Vuosi 2010 Rovaniemen Kehitys Oy

Transkriptio

1 Vuosi 2010 Rovaniemen Kehitys Oy

2 SISÄLTÖ Johdon katsaukset 3-4 Yritysneuvontaa ja starttirahoja 6-7 Hankkeita yritysten tarpeista lähtien 8-10 Matkailun vuosi Luovat alat Teollisuus ja ICT-ala Tapahtumat Ranua kehittyy Luvut ja luettelot Hallitus ja henkilöstö 24

3 Tiedottamisella vuorovaikutusta Yhtiön viides toimintavuosi on vierähtänyt ja elinkeinotoiminnassa on ollut vilkasta. Lama on taittunut ja useimmilla aloilla on päästy taas kasvu-uralle. Kaupungissa rakennetaan voimakkaasti niin asuintaloja kuin liikekiinteistöjäkin ja kaavoja on valmistelussa useita kymmeniä, mikä osaltaan luo kasvun edellytyksiä elinkeinoelämälle. Myös Ranualla elinkeinotoiminta on ollut varsin vilkasta ja eläinpuiston kehittäminen matkailun veturina on edennyt suotuisasti. Vuosi 2010 oli hyvä myös kuntien talouden näkökulmasta. Ranuan kunnan tilinpäätös täyttää terveen talouden tunnusmerkit ja Rovaniemellä verotulot kasvoivat selkeästi ennakoitua enemmän, joista on kiitäminen myös yrityselämän piristymistä. Uusia yrityksiä perustettiin nettomääräisestikin toistasataa, työttömyys laski vuoden aikana muutamalla prosenttiyksiköllä ja alueellistaminen eteni sovitun mukaisesti. Erityisen ilahduttavaa oli alueelle suuntautuneen TEKES-rahoituksen merkittävä lisääntyminen. Tuotekehitykseen ja innovaatioihin siis panostetaan alueella. Menneen vuoden aikana kiinnitimme yhtiössä erityistä huomiota viestintään ja tässä onnistuimme varsin mukavasti. Ammattitoimittajan kädenjälki näkyy viestinnän laadullisena ja määrällisenä kehittymisenä. Rovaniemen ja Ranuan elinkeinoelämää kehitetään monitahoisesti, joten hyvän tiedottamisen merkitys korostuu. Yhtiö on tiivistänyt edelleen yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa ja tiedotteet yhtiön toiminnasta menevät järjestöjen sivuille ja sitä kautta yrittäjien tietoisuuteen. Toimintamme on saanut hyvin palstatilaa mediassa ja tämän kautta myös kuntalaiset saavat tietoa muun muassa käynnissä olevien hankkeiden toimenpiteistä ja tapahtumista. Myös sidosryhmille ja kunnan päättäjille menee säännöllisten raporttien lisäksi tiedotteita ja kutsuja aktiivisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi edelleen. Yhteistyö tällä saralla onkin edistynyt erittäin positiiviseen suuntaan ja tätä pyritään aktiivisesti parantamaan entisestään. Rovaniemen kaupunginvaltuuston kesällä hyväksymä elinkeinojen kehittämisohjelma ja Ranuan elinkeinostrategia mahdollistavat pitkäjänteisen kehittämisen ja ne toimivat punaisena lankana niille toimenpiteille, joita tehdään yrittäjyyden ja yrityselämän kehittämiseksi. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Osaava asiantuntijaorganisaatiomme pyrkii vastaamaan kaikkiin haasteisiin innolla ja luovuudella. Juha Seppälä Toimitusjohtaja Rovaniemen Kehitys Oy Yhteistyöllä luodaan uusia työpaikkoja Rovaniemen Kehityksen hallituksen puheenjohtajana haluan ensimmäisenä kiittää yhtiön erinomaista henkilökuntaa. He tekevät suhteellisen pienillä resursseilla pyyteetöntä työtä rovaniemeläisten ja ranualaisten ihmisten parhaaksi. Tunteja ei aina lasketa, jotta asiat saadaan rullaamaan. Omalta kannalta on etuoikeutettua tehdä yhteistyötä asiantuntijaorganisaation kanssa, jonka työntekijät ovat oman alansa huippuosaajia. Heillä on hyvät kontaktit ja tarvittava motiivi työskentelyyn. Kiitos siitä hyville työntekijöille! Vaikka yhtiömme on Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan omistama yhtiö, nostan omistajille hattua siitä, että he luottavat yhtiön hallituksen ja johdon toimintaan eivätkä puutu yhtiön itsenäisyyteen. Yhteistyö niin kaupungin kuin Ranuan johtavien virkamiesten ja politiikkojen kanssa on ollut erittäin hyvää. Kaikkien yhteinen tahtotila on kehittää Rovaniemen Kehityksen toimintaa siten, että tuomme ja luomme tulevaisuudessa merkittävästi uusia työpaikkoja Rovaniemen ja Ranuan alueelle. Säännölliset tapaamiset ja ajatustenvaihdot ovat vain vahvistaneet tätä yhteistyötä. Matkamme on vasta alussa ja paljon on vielä tekemistä. Luottamuksen ansaitseminen eri yhteistyötahoilta on vienyt myöskin aikaa. Uskon, että tänä päivänä yhtiömme koetaan uskottavana ja asiantuntevana yhteistyökumppanina joka suunnalla. Monesti yhtiön työ on näkymätöntä puurtamista kulisseissa ja tulokset näkyvät vasta monien vuosien päässä. Konkreettinen apu esimerkiksi pienyrityksille tuo tähän piristävän poikkeuksen. Yhteistyö on varmaankin se avainasia, johon yhtiömme tulee kiinnittää vielä enemmän huomiota. Kun Rovaniemellä ja Ranualla puhalletaan kaikkien toimijoiden kanssa yhteen hiileen ja ymmärretään yhteiset tavoitteet, tulokset tulevat olemaan hyviä. Meidän tulee omalta osaltamme olla esimerkillisiä ja pyrkiä hyvään yhteistyöhön kaikkien sidosryhmiemme kanssa. Onnistumisen mittaaminen on välillä vaikeaa. Itse näen niin, että kun alueelle syntyy uusia työpaikkoja ja verotulot kasvavat aikaisempiin vuosiin verrattuna, on yhtiömme onnistunut työssään. Hankemaailmalla on suuri rooli olla kehittämässä alueellemme uusia työpaikkoja ja elinkeinoja. Heidän työnsä tulokset näkyvät vasta useiden vuosien päästä. Paljon on vielä tekemättä, mutta ollaan jo hyvässä vauhdissa. Tyytyväisyyteen emme silti voi tuudittautua vaan meidän on oltava jatkuvasti hereillä. Risto Niva Hallituksen puheenjohtaja Rovaniemen Kehitys Oy Rovaniemen Kehitys Oy Vuosi

4 Rovaniemen monipuolinen elinkeinoelämä kääntyi voimakkaaseen kasvuun vuonna 2010 Rovaniemen uuden kaupungin ensimmäinen elinkeinojen kehittämisohjelma valmistui vuoden 2010 aikana. Kesäkuun valtuustossa hyväksytty elinkeino-ohjelma tehtiin käytännönläheisesti tiiviissä yhteistyössä yritysten, oppilaitosten, rahoittajien ja muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa. Ohjelma on saanut runsaasti kiitosta konkreettisuudesta. Tulevien vuosien haasteena on, että ohjelman toimenpiteet toteutetaan tehokkaasti eri yhteistyökumppaneiden yhteistyönä. Rovaniemen kaupungin viides toimintavuosi oli taloudellinen menestys. Lamavuoteen varautuminen yhdistettynä uuteen nousukauteen toi kaupungille sen toiminnan ajan parhaan tuloksen. Hyvä tulos oli useiden toimien yhteisvaikutusta. Suurin merkitys oli kuitenkin alueen yritysten luomalla hyvällä talouskasvulla. Uudet työpaikat syntyvät tulevaisuudessa nimenomaan yrityksiin, jotka ovat valmiita kasvamaan ja kehittymään. Elinkeino-ohjelma on suunnattu yritysten toimintaympäristön, työpaikkojen ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseen. Suomen valtio laati vuoden 2010 aikana arktisen strategian. Arktiset kysymykset ovat nousseet useilla tavoilla maailmanpolitiikan keskiöön. Rovaniemen hyvät suhteet Murmanskin kaupunkiin luovat tähän työhön hyvän pohjan. Vuoden 2010 aikana perustettiin Barents-keskus, joka palvelee suomalaisia yrityksiä ja aluekehittäjiä Barentsin alueeseen liittyvissä kysymyksissä. Barents-keskuksen suurimmat omistajat ovat Oulun ja Rovaniemen kaupungit sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin liitot. Maailmanlaajuisesti matkailua ovat viime vuosina rasittaneet monet ulkoiset, ennakoimattomat tekijät. Kuitenkin Rovaniemelle rekisteröitiin yöpymisvuorokausia vuonna 2010 lähes Kasvua vuoden 2009 lukuihin oli 6,6 prosenttia. Kotimaisten yöpymiset kasvoivat yli 5 prosenttia ja ulkomaalaisten yöpymiset lähes 8 prosenttia. Yli puolet Rovaniemellä yöpyneistä matkailijoista tuli ulkomailta. Rovaniemi on nyt virallisesti hyväksytty Joulupukin kotikaupungiksi EU:n lisäksi Japanissa, Venäjällä ja USA:ssa. Varsinkin kansainvälisten matkailijoiden houkuttelussa tämän statuksen merkitys tulee olemaan suuri. Rovaniemen kaupunki solmi marraskuussa 2010 World Design Capital Helsinki hankkeen kanssa yhteistyösopimuksen. Designpääkaupunkivuosi avaa kansallisia ja kansainvälisiä kanavia, joiden kautta voimme saada lisää luovien alojen liiketoimintaa kaupunkiin sekä aktivoida yrityksiä ja julkista sektoria hyödyntämään muotoilun osaamista. Mauri Gardin Kaupunginjohtaja Rovaniemen kaupunki Ranualla kunnan perustehtävien rinnalla aktiivista elinkeinopolitiikkaa Ranualla kunnanvaltuusto on heti valtuustokauden alussa tehnyt linjaukset kuntastrategiaan siitä, mihin suuntaan kunnan elinkeinopolitiikkaa luotsataan. Tätä sarkaa on hoidettu kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan johdolla yhteistyöhenkisesti ja tiiviisti Rovaniemen Kehitys Oy:n kanssa. Vuoden 2010 aikana elinkeinotoimessa tapahtui paljon positiivisia asioita. Matkailun kehittäminen on keskeisessä roolissa. Eläinpuiston alueen kehittämisen kannalta tärkeä asemakaavan laadintaan liittyvä työ on nyt tehty. Mökkikylän ja hotellin rakentamisen lisäksi tämä mahdollistaa eläinpuiston kokonaisvaltaisen kehittämistyön toiminnan laajentamiseksi ja matkailijamäärän kasvattamiseksi. Ranuan asemaa vapaa-ajan asumisen paikkakuntana on vahvistettu. Simojärven alueen lomatonttien myynti on edennyt suotuisasti. Kuha-, Kuukas-, Kuusi-, Luiminka- ja Petäjäjärvien kaavoituksen myötä on saatu noin 400 uutta rakennuspaikkaa. Viime vuonna Ranualla käytiin valtuustotasollakin keskustelua Rovaniemen Kehityksen yrityspalveluista. Joissakin puheenvuoroissa epäiltiin palvelujen saatavuutta. Järjestimme yhtiön kanssa tiedotustilaisuuden, johon oli kutsuttu valtuutettujen lisäksi myös ranualaiset yrittäjät. Kehityksen henkilöstö kertoi laajasta palveluvalikoimastaan, monipuolista osaamisesta sekä palvelualttiudestaan. Tilaisuuden jälkeen useampikin valtuutettu ja yrittäjä on kertonut heille avautuneen vasta nyt mitä kaikkia palveluita on palvelusopimuksen kautta on myös ranualaisten käytössä. Tämä osoittaa tiedottamisen jatkuvan tarpeen. Olemmekin sopineet, että vuosi 2011 tulee olemaan entistä paremman tiedottamisen vuosi Ranualla. Matkailun kehittämisen lisäksi toiveet Suhangon kaivoksen toteutumiseksi ovat olleet korkeammalla kuin parina edellisenä vuonna. Simojärven kalasataman suhteenkin on vireillä kalanjalostukseen liittyvä hanke, joka toisi sataman siihen käyttöön, johon se aikoinaan rakennettiin. Bioenergian hyödyntämistä puolestaan selvittää kunnanhallituksen asettama työryhmä. Näistä kaikista voi nousta uutta yritystoimintaa. Tapahtumien kehittäminen on aina ajankohtaista. Ja kun Ranuasta on kyse, ei hillaakaan saa unohtaa. Hillateeman ympärille on yhdessä Rovaniemen Kehityksen kanssa suunniteltu Hillaseminaarin järjestämistä Ranualle jo tulevana kesänä. Työmaata elinkeinojen kehittämisessä riittää. Uskon, että meillä ranualaisilla on jatkossakin hyvä tehdä työtä Ranuan elinvoimaisuuden eteen yhdessä Rovaniemen Kehityksen ammattilaisten kanssa. Veijo Illikainen Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ranuan kunta 4 Rovaniemen Kehitys Oy Vuosi 2010

5 Rovaniemen Kehitys Oy Vuosi

6 Kauppakeskukset tekevät entistä tiiviimmin yhteistyötä Rovaniemellä. Yrityspalvelut Uusia yrityksiä ja lisää työpaikkoja Rovaniemen Kehitys Oy:n maksuttomassa neuvontapisteessä kävi vuonna 2010 yritysideoineen 489 asiakasta. Kokonaisuudessaan kertyi 907 yhteydenottoa, joille annettiin neuvoja kaikkeen yritysidean arvioinnista toimitilojen löytämiseen. Vuoden 2010 aikana Rovaniemen alueella perustettiin yhteensä 286 yritystä, joka on 20 yritystä enemmän kuin viime vuonna. Lisäksi perustettiin 27 asunto-osakeyhtiötä ja 13 kiinteistöosakeyhtiötä. Ranualla perustettiin 12 yritystä. Palveluseteleitä ja jatkajia yrityksille Rovaniemen Kehitys Oy jatkoi palvelusetelijärjestelmää yhteistyössä Rovaniemen Kylien Kehittämissäätiön kanssa. Vuonna 2010 tukea jaettiin yhteensä noin euroa Rovaniemen entisen maalaiskunnan alueella toimiville yrityksille. Suurin osa palveluseteleistä myönnettiin pieninvestointeihin. Eri alojen yrittäjille etsittiin jatkajia heidän pitkään toimineille yrityksilleen. Lapin ammattiopistolla järjestetty tilaisuus oli osa vuoden loppuun asti jatkunutta Yrittäjäpolvenvaihdos Hyvä jatkaa -hanketta, jota hallinnoi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Muut toimijat olivat Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Ammattiopisto Lappia, Lapin ammattiopisto sekä yhteiskumppanina Rovaniemen Kehitys Oy, jossa myös työskenteli yksi hankkeen työntekijöistä. Yritysrekrytointia ja alueellistamispalveluja Rovaniemen Kehitys Oy teki tiivistä yhteistyötä Rovaniemen kaupungin kanssa saadakseen uusia kansallisia ja kansainvälisiä yrityksiä siirtymään seudulle. Alueellistamispalvelujen tavoitteena oli vastaavasti julkisten toimijoiden yksikköjen sijoittuminen alueelle. Yhteensä toista sataa uutta työpaikkaa Rovaniemelle toivat Arinan operoima Kodin Terra, Lakkapään veljesten rautakauppa sekä Erätukku, jotka kaikki avasivat liiketilansa Eteläkeskuksen alueella. Myös Elisan tytäryhtiö Enia etabloitui kaupunkiin. Vuoden alussa käynnistyi Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) toiminta Rovaniemellä, johon sillä on tarkoitus siirtää vuoden 2015 loppuun mennessä kaikkiaan 95 työpaikkaa. Samoin Aluehallintoviraston (AVI) valtakunnallinen tietohallintoyksikkö aloitti toimintansa Rovaniemellä. Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen teki kaivostoimiston alueellistamispäätöksen Rovaniemelle. Kaivoslakiehdotuksen mukaan lain viranomaistehtävät keskitetään Turvatekniikan keskukseen (Tukes). Alkuvai- Rovaniemeläiset yrittäjät osasivat tänä vuonna paremmin valmistautua palvelemaan venäläisiä ostosmatkailijoita. Panostus kannatti, sillä venäläiset matkailijat lisääntyivät merkittävästi. Eija Jussila-Salmi Yritysneuvoja 6 Rovaniemen Kehitys Oy Vuosi 2010

7 Kodin Terraa johtaa Rovaniemellä Kaija-Liisa Silvennoinen. heessa yksikön kooksi on arvioitu henkilöä. Tässä kaivosyhtiöiden kanssa tehtävässä yhteistyössä ovat tiiviisti mukana alueen teollisuusyritykset. Myös Evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon toimipisteen sijoittamista Rovaniemelle markkinoitiin kirkkohallituksen ja talousvaliokunnan jäsenille. Vuoden aikana esiteltiin aktiivisesti alueen teollisuustontteja ja valmisteltiin yrittäjien tilatarpeisiin liittyviä asioita yhdessä Rovaniemen kaupungin teknisen osaston kanssa. Myös Rovaniemen elinkeinojen kehittämisohjelmaa vuosille valmisteltiin yhdessä Rovaniemen kaupungin elinkeinoyksikön kanssa. Kaupan ja palvelujen kehittämistoimet ovat keskittyneet keskikaupungin ja kauppatorin alueille, joissa järjestettiin muun muassa lukuisia tapahtumia. Lappi Grow Now antaa eväitä maailmalle Rovaniemen Kehitys Oy käynnisti lokakuussa Lappi Grow Now -ohjelman, joka tähtää alueen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittämiseen. Ohjelmaan pääsi mukaan 16 lappilaista pk-yritystä. Valmennusohjelman toteuttaa Finpro, joka avasi samalla myös uuden aluetoimistonsa Rovaniemelle. Lapin ELY-keskuksen myöntämällä esr-rahoituksella rahoitettava ohjelma on merkittävä panostus yritysten kansainvälistymiseen. Ohjelma ajoittuu vuosille Rovaniemen kansainvälistymisstrategian tavoitteena on edistää alueen elinkeinon kasvua kansainvälisillä markkinoilla. Valmennukselle on siis tarvetta, sanoo Rovaniemen Kehityksen toimitusjohtaja Juha Seppälä. Yhtiö on lisäksi valmistelemassa koko Lappia koskevaa Invest in Lapland -hanketta sekä useita muita kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Katseet Venäjälle Venäläisten Rovaniemen seudulle suuntautuvan ostosmatkailun ennustettiin lisääntyvän tavaroiden tuontimääräysten muututtua. Venäläiset voivat nyt tuoda Suomesta jokaiselta matkaltaan 50 kg tullitta, kun määrä oli aiemmin 35 kg per kuukausi. Ensimmäinen aiheeseen liittyvä Barents Business Cafe -tilaisuus järjestettiin lokakuussa yhdessä Finnbarentsin kanssa. Ensimmäisen kerran järjestettiin myös venäjänkielentaitoisten työntekijöiden rekrytointitilaisuus yhdessä Rovaniemen TE-toimiston kanssa. Paikalla oli parikymmentä yritystä, joista muun muassa kolme kauppakeskusta palkkasi venäläismatkailijoiden sesongin ajaksi shopping guiden sekä yksi apteekki rekrytoi tulkin. Rovaniemeläisten kauppakeskusten kanssa tehtiin myös tutustumismatka Murmanskin alueelle. Kauppakeskukset ideoivat matkalla yhteisen markkinointikampanjan paikallisille nettisivuille. Rovaniemen Kehitys Oy on mukana SEKESin koordinoimassa KOKO Russia -verkostossa, joka käynnistyi huhtikuussa. Verkoston tavoitteena on muun muassa oman alueen pk-yritysten viennin tehostaminen Venäjälle. Anita Vierelä aloitti Arctic Fit -yrityksensä starttirahalla. Starttirahojen hakijat tyytäväisiä palveluun Rovaniemellä ja Ranualla starttirahahakijoista valtaosa asioi Rovaniemen Kehitys Oy:ssä. Toinen alkavan yrittäjän osoite Rovaniemellä on TE-toimisto. Vuoden 2010 aikana Rovaniemen Kehityksen kolme yritysneuvojaa antoivat yhteensä 109 starttirahalausuntoa sekä niiden lisäksi rahoituslausuntoja Finnveralle pienlainoihin sekä naisyrittäjälainoihin. Lapissa starttirahaa hakeneet ovat tyytyväisiä starttirahajärjestelmään. Parasta palautetta tulee hakuprosessin sujuvuudesta ja nopeudesta. Tämä käy ilmi Lapin Ely-keskuksen kyselystä, jolla selvitettiin starttirahaa hakeneiden asiakastyytyväisyyttä. Jotkut omaa yritystä suunnittelevat epäilevät hakuprosessin olevan niin hidas, että päättää jättää starttirahan kokonaan hakematta. Tämä on täysin väärä luulo, sillä starttirahapäätöksen saa yleensä jo parissa viikossa edellyttäen, että kaikki tarvittavat seikat toimitiloista rahoitukseen on selvitetty, kertoo yrityskonsultti Ilkka Kanniainen TE-toimistosta. Starttirahan hakijoille tehdyssä kyselyssä kritiikkiä tuli lähinnä kielteisen päätöksen saaneilta sekä starttirahalle jatkoa hakeneilta. Pettymyksiä on koettu, koska hakemus on hylätty myöhästymisen vuoksi. Kannattaa muistaa, että jatkoa tulee hakea ennen kuin varsinainen starttirahakausi päättyy, muistuttaa Rovaniemen Kehitys Oy:n yritysneuvoja Matti Impiö. Rovaniemen Kehitys Oy Vuosi

8 Hankepalvelut Rovaniemen Kehitys Oy vastaa seudun elinkeinotoimintaan liittyvistä kehittämishankkeista. Yhtiö tarjoaa asiantuntija-apua hankkeiden ideointiin ja valmisteluun sekä toteuttaa hankkeita yhdessä yritysten kanssa, yritysten tarpeista lähtien. Vuoden 2010 aikana toteutuksessa oli yhteensä 19 omaa hanketta sekä seitsemän hanketta, joissa Rovaniemi oli osatoteuttajana tai partnerina. Hanketoiminnan liikevaihto oli 1,4 miljoonaa euroa. Hankkeita toteutettiin Rovaniemen kaupungin elinkeino-ohjelmassa määritellyillä painopistealoilla eli luovilla aloilla, matkailussa, kaupan- ja palvelun alalla sekä teollisuudessa. Hankkeiden valmistelut tapahtuvat tiiviissä yhteistyössä kaupungin elinkeinoyksikön kanssa, joka osallistuu myös joidenkin hankkeiden ohjausryhmiin. KOKO tukee kansainvälistymistä Vuoden alusta käynnistyi Rovaniemen seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) vuosille KOKO:n osallistujakunnat ovat Rovaniemi ja Ranua. Ohjelmassa painotetaan yritysten kansainvälistymistä, innovaatiotoimintaa ja Rovaniemen seudun yritysklustereiden kehittämistä. Toteuttajia ovat Rovaniemen Kehityksen lisäksi Rovaniemen kaupunki, Ranuan kunta sekä Lapin korkeakoulukonserni. Näiden ohella Rovaniemen kylien yritysten markkinointiin oli käytössä euroa Kylien kehittämissäätiön rahoitusta, jolla osallistuttiin Vantaan, Korian ja Oulun erämessuille, Rovaniemen markkinoille Tampereelle sekä järjestettiin Rovaniemellä muun muassa Joulutori ja Sadonkorjuumarkkinat. Makujen Lappi -ruokatapahtuma kiinnosti Lappilaiset lähituotteet olivat parrasvaloissa toukokuussa, kun noin 200 elintarviketuottajaa sekä hotelli-, ravintola- ja catering-alan yritykset kokoontuivat Makujen Lappi -ruoka-tapahtumaan Rovaniemelle. Maksuton seminaari toi kaupunkiin myös mielenkiintoisen kattauksen alan asiantuntemusta maan huipulta. Ensimmäistä kertaa Lapissa järjestettävän tapahtuman järjesti Rovaniemen Kehitys Oy yhteistyössä Rovaniemen Ammattikorkeakoulun Tuoretta lähiruokaa halutaan nyt Lapin lasten ja vanhusten lautasille. Suomalaisten aterioista peräti joka kolmas on ammattikeittiöiden tekemä. Ruokalistojen sisältö on meidän kaikkien yhteinen asia. Anneli Takalo Projektipäällikkö, Lähiruokaa julkisiin keittiöihin Lapissa -hanke 8 Rovaniemen Kehitys Oy Vuosi 2010

9 ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kanssa. Makujen Lappi ruokatapahtumahanke sai osan rahoituksesta EU:n maaseuturahastosta. Tuen myönsi Lapin ELY-keskus. Lappilaisen lähiruoan puolesta Kesällä 2010 nousi otsikoihin tiedotushanke, joka koskettaa kaikkia lappilaisia: jossain elämänsä vaiheessa meistä jokainen on julkisen ruokapalvelun asiakas. Rovaniemen Kehitys Oy:n hallinnoiman ja Lapin Ely-keskuksen rahoittaman Lähiruokaa julkisiin keittiöihin Lapissa -tiedotushankkeen tavoitteena on, että tuoretta lähiruokaa tarjottaisiin Lapissa vuoteen 2015 mennessä jo kaksi kertaa viikossa. Hankkeen projektipäällikkönä aloitti restonomi ja elintarvikealan tuotekehitysasiantuntija Anneli Takalo. Hän pyrkii välittämään mahdollisimman laajasti tietoa lappilaisen lähiruoan käytöstä koulujen, sairaaloiden ja valtion työpaikkojen henkilöstöravintoloissa. Hän kiertää Lappia ja järjestää teemaa valoittavia infotilaisuuksia vuoden 2012 helmikuuhun saakka. Tavoitteena on tiedon välittäminen lappilaisille tuottajille, elintarvikeyrittäjille, ostajille, kuntapäättäjille, hankintapäälliköille sekä maakuntahallinnolle. Syksyn ja talven aikana infotilaisuuksia järjestettiin Rovaniemellä, Kemissä ja Sodankylässä. Myös verkkosivut julkaistiin osoitteessa sekä painettiin opasmateriaalia. Ounasvaaran kehittäminen jatkuu. Ounasvaara opastaa hyvään elämään Matkailuelinkeinon kehittämiseen liittyvä hanketoiminta tapahtuu Rovaniemen Kehitys Oy:n kautta. Yhtiö teetti Arctic Wellbeing Park (AWP) -suunnitelmam jossa on päivitetty Ounasvaara II -suunnitelma Ounasvaara opastaa hyvään elämään. Toimintasuunnitelmassa määritellään alueen palveluiden kehittämiskohteet sekä maankäyttö ja infrastruktuurin tarpeet sekä yhteistyömalli. Yhdessä Ounasvaaran yrittäjistä ja toimijoista koostuvassa Oukku-tiimissä selvitettiin alueen kehittämistarpeita. Yhdessä tiimin kanssa toteutettiin päivitys Ounasvaara 2 -kehittämissuunnitelman toimenpidelistan investoinneista sekä listattiin myös tulevat investointitarpeet. Rovaniemen ammattikorkeakoulukonsernin Lapin Alppiakatemia koordinoi kansainvälisen talviurheilun valmennuskeskuksen kehittämistä Ounasvaaralle. Sen valmisteluun Rovaniemen Kehitys on niin ikään osallistunut. Mukana oltiin myös golfpuiston laajentamisprojektissa. Mäntyvaaran visio 2015 Mäntyvaara on satojen rovaniemeläisten harrastuspaikka ympäri vuoden. Alueen mahdollisuuksista ei kuitenkaan tiedetä tarpeeksi. Tunnettavuuden ja toiminnallisuuden lisäämiseksi Rovaniemen Kehitys Oy teetti alueen yleissuunnittelman. Siitä käyvät ilmi ne uudistukset, joita niin hevos- ja moottoriurheilijat, koirankouluttajat kuin lennokkikerholaiset kaipaavat Mäntyvaaraan. Kehittämiselle asetettiin visio: Vuonna 2015 Mäntyvaara on urheilun sekä tapahtumien toimiva ja viihtyisä monitoimialue. jatkuu seuraavalla sivulla... Jaakko Finne (vas.) ja koskiluokittelija Raimo Kuru. Ounasjoki matkailukartalle Ounasjoki aiotaan nostaa Suomen suosituimmaksi vesiretkeilyalueeksi. Tähän tähtää kesällä 2010 käynnistynyt Ounasjoen vesistömatkailuhanke, jonka vetäjäksi Rovaniemen Kehitys Oy löysi asiantuntevan projektipäällikkön Etelä-Pohjanmaalta. Liikunnanohjaaja ja tradenomi Jaakko Finne (30) siirtyi kehittämään lappilaista vesistömatkailua Soinin kunnan vapaa-aikatoimen johtajan tehtävistä, joita hän oli hoitanut vuodesta Ounasjoki on suurin kokonaan maamme rajojen sisällä olevista rakentamattomista joista. Joessa on noin sata koskea. On hienoa päästä kehittämään tämän upean alueen matkailua, Finne sanoo. Hankkeen aikana käydään meloen läpi kaikki Ounasjoen ja sen tärkeimpien sivujokien kosket, luokitellaan ne ja laaditaan koskille reittiselvitykset. Kaikki tiedot gps-syötteineen tallennetaan karttapalveluun. Jo puolet joen koskista satiin luokiteltua kesän ja syksyn 2010 aikana. Ounasjoen kosket soveltuvat myös vähän kokemusta omaaville melojille, Jaakko Finne kertoo. Vuoden 2011 loppuun mennessä käynnistetään myös Ounasjoen verkkomarkkinointi sekä tuotetaan painettua materiaalia. Tällaisia toimenpiteitä ei ole aikaisemmin ollut tukemassa alueen markkinointia. Rovaniemen Kehityksen hallinnoimassa hankkeessa ovat mukana Rovaniemen lisäksi Enontekiö ja Kittilä. Rovaniemen Kehitys Oy Vuosi

10 Yksi iso tavoite on saada Kuninkuusravit Rovaniemelle vuosien aikana. Mäntyvaarassa toimii useita eri yhdistyksiä ja seuroja, joista valtaosalla on ollut jo pitkään yhteistyötä, mutta ollakseen tehokasta yhteistyön tulisi toimia säännöllisesti ja päämäärätietoisesti. Tämän takia alueelle perustettiin yhteinen yhdistys syksyllä Napapiirin alueen kehittäminen jatkuu Napapiirin ja Santaparkin alueen kehittäminen on Rovaniemen kaupungin elinkeino-ohjelmassa kirjattu matkailun painopistealueeksi. Rovaniemen Kehitys Oy toimii Napapiirin kehittämisen koordinoijana ja kesään 2010 saakka kehittämistyötä tehtiin Joulupukin ympärivuotinen elämysmaailma -hankkeen puitteissa. Napapiirinmaa -osuuskunta toimii Joulupukin Pajakylän alueen yritysten yhteisenä vaikuttajana ja edunvalvojana. Toimintaan sitoutui 38 yritystä. Yrittäjien ja Rovaniemen Kehitys Oy:n järjestämän Rovaniemi Design Week tapahtuman yhteistyönä linjattiin tavoite Napapiirin kehittämisestä Kittilä-konseptin avulla. Konseptiluonnos, joka syntyi 24 h -designkisassa, mahdollistaa jo olemassa olevien tarinoiden kautta jatkaa kehittämistyötä Napapiirin alueen yritysten lisäksi alan kehittäjien ja kouluttajien kanssa. Napapiirin yhteistä tarinaa työstettiin myös yhdessä Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen (LEO) kanssa. Rovaniemen ammattikorkeakoulun (RAMK) Innoakatemian opiskelijat toteuttivat joulumatkailijoiden kuluttajakäyttäytymistutkimuksen Joulupukin Pajakylässä. Lisäksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kansainväliset opiskelijat toteuttivat Pajakylän palveluiden testaamisen Mystery shopping menetelmällä. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opiskelijat toteuttivat Joulupukin Pajakylän työvaatetuksen. Työ valmistui toukokuussa 2010 siten, että yritysten valitsemat mallit työstettiin protoiksi, ja yrittäjät voivat tilata paikallisilta ompelijoilta työasut itselleen. Myös Napapiirin kaava on valmistumassa ja kaupunki toteuttaa osan ympäristötöistä omana työnään. Lapin yliopiston opiskelijat loivat Napapiirille uuden työvaatetuksen. Rovaniemeläiset koululaiset seikkailevat Napapiirin uusilla nettisivuilla tonttuina. Napapiirille uudet nettisivut Napapiirinmaa osuuskunta ja Joulupukin Pajakylä avasi kesäkuussa uudet nettisivut osoitteessa www. santaclausvillage.info. Uutena palveluna sivusto hyödyntää sosiaalista mediaa sekä tarjoaa kuusi eri kielivaihtoehtoa: suomi, englanti, ranska, saksa, italia ja espanja. Kansainvälisten tutkimusten mukaan jo noin 60 prosenttia matkailijoista etsii tietoa sosiaalisen median kautta. Oli aika tuoda Napapiiri ja Joulupukki uudelle vuosikymmenelle, toteaa Joulupukin ympärivuotinen elämysmaailma -hankkeen projektipäällikkö Oili Ruokamo. Rovaniemen Kehitys Oy:n hallinnoima hanke on tuottanut sivuston sisällön. Hankkeen päärahoittajana on ollut Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Peräpohjolan kehitys ry. Sivujen ylläpidosta ja päivityksestä vastaa jatkossa Napapiirinmaa osuuskunta. Tarinalliselle sivustolle tuotettiin kuva- ja videomateriaalia Syväsenvaaran koulun 4.b -luokan kanssa. Kasvatuksellisesti tällainen projektiin opettaa lapsille paljon. Ainutlaatuiset kokemukset esimerkiksi ruokkivat innostusta yritteliäisyyttä kohtaan, pohtii ohjaava opettaja Pertti Ruokanen. 10 Rovaniemen Kehitys Oy Vuosi 2010

11 Matkailu Matkailuvuoden merkittävimpiä ponnistuksia olivat uudet lentoyhteydet. Air Baltic aloitti lennot Rovaniemen Tampereen välillä toukokuussa 2010 ja Norwegianin kanssa saatiin sovittua lentojen aloittamista keväällä Matkailuinfossa ennätysvilkas loppuvuosi Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy palvelee matkailijoita Lordin aukiolla matkailuneuvonnassa. Vuoden 2010 aikana matkailuneuvonnassa kävi yhteensä asiakasta. Matkailuvuoden huipennus oli joulukuu, jolloin palveltiin yhteensä 7764 asiakasta, joka on lähes 40 prosenttia enemmän kuin joulukuussa Tämä todistaa, että tulevaisuudessakin tarvitaan henkilökohtaista asiakaspalvelua, sanoo Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Sanna Kortelainen. Matkailuneuvontaa tehtiin yhä voimakkaammin myös netissä. Verkkomarkkinointiin ja -myyntiin etsittiin uusia työkaluja ja muun muassa Facebookia hyödynnettiin aktiivisesti.. Perheet löysivät Kesäpassin Vuoden aikana matkailupalveluiden välitysmyynti nousi matkailuneuvonnassa 70 prosenttia. Eniten välitettiin ohjelmapalveluita sekä kesällä 2009 lanseerattua Kesäpassia, jota myytiin jo mukavaan tahtiin. Idea on mennyt läpi ja tuote alkaa olla kotimaiselle perhematkailijaille tuttu. Rovaniemen viikko-ohjelma uudistui. Yhtenä uutena tuotteena kesän viikko-ohjelmassa oli Camp Santa Suomen hiihtomaajoukkue tapasi Joulupukin Rovaniemen leirillään. Lordin aukio Claus, jossa Joulukassa tutustuttiin muun muassa pukin kesälaitumilla oleviin poroihin. Uutuuksiin kuuluivat myös keskiyön koskenlaskut ja yöttömän yön piknik-retket. Matkailu kääntyi kasvuun Rovaniemellä yöpyi yhteensä matkailijaa. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna lähes seitsemän prosenttia. Eniten lisääntyivät ulkomaalaiset matkailijat, joista venäläiset voimakkaimmin eli 10,7 prosenttia. Rovaniemi säilytti asemansa Suomen toiseksi kansainvälisimpänä matkailukeskuksena heti Helsingin jälkeen. Matkailijoiden määrä lähti nousuun keväällä ja vauhti oli tasaisen kova marraskuun loppuun saakka. Joulukuussa miinusta tuli noin kolme prosenttia lentolakon vuoksi. Kaikkien majoitusliikkeiden huonekäyttöaste oli jatkuu seuraavalla sivulla... Toimitusjohtaja Sanna Kortelainen (vas.) kukitti Marjatta Maritinin. Marjatta Martinin läksiäisiä vietettiin ennätysvilkkaan sesonkin keskellä Rovaniemen matkailuväen tunteman ja vuosien aikana satojen tuhansien matkailijoiden kohtaaman Marjatta Martinin 17-vuotinen työrupeama Rovaniemen matkailuneuvonnassa päättyi loppiaisena, keskellä matkailuneuvojan omaa lempisesonkia. - Joulun ja uuden vuoden hässäkkä Lordin aukion matkailuinfossa on aina ollut minun suosikkiaikaani. Minulle sopii kiire. Oli ihana saada kokea se vielä kerran, sanoo Marjatta Martin haikeana, mutta onnellisena. Eläkepäivien viettoon energinen nainen lennähtää Atlantin taakse, jossa häntä odottaa tytär perheineen. Marjatta palaa takaisin tuttuihin maisemiin, sillä kaupungin matkailuneuvojan pestiä edelsi kaksi vuosikymmentä Amerikassa matkailualalla, hotellien ja lentoyhtiön palveluksessa. Englannin ja ruotsin lisäksi huippusujuvaa saksaa puhuvan matkailuneuvojan viimeinen työkuukausi oli todella vilkas. Matkailuvuoden huipennus oli joulukuu, jolloin infon ovi kävi ennätystahtia. Marjatan työtä matkailijoiden parissa jatkaa uusimpana kasvona Heidi Rantanen sekä kaikkein pisimpään Rovaniemen matkailuneuvojana toiminut Leena Takalo, joka on aloittanut työuransa jo vuonna Rovaniemen Kehitys Oy Vuosi

12 Rovaniemellä 49,3 prosenttia. Joulukuussa käyttöaste oli korkea eli 73,8 prosenttia, joka on yli 30 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan muualla Suomessa The Official Hometown of Santa Claus Rovaniemi-brändi on saanut markkinointiviestinnässä rinnalleen The Official Hometown of Santa Claus -joulubrändin. Rovaniemen statusta Joulupukin virallisena kotikaupunkina käytettiin yhä aktiivisemmin ja tiiviimpänä osana brändimarkkinointia ja markkinointiviestintää. Myös Rovaniemen Unicef-teemavuosi näkyi kaupungin tapahtumissa ja viestinnässä. Mediavieraita tasaiseen tahtiin Toimittajavierailut toivat Rovaniemen alueelle huomattavaa medianäkyvyyttä. Järjestelyt toteutettiin Rovaniemen Matkailu & Markkinointi Oy:n toimesta yhteistyössä alueen matkailuyrittäjien ja Rovaniemen kaupungin kanssa. Vuoden aikana alueella vieraili 282 toimittajaa 163 eri mediasta ja 45 eri maasta. Matkailutuotteisiin pohjautuvien lehtijuttujen lisäksi kuvattiin tv-ohjelmia ja lentoyhtiöiden mainoselokuvia sekä esiteltiin tuotantoyhtiöille kuvauspaikkoja, esimerkiksi merkittävälle japanilais-korealaiselle filmiryhmälle. Rescuing Santa -televisio-ohjelman viivästyttyä kuvattiin maaliskuussa Rovaniemellä 24-osainen Santa s Elf School -joulukalenteri. Ohjelmaformaatin ovat kehittäneet yhdessä suomalainen Aito Media Oy ja yhdysvaltalainen Small World IFT, jonka välittämiä tv-formaatteja on näytetty yli 60 maassa. Matkailun asiantuntija Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy toimi matkailun asiantuntijana Rovaniemen Kehitys Oy:n Maanmainiot kohtaamiset II-, Lappilainen tunti- ja Rovaniemi Design Week 2010 / Luovien alojen ohjausryhmä -hankkeissa sekä Joulupukin Pajakylän kehittämistoiminnassa. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös yhtiön yrityspalveluiden kanssa. Kulttuurin ketju -hankkeen valtakunnalliseen yhteistyöhön osallistuttiin Rovaniemen kulttuuritoimijoiden kanssa alueellisessa kulttuurimatkailun laadun kehittämishankkeessa (DQN). Lapin yhteismarkkinointiin osallistuttiin Lapin Markkinointi Oy:n markkinointiryhmässä. Lapin matkailustrategian päivitystyöhön (Roadmap for Lapland-hanke) sekä Lapin ja Koillismaan yhteisen imagomarkkinointihankkeen (Lapland - North of Finland) hankkeen suunnitteluun ja neuvotteluihin osallistuttiin. Työtä tehtiin aktiivisesti myös MEK:n ja Finavian kanssa matkailun edistämiseksi Lapissa ja Rovaniemellä. Lisäksi M&M:llä oli edustus Lapin Kauppakamarin matkailun valiokunnassa. Yhteistyötä on tehty myös Lapin Elämysteollisuuden Osaamiskeskus (LEO) kanssa. Vuoden merkittävin yhteinen toimenpide oli Rovaniemen joulun Kolme isoa kokousta merkitsee lottovoittoa koko seutukunnalle niin taloudellisesti kuin imagollisesti Juhani Sallanmaa kokouspäällikkö, Rovaniemi Congresses Rovaniemen viikko-ohjelma on entistä monipuolisempi myös kesäisin. brändityön käynnistäminen asiantuntijan ohjaamalla työpajatyöskentelyllä. Brändityötä jatketaan Rovaniemen matkailun elämyksellisenä laadun kehittämisohjelmana. Työ kootaan Joulun laatukäsikirjaksi, jossa määritellään yritysten yhteiset toimintaperiaatteet joulubrändin alla. Rovaniemellä 125 kokousta Rovaniemi Congresses vastaa kokouspalveluiden myynti- ja välitystoiminnasta Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:n alaisuudessa. Vuonna 2010 toteutui 125 kokousta Latinalaisen Amerikan Kehityspankin kokouksesta valtakunnallisiin Maanmittauspäiviin. Vuoden 2012 kesäkuulle vahvistettiin kolme isoa kokousta: Eläkeliiton liittokokous, Suomen keskustan puoluekokous ja Kansallisen kokoomuksen puoluekokous. Kaupunkiin saapuu puolentoista viikon aikana yli 8000 kokousvierasta, joka on kaikkien aikojen ennätys. Rovaniemeä kokous- ja kongressikaupunkina profiloivan Maan Mainiot kohtaamiset II -hankkeen puitteissa järjestettiin workshopeja, osallistuttiin kotimaisiin ja kansainvälisiin kokousalan myyntitapahtumiin, järjestet- 12 Rovaniemen Kehitys Oy Vuosi 2010

13 Lappi Areenalle mahtuu 3500 kokoustajaa. tiin potentiaalisille asiakkaille tutustumismatkoja Rovaniemelle sekä tavattiin asiakkaita esimerkiksi Helsingin Kongressimessuilla. Unique Laplandin Joyride-saunabussilla toteutetiin roadshow, joka käsitti henkilökohtaisia yritystapaamisia Oulussa ja Tampereella. Myös Helsingin Narikkatorilla järjestettiin Finland Convention Bureaun henkilökunnalle ja jäsenistölle yhteistyötapaaminen. Lappilainen tunti poiki uuden tuoteperheen Yhteistyössä Rovaniemen Kehitys Oy:n Lappilainen tunti -hankkeen kanssa järjestettiin Midnight Sun -workshopit Kemissä ja Rovaniemellä. Vuoden loppuun saakka jatkuneen hankkeen aikana luotiiin Lappiin uusi tuoteperhe Lappilainen tunti, brändinimeltään OneLapland. Ympyrään mahtuvat Rovaniemen ja Napapiirin kohteiden lisäksi Ranua, Pyhä-Luosto ja Kemi. Mukana on alueellisia organisaatioita yrityksineen sekä 17 yksittäistä yritystä. Uutta tuotekonseptia esiteltiin workshopeissa, messuilla ja myyntikäynneillä kotimaassa ja ulkomailla, muun muassa Lissabonissa, Madridissa ja Barcelonassa sekä Shanghain maailmannäyttelyssä. Hankkeen aikana tavattujen matkanjärjestäjien kontaktitiedot on koottu CardScan- ja Excel -muotoon jaettavaksi yrityksille. Osakkaiden joukko kasvaa lupaavasti M&M:n osakkaina Rovaniemen yhteismarkkinointia toteuttamassa on 114 yritystä, jotka tarjoavat ohjelma-, elämys-, majoitus- ja ravintolapalveluita sekä muuta matkailua tukevaa palvelua ympäri vuoden. Yrityksen osakasjoukko kasvaa jatkuvasti. Vuoden 2010 aikana liittyi mukaan 25 uutta yritystä. Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:n osakasyritykset Majoitusyritykset: Aada Apartments Augusta huoneistot Arctic Snowhotel B&B Aaria B&B Niemelän talo City Hotelli Clarion Hotel Santa Claus Guesthouse Borealis Hotelli Aakenus Hotelli Cumulus Rovaniemi Hotelli Rantasipi Pohjanhovi Lapland Hotel Bear s Lodge Ohjelmapalveluyritykset: Arctic Circle Snowmobile Park Arctic Golf Oy Arctice Oy Arctic Lifestyle Enonvene Eräsetti Wild North Huskypoint Oy Husky Travels Kampsuherran Valtakunta Koru- ja Taidekäsityö A. Kangasniemi Lapin Arktinen Tapahtuma Oy Käyntikohteet: Arktikum Joulupukin Kammari Joulupukin Pääposti Joulutalo Ravintolat ja ostokset: Hirsipirtti Kunnes Oy/Oluthuone ja Roy Pub Medigo Oy/Aurora, Metsäkartano ja Joulupukin ravintola Ravintola Nili Napapiirin Lahja Loma-Vietonen Majoitus Kotareitti Napapiirin Järvilomat Oy Ounaskoski Camping Ounasvaaran Lakituvat Ounasvaaran Pirtit Rova-Hotelli (Germes Oy) Santasport Scandic Hotel Rovaniemi Sky Hotel Rovaniemi Sokos Hotel Vaakuna Rovaniemi Villa Somosenranta Lapin Safarit Lapland Welcome Napapiirin Huskypuisto Ounasvaaran Hiihtokeskus Parpalandia ProSanta Oy Porotila Sirmakko Ranua Wildlife Safaris Safartica/Snow&River Adventures Snowbrick Unique Safaris Napapiiri Info Ranuan Eläinpuisto SantaPark Rovaniemen I Apteekki Santamus Sampokeskus Santa China Center Oy Suklaakahvila Valentina Taigakoru T:mi Riitta Niemelä/Keskiaikaravintola Wanha Autti Muut palvelut: Ametistikaivos, Luosto Lapin Lomamatkat Oy Joulupukki TV Oy Kutilan Liikenne Lappi Areena Lapin Satumaa Lapland Memories Oy Liikenne O. Niemelä Oy Matkatoimisto Lappi Pro Oy Tmi Business Trainer Kaisa Siren Arctic Day Spa Vuosi 2010 uudet osakkaat: Arctic Day Spa Polarlehdet Oy Arctic Adventure Treks Pomppiduu Oy B&B Haase Salmon Finland Ay B&B Kesäpirttilä Shimons Incoming Elinkeinoyhtymä Lehtinen/ Tmi Purosalmi Ukonloma Tähdenlennot Oy Fintravel Tour Operators Oy Vanttauksen Huolto Oy/ Germes Oy Snow Rally Rings Lauri-Tuotteet Oy Valokuvaaja Antti Kurola Luxury Action Oy Helios Tour Oy Marttiini Oy Ounasvaaran Latu ry Matkustajakoti Outa Lahjatuote Markku Valkama Tmi Napapiirin Porofarmi Oy Rovaniemen Keskuspesula Outoa Taikaa Oy Weibo Oy Rovaniemen lentoasema Rimpparemmi Rovaniemen Kehitys Oy Pohjolan Osuuspankki Pohjan Autovuokraamo Oy Santa Claus Enterprises Oy Santa Claus Greeting Centre Santa Claus Promotion Finland Scania Rent Wixu Design/Santa s Ice Park Rovaniemen Kehitys Oy Vuosi

14 Luovat alat Luovat alat on nostettu yhdeksi Rovaniemen elinkeinojen kehittämisohjelman painopisteistä vuoteen 2016 saakka sekä Työ- ja elinkeinoministeriön KOKO-ohjelmassa Rovaniemen seudulla vuosille Rovaniemi Design Week kehitti Ounasvaaraa Järjestyksessä toinen Rovaniemi Design Week järjestettiin , jolloin eri puolilla kaupunkia oli tarjolla näyttelyitä, muotinäytöksiä ja seminaareja sekä Lapin yliopiston muotoiluopiskelijoiden tuottama Design Valtaosaan tapahtumista oli vapaa pääsy. Neljä huipputiimiä ratkaisi Ounasvaaraan liittyvän muotoiluhaasteen vuorokauden mittaisessa 24 h-kisassa. Creative Lapland -seminaarin yleisö äänesti parhaaksi rovaniemeläisen muotoilutoimisto Focus Flown ehdotuksen, jonka mukaan Ounasvaaraa hallitsee vuonna 2035 laaja koulutus- ja tutkimusrypäs ytimessään ympärivuotinen hyvinvointikeskus Minun Ounasvaara. Luovien alojen yrittäjien esiintulo tapahtui Muotoilun olohuoneessa, joka rakennettiin Sampokeskukseen 20 rovaniemeläisen yrityksen talkoovoimin. Olohuoneen työpajoissa kehitettiin muun muassa Rovaniemen Designreitti. Viikon järjesti Rovaniemen Kehitys Oy ja sen päärahoittajat olivat Rovaniemen kaupunki ja Lapin Yliopisto. Yrityshautomosta kasvua luoville aloille Suomen kolmatta luoville aloille erikoistunutta hautomotoimintaa valmisteltiin yhdessä Rovaniemen luovien alojen yritysten ja Lapin korkeakoulukonsernin kanssa. Järjestyksessä toisella muotoiluviikolla design näkyi kaikkialla. Designkakkuja maisteltiin viikon avajaisissa. Rovaniemi Design Weekin Lordin aukiolle kattama Tyhja kulho -tapahtuma oli Unicef-vuoden näyttäviä kohokohtia. ICT- ja luovien aloja yhdistäviä yritystilaisuuksia järjestettiin muun muassa teemoilla rahoitus ja kansainvälistyvä business. Yrityshautomon toteutushanke valmisteltiin rahoitushakuun Lapin ELY:lle ja hautomoyrityksen haastattelut hautomopilotointia varten käynnistettiin. Yritysten, ELYkeskuksen ja Tekesin kanssa hautomolle testataan ja kehitetään toimintamalli, konsepti, palvelut ja hautomon markkinointikanavat kuten verkkopalvelut sekä virtuaalihautomo. Luovien alojen kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista kehitettiin edelleen. Kansainvälisessä verkostoitumisessa haettiin hautomokumppaneita toimiala- ja markkinatilanteeltaan vastaavantyyppisistä hautomoista. Liiketoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen tueksi laadittiin Rovaniemen seudun luovien alojen markkinaselvitys, joka pureutuu toimialan nykytilaan, tarjonnan kehittämiseen sekä luovan talouden tulevaisuuden näkymiin. Myös ensimmäiset toimenpiteet arktisen osaamisen ja muotoilun yhteen saattamiseksi on tehty ja Arktinen muotoilu Arctic Design -hankkeen rahoitushakemus jätetty Lapin ELY:lle syyskuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriölle valmisteltiin tähän liittyen WDC2012 Helsinki-Rovaniemi -hanke, jonka tavoitteena on tuoda esille Rovaniemen luovien alojen ja arktisen muotoilun osaamista ja yrittäjyyttä kansallisesti ja kansainvälisesti. Molemmat hankkeet käynnistyvät keväällä Sillanrakentajista uusi ammattikunta Sillanrakentajat -hankkeen tavoitteena on synnyttää uusi, luovien alojen agenttien ja vientiammattilaisten ammattikunta. Marraskuussa käynnistettiin Pohjois-Suomen agentti- ja managerivalmennus, johon osallistuu 8 henkilöä. Valmennus jatkuu lokakuuhun Rovaniemen Kehitys Oy Vuosi 2010

15 4カ 国 にまた がる 1 TAKE FREE Ainonkatu 1, Rovaniemi FINLAND Craft Design Networks - Project, Rovaniemen Kehitys Oy tel +358 (0) Aika Felt Works NUOSKA 10 0 NUOSKA LUMI KUURA LOSKA PUUTERI RA NTA Mieland T illustration by Mieland Arktiset helmet tekivät japaninkielisen lehden Nuoska - Design stories from Lapland Finland, jonka 6000 kappaleen painos jaettiin Tokion Finland Cafessa. Arktiset helmet maailmalla Käsi- ja taideteollisuusalan koordinointihankkeen vuosi käynnistyi Frankfurtin Ambiente-messuilla, jotka maailman suurimmat kansainväliset kulutustavaramessut. Erityisesti japanilaiset messuvieraat olivat kiinnostuneita Arktiset helmet -nimen alla markkinoitavista designtuotteista. Arktiset helmet olivat mukana myös Habitaremessuilla. Helsingin Kulttuuritehdas Korjaamolla järjestettiin Spora Design -muotinäytös, Lapin yliopiston vaatetus- ja tekstiilisuunnittelun kevätmuotinäytös sekä designmyyjäiset. Lisäksi Helsingissä esittäydyttiin Helsky Taito Shopissa sekä jatkettiin shop in-shop -myyntitoimintaa Okrassa. Arktiset helmet sai Design District Helsingin jäsenyyden. Hanke huipentui Tokion HIRAMEKI Design Finland -näyttelyyn, jossa järjestettiin oma myyntitapahtuma Tokyo Designers Weekin aikaan. WDC yhteistyösopimus julkistettiin Rovaniemi yhteistyöhön World Design Capital Helsinki hankkeen kanssa Rovaniemen kaupunki osallistuu World Design Capital Helsinki vuoteen. Vuonna 2012 Helsinki on yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa maailman designpääkaupunki (World Design Capital). Nimitys myönnetään yhdelle kaupungille maailmassa joka toinen vuosi. Rovaniemen kaupunki on solminut World Design Capital Helsinki hankkeesta vastaavan kansainvälisen designsäätiön kanssa yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Rovaniemen kaupunki osallistuu World Design Capital Helsinki vuoden sisältöjen ja ohjelman tuottamiseen. Rovaniemen osallistuminen tuo designpääkaupunkivuoteen arktisen muotoilun näkökulman. - Arvostamme Rovaniemen kaupungin halua olla mukana designpääkaupunkivuodessa. Rovaniemellä ja Lapin yliopistolla on merkittävä rooli Suomen muotoilukartalla, sanoo Kansainvälisen designsäätiön johtaja Pekka Timonen. Rovaniemen Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Juha Seppälä odottaa yhteistyön nostavan koko Rovaniemen imagoa ja tunnettavuutta yhtenä Suomen muotoilun keskuksista. Teemavuosi avaa kansallisia ja kansainvälisiä kanavia, joiden kautta voimme saada lisää luovien alojen liiketoimintaa kaupunkiin sekä aktivoida yrityksiä ja julkista sektoria hyödyntämään muotoilun osaamista, toteaa Seppälä. Vuonna 2010 haettiin markkinoita Aasiasta. Luovat alat esittäytyivät Tokiossa ja matkailuväki Shanghain maailmannäyttelyssä. Kuvassa Suomen paviljonki Kirnu. Rovaniemen Kehitys Oy Vuosi

16 Teollisuus ICT / Tietohallinto Vuosi 2010 oli monen kehitystyön käynnistämisvuosi yhdessä yrittäjien kanssa. Teollisuuden ja kaupan keskittymän Eteläkeskuksen yrittäjien kanssa jatkettiin toimintalinjauksia alueen kehittämiseksi entistä viihtyisämmäksi ja helpommin saavutettavaksi. Esimerkiksi Teollisuustielle asennettiin uusi yritysten yhteinen opastetaulu. Lisäksi valmisteltiin Mustikkamaan energiaklusteria muun muassa mekaanisen puunjalostusteollisuuden näkökulmasta. Rovaniemen Kehitys Oy toimii yritystoiminnan asiantuntijana Rovaniemen kaupungin omistamien liike- ja teollisuustonttien vuokraukseen ja myyntiin liittyvissä asioissa. Rovaniemen seudun tiloista ja tonteista kysyntä kysyntä jatkui tasaisena vuonna Tapetilla lappilainen kaivosteollisuus LAPVERK Lapin verkostoituneet kaivospalvelut -hankkessa selviteltiin Lapin kaivosteollisuuden alihankintatarpeita kaivosteollisuustoimintojen eri elinkaarivaiheissa. Rovaniemen Kehitys Oy on osallistunut tähän Lapin eri seutukuntien yhteiseen hankkeeseen yhteistyökumppanina osallistuen yhteisiin tapaamisiin. Valmisteilla on myös alan asiantuntijoiden foorumi Rovaniemelle. Teollisuusyritysten kanssa tehtiin tutustumisvierailut Kittilän ja Kolarin kaivoksissa. Kone- ja metallialan yritysten kanssa vierailtiin Kiirunan ja Jällivaaran alueen kaivoksissa. Matkalle osallistui parikymmentä edustajaa eri yrityksistä. Joulukuussa Ruotsista tehtiin vastavierailu Rovaniemen teollisuusyrityksiin. Arctic Power Laboratorion kylmähuoneessa voidaan testata ajoneuvoja jopa -30 celsiusasteen lämpötilassa. Teollisuusfoorumi kokoontui syksyn 2010 aikana. Painopisteiksi nousivat logistiikka, kaavoitus sekä vientirenkaan rakentaminen. Tietohallinnon osaamiskeskittymä syntyy Campus Borealista Pöykkölän alueella kehitetiin edelleen ICT-turva-alan osaamiskeskittymänä. Sen keskeisen toimijan Hallinnon tietotekniikkakeskuksen Haltikin uuden toimitilan rakentaminen on edennyt suunnitellusti. Vuoteen 2011 mennessä rakennukseen tulee sijoittumaan noin 200 työntekijää. Maaliskuussa 2010 käynnistyi Rovaniemen Kehitys Oy:ssä Tietohallinnon osaamiskeskittymän kehittämishanke. Vuoden aikana kartoitettiin Rovaniemen alueen ICT -toimijat, osallistuttiin Rovaniemen ammattikorkeakoulun tietotekniikan opetussuunnitelman suunnitteluun sekä laadittiin toimintasuunnitelmaa, jonka pohjalta järjestettiin erilaisia koulutustilaisuuksia ja asiantuntijaseminaareja. Kaksi yritystapahtumaa järjestettiin yhdessä luovien alojen kanssa. Rovaniemen ICT-osaaminen esittäytyi myös valtakunnallisessa Läpi Suomen -seminaarissa, joka tapahtui yhtäaikaisesti Helsingissä, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. 16 Rovaniemen Kehitys Oy Vuosi 2010

17 Toni Kurvisen yritys kehitti ainutlaatuisen videoneuvotteluviestintäalustan. VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori vieraili syksyllä Rovaniemellä Yritysten toiveesta Rovaniemellä järjestettiin kolme paikkakunnan yritysten kilpailukykyä nostavaa Certifielt ScrumMaster (CSM) -koulutusta, joihin osallistui yhteensä 60 henkilöä. Kurssin suorittaneet osallistujat listataan sertifioituina ScrumMastereina Scrum Allianssin nettisivustoille, ja he saavat Scrum Allianssin jäsenyyden yhdeksi vuodeksi. Tehoa sähköiseen liiketoimintaan Yritysten sähköisen liiketoiminnan tehostamiseksi oli käynnissä kaksi hanketta, joista toinen päättyi helmikuussa DARRA (Digital Age in Rural and Remote Areas) -hanke jatkui vuoden loppuun saakka. DARRA oli kansainvälinen yhteistyöhanke, joka pyrki auttamaan yrityksiä liiketoiminnan sähköistämisessä. Sen päätavoite oli harvaan asuttujen alueiden ja kaupunkialueiden välisen digitaalisen kuilun kaventaminen. Rovaniemen DARRA -hankkeen aikana tehtiin yrityskäyntejä, osallistuttiin Lapland Online 2013 toimijatapaamisiin ja maakuntaohjelman ICT -osuuden suunnitteluun Lapin liitossa. Myös hankkeen hyvien käytäntöjen käsikirjaa ja hankkeen yhteistä ICT-visiota valmisteltiin. Lapin alueen yhteisen näkemyksen löytämiseksi järjestettiin oma ICT-visiotyöpaja kesäkuussa. Lähinnä matkailuyrityksille suunnattuun toiminnanohjaus- ja laatukäsikirja -seminaariin osallistui 22 yritystä. Tilaisuus lähetettiin myös suorana web-lähetyksenä, jota kautta seminaaria seurasi noin 100 osallistujaa.. Kylmä- ja talviteknologiasta kilpailuvaltti Kylmä- ja talviteknologiaa ohjelmaa toteutettiin KOKO:ssa. Ohjelmaan koottiin esitykset elinkeinoja tukevista kehittämishankkeista ja investoinneista kylmä- ja talviteknologiaan liittyen. Tekesin, VTT:n ja Pohjoismaiden eri toimijoiden kanssa yhteistyössä tehtiin hankevalmistelua vaihtoehtoisten polttoaineiden testauksesta ja käytöstä. Ramkin kylmä- ja talviteknologian osaamiskeskittymä muutti kevään aikana Santa s Tecnology Parkiin. Avoimien ovien päivä järjestettiin lokakuussa. Loppuvuodesta lentokentäntien varteen toteutettiin Lumen ja jään näyteikkuna, jonka ajatuksena oli tuoda esiin alueen lumi- ja jäätoimijoita sekä alan tutkimusta ja kehitystyötä. Cold Testing Lapland -hanke saatiin päätökseen. Rovaniemen Kehitys Oy oli hankkeen yhteistyökumppani ja osallistui alueen yrityksien kanssa markkinointitoimenpiteisiin. Yhdessä Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa osallistuttiin myös Innovaatioverkostoon sekä Innoventurvalmennusohjelmaan. Ramkin kanssa suunniteltiin myös kylmä- ja talviteknologia -toimintamallin kehittämistä sekä toteutettiin hankevalmisteluja liittyen ajoneuvotestauksen toimintaympäristön kehittämiseen. ICT-päällikkö Jari Kunnari Uusi ICT-päällikkö profiloi Rovaniemeä Rovaniemelle sijoittuu enemmän ICT-alan toimijoita ja uusia alan yrityksiä. Seudun tunnettavuus ICT-osaamisen keskittymänä vahvistuu. Näin visioi Rovaniemen Kehitys Oy:n ICTpäällikkönä maaliskuussa 2010 aloittanut BBA Jari Kunnari (34). Ohjelmistoalan ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija on työskennellyt muun muassa Nokian Helsingin ja Oulun toimipisteissä sekä Rovaniemellä Teleca Finland Oy:n, Symarctic Solutions Oy:n ja Craspp Oy:n palveluksessa. Uudessaan tehtävässään Jari Kunnari vetää vuoden 2011 loppuun asti jatkuvaa tietohallinnon osaamiskeskittymän kehittämishanketta. Hanke saa rahoituksensa Rovaniemen kaupungilta ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Tuen on myöntänyt Lapin liitto. Syksyllä 2010 Kunnari kokosi maamme tietohallinnon asiantuntijat Rovaniemelle. Tietohallinnon ilmiöitä monialaisesti käsittelevä Informaatiohallinnon päivä oli menestys niin puhujien kuin yleisömäärän suhteen. Tarkoitus on, että jatkossa Rovaniemi tulee järjestämään joka vuosi valtakunnallisen seminaarin, kertoo Kunnari, joka on on jo aloittanut vuoden 2011 Informaatiohallinnon päivän järjestelyt. Rovaniemen Kehitys Oy Vuosi