Lappi Euroopan Arktinen portti LAPIN MAAKUNTASTRATEGIA 2040
|
|
- Ville Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lappi Euroopan Arktinen portti LAPIN MAAKUNTASTRATEGIA 2040
2 Sisällys Maakuntasuunnitelmasta maakuntastrategiaan 3 Lapin visio ja arvoperusta 4 Lappistrategian ilmiöt 6 Uusi pohjoinen politiikka 8 Ilmastonmuutos- ja biotalous 12 Rakennemuutos 16 Virtuaalinen elämäntapa 20 Aluerakenne
3 Maakuntasuunnitelmasta maakuntastrategiaan Lapissa maakunnallinen kehittäminen toimii. Maakuntaliitolla on tärkeä rooli sektorikohtaisen kehittämisen yhteen nivomisessa ja laajan kehittämisotteen säilyttämisessä. Laajan ja yhteisen kehittämisotteen varmistamiseksi maakunnallisten kehittämistä ohjaavien asiakirjojen rakennetta ja jäsentelyä haluttiin uudistaa ja rakentaa ne vahvemmin ilmiölähtöisen tarkastelun kautta. Maakunnallinen suunnittelu pohjautuu liittojen johdolla laadittavaan maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan. Nämä asiakirjat laadittiin Lapissa yhtenäisen ja laajasti osallistavan prosessin kautta vuoden 2013 kuluessa. Lapin tulevaisuuden strategiatyötä on luotsannut perusteellinen toimintaympäristötarkastelu ja tulevaisuuden skenaariotyö. Yhteistä lappilaista näkemystä kehittämisen suunnasta on kairattu kyselyllä, työpajoilla ja Luostolla järjestetyllä korkeanpaikan leirillä. Maakuntasuunnitelma tottelee jatkossa nimeä Lapin maakuntastrategia 2040 ja uusi maakuntaohjelma nimeä Lappi-sopimus. Tavoitteena maakuntastrategian ja Lappi-sopimuksen rakentamisessa on koota eri kehittämisvälineet ja perusteellinen sektorikohtainen suunnittelu tukemaan yhteisesti tunnistettuja tavoitteita ja kokonaisuutta, joita maakunnan toimijat toteuttavat yhdessä. Maakuntastrategia linjaa Lapin kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet vuoteen 2040 ja strategian näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategiassa esitetään lappilainen kehittämisen tahtotila. Maakuntastrategian rooli korostuu kokonaisuutena Lapissa laajan alueen yhteisen kehityssuunnan ja yhteisen tulevaisuuden luomisessa. Lappi-sopimus on maakuntastrategian tavoitetilasta johdettu etenemispolku seuraavaksi neljäksi vuodeksi sisältäen viidestä seitsemään konkreettista kriittistä menestystekijää, joiden ratkaisusta erityisesti sovitaan. Sopimuksella pyritään entistä vahvempaan yhteisrintamaan maakunnan eri toimijoiden kesken. Samalla haetaan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, jotta jokainen voi kantaa oman kortensa kekoon. 3
4 Lapin visio ja arvoperusta Visio Arvoperusta Lappi Euroopan arktinen osaaja tavanomaisen yläpuolella. Maailman mielenkiinto kohdistuu yhä enemmän arktisille alueille. Lapin on oltava maantieteellisen sijainnin lisäksi myös toimiltaan keskiössä ja tavanomaisen yläpuolella, kun puhutaan arktisesta osaamisesta ja mahdollisuuksista. Avoimuus ja kansainvälisyys, luovuus, yrittäjyys ja sitkeys, sitoutuminen kotiseutuun Avoimuus ja kansainvälisyys ovat läsnä kaikessa toiminnassa ihmisten arjessa, työn tekemisessä, koulutuksessa, yritystoiminnassa ja julkisella sektorilla. Lappibrändin perusta on viidessä lappilaisten luomassa vetovoimatekijässä: Luonnossa ja luonnosta, Outoa taikaa, Tehemä pois, Aito hulluus ja Avoin ja arktinen. Luovuus merkitsee jatkuvasti uudistuvaa osaamista ja rohkeaa kehittämisotetta, kykyä uudistua ja erikoistua, toimimista toisin. Yrittäjyys ja sitkeys tarkoittavat yritysten toimintaedellytysten jatkuvaa ja sinnikästä kehittämistä, rohkeutta, kykyä hyödyntää trendejä ja uskoa tulevaisuuteen myös kasvukeskusten ulkopuolella. Juureva sitoutuminen kotiseutuun. Yhteisöllisessä Lapissa vastuu tulevaisuudesta on yhteinen ja jaettu. Lapissa arvostetaan juuria ja vahvaa kulttuuriperinnettä sekä läheistä suhdetta luontoon. 4
5 5
6 Ilmiömäinen Lappi Ilmiöistä suunta strategialle Maakuntastrategiatyö on osunut pitkään jatkuneen taantuman ja isojen rakennemuutosten aikaan. Tämä haastaa tulevan kehityksen on pakko etsiä uusia suuntia ja ratkaisuja sekä tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Maakuntastrategiaan tunnistettiin neljä keskeistä ilmiötä, joihin Lapin kehittämisessä tulee reagoida ja löytää suunta vuoteen Nämä neljä ilmiötä ovat uusi pohjoinen politiikka, ilmastonmuutos ja biotalous, rakennemuutos sekä virtuaalinen elämäntapa. Ilmiöille on tunnistettu keskeisimmät muutosajurit, jotka vaikuttavat maailmanlaajuisesti ja sitä myötä olennaisesti myös Lapin kehitykseen. Jokaista ilmiötä on ensin avattu tarkemmin pohtimalla, mitä se tarkoittaa Lapin kannalta. Samalla on tuotu esiin olennaisia asioita edellisestä maakuntasuunnitelmasta jatkuvuuden varmistamiseksi. Toiselle aukeamalle on tiivistetty suunta Lapin kehittämiselle vuoteen 2040 ja asiat, joihin on erityisesti tartuttava. Kaikissa ilmiöissä olennaista on kehittää toimintatapaa koko maakunnassa. On löydettävä keinot nopeaan reagointikykyyn ja ketteryyteen muuttuvissa tilanteissa. Suuntaa on voitava korjata nopeiden kokeilujen kautta. Lapin kilpailukyvyn ja elinvoiman säilymisen kannalta kaikissa ilmiöissä on tuotava esiin liiketoimintamahdollisuudet. 6
7 7
8 1 Uusi pohjoinen politiikka Muutosajurit Mistä ilmiössä on kyse Lapin kannalta? LOGISTISEN ASEMAN HYÖDYNTÄMINEN. Arktisen alueen taloudellinen potentiaali korostaa sen strategista merkitystä. Arktisuus kiinnostaa maailmalla osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen näkökulmasta. Arktisilla alueilla on useita laajoja kansainvälisiä investointihankkeita käynnissä tai suunnitteilla. GLOBALISAATION KIIHTYMINEN. Globalisaatiokehitys kiihtyy, globaali keskinäisriippuvuus ja talouden monimutkaisuus lisääntyvät. Globalisaation aalloissa luoviminen on kriittinen menestystekijä. ARKTISUUDEN KOROSTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEN MYÖTÄ. Luonnonvarojen kysyntä, uudet logistiikkayhteydet ja uudet mahdollisesti avautuvat kuljetusreitit korostavat arktisen alueen merkitystä. Lappi on arktisuuden keskiössä ja arktinen osaaja-alue. Lapin älykkään erikoistumisen kärjet nojaavat arktisiin olosuhteisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin. Lappi on infrastruktuuriltaan arktisten alueiden parhaimmistoa. Lappi tulee asemoimaan itsensä vahvasti osaksi kansallista ja kansainvälistä arktista toimintaa. Lapista tavoitellaan rajatonta ja avointa kansainvälistä aluetta. Jatkossa panostetaan yhä enemmän arktiseen liiketoimintaan eli luonnonvarojen sekä olosuhdeosaamisen kestävään hyödyntämiseen tuotteissa ja palveluissa. Julkisella sektorilla panostetaan vahvasti saavutettavuuden kehittämiseen, informaation lisäämiseen arktisuudesta, rakennetaan konkreettisia verkostoja ja hankkeita arktisella alueella sekä toimitaan aktiivisena edunvalvojana. Usein suomalaiset yritykset ovat yksin liian pieniä tarttumaan kansainvälisiin investointihankkeisiin. Tarvitaan vahvempia liittymiä, yritysten kokoon juoksemista ja konsortioita. 8
9 1 UUSI POHJOINEN POLITIIKKA MAAKUNTASUUNNITELMA Edellisen maakuntasuunnitelman viitoittamalla tiellä kehittämispainotusten suuntaus jatkuu, laventuen kokonaisuutena lappilaisen elinkeinoelämän ja eri sektorien valjastamiseen Lapin nostamisessa arktisuuden keskiöön. Pohjoisten korkean jalostusasteen teollisuustuotteiden, matkailuelämysten ja energian rooli kärkinä on edelleen hyvin keskeinen. Edellisessä maakuntasuunnitelmassa nostettiin esille myös arktisen osaamisen innovaatio- ja tutkimustoiminta, kylmä- ja talviteknologian edellytykset sekä esimerkiksi luovat osaamisintensiiviset alat ja kulttuuri vahvuutena. Lisäksi korostettiin valtakunnan rajat ylittävien työmarkkinoiden kehittymistä ja liikennejärjestelmän vahvaa kehittämistä. 9
10 1 UUSI POHJOINEN POLITIIKKA Suunta vuoteen 2040 Arktinen yhteistyö, vetovoima ja avoin yhteisö Arktisen osaamisen ja liiketoiminnan hub Lappi rakentaa aktiivisesti rajat ylittävää kumppanuutta erityisesti arktisella alueella. Rajojen merkitys tulee vähenemään ja haitalliset vaikutukset minimoidaan lappilaiselle elinkeinoelämälle ja palveluiden tuottamiselle. Tavoitteena on rakentaa yhteisesti arktisen alueen brändiä ja nostaa sen painoarvoa. Arktisen alueen rajat ylittävää yhteistyötä tehdään Lapissa yhteisesti joka sektorilla. Tavoitteena on Lapin painoarvon lisääminen kansainvälisillä, erityisesti arktisen alueen foorumeilla ja tuoda lappilainen elinkeinoelämä vahvemmin mukaan hyötymään kansainvälisestä yhteistyöstä. Lappi toimii 2040 arktisena solmukohtana, arktisten olosuhteiden osaaja-alueena ja houkuttelevana yritysten investointikohteena hyödyntäen resurssejaan kestävällä tavalla. Arktista osaamista ja energiatuotantoa viedään ulkomaille, mikä tarkoittaa myös uutta liiketoimintaa pohjoisten luonnonvarojen jalostamiseksi. Yhtä lailla Lapissa tartutaan vahvemmin pitkien etäisyyksien palveluliiketoiminnan ja -muotoilun kehittämiseen ja vientitoimintaan. Lappilaisessa yhteisössä elää suuri voima. Avoin lappilainen monikulttuurinen yhteisö ja elämäntapa on vahvuus, jota myös työperäinen maahanmuutto tukee. Koskemattoman, ainutlaatuisen luonnon ja aidon ja alkuperäisen kulttuurin suuri arvo tulee hyödynnetään voimavarana ja jalostetaan liiketoiminnaksi. 10
11 1 UUSI POHJOINEN POLITIIKKA Arktisuutta älykkäästi erikoistuen Lapin arktisen erikoistumisen ohjelmassa arktinen toimintaympäristö määritellään ja tehdään valintoja kehittämisen painopisteistä. Ohjelma on vastaus EU:n peräänkuuluttamaan älykkään erikoistumisen toimintatapaan. Ohjelmassa nostetaan Lapin rooli ja merkitys osana arktisia kehitysnäkymiä sille kuuluvalle tasolle. Lapissa on tehty oivaa Lappibrändityötä, joka luo pohjaa myös arktiselle erikoistumiselle. Lappi on Euroopan puhtain kolkka, Arktisen neuvoston ja pohjoisen ulottuvuuden sekä Arktisen yliopiston syntysija. Arktista tutkimusta ja tuotekehitystä tekevät Lapin yliopisto ja Arktinen keskus sekä arktisuuden strategiansa keskiöön nostanut Lapin AMK tarjoten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöllään konkreettista tukea elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämiseen. Lapissa on maailman avoimin raja (Suomen ja Ruotsin välillä) ja laajaa yhteistyötä yli rajojen (esim. pelastustoiminta, koulu). 11
12 2 Ilmastonmuutos ja biotalous Muutosajurit Mistä ilmiössä on kyse Lapin kannalta? ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN JA SEN HIDASTAMINEN. Kansalliset ja kansainväliset sitoumukset edellyttävät päästövähennyksiä, globaalien ympäristöongelmien ehkäisemistä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Toisaalta ilmastonmuutos voi helpottaa myös pohjoisten alueiden mineraalien ja luonnonvarojen hyödyntämistä. VÄHÄHIILISYYS JA ENERGIAPOLITIIKKA. Lainsäädäntö ja maapallon kantokyky edellyttää vähähiiliseen talouteen ja uusiutuviin energianlähteisiin siirtymistä. LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄMINEN JA KASVAVA KYSYNTÄ (luonnontuotteet, metsä, vesi ja mineraalit). Resurssien viisas käyttö ja toisaalta ekosysteemien tuottamat palvelut ovat kovaa vauhtia nousemassa kansainvälisiksi kilpailuvalteiksi Lappi on edelläkävijä kestävän yhteisötason lähienergiantuottajana ja teknologian kehittäjänä. Siirtyminen kohti hiiliniukkaa yhteiskuntaa vaatii resurssi-, eli energia- ja materiaalitehokkuutta sekä merkittäviä muutoksia erityisesti liikkumisessa ja energiantuotannossa. Investoinnit erilaisiin hajautettuihin alue- ja rakennuskohtaisiin lähiratkaisuihin tulevat kantamaan hedelmää. Tähtäimessä on siirtyminen yksilö- ja yhteisötason energiatuotantoon uusiutuvilla energialähteillä. Paikallisuus ja monimuotoisuus nostetaan suunnaksi myös luonnonvarojen hyödyntämisessä ja jalostamisessa. Lapissa luonnonvarat hyödynnetään kestävästi. Ekosysteemit tuottavat ihmisille monenlaisia aineettomia ja aineellisia hyötyjä, ja nämä tulee hyödyntää liiketoiminnan näkökulmasta kestävästi ja sopusoinnussa eri elinkeinojen kanssa. Tärkeää on varautua ja reagoida nopeasti muuttuviin luonnonoloihin ja toimintaympäristöön. Ennaltaehkäisevästi tulee kiinnittää huomiota myös sähkönjakelun ja liikenneverkoston tulevaisuuteen. 12
13 2 ILMASTONMUUTOS JA BIOTALOUS MAAKUNTASUUNNITELMA Myös edellisessä maakuntasuunnitelmassa ilmastonmuutos ja kestävä kehitys nostettiin tärkeäksi osaksi Lapin kehitystä. Suunnitelmassa nostettiin painopisteiksi esimerkiksi luonnonvarojen kestävä käyttö, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen, energiatehokkuus sekä Lapin eri energiamuotojen kehittäminen. Erityisen tärkeäksi on tullut tukea biotalouteen siirtymistä ja pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvien, erityisesti hajautettujen energian tuotanto- ja säästöratkaisujen kehittämistä ja soveltamista. 13
14 2 ILMASTONMUUTOS JA BIOTALOUS Suunta vuoteen 2040 Luonnonvarojen monimuotoinen ja kestävä hyödyntäminen Huoltovarmuus ja liikenne muuttuvissa luonnonoloissa ja ympäristössä Suuntana on kestävä ja monimuotoinen paikallinen luonnonvarojen jalostus. Ekosysteemipalvelut on hyödynnettävä liiketoiminnaksi kestävästi eri elinkeinot yhteen sovittaen. Lapin tulee hyödyntää esimerkiksi status puhtaana alueena ja vastata puhtaiden raaka-aineiden ja ruoan kysyntään. Myös matkailun ekologisuuden sekä uusien puutuotteiden ja puurakentamisen mahdollisuuksiin tulee tarttua. Kaikki Lapin luonnontuotteet jalostetaan Lapissa. Puhtaasta juomavedestä ja luonnontuotteista voidaan rakentaa vientiä. Lapin vahvuudet ilmasto- ja ekologisuusnäkökulmasta hyödynnetään ja käytetään markkinoinnissa. Olennainen osa Lapin kestävää kehitystä sekä elinkeinotoiminnan ja energiantuotannon tulevaisuutta on varautuminen ja reagointi erityisesti arktisen sähkönjakelu- ja liikenneverkoston tulevaisuuteen ja luonnonoloihin. Pitkän tähtäimen ilmastotietoisen kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelun ohella biotalouden ja älyteknologian ratkaisut tulee hyödyntää palveluissa ja infrastruktuurin kehittämisessä. Edelläkävijyys lähienergiatuotannossa Lappi on pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvien, erityisesti lähienergian, tuotanto- ja säästöratkaisujen kehittäjä ja soveltaja. Lapissa panostetaan pienenergiaratkaisujen tuottamiseen, tuotekehitykseen ja soveltamiseen. Julkinen sektori näyttää suuntaa lähienergian käytössä. Tärkeää on ottaa haltuun koko energiatuotannon arvoketju. 14
15 2 ILMASTONMUUTOS JA BIOTALOUS Vauhdilla biotalouteen Lapissa on panostettu vahvasti biotalouteen esimerkiksi bioraaka-aineen markkinoiden kehittymiseen sekä uusiutuvan energian tuotantoa tukevien voimalaitosten ja biopolttonestejalostamojen toteutumiseen. Lapissa on valtavat aineelliset ja aineettomat resurssit, ainutlaatuinen yli 3,3 milj. ha luonnonsuojelualueverkosto, puhtaita kalavesiä, metsiä, soita, meri, jokia, järviä, lunta ja jäätä sekä luonnon tuottamaa terveysruokaa ja terveysvaikutteisia tuotteita. Lapista löytyy EU:n merkittävimmät mineraaliesiintymät ja eniten suojeltuja metsiä Euroopassa, kansainvälistä luontomatkailua, yksi maailman merkittävimmistä metsäteollisuuden keskittymistä sekä maailman ympäristöystävällisin terästehdas. 15
16 3 Rakennemuutos Muutosajurit Mistä ilmiössä on kyse Lapin kannalta? GLOBAALI TYÖNJAON MUUTOS. Muutostahti on kiihtynyt. Maailmantalouden painopiste on siirtynyt Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan, maat ja alueet eivät erikoistu enää välttämättä sektoreittain tai toimialoittain, vaan pikemmin arvoketjujen, tuotantovaiheiden tai työtehtävien mukaan. JULKISEN SEKTORIN RAKENNEMUUTOS. Julkisen sektorin velkaantuessa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen on yhä haastavampaa. Valmistelussa on mm. kuntarakenteen muutos, sote-uudistus, valtionosuusuudistus ja rakennepoliittinen ohjelma. Julkisen sektorin on uudistuttava ja palveluiden tuottamiseen löydettävä uusia ratkaisuja. IKÄÄNTYMINEN. Ikärakenteen muutos jatkaa yhä vahvemmin huoltosuhteen painostusta ja sitä myötä julkisen talouden kestävyyttä. Lapissa läpäisevään rakennemuutokseen elinkeinorakeessa, työn tekemisen tavoissa ja osaamistarpeissa tartutaan kokonaisvaltaisesti. Olennaisin asia on yritysten uusiutuminen ja uusien yritysten syntyminen uusille toimialoille. Yritystoiminnan ohella myös työn tekemisestä ja osaamisesta halutaan Lapissa uusiutuvaa ja monimuotoista. Toimeentulo ei ole usein enää vain yhden työn varassa, vaan se koostuu monista puroista. Rakennemuutos tarkoittaa myös rajatonta kansainvälisyyttä sekä yritystoimintaa, työtä, yhdessä tekemistä ja oppimista verkostoissa. Se kohdistuu nuorista senioreihin ja nostaa nuoret keskiöön tulevaisuuden tekemisessä. Rajat ylittävä arktisen huippuosaamisen ja soveltamisen verkosto yhdistää parhaat tekijät kohtaamaan tarpeen. Yhteisöllisyys on vahvuus niin työssä kuin koulutuksessa. Julkisen sektorin rakenteiden on uusiuduttava ja samalla Lapissa on turvattava koordinaation edellytykset, jotta vuoden 2040 Lapissa on työtä, toimintaa ja palveluja vapaasti valittavissa. Lapin palveluverkostosta rakennetaan rajat ylittävä ja kumppanuuteen ja asiakaslähtöisyyteen perustuva. 16
17 3 RAKENNEMUUTOS MAAKUNTASUUNNITELMA Lapissa on rakennettu maakunnan vahvuuksiin ja kasvualoihin perustuvaa vahvaa innovaatiojärjestelmää. Edellisessä maakuntasuunnitelmassa nostettiin tärkeäksi tavoitteeksi korkeakoulutuksen tulevaisuuden turvaaminen ja laadukas innovaatiojärjestelmä. Lisäksi rakennemuutoksen kannalta olennaista on varmistaa monipuolinen osaaminen koko Lapin alueella ja se, että työvoiman tarjonta vastaa määrällisesti ja laadullisesti työnantajien tarpeita. Entistä vahvempaa huomiota tulee kiinnittää yritysten uusiutumiseen sekä Lapin nuoriin, että he kiinnittyvät työmarkkinoille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hyvinvointipalvelujen saatavuus on nähty tärkeäksi varmistaa kattavalla ja kustannusrakenteeltaan kestävällä palvelurakenteella. 17
18 3 RAKENNEMUUTOS Suunta vuoteen 2040 Uusiutuva ja monipuolinen yritystoiminta, työn tekeminen ja osaaminen Lapin vuorovaikutteinen oppimisverkosto Yritystoiminnasta, työn tekemisestä ja osaamisesta halutaan Lapissa uusiutuvaa ja monimuotoista. Erityisen tärkeää on panostaa yritysten uusiutumiseen, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen kansainvälisille markkinoille ja tuottavuutta edistävien innovaatioiden käyttöön ottoa sekä osaamisen kehittämistä. Yrityksiltä vaaditaan yhä vahvempaa ymmärrystä verkostomaisesta liiketoiminta- ja työkulttuurista. Lisäksi Lapissa vaaditaan myös entistä vahvempaa ennakointia ja nopeaa reagointia sekä esimerkiksi yhteisöyrittämisen tukemista. Yhteisöllisyys on kilpailuvaltti ja arvo, joka tuottaa kilpailuetua yritystoiminnalle ja hyvinvoinnin kasvua. Rajat ylittävä arktisen huippuosaamisen ja soveltamisen verkosto yhdistää parhaat tekijät, tutkimustiedon ja koulutuksen kohtaamaan markkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeen. Oppiminen on luonteva osa työelämää ja nuoret ottavat aktiivisen roolin, jossa heitä myös tuetaan ja ohjataan. Koulutusorganisaatiot tarjoavat alustan yhdessä oppimiselle ja innovoinnin avoimelle yhteisölle. Lappi houkuttelee osaajia. Lapin asiakaslähtöinen vuorovaikutteinen palveluverkosto Lapin palveluverkosto tulee perustumaan vahvan kumppanuusmallin pohjalle, jossa ovat mukana asiakkaat, yritykset, julkiset toimijat ja oppilaitokset. Myös kolmas sektori on tärkeä kumppani ja tulee nähdä mahdollisuutena uudenlaisessa lappilaisessa palvelutuotannossa, hyvinvoinnin edistämisessä ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Palvelumarkkinat ylittävät hallinnolliset rajat ja toiminnassa rajaesteet häivytetään yhteistyössä yli rajojen. Lähtökohtana on asiakas ja asukas. Samalla palveluvientiä kehitetään yli rajojen. Kehittäminen vaatii innovatiivisia julkisia hankintoja ja julkisen sektorin organisaatioiden edelläkävijäroolia. 18
19 3 RAKENNEMUUTOS Lapin näköistä rakennemuutosreseptiä hiomassa Rakennemuutoksen hoitamisesta Lapissa on jo kokemuksia. Jatkossa kaikki ratkaistaan entistä enemmän yhteistyöllä ja tulevaisuuteen kantavilla ratkaisuilla. Lapissa on lähdetty rakentamaan maakunnan ja sen tulevaisuuden näköistä palvelurakenne- ja kumppanuusmallia. Lapin korkeakoulut ovat tiivistäneet yhteistyötä ja Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu yhdistivät voimansa Lapin ammattikorkeakouluksi. Näin tulevaisuuden tarpeisiin voidaan vastata entistä leveämmillä harteilla. Valmisteilla on entistä ehompi korkeakoulujen innovaatio-ohjelma. Samalla on rakennettu strategisia kumppanuuksia ja profiilia arktisella alueella. 19
20 4 Virtuaalinen elämäntapa Muutosajurit Mistä ilmiössä on kyse Lapin kannalta? KAIKEN DIGITALISOITUMINEN JA MONIKANAVAISUUS. Maailma digitalisoituu kovaa vauhtia ja virtuaalisuus muuttaa tapaamme elää, tehdä työtä ja opiskella. Se muuttaa myös liiketoimintaa, palveluita ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. TIETOVERKKOJEN MERKITYKSEN KASVU. Tietoverkot ovat alueille kilpailuvaltti ja kehittymisen edellytys. Digitaalisuus on globaalia ja tietoverkkojen kautta maailma on saavutettavissa. Kehityksestä ei voi jäädä jälkeen. Lappilaisessa elämäntavassa virtuaalisuus on saumaton osa työtä, opiskelua ja vapaa-aikaa. Perustana on laadukas tietoverkko ja hyvät virtuaaliyhteydet. Työ ei määrää, missä asutaan. Fyysisten työpaikkojen ja koulujen merkitys vähenee. Opetuksen laatu ja sisältö on riippumatonta maasta ja sijainnista. Lappi hamuaa julkisten virtuaalipalveluiden edelläkävijäksi ja avoimen datan hyödyntäjäksi. Virtuaalipalvelut ovat henkilökohtaisia kohtaamisia ihmisen tai ihmisenkaltaisen tekoälyn kanssa ajasta ja paikasta riippumatta. Kaikki aistit ovat käytössä ilman isoja ja monimutkaisia laitteita. Nuori sukupolvi on mukana palveluiden suunnittelussa ja soveltamisessa sekä päätöksenteossa. 20
21 4 VIRTUAALINEN ELÄMÄNTAPA MAAKUNTASUUNNITELMA Lapille pitkien etäisyyksien maakuntana on elintärkeää pysyä digijunan kyydissä. Maakuntasuunnitelmassa 2030 nostettiin tärkeäksi lappilaisten tasavertaiset mahdollisuudet liittyä kohtuuhintaisiin ja toimintavarmoihin tiedon siirtoverkkoihin paikasta riippumatta. Myös sähköiset palvelut ja uusimman teknologian hyödyntäminen on tärkeä agenda. Nyt on lunastettava lupaukset ja samalla nostettava kunnianhimon tasoa. 21
22 4 VIRTUAALINEN ELÄMÄNTAPA Suunta vuoteen 2040 Tuottava sekä muutoksiin sopeutuva paikasta riippumaton työ, koulutus, asuminen ja palvelut Saumaton kytkeytyminen globaaleihin verkostoihin ei missä, vaan mitä! Työ ei määrää, missä asutaan. Fyysisten työpaikkojen ja koulujen merkitys vähenee, mikä korostaa paikallisuutta. Lapin erityispiirteet hyödynnetään vetovoimatekijöinä etätyön uusien muotojen kehittämisessä. Opetuksen laatu ja sisältö ovat riippumattomia maasta ja sijainnista. Omankielistä opetusta on saatavilla mihin tahansa. Lapin oppilaitokset tarjoavat koulutusta myös alueen ulkopuolelle ja freelance-opettajuus on mahdollista. Lapissa virtuaalisuus mahdollistaa julkiset tasavertaiset ja käyttäjälähtöiset palvelut. Julkinen sektori on ruorissa edelläkävijänä ja näyttämässä tietä. Avoin data ohjaa palvelujen kehittämistä ja edistää samalla uuden liiketoiminnan syntymistä auttaen myös töissä, opinnoissa ja arjessa. Maailma on kaikkien ulottuvilla! Lapissa kaikessa tekemisessä toimintaympäristönä on arktinen ja laajemmin globaali mittakaava ei vain Lappi. Ilmiöt tulevat Lappiin samaan aikaan kuin muuallekin. Lappi luo sisältöjä ja ilmiöitä hyödyntäen virtuaalisuutta, mikä näkyy esimerkiksi matkailussa, kulttuurissa ja taiteessa. Yhteistoiminnallinen ja yhteinen vaikuttaminen Lapin kehittämiseen verkkoja, verkostoja ja pelillisyyttä hyödyntäen Lapin tulevaisuutta tehdään avoimesti ja yhdessä. Eri ryhmien välisestä edunvalvonnasta siirrytään yhteiseen ihmisiä tekemiseen osallistavaan malliin. Kaikilla on ajantasainen tieto Lapin tulevaisuuden suunnista ja päätösten vaikutuksista sekä mahdollisuus vaikuttaa niihin aktiivisesti. Lapissa nuoret joukkoistetaan päätöksentekoon. 22
23 4 VIRTUAALINEN ELÄMÄNTAPA Digilappi näyttää jo suuntaa Vasta taottu digilappistrategia korostaa digitalisoitumisen ja virtuaalisuuden merkitystä ja mahdollisuuksia Lapissa. Lapissa on vahva osaaminen etäkoulutusratkaisuissa ja pitkien etäisyyksien voittamiseksi on tehty paljon työtä. Lappilaisista on nyt leivottava digitaitavia, tutkimus- ja oppilaitoksista digiyhteiskunnan edelläkävijöitä. Myös hallinto ja julkinen asiointi on tempaistava digiaikaan. Ennen kaikkea tietoliikenneyhteydet on laitettava kuntoon. 23
24 Aluerakenne 2040 Aluerakenteessa korostuu maankäytön, asumisen ja vapaa-ajan, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen muodostaman MALPE-kokonaisuuden hahmottaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Tulevaisuuden aluerakenteeseen vaikuttavat niin kuntakentässä ja palvelujen tuotannossa kuin elinkeinojen, väestön ja liikennejärjestelmän kehityksessä tapahtuvat muutokset. Yhä enemmän Lapin sisäisen kehityksen lisäksi myös ulkoinen toimintaympäristö ja globaali kehitys vaativat nopeaa reagointia aluerakenteen suuntaamisessa. Lapin kannalta erityisesti huomioitavaa on katseiden suuntautuminen arktiselle alueelle. Väestön ja fyysisen palveluverkon keskittymiskehitys jatkuu ja kaupunkiseudut ovat nousseet yhä merkittävämpään asemaan. Tässä kehityksessä korostuu yhä enemmän se, että Lapin kaltaisen harvaan asutun ja pitkien etäisyyksien maakunnan tulee kyetä osoittamaan uskottava vaihtoehto ja keksittävä ratkaisut sille kehityskuvalle, että Suomessa olisi vain puolentusinaa kasvukeskusta, joista pohjoisin Oulussa. LAPIN KEHITTÄMINEN PERUSTUU edelleen maakunta-ajatteluun ja tulevaisuuskuva hajautettuun malliin, jossa maakuntakeskuksina ovat Rovaniemi sekä Kemi-Tornio, matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet vahvat aluekeskukset sekä palvelukeskukset. Maaseudun elävät kylät ovat olennainen osa aluerakennetta ja vahvimmat kehittyvät nauhamaisesti pääteiden ja jokien varsilla sekä matkailukeskusten ja kaivosten lähettyvillä. Verkostomainen, virtuaalinen ja monipaikkainen elämäntapa sekä liiketoiminta- ja työkulttuuri mahdollistavat asumisen, koulutuksen ja työnteon missä vain. Elävät matkailukeskukset tulevat painottumaan yhä enemmän myös palvelukeskuksiksi. Pääliikenneväylät luovat rungon työpaikkojen ja palveluiden sekä elinkeinojen kehittämiselle. Lappi Euroopan arktisena porttina vaatii vahvoja kehityskäytäviä. Koillisväylän avautuminen vaikuttaa erityisesti Jäämeren käytävään. Myös Länsi-Lapin kehityskäytävä, Perämerenkaari, Murmanskin käytävä ja Koillis-Suomen käytävä omine vahvoine profiileineen säilyvät edelleen tärkeinä ja luovat rungon maakunnan toiminnalliselle kehitykselle. Vyöhykkeistä on Lappi-sopimuksen puitteissa tehtävä perusteellinen ja profiloiva selvitys yhdessä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. LIIKENTEESSÄ JA LOGISTIIKASSA olennaista on monipuolisen ja kestävän liikkumisen mahdollistaminen. Lapin tulevaisuudelle ja saavutettavuudelle nykyisten lentoasemien ja lentopaikkojen säilyttäminen on avainasia. Esimerkiksi lentoyhteyksistä täysin riippuvainen kansainvälinen matkailu on Suomen nopeimmin kasvava vientituote. Rajanylityspaikoille johtavilla yhteyksillä kulkee kasvavia määriä matkustajia ja tavarakuljetuksia. Venäjän viisumivapauden toteutuminen tulee ottaa myös huomioon. Erityisen tärkeä onkin ratalinjaus Kirkkoniemeen sekä sen ohella yhteys Venäjälle (Muurmanskiin). Poikittaistieyhteydet tulevat korostumaan erityisesti Jäämerelle johtavalle pääkehityskäytävälle. Kaivostoiminnan kannalta tärkeitä linjauksia ovat rata Sallasta Sokliin ja Kolarista Kiirunaan sekä kaivostoiminnan ohella matkailun kannalta Kemijärvi-Sodankylä-Kittilä-Kolari. Ratayhteystarpeena esille nousevat yhteys Kuusamoon ja toisaalta yhteys Norjaan Skibotniin. Jälkimmäinen saattaa nousta vahvana mahdollisuutena, mikäli kuljetusten tarve nousee merkittävästi. Tarkoituksena on myös yhdistää Bothniabanan rajan yli Suomen puolelle ja sähköistää Tornio-Keminmaa-osuus. Satamat ovat kriittinen yhteys merten moottoritielle ja Euroopan portti Jäämerelle ja arktisuuteen. Suunnitelmissa logistisina keskittyminä ovat Kemin merilogistiikkakeskus ja Tornion maalogistiikkakeskus. PALVELUISSA Lappi on virtuaalipalveluiden edelläkävijä. Palveluverkon 24
25 VESISAARI / VADSØ TROMSSA / TROMSØ UTSJOKI JÄÄMEREN KÄYTÄVÄ tulevaisuuskuvaa leimaa se, että virtuaali- ja palvelut ovat olennainen osa sitä, hävittämättä kuitenkaan MURMANSK NARVIK fyysisen yhteyden merkitystä. Olennainen näkökulma on rajaton eli yhteinen koulutus ja palvelut arktisella alueella LÄNSI-LAPIN KEHITYSKÄYTÄVÄ INARI TERVEYSPALVELUT VAATIVA TASO (2) ja esim. kampusajattelu ei ole enää voimassa. Tilaa on myös yhä enemmän ENONTEKIÖ PÄIVYSTYSTASO (4) PERUSTASO (10) yksityisille palveluille. Palveluiden vienti KORKEAKOULU (9) mahdollistaa palveluiden säilymisen MUONIO 2. ASTEEN KOULUTUS (23) myös laajasti Lapissa. Palveluverkon tulevaisuus on nykyisen kehityksen KITTILÄ LENTOASEMA (6) SATAMA (2) jatkumoa siten, että peruskoulun jälkeinen koulutus (erit. lukio) keskittyy KOLARI kuntakeskuksiin ja maakuntakeskuksissa toimivat korkeakoulutus ja laaja toisen asteen koulutus. Maakunnassa on kolmen tason terveyspalveluita. PELLO Vaativan tason palvelut sijaitsevat Rovaniemellä ja Kemissä, päivystystason terveyspalvelut aluekeskuksissa ja YLITORNIO perustason palvelut muissa palvelukeskuksissa. TERVOLA KEMI TORNIO KEMINMAA SIMO LUULAJA / LULEÅ SODANKYLÄ SAVUKOSKI PELKOSENNIEMI MURMANSKIN KÄYTÄVÄ SALLA KEMIJÄRVI ROVANIEMI POSIO RANUA KOILLIS-SUOMEN KÄYTÄVÄ PERÄMERENKAARI RAJANYLITYSPAIKKA (17) LENTOPAIKKA (2) KEHITYSKÄYTÄVÄT YHTEYSTARPEET UUDET RADAT NYKYISET RAUTATIET MAAKUNTAKESKUS (2) ALUEKESKUS (4) KESKUSTAAJAMA (15)
26 Katseet ovat pohjoisessa! Lappi sijoittuu keskelle Barentsin aluetta ja omaa yhteistä rajaa kolmen naapurimaan kanssa. Lappi tavoittelee keskeistä roolia Arktisella ja Barentsin alueella. Rovaniemen asema Lapin hallintokaupunkina tulee korostumaan. Rajojen merkitys vähenee ja Lapissa tavoitellaan rajatonta kansainvälisyyttä niin palveluissa, koulutuksessa kuin muussa julkisen sektorin toiminnassa ja elinkeinotoiminnassakin. Hyvää infrastruktuuria hyödynnetään energiantuotannon sekä palvelujen ja tuotteidenkin viennissä. Barentsin talousalueen kasvavat liikennevirrat sekä ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti aukeava uusi merireitti Euroopasta Aasiaan vaikuttavat tulevaisuudessa suuresti Euroopan pohjoisosien liikennejärjestelmään ja globaaliin merirahtiin. Lappi on Euroopan arktisena porttina ja hyvät edellytykset toimia kuljetusten välittäjäalueena kaikkien liikennemuotojen osalta. Kemi-Tornion alue tulee kehittymään Barentsin alueen logistisena keskuksena. Ehdoton asia lapin tulevaisuudelle, rajattomuudelle ja virtuaaliselle elämäntavalle on laajakaista kaikkialla. TEOLLINEN VYÖHYKE tulee kehittymään yhä edelleen Kemi-Tornion alueelle monipuolistuen energian tuotantoon liittyvien investointien vaikutuksesta. Vyöhyke liittyy erityisesti Perämerta ympäröivään Perämerenkaaren vakiintuneeseen yhteistyöalueeseen. Syventyvä Tornion ja Haaparannan integraatio vahvistaa myös kauppaa. Teollisuuden klusteriin kuuluu kiinteästi kaivostoiminta. Kaivosten käynnistyminen tulee merkitsemään lisääntyviä rautatiekuljetuksia. Lapin strategisena tavoitteena on kuljettaa kaivosten tuotteet ensisijaisesti Kemin Ajoksen sataman MATKAILUTOIMINNOT muodostavat omat vyöhykkeensä. Matkailun ja siihen läheisesti liittyvien toimintojen merkitys aluerakenteeseen ja palveluvarustukseen on suurin Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin ja Itä-Lapin alueilla. Itä-Lappia ja Kuusamoa yhdistää maakunnan rajan ylittävänä yhteistyöalueena erityisesti matkailullisesti Koillis-Suomen käytävä. Länsi-Lapin kehityskäytävän sisällä Tornionlaakso muodostaa itsessään laajan rajayhteistyö- matkailu- ja liikennevyöhykkeen. Matkailualueiden saavutettavuus tukeutuu lentoasemiin ja rautateiden henkilöliikenteen pääteasemiin sekä henkilöautoliikenteen tarvitsemiin laadukkaisiin tieyhteyksiin. KAIVOSTOIMINNASSA on myönteisiä näkymiä eri puolilla maakuntaa ja näköpiirissä on 10 toimivaa kaivosta vuonna Kaivostoimintavyöhyke painottuu perämeren kaaren lisäksi erityisesti Sodankylä-Kittilä alueella. Kaivostoimintaa tukee Jäämeren käytävän lisäksi Murmanskin käytävä, joka yhdistää itä-länsisuunnassa Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosat Luoteis-Venäjään ja Murmanskin rataan. ENERGIANTUOTANTOVYÖHYKE painottuu erityisesti perämerenkaaren alueella tukemaan teollisuutta ja toisaalta myös kaivostuotannon tueksi. Perämerenkaaren alueella on nykyisten vesi- ja tuulivoiman ja tehtaissa tuotetun energian lisäksi suunnitteilla biopolttonestelaitos sekä merkittäviä tuulivoimainvestointeja ja nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotantoa. Hajautettu ja pienenergiantuotanto, joka tukee erityisesti asumista ja paikallisyhteisöjä, tulee vahvistumaan eripuolilla Lappia. kautta maailmanmarkkinoille, mikä tukee Kemi-Tornion alueen teollista ja logistista profiilia. Myös Tornion Röyttän sataman merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa. 26
27 TROMSSA / TROMSØ JÄÄMEREN KÄYTÄVÄ MURMANSK LÄNSI-LAPIN KEHITYSKÄYTÄVÄ NARVIK KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ MERIKÄYTÄVÄ KEHITYSKÄYTÄVÄT MINERAALIVYÖHYKE RAUTATIET TIEVERKKO LENTOASEMA (6) SATAMA (2) RAJANYLITYSPAIKKA (17) MINERAALIVYÖHYKE LENTOPAIKKA (2) KAIVOKSET (10) MURMANSKIN KÄYTÄVÄ TEOLLISUUSVYÖHYKE MINERAALIVYÖHYKE MATKAILUKESKUS MINERAALIVYÖHYKE MATKAILUVYÖHYKE KOILLIS-SUOMEN KÄYTÄVÄ LUULAJA / LULEÅ PERÄMERENKAARI
28 Tehemä pois!
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotYhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta.
LAPIN MAAKUNNAN ELINVOIMA - Aluekehittäminen sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ elinvoiman mahdollistajina OHJELMA 9.00 Avaus Miten maakuntastrategia voi edistää maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa?
LisätiedotLAPPI SOPIMUS LAPIN MAAKUNTAOHJELMA
LAPPI SOPIMUS LAPIN MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 Lappi sopimus strategiset valinnat sekä visio 2040 Lappi sopimuksen strategiset valinnat: Kilpailukykyä ja työtä avoimessa ja arktisessa Lapissa Rakennemuutokseen
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotLAPPI- SOPIMUS. - maakuntaohjelma 2014 2017
LAPPI- SOPIMUS - maakuntaohjelma 2014 2017 Hyväksytty Lapin maakuntahallituksessa 19.5.2014 Hyväksytty Lapin maakuntavaltuustossa 20.5.2014 Toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön / Olli Alho 12.6.2014
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotLAPPI-SOPIMUS MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017
LAPPI-SOPIMUS MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 Hyväksytty Lapin maakuntahallituksessa 19.5.2014 Hyväksytty Lapin maakuntavaltuustossa 20.5.2014 Toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön / Olli Alho 12.6.2014 Lapin
LisätiedotEAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008
EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotKainuun liitto KAINUU-OHJELMA
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040
LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa
strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten
LisätiedotMuonion kunta Lausunto 1 (3) Kunnanhallitus. Lapin maakuntaohjelma Lapin liitto Kuulutus 24.2.
Muonion kunta Lausunto 1 (3) Kunnanhallitus 24.3.2014 Lapin liitto mervi.nikander@lapinliitto.fi Kuulutus 24.2.2014 Lapin maakuntaohjelma 2014 2017 Maakuntastrategian visio on onnistunut, ja kokonaisuutena
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotKATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti
KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011
LisätiedotLappi-sopimus Lapin maakuntaohjelma Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto
Lappi-sopimus Lapin maakuntaohjelma 2018-2021 Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Aluekehittämisen kuva kirkkaana uuteen maakuntaan Teemme maakuntaohjelman tilanteessa, jossa Lapilla menee taloudellisesti
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. - Lapin maakuntaohjelma 2014 2017 LUONNOS 1.0
LAPPI SOPIMUS - Lapin maakuntaohjelma 2014 2017 Lapin liiton hallitus: 1. luonnoksen käsittely 17.2.2014 Lausuntokierros: 24.2-24.3.2014 Lapin liiton hallitus: 2. käsittely 14.4.2014 Lapin liiton valtuusto:
LisätiedotEnontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi
LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotKH 24.03.2014 81 Valmistelija kehitysjohtaja Sampo Kangastalo:
LAPPI-SOPIMUS - LAPIN MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 KH 24.03.2014 81 Valmistelija kehitysjohtaja Sampo Kangastalo: Lapin liitossa on valmistunut luonnos Lappi-sopimuksesta eli maakuntaohjelmasta vuosille 2014-2017
LisätiedotLAPPI- SOPIMUS
LAPPI- SOPIMUS 2018-2021 Arktisesti muotoiltu yhteinen tahtotila Saavutettavuus 21.3.2017 Päivän ohjelma 3/21/2017 Tilaisuuden ohjelma Aika: 21.3.2017 9.30-15.00 Paikka: Rovaniemi, Hotelli Cumulus Pohjanhovi
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011
LisätiedotTyöpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan
1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotOulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi
Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan
LisätiedotTyötä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle
Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 22.2.2011 Suunnitelmat toimeksi Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA
MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotAluerakenteen kehitysnäköaloja
Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotLAPIN TULEVAISUUSTYÖPAJA
UNOHDA ITÄ JA LÄNSI, KESKIÖSSÄ ON NYT POHJOINEN! LAPIN TULEVAISUUSTYÖPAJA 26.3.2013 Mervi Nikander ohjelmapäällikkö, Lapin liitto Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 Tervetuloa! Kiitos kyselyymme vastanneille.
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotKEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016
1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen
LisätiedotSPIRIT OF INARI LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA
SPIRIT OF INARI 1.11.2018 LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA Johanna Liinamaa, toiminnanjohtaja Leader Pohjoisin Lappi ry LAPIN LEADER-RYHMÄT Lapin Leader-ryhmät Leader Peräpohjola (51) Simo, Keminmaa,
LisätiedotYHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä
LisätiedotAluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia
Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotLapin tulevaisuuskuva 2040 (luonnos)
Lapin tulevaisuuskuva 2040 (luonnos) Päivi Holopainen Esityksen kuvat otettu Lapin materiaalipankista Pohjoisen näkymät 2040 kolme skenaariota Ponnistetaan pohjoisesta Alueen omat voimavarat hyödynnetään
LisätiedotTehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen
Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotToimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään
Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset
LisätiedotLapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA
Lapin yliopisto KAMUSSTRATEGIA VALTAKUNNALLINEN KAMUSSTRATEGIATYÖ Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja Lapin yliopisto ovat yhdessä laatineet tämän kampusstrategian. Kampusstrategia on yliopiston ajantasaisen
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotKUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET
KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET Vuosittain: 2000-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 Elänten hyvinvointituki Eläinten hyvinv.tuki 2012- EU:n nautapalkkio
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin AVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 7.3.217 1 Sisältö Terveydenedistämisaktiivisuus Lapin maakunnassa
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotMuotoilemme elämäämme kestäväksi
Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotOulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotUusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet
Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotKasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma
Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?
LisätiedotAnna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.
Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotMahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous
Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotMAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotVihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO
Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena
LisätiedotTulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotKUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet
KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotRovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS
Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi
LisätiedotLapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen
1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotPetteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään
LisätiedotMaakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä
Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
Lisätiedot