METSÄN PUUT RUOKKIVAT MONET SUUT Toimintakokonaisuus Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa
|
|
- Lauri Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 METSÄN SIIMEKSESSÄ Kulttuurikaruselli syksy 2008 kevät 2009 Tiina Kekäläinen, varhaisiän musiikinopettaja, taidekasvattaja METSÄN PUUT RUOKKIVAT MONET SUUT Toimintakokonaisuus Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa Museokierrokseen liittyy aukipidosta saatava pärekori, jossa on kierroksella tarvittavat aisti- ja havaintomateriaalit. 1. MUSEON PIENOISMALLI Rakennus on sata vuotta vanha. Nyt olemme siivessä missä alakerrassa toimi ennen palokunta. Korkea torni oli paloletkujen kuivatusta varten. Museossa on kaksi puolta: luonnontieteellinen museo, joka esittelee erilaisia eläimiä ja niiden elintapoja ja kulttuurihistoriallinen museo, joka kertoo siitä miten ihmiset ennen elivät. Seuraavaksi siirrytään 4. kerrokseen, jossa esitellään puun erilaisia käyttötapoja. Silloin kun sinun isomummo ja ukki olivat pieniä puu oli hyvin tärkeä ja monesti ainut materiaali, josta pystyi tekemään erilaisia käyttöesineitä. 2. METSÄTYÖT JA METSURINTYÖ Havaintomateriaali: - CD: sahan, kirveen ja moottorisahan äänet - Halonen: Tukkimiehiä nuotiolla, 1893 (sukset) - Halonen: Tukinuittajat (osa), 1925 (keksi, vipu) Maaseudulla tarvittiin puita tuvan ja saunan lämmitykseen. Kun ei ollut sähköjä, myös ruoan laittoon tarvittiin puita. Monia tarvekaluja tehtiin puusta kuten kotitalouden käyttöesineitä, huonekaluja ja työkaluja. Talot, navetat ja muut rakennukset tehtiin myös puusta. Talon miehet hoitivat tukkien kaadon ja työstämisen. Myöhemmin sahateollisuus tarvitsi puita niin paljon, että monet pientilalliset ja talollisten pojat olivat talvisin metsätöissä kun muita välttämättömiä töitä ei omalla tilalla ollut niin paljon. Puun kaataminen Metsätyömiehet kaatoivat puut käsin kirveellä tai kahden miehen käyttämällä tukkisahalla. Puita kaadettiin talvella, koska silloin tukkien kuljettaminen oli reessä helpompaa. Myöhemmin koulutetut metsurit hoitivat puun kaatamisen moottorisahalla. - CD:n raita 1: sahan ääni, raita 2: kirveen ääni, raita 3: moottorisahan ääni Karsiminen ja katkominen Puut karsittiin eli oksat katkottiin pois ja runko katkaistiin sopivan pituisiksi tukeiksi luvulla kirveellä, 1900-luvun alusta lähtien justeerilla ja pokasahalla ja myöhemmin luvulta lähtien moottorisahalla.
2 2 Nykyään harvesterit ja motot hoitavat puitten kaatamisen, karsimisen ja pätkimisen täysin koneellisesti. Ohjaaja istuu harvesterin ohjaamossa ja ohjailee konetta tietokoneen avulla. Tukkikuorma Tukkikuorman tekeminen ja metsästä pois vieminen oli raskasta työtä sekä metsätyömiehille että hevoselle. Tukinajo suoritettiin talvella, jolloin raskas kuorma kulki reessä jalaksilla helpommin. Miehen eväät olivat repussa ja hevosen eväät säkissä. Taukoja varten hevoselle oli selkään pantava loimi ja matkan ajaksi miehellä oli turkki ja koirannahkarukkaset. - iso valokuva seinällä tukkireen takana - Halonen: Tukkimiehiä nuotiolla, 1893 (sukset) - Halonen: Tukinuittajat (osa), 1925 (keksi, vipu) 3. PUULAJEJA Havaintomateriaali: - kuusen, koivun ja männyn rungonpätkä, kuusen ja männyn kävyt sekä neulaset, koivun lehtiä Kuusi havupuu, aina vihreä, tarvitsee kosteaa maata, koska juuret ovat pinnassa ja laajat Koivu lehtipuu, pudottaa lehdet syksyllä, tarvitsee paljon vettä Mänty havupuu, aina vihreä, menestyy myös kuivassa kangasmaassa, koska sillä on pitkä ja syvälle yltävä pääjuuri - tunnustellaan rungon pätkiä, tunnistetaan silmät kiinni, yhdistetään neulaset, kävyt ja lehdet oikeisiin runkoihin Mitä kuusesta saadaan? käpyjä, kuusen kerkkiä, havuja, polttopuita, materiaalia kotitalousastioihin, kielisoittimien kansipuuna (kantele, viulu ), risukarhi, rakennusmateriaalia, puun juurakon luonnollista muotoa on hyödynnetty mm. kangaspuissa sekä veneen kokka- ja peräpuissa Mitä koivusta saadaan? tuohta, mahlaa, saunavastat, polttopuita, lujuutta vaativat käyttöesineet tehtiin koivusta (työkalujen varret, kelkkojen ja rekien jalakset, aisat, länget, sukset), kotitalouden pienesineet (lusikat, kauhat, lautaset, huhmaret, kupit, vadit, vispilät, luudat) Mitä männystä saadaan? kaarnaa, käpyjä, männyn kerkkiä, havuja, tervaa, polttopuita, päreitä, vahvana puuna rakennusmateriaalia ja raaka-ainetta huonekaluihin, ei pieniä käyttöesineitä paitsi taikinahierrin
3 3 4. PUUN MONIPUOLISIA KÄYTTÖTAPOJA Havaintomateriaalit: - tuohta, tuohivirsut ja tuohituokkonen - puulusikat (männystä, kuusesta ja koivusta), taikinahierrin, patasuti, varpuvispilä - kaarnalaiva - kaarnaa ja tuohta - Edelfelt: Leikkiviä poikia rannalla, 1884 (kaarnalaivat) Runko raakalautaa höylälautaa, hirsiä, päreitä (rakennukset, huonekalut, kangaspuut ja rukki, erilaiset taloustavarat ja muut tarvekalut) Kaarna Kaarnalaiva, verkon ja ongen kohot Tuohi Kontit, tuokkoset ym. säilytysastiat, kantovälineet, virsut, saappaat, köydet, kattomateriaalina Oksat Vispilät, luudat Juuret Vasuja, koreja, vispilöitä, vitsaksia, pantoja - tunnustellaan kaarnaa ja tuohta - laitetaan kiertämään puun eri osista tehtyjä esineitä 5. VENEVEISTÄMÖ Havaintomateriaali: - tervan tuoksuinen veneen tappi - Halonen: Veneentervaaja II, höylälastuja, nauloja, vasara Ennen vanhaan tehtiin kaikki työt käsipelillä. Laudat katkaistiin käsisahalla ja höylättiin käsihöylällä. Reiät porattiin käsiporalla ja laudat kiinnitettiin nauloilla ja vasaralla toisiinsa. Puuveneen veistäminen on edelleen käsityötä. Mitä työkaluja veneveistämössä käytettiin? Millaisia ääniä kuului veneveistämössä?
4 4 MINÄ HAKKAAN NÄIN laulu Kirjasta Ollaranta, Simojoki: Musiikkia muksuille. Otava. höylääminen naulaaminen tervaaminen (tiivistäminen ja suojaaminen) - höylälastut - vasara ja nauloja - tervattu veneen tappi KAKSI ON PAATISSA SOUTAJAA -laulu Kirjasta Alho, Perkiö: Laulun aika. WSOY. 6. SAVUTUPA Savutuvan esineisiin ei saa koskea! Savutuvassa asui usein monta sukupolvea: mummo ja ukki, äiti ja isä ja pitkä liuta lapsia. Talven kovilla pakkasilla hevonenkin tuotiin joskus tuvan nurkkaan yöksi. - Miten kaikki mahtuivat nukkumaan? Savutuvassa naiset hoitivat kotityöt. Niitä olivat mm. ruoan laitto, leipominen, villan karstaaminen ja langan kehrääminen. - Mitä näihin töihin liittyviä esineitä löydät savutuvasta? Miesten työt olivat enemmän ulkotöitä. Kesällä miehet viljelivät, metsästivät ja kalastivat ja talvella olivat metsätöissä. Miesten töihin kuului myös uudisrakennusten rakentaminen ja vanhojen korjaaminen. Iltaisin miehet korjasivat työkalujaan, valmistivat huonekaluja ja käyttöesineitä. - Mitä puusta tehtyjä huonekaluja, taloustavaroita ja muita tarvekaluja löydät savutuvasta? - Miten muuten puuta hyödynnettiin savutuvan elämässä? (lämmitys, ruoan laitto, valaistus) PIENI RAKENTAJA Pienen talon rakennan kop, kop, kop. Vasaralla koputan kop, kop, kop. Saha pätkii sukkelaan suih, suih, suih, purut lentää lattiaan suih, suih, suih. Valmiiksi kun talon saan, siihen muutan asumaan. - Tarja Holopainen -
5 5 MÖKIN LAITTAJA Nytpä tahdon olla ma pienen mökin laittaja. Seinät kun saan valmihiksi, toisen pään teen kammariksi, päähän toiseen pirttisen, sievän, hauskan, puhtoisen. Sitten vielä rakennan tallin, aitan, ometan. Hyv on olla myöskin sauna, jossa kylven lauantaina. Riihi metsän rinnassa, nuottakota rannassa. - P. J. Hannikainen - LISÄTIETOJA METSÄN PUUT RUOKKIVAT MONET SUUT- museokierrokseen: Koonnut Pauliina Korhonen, opas, Kuopion museo PUUNKORJUU Metsien taloudellinen merkitys kasvoi 1800-luvun puolivälissä höyrysahojen yleistyessä. Sahateollisuus ei enää ollut riippuvainen vesivoimasta. Pohjois-Savon ensimmäinen höyrysaha perustettiin v.1862 Karttulan Syvänniemelle, ja vuoden 1876 tienoilla rakennettiin Kuopion länsipuolelle, jo 1840-luvulla toimintansa aloittaneen Suovun vesisahan yhteyteen uusi höyryllä toimiva yksikkö. Sahayhtiöiden puunostajat kiersivät metsänomistajien luona puukauppoja tekemässä, ja kaupan jälkeen yhtiöt antoivat hakkuun sekä tukkien kuljetuksen pienten metsätyömiesporukoiden tehtäväksi. Tavallisesti sopimus tehtiin tukkien ajosta huolehtivan hevosmiehen kanssa, joka palkkasi tarvittavat kaato- eli tekomiehet. Kirves oli 1800-luvulla metsätöissä tärkein työkalu, jolla puut sekä kaadettiin että katkottiin. Vuosisadan lopulla käyttöön tuli kahden miehen tukkisaha eli justeeri. Aluksi sitä vierastettiin, ja se yleistyikin vasta 1900-luvun alussa. Jännesaha ja siitä kehittynyt pokasaha otettiin käyttöön pian justeerin yleistymisen jälkeen. Justeerilla kaadettiin järeät tukkipuut ja pokasahaa, jota kutsuttiin myös sirnikaksi tai nälkäviuluksi, käytettiin pinotavaran tekemiseen. Sillä myös katkottiin tukkirungot sahatukeiksi jakomiehen merkitsemistä kohdista. Vähitellen 1950-luvulta lähtien työvälineeksi tuli moottorisaha. Sahanterät kunnostettiin iltapuhteina haritusraudalla ja myöhemmin harituspihdeillä ja viilalla. Illalla voitiin kämpällä myös vuolla seuraavan päivän varalle sahanpäänpuut ja kirvesvarsi, sillä ne rikkoutuivat helposti kovassa käytössä. Sahatavara kuorittiin ennen uittoa. Sahatukeista kuori irrotettiin petkeleellä jo metsässä, mutta paperipuut kuorittiin vuoluraudalla useimmiten vasta uittopaikalla keväällä uittokauden alkua odoteltaessa. Jäitten lähdettyä metsätyömiehet siirtyivät uittamaan tukkeja vesistöjä pitkin sahoille ja tehtaille. Heidän tärkein työkalunsa oli keksi eli haka.
6 6 Lähteet: Jorma Ahvenainen, Suomen sahateollisuuden historia. Porvoo Juha Maasola, Metsän mahti. Jyväskylä REKI Pohjoissavolainen reki, rekj, on laajalle itäiseen Eurooppaan levinnyttä mallia. Sille ovat ominaisia taivutetut jalakset ja korkea *sepi. Laaja levikki ja ainakin itämerensuomalaisten yhteinen sanasto kertovat tämän ajopelin korkeasta iästä. Tavallinen työreki olikin tehtäväänsä vuosisatojen aikana kehittynyt väline, jonka kaikki osat valmistettiin tarkoituksenmukaisista aineista ja jonka käyttö oli kehittynyt erilaisten mallien ja lisälaitteiden ansiosta monipuoliseksi ja joka-aikaiseksi. *Sepi: reen korkea etuosa on sepä, sepi; jalasten yläpäät yhdistettiin sepipajulla MONIPUOLINEN PUUNKÄYTTÖ Talonpoikaiskulttuurissa puu on ollut tärkeä raaka-aine, jonka käyttö hallittiin hyvin. Kuhunkin tarkoitukseen osattiin valita siihen parhaiten soveltuva puulaji ja luonnon valmiiksi muokkaamat puun muodot otettiin esineitä valmistettaessa huomioon. Kevyestähaavasta on puun sitkeyden ja helpon halkaistavuuden ansiosta saatu ohutta lautaa, josta on taivutettu vakkoja,seuloja ja pohtimia. Haapa on ominaisuuksiltaan sopinut myös hyvin paanukattojen ja siltarumpujen tekoon, ja ikivanha vesikulkuneuvo, haapio koverrettiin kookkaasta, oksattomasta haavasta. Tuomi on ominaisuuksiltaan sitkeää ja lujaa kestäen hyvin taivutusta. Hevosvaljaiden luokkipuu tehtiinkin mielellään tuomesta. Siitä on myös kierretty vitsaksia ja vanteita sekä punottu seulojen pohjia. Pihlajasta, joka on kovaa ja lohkeaa huonosti, on tehty mm. akseleita ja pyörien kehrävarsia, haravanpiikkejä ja paloviinatynnyreitä. Mänty, joka on suoraan halkeava, vahva puu, on ollut ennen kaikkea rakennuspuu. Sitä on lisäksi käytetty paljon huonekalupuuna, ja siitä on saatu päreet valaistukseen, vakkoihin ja kattoihin. Terva poltettiin männystä, ja sen kuivatusta nilasta jauhettiin leipäjauhojen jatkeeksi pettujauhoja. Pieniä käyttöesineitä ei männystä ole juurikaan valmistettu, poikkeuksena nuoren puun latvasta tehty taikinan sekoittamiseen käytetty hierrin. Sen lisäksi, että kuusi on ollut tärkeä rakennuspuu on siitä saatu kestäviä aitatarpeita. Kuusesta on myös tehty entisajan kotitaloudelle välttämättömiä kimpiastioita, sillä siitä ei irtoa makua astiassa säilytettäviin elintarvikkeisiin. Lisäksi kuusi on tunnettu hyvänä kielisoittimien kansipuuna, ja kaskiviljelyyn olennaisena osana kuulunut pitkäpiikkinen risukarhi on tehty tiheäoksaisista, halkaistuista, nuorista näreistä. Puun juurakon luonnollista muotoa on hyödynnetty mm. kangaspuissa ja veneen kokka- ja peräpuussa. Keveytensä ansiosta kuusilautaa on perinteisesti käytetty veneenteossa, mutta nykyään venelaudat usein valmistetaan kosteutta paremmin kestävästä männystä.
7 7 Kokonsa takia ei lujaa ja sitkeää katajaa ole käytetty kuin pienten esineiden valmistukseen. Siitä on tehty mm. kestäviä tuoppeja, lekkereitä ja voirasioita. Lisäksi katajasta on taivutettu vitsaksia ja vanteita sekä veneen kaaria. Esineistöä: 1. Koppelvakka. Pielavesi, Taipale. Seinällä pidettävä pienten esineiden säilytyshylly. Kuopion Isänmaallinen Seura (KIS). 5. Puuhierin. Kaavi. Käytetty taikinan juuren sekoittamiseen. Museon kokoelmiin 1959/KIS. 6. Puuhierin. Kuopio. Käytetty keittojen hämmentämiseen. Museon kokoelmiin 1963/KIS. 7. Kantele. Yhdestä puusta koverrettuun pohjaan kaiverrettu vuosiluku KIS. 11. Leikkikarhu. Siilinjärvi, Kasurila. Valmistaja Otto Kiimalainen. Valmistusaika n Museon kokoelmiin Voirasia. Kaavi, Sivakka. KIS. 22. Vakka. Tervo, Talluskylä. Käytetty kirkkovaatteiden säilytykseen. 26. Kaarnalaiva. Kuopio. Valmistusvuosi Museon kokoelmiin Pärehöylä. Pielavesi.
8 8 Valmistusvuosi Museon kokoelmiin 1903/KIS. Koivu Koivua on käytetty paljon tarve-esineiden raaka-aineena. Sitä on helppo työstää, se on erittäin kestävää, ja usein siitä löytää luonnon valmiiksi muovaamia muotoja, joita voi hyödyntää esineitä valmistettaessa. Lisäksi voidaan sanoa, ettei koivussa ole käyttökelvottomia osia. Lujuutta vaativien käyttöesineiden, kuten työkalujen varsien sekä kelkkojen ja rekien jalaksien ja aisojen tekoon, on mieluiten käytetty koivua. Parhaana hevosten länkien raaka-aineena pidettiin luonnonväärää rauduskoivun juurakkoa ja suksipuuksi valittiin suorarunkoinen, oksaton koivu. Sitä on käytetty myös huonekalupuuna, mutta tässä käytössä koivu on noussut merkittäväksi vasta teollisen huonekalujen valmistuksen myötä. Suuren lämpöarvonsa takia koivua on käytetty paljon polttopuuna. Koivu soveltui myös kotitaloudessa käytettyjen tarve-esineiden valmistukseen. Siitä on vuoltu lusikoita ja kauhoja sekä sorvattu lautasia. Hienontamiseen käytetyt huhmaret on koverrettu koivusta ja oksista on tehty vispilöitä, luutia ja vastoja. Kuppeja ja vateja on koverrettu puuaineksen lisäksi myös koivun pahkasta. Puun ohuista juurista on punottu erilaisia vasuja ja koreja. Joustavaa ja hyvin kosteutta eristävää tuohta on käytetty monin tavoin. Siitä on punottu ja taivutettu mm. astioita, kantovälineitä, jalkineita ja köysiä. Tuohen käytöstä katemateriaalina on tietoja jo rautakaudelta, ja vasta 1800-luvulla käyttöön tullut pärekatto syrjäytti tuohikaton. Vitriinissä olevat esineet ovat puuosiltaan joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi valmistettu koivusta. Esineistöä: 1. Saunavasta. Sidottu itäsuomalaiseen tapaan koivunvitsaksesta kierretyllä pannalla. 2. Tuohisaappaat. Valmistusaika Museon kokoelmiin 1958/Kuopion Isänmaallinen Seura (KIS). 7. Varpuvispilä. Kuopio. 11. Kahvimylly. Kuopio. Museon kokoelmiin 1908/KIS.
9 9 14. Leikkihevonen. Siilinjärvi, Kasurila. Valmistaja Otto Kiimalainen. Museon kokoelmiin Leikkihevonen. Konnevesi, Sänkiaho. Museon kokoelmiin 1936/KIS. 21. Pahkakuppi. Museon kokoelmiin Silmälasit. Kotitekoiset. KIS. 34. Lautanen. KIS. 35. Puulusikka. Tuusniemi. Museon kokoelmiin 1958/KIS. 38. Puulautanen. Suonenjoki, Suihkola. Museon kokoelmiin 1912/KIS. 55. Pienoiskelkka. Kuopio. Museon kokoelmiin SAVOLAISVENE Silimä vuaterina ja nokka luotlankana Suomalainen rautakautinen vene oli ilmeisesti skandinaavisen meriveneen rinnakkaismuoto. Viikinkien veneissä oli jo köli ja komea kokka, laitalaudat ja kaaret. Venettä ohjattiin irtomelalla. Savolaisen soutuveneen malli on muotoutunut vakaaksi ja helposti hallittavaksi sukupolvien saatossa. Perämoottoreiden aikakin on jättänyt omat jälkensä veneen mittasuhteisiin. Savolaisveneen tekeminen on edelleen käsityötä, ja veneen sulavat linjat syntyvät silmän ja käden tarkasta yhteistyöstä.
10 10 Savolaisveneen tunnus, aaltoja myötäilevä keula nousee ensin loivasti, mutta kiertyy lopuksi sisäänpäin. Tällainen keulan eli kokan muoto on helpottanut veneen vetämistä maata pitkin järveltä toiselle. Keula- ja peräpuuksi sopivat parhaiten kuusen tai männyn juurakot. Venelaudat sahataan suoran männyn tai kuusen tyvipäästä. Ensimmäinen lauta laitetaan simssihöylällä viimeisteltyyn pohjapuun uraan. Höyrytyslaatikon kosteudessa haudutetut laudat taivutetaan mallikaaria käyttäen muotoonsa ja naulataan kiinni venenauloin. Viiden tai kuuden lautaparin jälkeen ylimmäksi veistetään muotoa tukevat ääripuut. Leveäksi laudaksi muotoiltu peräpuu on niin ikään savolaisveneen tunnus. Veneen rakennetta tukevat tiheä kaaritus ja poikittaiset tukipuut. Tukipuiden päälle rakennetaan veneen penkit eli tuhdot. Peräpenkin eteen pohjapuuhun porataan tapinreikä, ja tappi veistetään lehtipuusta. Vuodesta 1998 lähtien Euroopan unionin määräyksestä perinneveneisiin on täytynyt kiinnittää historiallisesta mallista kertova kilpi. EU:n luvalla tervaa käytetään edelleen tiivistämisessä ja suojaamisessa. Kokenut venepuuseppä neuvoo pitämään puuveneen puhtaana, nostamaan talveksi pukkien päälle alaspäin ja käsittelemään keväisin tervalla. Näin hoidettuna puuvene kestää vuosikymmeniä. Näyttelyssä esillä olevan savolaisveneen on tehnyt Toivo Kukkonen 1950-luvun puolivälissä. Vene oli 2000-luvulle saakka Kukkosen perheen omassa käytössä. Höyläpenkin päällä on venepuusepän työkaluja 1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin ja tason alla ruuvi- ja pihtipuristimia. Lattialla on veneen osien aihioita sekä veneelle muodon antavat mallikaaret. SAVUTUPA Savutupa on siirretty museoon vuonna 1970 Pielaveden Länsi-Säviältä Koslosen talosta. Savutuvan kuusiruutuiset ikkunat on tehty myöhemmin. Uuni on jäljitelmä patsaallisesta pohjoissavolaisesta savu-uunista. Uloslämpiävät tulisijat levisivät Savossa 1600-luvulta alkaen, mutta viimeiset savutuvat säilyivät käytössä 1900-luvun puoliväliin asti. Tupa, pirtti oli pohjoissavolaisen ja yleensä suomalaisen asumuksen olo-, makuu- ja työhuone sekä ruokasali. Savutuvan ovi oli päätyseinällä ja sen vieressä savu-uuni. Lämmitettäessä tupaan kertyvä savu päästettiin ulos lakeisen, laipiossa olevan räppänän kautta. Hirsipankolle luonnonkivistä muuratulle liedelle vedetty hiillos kuumensi haahloisssa riippuvat padat ja pannut. Itä-Suomessa ruoka kypsytettiin usein uuniin työnnetyissä puukouruissa, padoissa ja ruukuissa.
11 11 Pöydän paikka oli uunin vastapäätä olevassa nurkassa. Sivuilla ja peräseinällä kalustuksena olivat kiinteät penkit, pöydän edessä rahi. Savutuvassa olivat säilytystiloina seinillä vaarnat ja katonrajassa orret, joilla säilytettiin vaatteita ja taloustavaroita sekä kuivattiin jalaksia ja päreitä. (Kuopion museon näyttelytekstistä) SAVUTUVAN ESINEISTÖÄ Uunissa on puuastia eli särä, koivupuinen kaukalo, jossa on haudutettu lihaa. Lihasta irtoava rasva on valunut kouruihin. Särää on pitänyt liottaa useitakin viikkoja suolavedessä ennen kuin sen on voinut laittaa kuumaan uuniin. Uunin edustalla on silitysrautoja, kahvipannuja, kolmijalkoja, patoja, puuvati, kapusta, padanjalka sekä haahloja/huahloja, joista padat ja pannut roikkuvat. Uunin ja oven välissä on piakka/piekka (pieni leipälapio leipien ja piirakoiden siirtelyyn), suolauskorvo, korvonristi ja kauha. Karsinan puolella lattialla ovat rukki, pärepihti ja tuoli. Uuninportaat johtavat pankolle. Pankolla on suolasalkkari, kuparipannu, vakka, vasu, pata ja kopsa. Karsinan puolen seinustalla on sängyn ohella ikkunalla lyhty ja seinällä pärekori. Peräseinällä penkin yllä on seinäkello. Tuvanpöydälle on asetettu pahkakuppi ja pärepihti. Vesikuppia pidettiin päreen alla, niin että siihen tippui palanut osa pärettä. Miesten puolen seinustalla peränurkasta katsoen on hyllyllä, näveri, veivari, puukko ja uurrerauta. Miesten puolella etunurkassa ovat torppanuttu, rihvelitaulu, tuohikontti, lehmän kaulain, tuohiköysi, kirvesvarren teelmät, kaplaan teelmät ja hevoselle mäkivyö, suitset ja vatsavyö. Lattialla on tuoli, survin (tupakka) ja petkelhuhmare. Lopuksi pientä nostalgiaa: Minä muistan kum pihalla seistessanj minä katoen kun ihmettä issoo. kum piäskit ne liitelj ja somaststi mänj, ku härnäs ne meijän kissoo. Ja muistampa ihmeistä suurimman, mikä sattu sen kulluissa kesän: ku aetan alusia kolutessanj siellä kanan minä yhytin pesän.
12 12 Minä muistan, ku äet aena tarhassa tek illalla lehmille savut, ku hiljoo alakovat tupruilla lepä oksat ja kuivat havut. Savuh haju niin somaolj olovinnaan, kun tuul paeno sen ylj pihan. Minä vielä, kun silimät kiini paan, niinku nenässä sen tuntisin ihan. Ja muistampa, jossain ettäällä kun kirkon kellot ne kumis, joka lyönnil jälestä mitenkä nii ilima väris ja humis. Ja sillonj kun kirkon kellot soe niin somana muistan se aejan joka kerta äet aena aetasta toe minum piällen puhtaam paejan. Ja muistan, kun kirkolle lähtiissä äet ensinnä nenneen niisti ja sitten se sylykäs näppiisä, minun tukkoo suori ja siisti. Mänömatka ylj järven om muistissanj: veim pinta olj väläkkeenä hoppeen, ja äet minut viereesä tuholle panj ja polovillen manssikkaroppeen. Nuo muistot aekasel lapsuuven miten tuntuu ne mieleen jääneen! Niin monneen kummaan kuvvaan sen ja monneen kummaan iäneen. Lapsuuden muistoja Kalle Väänänen: Sanarrieskoo kolomaas kannikka. Helsinki, Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1930.
1. Koulussa luetaan oheiset tekstit ryhmän mielenkiinnon mukaan: Puunkorjuu, Reki, Savolaisvene, Monipuolinen puunkäyttö ja eri puulajien kuvaukset
1 TERVETULOA MUSEOPOLULLE KUOPION MUSEOON Lisämateriaalia 3. luokkalaisten opettajille Kuopion museo, Kauppakatu 23 3. ja 4. kerros, kulttuurihistorialliset näyttelyt Museopolku on osa kulttuuripolkua
LisätiedotMETSÄN SIIMEKSESSÄ Kulttuurikaruselli syksy 2008 kevät 2009
METSÄN SIIMEKSESSÄ Kulttuurikaruselli syksy 2008 kevät 2009 LISÄTIETOJA METSÄN PUUT RUOKKIVAT MONET SUUT- museokierrokseen: Koonnut Pauliina Korhonen, opas, Kuopion museo PUUNKORJUU Metsien taloudellinen
LisätiedotTERVETULOA MUSEOPOLULLE KUOPION MUSEOON. Museopolun varrella tehtävää. Savutuvan kätköistä museopolkukierros alkaa
1 TERVETULOA MUSEOPOLULLE KUOPION MUSEOON Lisämateriaalia 3. luokkalaisten opettajille Kuopion museo, Kauppakatu 23 3. ja 4. kerros, kulttuurihistorialliset näyttelyt Museopolku on osa kulttuuripolkua
LisätiedotPystypuusta lattialankuksi
Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.
LisätiedotKuva vasemmalla: Tästä alkaa hevosponttuunin teko. Tukit, joista suurin osa on tuulenkaatoja, on saatu kuljetettua työmaalle.
Tässä harvinainen kuvasarja hevosponttuunin valmistuksesta. Ponttuuni valmistettiin Sonkajärven Koirakoskella vuonna 1984. Alunperin diafilmille otetut kuvat on digitoitu keväällä 2014. Kuvia on yhteensä
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotVauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho
Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho Työnjako Pelastuslaitos huolehtii terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunnasta Yleisten
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotPöljän kotiseutumuseo
Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen
LisätiedotMetsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN
TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin
LisätiedotPÄREIDEN JA PÄREKATON VALMISTUS
PÄREIDEN JA PÄREKATON VALMISTUS Pärepuiden valitseminen Pärepuiksi valitaan pitkiä, suoria, hitaasti kasvaneita tiheäsyisiä puita, joiden oksisto on karsiutunut mahdollisimman ylös. Varmuus rungon syiden
LisätiedotRakennusprojekti Rakenna penkki, joka on samalla säilytyslaatikko
Rakennusprojekti Rakenna penkki, joka on samalla säilytyslaatikko Rakenna penkki, jonka kannen alle voit kätkeä muovisen pehmustelaatikon. Laatikon ison lokeron mitat ovat 46 x 116 x 55 cm. Useimmat muoviset
LisätiedotKoulutehtävien vastaukset BIOLOGIA, HISTORIA, KÄSITYÖ, KUVATAIDE, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO SEKÄ ÄIDINKIELI
Virsut vinossa Koulutehtävien vastaukset BIOLOGIA, HISTORIA, KÄSITYÖ, KUVATAIDE, YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO SEKÄ ÄIDINKIELI 1-6 luokat Teemana ovat kotiseudun luonnonolot. Tutkitaan kuinka alueen luonto
LisätiedotHeinäharava Haravan lapa ja piikit Haravan varsi
Heinäharava Tee-se-itse -ajattelun toteuttaminen tuottaa tuskanhetkiä silloin kun loistava idea saapuu, mutta tarvikkeita ei olekaan odottamassa työstöä. Siksi on hyvä ylläpitää runsasta käyttöpuuvarastoa,
LisätiedotNapapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
LisätiedotMiellekartat. oettajan sivuã. 1 Saamelaisten ruokatalous. 2 Poro
oettajan sivuã Miellekartat Ohessa kolme miellekarttaa. Opettaja voi käyttää niitä esim. muokatessaan luokalleen tehtäviä. Niiden avulla voi myös etukäteen tutustua näyttelyssä käytettyihin, oppilaille
LisätiedotSahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä
TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotPuu vastaa haasteisiin -seminaari. 6.9.2012 Hämeenlinna Yrjö Ylkänen, Suomen metsäkeskus EKP
Puu vastaa haasteisiin -seminaari 6.9.2012 Hämeenlinna Yrjö Ylkänen, Suomen metsäkeskus EKP Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja Metlan yhteistyöstä Yhteisiä kehittämishankkeita ja tapahtumia ym: Kuortaneen
LisätiedotTeksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg
Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi
LisätiedotVALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS
VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.
LisätiedotAika alkaa ja päättyy rastihenkilön merkistä. Aikaa tehtävän suorittamiseen on 10 minuuttia.
Sarja: Sudenpennut Rasti X Tehtävä X Maksimipisteet 3 Taitotehtävä ENSIAPU Tehtäväkäsky Aika alkaa ja päättyy rastihenkilön merkistä. Aikaa tehtävän suorittamiseen on 10 minuuttia. Lauman tehtävänä on
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotLuennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotPuutarhan betonityöt. Toukokuu
Puutarhan betonityöt Betoni on edullinen ja hauska materiaali kaikenlaisten puutarhakoristeiden tekemiseen. Betonista voi valaa ruukkuja, penkkejä, laattoja, lintualtaita - lähes mitä vaan! - vaatii fyysistä
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotUunin rakentaminen helpommaksi
Uunin rakentaminen helpommaksi Meidän ei kannata antaa itsetekemisen ilon kariutua mihinkään alemmuuskompleksiin. Tekeminen ei ole salatiedettä vaan luontainen osa meidän elämäämme, vaikka sitä onkin pitkälti
LisätiedotTEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN
1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan
LisätiedotHelsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotArjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014
Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten
LisätiedotHyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste
Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely
LisätiedotKOTITYÖT. Sanasto ja lämmittely
Sanasto ja lämmittely 1. Teitkö kotitöitä, kun olit lapsi? 2. Saitko viikkorahaa? 3. Miksi siivoat? 4. Onko sulla kengät jalassa sisällä? 5. Tuuletatko kotona? 6. Mihin viet paperiroskat ja lehdet? 7.
LisätiedotTunne puuraaka-aineen lahoviat
Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa
LisätiedotVanhan Porin Matin kunnostus www.porinmatti.fi
Vanhan Porin Matin kunnostus www.porinmatti.fi Aikoinaan joka kodissa oli Porin Matti - uuni, joka lämmitti huoneen kuin huoneen kovallakin pakkasella. 1980- ja 90-luvuilla moderniuden huumassa Matteja
LisätiedotPuuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42
58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta
LisätiedotLapponia-saunamökit 06-07. Paras paikka kesäihmisille
Lapponia-saunamökit 06-07 Paras paikka kesäihmisille 1 Maailman paras paikka! Oma kesäpaikka: vapaa-ajanasunto, huvila tai saunamökki on suomalaisille suvantopaikka arjen keskellä. Piilopirtti metsän keskellä
LisätiedotRakenna oma puukuivuri
Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
Lisätiedot26. Miesten perinteiset työvälineet (Sovellettavissa eri ikäryhmille)
Työn touhussa 26. Miesten perinteiset työvälineet (Sovellettavissa eri ikäryhmille) Kukin oppilaista valitsee seuraavista miesten käyttämistä työvälineistä esineistä yhden: vasara, kirves, saha, höylä,
LisätiedotSuomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä. 48 No 24
Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä Jäljennös Perukirja 48 No 24 Vuonna 1790 16. joulukuuta toimitettiin kirjaanpano irtaimesta omaisuudesta talollinen Pauli Määtän jälkeen, Kettulan
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotBioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman
Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotMetsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.
19082008 12:42 - Viimeksi päivitetty 23062010 06:06 Mummo menee metsään Toimittaja Terttu Lensun pakina YLE:n radiossa juhannuksena 2008 Metsäpäiviä ja -teemoja 1996-2009 Metsätyömaiden Tehopakkaus 1940-luvulta
LisätiedotPUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271
1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotLuontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa.
Luontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä
Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.
LisätiedotPUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus
PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot
LisätiedotPALOTURVALLISUUTTA KOTONA
TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Asukkaan puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä lehtinen näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin
LisätiedotMILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.
MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotTUTKIJOIDEN METSÄPALAVERI Koli 15.-17.9.2004. Markku Rauhalahti METSÄTEKNOLOGIAN KEHITYSKUVIA
TUTKIJOIDEN METSÄPALAVERI Koli 15.-17.9.2004 Markku Rauhalahti METSÄTEKNOLOGIAN KEHITYSKUVIA Noin viisi vuosisataa sitten puu ja siitä saatavat tuotteet terva, hiilet, polttopuu, sahatavara jne. alkoivat
LisätiedotLahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotPlayhouse 6. pystytysohjeet. = n. 5,8 m 2
Playhouse 6 pystytysohjeet SF = n.,8 m n. 0 mm 800 mm n. 8 cm n. 70 mm 0 mm 800 mm HUOM! Kaikissa tätä tuotetta koskevissa kysymyksissä ja yhteydenotoissa ilmoita jälleenmyyjälle tai tuotteen valmistajalle
LisätiedotSEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ
SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.
Lisätiedot20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ
2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Joulukuu 2015
Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.
LisätiedotYhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet
Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Tekniset tiedot Mitat koottuna (kork. pit. lev.) 2 140 740 640 mm Ritilän mitat (lev. pit.) 500 500 mm Paino (suunnilleen) 105 kg ENSIMMÄINEN KÄYTTÖÖNOTTO
LisätiedotVaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun
Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Sopivan puun valitseminen Valitse muodoltaan ja rakenteeltaan sopiva puu ja varmista, että se on terve. Tämä on erittäin tärkeää, jotta majalla on tukeva
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotVERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA
METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e
LisätiedotMETSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:
METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LisätiedotPUISEN PARIREEN. Rovaniemi 2010 E. & J.Norvapalo JKL 1.11.2012 en
PUISEN PARIREEN TEKO-ohje kuvina Rovaniemi 2010 E. & J.Norvapalo JKL 1.11.2012 en vaihe 1. Jos aihiota on useampi pari käytettävissä niistä valitaan parhaiten pareiksi sopivat jotta reen keula saadaan
LisätiedotP 0 L T T 0 N E S T E E N
METSÄTEHON KATSAUS 969 MOOTTORISAHAN P 0 L T T 0 N E S T E E N J A TERÄl'i VOITELUÖLJYN KULUTUS Useimpien Metsätehon vuosina 966-969 suorittamien puutavaran hakkuuta koskevien tutkimusten aineiston keruun
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
Lisätiedot1. Polttopuun käyttö Suomessa
Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu
LisätiedotKäytä tulisijaasi oikeinkampanja
Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojien opintopäivä 2012 29.11.2012 Maria Myllynen 1 Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojat opastavat käyttämään oikein tulisijaa. Vanhaakin tulisijaa voi käyttää
LisätiedotHyvä tietää lämpöpuusta
Hyvä tietää lämpöpuusta perustietoa puusta Lämpöpuuyhdistys ry on perustettu vuonna 2000. Yhdistyksen tavoitteena on lämpöpuun käytön yleinen edistäminen. ThermoWood -tavaramerkin käyttäjät tekevät yhteistyötä
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
Lisätiedot6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?
5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän
LisätiedotEnergiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija
Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija JOHDANTO Yleisesti energiapuun laadun merkittävimpänä laatutekijänä pidetään kosteutta Energiapuun kosteudella on monia
Lisätiedotwww.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita
www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotElintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ
Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1. 2012 Rovaniemi
LisätiedotEtsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:
Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotVähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen
Tervanpoltto Terva on monipuolinen aine omavaraistaloudessa, ja sen tuottaminen kotona ilman monimutkaisempia laitteistoja on mahdollista. Tervanpoltto kannattaa aloittaa tynnyripoltosta, jolloin panokset
LisätiedotEnergiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen
TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Päivitetty 17.8.218 Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotMiten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat
Lisätiedotepostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009
. (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu
LisätiedotKARHUKOLON KÄYTTÖOHJEET KÄMPPÄSÄNTÄ ANGELICA PAX 0503738963 KANTOHAKA 4H31 02410 K.NUMMI
KARHUKOLON KÄYTTÖOHJEET KÄMPPÄSÄNTÄ ANGELICA PAX 0503738963 KANTOHAKA 4H31 02410 K.NUMMI KUN SAAVUT KÄMPÄLLE (KARHUKOLO) -Kytke palovaroittimien patterit ja tarkista että ne toimivat -tarkista että sammuttimet
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotKuoren rakenne ja kemia
Kuoren rakenne ja kemia 19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 12 oppimistavoitteet Ymmärrät, kuinka kuorta muodostuu. Tiedät pääkohdat kuoren rakenteesta. Ymmärrät, että kuoren koostumus sekä kuoripitoisuus
LisätiedotAito suomalainen saunaelämys -yhdistää luonnon, hiljaisuuden ja rentoutumisen. Carita Harju Levi
Aito suomalainen saunaelämys -yhdistää luonnon, hiljaisuuden ja rentoutumisen Carita Harju Levi 31.8.2017 Sauna from Finland Yhdistys perustettiin 29.4.2010 Jäseniä nyt laajasti eri toimialoilta yli 170
LisätiedotAutomatisointi säästää työtunteja hevostallilla
Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotMIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Puusta tehdyt tuotteet voidaan kierrättää. Suomesta n. 75 % on metsää. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita.
1 MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Metsäteollisuus työllistää. Puusta tehdyt tuotteet voidaan kierrättää. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita. Metsien virkistyskäyttö on tärkeä hyvinvoinnin lähde.
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 217 Metsätehon tuloskalvosarja 8a/218 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotKesä 2015 elävää historiaa joka päivä!
TALOMUSEO GLIMS Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! Kuva: Olli Hakamies Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) www.espoonkaupunginmuseo.fi TALOMUSEO GLIMS Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin
Lisätiedot