Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma toimeenpanosuunnitelma Muokattu

2 Sisältö Johdanto... 3 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (LASU) toimenpiteet... 6 Seuranta ja arviointi

3 Johdanto Lastensuojelulaki (12 ) velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kunnassa. Lastensuojelulain mukaan lapsia ovat alle 18 vuotiaat ja laki kattaa nuoret 20 ikävuoteen asti. Hyvinvointisuunnitelma tulee laatia aina valtuustokausittain ja hyväksyä valtuustossa. Suunnitelman tulee pitää sisällään seuraavat tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelulain ohella hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan myös muita lainsäädännön velvoitteita ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä, järjestää lasten ja nuorten palveluja monialaisessa yhteistyössä ja luoda lapsille ja nuorille itselleen mahdollisuuksia osallistua itseä koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon. Näitä ovat mm. valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta sekä nuorisolain 7 a monialaisesta yhteistyöstä ja 8 nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta, perusopetuslain 47a :n oppilaskuntatoiminta ja oppilaiden mahdollisuus ilmaista mielipiteensä, lukiolain 31 : oppilaskunta ja 27 :n opiskelijoiden kuuleminen sekä ammatillisista koulutuksesta annetun lain 41 :n oppilaskunta ja 36 :n opiskelijoiden kuuleminen. Hyvinvointisuunnitelma linkittyy Sosiaali- ja terveysalan kansalliseen kehittämisohjelmaan (Kaste), lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan (Lanuke) sekä Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelmaan (Kesu). Kaste ohjelma velvoittaa kuntia uudistamaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja sosiaali- ja terveys-, opetus- ja nuorisotoimen yhteistyönä. Erityisenä tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta, estää lasten ja nuorten syrjäytymistä sekä vahvistaa ehkäisevää lastensuojelua ja vähentää huostaanottojen tarvetta. Lanuke sisältää samansuuntaisia tavoitteita, mutta erityisesti lasten ja nuorten omaa subjektiutta korostaen. Ohjelmalla on kolme kärkeä: 1) lasten ja nuorten osallisuuden kehittäminen, 2) yhdenvertaisuuden edistäminen sekä 3) arjen sujuvuuden seuranta ja valvonta. Kumpikin ohjelma korostaa eri toimijoiden yhteistyön merkitystä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kesu keskeiset tavoitteet liittyvät mm. koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen ja koulupudokkuuden vähentämiseen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) keskeisiä tavoitteita eli pyrkii turvaamaan osaltaan lapsen oikeuden erityiseen suojeluun ja hoivaan (protection), riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) sekä osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon (participation). Sopimus sisältää neljä periaatetta; 1. Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia, 2. Lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa, 3. Lapsella on oikeus hyvään elämään ja 4. Lapsen näkemykset on otettava huomioon. Helsingin kauden lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä koskevia toimenpiteitä on valmisteltu hallintokuntien ja järjestöjen kanssa yhteistyössä. Henkilöstölle laadittiin laaja verkkokysely tammikuussa 2012 ja keskeisille LASU toimijoille järjestettiin kaksi työpajaa ( , ). Järjestöille järjestettiin kaksi työpajaa ( , ). Tuloksia on hyödynnetty toimeenpanosuunnitelman valmistelussa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältyy Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan, jonka valtuusto hyväksyi Lastensuojelulain 12 :n edellyttämät tiedot lasten ja nuorten hyvinvoinnista, lastensuojelun tarpeesta sekä palveluista sisältyvät Helsingin tila ja kehitys 2013 raporttiin. Tämä asiakirja on hallintokuntien käyttöön tarkoitettu, kaupungin strategiaohjelman tavoitteiden pohjalta laadittu LASU toimeenpanosuunnitelma. Toimeenpanosuunnitelmaa on käsitelty osastopäälliköistä koostuvassa Lasu kollegiossa ja virastopäälliköistä koostuva seurantaryhmä hyväksyi sen Virastopäälliköistä koostuva seurantaryhmä hyväksyi oppilashuoltoa koskevan suunnitelman toimeenpanosuunnitelman liitteeksi. 3

4 Helsingin kaupungin strategiaohjelma tavoitteet Helsingin kaupungin strategiaohjelma, jonka valtuusto hyväksyi , sisältää seuraavia useita eri hallintokuntia sitovia, lapsia, nuoria sekä lapsiperheitä koskevia tavoitteita; 4

5 Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Lisätään nuorten koulutusta, työllisyyttä sekä osallisuutta yhteiskuntaan ja lähiyhteisöön. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä vähenee Toimenpiteet mm. Toteutetaan nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuu. Peruskoulun päättäneiden sijoittumista ja kiinnittymistä toisen asteen koulutukseen tuetaan Avoimen opiston avulla ja lisäämällä koulujen vastuuta nuorten ohjauksesta toisen asteen koulutukseen. Nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen sekä nuorten äänen kuulumista tuetaan. Tavoitteena on, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus harrastukseen. Lapsi ja nuori tulee autetuksi omassa lähiyhteisössään Toimenpiteet Tehdään syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tukemisesta yhteinen prosessi sosiaalija terveysviraston, varhaiskasvatuksen, opetustoimen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen kanssa. Lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia tuetaan varhaiskasvatus- palveluilla ja koko kaupungin kasvatuskumppanuudella Toimenpiteet Toteutetaan varhaiskasvatuksen yhteiset prosessit muiden lapsi- ja perhepalveluja tuottavien hallintokuntien kanssa lapsen tukemisessa. Lastensuojelun pitkäaikainen asiakkuus ja kodin ulkopuoliset sijoitukset vähenevät Toimenpiteet Kehitetään koulun, päiväkodin ja lastensuojelun yhteistyötä. Maahanmuuttajat aktiivisina kaupunkilaisina Lisätään maahanmuuttajien osallisuutta ja työllisyyttä sekä pienennetään maahanmuuttajien työttömyyttä ja maahanmuuttaja-nuorten syrjäytymistä Toimenpiteet Turvataan maahanmuuttaja- ja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten peruskoulun päättäminen ja toiselle asteelle pääsy ja sieltä valmistuminen. Maahanmuuttajaperheiden vanhemmuutta tuetaan erilaisin tukimuodoin neuvoloissa, päivähoidossa, leikkipuistossa, perhepalveluissa ja peruskoulussa. Maahanmuuttajataustaisten lasten kielellistä kehitystä tuetaan päivähoidon, neuvolan ja perusopetuksen toimenpitein. Helsinkiläisten liikunta lisääntyy Tavoitteena on terveyttä edistävän liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen Toimenpiteet Asukkaita kannustetaan omaehtoiseen liikkumiseen ja liikunnallisesti aktiiviseen elämäntapaan toteuttamalla terveysliikuntahankkeita. Kulttuurista iloa ja vetovoimaa Lasten ja nuorten kulttuurikasvatukseen kiinnitetään huomiota niin kouluissa kuin muissa kaupungin toiminnoissa. Toimenpiteet Koululaisten pääsyä kulttuuri- ja liikuntapalveluihin helpotetaan. Koulujen pihoja ja puistojen leikkipaikkoja käytetään lähiliikuntapaikkoina. Osaavien ihmisten kaupunki Varmistetaan kaikille nuorille koulutus- ja työllistymispolku Toimenpiteet Peruskoululaisia tuetaan jatkamaan toiselle asteelle ja pysymään koulutuksessa. 5

6 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (LASU) toimenpiteet Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kohdentuu kaikille helsinkiläisille lapsille, nuorille ja perheille kieli- tai kulttuuritaustasta riippumatta. Hyvinvointisuunnitelma kattaa myös koko lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden universaaleista peruspalveluista varhaisen tuen ja korjaaviin palveluihin asti. Toimeenpanosuunnitelmaan on valittu keskeisimmät monihallintokuntaisen kehittämisen kohteet, joihin fokusoidutaan valtuustokaudella Lisäksi kukin hallintokunta toteuttaa kaupungin strategiaohjelmaan kirjattuja tavoitteita ja toimenpiteitä omassa toiminnassaan. Toimeenpanosuunnitelman toimenpiteet ovat: 1. Lasten, nuorten ja perheiden sähköisten palveluiden kehittämishanke 2. Hyve 4 päivähoidon ja neuvoloiden yhteisen terveystarkastuksen jatkokehittäminen 3. Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten monitoimijaisen tuen kehittäminen peruskoulun aikana ja toisen asteen nivelvaiheeseen 4. Lasten ja nuorten kulttuurisen harrastamisen kehittäminen 5. Lasten ja nuorten harrasteliikuntamahdollisuuksien parantaminen 6. Ruuti - nuorten vaikuttamistoiminnan edistäminen 7. Hyvinvoinnin alueellinen johtamisrakenne Toimenpiteet on kuvattu alla tarkemmin sisältäen tavoitteet, vastuuviraston, osallistujatahot sekä tiedot resursoinnista. 1 TOIMENPIDE: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKE Tavoite: Hankkeen tavoitteena on kehittää virasto- ja sektorirajat ylittävä monikanavainen palvelukonsepti helsinkiläisten lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin. Erityisesti tavoitteena on luoda käyttäjälähtöinen sähköisten palveluiden kokonaisuus, joka tukee ja täydentää lähipalveluverkon toimintaa kaupunkitasolla ja mahdollistaa perheiden varhaisemman tukemisen. Tausta: Kehitetään ja kootaan eri virastojen tarjoamia sähköisiä palveluja ja asiointia kokonaisuudeksi kaupungin ulkoisille verkkosivuille. Kokonaisuuteen voi kunnallisten perus- ja erityispalveluiden lisäksi kuulua myös kolmannen ja yksityisen sektorin tarjoamia palveluita. Asiakkaille ja työntekijöille tarjotaan mahdollisuus osallistua palvelukehitykseen. Hankkeessa kokeillaan erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä. Osallistujat: Vastuuvirasto: sosiaali- ja terveysvirasto Osallistujat: Osallistujat määräytyvät hankkeen asiakaskohderyhmän mukaan. Osallistujia ovat alustavasti mm. talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosasto, hallintokeskuksen viestintäosasto, opetusvirasto, nuorisoasiainkeskus, varhaiskasvatusvirasto. Lisäksi hankkeeseen voi osallistua kolmannen sektorin (esim. järjestöt, seurakunnat) ja yksityisen sektorin (esim. palvelusetelituottajat) toimijoita. Resursointi: Toteutetaan pääosin olemassa olevin resurssein. Hankerahoitus: mahdollinen ulkopuolinen hankerahoitus jatkossa. 6

7 2 TOIMENPIDE: HYVE 4 PÄIVÄHOIDON JA NEUVOLOIDEN YHTEISEN TERVEYSTARKASTUKSEN JATKOKEHITTÄMINEN Tavoite: a) tukea tarvitsevien perheiden varhainen tunnistaminen ja auttaminen b) resurssien kohdentaminen uudella tavalla; tukea tarvitsevat perheet ja päivähoidon ulkopuolella olevien lasten terveystarkastukset c) neuvolatoiminnassa kehitetään mittari ja tilastointi 4-vuotistarkastuksista d) päivähoidossa seurataan toimenpiteitä varhaiskasvatus- ja oppimispolun tukemisessa Tausta: Hyve 4 päivähoidon ja neuvoloiden yhteistä terveystarkastusta on kehitetty LASU kaudella. Yhteinen terveystarkastus on mallinnettu ja seuraavana askeleena on käyttöönoton tuki ja kohdennuksen tarkistaminen. Osallistujat: Vastuuvirasto: varhaiskasvatusvirasto Osallistujat: sosiaali- ja terveysvirasto Resursointi: Toteutetaan olemassa olevin resurssein 3 TOIMENPIDE: SYRJÄYTYMISVAARASSA OLEVIEN LASTEN JA NUORTEN MONITOIMIJAISEN TUEN KEHITTÄMINEN PERUSKOULUN AIKANA JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEESEEN Tavoite Kehitetään edelleen monihallintokuntaista, kokonaisvaltaista toimintamallia syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneiden lasten ja nuorten koulunkäynnin ja yhteiskuntaan kiinnittymisen varmistamiseksi. Omina erityisinä ryhminä tässä ovat maahanmuuttajanuoret sekä lastensuojelun asiakkaat. Tavoitteet: 1. Vakavasti syrjäytymisvaarassa olevien lasten koulunkäyntiin rakennetaan malli hallintokuntien välisellä yhteistyöllä (LASU 1 hankkeen toteuttaminen loppuun) vuodet Tämän lisäksi kehitetään toimintamalleja perusopetuksen loppuvaiheessa ja syrjäytymisriskissä olevien oppilaiden tukemiseen, jotta oppilas saa suoritettua perusopetuksen loppuun ja kiinnittyisi toiselle asteelle. 2. Myöhään maahan tulevien oppilaiden valmistava opetus on kytketty vahvemmin kotouttamisprosessiin ja koulupolut toiselle asteelle on kuvattu (LASU 1 hankkeen jatko) vuodet Tausta LASU I vaiheessa on kehitetty monihallintokuntaista toimintamallia myöhään maahan tulleille nuorille, sekä vakavassa syrjäytymisvaarassa olevine lastensuojelun asiakkaiden lapsille. Jatketaan kokonaisvaltaisen tukirakenteen kehittämistä koulupudokkuuden ehkäisemiseksi. Aikaisempien hakkeiden puitteissa on noussut esille nuorten vapaa-ajan merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä. Nuorisotoimen koordinoima harrastuneisuuteen kohdentuvan hankkeen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Osallistujat Vastuuvirasto: opetusvirasto Osallistujat: sosiaali- ja terveysvirasto, nuorisoasiainkeskus 7

8 Resursointi Toteutetaan pääosin olemassa olevin resurssein Hankerahoitus: OKM (koulutuksellinen tasa-arvoraha) ja mahdollinen muu ulkopuolinen rahoitus jatkossa 4 TOIMENPIDE: LASTEN JA NUORTEN KULTTUURISEN HARRASTAMISEN KEHITTÄMINEN Tavoite: Tavoitteena on parantaa helsinkiläisten lasten ja nuorten kulttuurisen harrastustoiminnan saavutettavuutta lisäämällä maksutonta matalankynnyksen harrastustoimintaa, tavoittelemalla harrastusten ulkopuolelle jääviä lapsia ja nuoria, vahvistamalla nuorten osallisuutta sekä kehittämällä ja tiivistämällä alueellista yhteistyötä. Tausta: Vapaa-ajan palveluiden kehittämisellä pyritään harrastustoiminnan monipuolisempaan hyödyntämiseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Koulupäivän ulkopuolella mahdollisuuksia mielekkääseen vapaa-ajanviettoon on rajallisesti eikä maksullinen harrastustoiminta ole kaikkien saavutettavissa. Lapset ja nuoret viettävät paljon aikaansa muun muassa kirjastoissa ja ostoskeskuksissa. Tavoitteena on tasa-arvoisten harrastusmahdollisuuksien lisääminen kaikille helsinkiläisille lapsille ja nuorille. Kulttuurisen harrastustoiminnan kehittämishanke sisältää seuraavat toimenpiteet: 1. Loma-ajan kulttuurisen harrastustoiminnan järjestäminen 7 18-vuotiaille 2. Kulttuurikerhojen järjestäminen erityisryhmille 3. Kulttuurisen harrastustoiminnan järjestäminen vuotiaille ja nuorten osallisuuden tukeminen 4. Pitkäjänteisen matalankynnyksen musiikkiharrastuksen tukeminen (Tempo- ja Bändipajaprojektit) Osallistujat: Vastuuvirasto: kulttuurikeskus Osallistujat: kirjasto, opetusvirasto, liikuntavirasto, nuorisoasiainkeskus, kolmannen sektorin toimijat Resursointi: Toteutetaan osin olemassa olevin resurssein Hankerahoitus: Tempo- ja Bändipajaprojektia rahoittaa Lähiöprojekti 5 TOIMENPIDE: LASTEN JA NUORTEN HARRASTELIIKUNTAMAHDOLLISUUKSIEN PARANTAMINEN Tavoite: Tavoitteena on tasa-arvoisten liikunnanharrastusmahdollisuuksien lisääminen kaikille helsinkiläisille lapsille ja nuorille. Vapaa-ajan liikuntapalveluiden kehittämisellä pyritään harrastustoiminnan monipuolisempaan hyödyntämiseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Tausta: WHO:n koululaistutkimuksen mukaan 15-vuotiaista lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi vain 10 % tytöistä ja pojista noin 17 %. Liikuntavirastossa on kehitetty kauden aikana suoritusperustaisen urheiluseuraharrastamisen rinnalle uudenlaisia, hyvinvointia tukevia matalan kynnyksen harrasteliikuntapalveluita. Liikuntaryhmiä on syntynyt yhteensä noin 170, ja toiminnan avulla on tavoitettu viikoittain lähes 2500 lasta ja nuorta. Toimintaan osallistuneista lapsista ja nuorista noin 40 %:lla on monikulttuurinen tausta, ja noin puolet eivät kuulu urheiluseuroihin. 8

9 Erillismäärärahan avulla on voitu lisäksi kehittää nk. kohdennettuja liikuntapalveluita sellaisille erityisen tuen tarpeessa oleville lapsiryhmille, joiden ei ole toimintakykynsä vuoksi mahdollista osallistua yleisiin matalan kynnyksen liikuntaryhmiin. Palveluiden suunnittelu- ja kehittämistyö on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä helsinkiläisten urheiluseurojen sekä eri hallintokuntien kanssa (opev, sote, kulke ja nk). Osallistujat: Vastuuvirasto: liikuntavirasto Osallistujat: opetusvirasto, sosiaali- ja terveysvirasto, kulttuuriasiainkeskus, nuorisoasiainkeskus, urheiluseurat Resursointi: Toteutetaan pääosin olemassa olevin resurssein Hankerahoitus: mahdollinen ulkopuolinen hankerahoitus jatkossa 6 TOIMENPIDE: RUUTI - NUORTEN VAIKUTTAMISTOIMINNAN EDISTÄMINEN Tavoite: Tavoitteena on huomioida paremmin erilaisten ja eri-ikäisten nuorten monimuotoisuus, luoda nuorille mahdollisuuksia edistää heidän tärkeiksi kokemiaan asioita heille itselleen ominaisella tavalla. Tavoitteena on myös luoda rakenteita nuorten eritasoisten vaikuttajaryhmien väliselle vuoropuhelulle ja lisätä nuorten mahdollisuuksia käydä jatkuvia neuvotteluita virkamiesten ja poliitikkojen kanssa heitä kiinnostavista asioista. Lisäksi kehitetään verkon ja sosiaalisen median hyödyntämistä vaikuttamistoiminnassa. Tausta: Yksi parhaita kaupungin tapoja suojata lapsia ja nuoria kehityksen riskeiltä on edistää osallisuuden kokemuksia kouluissa (Lapsi kunnassa 2012). Kun lapset ja nuoret ovat aktiivisia toimintaympäristössään ja pääsevät itse muokkaamaan toimintaa haluamaansa suuntaan, mielekkyys säilyy ja kokonaisvaltainen hyvinvointi kehittyy. Nuorten kuuleminen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa varmistaminen on lakisääteistä. Helsingin nuorten vaikuttamistoiminnan (Ruuti) tulee tarjota paremmat edellytykset nuorten uusille osallistumisen ja vaikuttamisen tavoille ja näin vahvistaa nuorta omaa kokemusta kuulluksi tulemisesta sekä tukea nuorten aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista. Nuorten ja päätöksentekijöiden välisten neuvottelusuhteiden syntyminen edellyttää kaupungin hallintokunnilta uudenlaista toiminta- ja valmistelukulttuuria sekä järjestelmällisten kuulemiskäytäntöjen kehittämistä. Sekä luottamushenkilöiden että hallintokuntien tulee sitoutua nuorten vaikuttamistoiminnan mukaisiin toimintatapoihin. Osallistujat: Vastuuvirasto: nuorisoasiainkeskus Osallistujat: työparina opetusvirasto ja mukana kaikki hallintokunnat Resursointi: Toteutetaan pääosin olemassa olevin resurssein. Hankerahoitus: mahdollinen ulkopuolinen hankerahoitus jatkossa 9

10 7 TOIMENPIDE: HYVINVOINNIN ALUEELLINEN JOHTAMISRAKENNE Tavoite: Jatketaan poikkihallinnollisen rakenteen luomista siten, että kaikilla alueilla on toimiva poikkihallinnollinen yhteistyörakenne ja se on kytketty kaupungin tason johtamiseen (strategisten tavoitteiden asettaminen ja jalkauttaminen). Liitetään rakenteeseen Klaari ehkäisevän päihdetyön alueellinen koordinaatio. Tausta: Oppilaiden hyvinvoinnin alueellisten rakenteiden kehittäminen on toteutettu osassa Helsinkiä. Malli vahvistaa poikkihallinnollista työtä ja edistää resurssien oikea-aikaista kohdentamista. Osallistujat: Vastuuvirasto: opetusvirasto Osallistujat: sosiaali- ja terveysvirasto, varhaiskasvatusvirasto, nuorisoasiainkeskus, liikuntavirasto, kulttuurikeskus, kirjasto, muut yhteistyökumppanit (HUS, Srk, poliisi, järjestökumppanit) Resursointi: Toteutetaan olemassa olevin resurssein 10

11 Seuranta ja arviointi Strategiamittarit Nuorille tilaa kuulua ja loistaa - Toiselle asteelle peruskoulusta siirtyneiden osuus - Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä - Lastensuojelun pitkäaikainen asiakkuus ja kodin ulkopuoliset sijoitukset Maahanmuuttajat aktiivisia kaupunkilaisia - Peruskoulun ja toisen asteen päättäneet maahanmuuttajataustaiset Helsinkiläisten liikunta lisääntyy sekä hyvinvointi ja terveys paranevat - Liikuntaa harrastavien lasten ja nuorten määrä - Tupakoivien ja päihteitä käyttävien nuorten määrä - Ylipainoisten lasten ja nuorten määrä Kulttuurista iloa ja vetovoimaa - Kulttuuripalveluja käyttävien lasten ja nuorten määrä Osaavien ihmisten kaupunki - Syrjäytyneiden nuorten osuus - Toisen asteen koulutukseen hakeutuneiden maahanmuuttajanuorten osuus kaikista maahanmuuttajanuorista LASU toimeenpanosuunnitelman ohjauksesta ja seurannasta vastaa osastopäälliköistä muodostuva ohjausryhmä Lasu kollegio. Kukin vastuuvirasto vastaa kehittämistoimenpiteensä seurannasta ja raportoinnista. Liitteet: Lasu ohjausrakenne Opiskeluhuolto osana Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa 11

12 Liite 1 Lasu ohjausrakenne 2016 Lasu kollegio Kairimo Katri (PJ), osastopäällikkö, nuorisoasiainkeskus Grönholm Niclas, ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan linjanjohtaja, opetusvirasto Lehtonen Ulla, varhaiskasvatusalueen päällikkö, varhaiskasvatusvirasto Loikkanen Tarja, liikuntapalvelut osaston osastopäällikkö, liikuntavirasto Nummikoski Saila, lastensuojelun johtaja, sosiaali- ja terveysvirasto Panhelainen Pia, perhe- ja sosiaalipalvelujen osastopäällikkö, sosiaali- ja terveysvirasto Salo Outi, perusopetuslinjan linjanjohtaja, opetusvirasto vara Nevalainen Vesa, oppilashuoltopäällikkö Tiihonen Eeva, varhaiskasvatusalueen päällikkö, varhaiskasvatusvirasto Tyrväinen Paiju, osastopäällikkö, kulttuurikeskus Viitala Hanna, perhepalvelujen johtaja, sosiaali- ja terveysvirasto 12

13 Liite 2 Opiskeluhuolto osana Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 12 säätää, että kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava 1) opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet; 2) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta; 3) toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea; 4) tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista. Opiskeluhuollon tavoitteet ja toteuttaminen Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää oppilaan ja opiskelijan hyvää oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti yhteisöllisenä, ennaltaehkäisevänä, monialaisena ja koko koulu- ja oppilaitosyhteisöä tukevana. Opiskeluhuoltopalvelut järjestetään yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen ja opetustoimen kanssa siten, että niistä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus myös yksilökohtaisiin palveluihin. Liitteenä olevissa kaavioissa on kuvattuna opiskeluhuollon kokonaisuus esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Kaikilla kouluilla ja oppilaitoksilla on oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma, jossa kuvataan opiskeluhuollon resurssit ja toteutustapa. Esiopetuksen oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta käytetään esiopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä lapsi, oppilaitoksesta nimitystä esiopetusyksikkö tai esiopetus. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta ja se on kiinteässä yhteydessä varhaiskasvatuksen perusprosesseihin. Esiopetuksessa olevista lapsista yli 90 % ovat lisäksi esiopetusta täydentävässä päivähoidossa iltapäivisin. Tämän vuoksi lapsiin sovelletaan saman päivän aikana perusopetuslakia ja päivähoitolakia ja käytetään esiopetussuunnitelman perusteiden sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden määritelmiä ja termejä. Opiskeluhuollon kokonaistarve, käytettävissä olevat opiskeluhuolto-, ja avustajapalvelut sekä tuki- ja erityisopetus Oppilaille ja opiskelijoille turvataan oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämät palvelut. Palvelujen kokonaistarvetta arvioitaessa otetaan huomioon oppilaiden ja opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja oppimisympäristöihin liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään monipuolisesti näihin liittyviä selvityksiä, opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatavaa palautetta. Opiskeluhuoltoon sisältyvät opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Palvelut ovat käytettävissä koko opintojen ajan, myös työssäoppimisen aikana. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään moniammatillisesti. Oppilaalle ja opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun tai oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun oppilas tai opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai 13

14 seuraavana työpäivänä. Tavoitteen toteutumista seurataan vuosittain. Helsingissä resursoinnin lähtökohtana on yksi psykologi tuhatta oppilasta/opiskelijaa kohti ja yksi kuraattori 780 oppilasta/opiskelijaa kohti. Helsingissä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resurssin lähtökohtana on peruskouluissa yksi terveydenhoitaja 600/oppilasta kohti, lukiossa yksi terveydenhoitaja opiskelijaa kohti ja ammattikouluissa yksi terveydenhoitaja 800 opiskelijaa kohti (noudatetaan STM:n mitoitussuositusta). Lääkäreitä on yksi n oppilasta/opiskelijaa kohti. Terveysasemien antamat sairaanhoitopalvelut opiskelijoille eivät ole mukana em. mitoituksessa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toimitaan yleensä ajanvarausperiaatteella, mutta lisäksi on järjestettävä niin, että oppilas/opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Kiireellisissä asioissa opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 mukaisesti. Opiskelijoiden yhteydenotto voi tapahtua suoraan terveysasemalle tai opiskeluterveydenhuollon kautta. Opiskelija saa sairaanhoitopalvelut osin opiskeluterveydenhuollosta ja pääosin oman asuinalueensa terveysasemalta ja ulkokuntalainen opiskelija siltä terveysasemalta, jolla oppilaitos sijaitsee. Voimassa oleva valinnanvapaus mahdollistaa myös muiden terveysasemien käytön. Varhaiskasvatusviraston palveluksessa on 195 erityisavustajaa, sekä ruotsinkielisen päivähoidon ja esiopetuksen palveluksessa on 21 erityisavustajaa, joista lapsikohtaisen arvioinnin perusteella tarvittava määrä resurssia kohdistetaan esiopetuksessa olevien lastenavustamiseen. Koulunkäyntiavustajiin kukin peruskoulu saa oppilasmäärän mukaista resurssia. Lisää resurssia tulee erityisen tuen oppilaista sekä koulun iltapäivätoiminnasta. Lisäksi peruskouluille voidaan myöntää harkinnanvaraista resurssia eniten tukea kaipaavien oppilaiden avustukseen. Peruskoulu voi myös halutessaan siirtää positiivisen diskriminaation- tai integraatiorahaa koulunkäyntiavustukseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki muodostuvat yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Oppilaan saama tuki on joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä pitkäaikaisvaikutuksia. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti. Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa luokassa ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun (erityisluokka). Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle. Osa-aikainen erityisopetus ja tukiopetus ovat tuen muotoja, jotka ovat käytössä kaikissa tuen vaiheissa. Kokoaikainen erityisopetus ja oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ovat mahdollisia vain oppilaan ollessa erityisen tuen piirissä. Helsingissä kaikille esiopetuksessa oleville lapsille tehdään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Helsingissä on sovitut käytänteet lapsen tuen tarpeen arvioinnissa esiopetuksesta alkuopetukseen sekä moniammatilliset alueelliset koordinaatioryhmät koulunkäynnin aloittamisen ajankohdan arvioimisessa. Lukiokoulutuksen oppimisen tuen lähtökohtana on ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen vahvistaminen siten, että kaikilla opiskelijoilla on hyvät edellytykset suoriutua opinnoistaan kolmessa vuodessa. Lukiossa erityistä tai muuta 14

15 oppimisen tukea tarvitsevan opiskelijan kanssa tehdään suunnitelma opintojen onnistumisen turvaamiseksi. Helsingin kaupungin lukioissa (12) on saatavavilla erityisopettajan tukea siten, että yhdellä erityisopettajalla on vastuullaan kaksi lukiota. Helsingin aikuislukiolla on oma erityisopettaja. Ammatillisessa koulutuksessa oppimisen tuen tavoitteena on varmistaa opiskelijan valmistuminen suunnitellussa ajassa sekä luoda mahdollisuudet työllistymiseen. Erityinen ja yleinen oppimisen tuki järjestetään niin, että opiskelijat voivat opiskella samoissa ryhmissä muiden kanssa. Väliaikaisesti opiskellaan tarpeen mukaan pienemmissä ryhmissä. Yleisen oppimisen tuen suunnittelu on osa opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (Hops) ja erityistä tukea varten tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Stadin ammattiopistossa on opiskelijoiden tukena 10 toimipaikkojen vastaavaa erityisopettajaa ja 40 ammatillista erityisopettajaa. Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa on myös mahdollisuus saada tukiopetusta. Toisen asteen opintojen sujumisen varmistamiseksi lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus tekevät yhteistyötä perusopetuksen ja ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa. Lukioissa vammaisella tai muusta syystä erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin lukiolain ja vammaispalvelulain mukaisesti. Ammatillisessa koulutuksessa erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin lain ammatillisesta koulutuksesta perusteella ja vammaisille opiskelijoille palvelut takaa laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja lasten ja nuorten varhainen tuki Kouluissa ja oppilaitoksissa opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on kaikkien kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnista ja oppimisympäristöjen turvallisuudesta on oppilaitoksen henkilökunnalla. Opiskeluhuoltohenkilöstö toimii yhteistyössä muun henkilöstön kanssa ja on henkilökunnan tukena opiskeluhuoltoon liittyvissä asioissa. Yhteisöllisen opiskeluhuollon lähtökohtana on oppilaan/opiskelijan ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Lähtökohtana on lapsen ja nuoren itsenäisyyden tukeminen sekä huoltajien osallisuus. Oppilaita, opiskelijoita ja heidän huoltajiaan tiedotetaan käytettävissä olevista opiskeluhuollon palveluista. Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamisessa oppilas- ja opiskelijakuntien toiminnalla on tärkeä rooli. Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on myös edistää opiskelijoiden hyvinvointia, terveyttä sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Rehtori vastaa yhteisöllisen opiskeluhuollon kokonaisuuden toimimisesta. Oppilas- ja opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee, kehittää, toteuttaa ja arvioi opiskeluhuoltoa ottaen huomioon kaikki sen osa-alueet. Ryhmien tehtävänä on huolehtia oppimisympäristöjen terveellisyyteen, turvallisuuteen sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointiin liittyvien suunnitelmien ja toimien toteutumisesta. Suunnitelman toteuttaminen, seuranta sekä opiskeluhuollon laadunarviointi Koulu- ja oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Helsingin kaupungin opetusvirasto ja sen asettama opiskeluhuollon ohjausryhmä seuraa opiskeluhuollon kokonaisuuden toteutumista. Opiskeluhuolto on kiinteä osa koulujen ja oppilaitosten laatutyötä. Perusopetuksen osalta tämä toteutuu Hyvin toimivan koulun mallissa. 15

16 Koulu- ja oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä seuraa yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon käytänteiden toteutumista ja raportoi opetusviraston asettamalle opiskeluhuollon ohjausryhmälle vuosittain. Seurannan toteuttamiseksi kunkin koulun tai oppilaitoksen oppilas- ja opiskeluhuoltoryhmä arvioi ja raportoi toteuttamissuunnitelmaan kirjattujen asioiden toteutumista lukuvuoden päätteeksi. Tietoa opiskeluhuollon toteutumisesta saadaan koulu- ja oppilaitoskohtaisten kouluterveyskyselyjen ja muiden kyselyjen tuloksista sekä oppilas-, opiskelija-, huoltaja- että opettajapalautteista. Opiskeluhuollosta saatavien palaute- ja tilastotietojen (esim. Aura-tilastot) pohjalta oppilas- ja opiskeluhuoltoryhmät kehittävät toimintaa edelleen. Monihallintokuntainen esiopetuksen oppilashuollon ohjausryhmä vastaa koko kaupungin tasolla esiopetuksen oppilashuollon koordinoinnista, kehittämisestä ja yhteistyön linjauksista. Varhaiskasvatusalueiden oppilashuoltoryhmät (13) vastaavat yksikkötason oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ruotsinkielisestä esi- ja perusopetuksen oppilashuollosta vastaa ruotsinkielinen oppilashuoltoryhmä. Toimipistetasolla suunnitelmaa täydennetään laatimalla turvallisuus- ja pelastussuunnitelma sekä suunnitelma lasten suojaamiseksi kiusaamiselta ja väkivallalta. 16

17 PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO HELSINGISSÄ NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA 17

18 STADIN AMMATTIOPISTON OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA 18