TYRVÄÄNKYLÄN KOULU KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNI- NEN KUNTOTUTKIMUS. Vastaanottaja Sastamalan kaupunki Nestori Horila. Asiakirjatyyppi Raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYRVÄÄNKYLÄN KOULU KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNI- NEN KUNTOTUTKIMUS. Vastaanottaja Sastamalan kaupunki Nestori Horila. Asiakirjatyyppi Raportti"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Sastamalan kaupunki Nestori Horila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 9/2019 TYRVÄÄNKYLÄN KOULU KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNI- NEN KUNTOTUTKIMUS

2 TYRVÄÄNKYLÄN KOULU KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Jarno Sippola, Ins. AMK, Janina Hakanen Tiina Janhunen, RKM, RTA Tilaaja Kuntotutkimusraportti Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE P F

3 KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS TIIVISTELMÄ Kuntotutkimuksen kohteena on Sastamalassa sijaitseva Tyrväänkylän koulu. Koulu koostuu toisiinsa kytketyistä kolmesta eri aikakautena rakennetusta rakennuksesta. Vanhin alkuperäinen hirsirakenteinen, harjakattoinen ja tuulettuvalle alapohjalle rakennettu koulu on valmistunut vuonna Koulua on laajennettu 1956 rakentamalla tiilirunkoinen kellarillinen rapattu laajennusosa. Rakennuksen pohjoispuolelle on laajennettu 1994 liikuntahalli ja uusi sisäänkäynti. Liikuntahallin runkorakenteena pukuhuoneiden käytävän ja ilmanvaihtokonehuoneen osalta on harkkorunko, muutoin rakennus on puurunkoinen. Kaikissa eri aikakaudella rakennetuissa osissa on koneellinen ilmanvaihto. Rakennuksille on tehty huolto- ja peruskorjaustoimia eri tasoisesti. Alkuperäinen osa on peruskorjattu liikuntahallin rakentamisen yhteydessä Laajennusosalle on tehty 2000-luvulla erinäisiä korjauksia mm. tilapintojen päivitystä, keittiön laajennus ja pintaremontti, wc-tilojen korjauksia ja asuntolan muutos luokkatiloiksi. Rakennukseen on asennettu tilakohtainen ilmanvaihtolaitteisto Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia rakennuksen kuntoa tulevien korjausten ja kunnossapidon lähtötiedoksi. Raportti ja kustannuslaskelma toimivat kouluverkkoselvityksen tukimateriaalina. Kuntotutkimuksessa tarkasteltiin kohdetta aistinvaraisten havaintojen lisäksi myös erilaisilla tutkimuksilla ja mittauksilla. Rakenteita tutkittiin rakenneavausten, kosteuskartoituksen, merkkiainekokeiden, paine-eromittausten ja mikrobi- PAH- ja asbestinäytteiden avulla. Tutkimukset suoritettiin heinä-elokuussa Ramboll Finland Oy:n työntekijöiden toimesta. Tutkimuksen perusteella rakennus on rakennettu ajalle tyypillisillä rakenneratkaisuilla ja -materiaaleilla. Osa rakenteista on tyypillisiä riskirakenteita, joiden kosteustekninen toiminta on epävarmaa. Useat rakenneosat ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä eikä korjaustoimenpiteitä ole tehty tai ei ole tehty riittävän ajoissa, joten vaurioita on päässyt syntymään. Ilmanvaihtojärjestelmän muutokset ovat muuttaneet rakennuksen painesuhteita ja rakennusfysikaalista toimintaa. Rakennus on pääosin alipaineinen ulkoilmaan nähden, jolloin epäpuhtauksia voi kulkeutua sisäilmaan hallitsemattomia korvausilmareittejä pitkin. Kosteuskartoituksessa ei havaittu kellarin alapohjaa lukuun ottamatta viitteitä kosteusvauriosta tai putkivuodoista. Materiaalinäytteissä esiintyi viitteitä vauriosta, poikkeavaa kasvustoa tai tyypillisiä kosteusvauriomikrobeja liikuntasalin alapohjassa, laajennusosan välipohjissa, kellarin ulkoseinässä ja liikuntasalin ulkoseinän näytteissä. Merkkiainekokeessa todettiin rakenteissa olevan hallitsemattomia ilmavuotoja rakenteesta sisäilmaan. Tutkimuksessa havaittiin merkittäviä vaurioita yläpohjien rakenteissa, vesikattorakenteissa ja laajennusosan katoksissa ja parvekkeissa. Asbesti- ja haitta-ainetutkimuksessa havaittiin alkuperäisen osan lattian magnesiamassan, palo-ovien ja laajennusosan putkieristeiden sisältävän asbestia. Laajennusosan ikkunoiden asennusvälin eristeessä, yläpohjan ja välipohjan liitoksen tervapaperissa ja alapohjan ja ulkoseinän bitumisivelyssä todettiin raja-arvot ylittävä määrä PAH-yhdisteitä. Kartoituksessa havaittiin myös öljytäytteisen sähkökaapelin vuotavan öljyä lattiarakenteisiin laajennusosan kellarissa. Tutkimuksen perusteella laaditut toimenpide-ehdotukset jaettiin kolmeen osaan. Käyttöä turvaavat toimenpiteet sisäilman ja turvallisuuden parantamiseksi suositellaan tehtäväksi mahdollisimman pian. Käyttöä turvaavien toimenpiteiden avulla tiloja voidaan käyttää, kunnes tila peruskorjataan noin 1-5 vuoden kuluessa. Peruskorjaustasoiset toimenpiteet on ajateltu tehtäväksi, jos rakennuksen käyttöä päätetään jatkaa kouluverkkoselvityksessä. Huolto- ja kunnossapitotoimenpiteinä esitetyt toimenpiteet on hyvä suorittaa mahdollisimman pian lisävaurioiden välttämiseksi.

4 KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SISÄLTÖ 1. Yleistiedot Yleistä Yhteystiedot Tutkimuksen rajaukset 2 2. Kohteen yleiskuvaus Lähtötiedot 4 3. Tutkimusmenetelmät Pintakosteuskartoitus Viiltomittaus Rakennekosteusmittaus Rakenneavaukset Merkkiainekokeet Paine-eron seurantamittaus 5 4. Alkuperäinen osa, Alapohja Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Kosteusmittaukset Ilmavuototarkastelut Materiaalinäytteet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ulkoseinät, ikkunat ja ovet Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Kosteusmittaukset Ilmavuototarkastelut Materiaalinäytteet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yläpohjat ja vesikatot Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Materiaalinäytteet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Piha-alueet Rakennuksen vierustäytöt ja vedenohjausjärjestelmät Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Muut havainnot Laajennusosa, Alapohja Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Kosteusmittaukset Ilmavuototarkastelut Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Välipohjat Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Kosteusmittaukset Ilmavuototarkastelut Materiaalinäytteet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ulkoseinät, ikkunat ja ovet 27

5 KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Kosteusmittaukset Ilmavuototarkastelut Materiaalinäytteet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yläpohjat ja vesikatot Aistinvaraiset havainnot Materiaalinäytteet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Piha-alueet Rakennuksen vierustäytöt ja vedenohjausjärjestelmät Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Muut havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Liikuntahalli, Alapohja Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Kosteusmittaukset Materiaalinäytteet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ulkoseinät, väliseinät, ikkunat ja ovet Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Ilmavuototarkastelut Materiaalinäytteet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yläpohjat ja vesikatot Aistinvaraiset havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Piha-alueet Rakennuksen vierustäytöt ja vedenohjausjärjestelmät Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Altistumisolosuhteiden arviointi Alkuperäinen osa, Laajennusosa, Liikuntahalli, Johtopäätökset ja yhteenveto toimenpiteistä Tutkimuksen johtopäätökset Toimenpidesuositukset Käyttöä turvaavat toimenpiteet Peruskorjaustasoiset toimenpiteet 61 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Paikannuspiirustus Asbesti- ja haitta-ainekartoitusraportti Laboratorioiden analyysivastaukset Toimenpiteet Peruskorjausten kustannukset

6 KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

7 1. YLEISTIEDOT 1.1 Yleistä Tutkimuskohteena on Tyrväänkylän koulu Sastamalan kaupungissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää laaja-alaisesti rakennuksen rakenteiden kunto ja sisäilmastolliset olosuhteet, jotta saadaan selvitettyä rakenteet, jotka sisäilmateknisestä näkökulmasta tulee korjata. Tutkimusmenetelminä käytetään aistinvaraista havainnointia, rakenneavauksia sekä olosuhdemittauksia. Tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltainen, kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimusraportti, jonka perusteella korjaamisen tarvetta, ajankohtaa ja laajuutta pystytään tarkastelemaan. Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus toteutettiin kokonaisuutena niin, että rakenteista ja niiden kosteusfysikaalisesta toiminnasta ja sisäilmastollisista olosuhteista saatiin kattava ja laajaalainen käsitys. Kenttätyöt kohteessa suoritettiin heinä-elokuussa Yhteystiedot Tutkimuksen tilaaja Sastamalan kaupunki Aarnontie Sastamala Tutkimuksen ajankohta , , Nestori Horila Kuntotutkimuksen suorittaja Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio Tampere Jarno Sippola, Ins. Amk Projektipäällikkö puh Margit Arvelin, Ins. Amk Kuntotutkija puh Janina Hakanen Avustava tutkija puh Käytettävät tutkimuslaboratoriot Mikrobinäytteet rakennusmateriaaleista Työterveyslaitos Neulaniementie Kuopio VOC- ja asbestinäytteet Labroc Oy Mäntyhaantie Tampere

8 1.3 Tutkimuksen rajaukset Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mahdollisten mikrobi- ja kosteusvaurioiden laajuus ja syyyhteys sisäilman laatuun sekä selvittää rakennuksen sisäilma- ja kosteustekninen kunto. Tutkimuksen tavoitteena on myös rakennetyyppien selvittäminen, koska tutkimuksen lähtötietona ei ollut käytettävissä olemassa olevia rakennesuunnitelmia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää riittävät lähtötiedot kohteen korjaussuunnittelulle ja mahdolliselle peruskorjaukselle. Tutkimus on rajattu koskemaan tarjouksessa esitettyjä tutkimuksia ja mittauksia. Tutkimusmenetelmät on valittu siten, että ne täydentävät toisiaan ja tulosten perusteella voidaan varmistaa syntyneet päätelmät. Tutkimustulosten luotettavuus on riippuvainen mittauspisteiden edustavuudesta ja otosten laajuudesta, jolloin otantatutkimuksissa yleisesti käytettävillä havaintomäärillä tutkimuksiin sisältyy aina jonkin verran epävarmuutta. Tutkimuksen näytemäärä oli tilaajan määrittämä. Lisäksi käytettyihin tutkimusmenetelmiin sisältyy hieman epävarmuutta, joka tulee ottaa huomioon tulosten tulkinnassa. Suoritetut tutkimukset on kohdennettu siten, että tutkimuksen kohteena olevasta rakenteesta saadaan mahdollisimman tarkka käsitys johtopäätösten perustaksi. Käytettävissä olevilla tutkimusmenetelmillä rakenteiden kunnosta saatiin hyvä käsitys. Kuntotutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä. Tutkimusta voidaan hyödyntää korjaussuunnitelmien ja korjausohjelman laadinnassa. Annetut korjausehdotukset eivät ole rakennustöiden työselitys vaan tilaajan tulee laadituttaa erikseen varsinainen korjaussuunnitelma. Kuntotutkijalla on oikeus oikaista kuntotutkimusraportissa mahdollisesti havaittu virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotutkijaa kohtuullisessa ajassa, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kuntotutkimusraportin luovutuspäivästä.

9 2. KOHTEEN YLEISKUVAUS Tutkimuskohteena on Tyrväänkylän koulu, joka sijaitsee osoitteessa Tyrväänkyläntie 266, Sastamala. Tyrväänkylän koulu koostuu kolmesta eri aikaan rakennetusta ja toisissaan kiinni olevasta rakennuksesta: vuonna 1907 rakennetusta alkuperäisestä osasta, vuonna 1956 rakennetusta laajennusosasta ja 1994 rakennetusta liikuntahallista. Tämä kuntotutkimus koskee koko rakennusta. Rakennuksen eri osat on esitetty alla olevissa kuvissa 2.1 ja 2.2. Kuva 2.1 Rakennuksen pohjakerros, jossa vuonna 1956 rakennettu laajennusosa on merkitty punaisella ja vuonna 2003 tehty keittiölaajennus on merkitty vihreällä.

10 Kuva 2.2 Rakennuksen 1. kerros, jossa alkuperäinen osa on merkitty keltaisella, vuonna 1956 rakennettu laajennusosa on merkitty punaisella ja vuonna 1994 rakennettu laajennusosa on merkitty sinisellä. Eri laajennusosat on esitelty tarkemmin rakennuskohtaisesti omissa kappaleissaan. 2.1 Lähtötiedot Kuntotutkimusraporttia laatiessa oli käytössä seuraavat asiakirjat: Piirustukset o LVI-piirustukset, keittiön saneeraus ja laajennus, Vammalan LVI-Suunnittelu Oy, o Arkkitehtipiirustukset, keittiön saneeraus ja laajennus, Tilakeskus / Rakennuttamispalvelut, 2003 o Sähköpiirustukset, 1950-luvun rakennuksen peruskorjaus, Insinööritoimisto Salonoja Ky, 2003 o LVI-piirustukset, Liikuntasali, 1950-luvun rakennuksen kellarin ja pohjakerroksen muutostyöt, puukoulun muutostyöt, J. Nieminen Ky, o Sähköpiirustukset, Liikuntasali ja 1950-luvun rakennuksen muutostyöt, Insinööritoimisto Salonoja Ky, 1993

11 3. TUTKIMUSMENETELMÄT 3.1 Pintakosteuskartoitus Pintakosteusmittauksilla arvioitiin rakennuksen ala- ja välipohjan kosteuden vaihteluväliä tunnettuun kuivana pidettyyn referenssipisteeseen nähden. Pintakosteuden mittaaminen suoritettiin Gann BL UNI 10 näyttölaitetta ja B55 anturipäätä käyttäen. 3.2 Viiltomittaus Viiltomittausten avulla selvitettiin, onko kosteus päällysteen alla kriittisen korkea, mikä puolestaan on riippuvainen käytetystä lattian pinnoitemateriaalista. Viiltomittauksien tarkastuspisteet valikoituivat pintakosteuskartoituksen perusteella. Viiltomittaukset suoritettiin Vaisalan HMI41-mittalaitteella HMP42 -mitta-anturia käyttäen sekä Vaisalan HM40- mittalaitteella ja HM42-mitta-anturia käyttäen. 3.3 Rakennekosteusmittaus Rakenteen suhteellisen kosteuden määrittämiseksi rakenteisiin tehtiin porareikämittauksia, joiden mittauspaikat valikoituivat viiltomittaustuloksien perusteella. Alapohjaan ja maanvastaisiin seinärakenteeseen poratut ja asennetut mittaputket tasaantuivat 3-4 vuorokautta ennen kosteusmittauksia. Rakennekosteuksia mitattiin rakenteen eri syvyyksiltä. Rakennekosteuksia ja -lämpötiloja mitattiin Vaisala HMI41 mittalaitteella, jossa käytettiin Vaisalan HMP42 mitta-antureita. Mittaantureiden annettiin tasaantua materiaalin lämpötilaan 60 minuutin ajan. Mittaukset tehtiin RTkortin RT ohjeiden mukaisesti. 3.4 Rakenneavaukset Rakenneavaukset toteutettiin timanttiporauksella, rasiaporalla tai sahaamalla tehtyjen tutkimusreikien kautta (ulkoseinät ja alapohjat). Putkikotelot tarkastettiin tarkastusluukuista ja rasiaporalla tehdyistä avauksista. 3.5 Merkkiainekokeet Rakenneosien välistä ilmatiiviyttä tutkittiin Trotec T3000 näyttölaitetta käyttäen, jossa vuodonilmaisimena käytettiin Trotec TS810 anturia. Merkkiainekokeessa laskettiin kaasua (5 % H % N2) rakenteeseen. Analysaattorilla paikallistettiin rakenteista kohdat, joista kaasu virtasi huonetilaan. Merkkiainekoe tehtiin kohteen normaalissa ilmanvaihtotilanteessa. Vuotoa tarkasteltiin RT kortin ohjeiden mukaisesti määrittämällä vuodot pistemäiseksi, vähäiseksi tai merkittäväksi. 3.6 Paine-eron seurantamittaus Sisäilman ja rakenteen välistä paine-eroa mitattiin vaipan yli Produal paine-eromittareilla merkkiainekokeen suorittamisen yhteydessä.

12 4. ALKUPERÄINEN OSA, 1907 Alkuperäinen osa on 1. kerroksinen, kivirakenteisen perusmuurin päälle rakennettu hirsirakennus, jossa on puurakenteinen yläpohja. Rakennus on rakennettu vuonna 1907 ja siihen on tehty peruskorjaus liikuntahallin rakentamisen yhteydessä vuonna Rakennuksen ulkoseinissä on puurakenteinen julkisivulaudoitus. Rakennuksen alapohja on ryömintätilainen ja puurakenteinen. Lisäksi rakennuksen alla on pieni maanvastainen ja betonirakenteinen kellari. Rakennuksen kattorakenteet ovat puurakenteisia ja vesikaton katemateriaalina on poimupeltikate. Kate on uusittu. Rakennuksen WC-tilojen ja opettajien työhuoneen pintamateriaaleja on uusittu 2010-luvulla. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Rakennuksessa toimii luokkatiloja sekä opettajien huone. Kuva 4.1 Alkuperäinen osa Alkuperäisen osan rakenneteknisten tutkimusten tulokset on esitetty alla rakenneosittain. 4.1 Alapohja Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Rakennuksen alapohja on kauttaaltaan puurakenteinen, jonka pintamateriaalina on muovimatto ja opettajien huoneessa osittain laminaatti. Pääasiassa lattiapinnoitteet ovat hyvässä kunnossa, siistit ja ehjät. Yläpohjaan johtavan portaikon vieressä opetusvälinevarastossa sekä vanhassa terveydenhoitotilassa muovimatto on vanhempaa. Opetusvälinevaraston lattiamatto on huonokuntoista ja paikoitellen irti alustastaan. Vanhassa terveydenhoitotilassa lattiamaton kunto on hyvä. Aistinvaraisesti opetustiloissa havaittiin hieman ummehtunutta, todennäköisesti alapohjasta aiheutuvaa hajua.

13 Kuva 4.2 Pääasiassa lattiamatot ovat hyväkuntoisia ja ehjiä Kuva 4.3 Opetusvälinevaraston lattiamatto on vanhaa, huonokuntoista ja paikoitellen irti alustastaan Lattiarakennetta tutkittiin aistinvaraisesti sekä kahdesta kohdasta rakenneavausten perusteella. Avausten perusteella selvitettiin toteutettu rakennetyyppi ja arvioitiin rakenteen kosteusteknistä toimintaa. Ensimmäinen rakenneavaus tehtiin opetustilan 1 lattiaan ja toinen rakenneavaus opettajien huoneen lattiaan. Tarkemmat rakenneavausten paikat on esitetty liitteessä 1. Rakenneavaukset tehtiin lattian eristemateriaaliin asti, joten sen alemmista rakenteista ja kerroksellisuudesta ei ole tarkkaa varmuutta. Kuva 4.4 Rakenneavaus opetustilan lattiassa Kuva 4.5 Alkuperäisen osan alapohja on täynnä jätettä Rakenneavausten perusteella havaittiin alapohjarakenteessa olevan vaihtelevuutta. Luokkatilassa lankkulattian päälle on tehty tasauskerros magnesiamassalla. Alapohjarakenne opettajienhuoneen kohdalla on rakenneavauksen (RA 7-AP) perusteella seuraava:

14 1. Muovimatto mm lastulevy mm lankkulattia 4. Kantava runko ja eriste (sahanpuru, hiekka, betonimurska) 5. Puupinta Alapohjarakenne opetustilassa on rakenneavauksen (RA 8-AP) perusteella seuraava: 1. Muovimatto mm magnesiamassa mm lankkulattia 4. Kantava runko ja eriste (puru) 5. Puupinta Alapohjan eristemateriaali oli aistinvaraisesti kuivaa molemmissa rakenneavauksissa. Alkuperäisen lankkulattian päällä oleva magnesiamassa tiedetään olevan asbestipitoista. Molemmissa avauksissa havaittiin aistinvaraisesti ummehtunutta hajua. Rakennuksen ryömintätila tarkastettiin aistinvaraisesti havainnoiden. Ryömintätilan pohjalla on huomattava määrä jätettä ja koko laajuuden kartoittaminen on mahdotonta. Ryömintätilan pohjalla oleva hienojakoinen maa-aines oli aistinvaraisesti kuivaa Kosteusmittaukset Pintakosteuskartoitukset Alapohjarakenteiden kosteusteknistä toimivuutta tutkittiin pintakosteuskartoituksen avulla pinnoitteiden päältä. Kuivana referenssipisteenä käytettiin alapohjasta mitattua referenssiarvon vaihteluväliä p= Referenssiluku p=60 on mittalaiteen valmistajan ilmoittama arvo kuivalle betonille. Referenssipistettä verrattiin alapohjalaatan muihin kosteusarvoihin. Pintakosteuskartoituksessa ei havaittu kohonneita arvoja. Suhteellisen kosteuden mittaukset Alapohjan eristetilan kosteuspitoisuutta mitattiin opetustilassa porareiästä Vaisalan HMP 42 -mittaanturia käyttäen. Mitta-anturin annettiin tasaantua 20 minuuttia, jonka jälkeen kosteusmittaustulokset kirjattiin ylös. Alapohjan eristetilan havaittiin olevan mittauksen perusteella kuiva Ilmavuototarkastelut Ilmavuototarkastelut suoritettiin alapohjan osalta merkkiainekokein sekä aistinvaraisesti alapohjan liitoksia tarkastellen. Merkkiainekokeet tehtiin opetustilan 1 lattiaan ja opettajien huoneen lattiaan. Merkkiainekoe suoritettiin tavanomaisessa käyttötilanteen painesuhteessa, joka mittaushetkellä oli molemmissa mittauspisteissä -1 Pa. Tutkimuksessa havaittiin merkittävää ilmavuotoa alapohjan ja ulkoseinän liittymässä opettajien huoneessa. Opetustilan alapohjassa ei havaittu ilmavuotoja. Tutkitut alueet ja vuotopaikat ovat havaittavissa liitteessä Materiaalinäytteet Alkuperäisen osan alapohjan rakenneavauksista otettiin yhteensä 3 kpl mikrobinäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Mikrobinäytteet otettiin opetustilan 1 alapohjan eristeestä ja magnesiamassasta sekä opettajien huoneen eristeestä. Näytteenottopäivä on ja näytteet on analysoitu

15 Työterveyslaitoksen laboratoriossa suoraviljelynä. Analyysivastaus MB (Työterveyslaitos) on tämän tutkimuksen liitteenä 3. Analyysin tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon ja poikkeavat tulokset ovat merkitty punaisella. Näytekoodi ja Materiaali Tulos näytteenottopaikka MN 6-AP, opettajien huone Eriste Ei viitettä vauriosta MN 7-AP, opetustila 1 Purueriste Ei mikrobikasvustoa MN 8-AP, opetustila 1 Tasoite, magnesiamassa Ei viitettä vauriosta Näytteissä ei todettu viitteitä vauriosta tai poikkeavasta kasvustosta Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Tutkimuksissa havaittiin alapohjan ryömintätilan olevan täynnä jätettä ja lattian eristemateriaalina on orgaaninen eristemateriaali (hiekka, turve, puru, betonimurska). Eristetilasta havaittiin ummehtunutta ja poikkeavaa hajua. Merkkiainekokeessa havaittiin ilmavuotoja rakenteesta ja rakennuksen ollessa alipaineinen ilmayhteyden kautta eristetilan ja ryömintätilan epäpuhtauksilla on yhteys sisäilmaan. Rakenteessa on asbestia sisältävä magnesiamassa tasauskerroksena. Materiaalinäytteissä ei havaittu viitettä mikrobikasvustosta. Toimenpiteinä suositellaan ryömintätilan jätteiden poistamista. Ilmayhteys maaperästä ja eristetilasta tulee katkaista. Rakennuksessa on hirsiseinät ilman höyrynsulkua, joten tiivistyskorjaus tässä tapauksessa ei ole toimiva vaihtoehto. Suositellaan alapohjan eristeiden uusimista. Korjaustyössä tulee kiinnittää erityistä huomiota lattian tiiveyteen lattian ja seinän liitoskohdassa. Lattian magnesiamassa tulee purkaa asbestipurkuna. 4.2 Ulkoseinät, ikkunat ja ovet Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Alkuperäisen osan ulkoseinien kuntoa havainnoitiin aistinvaraisesti sekä rakenneavauksin. Rakennuksen ulkoseinät ovat alkuperäisessä osassa hirsirakenteisia. Rakennuksen julkisivu on lautaverhottu. Aistinvaraisesti havainnoiden julkisivu on ulkopuolelta kulunut, maalipinnaltaan halkeillut ja paikoitellen lahonnut. Vaurioituneita alueita on erityisesti julkisivujen alaosissa ja nurkissa. Sisäpuolelta seinäpinnat ovat siistit ja hyväkuntoiset.

16 Kuva 4.6 Alkuperäisen osan julkisivu pohjoiseen ja länteen Kuva 4.7 Alkuperäisen osan julkisivu itään Kuva 4.8 Erityisesti julkisivuverhouksen pielilaudat ja julkisivun alaosa ovat kuluneet ja vaurioituneet Kuva 4.9 Julkisivu länteen Alkuperäisen osan ikkunat ovat hyväkuntoiset ja niiden karmit ja puitteet ovat ehjät. Ulkopuolelta ikkunan puitteet ovat maalipinnoiltaan kuluneet. Eteisen ikkunat ja ulko-ovet ovat vanhemmat ja erityisesti alaosistaan puurakenteiltaan kuluneet ja paikoitellen vaurioituneet.

17 Kuva 4.10 Ikkunat ovat siistit, ehjät ja hyväkuntoiset Kuva 4.11 Ikkunoiden puitteet ovat ulkopuolelta maalipinnoiltaan kuluneet Alkuperäisen osan ulkoseinään tehtiin yhteensä 7 kpl rakenneavauksia, joista 2 kpl tehtiin seinän sisäpuolelle ja 5 kpl ulkopuolelle julkisivuun. Rakenneavaukset tehtiin kantavaan hirsipintaan asti ja yksi rakenneavaus tehtiin ikkunan karmiin. Sisäpuolen rakenneavaukset tehtiin luokkatilan 1 seinään ja ulkopuoliset rakenneavaukset ympäri rakennusta liitteen 1 mukaisesti.

18 Kuva 4.12 Rakenneavaus luokkatilan seinässä Kuva 4.13 Rakenneavaus ulkopuolella, sadevedet valuvat laajennusosan katolta julkisivulle Tehtyjen rakenneavausten perusteella seinän ulkopuolinen rakenne on säännöllinen kaikkialla alkuperäisessä osassa. Ulkoseinärakenne on avausten perusteella seuraava: 1. Maalipinta mm paneeli mm koolaus / ilmarako 4. Pahvi 5. Hirsi mm julkisivuverhous 7. Maalipinta Rakenneavauksista havaittiin, ettei seinärakennetta ole lisälämmöneristetty. Ikkunakarmiin tehdystä rakenneavauksesta selvisi, että karmin alla on uretaanitäyttö. Mahdolliset vanhat ikkunariveet on poistettu ikkunan vaihdon yhteydessä. Laajennusosan katolta havaittiin sadevesien kastelevan julkisivua laajennusosan räystään vierestä. Alueelta julkisivuverhous on vaurioitunut.

19 4.2.2 Kosteusmittaukset Kosteuden mittaukset Ulkopuolelta tehdyistä rakenneavauksista mitattiin hirren painoprosenttikosteus. Mittauksessa ei havaittu poikkeavia arvoja puun kosteudessa. Tarkemmat arvot ovat luettavissa liitteessä Ilmavuototarkastelut Ulkoseinärakenteen ilmanpitävyyttä sisäilman suuntaan tutkittiin merkkiainekokeella. Merkkiainekoe toteutettiin opetustilan 1 seinään. Mittaukset suoritettiin tavanomaisessa käytön painesuhteessa, painesuhteet sisäilman ja eristetilan välillä oli -1 Pa. Kaasun valuttamisaika oli yli kolme minuuttia. Tutkimuksessa havaittiin ilmavuotoa seinän ja ikkunan liitoksissa. Tutkitut alueet ovat havaittavissa liitteessä 1. Seinärakenteen ilmavuodot ovat rakenteelle tyypillisiä, koska rakenteessa ei ole höyrynsulkua Materiaalinäytteet Ulkoseinärakenteesta otettiin yksi materiaalinäyte laboratoriotutkimuksia varten. Näytteet on tutkittu suoraviljelyllä. Materiaalinäyte otettiin ulkoseinärakenteen pahvista luokkatilasta. Näytteenottopäivä on ja näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Analyysivastaus MB (Työterveyslaitos) on tämän tutkimuksen liitteenä 3. Näytteet on koottu alla olevaan taulukkoon, johon poikkeavat tulokset ovat merkitty punaisella. Näytekoodi ja Materiaali Tulos näytteenottopaikka MN 9-US, opetustila 1 Pahvi Ei viitettä vauriosta Näytteissä ei todettu viitteitä vauriosta tai poikkeavasta kasvustosta Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ulkoseinien hirsirakenteissa ei todettu rakenneavauksissa vaurioita. Julkisivuverhous on vaurioitunut kauttaaltaan ja se tulee vaihtaa. Ulkoseinissä ei ole lämmöneristystä. Seuraavan peruskorjauksen yhteydessä tulee harkita ulkoseinien sisäpuolen lisäeristystä ja höyrynsulun lisäämistä rakenteeseen. Materiaalinäytteissä ei todettu viitteitä vaurioista. Käyttöä turvaavina toimenpiteinä suositellaan lisäämään pelti tms. ohjuri estämään sadeveden valuminen alkuperäisen koulurakennuksen julkisivulle. Peruskorjaustasoiset toimenpiteet: Julkisivuverhouksen uusiminen. Verhouksen taakse tulee lisätä tuuletusrako ja tuulensuojalevy Ulkoseinien lisälämmöneristys sisäpuolelta. Muutostyössä tulee kiinnittää erityistä huomiota höyrynsulun tiiveyteen ikkunan, alapohjan ja yläpohjan liittymissä 4.3 Yläpohjat ja vesikatot Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Alkuperäisen osan yläpohjarakenteen kunto ja rakenne tarkastettiin rakenneavauksella. Rakennuksessa on puurakenteinen yläpohja ja rakennuksen vesikatto on poimupeltirakenteinen. Rakennuksen yläpohja tarkastettiin aistinvaraisesti havainnoiden ja rakenneavauksin. Vesikaton alusrakenteiden havaittiin olevan melko huonokuntoisia ja niissä havaittiin olevan valumajälkiä. Rakennuksen opetustiloissa ei kuitenkaan havaittu yläpohjasta valumajälkiä. Yläpohjan pinnalla on

20 orgaanista eristettä, vuorivillaa, roskaa ja vanhoja huonekaluja. Yläpohjassa oleva eriste oli aistinvaraisesti kuivaa. Kuva 4.14 Yleiskuvaa yläpohjasta Kuva 4.15 Vesikaton alusrakenteet ovat paikoitellen vaurioituneet ja niissä on valumajälkiä

21 Kuva 4.16 Yläpohjassa on purueristettä, roskia ja vanhoja huonekaluja Kuva 4.17 Yläpohjaan tehty rakenneavaus, yläpohjan eristeet ovat sammalta, turvetta, olkia ja muuta eloperäistä ainesta. Rakenneavauksen perusteella yläpohjarakenne on seuraava: mm eriste (turve, oljet) mm laudoitus mm koolaus mm laudoitus mm koolaus mm laudoitus 7. Pintarakenteet Alkuperäisen osan vesikatto on noin vuotta sitten uusittu profiilipeltikate. Vesikatteen maalipinta ja kiinnikkeet ovat pääosin hyväkuntoisia, vähäisellä osalla alueista maalipinta on hilseillyt pois. Palotikkaita ei ole uusittu peruskorjauksen yhteydessä ja niiden kiinnikkeet ja runko ovat korroosiovaurioituneet. Lapetikkaat ja lumiesteet ovat kiinnitetty hyvin. Läpivientien juurella on saattopellitys harjapelliltä. Rännit on puhdistettu, mutta aiemmista tukoksista ja ylivuodosta tai kattovuodosta johtuen räystäiden aluslaudoituksissa on havaittavissa valumajälkiä ja kosteuden aiheuttamia vaurioita. Osa ränneistä on sammaloitunut ja kaato on puutteellinen. Kuistilla on peruskorjauksen yhteydessä uusittu konesaumapelti.

22 Kuva 4.18 Alkuperäisen osan profiilipeltikatteen maalipinta on pääosin hyväkuntoinen. Lumiesteet ovat kiinni ja paikoillaan. Kuva 4.19 Kuistin vesikate on uusittu konesaumapeltikatteella. Kuva 4.20 Peltikatteen maalipinnassa on paikallisia vaurioita. Kuva 4.21 Lapetikkaat

23 Kuva 4.22 Ränneissä on likaa ja osalla alueista kaato on puutteellinen. Rännikourujen ylivirtaus on mahdollista, koska rännien kiinnityspiste on kaukana räystäslaudassa. Kuva 4.23 Vanhan kattovuodon aiheuttamat kosteusvauriot räystäiden aluslaudoituksessa. Palotikkaiden kiinnikkeet ovat ruosteessa Materiaalinäytteet Yläpohjan pinnassa olevasta orgaanisesta eristemateriaalista otettiin 3 kpl materiaalinäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Näytteet on tutkittu suoraviljelyllä. Näytteenottopäivä on ja näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Analyysivastaus MB (Työterveyslaitos) on tämän tutkimuksen liitteenä 3. Näytteet on koottu alla olevaan taulukkoon, johon poikkeavat tulokset ovat merkitty punaisella. Näytekoodi ja Materiaali Tulos näytteenottopaikka MN 10-YP, yläpohja Orgaaninen eriste Ei mikrobikasvustoa MN 11-YP, yläpohja Orgaaninen eriste Ei mikrobikasvustoa MN 12-YP, yläpohja Orgaaninen eriste Ei mikrobikasvustoa Näytteissä ei todettu viitteitä vauriosta tai poikkeavasta kasvustosta Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yläpohjassa havaittiin tutkimuksissa vuotojälkiä ja epäpuhtauksia. Yläpohjan eristeenä on orgaaninen materiaali. Rakenneavauksessa ei havaittu höyrynsulkua, joten yläpohjasta on ilmayhteys sisäilmaan. Epätiiviistä yläpohjasta epäpuhtauksilla ja mikrobeilla on mahdollisuus päästä ilmayhteyden kautta huoneilmaan. Peruskorjaustasoisena toimenpiteenä suositellaan seuraavia toimenpiteitä: Jätteiden ja orgaanisen aineksen ja eristeiden poisto yläpohjasta. Kattorakenteiden tarkastus ja uusiminen tarvittaessa. Alakattojen uusiminen ja höyrynsulun asennus Yläpohjan eristäminen esimerkiksi puhallusvillalla

24 Räystäsaluslautojen korjaus tai uusiminen Profiilipeltikatteen huoltomaalaus alueelta, joissa maalipinta on vaurioitunut Palotikkaiden uusiminen 4.4 Piha-alueet Rakennuksen vierustäytöt ja vedenohjausjärjestelmät Alkuperäisen osan piha-alueet käytiin kiertämässä aistinvaraisesti havainnoiden. Paikoitellen maanpinnan kallistus on hyvin loiva ja viettää osittain rakennukseen päin. Osaa rakennusta ympäröi sora- ja hiekkatäytteinen kenttä, joka ulottuu rakennuksen vierustalle asti. Rakennuksen sisäänkäynnin ja liikuntahallin puolella seinän vierustalla on nurmikkoa ja kasvillisuutta. Kuva 4.24 Osaa rakennusta ympäröi hiekkakenttä. Maanpinnan kallistus on paikoittain hyvin loiva tai rakennukseen päin. Kuva 4.25 Piha-alue rakennuksen sisäänkäynnin puolella, maanpinta viettää rakennukseen päin. Kattovedet ohjataan syöksytorvilla suoraan sadevesikaivoon ja sisäänkäynnin vieressä betonista tehtyä kourua pitkin maahan. Syöksytorvet ovat hyväkuntoiset ja ehjät.

25 Kuva 4.26 Sadevedet ohjataan syöksytorvia pitkin sadevesikaivoihin. Sisäänkäynnin puolen seinän vierustalla on kasvillisuutta seinässä kiinni. Kuva 4.27 Sisäänkäynnin vierustalla sadevedet ohjataan suoraan maahan Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Toimenpiteinä suositellaan kasvillisuuden raivaamista talon seinän viereltä ja maanpinnan muokkaamista viettämään rakennuksesta poispäin. Rakennus tulee varustaa sadeveden poistojärjestelmällä viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. 4.5 Muut havainnot Kellarin ovi karmirakenteineen on puutteellisesti kiinnitetty. Ovi saattaa irrota ja kaatua käyttäjän päälle. Ovi tulee kiinnittää asianmukaisesti ja pääsy kellariin estää. Kuva 4.28 Kellarin ovi ja karmi on irti

26 5. LAAJENNUSOSA, 1956 Vuonna 1956 rakennettu laajennusosa on toteutettu tiilimuurirunkona, jonka kantavat pystyrakenteet ulkoseinissä, keskirungossa ja porrashuoneissa ovat tiilimuureja. Julkisivut on rapattu. Laajennusosan perusmuuri on betonirakenteinen. Laajennusosan alapohjana on maanvastainen betonilaatta ja yläpohjana on betonirakenteinen palopermanto ja harjakatto. Laajennusosan katemateriaalina on tiili. Laajennusosassa on kaksi maanpäällistä kerrosta ja yksi varastotilana toimiva maanalainen kerros. Laajennusosassa toimii luokkatiloja, ruokala sekä teknisen työn tilat. Osan kerrosala on 1125 m 2. Laajennusosan itäpäädyssä olevat asunnot on muutettu opetustiloiksi luvun alussa, jolloin myös muut laajennusosan opetustilat on peruskorjattu. Samalla pohjakerroksen keittiötä on laajennettu. Peruskorjattuihin luokkiin on asennettu tilakohtainen ilmastointi vuonna Kuva 5.1 Vuonna 1956 rakennettu laajennusosa Laajennusosan rakenneteknisten tutkimusten tulokset on esitetty alla rakenneosittain. 5.1 Alapohja Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Ensimmäisen kerroksen alapohjaa tutkittiin aistinvaraisesti ja rakenneavauksin. Ensimmäisessä kerroksessa alapohjana on ainoastaan teknisen työn luokan takana olevan varaston lattia. Osittain ensimmäisen kerroksen alla sijaitsee kellarin varastotilat, vanha polttoainevarasto sekä lämmönjakohuone. Rakenneavaukset sijoitettiin pohjakerroksen päivittäisessä käytössä olevaan osaan eikä kellarikerrokseen sijoitettu avauksia, koska tilat eivät ole opetuskäytössä. Polttoainevaraston lattiassa oli kuitenkin aistinvaraisesti havaittavissa märkiä alueita. Teknisen työn luokan takana olevassa varastossa havaittiin lattiassa halkeamia sekä pintakosteusmittarilla kosteita alueita. Halkeamien todettiin läpäisevän koko laatan paksuuden, joten maaperästä on ilmayhteys sisäilmaan. Kyseisen tilan alapohjaan tehtiin 1 rakenteen läpäisevä rakenneavaus.

27 Kuva 5.2 Halkeamia teknisen työn luokan lattiassa Kuva 5.3 Rakenneavaus teknisen työn tilan betonilattiaan Rakenneavauksen perusteella alapohjarakenne on seuraava: mm betoni 2. Bitumisively mm betoni 4. Hieno hiekka Hieno hiekka oli aistinvaraisesti kuivaa. Hienojakoinen maa-aines mahdollistaa kapillaarisen kosteudennousun rakenteeseen. Hienojakoinen maa-aines voi kastua muualta ympäristöstä toimimattomien salaojien, sadevesien, putkivuotojen vuoksi tai jos täyttö on tehty savimaalle. Alapohjassa ei rakenneavauksen perusteella ollut eristettä lainkaan Kosteusmittaukset Pintakosteuskartoitukset Alapohjarakenteiden kosteusteknistä toimivuutta tutkittiin pintakosteuskartoituksen avulla pinnoitteiden päältä. Kuivana referenssipisteenä käytettiin alapohjasta mitattua referenssiarvon vaihteluväliä p= Referenssiluku p=60 on mittalaiteen valmistajan ilmoittama arvo kuivalle betonille. Referenssipistettä verrattiin alapohjalaatan muihin kosteusarvoihin. Pohjakerroksen teknisen työn luokan lattiassa havaittiin alue, jolla oli kohonneita kosteuslukemia. Tarkempi kostean alueen sijainti on esitetty liitteessä 1.

28 Kuva 5.4 Teknisen työn luokan takana olevan tilan lattia oli pintakosteusmittarilla mitattuna märkä Ilmavuototarkastelut Alapohjan tiiveyttä tarkasteltiin aistinvaraisesti ja rakenneavauksin. Teknisen työn luokan lattiassa havaittiin halkeamia. Halkeamat läpäisevät koko laatan paksuuden Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Alapohjassa todettiin merkkiainekokeessa ilmavuotoja ja maaperästä ilmayhteys betonivalun halkeamista. Alapohjassa ei ole lämmöneristettä ja lattiassa todettiin olevan poikkeavaa kosteutta pintakosteudenosoittimella. Käyttöä turvaavat toimenpiteet: Lattian ilmavuotoyhteyden katkaiseminen lattian ja seinän liitoksista ja halkeamista. Halkeamien tiivistys. Peruskorjaustasoiset toimenpiteet: Alapohjan betonilaataston purkaminen ja kapillaarikatkosoran vaihtaminen hiekan tilalle. Lattian eristäminen EPS-eristeellä. Uusi lattiavalu ja pinnoite. 5.2 Välipohjat Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Rakennuksen välipohjia tutkittiin 1. kerroksessa ja pohjakerroksessa siltä osin, missä on maanalainen kellarikerros. Välipohjien pinnat ovat teknisen työn luokassa tilasta riippuen joko betonipintaisia tai puurakenteisia, käytävällä mosaiikkibetonipintaisia ja luokkatiloissa muovimattopintaisia.

29 Puulattia on lakkaukseltaan ja pinnaltaan hyväkuntoinen, mutta rakenteena epätiivis. Betonipinnat ovat paikoitellen vaurioituneen näköiset, sillä niissä on maaliroiskejälkiä ja halkeamia. Myös käytävän mosaiikkibetonipinta on pääasiassa hyväkuntoinen, muutamia halkeamia lukuun ottamatta. Luokkatilojen muovimatot ovat hyväkuntoiset ja siistit. Luokkatiloissa havaittiin ummehtunutta hajua. Kuva 5.5 Halkeamia teknisen työn luokan kuumakäsittelytilan lattiassa Kuva 5.6 Mosaiikkibetoni käytävät ovat pääasiassa siistit, muutamia halkeamia lukuun ottamatta Välipohjarakennetta tutkittiin rakenneavausten perusteella. Avausten perusteella selvitettiin toteutettu rakennetyyppi ja rakenteen kosteusteknistä toimintaa. Rakenneavauksia tehtiin välipohjiin yhteensä 6 kpl, jotka sijoitettiin teknisen työn tilan lattiaan, pohjakerroksen käytävälle ja opetustiloihin. Tarkemmat rakenneavausten paikat on esitetty liitteessä 1.

30 Kuva 5.7 Rakenneavaus (RA 22-VP) teknisen työn luokan puulattiassa Kuva 5.8 Rakenneavaus (RA 18-VP) pohjakerroksen käytävällä Kuva 5.9 Rakenneavaus (RA 25-VP) opetustilan lattiassa pohjakerroksessa Kuva 5.10 Rakenneavaus (RA 14-VP) opetustilan lattiassa 1. kerroksessa Rakenneavausten perusteella havaittiin, että välipohjarakenteessa on vaihtelevuutta. Rakenne on kaikkialla betonirakenteinen, jossa pintavalun alla on eristemateriaalina joko sementtikuitulevy, koksikuona, betonimurske, EPS tai orgaaninen materiaali. Betonisen pintavalun paksuus vaihtelee. Rakenneavaukset tehtiin eristekerrokseen asti, joten eristekerroksen alla olevasta betonirakenteen paksuudesta tai kerroksellisuudesta ei päästy varmuuteen avausten perusteella. 1. kerroksen opetustilan lattiassa pintavalun alla ei ollut eristettä, joten lämmöneristettä rakenteen yläpinnassa on käytetty ainoastaan pohjakerroksen ja kellarikerroksen välisessä välipohjassa. 1. kerroksen ja pohjakerroksen välisen välipohjan alapinnassa on betonipalkisto ja alapinnan muottipintana toiminut tojalevy (ks. kuva 5.11).

31 Kuva 5.11 Välipohjarakenteen alapinnassa on palkit ja eristeenä tojalevyt Rakenne teknisen työn luokan lattian välipohjassa on rakenneavauksen perusteella seuraava: mm lautalattia mm koksikuona ja betonimurske 3. Betoni (paksuudesta ei varmuutta) Rakenne teknisen työn luokan kuumakäsittely- ja maalaustilassa on rakenneavauksen perusteella seuraava: mm betonilaatta mm EPS 3. Betoni (paksuudesta ei varmuutta) Rakenne pohjakerroksen käytävällä on rakenneavauksen perusteella seuraava:

32 1. 40 mm mosaiikkibetoni pintavalu mm kuitusementtilevy (tojalevy) 3. Betoni (paksuudesta ei varmuutta) 4. Tojalevy Rakenne pohjakerroksen opetustilan 105 lattiassa on rakenneavauksen perusteella seuraava: 1. Muovimatto 2. ~60 mm pintavalu 3. Tervapaperi 4. Orgaaninen eriste (puu, olki) 5. Betoni (paksuudesta ei varmuutta) Rakenne 1. kerroksen opetustilan 4 lattiassa on rakenneavauksen perusteella seuraava: 1. 2 x muovimatto 2. ~40 mm pintavalu 3. Betonilaatta ja -palkit (paksuudesta ei varmuutta) 4. Kuitusementtilevy (tojalevy) Kaikissa avauksissa eriste oli aistinvaraisesti kuivaa. Pohjakerroksen opetustilan 105 lattiaan tehdyssä rakenneavauksessa havaittiin aistinvaraisesti voimakas mikrobiperäinen maakellarimainen haju Kosteusmittaukset Pintakosteuskartoitukset Välipohjarakenteiden kosteusteknistä toimivuutta tutkittiin pintakosteuskartoituksen avulla pinnoitteiden päältä. Kuivana referenssipisteenä käytettiin mitattua referenssiarvon vaihteluväliä p= Referenssiluku p=60 on mittalaiteen valmistajan ilmoittama arvo kuivalle betonille. Referenssipistettä verrattiin lattian muihin kosteusarvoihin. Pintakosteuskartoituksessa havaittiin satunnaisia ja yksittäisiä kohonneita pintakosteuden arvoja erityisopettajan huoneen viereisen WCtilan lattiassa sekä alapuolella olevan WC-tilan lattiassa lattiakaivon ympärillä. Tyypillisesti vastaavat havainnot johtuvat lattiavalun raudoitteista tai poikkeavasta materiaalista valussa, esimerkiksi nopeasti kovettuvat lattiamassat tai tasoitteet. WC-tilojen pinnat on uusittu, eikä havaittavissa ei ollut aistinvaraisesti viitteitä kosteudesta Ilmavuototarkastelut Ilmavuototarkastelut suoritettiin välipohjan osalta merkkiainekokein sekä aistinvaraisesti välipohjan liitoksia tarkastellen. Merkkiainekokeet tehtiin opetustilan lattiaan sekä käytävän lattiaan. Merkkiainekoe suoritettiin tavanomaisessa käyttötilanteen painesuhteessa, joka mittaushetkellä oli 0-6 Pa. Tutkimuksessa havaittiin merkittävää ilmavuotoa välipohjan ja ulkoseinän liittymissä, käytävällä halkeamasta ja opetustilassa lämpöpatteriputkien läpivienneissä. Teknisen työn tilan välipohjasta ilmavuotoa havaittiin myös lattialautojen välistä. Tutkitut alueet ovat havaittavissa liitteessä Materiaalinäytteet

33 Välipohjan rakenneavauksista otettiin 4 kpl mikrobinäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Mikrobinäytteet otettiin välipohjasta eristeenä olevasta materiaalista. Näytteenottopäivä on ja näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksen laboratoriossa suoraviljelynä. Analyysivastaus MB (Työterveyslaitos) on tämän tutkimuksen liitteenä 3. Analyysin tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon ja poikkeavat tulokset ovat merkitty punaisella. Näytekoodi ja Materiaali Tulos näytteenottopaikka MN 15-VP, käytävä B102 Tojalevy Ei viitettä vauriosta MN 16-VP, käytävä B102 Tojalevy Ei viitettä vauriosta MN 18-VP, teknisen työn opetustila B107 Koksikuona Vahva viite vauriosta MN 19-VP, luokka 105 Eriste Vahva viite vauriosta Välipohjan eristeenä olevassa sementtikuitulevyssä (tojalevy) ei havaittu viitettä vauriosta tai poikkeavasta kasvustosta. Välipohjan koksikuonassa sekä luokan 105 orgaanisessa eristeessä on laboratorioanalyysin mukaan vahva viite vauriosta Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Välipohjarakenteissa todettiin orgaanista materiaalia sisältävässä välipohjassa vahva viite vauriosta. Välipohja sijaitsee alueella, joka on muutettu asuntolakäytöstä luokkatiloiksi peruskorjauksen yhteydessä. Välipohjassa todettiin vauriota myös teknisen työn luokassa B107. Tutkimuksen otanta on välipohjien pinta-alaan verrattuna suppea eikä näytemäärällä voida poissulkea myös muissa välipohjissa esimerkiksi tojalevyssä olevia mahdollisia vaurioita. Käyttöä turvaavat toimenpiteet Orgaanista eristettä sisältävien välipohjien tiivistyskorjaus esim. TKR-tiivistystuotteilla. Seinän ja välipohjan liitos ja läpiviennit Teknisen työn luokka, välipohjan tiivistys esimerkiksi muovimatolla ilmatiiviiksi Peruskorjaustasoiset toimenpiteet Välipohjien pintavalun purkaminen ja orgaanisen materiaalin sekä Tojalevyjen poistaminen eristetilasta. Pintojen sooda- tai hiekkapuhallus eristäminen ja pintavalun uusiminen Tojalevyjen purkaminen välipohjien alapinnoilta, pintojen hiekkapuhallus ja alakaton uusiminen 5.3 Ulkoseinät, ikkunat ja ovet Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Ulkoseinien rapatuissa julkisivuissa havaittiin värimuutoksia sekä valumajälkiä. Seinäpinnat ovat ulkopuolelta kuitenkin ehjät. Laajennusosan ulkopuolen parvekkeet, katokset ja portaikot olivat aistinvaraisesti huonokuntoiset, kuluneet ja paikoitellen halkeilleet.

34 Kuva 5.12 Laajennusosan pääty itään. Rapatussa julkisivussa on havaittavissa värimuutoksia Kuva 5.13 Rakennuksen julkisivu etelään. Rappauspinnassa on värimuutoksia sekä parveke on huonokuntoinen Kuva 5.14 Laajennusosan katokset ja ovet ovat kuluneet Kuva 5.15 Halkeamia sisäänkäynnin portaikossa, portaikon alle on pääsy rikkoutuneesta luukusta.

35 Laajennusosan ikkunat ovat alkuperäiset. Aistinvaraisten havaintojen perusteella ikkunoita on kunnostettu ja huoltomaalattu. Sisäpuolelta ikkunat pääasiassa siistit. Ikkunoiden puurakenteet ovat kuitenkin osassa tiloissa kuluneet ja halkeilleet. Ikkunakarmit ja -puitteet ovat ulkopuolelta kuluneet ja paikoitellen vaurioituneet ja vesipeltien asennus on puutteellinen. Myös ulko-ovien havaittiin olevan kuluneet ja paikoitellen vaurioituneet. Ulko-ovet ovat alkuperäiset. Kuva 5.16 Sisäpuolelta ikkunat ovat pääasiassa siistit ja ehjät Kuva 5.17 Ulkopuolelta ikkunat ovat puurakenteiltaan kuluneet ja paikoitellen vaurioituneet Laajennusosan ulkoseiniin tehtiin sisäpuolelta yhteensä 7 kpl rakenneavauksia. Rakenneavausten perusteella selvitettiin toteutunut rakennetyyppi sekä rakenteen kunto. Yksi rakenneavauksista tehtiin ikkunakarmiin ikkunan kunnon selvittämiseksi ja yksi teknisen työn luokan maanvastaiseen seinään.

36 Kuva 5.18 Rakenneavaus maanvastaisessa seinässä teknisen työn luokassa Rakenneavausten perusteella ulkoseinärakenne on täystiiltä eikä ulkoseinärakenteessa havaittu esimerkiksi patterisyvennyksiä eikä välipohjaliittymissä kuorman tasauspalkkeja. Ikkunakarmiin tehdystä avauksesta havaittiin ikkunakarmin alla olevan eristeenä riveet. Ulkoseinärakenne on pääasiassa seuraava: 1. Maalipinta 2. Tasoite 3. ~ 600 mm tiilimuuri 4. Rappaus + maalipinta Maanvastaisen seinän rakenne on avauksen perusteella seuraava:

37 1. Maalipinta 2. Tasoite mm tiili 4. ~50 mm lasivilla 5. Bitumisively 6. Tiili (paksuudesta ei varmuutta) Eristeenä olevan lasivillan havaittiin olevan aistinvaraisesti kuivaa Kosteusmittaukset Pintakosteuskartoitukset Seinärakenteiden kosteusteknistä toimivuutta tutkittiin pintakosteuskartoituksen avulla seinärakenteen pintamateriaalin päältä. Kuivana referenssipisteenä käytettiin seinäpinnasta mitattua referenssiarvon vaihteluväliä p= Referenssiluku p=60 on mittalaitteen valmistajan ilmoittama arvo kuivalle betonille. Referenssipistettä verrattiin seinän muihin kosteusarvoihin. Pintakosteuskartoituksessa ei havaittu millään alueella kohonneita arvoja Ilmavuototarkastelut Ulkoseinien ilmanpitävyyttä tarkasteltiin merkkiainekokein. Merkkiainekoe suoritettiin normaalissa käytönaikaisessa painesuhteessa. Kaasun valuttamisaika oli jokaisessa mittauspisteessä yli kolme minuuttia. Ulkoseinien osalta merkkiainekoe suoritettiin teknisen työn luokan maanvastaiseen seinään. Paine-ero rakenteen eristetilan ja sisäilman välillä oli 0 Pa. Maanvastaisessa seinässä ei havaittu ilmavuotoja merkkiainekokeessa. Tutkitut alueet ovat havaittavissa liitteessä 1. Merkkiainekoe suoritettiin ilmanvaihdon ollessa osateholla koulun ollessa suljettuna. On mahdollista, että käytön aikana, painesuhteiden ollessa alipaineiset, ilmavirta on rakenteesta sisäilmaan Materiaalinäytteet Ulkoseinärakenteesta otettiin yhteensä 2 kpl materiaalinäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Näytteet on tutkittu suoraviljelyllä. Materiaalinäytteet otettiin maanvastaisen seinän eristeestä sekä 1. kerroksen käytävän ikkunariveestä. Näytteenottopäivä on ja näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Analyysivastaus MB (Työterveyslaitos) on tämän tutkimuksen liitteenä 3. Näytteet on koottu alla olevaan taulukkoon, johon poikkeavat tulokset ovat merkitty punaisella. Näytekoodi ja Materiaali Tulos näytteenottopaikka MN 13-US, käytävä, 1.krs Ikkunariveet Ei viitettä vauriosta MN 17-US, B107 teknisen työn opetustila Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta Näytteissä ei todettu viitteitä vauriosta tai poikkeavasta kasvustosta Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

38 Ulkoseinän näytteissä ei havaittu viitteitä vaurioista. Maanvastaisen seinän mineraalivillaeristys on kuitenkin riskirakenne ja on todennäköistä, että seinärakenteeseen muodostuu suotuisissa olosuhteissa vaurioita. Rakenteesta ei havaittu merkkiainekokeessa ilmayhteyttä sisäilmaan, joten käyttöä turvaavia toimenpiteitä rakenteelle ei vielä tarvita. Alkuperäisten ikkunoiden asennuksessa havaittiin eristeenä olevan rivettä. Materiaalissa on usein käytetty lumppua, pellavaa yms. orgaanista materiaalia, joka on vaurioaltista. Usein ikkunariveissä on käytetty PAH-yhdisteitä sisältäviä kyllästysaineita homesuojana. Ilmavuotojen yhteydessä ikkunan riveistä pääsee epäpuhtauksia huoneilmaan. Käyttöä turvaavat toimenpiteet Ikkuna riveiden poisto ja karmien eristäminen seinärakenteeseen uretaanilla. Sauman tiivistys massaamalla. Peruskorjaustasoiset toimenpiteet Ikkunoiden ja ovien uusiminen Maanvastaisten seinien sisäpuolen kuorimuurauksen purkaminen ja mineraalivilla eristeen poistaminen, seinän ulkopuolinen lämmöneristys. Sisäpuolen eristetilan bitumisivelyn poistaminen hiekkapuhaltamalla. Tuuletusrako ja uusi sisäpuolen kuorimuuraus. 5.4 Yläpohjat ja vesikatot Aistinvaraiset havainnot Rakennuksen yläpohjan palopermanto ja vesikatto tarkastettiin aistinvaraisesti havainnoiden. Rakennuksessa on betonirakenteinen palopermanto, ullakko ja harjakatto tiilikatteella. Yläpohjan betonipinta oli aistinvaraisesti hyväkuntoinen. Katon alus- ja tukirakenteissa havaittiin vaurio- ja valumajälkiä, jotka viittaavat vesikattovuotoihin. Luokkatilassa havaittiin viitteitä kosteudesta alakattojen levyissä. Puukuitulevyt ovat kupruilleet ja paikoitellen irti alustastaan.

39 Kuva 5.19 Yleiskuvaa palopermannolta Kuva 5.20 Vesikaton alusrakenteissa havaittiin vaurioita ja valumajälkiä Kuva 5.21 Yläpohjan alapinnan akustolevyjen pinnoissa on viitteitä kosteudesta Kuva 5.22 Akustolevyt ovat kupruilleet ja paikoitellen irti alustastaan Myös lähellä liikuntahallin sisäpuolista käyntiä olevan välinevaraston katossa havaittiin vuotojälkiä.

40 Kuva 5.23 Valumajäljet välinevaraston katossa Palopermannolle tehtiin rakenneavaus rakennetyypin ja yläpohjarakenteen kunnon tarkastamiseksi. Yläpohjarakenne on avauksen perusteella seuraava: 1. ~80 mm betoni 2. ~23 mm laudoitus mm lasivilla 4. Betoni (paksuudesta ei varmuutta) 1956 rakennetun laajennusosan tiilikate on sammaloitunut ja katolla havaittiin rikkoutuneita tiiliä. Kattoturvatuotteiden kiinnitys on puutteellinen, rännit likaiset ja sammaloituneet ja kaato puutteellinen. Rännikourujen kiinnitys on liian kaukana vesikaton reunasta. Räystäsaluslaudoituksen maalipinta on huono ja laudoituksesta tulee läpi ruoteiden kiinnitysnaulat. Syöksytorvet ovat huonokuntoiset ja niiden liitoskohdissa havaittiin vuotoja. Pääoven edessä olevassa katoksessa ja rakennusten liitoskohdassa on konesaumapeltikate. Katoksen peltikatteen kaato on puutteellinen ja vesi jää katolle. Katoksen alapinnan betonirakenteessa on havaittavissa vuotojälkiä ja lohkeamia betonipinnassa. Alapinnassa on havaittavissa myös raudoitteiden korroosion aiheuttamia ruostevalumia. Rakennuksen takana olevan sisäänkäynnin katoksessa havaittiin myös vastaavia puutteita. Katoksen vesieriste on kulunut ja otsalaudat laho vaurioituneet.

41 Kuva 5.24 Vesikate on sammaloitunut ja katolla on havaittavissa rikkoutuneita tiiliä. Kuva 5.25 Sammaloitunut vesikate. Kuva 5.26 Ruoteiden kiinnitysnaulat on lyöty läpi räystäsaluslaudoituksesta. räystäsaluslaudoituksen maalipinta on kulunut. Kuva 5.27 Sisääntulokatoksen vedenpoisto on puutteellinen ja vesi jää makaamaan katolle.

42 Kuva 5.28 Sisääntulokatoksen vedenpoisto on puutteellinen ja vesi jää makaamaan katolle. Kuva 5.29 Katoksen pellitys vuotaa sisäreunasta rakenteisiin. Kuva 5.30 Katoksen alapinnassa havaittavat vuotojäljet. Kuva 5.31 Katoksen alapinnan teräkset ovat korroosiovaurioituneet ja näkyvillä. Kuva 5.32 Syöksytorven epätiivis liitos. Kuva 5.33 Syöksytorven epätiivis liitos.

43 Kuva 5.34 Toisen sisäänkäynnin katoksen vedenpoisto on puutteellinen. Kuva 5.35 Vesikaton rännit vuotavat sadeveden julkisivulle. Kuva 5.36 Ruoteiden kiinnitysnaulat on lyöty räystäsaluslaudoituksesta läpi. Räystäskannattajissa havaittavissa kosteusvauriojälkiä ja kuivaa lahoa. Rännikourut ovat kolhuilla ja vuotavat. Kuva 5.37 Rännikourut sijaitsevat liian alhaalla tiilikatteesta ja kourut ovat liian pienet suhteessa vesimäärään. Kuva 5.38 Katoksen vedeneriste on kulunut ja otsalaudat vaurioituneet

44 5.4.2 Materiaalinäytteet Yläpohjan eristeestä otettiin yksi materiaalinäyte laboratoriotutkimuksia varten. Näytteet on tutkittu suoraviljelyllä. Näytteenottopäivä on ja näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Analyysivastaus MB Työterveyslaitos) on tämän tutkimuksen liitteenä 3. Näytteet on koottu alla olevaan taulukkoon, johon poikkeavat tulokset ovat merkitty punaisella. Näytekoodi ja Materiaali Tulos näytteenottopaikka MN 14-YP, palopermanto Lasivilla Ei viitettä vauriosta Näytteissä ei todettu viitteitä vauriosta tai poikkeavasta kasvustosta Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Tutkimuksessa havaittiin näkyviä kosteusvaurioita vesikaton runkorakenteissa ja alakatoissa luokka ja varastotiloissa. Vesikattorakenteet ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja korjaustoimenpiteenä suositellaan vesikaton ja yläpohjan peruskorjausta. Tiilikate on pahoin vaurioitunut. Sammaloitumisen aiheuttaman rapautumisen aiheuttamat vauriot tulevat laajenemaan nopeasti. Laajasti sammaloituneen ja rapautuneen katon käyttöikää ei voida jatkaa merkittävästi puhdistuksella tai pinnoituksilla. Käyttöä turvaavat toimenpiteet: Alakattojen vuotojäljet. Varaston ja luokkatilojen alakattojen purku ja uusiminen sekä alaslaskun runkorakenteen tarkastus vuotovahingon korjauksen yhteydessä. Sisäänkäyntikatosten lohkeavien betonipalasten irrottaminen, jotta ne eivät tipu käyttäjien päälle. Betonirakenteen tutkimukset. Betonirakenteen kunnosta riippuen tarvittaessa sisäänkäynnin poistaminen käytöstä tapaturmien välttämiseksi. Peruskorjaustasoiset toimenpiteet: 5.5 Piha-alueet Vesikaton tiilikatteen uusiminen. Korjauksen yhteydessä katosta on uusittava vaurioituneet ruodelaudoitukset, räystäsaluslaudoitukset ja otsalaudat. Rännien, syöksytorvien ja kattoturvatuotteiden uusiminen Katosten betonirakenteiden uusiminen tai korjaus. Ennen korjausta betonirakenteiden kunto tulee tutkia esimerkiksi vetolujuus-, ohuthie- ja kloridinäytteillä koepalasta. Korroosiovauriotuneiden terästen hiekkapuhallus puhtaaksi ja pinnoitus laastipaikkauksella. Katosten vesikatteen uusiminen ja katon kaadon muotoilu määräysten mukaiseksi. TAI rakenteen kunnosta riippuen katoksen purku kokonaan ja uusiminen Rakennuksen vierustäytöt ja vedenohjausjärjestelmät Laajennusosan piha-alueet käytiin kiertämässä aistinvaraisesti havainnoiden. Paikoitellen maanpinnan kallistus on hyvin loiva. Osassa rakennusta pihatäyttöjen pintamulta ulottuu sokkelilinjaan saakka, kuten myös pihan nurmikko. Osassa sokkelilinjan vierustalla on soratäyttöä. Soratäytön seassa on hienojakoista hiekkaa. Puutteellinen vierustäyttö mahdollistaa kosteuden kapillaarisen nousun rakenteeseen. Rakennuksen sokkelin ulkopinnassa ei havaittu perusmuurilevyä tai salaojien tarkastuskaivoja. Mikäli levy on asennettu, se on valmiiseen maanpintaan nähden väärässä korkoasemassa, sillä kosteus pääsee nousemaan levyn ohi seinärakenteeseen. Havaitulla puutteella on merkittävä sokkelin kosteusrasitusta lisäävä vaikutus.

45 Kuva 5.39 Maanpinnan kallistus on paikoitellen loivaa ja sokkelin vieressä ei ole soratäyttöä osassa rakennuksessa Kuva 5.40 Yleiskuvaa rakennuksen vierustalta Kattovedet ohjataan syöksytorvilla suoraan sadevesikaivoon. Syöksytorvet ja kattokourut ovat toimivat, mutta aistinvaraisesti kuluneet, klommoilla ja likaiset.

46 Kuva 5.41 Sadevedet ohjataan syöksytorvilla suoraan sadevesikaivoon Kuva 5.42 Syöksytorvet ovat kuluneet ja likaiset, sisäänkäyntikatoksen portaikon betonirakenne on haljennut Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Peruskorjaustasoiset toimenpiteet: Sokkelin vierustäyttöjen uusiminen, kellarin seinien ulkopuolinen vedeneriste ja lämmöneristys. Vierustäyttö soralla Sadevesi ja salaojaputkiston uusiminen 5.6 Muut havainnot Rakennuksen sisäänkäynnin portaikon betonirakenteessa on halkeamat ja portaikon alle johtava luukku on rikki. Parvekkeen betonirakenne on sammaloitunut ja alapinnassa on havaittavissa raudoitteiden korroosiota. Suositellaan parvekkeen betonirakenteen tarkempaa tutkimista peitepaksuusmittauksella ja ohuthietututkimuksella.

47 Laajennusosassa kellarikerroksen käytävällä sijaitseva putkikanaalien tarkastusluukut eivät ole kaasutiiviit. Kanaalissa on epäpuhtauksia ja asbestia sisältävät putkieristeet ovat rikkoutuneet. Kuva Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Käyttöä turvaavat toimenpiteet Putkikanaalin luukkujen tiivistys tai uusiminen kaasutiiviiksi. Putkikanaalin puhdistus asbestikuidusta Peruskorjaustasoiset toimenpiteet: Portaikon betonirakenteen uusiminen peruskorjauksen yhteydessä Parvekkeen betonirakenteen korjaus raudoitteiden laastipaikkauksella ja laatan vedeneristämisellä tai koko parvekerakenteen uusiminen

48 6. LIIKUNTAHALLI, 1994 Vuonna 1994 rakennettu laajennusosa on yksikerroksinen, maanvastaisesti perustettu rakennus. Laajennusosan kerrosala on 478 m 2. Rakennuksen kantavana runkona on teräsbetoninen pilaripalkkiperustus. Alapohjana rakennuksessa on EPS-eristeellä eristetty maanvarainen laatta. Ulkoseinät ovat osittain betonirakenteisia ja osittain puurankarakenteisia. Ulkoseinien julkisivut ovat puuverhoiltuja. Rakennuksen yläpohja on puurakenteinen ja sen vesikatemateriaalina on tiili ja katoksissa peltikate. Laajennusosassa on liikuntasali ja sosiaalitilat. Vuoden 1994 laajennusosaan ei ole tehty peruskorjausta. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto ja rakennus on öljylämmitteinen. Kuva 6.1 Liikuntahalli 6.1 Alapohja Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Alapohjan pintamateriaalina on käytävillä ja pukuhuoneissa laatoitus ja liikuntasalissa parketti. Aistinvaraisesti liikuntasalin lattiapinta on ehjä, mutta kulunut. Muissa tiloissa olevan laatoituksen saumat ovat paikoitellen irronneet, kuluneet ja likaantuneet. Lisäksi laatoituksen saumoissa havaittiin halkeamia, erityisesti rakennuksen nurkka-alueiden pukuhuoneissa sekä portaikossa, joka yhdistyy vuonna 1956 rakennettuun laajennusosaan. Halkeamat ovat syntyneet ainoastaan rakennuksen päällimmäiseen rakennekerrokseen, eivätkä ne läpäise koko alapohjarakennetta. Siten halkeamilla ei ole merkitystä rakennuksen sisäilmaan. Lisäksi pesutilojen lattiakaivoissa havaittiin puutteellisia tiivistyksiä.

49 Kuva 6.2 Laatoituksen saumat ovat monin paikoin kuluneet ja likaantuneet Kuva 6.3 Laatoituksen saumauksissa havaittiin halkeamia Alapohjaan tehtiin 2 kpl rakenneavauksia, jotka molemmat sijoitettiin liikuntasalin lattiaan. Rakenneavauksen pora osui lattialämmitysputkeen aiheuttaen lattiaan vesivahingon. Lattiaa jouduttiin avaamaan märältä alueelta (ks. kuva 6.4). Seuraavana päivänä Tehokuivaus Oy kartoitti ja merkkasi vaurioalueen. Alapohjan rakenneavaukset ja näytteenotto tehtiin kartoitusraporttiin merkatuista eristetilan mittapisteistä, joissa oli todettu kuivat mittatulokset. Kuva 6.4 Vesivahingon jälkeen avattu liikuntasalin lattia Rakenneavausten perusteella alapohjarakenne on seuraava:

50 1. 28 mm parketti ja vaneri 2. Metallilevytys 3. Lattialämmitysputket 4. Neopreeni askeläänieristys x 100 mm 2 k koolaus mm mineraalivilla / 50x50 mm 2 k600 koolaus 7. Muovi 8. Betoni (paksuudesta ei varmuutta) 9. Hieno hiekka Hieno hiekka oli aistinvaraisesti kuivaa. Hienojakoinen maa-aines mahdollistaa kapillaarisen kosteudennousun rakenteeseen. Hienojakoinen maa-aines voi kastua muualta ympäristöstä toimimattomien salaojien, sadevesien, putkivuotojen vuoksi tai jos täyttö on tehty savimaalle Kosteusmittaukset Pintakosteuskartoitukset Alapohjarakenteiden kosteusteknistä toimivuutta tutkittiin pintakosteuskartoituksen avulla pinnoitteiden päältä. Kuivana referenssipisteenä käytettiin alapohjasta mitattua referenssiarvon vaihteluväliä p= Referenssiluku p=60 on mittalaiteen valmistajan ilmoittama arvo kuivalle betonille. Referenssipistettä verrattiin alapohjalaatan muihin kosteusarvoihin. Pintakosteuskartoituksessa ei havaittu kohonneita kosteuden arvoja. Suhteellisen kosteuden mittaukset Liikuntasalin eristetilan kosteuspitoisuutta mitattiin opetustilassa porareiästä Vaisalan HMP 42 - mitta-anturia käyttäen. Mitta-anturin annettiin tasaantua 20 minuuttia, jonka jälkeen kosteusmittaustulokset kirjattiin ylös. Alapohjan eristetilan havaittiin olevan mittauksen perusteella kuiva vesivahinkoalueen ulkopuolella Materiaalinäytteet Liikuntasalin alapohjan rakenneavauksista otettiin yhteensä 2 kpl mikrobinäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Näytteenottopäivä on ja näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksen laboratoriossa suoraviljelynä. Analyysivastaus MB (Työterveyslaitos) on tämän tutkimuksen liitteenä 3. Analyysin tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon ja poikkeavat tulokset ovat merkitty punaisella. Näytekoodi ja Materiaali Tulos näytteenottopaikka MN 3-AP, liikuntasali Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta MN 4-AP, liikuntasali Mineraalivilla Heikko viite vauriosta Liikuntasalin lattian eristeen näytteet otettiin alueelta, minkä Tehokuivaus Oy:n kartoittaja oli määrittänyt kuivaksi eli alueelta, johon vesivahinko ei ole päässyt vaikuttamaan. Näytteet otettiin kosteusmittausreikien kautta varsipihdeillä. Toisessa näytteessä havaittiin heikko viite vauriosta, mikä viittaa siihen, että liikuntasalin lattian mineraalivilla on mahdollisesti ollut mikrobivaurioitunut jo ennen vesivahinkoa Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Liikuntasalin lattiarakenteessa on muovi betonirakenteen päällä. Lattiarakenteen reunoilta on ilmayhteys sisäilmaan, mikä mahdollistaa epäpuhtauksien, mikrobien ja mineraalikuitujen pääsyn sisäilmaan. Lattiassa on lisäksi lattialämmitys, jonka vuoksi rakenneavausten, merkkiainekokeiden ja materiaalinäytteiden ottaminen lattiasta on rajoitettua.

51 Käyttöä turvaavat toimenpiteet: Pukuhuonetilojen lattian halkeamien ja saumausten korjaus. Silikonisaumausten uusiminen Liikuntasalin lattian reunojen tiivistäminen ilmayhteyden katkaisemiseksi eristetilasta saliin 6.2 Ulkoseinät, väliseinät, ikkunat ja ovet Aistinvaraiset havainnot ja rakenneavaukset Liikuntahallin julkisivun maalipinta on siisti ja ehjä. Aistinvaraisella katselmuksella kuitenkin havaittiin julkisivun alareunan puurakenteissa lahovaurioita. Lahovaurioita havaittiin kaikilla julkisivuilla sekä pilarien juurissa. Lisäksi havaittiin, ettei julkisivu pääse tuulettumaan alareunastaan lomalaudoituksen vaakakoolauksen vuoksi. Julkisivuverhouksen taakse joutuva kosteus ei pääse kuivumaan rakenteesta. Sokkelin päälle asennetussa vesipellissä on hyvin loiva kaato, jonka vuoksi vesi ja lumi jää kastelemaan laudoituksen alareunaa. Kuva 6.5 Julkisivu pohjoiseen Kuva 6.6 Julkisivu länteen, sokkelin vesipellin kaato on hyvin loiva

52 Kuva 6.7 Julkisivu etelään Kuva 6.8 Julkisivussa havaittiin lahovaurioita. Julkisivulaudoituksen takana ei ole tuuletusrakoa. Rakennuksen ikkunat ja ovet ovat hyväkuntoiset ja ehjät sisä- ja ulkopuolelta. Liikuntasalin ja voimisteluvälinetilan ulko-ovet rakennuksen länsipuolella ovat keränneet ulkopuolella runsaasti likaa. Rakennuksen ulkopuolelle tehdyn tarkastuksen yhteydessä ikkunapellitysten kaatojen havaittiin olevan riittävät jyrkät, jotta vesi pääsee kulkeutumaan poispäin ikkunasta. Ikkunapellitykset on viety riittävän kauas seinästä, jolloin vesi ei valu suoraan seinärakennetta pitkin maahan. Ikkunapellitysten reunojen havaittiin olevan käännetty alaspäin, jolloin sadevedet pääsevät valumaan seinärakenteeseen.

53 Kuva 6.9 Ikkunat ovat hyväkuntoiset ja ehjät Kuva 6.10 Ikkunapellitysten reunat on käännetty alaspäin Sisäpuolelta ulko- ja väliseinissä havaittiin runsaasti halkeamia. Halkeamia havaittiin erityisesti ulkoseinälinjalla olevissa puku- ja pesutiloissa. Halkeamat ovat aiheutuneet luultavasti maan painumasta. Tarkemmat halkeamien paikat on esitetty havaintokartassa liitteessä 1.

54 Kuva 6.11 Halkeamia väliseinissä Kuva 6.12 Halkeamia ulkoseinien nurkissa Liikuntahallin ulkoseiniin tehtiin yhteensä 6 kpl rakenneavauksia, joista 4 kpl tehtiin ulkoseinään sisäpuolelta ja loput 2 kpl ulkopuolelta. Rakenneavauksia sijoitettiin pukuhuoneeseen, voimisteluvälinetilaan sekä käytävälle. Rakenneavausten perusteella havainnoitiin toteutunut rakennetyyppi sekä rakenteen kunto. Avausten perusteella havaittiin käytävän ja aulan viereisen ulkoseinän olevan harkkorakenteinen ja muiden ulkoseinien olevan puurakenteisia eli rakennetyypit jakautuvat seuraavasti:

55 Kuva 6.13 Puu- ja harkkorakenteisen ulkoseinälinjojen jakautuminen liikuntahallissa Kuva 6.14 Rakenneavaus (RA 1-US) pukuhuoneen puurakenteisessa ulkoseinässä (US 1) Kuva 6.15 Rakenneavaus (RA 6-US) käytävän harkkorakenteisessa ulkoseinässä (US 2)

56 Kuva 6.16 Rakenneavaukset liikuntahallin ulkoseinässä ulkopuolella Puurakenteisten seinien rakennetyyppi US 1 on sisä- ja ulkopuolisten rakenneavausten perusteella kootusti sisältä ulospäin seuraava: 1. Maalipinta mm kipsilevy tai vaneri 3. Höyrynsulkumuovi mm mineraalivilla + runkopuut mm mineraalivilla + koolaus 6. Tuulensuojalevy mm ilmarako mm julkisivulaudoitus 9. Maalipinta Harkkoseinärakenteiseen seinään ei tehty ulkopuolelta avausta, joten eristekerroksen takana oleva tarkka rakenne ja kerroksellisuus ei ole tiedossa. Harkkorakenteisen seinälinjan rakennetyyppi US 2 on sisältä ulospäin seuraava:

57 1. Maalipinta 2. Tasoite mm harkko 4. Polyuretaanilevy (paksuudesta ei varmuutta) 5. Koolaus ja julkisivuverhous Rakenneavauksissa ei havaittu epämääräisiä hajuja. Rakenneavausten yhteydessä tarkistettiin ikkunaliittymien kunto. Ikkuna-ulkoseinäliittymät on tiivistetty uretaanivaahdolla. Paikoitellen tiivistykset ja höyrynsulkumuovin limitykset olivat puutteelliset ikkunaliittymissä Ilmavuototarkastelut Ulkoseinärakenteen ilmanpitävyyttä sisäilman suuntaan tutkittiin merkkiainekokeella. Merkkiainekoe toteutettiin pukuhuoneen seinään. Mittaukset suoritettiin tavanomaisessa käytön painesuhteessa. Kaasun valuttamisaika oli yli kolme minuuttia. Tutkimuksessa havaittiin merkittävää ilmavuotoa seinän ja ikkunan liittymässä ja vähäistä ilmavuotoa ulkoseinän ja alapohjan liittymässä. Tutkitut alueet ovat havaittavissa liitteessä Materiaalinäytteet Ulkoseinärakenteesta otettiin yhteensä 5 kpl materiaalinäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Näytteet on tutkittu suoraviljelyllä. Materiaalinäytteet otettiin ulkoseinien eristemateriaaleista ja kipsilevystä. Osa näytteistä on otettu rakenteen sisäpuolelta ja osa ulkopuolelta. Näytteenottopäivä on ja näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Analyysivastaus MB (Työterveyslaitos) on tämän tutkimuksen liitteenä 3. Näytteet on koottu alla olevaan taulukkoon, johon poikkeavat tulokset ovat merkitty punaisella. Näytekoodi ja Materiaali Tulos näytteenottopaikka MN 1-US, pukuhuone, sisäpuoli Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta MN 2-US, pukuhuone, sisäpuoli Kipsilevy Viittaa vaurioon MN 5-US, voimisteluvälinetila, sisäpuoli Mineraalivilla Ei viitettä vauriosta MN 20-US, liikuntasali, ulkopuoli Mineraalivilla Heikko viite vauriosta MN 21-US, liikuntasali, ulkopuoli Mineraalivilla Heikko viite vauriosta Osassa näytteissä todettiin olevan viite tai heikko viite vauriosta Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Tutkimuksissa havaittiin merkittäviä ilmavuotoja rakenteista, höyrynsulun liitokset ikkunan karmin liitokset ja seinän ja alapohjan liitokset ovat epätiiviit. Seinärakenteen puutteellinen tuuletus aiheuttaa julkisivuverhouksessa havaittuja lahovaurioita. Ulkoseinän puutteellinen tuuletus lisää myös ulkoseinän eristeen mikrobivaurioitumista, koska ilmavuotojen mukana tai diffuusiolla eristeeseen siirtynyt kosteus tai julkisivuverhouksen läpi vuotanut vesi ei pääse haihtumaan pois eristeestä. Kolmessa materiaalinäytteessä havaittiin heikko viite tai viite vauriosta.

58 Käyttöä turvaavat toimenpiteet: Ulkoseinien halkeamien korjaus, ikkunan karmin ja höyrynsulun liitoksen tiivistys, seinän ja lattian liitoksen tiivistys Vesipeltien vaihtaminen Peruskorjaustasoiset toimenpiteet: Ulkoseinien julkisivuverhouksen ja eristeiden vaihtaminen. Julkisivuverhouksen uusimisessa on kiinnitettävä huomiota seinärakenteen tuuletuksen toimintaan, julkisivuverhouksen taakse on asennettava ristiin koolaus. 6.3 Yläpohjat ja vesikatot Aistinvaraiset havainnot Liikuntasalin yläpohjassa on alakaton koolauksen päällä höyrynsulkumuovi, 50 mm levyvillaa ja 300 mm puhallusvillaa. Yläpohjan kantavana rakenteena on naulalevyristikot ja ilmanvaihtokonehuoneen osalta ontelolaatasto, höyrynsulkumuovi ja vastaava eriste kuin muualla yläpohjassa. Liikuntasalin tai pukuhuoneiden alakatoissa ei havaittu vuotojälkiä tai viitteitä vaurioista. Ilmanvaihtokonehuoneen katossa havaittiin vuotojäljet. Liikuntasalin tiilikate ja katosten konesaumapeltikate olivat sammaloituneet. Tiilikatolla havaittiin rikkoutuneita tiiliä. Kattoturvatuotteet ja lumiesteet sekä läpiviennit olivat ehjiä ja pääsoin hyvin kiinnitettyjä. Aluskatteen ja katon läpivientien tiivistys oli puutteellinen ja katon puurakenteissa havaittiin valumajälkiä. Päätyräystäiden alla ei ollut asennettu verkkoja, vaan jyrsijöillä ja linnuilla on vapaa pääsy yläpohjaan. Yläpohjassa liikuntasalin ilmanvaihtokanavien putkieristeet olivat rikki. Räystäskourut ovat sammaloituneet ja likaiset. Laajennusosan rapatulla julkisivulla havaittiin valumajälkiä, jotka aiheutuvat liikuntasalin katolta valuvasta vedestä. Julkisivun räystäskouru on osittain irti. Räystäsaluslaudoitusten maalipinta oli kulunut ja otsalaudat sammaloituneet.

59 Kuva 6.17 Katosten yläpinta sammaloitunut Kuva 6.18 Liikuntasalin tiilikate on sammaloitunut Kuva 6.19 Liikuntasalin sammaloitunut tiilikate Kuva 6.20 Katoksen irronnut ränni uittaa sadeveden julkisivulle

60 Kuva 6.21 Rännikouru on irronnut Kuva 6.22 Päätyräystäällä ei ole hyönteisverkkoa Kuva 6.23 Rikkoutuneita tiiliä Kuva 6.24 Aluskate on epätiivis läpivientien kohdalla Kuva 6.25 Aluskatetta ei ole nostettu ruoteille kulkuaukon kohdalla Kuva 6.26 Yläpohjaan pääsevät linnut tai jyrsijät ovat rikkoneet ilmanvaihtokanavien eristeet

61 Kuva 6.27 Viemärin tuuletusputki on eristämättä ja läpivienti puutteellinen Kuva 6.28 Ilmanvaihtokonehuoneen yläpohja on muuta yläpohjaa korkeammalla Kuva 6.29 Yläpohjan höyrynsulkumuovi Kuva 6.30 Läpivientien juurella vuotojälkiä Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Liikuntasalin yläpohjan puurakenteissa ja ilmanvaihtokonehuoneen katossa oli havaittavissa vuotojälkiä rakennetun rakennuksen vesikate on alkuperäinen, osa lumiesteistä ja kattokulkureiteistä oli uusittu. Tiilikate on sammaloitunut, mutta tiilien kunnon perusteella tiilikatteen puhdistus ja pinnoitus eroosiota hidastavalla pinnoitteella saattaa olla vielä mahdollista. Tiilikate päästää lävitseen tiilien saumakohdista ja rikkoutuneiden tiilien kohdalta vettä aluskatteen päälle. Tiilikatteen yhteydessä aluskatteen on oltava täysin tiivis, jotta vältytään kattovuodoilta ja vesivahingoilta. Käyttöä turvaavat toimenpiteet: Aluskatteen tiivistys läpivientien kohdalta Jyrsijä ja hyönteisverkon asennus päätyräystäille Ilmanvaihtokonehuoneen vaurioituneiden akustolevyjen vaihtaminen ja eristeiden vaihtaminen vuotokohdan yläpuolelta Ilmanvaihtokanavien lämmöneristeiden uusiminen vaurioituneilta osin Huolto ja kunnossapitotoimenpiteet: Peltikatteen ja tiilikatteen puhdistus sammaleesta. Tiilikatteen käsittely sammaloitumista estävällä pinnoitteella tai tiilikatteen uusiminen. Rikkoutuneiden tiilien vaihto. Rännien pesu ja irronneen kourun kiinnitys. Veden ohjaus pellityksellä pois julkisivulta Otsalautojen ja räystäslautojen homepesu ja huoltomaalaus Syöksytorvien puhdistus ja kolhiintuneiden uusiminen

62 6.4 Piha-alueet Rakennuksen vierustäytöt ja vedenohjausjärjestelmät Laajennusosan piha-alueet käytiin kiertämässä aistinvaraisesti havainnoiden. Paikoitellen maanpinnan kallistus on hyvin loiva. Liikuntahallin pääsisäänkäynnin pohjoispuolen sivustalla on sokkelin vierellä pihakiveys. Rakennuksen muilla sivuilla on sokkelin vierustalla paikoitellen käytetty soraa, mutta osittain seinävierustalla pintamulta ulottuu sokkelilinjaan saakka, kuten myös pihan nurmikko. Rakennuksen sokkelin ulkopinnassa on itäsivulla näkyvissä routaeristys, joka estää kosteuden nousemisen seinärakenteeseen ja suojaa sokkelirakennetta roudan vaikutuksilta. Kattovedet ohjataan syöksytorvia pitkin joko betonikourulla maahan tai sadevesikaivoihin. Betonikourut kuljettavat sadevedet tarpeeksi kauas rakennuksesta, jolloin sade- ja sulamisvedet eivät pääse aiheuttamaan perusmuurille kosteusrasitusta. Kuva 6.31 Sisäänkäynnin puoleisella sivulla sokkelin vierustalla on pihakiveys. Kattovedet ohjataan sisäänkäyntikatoksesta syöksytorvilla sadevesikaivoon. Kuva 6.32 Eteläsivulla sokkelilinjan vierustalla on paikoitellen soraa ja paikoitellen multatäyttö. Kattovedet ohjataan syöksytorvilla betonikouruja pitkin maahan.

63 Kuva 6.33 Länsisivulla sokkelilinjan vierustalla on paikoitellen soraa ja paikoitellen multatäyttö Kuva 6.34 Itäsivulla sokkelin vierustalla on routaeristys, joka estää kosteuden nousemisen seinärakenteeseen Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kunnossapito- ja huoltotoimenpiteet Maanpinnan muokkaus viettämään rakennuksesta poispäin, nurmikon, kasvillisuuden ja multamaan poistaminen sokkelin vierestä ja vaihtaminen soraan 7. ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI Altistumisolosuhteiden arvioinnin avulla tarkastellaan rakennuksesta, sen järjestelmistä ja tilojen käytöstä sekä toiminnasta peräisin olevien epäpuhtauslähteiden vaikutusta kokonaisvaltaisesti rakennuksen ja sen tilojen altistumisolosuhteisiin. Altistumisolosuhteiden arviointi tehdään Työterveyslaitoksen altistumisolosuhteiden arviointimenetelmän avulla (Ohje työpaikoille sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen, 2017). Altistumisolosuhteiden arvioinnin tuloksia voidaan käyttää osana olosuhteiden terveydellisen merkityksen arviointia tilojen käyttäjille esim. työterveyshuolloissa. Altistumisolosuhteiden arvioinnin tulosten käyttöä osana terveydellisen merkityksen arviointia työterveyshuolloissa on ohjeistettu julkaisussa Ohje työterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaanotolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma, Altistumisolosuhteiden arviointi perustuu seuraavien neljän päätekijän tarkasteluun: Rakennusosien mikrobivaurioiden laajuus Ilmayhteys ja ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä sisäilmaan sekä rakennuksen paine-erot Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilman laatuun Rakennuksesta peräisin olevat sisäilman epäpuhtaudet. Altistumisolosuhteiden arvioinnissa arvioidaan tavanomaisesta poikkeavaa olosuhdetta neljäportaisella asteikolla seuraavasti: Tavanomaisesta poikkeava olosuhde epätodennäköinen

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

HAKALAN KOULU SISÄILMATUTKIMUKSET

HAKALAN KOULU SISÄILMATUTKIMUKSET HAKALAN KOULU SISÄILMATUTKIMUKSET Petri Lönnblad RI. RTA 4.9.2017 Tehdyt tutkimukset HUHTIKUU 2006: Asbestikartoitus KESÄ-HEINÄKUU 2017: - Kosteuskartoitus, kosteusmittaukset - Rakenneavaukset, mikrobinäytteenotto

Lisätiedot

LAUSUNTO Hämeenlinnan lyseon lukio Hämeenlinnan kaupunki

LAUSUNTO Hämeenlinnan lyseon lukio Hämeenlinnan kaupunki LAUSUNTO Hämeenlinnan lyseon lukio Hämeenlinnan kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Päivämäärä 12.3.2018 Projektinumero P34705 1 LAUSUNTO Tämä lausunto koskee Hämeenlinnan lyseon lukiota. on tehty

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

Unajan koulu Laivolantie Unaja

Unajan koulu Laivolantie Unaja NÄYTTEENOTTO JA PAINE-EROSEURANTAMITTAUS Unajan koulu Laivolantie 10 26910 Unaja 1 Sisällys 1. YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3 1.2 Tilaaja... 3 1.3 Näytteidenoton ja mittauksen suorittaja... 3 1.4 Näytteenotto-

Lisätiedot

KOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS. Tiina Janhunen Suomen Sisäilmakeskus Oy RTA2

KOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS. Tiina Janhunen Suomen Sisäilmakeskus Oy RTA2 KOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Tiina Janhunen Suomen Sisäilmakeskus Oy RTA2 KOHTEEN KUVAUS oppilaita 800, opetushenkilöstöä 85 kiinteistössä toimivat lisäksi päiväkoti, kirjasto,

Lisätiedot

Opinnäytetyö, seminaari. Sisäilmakohteen tutkimus ja korjaustyön valvonta Eveliina Mattila RTA-koulutus, RATEKO/SAMK

Opinnäytetyö, seminaari. Sisäilmakohteen tutkimus ja korjaustyön valvonta Eveliina Mattila RTA-koulutus, RATEKO/SAMK Opinnäytetyö, seminaari Sisäilmakohteen tutkimus ja korjaustyön valvonta 7-8.6.2017 Eveliina Mattila RTA-koulutus, RATEKO/SAMK Työn aihe Koulurakennuksen kellarin (osa rakennuksesta) sisäilma ja kosteustekninen

Lisätiedot

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakennetutkimus

Lisätiedot

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu. RTA2-loppuseminaari Asko Karvonen

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu. RTA2-loppuseminaari Asko Karvonen Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu RTA2-loppuseminaari 8.6.2017 Saarijärven Keskuskoulu Lähtötiedot Kohde on valmistunut vuonna 1966. Kerrosala 4 334 m2. Laajamittainen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN LYSEON LISÄRAKENNUS LAUSUNTO LIIKUNTASALIN VÄLIPOHJAN KUNNOSTA

HÄMEENLINNAN LYSEON LISÄRAKENNUS LAUSUNTO LIIKUNTASALIN VÄLIPOHJAN KUNNOSTA Vastaanottaja Mika Metsäalho, Hämeenlinnan kaupunki, Kaupunkirakenne / Tilapalvelut Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 17.12.2018 HÄMEENLINNAN LYSEON LISÄRAKENNUS LAUSUNTO LIIKUNTASALIN VÄLIPOHJAN KUNNOSTA

Lisätiedot

SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN TUTKIMUS

SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN TUTKIMUS SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN TUTKIMUS Hangon keskuskoulu puutyöluokat, 6.11.2017 1 / 13 Sisällysluettelo Yleistiedot... 3 Kohde... 3 Tilaaja... 3 Tutkimuksen syy ja rajaukset... 3 Käytetyt menetelmät ja

Lisätiedot

SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN TUTKIMUS

SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN TUTKIMUS SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN TUTKIMUS Hangon kaupunki - Halmstadintalo - keittiön ja päiväkotitilojen mikrobinäytteenotot 22.11.2017 1 / 11 Sisällysluettelo Yleistiedot... 3 Kohde... 3 Tilaaja... 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

KATUMAN PÄIVÄKOTI KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS RAMBOLL FINLAND OY MARKUS FRÄNTI VASTAAVA TUTKIJA, DI

KATUMAN PÄIVÄKOTI KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS RAMBOLL FINLAND OY MARKUS FRÄNTI VASTAAVA TUTKIJA, DI KATUMAN PÄIVÄKOTI KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS RAMBOLL FINLAND OY MARKUS FRÄNTI VASTAAVA TUTKIJA, DI KOHTEEN YLEISTIEDOT Rakennettu 1978 Peruskorjattu 2001 o Ilmanvaihto muutettu koneellisesta

Lisätiedot

1950-luvulla rakennetun asuinpalvelurakennuksen KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS, PÄÄKORJAUSPERIAATTEET ja niistä aiheutuvat kustannukset

1950-luvulla rakennetun asuinpalvelurakennuksen KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS, PÄÄKORJAUSPERIAATTEET ja niistä aiheutuvat kustannukset 1950-luvulla rakennetun asuinpalvelurakennuksen KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS, PÄÄKORJAUSPERIAATTEET ja niistä aiheutuvat kustannukset Markus Fränti Kosteus ja sisäilmateknisen kuntotutkimus:

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Merkkiainetutkimus. Hakunilan koulu Hiirakkotie Vantaa

Merkkiainetutkimus. Hakunilan koulu Hiirakkotie Vantaa Merkkiainetutkimus Hiirakkotie 9 01200 Vantaa 2 Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastus merkkiainekaasun avulla 1. Kohdetiedot Jouni Räsänen, Vantaan kaupunki, Vantaa Hiirakkotie 9 01200 Vantaa 2. Tutkijat

Lisätiedot

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Lattiarakenteen kuntotukimus Tarkastuskohde: Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VNT Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Vahinkonumero: Tarkastaja:

Lisätiedot

SISÄILMASTOSELVITYS. Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat. Haagapuisto, Hanko

SISÄILMASTOSELVITYS. Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat. Haagapuisto, Hanko 1/13 SISÄILMASTOSELVITYS Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat Haagapuisto, Hanko Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/13

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI

ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI Martinkyläntie 5 01620 VANTAA Raportointi pvm: 22.2.2012 ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI Työ A12162 KOHDE: ASUNNOT: Martinkyläntie 5 01620 VANTAA/Myllymäen koulu Liikuntasali ja pukuhuonetilat TILAAJA: Reino

Lisätiedot

LIITE 1. Rakennuslupapiirustukset

LIITE 1. Rakennuslupapiirustukset LIITE 1. Rakennuslupapiirustukset LIITE 2. Lämpökameran mittauspisteet Lämpökameran mittauspisteet, 1-kerros Lämpökameran mittauspisteet, 2-kerros Lämpökameran mittauspisteet, kellari LIITE 3. Lämpökamerakuvat

Lisätiedot

Knuuttilantie 5 B, Jalasjärvi. Rivitalorakennuksen kuntokatselmus klo 12.30

Knuuttilantie 5 B, Jalasjärvi. Rivitalorakennuksen kuntokatselmus klo 12.30 1 7 Knuuttilantie 5 B, 61600 Jalasjärvi Rivitalorakennuksen kuntokatselmus 1.8.2017 klo 12.30 2 7 Tilaus 27.7.2017: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Tarkastuksessa

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15 L E V O L A Sivu 1 / 15 PÄIVÄTUULI 27400 KIUKAINEN SISÄILMATUTKIMUS Yhteenveto 01.02.2016 L E V O L A Sivu 2 / 15 Tilaaja Euran kunta / Markus Rantanen Toimeksianto Rakennuksen sisäilmatutkimus käyttötarkoituksen

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Keskuskoulu, tiivistelmä vaurioituneista rakenteista Rakennusosa 1968 (Päärakennus)

Keskuskoulu, tiivistelmä vaurioituneista rakenteista Rakennusosa 1968 (Päärakennus) 1968 Keskuskoulu, tiivistelmä vaurioituneista rakenteista Rakennusosa 1968 (Päärakennus) KELLARI 1. KERROS 52 51 50 53 14 80-90 80-90 VOC 3 BP7 80-90 ja RH 75,1% VOC 4 80-100 ja RH 79,5% BP7 22 49 100-110

Lisätiedot

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin VANHAINKOTIKÄYTÖSSÄ OLLEEN RAKENNUKSEN RAKENNE - JA SISÄILMASTOTUTKIMUS Lähtötiedot Kohde on rakennettu 1980-luvulla Rakennus on ollut koko historiansa ajan vanhainkotikäytössä Tiloissa tehty pintasaneerauksia

Lisätiedot

VUOSINA 1899 JA 1928 RAKENNETTUJEN RIVITALORAKENNUSTEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS MIKA RUOTSALAINEN

VUOSINA 1899 JA 1928 RAKENNETTUJEN RIVITALORAKENNUSTEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS MIKA RUOTSALAINEN VUOSINA 1899 JA 1928 RAKENNETTUJEN RIVITALORAKENNUSTEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS RTA 3 LOPPUTYÖ MIKA RUOTSALAINEN LOPPUSEMINAARIESITYS JOHDANTO Historian havinasta nykypäivään Asuinkäytössä

Lisätiedot

KESKUSTAN TERVEYSASEMA KUNTOTUTKIMUS LISÄTUTKIMUKSET

KESKUSTAN TERVEYSASEMA KUNTOTUTKIMUS LISÄTUTKIMUKSET KUNTOTUTKIMUS LISÄTUTKIMUKSET KOHTEEN YLEISTIEDOT KOHDE TILAAJA Keskustan terveysasema Saaristonkatu 22 90015 OULU Oulun Kaupunki, Tilakeskus Tekninen isännöitsijä Riikka Vesterinen TUTKIMUKSEN TEKIJÄ

Lisätiedot

TIIVEYS- JA PAINESUHDE TUTKIMUS

TIIVEYS- JA PAINESUHDE TUTKIMUS Projekti 51292.35 RATAS PRO RAKENNETEKNIIKKA TALOTEKNIIKKA SISÄILMA TIIVEYS- JA PAINESUHDE TUTKIMUS Avoin päiväkoti Majakka Maalinauhantie 7, Vantaa 23.4.2012, muutos A 2 YHTEYSTIEDOT Tutkimuskohde Avoin

Lisätiedot

Raportti Työnumero:

Raportti Työnumero: Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki / Pekka Koskimies Raportti Kohde: Toimeksianto: Mika Waltarinkatu 12 06100 Porvoo Kosteuskartoitus Tutkimus pvm: 21.3, 23.3 ja 29.3.2016 Läsnäolijat: Jens Ståhls

Lisätiedot

RAPORTTI TOMMILANKATU 24, TURKU TUOMAS KONSALA A-KIINTEISTÖCONTROL OY MARKULANTIE TURKU

RAPORTTI TOMMILANKATU 24, TURKU TUOMAS KONSALA A-KIINTEISTÖCONTROL OY   MARKULANTIE TURKU RAPORTTI TOMMILANKATU 24, 20320 TURKU TUOMAS KONSALA A-KIINTEISTÖCONTROL OY WWW.VAHINKOPALVELU.COM MARKULANTIE 3 20300 TURKU Sisällys 1. YLEISET TIEDOT... 2 2. KÄYTETYT MITTALAITTEET... 3 3. MENETELMÄKUVAUS:...

Lisätiedot

Case Haukkavuoren koulu

Case Haukkavuoren koulu Case Haukkavuoren koulu 26.4.2018 Antti Ahola RI, RTA (VTT-C-20929-26-15) Oy Insinööri Studio Haukkavuoren koulu Oppilaita noin 350 Rakennusvuosi 1961 Neljä kerrosta ja kylmä ullakko kerrosala 7206 m2

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Kurikantie 7, Kurikka. Liikerakennuksen kuntokatselmus klo 10.00

Kurikantie 7, Kurikka. Liikerakennuksen kuntokatselmus klo 10.00 1 9 Kurikantie 7, 61300 Kurikka Liikerakennuksen kuntokatselmus 1.8.2017 klo 10.00 2 9 Tilaus 27.7.2017: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Tarkastuksessa

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Jokelainen Heidi-Johanna Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

HARJURINTEEN KOULU/UUSI OSA. Tapani Moilanen Ryhmäpäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm

HARJURINTEEN KOULU/UUSI OSA. Tapani Moilanen Ryhmäpäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm HARJURINTEEN KOULU/UUSI OSA Tapani Moilanen Ryhmäpäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm 24.1.2017 2 TUTKIMUKSET, syksy 2017 Tutkimusten tarkoitus Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää syitä joilla

Lisätiedot

Kottby lågstadie Pohjolankatu Helsinki. Kattorakenteen kuntotutkimus

Kottby lågstadie Pohjolankatu Helsinki. Kattorakenteen kuntotutkimus Kattorakenteen kuntotutkimus Kottby lågstadie Pohjolankatu 45 00600 Helsinki Raportin päiväys 16.2.2015 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakenteenkuntotutkimus

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS. Sisäilma- ja kosteustekniset tutkimukset. 1 Lähtötiedot. 2 Tutkimuksen tarkoitus ja sisältö. 3 Rakenteet

TUTKIMUSSELOSTUS. Sisäilma- ja kosteustekniset tutkimukset. 1 Lähtötiedot. 2 Tutkimuksen tarkoitus ja sisältö. 3 Rakenteet TUTKIMUSSELOSTUS Jukka Saari, Ulla Lignell Vantaan kaupunki, Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa jukka.saari@vantaa.fi, ulla.lignell@vantaa.fi Sisäilma- ja kosteustekniset tutkimukset Kohde: Rekolan koulun

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Untamontie 2 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja rakenneosittain 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS HÄMEENKYLÄN KOULU, VARISTONTIE 3, VANTAA KOSTEUSKARTOITUS

TUTKIMUSSELOSTUS HÄMEENKYLÄN KOULU, VARISTONTIE 3, VANTAA KOSTEUSKARTOITUS TUTKIMUSSELOSTUS KOSTEUSKARTOITUS HÄMEENKYLÄN KOULU, VARISTONTIE 3, VANTAA 25.11.2015 Sisältö 1 LÄHTÖTIEDOT 2 2 YLEISTÄ KOHTEESTA 2 3 HAVAINNOT JA MITTAUKSET KOHTEESSA 2 3.1 PINTAKOSTEUSKARTOITUS 2 3.2

Lisätiedot

Kinnunen Vesa PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN. TYÖKOHDE Kukkula Koulutie Eura

Kinnunen Vesa PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN. TYÖKOHDE Kukkula Koulutie Eura PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 17.04.13 7522 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Pl 22 27511 Eura TYÖKOHDE Kukkula Koulutie 2 27510 Eura VAKUUTUSYHTIÖ ISÄNNÖITSIJÄ KIINTEISTÖVÄLITYS

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Kosteusmittaukset ja VOC-tutkimukset

TUTKIMUSRAPORTTI Kosteusmittaukset ja VOC-tutkimukset TUTKIMUSRAPORTTI Kosteusmittaukset ja VOC-tutkimukset Meripirtin päiväkoti Haukkavuorenkatu 5 48100 KOTKA Työ nro T15026 Kotka 9.11.2015 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25,

Lisätiedot

Raportti Työnumero:

Raportti Työnumero: Sivuja:1/7 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki / Peter Backman Raportti Kohde: Toimeksianto: Kvarnbergsgatan 18 06100 Borgå Kartoitus Tutkimus pvm: 7.8.2015 Läsnäolijat: Tomas Backman Raportointi pvm: 24.8.2015

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

KUUSKAJASKARIN KIINTEISTÖIDEN KUNTOKARTOITUS

KUUSKAJASKARIN KIINTEISTÖIDEN KUNTOKARTOITUS KUUSKAJASKARIN KIINTEISTÖIDEN KUNTOKARTOITUS Rivitalorakennukset 1-3 Kasarmirakennus J.Kekki Vahinkokartoittaja YLEISTÄ Kuuskajaskarin kiinteistöt Kolme puurunkoista lautaverhoiltua yhteen asuinkerrokseen

Lisätiedot

Yhteyshenkilö: Pekka Koskimies p

Yhteyshenkilö: Pekka Koskimies p Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki/ Pekka Koskimies Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat: TOLKKISTEN KOULU Palomäentie 5 06750 TOLKKINEN Kosteuskartoitus. Porvoon Kaupunki

Lisätiedot

AP1 HANKESUUNNITELMA 1:10 RANTATIEN KOULU VIRRAT. Kosteudeneristys/sively. Maa. Korjausvaihtoehdot:

AP1 HANKESUUNNITELMA 1:10 RANTATIEN KOULU VIRRAT. Kosteudeneristys/sively. Maa. Korjausvaihtoehdot: LÄMMÖNERISTÄMÄTÖN ALAPOHJA AP1 50 mm Teräsbetoni Kosteudeneristys/sively 60 mm Teräsbetoni Maa - pintojen puhdistus ja maalaus - uusitaan perusmaasta alkaen KAKSOISLAATTA JA TOJA AP2 Rakenne kuntotutkimuksen

Lisätiedot

Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet. Petri Annila

Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet. Petri Annila Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet Petri Annila Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet Esityksen sisältö Tausta ja tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmät Tulokset Yhteenveto 2 Tausta Osa COMBI-tutkimushanketta

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(8) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

HAITTA-AINE- / ASBESTIKARTOITUS Työnumero: 4775 Kohde: Terveyskeskussairaala Tammikumpu

HAITTA-AINE- / ASBESTIKARTOITUS Työnumero: 4775 Kohde: Terveyskeskussairaala Tammikumpu Vapaalantie 8A 01650 VANTAA 24H / 050-44 00 415 HAITTA-AINE- / ASBESTIKARTOITUS Työnumero: 4775 Kohde: Terveyskeskussairaala Tammikumpu Osoite: Lippajärventie 1 02700 Espoo Yhteyshenkilö: Alexi Mygänen

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Vanhusten palvelurakennuksen SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Vanhusten palvelurakennuksen SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Vanhusten palvelurakennuksen SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Kohdetiedot (1/2) - Vaasan seudulla - Rakennettu 1968-69, noin 2250m² - Kantavat rakenteet betonia ja tiiltä - Vesikattorakenne uusittu

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

Knuuttilantie 5 C, Jalasjärvi. Asuinrakennuksen kuntokatselmus klo 15.00

Knuuttilantie 5 C, Jalasjärvi. Asuinrakennuksen kuntokatselmus klo 15.00 1 8 Knuuttilantie 5 C, 61600 Jalasjärvi Asuinrakennuksen kuntokatselmus 1.8.2017 klo 15.00 2 8 Tilaus 27.7.2017: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Tarkastuksessa

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

1950-luvun toimistorakennuksen kellarikerrosten kuntotutkimukset ja korjaustapavaihtoehto

1950-luvun toimistorakennuksen kellarikerrosten kuntotutkimukset ja korjaustapavaihtoehto 1950-luvun toimistorakennuksen kellarikerrosten kuntotutkimukset ja korjaustapavaihtoehto Juho Lipponen Suomen Sisäilmakeskus Oy Ohjaajat: Eila Hämäläinen Suomen Sisäilmakeskus Oy ja Mike Heinonen ISS

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET SEURANTAMITTAUKSET JA MERKKIAINETUTKIMUKSET ja

KAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET SEURANTAMITTAUKSET JA MERKKIAINETUTKIMUKSET ja Raportti 1 (7) Kaarinan kaupunki Mirka Salonen KAARINAN KAUPUNKI / VALKEAVUOREN KOULUN A- JA B-RAKENNUKSET SEURANTAMITTAUKSET JA MERKKIAINETUTKIMUKSET 21.12.2018 ja 21.2.2019 1 Lähtötilanne ja tutkimusmenetelmät

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet rakenteille on esitetty kohdassa 5.2. Vesa Kontio Gsm 040 7601317 tutkija

Jatkotoimenpiteet rakenteille on esitetty kohdassa 5.2. Vesa Kontio Gsm 040 7601317 tutkija TIIVISTELMÄ Simonmetsän päiväkodissa, Raatetie 25, 01350 Vantaa tehtiin kosteusvauriokartoitus loka-marraskuussa 2004. Tutkimuksen tilaajana oli Vantaan kaupungin tekniseltä toimialalta kaupunginarkkitehti

Lisätiedot

HOMEKOIRATUTKIMUS. Osoite Sairaalantie 7 Asiakkaan nimi Heinäveden kunta. Raportin toimitus

HOMEKOIRATUTKIMUS. Osoite Sairaalantie 7 Asiakkaan nimi Heinäveden kunta. Raportin toimitus Osoite Sairaalantie 7 Asiakkaan nimi Heinäveden kunta. Raportin toimitus jenni.ylikotila@heinavesi.fi 1 / 8 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN TIEDOT... 3 1.1 YLEISKUVAUS KOHTEESTA... 3 1.2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT...

Lisätiedot

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta TARKASTUSKÄYNTI 12.6.2014 Talo-C, huoneiston C 1 osalta 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTIETOA TARKASTUKOHTEESTA... 3 2. VAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 4 2.1. Perustukset, alapohja ja rakennuksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Laukkarinne 4 01200 VANTAA. Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA

Laukkarinne 4 01200 VANTAA. Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Kosteusvauriokartoitus ja pintakosteusmittaus Tarkastuskohde: Hakunilan nuorisotila Laukkarinne 4 01200 VANTAA Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Vahinkonumero: Tarkastaja:

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULU TIIVISTYSKORJAUSTEN TARKASTELU MERKKIAINEKOKEELLA

LAAJAVUOREN KOULU TIIVISTYSKORJAUSTEN TARKASTELU MERKKIAINEKOKEELLA Merkkiainekoeraportti 1 1 (6) Tilaaja: ISS Palvelut Oy Juha Leppälä Rajatorpantie 8 A 01600 VANTAA LAAJAVUOREN KOULU TIIVISTYSKORJAUSTEN TARKASTELU MERKKIAINEKOKEELLA Aika: 21.7.2011 Paikka: Laajaniityntie

Lisätiedot

Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy

Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy 1 itäsiipi pohjoi- nen etelä län- Kuvat 1, 2, 3. Rakennuksessa on tehty pohjakuviin merkityillä alueilla sisäilman laatuun vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi rakenneavauksia. Rakenneavausten ja rakennetutkimusten

Lisätiedot

RTA3, LOPPUSEMINAARI Kai Nordberg, DI Ramboll Finland Oy. Ohjaaja: Timo Turunen, TkL, RTA Ramboll Finland Oy

RTA3, LOPPUSEMINAARI Kai Nordberg, DI Ramboll Finland Oy. Ohjaaja: Timo Turunen, TkL, RTA Ramboll Finland Oy SUOJELLUN 1950-LUVUN KOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEKÄ PERUSKORJAUSHANKKEEN KORJAUSSUUNNITTELURATKAISUJEN TERVEELLISYYDEN ARVIOINTI RTA3, LOPPUSEMINAARI 6.6.2018 Kai Nordberg,

Lisätiedot

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2

Lisätiedot

Raportti Työnumero:

Raportti Työnumero: Sivuja:1/5 Vastaanottaja: Porvoon Tilapalvelut Raportti Kohde: Toimeksianto: Mika Waltarinkatu 12 06100 Porvoo Kartoitus Tutkimus pvm: 16.6.2016 Läsnäolijat: Hans Bergman / Porvoon Tilapalvelut Kim Laaksonen

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

RAKENTEELLISET SELVITYKSET

RAKENTEELLISET SELVITYKSET Kiinteistökatselmus 2 (11) Kohteen yleiskuvaus Katselmuksen kohteet sijaitsevat Kurikassa osoitteessa Hakunintie 42, 61360 MIETO. Katselmus suoritettiin silmämääräisesti rakenteita avaamatta ja rikkomatta.

Lisätiedot

Kiinteistökatselmus 2 (12)

Kiinteistökatselmus 2 (12) Kiinteistökatselmus 2 (12) TAUSTATIEDOT Katselmuksen kohteet sijaitsevat Kurikan Jurvassa osoitteessa kynttiläkuja 2, 61600 Jalasjärvi. Katselmus suoritettiin silmämääräisesti rakenteita avaamatta ja rikkomatta.

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN RAKENNUSKUIVAUS OY

ITÄ-SUOMEN RAKENNUSKUIVAUS OY Vastaanottaja: Oiva Turunen Kohde: 20170025 Sulkavan koulukeskus Koulutie 8 58700 Sulkava Tilaaja: Oiva Turunen p. 044 417 5842 Tilaus pvm: 16.1.2017 Yhteyshenkilö: Oiva Turunen p. 044 417 5842 oiva.turunen@jarvisaimaanpalvelut.fi

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

Yhteyshenkilö: Pekka Koskimies puh Olli Kontinen, Rehtori puh Frej Andersson, Kiinteistönhoitaja puh.

Yhteyshenkilö: Pekka Koskimies puh Olli Kontinen, Rehtori puh Frej Andersson, Kiinteistönhoitaja puh. Sivuja:1/6 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki Pekka Koskimies Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat: Isännöitsijä: HINTHAARAN KOULU Koulutie 26 07110 HINTHAARA Varastohuoneen 221 kartoitus.

Lisätiedot

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Kartoitus tilaajan kanssa sovituilla alueilla. Viktor Johansson, Polygon Finland Oy. Yhteyshenkilö: Porvoon Kaupunki / Pekka Koskimies p.

Kartoitus tilaajan kanssa sovituilla alueilla. Viktor Johansson, Polygon Finland Oy. Yhteyshenkilö: Porvoon Kaupunki / Pekka Koskimies p. Sivuja:1/18 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki / Pekka Koskimies. Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat: Gammelbacka Skola Opintie 1 06400 PORVOO Kartoitus tilaajan kanssa sovituilla

Lisätiedot

Merenojan koulu, Kalajoen kaupunki

Merenojan koulu, Kalajoen kaupunki Väliraportti, (alustavia käsityksiä rakennuksen kunnosta) 19.4.2017 Työnro 3512584 Ins. Petri Sippola Ins. Henrik Turtinen 2 (34) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...5 1.1 Tilaaja...5 1.2 Tutkimuksen tekijät...5

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi Sivu 1/7 Kartoitusraportti: Päivämäärä: 28.9.2011 Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi Tilaaja: Markku Mikkelson 040 735 1908 Laskutus: Kohde: Osoite/asukas: As Oy Hösmärinmäki,

Lisätiedot

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI 12.3.2009 KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI MAANVASTAISET SEINÄRAKENTEET Havukosken nuorisotalo Eteläinen Rastitie 14 01360 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Asko Karvonen (GSM 0400 646 244) Insinööri

Lisätiedot

Hornhattulan päiväkoti Porvoo

Hornhattulan päiväkoti Porvoo Hornhattulan päiväkoti Porvoo IVA kuntotutkimus ja käyttövesiputkiston vuotoselvitys Tommi Paasivirta tommi.paasivirta@wspgroup.fi 0207 864 483 WSP Finland Oy Pohjakuva Hornhattulan päiväkoti 2 Talotekniikka

Lisätiedot

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Lummepolunpäiväkoti Lummepolku 01300 Vantaa

Lisätiedot

SUOJELLUN 1830-LUVUN HIRSIRAKENTEISEN KOULUN KUNTOTUTKIMUS

SUOJELLUN 1830-LUVUN HIRSIRAKENTEISEN KOULUN KUNTOTUTKIMUS SUOJELLUN 1830-LUVUN HIRSIRAKENTEISEN KOULUN KUNTOTUTKIMUS SAKU NIEMINEN Opinnäytetyössä tehtiin kuntotutkimus koulurakennuksen nykykunnon selvittämiseksi peruskorjausta varten. Peruskorjauksen suunnittelun

Lisätiedot

Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy

Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy 1 Kuvat 1, 2. Tutkimuskohteena on ollut koulurakennus, jossa sijaitsee kolme eri-ikäistä osaa. Osat on rakennettu vuosina 1926 ja 1955 sekä 2000-luvun alussa Tutkitut tilat sijaitsevat vuosina 1926 ja

Lisätiedot

Raportti Työnumero:

Raportti Työnumero: Sivuja:1/7 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki / Peter Backman Raportti Kohde: Toimeksianto: Kvarnbergsgatan 18 06100 Borgå Kosteuskartoitus Tutkimus pvm: 19.2.2015 Läsnäolijat: Huoltomies Tomas Backman Raportointi

Lisätiedot

Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007

Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007 Vesivahingon kosteuskartoitus Tarkastuskohde: Kaivokselan päiväkoti Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa Tilaaja: Krohn Mikko Vantaan Kaupunki PL 6007 Vahinkonumero: Tarkastaja: Hannu Peltola 040-538 7944 Tarkastuspvm:

Lisätiedot

Päiväkodin kuntotutkimus korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi

Päiväkodin kuntotutkimus korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi [presentation title] via >Insert >Header & Footer Päiväkodin kuntotutkimus korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi RTA Lopputyö. Henri Käyrä Kiwa Inspecta Henri Käyrä Tekninen asiantuntija, RI Julkinen 20.05.2018

Lisätiedot

Tarkastuskäynti. Porin kaupunki, Tekninen toimiala Mikko Muurinen, Piritta Salmi

Tarkastuskäynti. Porin kaupunki, Tekninen toimiala Mikko Muurinen, Piritta Salmi Tarkastuskäynti 15.2.2019 Kohdetiedot: Rantamakasiini, 280 m 2 Eteläranta 5, 28100 Pori Rakennusvuosi 1896, Cafe Jazz kahvilatoiminta vuodesta 1985, Rakennusperintölailla suojeltu rakennus Uusrenessanssi

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI. Asematie Vantaa 1710/

KARTOITUSRAPORTTI. Asematie Vantaa 1710/ Asematie 7 01300 Vantaa 1710/6416 26.3.2018 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 KÄYTETTY MITTAKALUSTO... 4 MITTAUSPÖYTÄKIRJA... 5 YHTEENVETO... 7 3 KOHDETIEDOT

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI KOSTEUSMITTAUS

TUTKIMUSRAPORTTI KOSTEUSMITTAUS TUTKIMUSRAPORTTI KOSTEUSMITTAUS Meripirtin päiväkoti Haukkavuorenkatu 5 48100 Kotka Työ nro T15026 Kotka 26.8.2015 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA PUH. 05-2255

Lisätiedot

Insinööritoimisto AIRKOS Oy Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET

Insinööritoimisto AIRKOS Oy Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET 30.3.2015 YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Hyrsylän koulu Hyrsyläntie 169 09430 SAUKKOLA 1.2 Tilaaja Lohjan kaupunki Tekninen toimi/tilapalvelut Kari Koljonen

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Rakenteiden kosteusmittaus. Tarkastuskohde: Koivukoti 2 Kuriiritie 24 01510 VANTAA

Tutkimusraportti. Rakenteiden kosteusmittaus. Tarkastuskohde: Koivukoti 2 Kuriiritie 24 01510 VANTAA Rakenteiden kosteusmittaus Tarkastuskohde: Koivukoti 2 Kuriiritie 24 01510 VANTAA Tilaaja: Elina Väänänen Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy PL 5202 70701 Kuopio Tarkastaja: Mika Holm 040-760 2737

Lisätiedot

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14.

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14. Sivuja:1/10 Vastaanottaja: Gun Adamsson Mittauspöytäkirja Kohde: Toimeksianto: Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari Pintamittaus Tutkimus pvm: 14.8.15 Raportointi pvm: 14.815 Yhteyshenkilö: Gun Adamsson Tutkijat:

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 940 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot