhteisenä CEN-ISO- ponnistuksena. Tälle kehityssuunnalle on saatu myönteisiä viestejä myös EU-komissiolta. Tällöin voisi olla mahdollista saada CEN-EPBD-työn jatkotyölle uusi mandaatti komissiolta. Tässä asiayhteydessä, DG ENER odottaa paljon CENSE-hankkeen lopputuloksilta. Myönteisten viestien tarve matkalla kohti yhteistä eurooppalaista menettelytapaa Monet kohderyhmät korostavat yhtenäisen eurooppalaisen lähestymistavan merkitystä ja etuja: (tiedon ja osaamisen vaihto, päällekkäistyön vähentäminen, reilu kilpailu, parempi asioiden läpinäkyvyys ja kasvavat innovaatiomahdollisuudet). Jo ensimmäinen CEN-EPBD- standardipaketti on yleisesti hyvätasoinen kansallisiin menetelmiin verrattuna. Laatua ja käytettävyyttä tulisi vielä kuitenkin parantaa toisen sukupolven standardeihin. Mutta kuinka saada jäsenvaltiot luopumaan kansallisista menetelmistä, jotka ovat myös vaatineet paljon työtä (esimerkiksi ammattilaisten koulutukseen), ja siirtymään eurooppalaiseen menetelmään, jopa lyhyellä varoitusajalla? CEN-EPBD- standardipaketin soveltamiseen on monia valinnaisia tapoja. Komissio ei ole halukas ottamaan käyttöön täyttä soveltamispakkoa. Toinen äärimmäisyys on korvata kansalliset menetelmät eurooppalaisella täysin vapaaehtoista tietä. Kolmas vaihtoehto on toteuttaa muutos markkinavetoisesti, jolloin muutos voisi tapahtua "pehmeästi" ja vähitellen. Tässä vaihtoehdossa menettelytapa, joka perustuisi CEN-EPBD- standardipakettiin, tulisi olla sallittu kansallisten menetelmien rinnalla, täyttämään kansallisten säädösten antamat vaatimukset. Perusteluna asteittaiselle etenemiselle on se, että kansalliset, usein monopolistiset asenteet menettelytapojen ja laskentatyökalujen suhteen eivät "istu" Euroopan yhteismarkkinoiden kehittämisen henkeen. Tällä tavoin kuitenkin kannustetaan jäsenvaltioita laatimaan uusia kansallisia Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 6/38

7 liitteitä ja kansallisia soveltamisasiakirjoja, jos ja kun pelätään yhdenmukaistamisen johtavan totutuista poikkeaviin lopputuloksiin. "Puhtaampi" ja paremmin toteutettu CEN-EPBD-standardien toinen sukupolvi on välttämätön menettely käytännössä. EU:n laajuisen CEN-EPBD- standardien soveltamisen näkökulmasta voitaisiin odottaa, että yleisen vertailevan laskentamenettelytavan, joka johtaisi kustannusoptimaalisten (rakennusten ja rakennuksen osien) energiatehokkuusvaatimusten määrittelyyn, tulisi pohjautua CEN-standardeihin. Tämä on myös linjassa uusitun EPBD:n liitteen III kanssa. 2 Johdanto CENSE-hankeessa ( on kerätty ja analysoitu kokemuksia näiden CEN (EN ISO) standardien käyttöönotosta, tavoitteena aikaansaada suositukset näiden standardien uusimiseksi tulevina vuosina. CENSE- hankkeen tavoitteet ( ) Edistää rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) liittyvien eurooppalaisten CENstandardien käyttöönottoa ja tehokkuutta EU:n jäsenvaltioissa Energiatodistukset Järjestelmätarkastukset Asiantuntijoiden koulutus EPBD Laskentamenettelyt Vähimmäisvaatimukset Tiedotuskampanjat Kuva 2.1 CENSE keskittyy tiettyihin EPBD:n käyttöönoton erityiskysymyksiin, lähinnä laskentamenettelyihin; muita asioita on käsitelty mm. rinnakkain toteutettavissa hankkeissa Intelligent Energy Europe- ohjelmassa tai muissa ohjelmissa. Tämä CENSE-raportti on loppuraportti, joka perustuu CEN-standardeista niiden kohderyhmiltä saatuihin palautteisiin ja kohderyhmien kanssa käytyihin keskusteluihin standardien käyttöönotosta ja soveltamisesta käytäntöön ja kansallisten/alueellisten rakentamismääräysten kehittämiseen. Raporttia päivitetään säännöllisesti jäsenvaltioilta ja muilta kohderyhmistä edelleen saatavan palautteen perusteella. Tämä raportti sisältää havaintoja ja suosituksia, perustuen käynnissä olevassa CENSE-hankkeessa saatuihin palautteisiin rakennusten energiatehokkuuteen liittyvien ISO- ja/tai CEN standardien kansallisesta toimeenpanosta, CENille toisen sukupolven energiatehokkuusstandardien valmistelemiseksi CENille (ja ISOlle). Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 7/38

8 Lisätietoja: 3 CEN-standardien tausta ja asema CEN (EN ISO) standardit, jotka laadittiin Euroopan Komission CENille antaman toimeksiannon (mandaatin) perusteella EPBD:n tueksi, julkaistiin välittömästi niiden laadintatyön jälkeen vuosina Standardit on otettu, tai otetaan jäsenvaltioissa parhaillaan käyttöön joko sellaisenaan tai osittain. Aikataulu näiden "ensimmäisen sukupolven" standardien kehittämiselle oli hyvin tiukka. Tästä syystä standardit tarvitsevat päivitystä ("toinen sukupolvi") Erillinen CENSE-raportti liitteineen sisältää sekä yhteenvetoja että yksityiskohtaisempaa tietoa CEN- EPBD- standardien taustoista, asemasta ja tulevaisuudesta. Sekä raportti että liitteet ovat saatavissa CENSE-hankkeen sivuilta. : CENSE WP6.1 N03, Background, status and future of the CEN standards to support the Energy Performance of Buildings Directive (EPBD), April 29 *), (suomennos: Eurooppalaiset (CEN) standardit rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanon edistämiseksi tausta, tilanne ja tulevaisuus CENSE WP6.1 N03A, Annexes to report Background, status and future of the CEN standards to support the Energy Performance of Buildings Directive (EPBD), April 29 *), (liiteosa ei suomennettu) Lukijalle: erillisraportin yhteenveto on toistettu tämän raportin liitteessä C. Tämä liite esittää myös rakennuksen ja sen taloteknisten järjestelmien kokonaisenergiatehokkuuden arvioinnin eri osat. Tämä kokonaisuus koostuu toisistaan pyramidin muotoon koottavista osioista, katso kuva 3.1 EP: Rakennuksen ja sen taloteknisten järjestelmien kokonaisenergiatehokkuus EP EP ilmaiseminen EP yhdistäminen Yleiset käsitteet, määritelmät ja tunnukset Taserajat, luokitus Energia osatekijöiden kokoaminen Rakennuksen nettoenergian tarve ja järjestelmähäviöt Komponentit - syöttötiedot Taserajat Kuva 3.1 Rakennusten kokonaisenergiatehokkuus Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 8/38

9 4 MIksi euroopanlaajuinen harmonisointi? Pähkinänkuoressa: Eurooppalaisen harmonisoidun menettelytavan edut: Jos jäsenvaltiot kulkevat omia teitään: Menetelmien ylläpito ja kehitys tehostuu verrattuna tilanteeseen jossa 27 jäsenvaltiota etenevät kukin erikseen (jotka voivat ottaa huomioon paikallisen kehityksen kansallisten liitteiden avulla) Kansainvälinen tiedonvaihto hyvistä käytännöistä ja tietotaidosta supistuu..energiatehokkuuden arviointimenetelmien alueella (koska yhteinen keskustelupohja puuttuu) Helpompi ja laajempi uusien tekinisten ratkaisujen, tuotteiden ja järjestelmien käyttöönotto, koska lähtötiedot esitetään yhdenmukaisella tavalla Euroopan teollisuudelle: laajemmat eurooppalaiset markkinat uusia tilaisuuksia maailmanmarkkinoilla Palveluiden vapaa liikkuvuus Yhtenäiset toimintatavat kansainvälisesti toimiville omistajille ja sijoittajille omistamiensa kiinteistöjen energiatehokkuuden suhteen Paremmat mahdollisuudet tutkimusyhteistyöhön Vähemmän tuotteiden ja palveluiden liikkumista yli rajojen koska tuotteiden positiivinen vaikutus rakennusten energiatehokkuuteen on myyntivalttina tehokas vain todellisilla yhteismarkkinoilla Vähemmän kokemusten ja tiedon vaihtoa yli rajojen -> ei tilaisuuksia energiatehokkuuden tai energiatodistusten laadun kehittämiseen Ei käyttöä yleisille tietokannoille Ei käyttöä yleisille validointityökaluille ja laskentaohjelmille -> "pyörä keksittävä 27 kertaa uudelleen" EU:n uskottavuus maailman energiafoorumeilla jää vaatimattomalle tasolle Kuitenkin: Turvattava mahdollisuudet kansallisille lähtötiedoille ja taserajoille: Säätiedot Rakentamisperinteet Oikeudelliset asiayhteydet Yksityiskohtia myöhemmin tekstissä Käyttö- ja kulutustottumukset Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 9/38

10 5 Rakennusten energiatehokkuden kansainväliset standardit keskeiset vaatimukset 5.1 Johdanto Toisen sukupolven CEN- (ja/tai ISO-) EPBD-standardien laadinta ja niihin kohdistettujen odotusten täyttäminen on hyvin haastava tehtävä. Seuraavassa esitetään lyhyesti kansainvälisiin energiatehokkuusstandardeihin kohdistuvat vaatimukset. 5.2 Käyttökelpoisuus, kansallisiin tai alueellisiin rakentamissäädöksiin nähden Standardien keskeinen soveltamiskohde on kansallisen vaatimustenmukaisuuden arviointi, ts. lasketaan että kansalliset kokonaisenergiatehokkuusvaatimukset täyttyvät. Toisena käyttökohteena on luokitella rakennukset energiatehokkuuden suhteen ja arvioida mahdollisuuksia rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen. Nämä edellyttävät läpinäkyviä, todennettavia, yksiselitteisiä, vankkoja ja toistettavia menettelyjä. Nämä ominaisuudet poikkeavat tyypillisistä tämän päivän suunnittelustandardeista. Lisäksi näiden menettelyjen on voitava ottaa huomioon kansalliset erityispiirteet kuten säätiedot, rakentamisperinteet, käyttötottumukset ja kansallisten rakentamissäädösten sisältämät kansallisesti valittavissa olevat asiat. Erilaiset vaatimukset laskennalle ovat toisinaan jopa ristiriitaisia, ja sopivan tasapainon löytäminen on hyvin haastavaa (kuva 5.1). optimaalinen tasapaino riippuu kansallisesta tilanteesta ja sovellutuksesta menettelyjen tulee olla sopivan joustavia eri kansallisten tilanteiden huomioonottamiseksi Oikeudellisesti luotettava (kansallisesti) Täytäntöönpantava Oikeudellisesti luotettava (EU:ssa) Yksiselitteinen, toistettava Laskentamenettelyt Todistettavissa Konsensus (kansallinen/ alueellinen) Uskottava, tarkka Vankka Läpinäkyvä (ulkoisesti) Tunnistettava Joustava Edullinen ja tehokas Avoin innovatiivisille teknologioille Läpinäkyvä (sisäisesti) Kuva 5.1 Tasapaino jopa ristiriitaisten laatukiteerien välillä on tarpeen (kuvan lähde: EPBD Buildings Platform Info paper P26) Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 10/38

11 Esimerkkejä erilaisista kansallisista tilanteista: Mahdolliset kansalliset ja/tai alueelliset erot energiatehokkuuden arviointimenetelmissä rakentamismääräysten yhteydessä: Säätiedot: ilmeisen kansallisia/paikallisia Rakentamisperinteet, kulttuurierot: Ullakon ja kellarin käyttö asuinhuoneiksi? varastona? ilmastoitu lattia-ala henkilöä kohti keskimäärin Uusien tuotteiden ja teknologioiden markkinoille pääsy Arkkitehtuuri (perinteet) Käyttäjien/ kuluttajien totumukset Kansallinen politiikka: Muuntokertoimet Energiamuodot Primäärienergia- ja/tai CO 2 -päästöt Kattaako kaikki kulutuskohteet? Jäähdytys? kodinkoneet? Eri luokitusasteikot (A-G, 0-100, ) Säädösten yhteydessä: Liittyminen muihin säädöksiin, esim. Sisäilman laatu ilmanvaihdon tarve Ilmastoidun lattia-alan määritelmä ja koko Rakennuksen määritelmä, rakennuksen tilankäyttö Päivänvalo ja näkymä toimistohuoneista Viranomaisohjauksen luonne: keskittyykö suunnittelun ohjaukseen vain valmiin rakennuksen tarkastukseen? sanktiot? onko tiukka valvonta? ei pääpaino lähtötietojen tarkkuuteen on pääpaino lopputuloksen todentamiseen Määräysten asema: energiamerkintä onko vain informatiivinen vai liittyykö siihen parannus- ym. velvoitteita tai kannustimia (tuet, lainaedut...)? 6 CEN- standardien käyttö jäsenvaltioissa: nykytilanne 6.1 CEN-EPBD standardien käyttö ei ole pakollista kansallisessa/alueellisessa rakentamislainsäädännössä Komissio antoi tukensa CEN-EPBD- standardien laadintaan antamalla mandaatin CENille Olisi hyödyksi koko Euroopalle jos kaikki jäsenvaltiot viittaisivat näihin standardeihin Rakentamismääräykset ovat aihealue, jossa jäsenvaltiot haluavat säilyttää oikeutensa muotoilla itse kansallisen lainsäädäntönsä. EPBD soveltaa tässä suhteessa tätä ns. subsidiariteettiperiaatetta (läheisyysperiaate). Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 11/38

12 CEN-EPBD- standardien käyttö kansallisen tai alueellisen rakentamislainsäädännön asiayhteydessä ei ole pakollista. Tilanne on toinen kuin esimerkiksi niiden CEN-standardien kohdalla, jotka kuuluvat Rakennustuotedirektiivin (CPD) alaisuuteen. Aikataulu CEN-EPBD standardien "ensimmäisen sukupolven" laadintaan oli erittäin tiukka. Tuolloin monilla jäsenvaltioilla oli niukalti tai ei lainkaan kokemusta kokonaisenergiatehokkuuden vaatimuksista tai sertifioinnista, joten odotukset tarvittavista "työkaluista" olivat hyvin kirjavat. Lisäongelman aiheutti aikataulu: mandaatti CENille toteutui vasta, kun EPBD:n toimeenpano kansallisella tasolla oli jo käynnistynyt. Näistä ongelmista seurasi se, että ensimmäisen mandaatin pohjalta laaditut standardit otettiin EU:n jäsenvaltioissa käyttöön "käytännöllisellä tavalla". Tyypillistä soveltamiselle oli, että standardit kopioitiin osittain ja "yksiin kansiin", tai niistä otettiin otteita kansallisiin menettelytapoihin, esimerkiksi taserajojen ja lähtötietojen osalta. Johtuen jäsenvaltioiden kansallisten toiveiden ja odotusten moninaisuudesta ja tilanteen osittaisesta epävarmuudesta, useimmat CEN-EPBD -standardit sisältävät "löysästi" muotoiltuja menettelyjä, joissa on paljon kansallista tai alueellista liikkumavaraa. Jotta CEN-EPBD standardeja voitaisiin ottaa sellaisenaan käyttöön kansallisissa tai alueellisissa säädöksissä, on välttämätöntä muotoilla standardien sisältö uudelleen siten, että ne ovat toisaalta yksiselitteisiä (ajatellen yhteismitallisia menettelyjä), ja toisaalta antavat mahdollisuuden selkeästi ja kattavasti tehdä valintoja, määritellä taserajoja ja lähtötietoja kansallisten erityispiirteiden edellyttämällä tavalla. Tällaiset kansalliset valinnat ovat välttämättömiä, koska sää, rakentamisperinteet ja kulttuuri sekä poliittiset ja oikeudelliset reunaehdot ovat erilaiset eri jäsenvaltioissa. Lisätietoja Buildings Platform- tiedotteissa CEN- standardeista: P02, P40 and P60, jotka ovat myös ladattavissa sivustolta Soveltaminen käytäntöön jäsenvaltioissa Useimmat jäsenvaltiot, vaikka ilmoittavat käyttävänsä CEN-EPBD- standardeja lähtökohtana, eivät edellä mainituista syistä edellytä näiden standardien käyttöä sellaisenaan. Erilaiset käytännön ratkaisut ovat mahdollisia yksittäisiä tai useita standardeja käytettäessä. Joissakin jäsenvaltioissa vastaavat tiedot on esitetty kansallisissa säädöksissä tai muissa julkaisuissa, joissakin muissa maissa CEN-standardien käyttö sallitaan valinnaisena ratkaisuna. 7 CENSE- hankkeen suositukset 7.1 Johdanto Seuraavassa on CENSE-hankkeen havaintoja ja suosituksia: Seuraavassa esitettävät asiat ovat ainoastaan suosituksia, joiden tarkoituksena ei ole puuttua CENin ja/tai ISOn päätöksentekoon tai päätöksiä edeltäviin keskusteluihin, joissa myös muita seikkoja tulee voida ottaa huomioon. Monet nykyisistä EPBD-standardeista esittävät vaihtoehtoisia menettelytapoja, jolloin suora kansallinen käyttöönotto on lähes mahdotonta. Jäsenvaltio voi ottaa kansallisesti käyttöön vain yhden standardin esittämän vaihtoehdon, jolloin eri jäsenvaltiot päätyvät eri menetelmiin ja laskennan tulokset eivät ole vertailukelpoisia yli rajojen. Tarvitaan "toisen sukupolven" asiakirjat jotka esittävät laskentamenettelyt, joissa selkeästi määritellään mitä lähtötietoja ja menettelyjä voidaan määritellä standardien kansallisissa liitteissä. Tämä kehitys johtaa kehitystä kohti standardien täyttä eurooppalaista yhdenmukaisuutta. Seuraavat kohdat antavat konkreettisia ehdotuksia tähän suuntaan. Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 12/38

13 7.2 Kaikkiin standardeihin yhtenäinen rakenne, jossa myös yleiset menettelytavat ja kansalliset valinnat on selkeästi erillään toisistaan Pääsuositus 1: Standardeille tulee kehittää yhteinen rakenne, jossa on selvästi toisistaan eroteltuna yleiset menettelytavat (jotka esitetään varsinaisessa standarditekstissä) ja kansalliset valinnat (jotka esitetään kansallisen liitteen muodossa. Kansalliset valinnat tulee eritellä yhtenäisellä tavalla. Taustaa: Kuten edellä on osoitettu, rakennusten energiatehokkuuden arviointitapojen tulee olla yksiselitteisiä, mutta niiden on myös otettava huomioon kansallisia eroja ja erityispiirteitä. Useissa nykyisissä energiatehokkuuteen liittyvissä CEN- ja EN ISO- standardeissa on tyypillisesti vaihtoehtoja, joissa eurooppalaiset ja kansalliset ominaispiirteet voidaan yhdistää tulkinnanvaraisilla tavoilla kuten seuraava esimerkki, kuva 7.1, osoittaa. Esimerkki: Kuva 7.1 Esimerkki yleisten menettelyjen ja kansallisten valinnaisten menettelyjen "sekakäytöstä" CEN-(ISO)-EPBD standardeissa. Esimerkki on standardista EN Monet EU:n jäsenvaltiot ovat ottaneet ensimmäisen sukupolven CEN-(ISO)-EPBD-standardit käyttöön "käytännöllisellä tavalla": tietyt osat standardeista on kopioitu kansallisiin menetelmiin, joko kansalliseen standardiin tai muuhun kansalliseen tai alueelliseen asiakirjaan joka on osa kansallisia / alueellisia rakentamismääräyksiä. Tällöin on käytännössä mahdotonta saada selville, missä määrin, miltä osin ja kuinka laajalti näitä standardeja on otettu käyttöön kansallisesti tai alueellisesti. Esimerkki (kuva 7.2): Monessa maassa EN ISO 13790:2008- standardia käytetään kansallisessa menettelyssä, mutta ei sellaisenaan vaan kansallisten valintojen, taserajojen ja lähtötietojen kanssa; Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 13/38

14 Ratkaisu: Kehitetään kaikkia standardeja koskeva yleinen standardirakenne, jossa varsinaisessa standarditekstissä esitetään yleiset menettelytavat, ja kansalliset valinnat helposti saatavilla olevien ja keskenään vertailukelpoisten liitteiden muodossa (kuva 7.3a) Kansalliset valinnat tulee eritellä yhtenäisellä tavalla (kuva 7.5).Julkaisemalla kansallinen liite varsinaisesta standardista erillään helpotetaan näiden liitteiden päivitystä ja ylläpitoa. (kuva 7.3d). CEN: EN ISO Italia: UNI/TS Alankomaat: NEN 7120 (ehdotus) Saksa: DIN V Kuva 7.2 Esimerkki: standardin EN ISO soveltaminen (lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutus) Kuvaus: harmonisoidut menettelyt vs kansalliset valinnat Yleiset menettelyt Yhtenäinen esitystapa EN tai EN-ISO Standardi vaihtoehto A vaihtoehto B Kansallisten valintojen ja Lähtötietojen esitystapa Kansalliset valinnat ja lähtötiedot voidaan antaa lyhyissä ja läpinäkyvissä EN-ISO standardien kansallisissa liitteissä Kansalliset valinnat, taserajat ja lähtötiedot EN- tai EN-ISO standardin kansallinen liite Esimerkki: Maa X: vaihtoehto A: Pakollinen vaihtoehto B: Valinnainen säätiedot: kans.standardi XXX Taulukko: lähtötiedot YY Kuvaus: menettely maassa tai alueella X Yleiset menettelyt + kansallinen liite EN tai EN-ISO Standardi vaihtoehto A vaihtoehto B Kansallisten valintojen ja lähtötietojen esitystapa + Maa X: EN tai EN-ISO standardin kansallinen liite Kansallinen liite ohjaa soveltamaan standardia kansallisesti tai alueellisesti (tapauskohtaisesti) = maa-tai aluetasolla, maa X : EN tai EN-ISO Standardi Kansallisesti valittu vaihtoehto Kansallisesti valittu vaihtoehto Kansalliset taserajat ja lähtötiedot a) Standardin rakenne uusitaan siten. että harmonisoidut menettelyt ovat selkeästi erillään kansallisella tasolla päätettävistä valinnoista, taserajoista ja lähtötiedoista b) Kansallisella tasolla: CEN (-ISO) standardi ja kansallinen liite Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 14/38

15 Kuvaus: EN- tai EN-ISO- tasolla Tietylle EN tai EN-ISO standardille EN tai EN-ISO Standardi vaihtoehto A vaihtoehto B Kansallisten valintojen ja lähtötietojen esitystapa Kansallisten liitteiden kokoelma The National Annex for The National Annex for The National Annex for The National Annex for The National Annex for The Maa National N Annex for Kansallinen liite maa 1: maa 3: maa 5: Maa 1, 2,, N Mahdollistaa läpinäkyvän yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien vertailun eri maiden välillä (taulukoituna) Aikatauluongelman hoito hajauttamalla (1) EN(-ISO) X - Osa 1 = EN(-ISO) standardi sellaisenaan EN(-ISO) X Osa 1 -standardi sinällään vaihtoehto A vaihtoehto B Kansallisten valintojen ja lähtötietojen esitystapa EN(-ISO) X - Osa 2 = Kansallisten liitteiden kokoelma EN(-ISO) X Osa 2 Kansallisten liitteiden kokoelma The The National Annex for The National Annex for The National Annex for The National Annex for National Annex for The Maa National X Annex for Kansallinen liite Osa 2 voidaan päivittää lyhyellä aikavälillä, jos kansallinen liite muuttuu (liite kerrallaan) maa N: c) asiasisällön vertailu eri maiden välillä helpottuu d) Kansallisten liitteiden kokoelma voidaan julkaista standardista erillään ja eri aikataululla, myös tiheämmin Kuva 7.3 Suositus toisen sukupolven EPBD-standardien rakenteeksi Ratkaisun edut: eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja voidaan käyttää sellaisenaan, ja niitä täydentävät kansalliset liitteet, jotka antavat kansalliset tai alueelliset taserajat ja lähtötiedot. Nämä kansalliset liitteet vuorostaan tekevät menettelytapojen ja lähtötietojen kansainvälisen vertailun helpommaksi ja läpinäkyvämmäksi (kuva 7.3c). Samoin voidaan tällä tavalla tarkistaa kansallisten menettelyjen yhteensopivuus kansainväliseen standardiin nähden. Sekä standardien käyttö että jatkokehitys tulevat tällä tavoin, kun vertailu tehdään kansallisten tarpeiden luetteloinnin perusteella, tehokkaammaksi ja lisää jäsenvaltioiden osallistumista ja sitoutumista yhteiseen kansainväliseen kehitykseen. Suositus, toteutettavaksi jo CENSE-hankkeen yhteydessä tai sen jälkeen: valmistellaan esimerkkejä mahdollisesta yhteisestä standardirakenteesta. Lisäksi standardien käyttöönoton (mukaan lukien käännökset) edistämiseksi kansallisella tai alueellisella tasolla: - standardeista siirretään puhtaasti suunnittelua koskevat osiot erillisiin, suunnitteluun keskittyviin tukistandardeihin, - opastavia liitteitä voidaan siirtää standardeista erillisiin Teknillisiin Raportteihin (kuva 7.4a) Lisäksi, päivittäiseen käyttöön, voitaisiin laatia useaan standardiin nojautuvia kansallisia soveltamisasiakirjoja, kuvan 7.4b mukaisesti, Parannusehdotus: standardiin taulukko, jossa luetellaan kansalliset valinnat perusteineen (Kuva 7.5) Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 15/38

16 Kansallisen soveltamiskynnyksen madaltaminen: hajautus (2)! Velvoittava Kansallisten liitteiden kokoelma EN(-ISO) X EN(-ISO) Standardi X Kaikki opastavat osiot kootaan yhteen Tekniseen Raporttiin EN(-ISO) standardin seuraksi Standarditekstin määrä supistuu & eritasoisten tekstien asema selkityy Opastava EN(-ISO) Standardin liiteraportti Sisältää kaikki opastavat osiot, kuten: - Validointiaineistot -Esimerkit -Taustatieto - Opastavat menettelyt - Kirjallisuus Voidaan jättää pois kansallisesta toimeenpanosta, standardikäännöksistä jne a) Kaikki opastavat osiot siirretään kansallisiin opastaviin liitteisiin, jotka kootaan tekniseksi raportiksi. Kansallisten kaikki yksissä kansissa - asiakirjojen kohtalo? Vanha tilanne: Kansallisten liitteiden kokoelma EN(-ISO) X EN(-ISO) Standardi X Uusi tilanne: maa X The EN(-ISO) Standardi Kansallisesti valittu vaihtoehto Kansallisesti valittu vaihtoehto Kansalliset taserajat ja lähtötiedot käytännössä: kansallinen (opastava) soveltamisasiakirja tietyn osa-aslueen EN(- ISO) standardeista Sama sisältö (!) mutta uusi rakenne: vain kansalliset valinnat ja tiedot Yhdelle tai useammalle EN(-ISO) standardille b) päivittäiseen käyttöön laaditaan useaan standardiin nojautuvia kansallisia soveltamisasiakirjoja Fig. 7.4 Yhteisten menettelytapojen ja kansallisten valintojen yhdistäminen, mahdollinen rakenne Esimerkki kansallisista valinnoista, esitetty kansallisessa liitteessä National choice on weighting factors (EN 15603, clause 8) kokonaisprimäärienergiakerroin Y/N Y Lähtötietojen lähde Kansallinen taulukko x Kuva 7.5 Kehitysehdotus: taulukoituja esimerkkejä kansallisista valinnoista Selitys: Y: käytössä Opt: valinnainen N: ei käytössä jos Y: perustuuko elinkaaritarkasteluun? Uusiutumattoman energian primäärienergiakerroinprimäärie nergiakerroin CO 2 -päästökerroin Uusi rakenne selkiyttää N N Opt - - Kansallinen taulukko y Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 16/38

17 7.3 Yksiselitteiset ja validoidut laskentayhtälöt; Pääsuositus 2: Kirjoitetaan auki laskentayhtälöt ja niiden riippuvuussuhteet mm. yhden laskennan tulostiedon käyttö toisen laskennan lähtötietona; havainnollistetaan esimerkkien avulla Tausta: Useat standardipaketin osat antavat laskentayhtälöitä, mutta niiden välisiä riippuvuussuhteita ei ole esitetty. Ongelma: Edellisestä seuraa yhtälöiden laadintaa kansallisella tai alueellisella tasolla. Tämä estää tarpeettomasti kansainvälisten standardien käyttöä kansallisella tasolla. Se myös käytännössä estää kansallisen menettelytavan standardinmukaisuuden arvioinnin ja menettelytapojen validoinnin sekä menettelyn käyttöä tukevien laskentaohjelmien kehityksen. Ratkaisu: Kirjoita auki kaikki yhtälöt ja esitä niiden väliset yhteydet (syöttö/tuloste). Havainnollista myös kukin laskentamenettely esimerkein, joista käy ilmi niiden riippuvuus (syöttötieto laskenta tulostieto), jolloin yhtälöiden käyttö ja laskentaohjelmien kehitys käytön tueksi helpottuu. Edut: Poistetaan yksi suuri este kansainvälisten standardien käytölle kansallisella tai alueelisella tasolla. Tämä mahdollistaa menettelyjen kansainvälisen validoinnin ja yhteisten laskentatyökalujen valmistelun. Esimerkki: Kuva 7.6 esittää yhden täysin aukikirjoitetun yhtälön, jossa yksiköt ja viittaukset ovat yksiselitteiset kaikkien muuttujien osalta. Kuva 7.6 Hyvä esimerkki täysin aukikirjoitetuista laskentayhtälöistä (standardista EN ISO 13790:2008) Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 17/38

18 7.4 Yleisten tunnusten, käsitteiden ja määritelmien käyttö Pääsuositus 3: Käytä yleisiä ja yhteisiä tunnuksia, käsitteitä ja määritelmiä kaikissa rakennusten energiatehokkuutta käsittelevissä CEN-(ISO)-EPBD standardeissa Tausta: Yleiset tunnukset, käsitteet ja määritelmät ovat käytettävissä, ja niitä jo käytetään monissa rakennusten energiatehokkuuteen liittyvässä CEN- (EN ISO)- standardeissa, kuten EN ISO 13790:2008. Kuitenkin joissakin toisen sukupolven EPBD-standardien pohjaksi otettavissa standardeissa näin ei ole. Ratkaisu: Käytä yleisiä ja yhteisiä tunnuksia, käsitteitä ja määritelmiä kaikissa rakennusten energiatehokkuutta käsittelevissä CEN-(ISO)-EPBD standardeissa "pyramidikuvan" (kuva 3.1) mukaisesti. Lisäksi suositellaan näitä käytettäväksi myös kaikissa kansallisissa / alueellisissa asiakirjoissa, myös muilla kuin englannin kielellä laadituissa. Hyviä esimerkkejä: Alankomaat: NEN 7120 (ehdotus) Italia: UNI/TS Kuva 7.7 Hyvä esimerkki yhteisten tunnusten ja alaindeksien käytöstä muilla kuin englannin kielellä laadituissa kansallisissa asiakirjoissa 7.5 Valintojen järkiperäistäminen Pääsuositus 4: Valinnaisia vaihtoehtoja on vähennettävä järkevälle tasolle. Ongelma: Nykyiset CEN(ISO)-standardit sisältävät liian paljon valinnaisia osioita (kansalliset ja alueelliset valinnat), perustuen paikalliseen säätyyppiin, rakentamiskulttuuriin ja tapaan. Edelleen, EU:n jäsenvaltiot odottavat riittävää tarkkuutta menettelytavoilta realististen energiatietojen saamiseksi, myös teknisesti monimutkaisille kohteille (etenkin dynaamisia teknisiä järjestelmiä sisältäville rakennuksille). ilman että menettely on liian monimutkainen. Samalla menettelyjen toivotaan olevan myös vankkoja, toistettavia ja käytännönläheisiä, myös lähtötietojen ollessa puutteellisia kuten usein on asia vanhojen rakennusten kohdalla. Tällöin menettelytavoissa on oltava liikkumavaraa erilaisten valinnaisten osioiden kautta, mutta valintoja tulee järkiperäistää, myös siten että kullekin sovellutukselle on vain yksi valinnainen menettely. Ratkaisu. Menettelytavoissa on oltava vaihtoehtoja, mutta valintoja tulee järkiperäistää, myös siten että kullekin sovellutukselle on vain yksi valinnainen menettely. Tämä liittyy myös suosituksiin 1 ja 5,.j Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 18/38

19 Tärkeää on myös että eri valintojen syöttö- ja tulostetiedot ovat yhteensopivia eri standardien kesken. Valintojen vähentäminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa esteitä kansalliselle tai alueelliselle kehitykselle. 7.6 Valmistellaan järjestelmällinen, selkeä ja kattava moduulirakenne Pääsuositus 5: Valmistellaan järjestelmällinen, selkeä ja kattava, kokonainen mutta jatkuva moduulirakenne Ongelma: Aikataulu nykyisten CEN-EPBD standardien laadintaan oli erittäin tiukka, eikä tällöin ollut aikaa kehittää selkeää vaatimusten kokonaisohjelmaa jäsenvaltioiden kanssa. Ratkaisu: Yhdessä aiemmin selostettujen suositusten kanssa: Tehdään jatkuvamuotoinen, mutta modulaarinen standardirakenne, joka kattaa kaikki rakennusten energiatehokkuuden osa-alueet ja joka mahdollistaa asteittaisen toimeenpanon jäsenvaltioissa,. Esimerkiksi perusstandardi rakennusten kokonaisenergiatehokkuuden arviointiin standardin EN pääkohtien pohjalta, täydennettynä muiden keskeisten standardien pääkohdilla (mukaan lukien yleiset ja yhteiset määritelmät, käsitteet ja tunnukset). Tällöin jäsenvaltioiden olisi mahdollista ottaa standardipaketti käyttöön vähitellen, ottaen huomioon myös käyttäjien tarpeet ja menetelmän soveltuvuus käyttökohteeseen. Standardien numeroinnissa tulisi myös saada aikaan järjestelmällinen hierarkia. 7.7 Standardien johdonmukaisuus erityisesti lähtötietojen ja taserajojen osalta Standardit, jotka antavat lähtötietoja tai joissa tarvitaan määriteltyjä taserajoja energiatehokkuuden arviointiin (kuvan 1 pyramidin lohko 7), tulee antaa tiedot siten että niitä voidaan johdonmukaisesti soveltaa pyramidin muissa lohkoissa. Suositeltavat toimenpiteet Nämä standardit tulee tunnistaa sellaisenaan (olemassa olevat ISO- tai CEN- standardit ja työkohteet, uusien ISO- työkohteiden tarve) On tarkistettava, käykö standardin tulostustieto energiatehokkuuden arvioinnin syöttötietona : Tulostuksen muuttujien tulee olla, tai niitä on muutettava siten että ne ovat johdonmukaisia yleisten käsitteiden, määritelmien ja tunnusten osalta: Tarvittava tulostieto: soveltuu vuosi-, kuukausi- tai tuntitason laskentaan (esim. lämmityskattilan hyötysuhteen määrittämisen lähtötiedot, alapohjan lämpöhäviöt maaperään, auringonsuojauksella varustetun ikkunan auringonsäteilyn kokonaisläpäisy) Soveltamisala (esim. rakennustyyppi, uusi/olemassa oleva rakennus tai talotekninen järjestelmä Soveltuvuus rakentamismääräykset huomioon ottaen (yksiselitteisyys, käytännöllisyys) Toisaalta, standardien tulisi soveltua erilaisiin lähtötietojen tarkkuustasoihin (tarkat tiedot vs. oletusarvot), "lohkon 7" standardien laatijoiden tulisi olla perillä lähtötietojen epävarmuuksien tai epätarkkuuden vaikutuksesta laskennan lopputulokseen ts. rakennuksen energiatehokkuuteen. Vain tällöin on mahdollista valita paras menettely eri tarkoituksiin, kuten (a) tilanteisiin joissa yksityiskohtaisia lähtötietoja on saatavissa (uudet rakennukset), tai (b) tilanteisiin joissa lähtötiedot ovat puuttuvat tai puutteelliset, tai tarkkuustasoiltaan vaihtelevat (useimmat olemassa olevat rakennukset). Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 19/38

20 7.8 Yhteensopivuus energiatehokkuuteen liittyviin muihin aihealueisiin Toinen haaste on aikaansaada linkit muihin energiatehokkuuden osa-alueisiin, kuten energiatehokkuuden seuranta, järjestelmien käyttöönotto, energiatehokkaiden rakennusten suunnittelu, laskentamenetelmien validointi, rakennusten ympäristövaikutukset ja energianhallinta. Standardisointikohteita ja osa-alueita, jotka liittyvät läheisesti rakennusten energiatehokkuuteen: Rakennuksen mitatun energiankulutuksen esittäminen: ISO/TC 163/WG 3- työkohde käynnissä Energiatehokkuuden seuranta ja tarkastukset; työkohteiden valmistelu käynnissä (ISO/TC 163/ AHG) Käyttöönotto, rakennuksen luovutus... Energiatehokkaiden rakennusten suunnittelu Ympäristövaikutukset Energianhallinta Energialaskennan menetelmien validointikriteerit (ml. nettoenergiantarve ja talotekniikka) Muut mahdolliset osa-alueet Suositus: Kokonaiskuva, linkitys, ehdotukset johdonmukaisuuden / yhteismitallisuuden varmistamiseksi 7.9 CEN-ISO yhteistyö CEN- standardien päivityksen aikataulutus (yleensä käynnistyy 5 vuoden kuluttua julkaisusta) osuu varsin hyvin yhteen energiatehokkuutta käsittelevien ISO- standardien valmisteluaikatauluun (odotettavissa 2-3 vuoden kuluttua tästä päivästä), vrt. kuva 7.8 Myös ISOn piirissä on laaja kiinnostus asiaan, mikä kulminoitui (kesäkuu 2009) toteutuneeseen yhteistyöryhmän (Joint Working Group) perustamiseen laatimaan ISO (EN ISO) standardeja rakennusten energiatehokkuuden alueella, lähtökohtana EPBD - CEN standardit. Tämä antaa Euroopalle ainutlaatuisen tilaisuuden johtaa energiatehokkuusstandardien maailmanlaajuista kehitystyötä yhteisenä CEN-ISO- ponnistuksena Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 20/38

21 Standardisointinäkymät sukupolven CEN (CEN- ISO) standardit EPBD:n tueksi Implementoitu monessa jäsenvaltiossa mutta: käytännöllisellä tavalla 2. sukupolven CEN (CEN-ISO) standardit EPBD:n tueksi odotus: yhteistyö ISOn kanssa Kansallinen implementointi CENSE- hanke: Suositukset 2. sukupolven CEN (CEN-ISO) standardeiksi ISO Joint Working Group TC 163 -TC 205 -> ISO standardit rakennusten energiatehokkuudelle ISO suuria odotuksia Mahdollisuus: Eurooppa pysyy kehityksen kärjessä Kuva 7.8 CEN, CENSE ja ISO, ajoitus 7.10 Rinnakkaisviittaukset CEN- tai ISO-standardeihin Ongelma: EN ISO- standardeja laadittaessa on muistettava, että CENissä (yhteensopivuus eurooppalaisiin direktiiveihin, kuten rakennustuotedirektiivi tai EPBD) velvoittavat viittaukset on tehtävä CENstandardeihin (ellei ole EN ISO- standardia). Muulloin viittaukset on tehtävä ISO- tai kansallisiin standardeihin Ratkaisu: Pitkällisten neuvottelujen jälkeen ISOn piirissä, EN ISO kohdalla (yksi energiatehokkuuden kannalta keskeisistä standardeista) tämä ongelma ratkaistiin keskittämällä kaikki viittaukset velvoittavaan liitteeseen (Annex A) joka antaa "CEN-alueelle": viittaukset CENin (EN tai EN ISO) standardeihin ja "muualle": viittaukset ISO- standardeihin tai, ellei ISO- standardia ko. aiheesta ole, kansallisiin standardeihin. Myös muita sarakkeita tulisi voida tarvittaessa lisätä, muita alueita ajatellen. ISO/ JWG:ssa valmisteilla olevissa standardeissa tämä ratkaisumalli on jo käytössä. Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 21/38

22 Esimerkki standardista EN ISO 13790: Kuva 7.9 Esimerkki Liitteen A rinnakkaisviittau ksista 7.11 Tekniset suositukset standardiryhmittäin CENSE-hankkeen osapuolet ovat myös koonneet teknisiä suosituksia kunkin osa-alueen standardiryhmälle. Nämä suositukset on koottu erillisiin raportteihin Suositusten tausta-aineistoa on koottu kyselyin ja erilliskeskusteluin sekä hankkeen yhteydessä järjestetyissä workshoptilaisuuksissa. Suositukset on julkaistu seuraavissa CENSE-julkaisuissa (vain englannin kielellä) CENSE WP2.3 N03, Report on the application of two key standards for the EPBD: EN (Overall energy use and definition of ratings) and EN (Methods for expressing energy performance and for energy certification of buildings), Kees Arkesteijn en Dick van Dijk, May 2010 CENSE WP3.3 N02, Report on the application of CEN Standard EN 15193; EN 15193: Energy Performance of Buildings - Energy Requirements for Lighting, Anna Staudt, Jan de Boer and Hans Erhorn, January 2010 CENSE WP3.3 N03, Report on the application of CEN-standard EN ISO 13790: Energy performance of buildings Calculation of energy use for space heating and cooling, Anna Staudt, Hans Erhorn and Dick van Dijk, May 2010 CENSE WP3.3 N04, Report on the application of the series of EN ISO standards on thermal transmission properties of building components and building envelope. EN ISO 6946, 10077, 10211, 10456, 13370, 13786, 13789, 14683; EN 13947, Dick van Dijk, Anna Staudt and Hans Erhorn, May 2010 CENSE WP4.3 N01, Enquiry Analysis of the CEN-standards on Heating Systems and Domestic Hot water. Recommendations, Johann Zirngibl and Claude François, March 2010 Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 22/38

23 CENSE WP5.3 N01, Enquiry Analysis of the CEN-standards on Ventilation and Air Conditioning. Recommendations, Hicham Lahmidi, May Ajoitus ja organisointi 8.1 Johdanto Kuten edellisessä luvussa. seuraavat kappaleet antavat ainoastaan suosituksia eivätkä esimerkiksi puutu keskusteluihin ja päätöksiin CENissä ja/tai ISOssa, koska näissä voivat muut tekijät vaikuttaa merkittävästi päätöksiin. 8.2 Synkronoitu lähestymistapa Johdonmukaisuuden ja yhteismitallisuuden varmistamiseksi, sekä turvaamaan tasapuoliset vaikutusmahdollisuudet standardien kehittämiseen, samoihin aihealueisiin kuuluvat tai toisiinsa muulla tavoin vaikuttavat standardit tulisi laatia synkronisoidulla tavalla eräänlaisena "pakettina". HUOM. 'paketti" konsepti voi toimia CENissä mutta ei ISOssa, johtuen erilaisista ristiriitaisten standardien poisvetämisen käytännöstä tama puolestaan johtuu siitä, että CENin jäsenvaltioiden on julkaistava EN-standardit ja vedettävä pois ristiriitaiset kansalliset standardit, kun taas ISOn jäsenvaltioilla ei ole velvoitteita ottaa käyttöön ISO-standardeja. 8.3 Viestintäsuunnitelma Tehdystä ja käynnissä olevasta työstä on tärkeää viestittää ( master plan ):. Poliittisille päättäjille ja säädösten valmistelijoille Työhön liittyville muille CEN- ja ISO- aktiviteeteille ja aloitteille CENille aikeista toteuttaa seuraavan sukupolven CEN-(ISO)-EPBD standardit maailmanlaajuisina EN ISO- standardeina Kansallisten standardien laatijoille, joiden tulee tietää mitä ja milloin on odotettavissa ISOsta (EN ISO), jotta tämä voitaisiin ottaa huomioon kansallisten menettelyjen ja rakentamismääräysten uudistustyössä. 9 Myönteisten viestien tarve matkalla kohti yhteistä eurooppalaista menettelytapaa Monet kohderyhmät korostavat yhtenäisen eurooppalaisen lähestymistavan merkitystä ja etuja: (tiedon ja osaamisen vaihto, päällekkäistyön vähentäminen, reilu kilpailu, parempi asioiden läpinäkyvyys ja kasvavat innovaatiomahdollisuudet). Jo ensimmäinen CEN-EPBD- standardipaketti on yleisesti hyvätasoinen kansallisiin menetelmiin verrattuna. Laatua ja käytettävyyttä tulisi vielä kuitenkin parantaa toisen sukupolven standardeihin. Mutta kuinka saada jäsenvaltiot luopumaan kansallisista menetelmistä, jotka ovat myös vaatineet paljon työtä (esimerkiksi ammattilaisten koulutukseen), eurooppalaiseen menetelmään, ja vielä lyhyellä varoitusajalla? CEN-EPBD- standardipaketin soveltamiseen on monia valinnaisia keinoja Ensimmäinen vaihtoehto on korvata kansalliset menetelmät eurooppalaisilla täysin vapaaehtoista tietä tämä puolestaan on todennäköisesti hyvin hidas tie. koska kansalliset menetelmät aikaansaavat uusia kaupan esteitä tuotteille ja palveluille Euroopassa. Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 23/38

24 Komissio ei ole innokas ottamaan käyttöön täysin pakollista soveltamista, jota puolestaan kansainväliset toimijat vahvasti tukevat. Kolmas vaihtoehto on toteuttaa muutos markkinavetoisesti, jolloin muutos voisi tapahtua "pehmeästi" ja vähitellen. Tässä vaihtoehdossa menettelytapa, joka perustuisi CEN-EPBD- standardipakettiin, tulisi olla sallittu kansallisten menetelmien rinnalla, täyttämään kansallisten säädösten antamat vaatimukset. Perusteluna asteittaiselle etenemiselle on se, että kansalliset, usein monopolistiset asenteet menettelytapojen ja laskentatyökalujen suhteen eivät "istu" Euroopan yhteismarkkinoiden kehittämisen henkeen. Tällä tavoin kuitenkin kannustetaan jäsenvaltioita laatimaan uusia kansallisia liitteitä ja kansallisia soveltamisasiakirjoja, jos ja kun pelätään yhdenmukaistamisen johtavan totutuista poikkeaviin lopputuloksiin "Puhtaampi" ja paremmin toteutettu CEN-EPBD-standardien toinen sukupolvi on välttämätön menettely käytännössä. EU:n laajuisen CEN-EPBD- standardien soveltamisen näkökulmasta voitaisiin odottaa, että yleisen vertailevan laskentamenettelytavan, joka johtaisi kustannusoptimaalisten (rakennusten ja rakennuksen osien) energiatehokkuusvaatimusten määrittelyyn, tulisi pohjautua CEN-standardeihin. Tämä on myös linjassa uusitun EPBD:n liitteen III kanssa. Kansallisia menetelmiä tulisi verrata yhtenäistyvään eurooppalaiseen menettelyyn, analysoida eroja ja päivittää menetelmiä parhaiden saatavilla olevien käytäntöjen mukaisiksi. CENSE- osapuolet ovat valmiit keskustelemaan DG ENERin edustajien kanssa siitä, miten uuden EPBD:n mukainen kustannusoptimointimenetelmä saataisiin mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman pienin eroin yhteismitalliseksi toisen sukupolven CEN- standardien kanssa tai tukeutumaan suoraan niihin synergian aikaansaamiseksi. Tässä suhteessa on tärkeää ottaa oppia kokemuksista ja tunnistaa EPBD - CEN standardipaketin kehitystarpeet myös uuden EPBD:n kannalta. 10 Sinä ja CENSE Jos mielestäsi CEN- standardit eivät ole käyttökelpoisia: Annamme esimerkkejä siitä, miten monissa jäsenvaltioissa monia osia CEN-standardeista käytetään onnistuneesti (tosin usein käytännöllisellä tavalla") (katso ) Jos mielestäsi CEN- standardit eivät ole luotettavia: Kerromme esimerkkejä siitä, että ne ovat (katso ) Jos mielestäsi CEN- standardit ovat liian hajallaan, tai niitä on liikaa, tai...? Näytämme, kuinka kokonaisuus ja yleiskonsepti toimii (katso ) Jos mielestäsi CEN- standardit eivät ole riittävän hyviä: Olemme valmistelleet suosituksia EPBD-standardien edelleen kehittämiseksi kohti hyvää ja yhtenäistä toisen sukupolven standardipakettia. Tavoitteena on myös lisätä standardien käyttöä sellaisenaan, ei vain soveltaen Kay sivuilla: 11 Viitteet [1] CENSE WP6.1 N03, Background, status and future of the CEN standards to support the Energy Performance of Buildings Directive (EPBD), April 29, [2] CENSE WP6.1 N03A, Annexes to report Background, status and future of the CEN standards to support the Energy Performance of Buildings Directive (EPBD), April 29, Suositukset toisen sukupolven CEN-EPBD standardien kehitystyöhön 24/38