9/ 14. Hammaslääkäri. Älä sivuuta syrjäytyvää 8. Ksylitolipastillit päivähoidossa 22. Oma paikka: Marko Korhonen 36

Transkriptio

1 9/ 14 Hammaslääkäri Älä sivuuta syrjäytyvää Ksylitolipastillit päivähoidossa 22 Oma paikka: Marko Korhonen 36 Finlands Tandläkartidning, Finnish Dental Journal Suomen Hammaslääkärilehti

2

3 Tule tekemään kanssamme ainutlaatuista menestystarinaa Intohimomme on tehdä asiat parhaalla mahdollisella tavalla, ja se näkyy saavutuksissamme. Olemme toimialan nopeimmin kasvava yritys, joka on saanut kahdeksan kansallista ja kansainvälistä palkintoa johtamisesta. Olemme Suomen suurin kotimaisessa omistuksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottaja. Vauhdikas, luova ja energinen kasvumme jatkuu. Aiomme kasvaa suun terveydenhuollossa valtakunnalliseksi toimijaksi ja olla paras paikka asiakkaille ja ammattilaisille. Olemme kiinnostuneita klinikoista, joilla on halu kasvaa yhdessä kanssamme asiakkaiden ja ammattilaisten arvostamaksi ykkösketjuksi yleis- ja erikoishammaslääkäreistä, jotka haluavat tarjota asiakkaille parasta palvelua klinikoillamme hammashoitajista, suuhygienisteistä, röntgenhoitajista ja välinehuoltajista eli koko hoitotiimin huippuammattilaisista. Tervetuloa ykkösketjuumme. Ota yhteyttä. Ari Heiskanen liiketoimintajohtaja Suun terveydenhuolto Tunnustusta johtamisesta ja yrittämisestä Suomen vuoden nuori kasvuyrittäjä 2007 (Ernst & Young) Suomen vuoden nuori johtaja 2009 Vuoden 2009 Veuve Clicquot Business Woman Award -palkinto TOYP (The outstanding young person) of Finland, 2010, liike-elämä ja talous Mediuutiset, innovaatiopalkinto (Out-of-The-Box ajattelu ja tekeminen terveydenhuollossa), 2010 Suomen vuoden palveluyrittäjä 2011 (Ernst & Young) Suomen vuoden terveydenhuollon vaikuttaja 2013 Vuoden SoTe -työpaikka 2014 Osa Pihlajalinna-konsernia

4 COMPRESSED AIR SUCTION IMAGING DENTAL CARE HYGIENE Dürr Dental kompressorit tuottavat paineilmaa, joka täyttää hammashoidon laatuvaatimukset. kompressorit tuottavat öljytöntä, kuivaa ja hygieenistä / steriiliä paineilmaa. Lisätietoja : Tankeissa antibakteerinen suojaus Kompressorin suodattimia. Malli ja lukumäärä kompressorin mallin mukaan. Quattro kompressori membraanikuivaajalla. Huono imuteho infektiovaara! Varmista imujärjestelmän toimivuus. Mittauta teho tarvittaessa ( ) l/min. Dürr imukärjet enemmän imua, vähemmän melua. Dürr Dental imumoottorit -hoitotuolien lukumäärän mukaan.

5 /14 N.s. Vol. XXI SISÄLTÖ Hammaslääkäri Suomen Hammaslääkärilehti Finlands Tandläkartidning Finnish Dental Journal Julkaisija Suomen Hammaslääkäriliitto (SHL) Vastaava päätoimittaja Ansvarig chefredaktör / Editor-in-Chief Annariitta Kottonen, SHL Puh , Tietellinen päätoimittaja Editor-in-Chief Kimmo Suomalainen, Apollonia Puh Toimitussihteeri Redaktionsekreterare / Sub-editor Juha Korhonen, SHL Puh , Toimittajat Outi Hautamäki, SHL Puh , Anu Tilander, SHL Puh Laura Kimari, Apollonia Puh Annika Nissinen, Apollonia Puh Marina Aschan, OSF Anni Temonen, Nuori poraa -palsta, Pauli Mattila, Koeporaus-palsta, Toimituksen sihteeri / Ilmoitussihteeri Redaktionens sekreterare / Editorial secretary Annonssekreterare / Advertising secretary Kaija Lirkki, SHL Puh , Pääkirjoitusten käännökset Anders Bergman Suomen Hammaslääkäriliitto (SHL) Fabianinkatu 9 B, Helsinki Puh Faksi: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia Bulevardi 30 B, Helsinki Puh , faksi Aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN Painopaikka: Forssa Print Ksylitolipastillien jakaminen päivähoidossa ei aina ole ongelmatonta. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin päiväkotien lastenhoitohenkilökunnan kokemuksia ksylitolipastillien jakamisesta sekä tietämystä suunterveydestä. Samalla selvisi, miten ksylitolipastillien jakamisesta saadaan sujuva arkirutiini TIEDE IHMISET Suunnistuksen vaatima täydellinen keskittyminen on voimaannuttava kokemus. Sen tietää Marko Korhonen, jolle ilmansuunnat ovat tulleet tutuiksi sekä työn että harrastusten vuoksi. 6 Pääkirjoitus 7 Ledare UUTISET 8 Älä sivuuta syrjäytyvää 14 Työmarkkinoilla käänne huonompaan 16 Palveluvalikoimaneuvosto on asetettu 16 Hammaslääketieteeseen ennätysmäärä hakijoita 18 Hampaan histologiaa kirjoitetaan uudelleen 19 Potilaalla on oikeus diagnoosiin 20 Korota purentaa varovasti 20 Fissuurapinnoitteet lunastavat paikkansa riskipotilailla 21 Kiillevauriot voivat paljastaa korkean refluksitaudin TIEDE 22 Ksylitolipastillien jako päivähoidossa 28 FINDOS jatkuu uudistuneena 29 Tiedeartikkelit käsitellään jatkossa OJS-järjestelmässä 30 Uutta NIOMilta 31 Väitös: Hampaiden uusiutumisesta vastaavien kantasolujen merkkigeeni löytyi 32 Työkaluja työhyvinvointiin 34 Hyvä vastaanotto -hanke turkulaisittain 35 Lääke & tiede: Advantaami IHMISET 36 Oma paikka: Marko Korhonen 40 Vuositarkastus 41 Nuorille paikkoja Tansaniaan 43 Nuori poraa: Lähete hyvälle tyypille 48 Liiton vuosikymmenet: 1970-luku 49 Vastaavan hammaslääkärin erityispätevyyden vaatimukset uudistuivat 50 TKHLY:n kesäluentopäivät Tampereella 52 Alaluusua päätti koulutustrilogian Kuka tahansa voi syrjäytyä, eikä kukaan syrjäydy väistämättä. Jos potilaan suunterveys romahtaa, olemuksessa on syrjäytymisvaaran merkkejä tai jos potilas jättää toistuvasti tulematta varatulle ajalle, hammaslääkärin ja suun terveydenhuollon henkilökunnan on tärkeää puuttua asiaan PAINOTUOTE PEFC/ UUTISET

6 PÄÄKIRJOITUS Suunnitelmallisesti osaamista kehittämään Hammaslääkäriliitto, Apollonia ja Terveyskeskushammaslääkäriyhdistys ovat laatineet uuden suosituksen hammaslääkärin osaamisen suunnitelmalliseksi kehittämiseksi. Edellinen asiaa koskeva julkilausuma on vuodelta Tutkimuspohjaisen tiedon uusiutuminen ja hoitomenetelmien kehittyminen edellyttävät jatkuvaa tiedon ajantasaistamista ja elinikäistä oppimista, joilla varmistetaan korkeatasoinen ja turvallinen hammaslääketieteellinen hoito. Liiton työmarkkinatutkimuksen mukaan hammaslääkärit käyttävät täydennyskoulutukseen keskimäärin 6,7 päivää vuodessa. Se sisältää sekä työnantajan kustantaman että itse maksetun koulutuksen. Tämä on liian vähän työn vaativuuteen nähden. Uuden suosituksen mukaan hammaslääkärin tulee täydennyskouluttautua vähintään 8 9 päivää vuodessa. Vain 27 % hammaslääkäreistä yltää siihen tällä hetkellä. Myös koulutuspäivien mediaani 5 paljastaa, että osa käy täydennyskoulutuksessa erittäin mallikkaasti, kun taas osalla on paljonkin parannettavaa. Osaamisen kehittämistä ovat työpaikan sisäisten tai ulkopuolisten koulutuspäivien lisäksi myös esimerkiksi ammattikirjallisuuteen perehtyminen, konsultaatiot, nuoremman kollegan opettaminen ja meetingit. Pelkkä täydennyskoulutuspäivien määrä ei siten kuvasta koulutuksen riittävyyttä. TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA on kysymys myös asenteista. Tärkeää on tunnustaa ja tunnistaa omat kehittämistä vaativat alueet ja suunnitelmallisesti vahvistaa osaamista näillä alueilla eli pyrkiä parempaan, vaikka se vaatisi omalta mukavuusalueelta poistumista. Hyvä keino tunnistaa nuo kehittämistä vaativat alueet on nimenomaan käydä koulutuksessa. Täydennyskoulutus on noussut ajankohtaiseksi myös EUtasolla. Jäsenvaltioiden tulee jatkossa raportoida hammaslääkärien täydennyskoulutuksen seurannasta Euroopan komissiolle. Osassa Euroopan maita on tällä hetkellä varsin tiukkoja määräyksiä vuosittaisesta täydennyskoulutusvelvoitteesta, ja on todennäköistä, että Suomikin tulee kulkemaan kohti niin sanottua resertifikaatiojärjestelmää, jossa lisenssi uusitaan joko tentin tai täydennyskoulutuksen määrän perusteella. Hammaslääkärin valassa vakuutamme pitävämme yllä korkeaa ammattitaitoa ja arvioivamme työmme laatua. Suosituksen tavoite on ohjausvaikutus: täydennyskoulutusvelvoitteen ja täydennyskoulutuksen merkityksen korostaminen ammattitaidon ylläpitämisessä paitsi kollegoille, myös työnantajille, joiden tulee luoda edellytykset koulutukseen osallistumiselle. Osaamistaan kehittävää hammaslääkäriä tulee kannustaa. Panostus suunnitelmalliseen koulutukseen ja siten osaaviin työntekijöihin paitsi kannattaa taloudellisesti, tukee myös työssä jaksamista, mikä on erittäin tärkeä näkökulma tänä työympäristön muutosten aikana. SUOSITUS ON LUETTAVISSA verkossa ( ja siihen palataan myös Hammaslääkärilehdessä. Työryhmä toivoo kaikkien kollegojen lukevan suosituksen ja pohtivan asiaa omalta kohdaltaan. Suositeltavaa on kartoittaa omat koulutukset ja kehittämistä vaativat alueet, tehdä niiden pohjalta henkilökohtainen koulutussuunnitelma ja seurata osaamisensa kehittymistä. Parhaimmillaan se näkyy omassa työssä. Koulutusten rekisteröimiseksi ja seurannan helpottamiseksi on jatkossa tulossa portfoliotyyppisiä sähköisiä menetelmiä. Hammaslääkärin valassa vakuutamme pitävämme yllä korkeaa ammattitaitoa ja arvioivamme työmme laatua. Alamme tiedon, tutkimusmenetelmien ja hoitojen kehittyessä nopeasti on jokaisen tuon velvoitteen täyttääkseen osallistuttava täydennyskoulutukseen. Se on välttämätöntä vaikuttavan ja laadullisesti hyvän hoidon antamiseksi, potilaiden parhaaksi. Lääkäripäivien 2015 teema tulee olemaan Ammatillinen kehittäminen; meillä suun lääkäreilläkin on nyt oman osaamisemme arvioinnin paikka. Oikein hyvää alkavaa koulutussyksyä kaikille kollegoille! Leena Rihtniemi Kirjoittaja on Hammaslääkäriliiton koulutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja 6 Suomen Hammaslääkärilehti 9/2014

7 LEDARE Mot en systematisk utveckling av kunskaperna Tandläkarförbundet, Apollonia och Föreningen för tandläkare vid hälsocentral har gjort upp nya rekommendationer för hur man systematiskt ska utveckla tandläkarnas kunskapsnivå. Det förra uttalandet i frågan gjordes år Den utveckling som hela tiden sker inom forskningsbaserad kunskap och behandlingsmetoder gör att man kontinuerligt måste uppdatera sina egna kunskaper, och att man under hela sitt liv måste lära sig nytt. Bara då kan man vara säker på att tandvården är högklassig och säker. Enligt Förbundets arbetsmarknadsundersökning använder tandläkare i genomsnitt 6,7 dagar i året till fortbildning. Där ingår både fortbildning som betalas av arbetsgivaren, och sådan man betalar själv. Det är för litet, när man beaktar hur krävande arbetet är. Enligt den nya rekommendationen borde tandläkare fortbilda sig minst 8 9 dagar per år. För närvarande når bara 27 % av tandläkarna upp till det. Fortbildningsdagarnas median 5 visar också, att en del går flitigt på olika utbildningsdagar, medan andra borde bli betydligt aktivare. Det finns andra sätt att öka sina kunskaper än interna eller externa fortbildningsdagar på jobbet. Också att läsa facklitteratur, konsultera kolleger, handleda yngre kolleger och delta i möten fyller en funktion. Därför kan man inte direkt av antalet fortbildningsdagar se om mängden räcker till. DET ÄR OCKSÅ EN FRÅGA om inställning. Det är viktigt att man identifierar och erkänner de områden där man kunde bli bättre, och att man systematiskt går in för att stärka de sidorna eller alltså försöka bli bättre, också om det betyder att man måste lämna den egna bekvämlighetszonen. Ett bra sätt att se vilka områden man borde utveckla är just att gå på fortbildning. Också på EU-nivå har fortbildningen blivit aktuell. Medlemsstaterna måste i fortsättningen rapportera om uppföljningen av tandläkarnas fortbildning till Europeiska kommissionen. Vissa länder i Europa har redan nu väldigt noggranna bestäm- I tandläkareden lovar vi upprätthålla en hög yrkesskicklighet och följa upp vårt arbetes kvalitet. När kunskaperna, undersökningsmetoderna och behandlingen i vår bransch utvecklas så snabbt, måste alla delta i fortbildning för att kunna uppfylla sina löften. melser om obligatorisk årlig fortbildning, och det är sannolikt att också Finland är på väg mot ett s.k. recertifieringssystem, där licensen förnyas baserat antingen på tentamina eller på fortbildningsmängden. Rekommendationens mål är att ha en styrande effekt: man vill poängtera betydelsen av fortbildningspliktens och fortbildningens betydelse när man upprätthåller sin fackkunskap inte bara för kollegerna, utan också för arbetsgivarna, som i sin tur ska se till att det finns möjligheter att delta i fortbildning. Man ska uppmuntra tandläkare som utvecklar sitt kunnande. En satsning på systematisk fortbildning och på det sättet också på kunniga anställda, är inte bara ekonomiskt lönande, det gör också att man orkar bättre med sitt arbete. Det är en viktig synpunkt nu, när det sker stora förändringar inom arbetslivet. REKOMMENDATIONEN KAN läsas på och Tandläkartidningen kommer också att återkomma till den. Arbetsgruppen hoppas att alla kolleger läser den och tänker över den för sin egen del. Det rekommenderas, att man kartlägger sin egen fortbildning och de områden som kunde utvecklas, och att man på det sättet gör en personlig fortbildningsplan, och sedan följer upp sin utveckling. I bästa fall syns det i det egna arbetet. Det kommer också snart att finnas elektroniska redskap för registrering och uppföljning. I tandläkareden lovar vi upprätthålla en hög yrkesskicklighet och följa upp vårt arbetes kvalitet. När kunskaperna, undersökningsmetoderna och behandlingen i vår bransch utvecklas så snabbt, måste alla delta i fortbildning för att kunna uppfylla sina löften. Det är nödvändigt om man vill kunna ge en effektiv och högklassig vård, till patienternas bästa. Temat för Läkardagarna 2015 kommer att vara Professionell utveckling. Nu är det dags för oss munläkare att begrunda vårt eget kunnande. Jag önskar alla kolleger en riktigt god fortbildningshöst! Leena Rihtniemi Författaren är ordförande för Tandläkarförbundets utbildningspolitiska utskott Suomen Hammaslääkärilehti 9/2014 7

8 UUTISET 8 Suomen Hammaslääkärilehti 9/2014

9 UUTISET Älä sivuuta syrjäytyvää Kuka tahansa voi syrjäytyä, eikä kukaan syrjäydy väistämättä. Jos potilaan suunterveys romahtaa, olemuksessa on syrjäytymisvaaran merkkejä tai jos potilas jättää toistuvasti tulematta varatulle ajalle, hammaslääkärin ja suun terveydenhuollon henkilökunnan on tärkeää puuttua asiaan. Potilasta kunnioittavalla ja käytännöllisesti suhtautuvalla hammaslääkärillä voi olla vaikeassa elämäntilanteessa olevalle arvaamattoman suuri merkitys. Teksti: Laura Kimari Kuvat: istockphoto Monen terveyskeskuksen arkipäivään kuuluvat potilaat, jotka kärsivät useista fyysisistä ja psyykkisistä terveysongelmista. Tavallisesti samoilta henkilöiltä löytyy sosiaalisia ongelmia: työttömyyttä, köyhyyttä ja yksinäisyyttä. Syrjäytymisen ja syrjäytymiseen johtavien elämäntilanteiden inhimillinen hinta on mittaamaton, mutta myös yhteiskunnan kukkarolle syrjäytyminen aiheuttaa runsaasti kustannuksia. Tästä syystä varsinkin nuorten ja työikäisten syrjäytymisen ehkäiseminen on korkealla myös tämän hetken valtakunnanpäättäjien intressilistalla. Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma on yksi Kataisen hallituksen vuosien hallitusohjelman keskeisimmistä hankkeista. Väestötutkimuksissa, kuten Terveys tutkimuksessa, on todettu, että vaikka jokaisella suomalaisella on lain mukaan tasa-arvoinen oikeus tarpeensa mukaisiin terveyspalveluihin, terveyserot ovat maassamme melko suuret. Suussa nämä erot näkyvät erityisen selkeästi. Ja koska suunterveys perustuu pitkälti omahoitoon, sen romahdus saattaa kertoa elämänhallinnan pettämisestä ja ennakoida fyysisen ja psyykkisen yleisterveyden romahtamista. Joskus hammaslääkäri on ensimmäinen terveydenhuollon ammattilainen, joka joutuu todistamaan potilaan alkavaa syöksykierrettä. Mitä tällaisessa tilanteessa sitten voi tehdä tai mitä pitäisi tehdä? Epäilyksen herätessä asia on otettava potilaan kanssa puheeksi tilanteeseen sopivalla tavalla, toteaa Helsingin suun terveydenhuollon ylihammaslääkäri Sinikka Varsio. Käytettävissä olevat keinot riippu- Suomen Hammaslääkärilehti 9/2014 9

10 UUTISET vat ongelmien vakavuudesta. Sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka eivät esimerkiksi vielä ole riippuvaisia alkoholista, suunterveyden ammattihenkilön tekemä mini-interventio voi todistetusti tepsiä hyvin. Jo syrjäytyneen potilaan tapauksessa tilanne on monimutkaisempi. Tällaisen henkilön auttaminen vaatii hänen elämäntilanteensa kokonaisvaltaista hahmottamista. Se edellyttää yleensä moniammatillista yhteistyötä. Tarkoituksenmukaisten auttamismuotojen löytämiseksi eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden pitäisi tuntea toistensa tehtävät riittävän hyvin. Potilaan yhteistyöhalua ja luottamusta palvelujärjestelmään on myös tärkeää pyrkiä vahvistamaan esimerkiksi hyvällä perushoidolla ja pysyvillä hoitosuhteilla. YTHS:n Kuopion toimipisteessä hammaslääkärinä työskentelevä Pasi Hämäläinen muistuttaa, että tuloksekkaan auttamisen edellytys on aina potilaan kunnioittava kohtaaminen. Puhumiseen on vastaanotolla usein valitettavan vähän aikaa, mutta potilaaseen pitäisi saada luotua aito yhteys. Tämä on asia, jonka oppii vain tekemällä. Jonkinlainen jatkosuunnitelma pitäisi myös aina tehdä, ja jokaiselle potilaalle tulisi olla määritettynä hoitoväli. Toistuvat poisjäännit ovat hälytysmerkki Suun terveydenhuollon näkökulmasta vahvin merkki potilaan syrjäytymisestä tai sen riskistä on toisaalta usein se, että Karlo Kaksonen Sinikka Varsio on pitkään luennoinut suun terveydenhuollon roolista syrjäytymisen ehkäisyssä ja tunnistamisessa. henkilö jää toistuvasti pois varatulta vastaanottoajalta. Monet tällaiset potilaat etsiytyvät tai tuodaan hammashuoltoon vasta, kun suun tila on jo erittäin huono ja vaatii päivystyksellistä hoitoa. Usein tällaisesta henkilöstä näkee päältäkin, etteivät asiat ole kunnossa. Monilla mielenterveyden häiriöistä kärsivillä voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä terveellisestä ravitsemuksesta, hygieniasta saatika suunterveydestä huolehtimiseen, toteaa KYSissä toimiva kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri Mirja Methuen. Usein mielenterveyspotilaat välttelevät hammashoitoon tuloa viimeiseen asti myös siksi, että heillä on vaikea hammashoitopelko ja suun tila hävettää. Osa Methuenin potilaista tulee hoitoon lähetteellä psykiatrian poliklinikalta. Monilla suun ongelmat ovat jo niin laajaalaisia, että hoitotoimenpiteet on tehtävä yleisanestesiassa. Mieleeni tulee esimerkiksi nuorukainen, jolla oli sekä mielenterveys- että päihdeongelmia. Hampaansa tämä nuori mies pesi kerran, pari viikossa. Hampaisto oli voimakkaasti karioitunut ja erodoitunut runsaasta virvoitusjuomien käytöstä ja ikenet tulehtuneet. Limsaa kului jopa kolme 1,5 litran pulloa päivässä. Joskus jo vuotiaan potilaan suu on niin huonossa kunnossa, että ainoa ratkaisu saada infektio hallintaan on poistaa koko jäännöshampaisto ja korvata se kokoproteesilla. Methuen hoitaa myös syömishäiriöpotilaita. He ovat haastava ryhmä monestakin syystä. Syömishäiriöiset usein salaavat sairautensa taitavasti ja niin pitkälle kuin mahdollista, eikä se aina hevillä paljastu suustakaan. Esimerkiksi anorektikoilla saattaa olla suorastaan ylikorostuneen hyvä suuhygienia ja moitteeton hampaisto. Toisaalta oksentamisesta syntyvät eroosiovauriot on alkuvaiheessa vaikea havaita, ja siksi sairaus pääsee ehkä ete- 10 Suomen Hammaslääkärilehti 9/2014

11 UUTISET Kysy, kuuntele ja kannusta Empatia ja potilaan kohtelu tasavertaisena ovat merkityksellisiä kaikissa potilaskontakteissa, mutta erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa olevan tapauksessa ne ovat toimivan vuorovaikutuksen edellytys. Myös syrjäytyneellä on oikeus saada hoitoa, vaikka hänen vaivansa olisivatkin itseaiheutettuja. Lisäksi hammaslääkärillä, kuten muullakin lääkärikunnalla, on lain mukaan vastuu myös potilaan yleisterveydestä. Usein syrjäytymisvaarassa oleva potilas on jo valmiiksi häpeissään suunsa tilasta ja saattaa pelätä hammashoitoa, vaikkei näyttäisikään sitä päällepäin. Varsinkaan tuntematonta potilasta ei siis kannata ensimmäisenä moittia. Oireista kannattaa silti puhua, vaikkapa hienotunteisesti johdatellen. Kysy, onko potilas itse huomannut suunsa kunnon huononemisen, ja kuuntele myös, mitä hän vastaa. Joskus lisätieto voi osoittautua erittäin arvokkaaksi. Jos tutun potilaan terveys tai yleistila näyttää romahtaneen tai olevan romahtamassa, kysy suoraan, mitä hänelle kuuluu. Jos potilas luottaa hoitavaan henkilöön, hän usein kertoo rehellisesti, mikä on vialla. Monesti potilas on tämän tiedon perusteella helppo ohjata eteenpäin. Rohkaise ja kannusta omahoitoon. Koskaan ei voi tietää, milloin on oikea hetki vaikuttaa potilaan terveyskäyttäytymiseen, joten lähes aina kannattaa yrittää. Syrjäytyneen ei yleensä ole helppo luottaa vieraisiin ihmisiin tai tunnistaa omia voimavarojaan, mutta hän saattaa silti kuunnella. Jos alaikäinen jää tulematta sovituille tarkastus- tai hoitokäynneille tai hänen suunsa on hyvin huonossa kunnossa, hammashoitohenkilökunnalla on velvollisuus ottaa yhteyttä huoltajiin ja muistuttaa heitä siitä, että lapsen suun hoito on heidän vastuullaan. Jollei tilanne korjaannu, on harkittava lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista velvoittaa myös suun terveydenhuollon henkilökuntaa ilmoittamaan kunnan sosiaalihuoltoon salassapitovelvollisuuden estämättä, mikäli ikääntynyt henkilö on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Muista, että hyvä suunterveyskin ehkäisee syrjäytymistä. Suunterveys on olennainen osa yleisterveyttä, ja suu on kommunikaation ja kasvojen estetiikan kannalta keskeinen elin. Vinkit on kerätty jutun haastateltavilta. nemään hyvin pitkälle, ennen kuin hammaslääkärikään huomaa sen. Syömishäiriöt ovat pahimmillaan hengenvaarallisia, ja syömishäiriöepäily onkin syytä ottaa hienotunteisesti puheeksi potilaan kanssa. Uskon, että suurin osa meistä hammaslääkäreistä kyllä pystyy näkemään, milloin potilas todella tarvitsee muutakin kuin hammashoitoa, Methuen pohtii. On muistettava, että aina potilas ei laiminlyö hoito- ja tarkastuskäyntejään vapaaehtoisesti tai edes tietoisesti. Hälytyskellojen olisikin syytä soida erityisesti, mikäli vastaanottokäyntinsä laiminlyövä potilas on pieni lapsi tai ikäihminen. Lapsen toistuvat poisjäännit kertovat usein siitä, etteivät hänen vanhempansa syystä tai toisesta kykene pitämään hänestä riittävää huoltaa. Vanhuksen poisjäännit puolestaan voivat olla merkki alkavasta dementiasta tai riittävän tuen puutteesta. Ikävät löydökset suussa eivät myöskään välttämättä kerro välinpitämättömyydestä. Usein heikkokuntoisen ja kroonisista sairauksista kärsivän ikäihmisen suu on hyvin kuiva, ja juurikariesta ja pumpulimaista plakkia on runsaasti, toteaa vastaava hammaslääkäri Liisa Luukkonen. Moni vanhus ei enää itse kykene huolehtimaan suustaan muistiongelmien tai heikon motoriikan ja näön takia. Aiemmin Kuopion terveyskeskuksessa työskennellyt Pasi Hämäläinen huomauttaa, että nykyajan tiukka tietosuoja saattaa muodostua suureksi ongelmaksi henkisesti heikkokuntoisen vanhuksen tai myös vastahakoisen mielenterveyspotilaan hoidossa. Tieto ei liiku organisaatiosta toiseen, jos potilas ei anna siihen lupaa. Esimerkiksi potilaan Kela-korttiin pitäisikin olla mahdollisuus liittää lupa terveyttä koskeviin tietoihin. Suunterveyserojen torjuntaa täsmätoimilla Tarkoituksenmukaiset palveluketjut ja matalan kynnyksen palvelut on pitkään tunnistettu hyväksi lääkkeeksi terveyseroja ja syrjäytymistä vastaan. Palveluiden pirstaloituminen ja hoitoonpääsyn vaikeus ovatkin paitsi peruskliinikoiden, myös päättäjien huolena. Parhaillaan käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamishankkeen päätavoitteena on hillitä terveydenhoitokulujen kasvua muun muassa integroimalla sosiaali- ja terveydenhuolto mahdollisimman laajaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Myös monen kunnan terveystoimessa palveluketjujen sujuvuutta on pyritty parantamaan ja hoitoonpääsyn kynnystä madaltamaan. Suomen Hammaslääkärilehti 9/

12 UUTISET Eriarvoistuminen hyväksytään liian helposti Suomessa terveydenhuollon etiikka on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, toteaa ETENEn puheenjohtaja, valtiotieteiden tohtori Markku Lehto. Terveydenhuollossa monet asiat, joita muilla elämänalueilla pidetään nykyyhteiskunnassa itsestäänselvyytenä, näyttäytyvät kuitenkin ongelmallisina. Yksi näistä asioista on globaalin talouden mukanaan tuoma kilpailu, josta on seurannut tuloerojen kasvu ja palveluiden eriytyminen. Globalisaatiolle suomalainen terveydenhuolto ei tietenkään voi mitään. Usein globalisaation varjolla kuitenkin hyväksytään liian helposti se, että osa ihmisistä syrjäytyy ja putoaa kelkasta, vaikka monia heistä voitaisiin auttaa johdonmukaisella politiikalla ja paikallisilla toimilla. Lehdon mukaan tämä on laiskaa ajattelua. Valitettavasti olen törmännyt tällaiseen asenteeseen jopa ollessani mukana terveydenhuollon eriarvoisuutta pohtivissa työryhmissä. Lehto toteaa, että myös nykyiseen valtakunnanpolitiikkaan omaksuttu kvartaaliajattelu sopii huonosti yhteen terveyden eriarvoistumisen ehkäisyn ja ylipäätään syrjäytymisen vastaisen työn kanssa. Vallassa olevat puolueet tuntuvat kaikki haluavan oman puumerkkinsä hallitusohjelmaan ja perustavat omat tavoiteohjelmansa ja työryhmänsä. Kun hallitus sitten vaihtuu, aloitetaan uudet projektit ja perustetaan uudet työryhmät. Tehokas syrjäytymisen vastainen työ taas vaatisi sekä yhteiskunnallisella tasolla että yksilötasolla pitkäjänteistä toimintaa. Hannele Lehto Syrjäytymiseen vaikuttavat olennaisesti myös näkemyksemme siitä, millainen toiminta tai työ on arvokasta ja tukemisen arvoista. Nämä näkemykset vaatisivat Suomessa laajentamista, pohtii Markku Lehto. Usein se ei edellytä suuria rahallisia resursseja, mutta toimintatapojen muutoksia ja pieniä tekoja kylläkin. Erityisen tärkeää olisi pysyvyys ja jatkuvuus, joiden avulla saadaan heikoilla olevat ihmiset aktiivisesti mukaan parantamaan omia olosuhteitaan. Varsinkin kaikkein syrjäytyneimpien ihmisten yhteistyökyky, luottamus virallisiin auttajatahoihin ja kyky ilmaista ongelmiaan ovat usein heikot, ja luottamuksen rakentaminen vie aikaa. Lehto sanoo pettyneensä tähänastisessa sote-uudistuksessa siihen, että palveluketjujen toimivuusongelmiin on haettu ratkaisuja vain ylärakenteista. Lähipalveluihin ja ihmisen itsensä aktivointiin olisi pitänyt kiinnittää huomiota paljon enemmän. Minusta jokaisella kansalaisella pitäisi esimerkiksi olla nimetty vastuulääkäri, joka oppii tuntemaan potilaan, on tietoinen kaikista hänen saamistaan hoidoista ja pitää siten tavallaan lankoja käsissään. Lehto myöntää, että helppoa tällaisen järjestelmän luominen ei olisi. Vastuulääkärijärjestelmä ei ole kovin tehokas, jos lääkärit vaihtuvat jatkuvasti kuten Suomessa julkisella puolella usein käy. Meillä julkisen terveydenhuollon lääkärinviroista ei ole onnistuttu luomaan vetovoimaisia työpaikkoja, kuten joissakin muissa Euroopan maissa. Yhteisöllisyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn suhteesta tutkimusta tehnyt Lehto uskoo myös, että kuntatasolla tehokas syrjäytymisen ehkäisy voisi onnistua kokonaisvaltaisemman ajattelun avulla. Kuntahan on alun perin yksikkö, jolla on vastuu kuntalaisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Nykyään kunnilla kuitenkin on niin paljon vastuita ja tehtäviä, että kuntahallinto näkee itsensä helposti lähinnä yksittäisten palveluiden tuottajana ja velvollisuuksien suorittajana. Kuitenkin vaikkapa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn voisi saada aivan uutta tehoa, jos sitä tehtäisiin terveydenhuollon, sosiaalihuollon, koulutoimen ja nuorisotyön yhteistyönä. Samalla vapaaehtoistyön tukea voisi kohdistaa terveyseroja ehkäiseviin hankkeisiin. 12 Suomen Hammaslääkärilehti 9/2014

13 UUTISET Helsingin suun terveydenhuollossa on useita toimintakäytäntöjä terveyserojen kaventamiseksi, kertoo Sinikka Varsio. Helsingissä suun terveydenhuoltoon on vuonna 2006 palkattu maahanmuuttajayhteyshenkilö, joka käy kertomassa maahanmuuttajille Helsingin terveyspalvelujärjestelmästä, hoitoon hakeutumisesta sekä omahoidon tärkeydestä. Suun terveydenhuollon potilasohjeet on käännetty useille eri kielille. Helsingin suun terveydenhuolto myös vierailee säännöllisesti tietyissä päihde- ja mielenterveysongelmaisten, asunnottomien ja yksinäisten tukipisteissä ja asuntoloissa neuvomassa suun omahoidossa. Liikkuvassa suunhoitoyksikkö Liisussa annetaan kiireellistä hammashoitoa mm. Hietaniemenkadun asunnottomien palvelukeskuksen asukkaille. Lisäksi Helsingin suun terveydenhuolto on mukana Helsingin Diakonissalaitoksen VAMOS etsivä nuorisotyö -toiminnassa. Iäkkäille taas on suunnattu Tukevasti kotona -hanke, jossa on tarkoitus nivoa suun terveydenhuolto kiinteäksi osaksi seniorien muita sosiaali- ja terveyspalveluja. Erityishuomiota on kohdistettu myös päivystyspotilaisiin, joilla on suuri suunhoidon ja terveyspalvelujen tarve. Heille annetaan päivystyskäynnin yhteydessä Syrjäytyminen Suomen kielessä tai suomalaisessa sosiaalitutkimuksessa syrjäytymiselle ei ole vakiintunutta määritelmää. Tavallisesti syrjäytyneellä viitataan henkilöön, jonka siteet ympäröivään yhteiskuntaan ovat heikot tavalla, jota ei pidetä hyväksyttävänä. Usein syrjäytyminen on prosessi, huono-osaisuuden noidankehä, josta lopulta seuraa köyhyys, terveysongelmia, yhteiskunnasta eristäytyminen ja sosiaalinen leimautuminen sekä sosiaali- ja kansalaisoikeuksien rajoittuneisuus Syrjäytyminen voi koskea paitsi yksilöä, myös kokonaisia ryhmiä tai alueita. Sosiaalitutkimuksessa puhutaan myös sosiaalisesta syrjäyttämisestä. Syrjäyttämisellä viitataan tavalla tai toisella yhteisöön epäsopiviksi katsottujen henkilöiden tai ihmisryhmien sosiaalis-taloudelliseen ulossulkemiseen yhteiskunnasta osittain tai täydellisesti. Sosiaalinen syrjäyttäminen johtuu yhteiskunnan epätasa-arvoisista voimasuhteista, joista seuraa resurssien ja oikeuksien epätasainen jakautuminen sekä suuret terveyserot. Lähteet: STM:n Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen -työryhmän raportti sekä Maailman Terveysjärjestö (WHO). aika Meilahden hammashoitolaan suuhygienistin terveydenedistämiskäynnille ja hammaslääkärin tekemään tutkimukseen sekä kokonaishoitoon. Moni Meilahden hoitolassa hoidettu potilas on kertonut kokeneensa saamansa hoidon ja kohtelun suorastaan käänteentekevänä, Varsio kertoo. Meilahdessa hammaslääkäri suuhygienisti hammashoitaja-tiimi hoitaa potilaan suun infektiovapaaksi ja toimintakykyiseksi. Potilaalle tehdään kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma, johon palataan joka käynnillä, ja hänen kanssaan sovitaan omahoidon tavoitteesta. Suomen Hammaslääkärilehti 9/

14 UUTISET Työmarkkinoilla käänne huonompaan Yksityishammaslääkärien potilasmäärien seuranta vuosilta Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2000 useampi yksityishammaslääkäri pitää potilasmääräänsä liian pienenä kuin mikä on liian suurena potilasmääräänsä pitävien hammaslääkärien osuus. Käytännössä tilastossa ilmenevän käänteen taustalla on pääkaupunkiseudulle paikallistuva kiristynyt kilpailu potilaista. Hammaslääkäriliiton työmarkkinatutkimus antaa myös muita viitteitä työmarkkinatilanteen heikentymisestä, vaikka kokonaisuudessaan tilanne vaikuttaa yhä hyvältä niin palkkojen kuin lähes olemattoman työttömyyden osalta. Esimerkiksi sivutöiden tekeminen ja täydennyskoulutukseen osallistuminen on vähentynyt jonkin verran edellisvuodesta. Tulokset eivät varsinaisesti yllätä. Suomen talous on jo kolmatta vuotta taantumassa, ja kuluttajien luottamus on selvästi alle pitkän ajan keskiarvon. Myös työttömyys on lisääntynyt, ja työttömyysaste lähentelee jo 10 prosenttia. Yksityishammaslääkärien potilasmäärät ovat olleet aina suhdanneherkkiä, kuten vuodesta 1977 aloitettu seuranta (kuvio) osoittaa, toteaa liiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry. Julkisella sektorilla niukkuus tuntuu myös usein pari vuotta yksityistä sektoria perässä. Täydennyskoulutuksesta tinkiminen on yksi tyypillinen keino hakea säästöjä. Pöyryn mielestä mennään ojasta allikkoon, jos tälle tielle lähdetään. Kehitys hammaslääketieteen alalla ja toisaalta toimintaympäristössä, jossa työtä tehdään, on niin nopeaa, että työn tuottavuus alkaa hyvin pian heiketä, jos osaamisen kehittäminen jätetään retuperälle. Hammaslääkärijärjestöjen näkemys on, että täydennyskoulutusta pitäisi päinvastoin lisätä, toteaa Pöyry. Lisää tietoa huhtikuussa toteutetusta työmarkkinatutkimuksesta ja sen tuloksista löytyy tämän lehden välissä olevasta liitteestä. Jaakko Koivumäki PlusTerveys Symposium PlusTerveys Symposium tuo kansainvälisiä tuulahduksia kliiniseen koulutukseen. Kaksipäiväinen tapahtuma koostuu huippuluennoista, verkostoitumisesta ja iloisesta illanvietosta kollegojen seurassa. Luentojen teemoina mm. estetiikka, parodontologia, protetiikka ja laserteknologia. Symposium toivottaa kaikki hammaslääkärikollegat tervetulleeksi. Järjestäjänä toimii PlusTerveyden lääketieteellinen neuvottelukunta. Helsinki Dr Thomas Schwenk - Dr Marcus Striegel: Red and white harmony a minimal-invasive approach Dr. Francesco Martelli: Biologically driven periodontal therapy and new approach to perimplantitis Dr. Fernando Rojas-Vizcaya: Step-by-step bi-maxillary monolithic zirconia restorations Varmista paikkasi! Lisätietoja ja ilmoittautumiset verkossa. kurssit@plusterveys.fi plusterveyssymposium.fi 14 Suomen Hammaslääkärilehti 9/2014

15

16 UUTISET Palveluvalikoimaneuvosto on asetettu Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta on ollut voimassa alkaen. EU-kansalaiset voivat hakea terveydenhuollon palveluja mistä tahansa EU-maasta. Ulkomailta haetusta hoidosta pitää saada vastaava korvaus kuin hoidosta kotimaassa. Rajat ylittävää terveydenhuoltoa säätelevä potilasdirektiivi edellyttää kansallisen palveluvalikoiman määrittelyä, koska korvausta voi saada vain sellaisesta hoidosta, joka on potilaan kotimaassakin korvattavaa. Valtioneuvosto asetti terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen. Neuvostossa on puheenjohtaja ja 15 jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Neuvoston puheenjohtaja on stm:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee. Hammaslääketieteen asiantuntija neuvostossa on Kirkkonummen terveyspalveluiden tulosaluejohtaja, johtava hammaslääkäri Taina Remes-Lyly. Hänen henkilökohtainen varajäsenensä on suuja leukakirurgian professori Risto-Pekka Happonen Turun yliopistosta. Neuvosto nimetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nyt nimetyn neuvoston kausi päättyy Remes-Lyly odottaa mielenkiintoista mutta haastavaa tehtävää, jossa saa vaihtaa mielipiteitä ja tehdä paljon yhteistyötä eri alojen ammattilaisten kanssa. Mielestäni suun terveydenhuollossa lähtökohta on sikäli hyvä, että meillä jo on kiireettömän hoidon perusteet terveyskeskuksessa toteutettavaan hoitoon. Muun terveydenhuollon tilanne on haastavampi. EU-komissio vaatii selvitystä Suomen korvauskäytännöstä EU-komission mukaan Suomen säädökset eivät ole potilasdirektiivin mukaiset. Ongelmana on Suomen kaksijakoinen korvausjärjestelmä. Hoidon kustannuksia korvataan nyt sen mukaan, onko potilas hakeutunut kiireettömään hoitoon (maksetaan Kela-korvaus) vai joutunut äkillisesti hoitoon ulkomailla sairastuttuaan (korvataan julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaisesti). Komission mielestä toisessa jäsenmaassa saatuun hoitoon pitää saada samanlainen tuki kuin kotimaassa julkisen terveydenhuollon palveluja käytettäessä. Suomen, kuten 11 muun selvityspyynnön saaneen maan, on vastattava komissiolle viimeistään syyskuussa. Komission yhteydenotto oli ennakoitavissa, toteaa Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry. Tämä tulee ilman muuta vaikuttamaan palvelujen rahoitusta selvittävän stm:n työryhmän työhön. Ei voi olla niin, että ulkomailta haettuja yksityisiä palveluja korvataan paremmin kuin kotimaisia, vaan tavoitteena tulee olla järjestelmä, joka mahdollistaa potilaan valinnanvapau- den niin kotimaan kuin ulkomaiden suhteen, Pöyry vaatii. Kansliapäällikkö Sillanaukee on todennut terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistustyössä otettavan huomioon potilasdirektiivin vaatimukset. Annariitta Kottonen Palveluvalikoimaneuvosto antaa suosituksia terveyden- ja sairaanhoidon toimenpiteiden, tutkimusten sekä hoito- ja kuntoutusmenetelmien kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta pois palveluvalikoimasta suosituksia antaessaan ottaa huomioon eri alojen tutkimustiedon ja muun näytön sekä terveydenhuollon eettiset ja järjestämiseen liittyvät näkökohdat seuraa ja arvioi terveydenhuollon palveluvalikoimaa antaa Kelan ja muiden viranomaisten pyynnöstä lausuntoja palveluvalikoiman soveltamisesta ja sen määrittelyssä käytettävistä periaatteista osallistuu palveluvalikoimaa koskevaan julkiseen keskusteluun ja yhteistyöhön seuraa kansainvälistä kehitystä ja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön käsittelee muut stm:n sille osoittamat asiat Hammaslääketieteeseen ennätysmäärä hakijoita Hammaslääketieteen koulutukseen hakijoita oli viime keväänä ennätykselliset Viime vuonna hakijoita oli 1 266, ja ensimmäisen kerran yli tuhannen hakijan päästiin vuonna Valintakokeisiin osallistui 965 eli noin 69 % hakeneista. Koulutukseen valittiin 180. Lopullinen tarkka sisään päässeiden määrä varmistuu, kun oikaisupyynnöt on käsitelty. Hammaslääkäriliiton sivuilla ( -> Tilastoja) on tiedot koulutukseen hakeneista, hyväksytyistä ja laillistetuista vuodesta Annariitta Kottonen Valintatiedot yliopistoittain Hakijat Valintakokeeseen osallistuneet Helsingin yliopisto Valitut 50, joista 5 ruotsinkieliselle linjalle Itä-Suomen yliopisto Oulun yliopisto Turun yliopisto Suomen Hammaslääkärilehti 9/2014

17 Sondeeraus VIITEEN JÄRJESTÄJÄALUEESEEN perustuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennemyllerrys (soteuudistus) lisää mahdollisuuksia yhtenäistää potilastietojärjestelmiä. Näin arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) ja Lääkäriliitossa. On mahdollista, että yhteistyön tiivistyminen johtaa jatkossa yhteen isoon alueelliseen järjestelmään per sote-alue, mutta laki ei tähän velvoita, johtaja Annakaisa Iivari STM:stä kertoo. Taloussanomat, MONIEN OPISKELIJOIDEN suunterveydessä on parantamisen varaa. Vain joka kymmenes opiskelija omaa täysin reikiintymättömät ja paikkaamattomat hampaat. Tiedot käyvät ilmi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) keräämistä potilastiedoista vuosien varrelta. Muutokset suunterveyden kohentumisessa ovat hitaita luvulla joka kahdeskymmenes opiskelija omasi reikiintymättömät ja paikkaamattomat hampaat. Suurimmat syyt opiskelijoiden hampaiden reikiintymiseen ovat virvoitusjuomien liiallinen käyttö ja jatkuva napostelu päivän mittaan. Helsingin Sanomat, KaVo EXPERTsurg LUX Todellinen asiantuntija tuntee vahvuutensa. KaVo UUTUUS! KaVo EXPERTsurg LUX Työskentele turvallisesti ja tarkasti. Erittäin kevyt ja pieni moottori - ainoa, jossa autokalibrointi! Luotettava suorityskyky - 80N vääntö. Helppokäyttöinen, iso värinäyttö, selkeät ohjelmat, LED valo. *) Hammaslääkäriliiton uutiskirjeen 7/2014 gallupissa kysyttiin kesän vietosta. Kysymykseen, mikä on parasta kesäpuuhaa saatiin 223 vastausta. Näin vastattiin: Osta EXPERTsurg yksikkö. Saat kaupan päälle SURGmatic instrumentin (S201L/S11L). Erikoistarjous voimassa saakka. *) SURGmatic S201 L SURGmatic LUX valollinen kulmakappale 20:1 implantologiaan ja yleiskirurgiaan. SURGmatic S11 L SURGmatic LUX valollinen suora kulmakappale 1:1 KaVo Scandinavia AB Petri Vänttinen puh petri.vanttinen@kavo.com

18 TIEDEUUTISET Hampaan histologiaa kirjoitetaan uudelleen Ajattelitko, että hampaiden kovakudosten rakenne on selvitetty? Minä luulin, kunnes kuuntelin kehitysbiologi, akatemiaprofessori Jukka Jernvallin luennon. Uutta on löydetty ainakin päästäisen ja hiiren hampaista, mutta mitä se merkitsee? Jukka Jernvall pääsi kumppaneineen tutkimaan päästäisen hampaan rakennetta Ranskaan, Grenoblen synkrotroniin (The European Synchrotron Radiation Facility, ESRF). Synkrotronissa voidaan tuottaa paljon auringonvaloa kirkkaampaa valoa (sähkömagneettista säteilyä), josta voidaan suodattaa tutkijoiden käyttöön haluttuja aallonpituuksia infrapunasäteilystä korkeaenergiseen röntgensäteilyyn. Vaikka synkrotroni on stadionin kokoinen, tällä supermikroskoopilla tutkitaan pieniä ja nopeita asioita. Synkrotronisäteilyllä voidaan selvittää hampaan rakenteen lisäksi esimerkiksi molekyylien rakennetta tai kemiallisia reaktioita. Päästäisen hammas valikoitui Jernvallin tutkimukseen pienuutensa vuoksi, mutta sittemmin tutkijat onnistuivat kuvantamaan synkrotronin toisella työasemalla myös hiiren hampaan rakennetta. Jervall näytti vielä julkaisemattomia kuvia, joista löytyi uutta: dentiinikanavat Akatemiaprofessori Jukka Jernvallin vauhdikas luento paljasti, ettei hampaan histologia ole vielä kokonaan tutkittu. eivät loppuneetkaan kiille-dentiinirajalla, vaan haarautuivat ja jatkuivat kiilteeseen tiheänä oksistona. Näin tapahtui sekä päästäisen että hiiren hampaassa, joskin rakenteet poikkesivat hieman toisistaan. Se, millainen rakenne on ihmisen hampaan kiille-dentiinirajalla, on vielä synkrotronilla näkemättä. Myös löydöksen merkitys on epäselvä. Kahvijonossa kuulijat spekuloivat innokkaasti kiilteeseen ulottuvien dentiinikanavien haarakkeiden syntymekanismia ja merkitystä. Siksikö siinä kiille-dentiinirajan tuntumassa vihloo? Eikö olekaan kyse vain niistä dentiinikanavien nesteiden osmoottisesta virtauksesta? Päivi Hölttä Lähde: Akatemiaprofessori Jukka Jernvallin luento Apollonian Lasten hammashoidon jaoston luentopäivänä Helsingissä Iso hammas se on pienikin. 18 Suomen Hammaslääkärilehti 9/2014

19 TIEDEUUTISET Tiina Kuittinen Kuva 1. Hypoplastinen amelogenesis imperfecta (AI). Yhdeksänvuotiaalla pojalla hampaiden kiille on tasaista, mutta ohutta kaikissa maito- ja pysyvissä hampaissa. Diagnoosi on X-kromosomissa periytyvä AI, minkä dosentti Pekka Nieminen varmisti DNA-analyysillä. Kuva 2. Nutritionaalinen riisitauti. Hampaiden kehityshäiriö löytyy vain ensimmäisistä poskihampaista ja etuhampaista, mistä voi päätellä, että häiriö ei ole periytyvä. Tällä lapsella D-vitamiinin puutos ensimmäisen ikävuoden aikana aiheutti kuvassa näkyvät kiilteen hypoplasiat etuhampaiden inkisaali- ja keskikolmannekseen. Potilaalla on oikeus diagnoosiin Perinnölliset hampaiden kovakudosten kehityshäiriöt ovat harvinaisia, mutta moni hammaslääkäri niitä urallaan kohtaa. Osa häiriöistä liittyy syndroomiin, osa rajoittuu vain kiilteeseen ja/tai dentiiniin. Hammasongelma voi kulkea nimettömänä suvun vitsauksena kauan, sillä kovakudoshäiriöiden tunnistaminen ei ole helppoa. Se ei saa olla syy siihen, ettei diagnoosia edes yritetä selvittää. Potilaalla on oikeus diagnoosiin, sanoi professori emerita Satu Alaluusua painokkaasti luennossaan. Potilaat ovat varsin kiitollisia, kun paljon huolta ja vaivaa aiheuttaneelle sairaudelle löytyy nimi. Hammaslääketieteellisen genetiikan edistys on tarkentanut diagnoosia ihmisillä, ja eläinmalleilla on selvitetty hampaiden kovakudoshäiriöiden biologisia muutoksia ja niiden syntymekanismeja. Amelogenesis imperfecta (AI) on geenivirheen aiheuttama ameloblastien toiminnan häiriö. Periytyminen tapahtuu autosomissa vallitsevasti tai peittyvästi, mutta myös X-kromosomissa periytyvä AI tunnetaan (Kuva 1). Uuden mutaationkin mahdollisuus on muistettava. AI-diagnoosi perustuu pääosin kliinisiin havaintoihin. Kiilteen kehitys voi häiriintyä myös ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Häiriön diagnostiikkaan Alaluusua antaa vinkkejä: AI:ssa muutoksia on molemmissa hampaistoissa ja kaikissa hampaissa. Jos häiriön taustalla on esimerkiksi D-vitamiinin puute riisitauti muutokset rajoittuvat puutoksen aikana kehittyneisiin hampaisiin, yleensä pysyviin etuhampaisiin ja kuutosiin (Kuva 2). AI:n taustalla voi olla kiilteen runkorakenteen (matrix) muodostumisen häiriö, mineralisaation häiriö matrixin pilkkoutumisen epäonnistuttua, tai ongelmana on mineraalien kuljetus. Kliinisesti erilaisten AI-tyyppien (hypoplastinen, hypokalsifikaatio- ja hypomaturaatiotyyppi) taustalla olevia mutaatioita on löydetty jo kymmenestä geenistä. Kliinisestä kuvasta ei yleensä voi päätellä, mikä geenivirhe on kyseessä. Sama mutaatio eri yksilöissä voi myös aiheuttaa erilaiset kiillemuutokset. Alaluusua puhui myös dentinogenesis imperfecta tyyppi I:stä (DI), sekä dentiinidysplasia tyyppi II:sta (DD). Nämä hammasluun kehityshäiriöt periytyvät autosomissa dominantisti, ja aiheuttajana ovat mutaatiot dentiinin sialofosfoproteiinigeenissä (DSPP). Geenin tuottaman proteiinin hajotessa syntyy mm. dentiinin sialoproteiinia (DSP), joka on oleellinen mineralisaation aloittamisessa. Toinen hajoamistuote, dentiinin fosfoproteiini (DPP), sitoo maturaatiovaiheessa kalsiumia hammasluuhun. DSPP-geenissä tunnetaan useita mutaatioita, joista jotkut aiheuttavat DI:n ja toiset taas DD:n. Mutaation sijainti heijastuu fenotyyppiin, esimerkiksi intaktien DI-hampaiden alttiuteen periapikaalisille infektioille. Sekä DI:ssa että DD:ssä molemmat hampaistot ovat vaurioituneet, maitohampaat tavallisesti pysyviä vaikeammin. Röntgenkuvissa DI-hampaiden kruunu on pullea, sipulimainen, ja juurikanavat ohuet tai tukkeutuneet. DD-hampaiden pulpa on tyypillisesti puolikuun tai suppilon muotoinen. DI-potilaiden hampaat kuluvat erittäin nopeasti, joten teräskruunujen laitto on aloitettava jo 2 3-vuotiaana, Alaluusua muistutti. Hän listasi toimintaohjeita epäiltäessä perinnöllistä hampaiden kovakudoshäiriötä: Pyri diagnoosiin. Kysy potilaan sairauskertomustietoja onko kyse syndroomasta? Piirrä sukupuu. Tutki vanhemmat ja sisarukset. Tarkasta muitakin sukulaisia, jos heillä on hammasongelmia. Ota röntgenkuvat sekä potilaasta että hänen perheestään. Pyydä irtoavat tai poistetut hampaat histologiseen tutkimukseen. Tarvittaessa kysy neuvoja ja lähetä eteenpäin. Päivi Hölttä Lähde: Professori emerita Satu Alaluusuan luento Apollonian Lasten hammashoidon jaoston luentopäivänä Helsingissä Suomen Hammaslääkärilehti 9/

20 TIEDEUUTISET Korota purentaa varovasti Kuluneen purennan korottaminen on ensisijaisesti keino helpottaa proteettista hoitoa. HLT, EHL Panu Rantonen muistuttaa, että purennan korotus ei ole dysfunktion hoitoa, mutta joskus päästään tältäkin kannalta hyvään tulokseen. Dysfunktiopotilaiden kohdalla on tärkeää muistaa, että alkutilaan on vaikea palata takaisin. Hoidon indikaationa voi olla tilan tekeminen proteettiselle hoidolle, purennan vertikaalinen korjaaminen, purentatasojen korjaaminen, traumaattisen purennan eliminoiminen sekä esteettiset syyt. Hampaiden kulumisen taustalla voi olla mm. dieetti, refluksitauti tai bruksaus. Rantonen korostaakin anamneesin merkitystä. Potilas kertoo sinulle usein diagnoosin, jos annat hänen kertoa. Preproteettisen hoidon merkitystä ei pidä unohtaa, ja Rantosen mukaan hoitojen järjestystä voidaan muuttaa vain perustelluista syitä. Kulumisen syy pitäisi Potilas kertoo sinulle usein diagnoosin, jos annat hänen kertoa. Panu Rantonen myös hoitaa. Hoidon tarvetta tulee aina arvioida yksilöllisesti ikä ja terveydentila huomioiden sekä muistaen, että osa hampaiden kulumisesta on normaalia. Kunkin potilaan kohdalla tulee arvioida purennan aiheuttamat haitat ja informoida potilasta, mitä seurauksia on hoidosta ja hoitamatta jättämisestä. Tutkimusten mukaan hoidon aiheuttamat haitat, kuten kipu, ovat usein vähäisiä ja lyhytaikaisia. Purennan korottaminen on aina vaativa haaste kliinikolle, ja harkinta sekä hyvä suunnittelu auttavat tekijäänsä. Minimaalisella korottamisella päästään yleensä parhaaseen tulokseen. Korotusta voidaan tehdä tutkimusten mukaan kuitenkin jopa 5 mm saakka. Hampaiden kulumisen, hampaiston kompensaatioiden, pehmytkudosten ja muiden purennallisten tekijöiden lisäksi tulisi huomioida myös fonetiikka, joskaan aina ei pystytä tekemään ideaalista ratkaisua esim. s- ja r-äänteiden tueksi. Rantosen mukaan kiinteä protetiikka on suositeltavaa purennan korotuksessa, vaikka hoito on usein kallista ja seula erikoissairaanhoitoon hyvin tiukka. Irtoprotetiikasta ja erilaisista hoitomuotojen yhdistelmistä löytyy vaihtoehtoisia ratkaisuja. Dysfunktion hoidossa Rantonen kehottaa käyttämään ensisijaisesti esim. purentakiskoa ja fysioterapiaa. Annika Nissinen Lähde: HLT, EHL Panu Rantosen luento Vaihtoehtoja purennan korottamiseen TKHLY:n kesäluentopäivillä Fissuurapinnoitteet lunastavat paikkansa riskipotilailla Fissuurapinnoitteet otettiin käyttöön 1970-luvun aikana ja 1980-luvun alkupuolella lasten kuutoshampaat pinnoitettiin lähes 100-prosenttisesti. Nyt tilanne on täysin toinen: arviolta 3 % tamperelaislapsista ja noin 20 % kainuulaislapsista saa pinnoitteen. Miten tähän on tultu? Suomessa fissuurapinnoitteiden kultakausi alkoi kansanterveyslain tullessa voimaan ja laajan ehkäisypainotteisen työn käynnistyessä 1970-luvulla. Suuri osa aiheeseen liittyvistä tutkimuksista on tehty ja 80-luvulla, jolloin lasten kariesluvut olivat länsimaissa korkeat. Nykyään karieksen esiintyminen ja jakautuminen populaatiossa ovat erilaisia. Uusimmassa pinnoitteita käsittelevässä Cochranekatsauksessa todetaankin, että tuolloin tehtyjen tutkimusten mukaan pinnoitteiden teho on hyvä, mutta uutta tutkimusta tarvittaisiin, jotta voitaisiin määritellä pinnoitteiden teho erisuuruisten riskien vallitessa. Hyvänä esimerkkinä pinnoitteiden aiemmasta hyvästä tehosta on vuonna 1977 (Meurman) Suomessa tehty pitkittäistutkimus (60 7-v. lasta, 3 v. seuranta), joka osoitti, että vain 8 % pinnoitetuista hampaista karioitui, kun pinnoittamattomista karioitui 77 %. Vuonna 1991 julkaistun (Vehkalahti ym., 7 15 v., 8 v. seuranta) potilasasiakirjoihin perustuvan suomalaistutkimuksen mukaan ero karioitumisessa pinnoitettujen ja pinnoittamattomien kuutosten purupintojen välillä oli jo supistunut ja oli vain 8 %. Edelleen vuoden 2001 (Alanen ym.) pitkittäistutkimuksessa huomattiin, että säännöllisellä ksylitolin käytöllä saatiin yhtä hyvä ehkäisyteho kuin pinnoitteita käyttäen. Kaja Leskisen potilasasiakirjoihin perustuva, elinkaarianalyysiä käyttäen tekemä väitöstutkimus vuodelta 2010 esitti, että fissuurapinnoitteet ovat tehokkaita kohtalaisen kariesriskin lapsilla, mutta korkean kariesriskin omaavilla pinnoitteet ovat riittämättömät. Matalan riskin lapsilla tutkimuksessa ei todettu väestötasoista hyötyä, joskin hyötyä voi olla yksilötasolla. Käypä hoito -suositus karieksen hallinnasta toteaa, että kouluikäisillä poskihampaan pinnoittaminen on aiheellista, kun purupinnalla on alkava, etenevä kariesvaurio. Tieteessä vallitseekin konsensus siitä, että pinnoittaminen on käyttökelpoinen menetelmä paitsi karieksen 20 Suomen Hammaslääkärilehti 9/2014