Joustavat järjestelmät mukautuvat liiketoiminnan tarpeisiin

Transkriptio

1 Joustavat järjestelmät mukautuvat liiketoiminnan tarpeisiin

2 Mitä on palvelukeskeinen arkkitehtuuri? Liiketoimintaprosessien muunneltavuus ja optimoitavuus ovat keskeisiä jokaisen yrityksen kilpailukyvyn ja kasvun kannalta. Yritykseltä edellytetään kykyä yhdistää prosessit, henkilöt ja tiedot toisiinsa niin organisaation sisällä kuin organisaation rajojen ylikin tytäryhtiöiden ja kumppanien kesken. Organisaation ketteryys voi olla uhattuna, jos sitä tukeva tietotekniikka ei ole riittävän joustavaa vastaamaan liiketoiminnan muuttuviin tarpeisiin. Jos IT:n mukautumiskyky on puutteellinen, kustannukset lisääntyvät, asiakaslähtöisyys heikkenee, vaatimusten noudattaminen vaikeutuu ja työntekijöiden tuottavuus huononee. Palvelukeskeinen arkkitehtuuri on suunnittelumalli, jossa IT-resurssit pyritään kohdentamaan entistä paremmin liiketoiminnan tarpeisiin. Tällöin työntekijät, asiakkaat ja kumppanit voivat vastata ja mukautua uusiin tilanteisiin entistä ripeämmin liiketoiminnan painopisteiden muuttuessa. Palvelukeskeinen arkkitehtuuri mahdollistaa sellaisten palveluiden ja yhdistelmäsovellusten luomisen, jotka ovat itsenäisiä taustalla toimiviin tekniikoihin nähden. Kaikkien tietojen ja logiikoiden ei tarvitse olla samassa tietokoneessa, vaan palvelumalli helpottaa verkon välityksellä tapahtuvaa IT-resurssien käyttämistä ja kuluttamista. Kun palvelut on suunniteltu erillisiksi ja autonomisiksi ja koska ne kytkeytyvät löyhästi toisiinsa, niitä voi helposti yhdistää sekä yhdistää uudelleen yhdistelmäsovelluksiksi organisaation muuttuvien tarpeiden mukaan. Yhdistelmäsovellusten avulla yritykset voivat tehostaa ja automatisoida manuaalisia tehtäviä, määrittää asiakkaat ja kumppanit yhtenäiseen näkymään sekä organisoida liiketoimintaprosessit siten, että ne ovat sekä sisäisten että ulkoisten vaatimusten mukaisia. Palvelukeskeisyyden omaksuva organisaatio voi siis luoda palveluita ja sovelluksia sekä käyttää niitä uudelleen sitä mukaa kuin liiketoimintatarpeet kehittyvät. Tällöin organisaation mukautumiskyky paranee ja sillä on hyvät valmiudet tehdä erinomaista tulosta markkinoilla. Palvelukeskeisen arkkitehtuurin periaatteita noudattamalla hankitusta tietotekniikasta epäyhtenäisestä hajautettujen ja mutkikkaiden järjestelmien ja sovellusten kokoelmasta saadaan integroidusti, mutkattomasti ja joustavasti toimiva työkalu.

3 Palvelukeskeinen arkkitehtuuri web-palveluiden runkona Oikein toteutetussa projektissa IT-resurssit kohdennetaan entistä tarkemmin liiketoiminnan tavoitteisiin. Tällöin organisaatiot voivat vahvistaa sidoksiaan asiakkaisiin ja toimittajiin, tuottaa tarkkoja ja käyttövalmiita yritystietoja päätösten helpottamiseksi ja yksinkertaistaa liiketoimintaprosesseja sekä tietojen jakamista työntekijöiden tuottavuuden parantamiseksi. Tuloksena on entistä mukautumiskykyisempi organisaatio. Palvelukeskeinen arkkitehtuuri toimii rakenteellisena runkona, johon erilliset sovellukset integroidaan. Sovellusten toiminnot muodostavat verkoston, jossa toimintoja voi käyttää web-palveluina (web services). Palvelukeskeinen arkkitehtuuri otetaan tavallisesti käyttöön standardeihin perustuvia web-palveluita hyödyntäen. Web-palvelut ovat sovelluksia, jotka vaihtavat tietoja standardinmukaisia siirtoja, salauksia ja protokollia käyttäen. Web-palveluiden ansiosta tietokonejärjestelmät voivat viestiä keskenään ympäristöstä riippumatta. Webpalveluita käytetään erilaisissa sovellusintegraatioskenaarioissa niin organisaation sisällä kuin kauppakumppanienkin kesken. Web-palveluiden perustana ovat keskeiset tietoliikennestandardit; tiedot esitetään XML-muodossa, tietoja siirretään SOAPmuodossa (Simple Object Access Protocol) ja web-palvelun ominaisuudet kuvataan WSDL-muodossa (Web Services Description Language). Web-palveluissa on määriteltynä vakioidut käytännöt mm. palveluiden havaittavuuteen, tapahtumakäsittelyyn, tietoturvaan ja viestien luotettavuuteen.

4 Palvelukeskeisen arkkitehtuurin hyödyt Liiketoiminnan näkökulmasta palvelukeskeinen arkkitehtuuri mahdollistaa uuden sukupolven dynaamisten sovellusten kehittämisen: Yrityksen johtaminen tehostuu. Kun yhteydet yrityspalveluihin ja -tietoihin kootaan dynaamiseksi, yhdistelmätyyppiseksi yrityssovellusten kokoelmaksi, päätöksentekijöillä on käytettävissään aiempaa tarkemmat ja kattavammat tiedot. Ongelmiin voidaan reagoida tehokkaasti sitä mukaa kuin niitä ilmenee. Henkilökunnan tuottavuus paranee. Peruskäyttäjä voi käyttää tietoja aiempaa sujuvammin omien tarpeidensa edellyttämässä muodossa ja haluamallaan välineellä webissä, rikkaalla työasemasovelluksella tai matkaviestimessä. Yhteydet asiakkaisiin ja toimittajiin vahvistuvat. Fuusiot ja yritysostot ovat aiempaa tuottoisampia, koska erilaisten järjestelmien ja sovellusten integrointi käy entistä helpommin. Integrointi kauppakumppanien kanssa ja toimitusketjuun liittyvien prosessien keventäminen ovat realistisia tavoitteita. Yritys saa hyvät valmiudet paitsi parantaa asiakaspalveluaan myös käynnistää uusia asiakashankkeita esimerkiksi kehittää kaikenkattavia palveluportaaleita. Dokumentointi. Dokumentoidun mallin perusteella organisaatio voi tunnistaa liiketoiminnan olosuhdemuutokset ja tehdä tarvittavat optimointitoimet. IT-osaston näkökulmasta palvelukeskeisyys muodostaa rakenteen, jonka avulla integroitujen järjestelmien ja sovellusten luomista sekä hallintaa voi yksinkertaistaa muuttuvien liiketoimintatarpeiden mukaan. Sovellukset ovat entistä tuottavampia ja joustavampia. Palvelukeskeisen mallin ansiosta IT-henkilökunta voi valjastaa hankitun IT-omaisuuden myös vanhat järjestelmät ja sovellukset aiempaa tuottavampaan ja tuottoisampaan käyttöön ilman erikseen koodattavia kertaintegrointiratkaisuja. Sovellusten kehittäminen käy aiempaa nopeammin ja taloudellisemmin. IThenkilökunta voi luoda palveluiden tietovaraston, jonka uudelleen käytettävissä olevia palveluita voi yhdistää korkeamman tason palveluiksi ja yhdistelmäsovelluksiksi sitä mukaa kuin uusia liiketoimintatarpeita ilmenee. Tällöin ratkaisujen kehittämisen ja testauksen kustannukset pienenevät, päällekkäisyydet vähenevät ja ratkaisuista saa hyödyn irti aiempaa nopeammin. Sovellusten hallinta ja suojaaminen helpottuu. Palvelukeskeiset ratkaisut muodostavat yhteisen infrastruktuurin ( ja dokumentaation), jossa voi kehittää turvallisia, valvottuja ja luotettavasti toimivia palveluita. Koska palvelukeskeisessä mallissa sovelluksia ei käytetä suoraan, vaan palveluiden kautta, uusia ominaisuuksia voi kehittää vapaasti jo tehtyjä IT-investointeja uhraamatta.

5 Arkkitehtuurihankkeen aloitus Ennen kuin kehittäjä kirjoittaa yhtäkään koodiriviä, hankkeen liiketoiminnalliset perusteet ja liiketoiminnan pohjana olevien tekniikoiden väliset riippuvuussuhteet täytyy ehdottomasti selvittää. Jos liiketoiminnallinen konteksti unohdetaan, tuloksena on usein projekti, jossa IT-infrastruktuurista muodostuu itsetarkoitus tai jossa investoinnit eivät ole liiketoiminnan tarpeiden tai prioriteettien mukaisia. Kun liiketoiminnalliset vaikuttimet on määritetty, tekniikkaa voidaan ryhtyä ottamaan käyttöön. Implementaatioprojektit perustuvat tarkasti määritettyyn ja priorisoituun näkemykseen; ne ovat iteratiivisia ja sisältävät aina tietyt vaiheet. Nämä vaiheet ovat uusien palveluiden luominen, palveluiden yhdistäminen kattaviksi prosesseiksi (kokoaminen) ja palveluiden määrittäminen yrityskäyttäjän käytettäväksi (kuluttaminen). Luominen Palvelukeskeisen arkkitehtuurin pohjana olevista sovelluksista ja tiedoista luodaan palveluita. Palvelun luominen voidaan toteuttaa hienojakoisesti (yksittäinen palvelu kytkeytyy yksittäiseen liiketoimintaprosessiin; esimerkiksi anna osanumero ) tai karkeajakoisesti (useat palvelut yhdistyvät ja suorittavat sarjan toisiinsa liittyviä liiketoimintoja, kuten käsittele ostotilaus ). Myös palveluiden käyttöönottotapa liittyy luomisvaiheeseen. Yhteensopivat web-palvelut voidaan ottaa suoraan käyttöön. Muut palvelut voidaan ottaa käyttöön webpalveluina sovittimen avulla. Kokoaminen Kun palvelut on luotu, ne voidaan yhdistää mutkikkaammiksi palveluiksi, sovelluksiksi tai useita toiminnan alueita sivuaviksi liiketoimintaprosesseiksi. Koska palvelut eivät ole riippuvaisia toisistaan, eivätkä IT-infrastruktuurista, niitä voi yhdistellä ja käyttää uudelleen erittäin joustavasti. Liiketoiminnan sääntöjä ja käytäntöjä voi mukauttaa alati kehittyvien liiketoimintatarpeiden mukaan ilman, että pohjana toimivien sovellusten rajoitukset muodostuvat esteiksi. Käyttäminen Kun uusi sovellus tai liiketoimintaprosessi on luotu, sen toiminnot määritetään muiden IT-järjestelmien tai peruskäyttäjien käytettäviksi. Luomalla näitä palveluita ja prosesseja käyttäviä yhdistelmäsovelluksia, voit tuoda yrityksen käyttöön uusia dynaamisia sovelluksia, joiden avulla tuottavuutta voi parantaa ja liiketoiminnan suoritustehoa seurata aiempaa tarkemmin. Käyttäjät voivat kuluttaa koottua palvelua eri tavoin, esimerkiksi web-portaalien, rikkaiden työasemasovellusten, Offi ce-yrityssovellusten ja matkaviestinten avulla.

6 Palvelukeskeinen arkkitehtuuri ja Microsoft Palvelukeskeinen arkkitehtuuri kuuluu kokonaisvaltaisesti Microsoftin teknologiapinoon. Se on mukana yhtä lailla.netin ja muiden web-palveluiden rakentamiseen käytetyissä kehittäjätyökaluissa kuin palvelintuotteissa ja yhdistelmäsovelluksissakin. Palvelintuotteet, joita ovat esimerkiksi BizTalk Server ja Microsoft Offi ce SharePoint Server, yhdistävät ja organisoivat palveluita ja edesauttavat näin web-palveluiden rakentamista. Yhdistelmäsovellukset puolestaan ovat web-palveluita kuluttavia sovelluksia. Yhdistelmäsovelluksia ovat esimerkiksi intranetin, ekstranetin tai Internetin välityksellä käytettävät web-pohjaiset sovellukset tai Microsoft Offi ce- tai Smart Client -tekniikoilla kehitetyt rikkaat työasemasovellukset. Microsoftin palvelukeskeinen arkkitehtuuri auttaa kaiken kokoisia yrityksiä integroimaan ja hyödyntämään hankittuja ITresursseja ja kokoamaan niistä aiempaa kattavampia liiketoimintaprosesseja. Palvelut saadaan kaikkien käyttäjien ulottuville, joten organisaation toiminta tehostuu. Tämän toimintatavan lähtökohtana on selkeä käsitys liiketoiminnan ongelmakohdista. Reaalimaailman mallin avulla yritykset voivat kohdentaa IT-omaisuutensa muuttuvien liiketoimintatarpeiden mukaan ja toteuttaa liiketoiminnan tavoitteet yksi tarve kerrallaan. Vuodesta 1999 lähtien Microsoftin palvelukeskeinen arkkitehtuurimalli on auttanut kaiken kokoisia organisaatiota optimoimaan liiketoimintaprosessinsa, parantamaan mukautumiskykyään ja saamaan hyödyn irti ratkaisuista aiempaa nopeammin Microsoftin suunnitteluperiaatteiden, parhaiden käytäntöjen, työkalujen ja tekniikoiden avulla.

7 Palvelukeskeinen arkkitehtuuri lyhyesti Palvelukeskeinen arkkitehtuuri on suunnittelumalli, joka mahdollistaa sellaisten palveluiden ja yhdistelmäsovellusten luomisen, jotka ovat itsenäisiä taustalla toimiviin tekniikoihin nähden. Kaikkien tietojen ja logiikoiden ei tarvitse olla samassa tietokoneessa, vaan palvelumalli helpottaa verkon välityksellä tapahtuvaa IT-resurssien käyttämistä ja kuluttamista. Palvelukeskeisen arkkitehtuurin projektissa tietotekniikkaresurssit pyritään kohdentamaan entistä paremmin liiketoiminnan muuttuviin tarpeisiin. Näin työntekijät, asiakkaat ja kumppanit voivat vastata ja mukautua tilanteisiin entistä ripeämmin liiketoiminnan painopisteiden muuttuessa. Microsoftin ratkaisut auttavat kaiken kokoisia yrityksiä integroimaan ja hyödyntämään hankittuja IT-resursseja ja kokoamaan niistä aiempaa kattavampia liiketoimintaprosesseja. Palvelut saadaan kaikkien käyttäjien ulottuville, joten organisaation toiminta tehostuu. Palvelukeskeisen arkkitehtuurimallin lähtökohtana on selkeä käsitys liiketoiminnan ongelmakohdista. Mallin avulla yritykset voivat kohdentaa IT-omaisuutensa muuttuvien liiketoimintatarpeiden mukaan ja toteuttaa liiketoiminnan tavoitteet yksi tarve kerrallaan. Vuodesta 1999 lähtien Microsoftin reaalimaailman palvelukeskeinen arkkitehtuurimalli on auttanut kaiken kokoisia organisaatiota optimoimaan liiketoimintaprosessinsa, parantamaan mukautumiskykyään ja saamaan hyödyn irti ratkaisuista aiempaa nopeammin Microsoftin suunnitteluperiaatteiden, parhaiden käytäntöjen, työkalujen ja tekniikoiden avulla.