Kiinteistöjen energianhallinta

Transkriptio

1 Kiinteistöjen energianhallinta SEURANTA analysoidaan kulutuslukemia ja tavoitearvoja raportoidaan muutoksien syistä TAVOITTEET sisäilman laatu, kulutusindeksit, elinkaari lyhyen tähtäimen energianhallinnalla: ennakoidaan laite- ja järjestelmäviat havaitaan käyttötekniset virheet Pitkällä tähtäimellä vaikutetaan energiasäästöön energiasäästöinvestointien avulla EDELLYTYKSET energia- ja kuntokartoitus järjestelmien kuntoon saattaminen KÄYTTÖ kiinteistöä käytetään tavoitearvojen mukaan säästöä tulee vasta kun käyrää tiputetaan!!!!!! säädä ilmanvaihtomäärät oikeaksi mittaa huonelämpötilat toteuta tarpeen vaatiessa perussäätö poista ilmat verkostossa erikoislaitteella Viihtyvyys ja terminen tasa-arvo!!! 1

2 Lämmitä kiinteistöä oikein! säädä lämmityksen säätökäyrä niin, että seurantahuoneen lämpötila pysyy vakiona, suositus astetta syksyllä, talvella ja keväällä Aseta kello-ohjelmat tarkoituksen mukaiseen aikaan! säädä oikea lämpimän käyttöveden lämpötila (55 astetta, hanasta vähintään 50 astetta)! hanasta tulee saada oikea määrä vettä! säädä lämpimänkäyttöveden odotusaika alle 10 sekuntiin! 2

3 Toteuta kulutusseuranta seuraa vähintään kuukausitasolla kiinteistön lämmön, veden ja kiinteistösähkön kulutusta Helsinki Energia (maksuton, ei veden seurantaa) Suomen Talokeskus ja T.A.C (maksullisia) Rakennustiedosta saat muutamalla eurolla tämän ohjekortin! Neuvontainsinööri auttaa! puhelimitse (maksuton) kiinteistökäynti (maksullinen) 3

4 1/4 (päivitetty ) Asunhuoneen lämmitys pähkinänkuoressa Oikea kiinteistön lämmitys on sitä, että asuintiloissa valitsee terveellinen sisäilmasto, jonka oleellisena osana on tasainen ja riittävä huonelämpötila sekä lämmityskulut ovat mahdollisimman pienet. Jotta päästään edellä esitettyihin tavoitteisiin, on ensin huonelämpötilat ensin mitattava ja tarvittaessa suoritettava patteriverkostossa korjaukset, kuten perussäätö, ilmanpoisto ja oikean esipaineen asettaminen paisunta-astialle ja koneellisen ilmanvaihdon poistoilmamäärien säätö. Huonelämpötilan mittaus Huonelämpötilat mitataan mistä tahansa oleskeluvyöhykkeeltä virallisesti 1,1 m:n korkeudelta. Oleskeluvyöhyke on huoneen osa, jonka alapinta rajoittuu lattiaan, yläpinta on 1,8 metrin korkeudella lattiasta ja sivupinnat ovat 0,6 metrin etäisyydellä seinistä tai vastaavista kiinteistä rakennusosista Mutta käytännössä mittaus suoritetaan keittiön pöydältä, olohuoneen pöydältä tai makuuhuoneesta sängyltä. Tärkeintä on, että etäisyys ulkoseinästä on ainakin 60 cm ja mittauskorkeus on noin 100 cm. Huonelämpötilojen vaihtelu Jos patteriverkosto on perussäädetty, on hyvä taso huonelämpötilavaihtelulle +- 1 o C, eli huonelämpötilat ovat kahden asteen sisällä, ja välttävä taso, kun huonelämpötilat poikkeavat +- 1,5 o C, eli huonelämpötilat ovat kolmen asteen sisällä. Mikäli huonelämpötilat eroavat enemmän kuin kolme astetta, ei kiinteistöä voi lämmittää niin, että asukkaat olisivat termisesti tyytyväisiä ja termisesti tasaarvoisessa asemassa. Tällöin joutuu lämmittäjä lämmittämään kiinteistöä kylmimmän asunnon mukaan, jolloin muita asuinhuoneita ylilämmitetään ja tällöin kuluu kallista lämmitysenergiaa hukkaan sekä lisäämme omalta osin yhteiskunnassamme paljon puhuttuja CO2-kaasuja, eli lisäämme kasvihuoneilmiötä! Ainoa lääke tilanteeseen on PERUSSÄÄTÄÄ PATTERIVERKOSTO! Ilma pois patteriverkostosta Yksi oleellisimmista asioista on, että lämmitysverkostosta on poistettu ilma sekä verkostoa täytettäessä kertynyt ilma että veden lämmetessä (= ulkoilman kylmetessä) vedestä erotottunut ilma. Parhaiten ilma poistuu, kun se imetään kompressorilla tai pumpulla pois verkostosta. Tämä tekniikka on lvi-alalla varsin uusi, mutta kylmätekniikassa tyhjiömenetelmää kylmäaineen täyttötilanteessa on käytetty useita kymmeniä vuosia. Taloyhtiön ei tarvitse välttämättä ostaa omaa laitetta, sen voi myös vuokrata esim. kolmeksi viikoksi laadukkaalta putkiurakoitsijalta. Tekniikan suuri etu on, että se se syö ilman edellään, eli pienet ilmapussit eivät enää ole patteriverkoston vedenkierron esteenä.

5 2/4 Ilman voi poistaa myös perinteisin menetelmin eli sokki-ilmauksella, joskin se on epävarmempi menetelmä kuin kompressori-tekniikka ja vie enemmän huoltohenkilökunnan tai putkiasentajien aikaa sekä lopputulos ei ole läheskään niin hyvä, kun tyhjiömenetelmällä saavutettu lopputulos. Paisunta-astian esipaineen tarkastus Paisunta-astian esipaine on oltava oikea. Se ei saa olla liian suuri, eikä liian pieni. Mikäli se ei ole oikea, keräytyy helposti ilmaa ylimpien asuinhuoneiden pattereihin. Ilma pattereissa estää osittain tai kokonaan patterin läpenemisen. Oikea esipaine on merkitty kaukolämpöpiirustukseen, joka on ripustettu kl-huoneen seinälle. Esipaine tarkastetaan yleensä lämmittämättömillä kaudella eli kesän alussa. Tällöin suljetaan lämmitysverkosto niin, että vesi poistetaan vain pieneltä osin joko vain paisuntajohdosta tai paisuntajohdosta sekä patteriverkoston siirtimestä. Esipaine mitataan luotettavalla auton rengaspainemittarilla. Mikäli se ei vastaa oikeaa arvoa, asettelee putkiliike kompressorilla oikean esipaineen. Ilmanvaihdon poistoilmamäärien tarkastus Asuintilojen poistoilmamäärät tulee olla oikeat. Liian suuret ilmamäärät jäähdyttävät asuintiloja ja liian pienet ilmamäärät aiheuttavat asuintiloissa kosteuden tiivistymistä, josta saattaa aiheutua jopa terveyshaitta. Kiinteistön omistajan tulee aina säännöllisin väliajoin tarkastusmittauttaa ja tarvittaessa säätää ilmamäärät. Ko. työn suorittaa lvi-asiantuntija. Tarkastusmittaus suositellaan tehtäväksi vähintään silloin kuin poistoilmahormien palotekninen puhdistus suoritetaan. Viranomainen suosittaa, että palotekninen puhdistus suoritetaan asuintiloissa kymmenen vuoden välein. Oikea huonelämpötila Yleinen suositus on, että huonelämpötila on oleskelualueella astetta. Peruteita on useita mm. Liian kokea huonelämpötila aiheuttaa kuivuuden tunnetta, väsymistä, keskittymiskyvyn alenemista, atoopikoille hengitysoireita ja ihosairauksista kärsiville oireita. Liian korkea lämpötilan on havaittu joissain tapauksissa kiihdyttävän kaasumaisten epäpuhtauksien vapautumista rakenteista ja huonekaluista. Liian matala huonelämpötila aiheuttaa asumisviihtyvyyden alenemiseen ja pitkäaikainen oleskelu saatta aiheuttaa terveyshaitan. Alhaiset pintalämpötilat keräävät kosteutta, joista saattaa aiheutua koteus- ja homevaurioita. Myös lattian alhainen pintalämpötila on pienille lapsille haitallinen

6 3/4 Viranomainen on lausunut asumisterveysoppaassa huonelämpötilasta mm. seuraavaa: Sosiaali- ja Terveysministeriö on laatinut Asumisterveysohjeen, joka perustuu Terveydensuojelulakiin (763/94) 32 ja on voimassa toistaiseksi lähtien. Tämän ohjeen noudattamista valvoo kuntien terveystarkastajat tai joissain kunnissa ympäristötarkastajat. Asumisterveysohjeessa on mainittu huonelämpötiloista mm. seuraavaa: Terveydellinen haitta aiheutuu, jos huonelämpötila laskee alle 18 o C. Hyvä taso 21 o C Huoneilman lämpötila ei saa kohota yli 26 o C, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Lämmityskaudella huoneilman lämpötilan ei tulisi ylittää o C Oikea huonelämpötila saadaan, kun lämmittäjä osaa etsiä kullekin kiinteistölle oikean lämmityksen säätölaitteelta oikean säätökäyrän. Tämä työ saattaa vaatia yhden lämmityskauden tarkan seuranaan ja myös lämmittäjältä suurta ammattitaitoa. Patteriventtiilin termostaattiosan asetusarvo Saattaa olla, että lämpimän kesän jälkeen patteriventtiilin kara on juuttunut pohjaan kiinni, eikä vesi kierrä patterissa ja patteri pysyy kylmänä. Termostaattien asennon tarkastuksesta on syytä tiedottaa keväällä jo malliskuussa jolloin auringon ilmaislämpö voidaan parhaiten hyödyntää. Tällöin ei kannata termostaatin asentoa pitää suurimalla lukemalla. Termostaatin asento on syytä olla yleensäkin riittävän pieni, jotta se säästäisi lämmitysenergiaa. Termostaatin tarkoitus on sulkea patterille menevä veden kierto. Eli jos termostaatin asento on liian suuri, ei termostaatti reagoi, eli sulkeudu. Tällöin huonelämpötilat kohoavat tarpeettoman korkeaksi ja säästöä sekä haluttua huonelämpötilaa ei saavuteta. Eri termostaattisten patteriventtiilien termostaattiosien asettelussa on eroja. Ohessa on muutaman yleisimmän valmistajan taulukko. Valmistaja/ Venttiili Noin asento huonelämpötilalla 18 C 20 C 22 C 24 C 26 C Oras/ Sabila Oras/ Termostar Danfoss/ RA Danfoss/ RAVL/RAV T&A/ Termoret

7 4/4 Yleisesti suositellaan, että terveellinen sisälämpötila on o C, eli termostaatin asento merkistä riippuen on 3 tai 4. Miten asukas voi vaikuttaa huonelämpötilan säätöön? Asukkaalla on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa huonelämpötilaan. Hän voi vain laskea huonelämpötilaa, asettelemalla termostaatin asento pienemmälle, kun mitä silloinen huonelämpötila on. Vaikka termostaatin asentoa nostetaan esim. asentoon 5 tai 6, jolloin asetteluarvo vastaa astetta, ei patterista saada lisälämpöä, jos kiinteistönhoitaja ajaa kaukolämpökeskuksesta sellaista veden lämpötilaa, että se vastaa esim astetta. Pitämällä termostaatin asentoa täysillä varmistetaan, että patterissa kiertää aina vesi ja patteri lämmittää aina. Jos tällöin huonelämpötila nousee, lämmön nousu aiheutuu esim. auringon lämpösäteilystä tai siitä, että huoneistossa käytetään jotain sähköistä laitetta, joka tuottaa myös lämpöä kuten uunia tai pölyimuria. Jos kuuluu sanottavan, että patteri on vain yläosastaan lämmin. Oikein toimiva patteri luovuttaa huoneilmaan lämpönsä ja patteri kuuluu olla ylhäältä lämmin ja alhaalta kylmä tai kylmempi. Joskus sanotaan, että patteri on kokonaan kylmä. Tällöin on termostaattiventtiili sulkenut veden kierron patterissa. Kummassakin tapauksessa ei ole oleellista onko patteri kylmä vai lämmin ja miltä osiltaan lämmin, vaan että huonelämpötila on oleskelualueella astetta. Lopuksi on vielä todettava, että eri ihmiset viihtyvät erilaisissa sisälämpötiloissa, yksilölliset mieltymykset ovat todella suuria. Toistaiseksi ei asuinkerrostalojen lämmitystekniikalla saada osakkaan yksilöllistä termistä viihtyvyyttä tyydytetyksi. Uskon, että tulevaisuudessa talonrakentajat ottavat tämän viihtyvyysarvon yhdeksi asunnon myyntihoukuttimeksi. Teknisesti voidaan sellainen rakentaa vaikka tänään esimerkiksi niin, että patteriverkosto antaa tietyn taloyhtiön peruslämmön ja huoneistokohtaisella tuloilmalla voi asukas säätää haluamansa lisälämmön asuntoosa. Viihtyisää huonelämpötilaa alkavaan talvikauteen toivottaa lvi-neuvontainsinöörinne Jaakko Laksola Lisämateriaalia: KH-kortti KH Lämmitä oikein