Asuntoyhtiön energian hallinta. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola

Transkriptio

1 Asuntoyhtiön energian hallinta Neuvontainsinööri Jaakko Laksola

2 Halpa energia on ohi! Energia on kulttuuria! Suomi eteni maatalousvaltiosta teollisuusvaltioksi ja siitä tietoyhteiskunnaksi (kiinteistöissä ja lvi-alalla jäänyt väliin) ja nyt tulisi siirtyä luonnonvaratalouteen. Miten siirretään Suomessa taloyhtiöt luonnonvaratalouteen?

3 Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa sekä lämpöindeksi (suhteellinen lämmönkulutusluku) Energiaesitys käytössä oleville kiinteistöille syyskuussa eduskuntaan

4 ENERGIATODISTUKSET Menee uusiksi syksyllä 2012: pätevä tekijä ehkä Fise-pätevä ei pizzakauppias laskennallinen, voidaan ilmoittaa myös toteutuneet arvot toimenpidesuosituksia todistus voimassa 10 vuotta silmämääräinen tarkastelu, ei mittauksia pakollinen muille paitsi suojellut kohteet nyt vaikuttaa primäärikertoimet: sähkö 1,7 kaukolämpö 0,7

5 Uudet määräykset - Ei pakotteita, ellei sitä tehdä omasta aloitteista. - Koskee luvanvaraista rakentamista. - Esim. Ikkunaremonttia, ulkoseinäremontti, ei niin, että putkiremontti laukaisee vaateen myös uusia julkisivu - Vaatteet ei aivan uudisrakentamisen luokkaa.

6 Energiaviisas asuintalokiertue Koulutusillat pääkaupunkiseudulla klo 17-20: Helsinki , Radisson Blu Vantaa , Heureka Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen:

7 Piirrä kaavioon oma taloyhtiösi! Lämmitysenergiankulutus asuinkerrostaloissa, koko Suomi 80 Lämpöindeksi [kwh/m 3 /vuosi] Korkea Keskimääräinen (75% kannasta) 40 Matala Valmistumisvuosi Lähde: Suomen Talokeskus

8 Jaetaan energia kahteen osuuteen kiinteistössä: Taloyhtiöön tuotettu energia (kl, lämpöpumppu, varaava/suora sähkölämmitys, hybridi) Taloyhtiössä käytetty energia

9 Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset luvun asuinkerrostalot Tietoyhteiskunta = ajotietokone = kiinteistöissä energiatietokone = minne energia katoaa? Ilmanvaihto % Yläpohja 2 6 % Ikkunat % Ulkoseinät % Lämmitys n. 60 % Sähkönkäyttö n. 20 % Aurinko ja ihmiset n. 20 % Viemäriin % Alapohja 4 6 %

10 Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa rivitaloissa koko maassa vuonna 2010 *)

11 Kiinteistön rakenneosien käyttöikä Tekninen käyttöikää vastaa: Taloudellinen Visuaalinen ja asumisviihtyvyys Terveellinen ja turvallinen Inhimillinen / asukkaiden eri elämän syklit yhteiskunnan tulee ratkaista tämä asia

12 Kustannushistoriikki: huolto, korjaus, energia Rakenne uusitaan, kun se on taloudellisesti tarkoituksenmukaista! Energia 0 Huollot ja korjaukset Kustannukset neuvontainsinööri Jaakko Laksola

13 Huomioitavia asioita Asuminen on hyvin hitaasti kehittyvä ja muuttuva prosessi. Taloyhtiössä rakennuttaminen on vaikeaa. Mikä on yhteiskunnallisesti kannattavaa? Mikä on asunnon omistajan näkövinkkelistä kannattavaa? 2 neuvontainsinööri Jaakko Laksola

14 Vähitellen kohti suunnitelmallista huolenpitoa Energiatodistus pakollinen Täydentävät t kuntotutkimukset Kuntotodistus vapaaehtoinen Kuntoarvio Osakkaiden hyväksymä Teknissosiaalinen PST 10 v Hallituksen korjaustarveselvitys

15 Osakaslähtöinen korjausstrategia = Osakkaiden tahtotila => helpottaa päätöksentekoa Taso + - Perusparannus (tasoa nostava) Missä ajassa maksetaan korjausvelka takaisin? Miten haluan omaisuutta hoidettavan? Peruskorjaus (tason säilyttävä) Korjausvelka Missä ollaan nyt? Mihin suuntaan ollaan menossa? Onko riskienhallinta kartoitettu? Ei toimenpiteitä (tasoa laskeva)

16 Hankesuunnittelu on energiavaihtoehtojen kartoitusta Hankesuunnitteluohjelma = kirjallinen kuvaus energiavaihtoehtoista (selvitetään hinnan lisäksi arvot) Vaihtoehtojen arvoja mm. elinkaarisäästöt = kestää ja säästää lämmityskustannuksia, terveellinen, turvallinen 5. kallein Taso hinta arvot 4. as oy:n valinta 3. vaihtoehto 2. vaihtoehto 1. halvin

17 Kiinteistöjen energianhallinta Lyhyen tähtäimen energianhallinnalla: Ennakoidaan laite- ja järjestelmäviat Havaitaan käyttötekniset virheet Pitkällä tähtäimellä: Vaikutetaan energiahallintainvestointien kautta OnLineenergiatodistus

18 Kiinteistöjen energianhallinta Analysoidaan kulutuslukemia ja tavoitearvoja, raportoidaan muutoksen syistä. Mitä et mittaa, sitä et voi säästää! Sisäilman laatu, huonelämpötila o C, kulutusindeksit; lämpö, vesi, kiinteistön sähkö OnLine- energiatodistus Kiinteistöä käytetään tavoitearvojen mukaan, säästöjä tulee vasta kun käyrää tiputetaan! Energia- ja kuntokartoitus, Järjestelmien kuntoon saattaminen

19 Ilman tulee aina vaihtua asunnossa! or = ovirako korkeussuositus 10 mm wc, vh 15 mm kh, 20 mm keittiö auki vain kuivatuksen aikana ulkoilma keittiö vh kh lh mh or or or or or or oh mh wc ulkoilma ulkoilma

20 Mikä se lämmön talteenotto oikein on? Huoneistokohtainen IV-kone Pyörivä lämmönsiirrin (roottori) Levylämmönsiirrin Voit säästää: lämmön talteenoton vuosihyötysuhde 50-70%! 2

21 Keskitetty koneellinen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä LTO:lla Tarvitaan uusi kanavisto tuloilmalla Voidaan säätää ilmanvaihtoa huoneistojen liesikuvuista Rakennusvalvonnat eivät ole hyväksyneet pyöriviä LTO-laitteita.

22 Huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä Hajautettu järjestelmä, pienin takaisinmaksuaika Koneellinen tulopoisto-ilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla

23 Vaikutus julkisivuun Kaikissa kunnissa ei ole sallittu! Raitisilman sisäänotto ja jäteilman ulospuhallus Kuva: Vallox

24 Poistopuhallin uusiksi + lämmöntalteenotto poistoilmasta Asennus Poistokanava / kanavisto yhdistetään laitteeseen Vesiputket tuodaan alas lämmönjakohuoneeseen Kotelointi porraskäytävässä Roska/pyykkikuilu tms. Putkikoko DN32-DN40

25 Koneellinen poisto + huoneistokohtaiset tuloilmakoneet + lämmöntalteenotto (LTO) Vanha kanavisto nuohotaan Uusi huippuimuri lämmöntalteenotolla Lämmönsiirrin (lamellipatteri) Olemassa oleva puhallin Vesi-glykolilämmönkeruuverkosto Lämmönkeruuputkisto Huoneistokohtaiset tuloilmakoneet ja liesikuvut (ohjaus) Tuloilmakone Lisälämmönsiirrin Lisälämmönsiirrin Vuosihyötysuhde n. 40 %

26 Poistoilma lämmönkohteena RUOTSINMALLI Olemassa oleva puhallin Lämmönsiirrin (lamellipatteri) Lämmönkeruuputkisto Varaajat Varalämmönlähde Lämpöpumput

27 Poistoilmalämpöpumpun hyödyt Lämpöpumpun lämpökerroin (COP) Vuotuiset energiakustannukset pudonneet n. 40 % Investointi noin Huomioitavaa Sisäilmaston laatu ei parane, ellei ilmanvaihtoa paranneta esim. huoneistokohtaisilla tuloilmakoneilla Kaukolämmön korvaaminen sähköllä voi lisätä CO 2 -päästöjä Kerrostalon ilmanvaihdon konehuone katolla, Tukholma

28 Maalämpöpumppu Maaputkisto 50 v v. / kompressori noin 10 v COP 3 2 neuvontainsinööri Jaakko Laksola

29 Maalämpöjärjestelmä taloyhtiö Nokialla Kaukolämpölaitteisto korvattiin 3 lämpöpumpulla 5 vesivaraajalla Sähkökattilalla 18 lämpökaivolla Lämpöpumpuilla 90% tarvittavasta lämmitysenergiasta Kuvat: GreenHeat

30 Maalämpöjärjestelmä taloyhtiö Nokialla Lämpökaivot eivät muuta piha-aluetta: Kuva: Ympäristöopas 2009, Lämpökaivo

31 Mäntsälä mielessäin Tavanomainen kaksi rappunen noin 30 asuntoa käsittävä asuinkerrostalon lämpöpumpun asennus Eli noin /asunto Energianhinta 90 /Mwh (Tukholma 70 /Mwh) COP 3 4 Takaisinmaksuaika vuotta (pankit mukaan)

32 Ilmalämpöpumppu Kiinteistöt, joissa on suora sähkölämmitys

33 Käyttöveden lämmittäminen aurinkolämmöllä taloyhtiö Riihimäellä / Ruotsissa putket katolla useissa kerrostaloissa Katolle 6 kpl tyhjiökeräinmoduuleita Lämmönjakohuoneeseen 1000 litran varaaja Älykäs ohjaus Tarvittaessa käyttöveden lisälämmitys kaukolämmöllä

34 Esimerkkejä VTT simuloitu esimerkki KIMU-projektista Petri Pylsy / Kiinteistöliiton energia-asiantuntija 2 neuvontainsinööri Jaakko Laksola

35 Perusvaihtoehto: Haavikkotie Lämmitysenergian säästöpotentiaali % linjasaneeraus - vesi- ja viemärijärjestelmät, vesikalusteet, - sähköistys - huoneistokohtaiset vesimittarit - huoneistokohtainen tulopoistoilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla ikkunoiden uusiminen - U-arvo 0.8 W/m2K Kaukolämpö alussa 55 /MWh, energianhinnan nousu 4%/v keskimääräinen hinta 20v. jaksolla 103 /MWh 1096 asm 2 Lähtötilanne Korjausvaihtoehto Kaukolämpö (kwh/asm 2 /v) Puhallinsähkö (kwh/asm 2 /v) Vesi (m 3 /v) Hankintakust. ( /asm 2 ) Hankintakust. ero* ( /asm 2 ) - 83 Tak.maksuaika (v) - 28 Tak.maksuaika, energian hinnan nousu (v) - 19 *) Pakolliset korjaustoimenpiteet 682 /asm 2

36 -50% : Haavikkotie Lämmitysenergian säästöpotentiaali % linjasaneeraus -vrt. perusvaihtoehto julkisivuremontti - ikkunoiden uusiminen (vrt. perusvaihtoehto) - ulkoseinän lisälämmöneristys (lisälämmöneristys 100mm; U-arvo 0.29 W/m 2 K) - parvekkeiden korjaus - räystäät, sokkelit, ikkunoiden siirto (julkisivu ei saa muuttua korjausten seurauksena) Kaukolämpö alussa 55 /MWh, energianhinnan nousu 4%/v keskimääräinen hinta 20v. jaksolla 103 /MWh Kaukolämpö (kwh/asm 2 /v) Puhallinsähkö (kwh/asm 2 /v) 1096 asm 2 Lähtötilanne Korjausvaihtoehto Vesi (m 3 /v) Hankintakust. ( /asm 2 ) Hankintakust. ero* ( /asm 2 ) Tak.maksuaika (v) - 26 Tak.maksuaika, energian hinnan nousu (v) - 16 *) Pakolliset korjaustoimenpiteet 682 /asm 2

37 -50% : Matinkuja 1 Lämmitysenergian säästöpotentiaali % Linjasaneeraus - huoneistokohtainen tulopoistoilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla - huoneistokohtainen vedenmittaus Julkisivukorjaus - Ikkunoiden vaihto U-arvo 0.8 W/m 2 K - ulkoseinien kokonaisvaltainen korjaus (eristys 300 mm; 0,14 W/m 2 K - yläpohjan lisäeristäminen Kaukolämpö alussa 55 /MWh, energianhinnan nousu 4%/v keskimääräinen hinta 20v. jaksolla 103 /MWh Kaukolämpö (kwh/asm 2 /v) Puhallinsähkö (kwh/asm 2 /v) *) Pakolliset korjaustoimenpiteet 682 /asm 2 *) Pakolliset korjaustoimenpiteet 714 /asm asm 2 Lähtötilanne Korjausvaihtoehto Vesi (m 3 /v) Hankintakust. ( /asm 2 ) Hankintakust. ero* ( /asm 2 ) Tak.maksuaika (v) - 44 Tak.maksuaika, energian hinnan nousu (v) - 30

38 IV-perusparannuksen taloudellinen kannattavuus Kaukolämpö 55 /MWh Sähkö 100 /MWh Eskalaatio 3%/v Laskentakorko 3 % Hajautettu Keskitetty Välimalli Erillinen Linjasaneerau s Erillinen Linjasaneerau s Erillinen Linjasaneerau s Investointi /asm2 (alv. 22%) Takaisinmaksuaika 1 Takaisinmaksuaika > 40 > 40 > 40 > 40 > 40 > > ) koneellinen poisto alkutilanteen ilmavirroilla 2) koneellinen poisto S2 tason ilmavirroilla

39 Viihtyvyys ja terminen tasa-arvo Säädä ilmanvaihtomäärät oikeaksi Mittaa huonelämpötilat (erot : hyvä taso +/- 1; välttävä taso +/- 1,5) Muutama anturi kylmin, lämpimin talon keskeltä toteuta tarpeen vaatiessa perussäätö poista ilmat verkostossa erikoislaitteella (=pumppupohjainen laite) Oikea huonelämpötila? + 19 o C + 22 o C + 25 o C

40 Kaasujalka! Lyhyen tähtäimen energianhallinnalla: Ennakoidaan laite- ja järjestelmäviat Havaitaan käyttötekniset virheet Huolellisella kiinteistön hoidolla säästät 5-30% Tietoyhteiskunta: anturointi / huone-lt / etäsäätö

41 Luvut tutuiksi! Lyhyen tähtäimen energian hallintaa: Lämpöenergia / lämpimän veden kulutus Vedenkulutus Tietoyhteiskunta

42 Ohjeita asukkaille kotisivulta, kodinkansiosta! Valmistaja/ Venttiili Noin asento huonelämpötilalla 18 C 20 C 22 C 24 C 26 C Oras/ Sabila Oras/ Termostar Danfoss/ RA Danfoss/ RAVL/RAV T&A/ Termoret OK!

43 Huomioi seuraavat säädä oikea lämpimän käyttöveden lämpötila (55 astetta, hanasta vähintään 50 astetta)! hanasta tulee saada oikea määrä vettä! (Vakioi paineet, säädä virtaamat) säädä lämpimän käyttöveden odotusaika alle 10 sekuntiin! seuraa vedenkulutusta, normaali 150 L /ASK, VRK, vesimittari ilmoita vuotavista vesikalusteista huoltoyhtiöön vuotovahti / impulssilukija 24h

44

45 Vuotovahti on anturointia! Anturointi on tietoyhteiskuntaa!

46 Sähkö LVI-laitteissa Pumput vanhat 400 W / uudet 50W; 30v. / 100 / MWh= energiakustannus Ilmanvaihtopuhaltimet sfp-luku 50% vähemmän, eli nykyiset puhaltimet kuluttaa noin puolet vähemmän sähköä. Sähköjononousuremontti tehdään vuoden välein, tulee miettiä noin yleisesti kaikki asiat energian kautta. Eli kysy suunnittelijalta hankesuunnitteluvaiheessa; missä voimme säästää sähkönkulutuksessa? 2 neuvontainsinööri Jaakko Laksola

47 Kirjallisuutta

48 Tulisiko tilata kuntoarvio ja energiataloudellinen selvitys?

49 Rakennustiedosta saat muutamalla eurolla tämän ohjekortin!

50 Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot

51 KÄYTTÖIKÄLASKU KIINTEISTÖN RAKENNUS TALOTEKNIIKALL Voitte pyytää sähköpostilla: Mainitse jäsennumero ja taloyhtiön nimi Värikoodit Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi yhdistys tarjoaa jäsenilleen tämä lahjaksi. Olkaa hyvä! Kyseessä on oman taloyhtiönne kuntoon liittyvä käyttöikälaskuri, jonka avulla voi helposti arvioida kiinteistön tärkeimpien rakentei asennusvuoden ja arvioidun käyttöiän perusteella. Laskuri on koko ajan online-tilassa. Toimi seuraavasti: 1. Tallenna ensin excel -taulukko koneellesi. 2. Täytä kiinteistön perustiedot ja syötä rakennusosien, järjestelmien ja laitteiden asennus- tai peruskorjausvuodet niille tarkoitettu (kirjoita vuosi taulukossa olevan mallivuoden "2000" päälle). Vuodet löydät yhtiön asiakirjoista tai laitteissa olevista tyyppikilvistä. 3. Taulukko laskee jäljellä olevat käyttövuodet ja ilmoittaa värikoodilla, onko kyseisen rakennusosan, järjestelmän ja laitteen kunto Kun väri vaihtuu vihreästä keltaiseksi (10 vuotta ennen arvioidun käyttöiän päättymistä), sijoitetaan rakennusosan, järjestelmän ja PTS:ään. Kun väri vaihtuu punaiseksi (3 vuotta ennen arvioidun käyttöiän päättymistä), on viimeistään aika aloittaa uusimissuunn Tämä taulukko ei korvaa kuntoarviota, vaan on suuntaa antava ja helppo kaikkien käyttää. Sen voi myös tulostaa hallituksen tai yh asiakirjojen joukkoon. Huomaa, että arvioitu käyttöikä on teoreettinen, käytännössä laitteiden ja järjestelmien käyttöikä saattaa vai Rakennuksen oletetaan olevan normaalissa rasitusluokassa. Taulukon arvioidut käyttöiät ovat KH-ohjekortista KH , LVI 0 käyttöiät ja kunnossapitojaksot. Tarkempia selvityksiä varten voitte hankkia kyseisen kortin sekä tilata muita alan oppaita osoitteessa www Rakennus- ja LVIAS -teknisissä sekä juridisissa asioissa yhtiötänne palvelevat neuvontainsinöörimme sekä -juristimme Muistutamme vielä, että jäsennumero tulee olla tiedossa neuvontaan soittaessa. Huomio! Uusi Asunto-osakeyhtiölaki (voimaan 2010) tulee velvoittamaan hallituksen valmistautuvan taloyhtiön suunnitelmalliseen seuraavaksi viideksi vuodeksi. Toimenpiteet Vuosi - hyvä - hyvä: ei toimenpiteitä Tänään on - välttävä - huono Kiinteistö Osoite Laatija Päivämäärä - välttävä: uusiminen PTS:ään - huono: uusiminen ajankohtaista Laite tai järjestelmä PIHA Asennusvuosi Arvioitu käyttöikä, v Salaojajärjestelmä Bitumiset päällysteet, kuten asvaltti Betoniset pihakiveykset Lipputanko, kuivaus- ja pölytystelineet Leikkivarusteet Kiviainesrakenteiset aidat ja muurit Teräsrakenteiset aidat Puurakenteiset aidat Jäljellä olevat käyttövuodet Kunto PERUSTUKSET JA ALAPOHJAT Perusmuurin vedeneristys, kumibitumikermi Perusmuurin vedeneristys, kuumabitumisively

52 Yhteenveto Kaukolämpö on vielä halpaa, jos se maksaa /MWh. Kiinteistöt on rakennettu kuitenkin kohtalaisen hyvin Suomessa, toki parantamisen varaa on. Ankin läysät pois! Suuret energiasäästöinvestoinnit maksavat itsensä takaisin vasta kymmenien vuosien kuluttua. Hoito ja säästövirheet säästävät eniten. Taloyhtiöt eivät toteuta suuria energiainvestointeja. 2 Tarvitaan porkkana, joka on energialaina, jota kuoletetaan energiasäästöillä!!! neuvontainsinööri Jaakko Laksola

53 Puolueetonta projektinhallintaa. Kääntykää puoleemme jo projektin alkuvaiheessa. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola