Liite 1. Taustaraportti. Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2015 SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 Liite 1. Taustaraportti Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 KAUPUNKIORGANISAATIO JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA KAUPUNKIORGANISAATIO VÄESTÖ, ELINKEINOTOIMINTA JA KAUPUNKI MAANTIETEELLISENÄ ALUEENA KAUPUNGIN TOIMINNAN MERKITTÄVIMMÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET KAUPUNKIKONSERNIN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN YMPÄRISTÖJOHTAMINEN KAUPUNGIN TASOLLA STRATEGIAOHJELMA YMPÄRISTÖNÄKÖKULMASTA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKAN ETENEMINEN VUONNA YMPÄRISTÖJOHTAMINEN JA KUMPPANUUDET Ympäristöjohtaminen hallintokunnissa Talouden ja toiminnan suunnittelu sekä sitovat ympäristötavoitteet Ympäristöjohtaminen tytäryhteisöissä YMPÄRISTÖTIETOISUUS JA -VASTUULLISUUS Ympäristökasvatustoiminta Ilmasto- ja energianeuvonta YMPÄRISTÖASIOIDEN TALOUDELLINEN MERKITYS LASKENTAPERIAATTEET YMPÄRISTÖTUOTOT, -KULUT JA -INVESTOINNIT VUONNA

2 1 Kaupunkiorganisaatio ja toimintaympäristö vuonna Kaupunkiorganisaatio Helsingin kaupunkikonserni koostuu seuraavista yhteisöistä: kaupunki emoyhteisönä (27 virastoa ja 4 liikelaitosta) tytäryhteisöt eli yhteisöt, jotka ovat kaupungin suoraan omistamia (83 tytäryhtiötä ja 11 säätiötä) osakkuusyhteisöt eli yhtiöt, säätiöt ja kuntayhtymät, joissa kaupungilla on prosentin omistusosuus (56 osakkuusyhtiötä ja 6 kuntayhtymää) Kaupunginvaltuusto asettaa Helsinki-konsernin toiminnan tavoitteet. Kaupunginhallitus johtaa kaupunkia ja valvoo, että kaupungin eri yksiköt toimivat kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Vastuu konsernin operatiivisesta johtamisesta on kaupunginjohtajalla ja neljällä apulaiskaupunginjohtajalla, joiden toimialat ovat: rakennus- ja ympäristötoimi, sosiaali- ja terveystoimi, sivistys- ja henkilöstötoimi sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi. Kunnallista päätösvaltaa on siirretty muun muassa lautakunnille ja johtokunnille, jotka ohjaavat alaistensa virastojen ja liikelaitosten toimintaa. Lauta- ja johtokuntien jäsenet valitsee kaupunginvaltuusto. Yhdyskunnan kehityksen ohjaamisesta sekä kaupungin järjestämien palvelujen määrittelystä vastaa aina kaupungin varsinainen emoyhteisö, joka hoitaa myös pääosan palvelujen tuottamisesta. Konsernin muut yhteisöt ja säätiöt täydentävät palvelutuotantoa ja hoitavat konsernin tarvitsemia tukitoimintoja. Tässä ympäristöraportissa raportoitavat toiminnot koskevat kaupunkia emoyhteisönä sekä sen tytäryhteisöjä, mutta eivät osakkuusyhteisöjä. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2015 lopussa henkilöä, joista oli vakinaisia ja määräaikaisia. Kun yhtiöittämisten vaikutus on otettu huomioon, henkilöstön määrä oli 209 henkilöä (0,6 %) suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Kaupungilla on noin työpistettä eri puolella kaupunkia ja noin 20 kaupungin rajojen ulkopuolella. Taulukko 1. Helsingin kaupungin talouden tunnuslukuja. Helsingin kaupungin talouden tunnusluvut 2015 (2014) Toimintatuotot milj. (1 762 milj. ) Verotulot milj. (2 952 milj. ) Investointien tulorahoitus 46,8 % (17,7 %) Toimintakulut milj. (4 665 milj. ) Vuosikate 265 milj. (481 milj. ) Lainat /as. (2 540 /as.) Tilikauden tulos 19 milj. (1 245 milj. ) Vuosikate/ poistot 68,7 % (117,8 %) Konsernilainat /as. (7 949 /as.) 1.2 Väestö, elinkeinotoiminta ja kaupunki maantieteellisenä alueena Helsinki on nopeasti kasvavan suurkaupunkiseudun keskus. Helsinki muodostaa yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien (Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä kahdeksan kehyskunnan kanssa noin 2

3 1,4 miljoonan asukkaan alueen, Helsingin seudun. Helsingin asukasluku oli asukasta. Väkiluku kasvaa tasaisesti. Vuoden 2015 aikana väestö kasvoi asukkaalla. Helsingissä oli vuonna 2015 kaikkiaan työpaikkaa. Helsingin osuus koko maan työpaikoista oli 16,9 prosenttia. Työpaikkojen määrä lisääntyi edellisvuodesta 154:lla. Helsingin elinkeinorakenne on eurooppalaisten pääkaupunkien tapaan vahvasti palveluvaltainen: palvelualojen osuus työpaikoista on 87 prosenttia. Helsingin viisi merkittävintä toimialaa ovat terveys- ja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, informaatio ja viestintä sekä julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus. Näillä aloilla on yli puolet Helsingin työpaikoista. Myös koulutus, liikenne, rahoitustoiminta, ja teollisuus ovat Helsingissä merkittäviä toimialoja. Helsingin työpaikkaomavaraisuus, joka kuvaa alueen työpaikkojen ja työvoiman välistä suhdetta, on korkea (130 %). Helsingin työpaikkojen määrä on suurempi kuin työllisten määrä. Kaupungin rajat ylittävän työmatkaliikenteen merkitys onkin alueen elinkeinotoiminnan kannalta tärkeää ja työmatkaliikkuminen on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2015 Helsinkiin tuli työhön muualla asuvaa ja muissa kunnissa kävi töissä vastaavasti helsinkiläistä. Vuonna 2015 valmistui uustuotantona, laajennuksina ja käyttötarkoituksen muutosten myötä yhteensä asuntoa (+1,9 % vuodesta 2014) ja rakennuslupia myönnettiin asunnon rakentamiselle uustuotantona tai laajennuksina (-1,8 % vuodesta 2014). Aloitettujen rakennustöiden osalta vuosi 2015 oli erittäin vilkas, silloin aloitettiin asunnon rakentaminen (+71 % vuodesta 2014). Toimitilarakentamiseen myönnettiin lupa kerrosneliömetrin rakentamiselle (+47 % vuodesta 2014). Vuoden aikana aloitettiin kerrosneliön rakentaminen (+84 % vuodesta 2014). Toimitiloja valmistui kerrosneliömetriä (+78 % vuodesta 2014). Nykyinen pääkaupunkiseutu on väljästi rakennettu. Seudun tiivein rakenne keskittyy Helsingin kantakaupunkiin. Helsingin väestöntiheys kasvoi edellisvuodesta 1,2 prosenttia ollen vuoden 2015 lopussa asukasta maa-km² kohti. Myös erot pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä ovat huomattavat: Espoon väestöntiheys oli vuoden 2015 lopussa 865 ja Vantaan 901 asukasta maa-km² kohti. Helsingin kaupungin pinta-ala on 715,48 km 2, josta maa-alaa on 213,75 km 2 (29,9 %), sisävesialueita 0,86 km² ja merivesialueita 500,87 km². Suurin osa kaupungin maa-alueista on metsää (37,2 km²), puistoja (9,9 km²) ja maisemapeltoja tai niittyjä (8,0 km²). 2. Kaupungin toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset Helsingin kaupunki on ympäristön kannalta alueensa merkittävimpien toimijoiden joukossa. Helsingissä käytetyn energian ja muun kulutuksen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat noin viisi prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Helsingin alueella tuotetun energian ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat puolestaan seitsemän prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo vastaa noin ihmisen jätevesien puhdistuksesta. Lisäksi kaupunki on Suomen suurin työnantaja, minkä vuoksi kaupungin toiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia esimerkiksi toimistotyön volyymin takia. 3

4 Kaupunkiorganisaation toiminnot ja ympäristövaikutukset ovat hyvin monimuotoisia. Kaupunki on itse toiminnanharjoittajana luonnonvarojen käyttäjä ja ympäristöhaittojen aiheuttaja. Kaupungin suurten liikelaitosten toimintaan liittyy huomattavia välittömiä ympäristövaikutuksia kuten päästöjä tai luonnonvarojen kulutusta. Lisäksi henkilöstöltään suurten virastojen toiminta kuluttaa paljon luonnonvaroja, energiaa ja materiaaleja. Kaupunki luo myös toimintaedellytyksiä kasvuun perustuvalle tuotantorakenteelle, josta seuraa ympäristökuormitusta. Monien pienten virastojen ympäristövaikutukset ovat välillisiä ja usein pitkän aikavälin vaikutuksia. Esimerkiksi kaavoituksen ja asuntorakentamisen suunnittelun merkitys ympäristölle konkretisoituu vasta yhdyskuntien tulevien materiavirtojen ja niiden rakenteen kautta. Kuntalain mukaan kunnan tulee pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kestävä kehitys ja sen mukainen ympäristönsuojelu on siis yksi kunnallishallinnon ja kuntien itsehallinnon keskeinen perustavoite. Kuntaorganisaation ympäristövastuu on laaja ja kattaa yleisesti kaikki kunnan alueen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät. Laaja-alainen ympäristövastuu käsittää lainsäädännölliset velvoitteet sekä valtuuston ja muun hallinnon asettamat ympäristön kehittämisvelvoitteet. 3. Kaupunkikonsernin ympäristöjohtaminen 3.1 Ympäristöjohtaminen kaupungin tasolla Kaupungin tavoitteena on ympäristöasioiden hallinnan sisällyttäminen osaksi koko kaupunginhallinnon johtamista. Keskeiset ympäristöjohtamisen keinot on kuvattu kuviossa 1. Kaupungin tasolla ympäristöasioiden huomioon ottamista ohjaavat kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiaohjelma, kaupungin ympäristöpolitiikka sekä kaupunginhallituksen hyväksymät suunnittelun yhteiset lähtökohdat ja talousarvio-ohjeet. Helsingin kaupungilla ei ole enää koko kaupungin kattavaa ympäristöohjelmaa, joten ympäristöjohtamisen kehittämisessä painopiste on ympäristönsuojelun osa-alueohjelmissa ja hallintokuntien ympäristöohjelmissa ja -järjestelmissä. Ympäristönsuojelun osa-alueiden ohjelmat toimivat osaltaan kaupungin ympäristöjohtamisen toteuttajina. Tällaisia ovat muun muassa Helsingin Energian kehitysohjelma, ilmansuojelun toimintaohjelma, meluntorjunnan toimintasuunnitelma ja Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma sekä Helsingin energiapoliittisia linjauksia koskeva selonteko. Tiivistelmä ohjelmista löytyy täältä. 4

5 Kuva 1. Helsingin kaupungin ympäristöjohtaminen vuonna Helsingin kaupungin ympäristöraportti on kaupunkikonsernin yhteinen raportti, jossa kuvataan kaupungin ympäristötavoitteiden toteutumista ja toiminnan vaikutuksia ympäristöön. Ympäristökeskuksen kokoamaan ja toimittamaan raporttiin ovat tuottaneet tietoja kaikki kaupungin hallintokunnat. Kaupunkikonserniin kuuluu myös 11 säätiötä ja 83 tytäryhteisöä. Tytäryhtiöistä 54 toimitti ympäristötietoja vuoden 2015 ympäristöraporttiin. Ympäristötalousosiossa luvussa 5 on esitetty tytäryhteisöjen ympäristötilinpito omana kokonaisuutena. Ympäristöraportointia koordinoi kaupunginjohtajan asettama työryhmä, jossa ovat edustettuina ympäristövaikutusten hallinnan kannalta merkittävimmät hallintokunnat. Työryhmän jäsenet ovat: puheenjohtaja Päivi Kippo-Edlund (Ymk), varapuheenjohtaja Katarina Kurenlahti (Kv), sihteeri Johanna af Hällström (Ymk), Marianne Annanolli (Kkanslia), Eeva Heckwolf (HKL), Pälvi Holopainen (HKR), Annukka Eriksson (HKR), Maria Kuula (HSY), Seppo Manner (Opev), Sonja Pekkola (Sote), Perttu Pohjonen (Hank), Aino Rantanen (HelSa), Susanna Saloranta (Kv), Maija Sarpo (Palvelukeskus), Anna Ruskovaara (HSL), Rauno Tolonen (Helen Oy) ja Toni Åkerfelt (Stara). Hallintokuntatasolla tapahtuvaa käytännön ympäristötyötä ohjataan ympäristöohjelmatyöllä, ympäristötavoitteiden asettamisella talousarvioon ja tulospalkkiomittaristoihin, ekotukitoiminnalla sekä ympäristöraportoinnilla. Ympäristöjohtamisen asiantuntijatyöryhmä kehittää Helsingin kaupungin ja sen hallintokuntien ja tytäryhteisöjen ympäristöjohtamista. Ryhmässä ovat edustettuina ympäristövaikutusten hallinnan kannalta merkittävimmät hallintokunnat. Työryhmän tehtäviin kuuluu hallintokuntien ympäristöjohtamisen tukeminen ja kehittäminen. Ympäristötietoisuutta lisättiin järjestämällä kaupunkiorganisaation johdolle suunnattu Johto irti -seminaari Ekotukitoiminta on Helsingin kaupungin kehittämä toimintamalli ympäristöasioiden huomioimiseksi työpaikoilla. Työyhteisöihin nimetään ja koulutetaan ekotukihenkilöitä ympäristötyön edistäjiksi. Uudet ekoarjen käytännöt säästävät sekä luontoa että rahaa. Ympäristökeskuksen koordinoima ekotukitoiminta on juurtunut vankaksi osaksi kaupungin toimintaa. Vuoden 2015 lopussa kaupungin 34 virastoon, liikelaitokseen tai tytäryhteisöön oli vuodesta 2006 lähtien koulutettu ekotukihenkilöä. Lisätietoa löydät täältä. 5

6 Kaupunginhallituksen asettaman energiansäästöneuvottelukunnan (ESNK) tehtävänä on kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä. Se vastaa muun muassa kaupungin ja TEM:n välisen sopimuksen (KETS) tehtävien toteuttamisesta ja kaupungin ja EU:n välisen energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors) toteutustyön valvonnasta ja raportoinnista. Lisäksi se tukee hallintokuntia sitovien energiansäästötavoitteiden määrittelyssä ja toteutuksen seurannassa, seuraa kaupungin omaa energiankulutusta, tiedottaa energiansäästöstä, seuraa ympäristövaikutuksia sekä edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisääviä toimenpiteitä. Kuuden Suomen suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu) kaupunginjohtajat ja Sitra perustivat kaupunginjohtajien ilmastoverkoston vuonna Ilmastoverkosto pyrkii konkreettisiin hankkeisiin ilmastonlämpenemisen vastaisessa työssä. 3.2 Strategiaohjelma ympäristönäkökulmasta Helsingin kaupungin visiona on, että Helsinki on asukkaiden yhteisöllinen asuinpaikka ja pääkaupunki, jossa palvelut toimivat ja päätöksenteko on avointa, ja jossa tiede, taide ja luovuus kukoistavat. Helsinki on maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Helsingin kaupungin arvoja ovat asukaslähtöisyys, ekologisuus, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus, taloudellisuus, turvallisuus, osallisuus ja osallistuminen sekä yrittäjämyönteisyys. Eettisissä periaatteissa todetaan muun muassa, että Helsinki on kansainvälisesti aloitteellinen, kehittyvä ja osaava toimija globaalin vastuun kantamisessa paikallisesti. Tätä toteutetaan muun muassa edistämällä taloudellista, sosiaalista sekä ympäristön huomioon ottavaa kehitystä. Helsinki kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Globaalin vastuun kantaminen on kaupungin toiminnan kokonaisvaltaista laatua ja sen kehittämistä. Strategiaohjelma on jaettu neljään pääkohtaan, joita ovat hyvinvoiva helsinkiläinen, elinvoimainen Helsinki, toimiva Helsinki sekä tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen. Demokratia ja osallisuus nivoutuvat kaikkiin neljään kohtaan. Strategiaohjelman toteuttamisen ja seurannan väline on kaupungin talousarvio. Strategiaohjelman toteuttaminen on yhteisvastuullista kaikille Helsingin kaupungin hallintokunnille. Hallintokunnat ottavat strategiaohjelman huomioon omien toimiensa ja talousarviotavoitteidensa valmistelussa sekä raportoivat vuosittain talousarviossa, miten ne toteuttavat omaa toimialaansa koskevia strategioita. Elinvoimainen Helsinki: Kansainvälisesti tunnettu ja vetovoimainen kaupunki Helsingin ranta-alueiden ja saarten virkistyskäytön lisäämiseksi sekä alueiden kehittämiseksi laaditaan poikkihallinnollinen Merellinen-Helsinki-ohjelma. Helsinkiin houkutellaan lisää tapahtumia, joiden järjestämisen yleiset ja yhdenvertaiset linjaukset uudistetaan liittyen esimerkiksi melurajoituksiin, aluevuokriin sekä yritys- ja järjestöyhteistyöhön. Elinvoimainen Helsinki: Uudistumalla kilpailukykyä Östersundomista suunnitellaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvien ratkaisujen pilottialue ja houkutteleva sijaintipaikka cleantech-alojen yrityksille sekä käynnistetään uusiutuvan 6

7 energian käyttöön ja tuotantoon sekä energiatehokkuuteen liittyviä kokeiluja. Helsingistä tulee tunnettu ympäristöviisas vihreän talouden kaupunki rakentamalla kumppanuuksia elinkeinoelämän kanssa siten, että yritysten kilpailukyky ja ympäristövastuullisuus vahvistuvat ja syntyy uutta innovatiivista liiketoimintaa esimerkiksi älykkäiden teknologioiden, resurssitehokkuuden ja hiilineutraalien tuotteiden ympärille, edistämällä uudenlaisten ympäristö- ja energiateknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa sekä uudistamalla Itämerihaasteen toimenpideohjelma. Toimiva Helsinki: Kaupunginosat kehittyvät eloisina ja houkuttelevina Kaupunginosien keskuksia vahvistetaan monipuolisella täydennysrakentamisella ja kaupunkiympäristön uudistamisella, jossa painopistealueena ovat poikittaiset joukkoliikenneyhteydet ja niiden mahdollistamat uudet toimintojen tiivistymät. Helsinki vahvistaa hauskan ja houkuttelevan kaupungin kuvaansa vahvistamalla asukkaiden vastuunottoa lähiympäristöstään lisäämällä mahdollisuuksia pitää huolta yhteisestä kaupungista sekä hyödyntää kaupunkitilaa tilapäiskäyttöön kuten tapahtumien järjestämiseen ja kaupunkiviljelyyn. Toimiva Helsinki: Kaupunkirakenteen eheytyminen parantaa saavutettavuutta ja sujuvuutta Kaupunkirakennetta eheytetään laatimalla uusi yleiskaava, kehittämällä jokerivyöhykkeitä, suunnittelemalla raideliikenne samanaikaisesti maankäytön suunnittelun kanssa ja perustamalla metsäinen suojeluverkosto luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi sekä parantamalla palveluiden ja työpaikka-alueiden saavutettavuutta kehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä sekä kävely- ja pyörätieverkostoja. Liikennepolitiikkaa parannetaan laatimalla Helsingin kokonaisvaltainen liikenteen kehittämisohjelma ja HLJ Kestävää liikkumista edistetään mm. joukkoliikennettä ja sen etuusjärjestelyjä kehittämällä, parantamalla liityntäpysäköintiä sekä jalankulku- ja pyöräilyverkostoja, edistämällä kattavan sähköautojen latausverkoston luomista, toteuttamalla Pyöräilynedistämisohjelman suosituksia, perustamalla poikkihallinnollinen ratikkaprojekti kehittämään raitioliikennettä sekä aikaistamalla raide-jokerin toteutusta. Toimiva Helsinki: Kaupungin toiminta on kestävää, vaikuttavaa ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä lisätään ja resurssitehokkuutta parannetaan mm. yleis- ja asemakaavoituksen keinoin, tehostamalla ylijäämämassojen hyödyntämistä ja purkumateriaalien uudelleen käyttöä ja kierrätystä, rakentamalla kumppanuuksia sekä luomalla Kalasatamasta älykkään kaupunkirakentamisen mallialue. Hiilidioksidipäästöjä vähennetään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta muun muassa vähentämällä energiantuotannon päästöjä, muuttamalla Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotantorakennetta siten, että uusiutuvien energialähteiden osuus on vuoteen 2020 mennessä noin 20 prosenttia ja laatimalla tavoitteet energiansäästön lisäämiseksi energiasäästöneuvottelukunnan suositusten pohjalta. Ilmastonmuutokseen sopeudutaan parantamalla tulva- ja hulevesien sekä lumen hallintaa sekä sään ääri-ilmiöihin varautumista ja kompensoimalla monipuolisella kasvillisuudella rakennettujen alueiden tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä. Toimiva Helsinki: Monipuolisia asumisvaihtoehtoja kasvavassa kaupungissa Kestävää kaupunkikehitystä tuetaan edistämällä puurakentamista sekä uusiutuvien ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavien rakennusmateriaalien käyttöä. Lisäksi kaupungin luovuttamalle 7

8 asuntotontille rakennettaessa edellytetään A-luokan energiatehokkuusvaatimusta ja kaupungin oman asuntokannan peruskorjaustoiminnassa pyritään tavoitteellisesti C-energialuokkaan. Tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen: Tehokkaat ja toimivat tukipalvelut Hankintatoimintaa tehostetaan ja ympäristövastuuta lisätään huomioimalla 50 %:ssa kaupungin hankinnoista ympäristönäkökulma vuoteen 2015 mennessä. 3.3 Ympäristöpolitiikka Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin pitkän ja keskipitkän aikavälin ympäristötavoitteet kahdeksalla keskeisellä ympäristönsuojelun osa-alueella, joita ovat: ilmastonsuojelu ilmansuojelu meluntorjunta vesiensuojelu luonnon ja maaperän suojelu hankinnat, jätteet ja materiaalitehokkuus ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus ympäristöjohtaminen ja kumppanuudet Ympäristöpolitiikka sisältää aiempaa enemmän konkreettisia ja määrällisiä tavoitteita ympäristönsuojelun eri sektoreilla, jonka lisäksi sitä täydentävät useat osa-alueiden ohjelmat kuten ilmansuojeluohjelma, meluntorjunnan toimintasuunnitelma ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ohjelma sekä hallintokuntien ympäristöohjelmat. Ympäristökeskus on esitellyt ympäristöpolitiikkaa hallintokuntien johtoryhmille, jotka keskeiseltä osin vaikuttavat ympäristöpolitiikan menestykselliseen toteutumiseen. Lisää tietoa: Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka 4. Kaupungin ympäristöpolitiikan eteneminen vuonna Ympäristöjohtaminen ja kumppanuudet Ympäristöjohtaminen hallintokunnissa Suurimmassa osassa hallintokuntia (22/31) ympäristöjärjestelmä tai -ohjelma tukee ympäristötyötä. Niillä hallintokunnilla, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia tai joille ympäristöasiat ovat strategisessa mielessä merkittäviä, ympäristöasioiden hallinnan tukena on yleensä ympäristöjärjestelmä. Tällöin ympäristötyöhön osallistuu koko organisaatio ja työtä ohjaa yleensä ympäristö- tai laatuasiantuntija. Strategiaohjelman mukaisesti hallintokunnille on asetettu sitovat energiansäästötavoitteet, joiden toteuttamiseksi laaditaan energiasäästösuunnitelma. Suunnitelman on tehnyt 20 hallintokuntaa ja se tukee hyvin hallintokuntien ympäristöjohtamistyötä, mutta yksinään se ei ole riittävä työkalu virastojen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. 8

9 Taulukko 2. Hallintokuntien ympäristöohjelmat ja -järjestelmät. JÄRJESTELMÄT JA OHJELMAT YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT YMPÄRISTÖOHJELMAT Energiasäästösuunnitelma ympäristötavoitteet & - seuranta Arbis Ympäristöohjelma x x Att Ympäristöohjelma 2013 x x Talousarviossa ympäristötavoitteita YMPÄRISTÖTAVOITTEET Talousarvion sitovat ympäristötavoitteet Energiatehokkuus Hank Ekokompassi rakenteilla x x 1 x HelTu Ekokompassi (Teurastamo) Ympäristöohjelma x x HKL ISO x x 2 x HKR Ekokompassi Ympäristöohjelma x x 1 4 x Kir Ekokompassi Ympäristöohjelma x x Kkanslia 2011 x Ksv Ympäristöohjelma x x 4 x Kulke Kv Tilakeskuksen ympäristöohjelma 2011 x x Liv Liikuntalaitososastolla 2015 Ekokompassi rakenteilla osaan virastoa x x x ympäristöohjelma Museo 2013 x x Nk Ekokompassi (Reaktori ja RuutiExpo) Kestävän kehityksen ohjelma 2017 x x Oiva x x Opev Ork Green Office (hallinto) + Vihreä lippu/ Okka-säätiön ympäristösertifikaatti (osalla kouluista) Ympäristöohjelma 2011 Palmia Ekokompassi rakenteilla 2015 x Pel Ekokompassi rakenteilla 2015 x Muut Tulospalkkiossa ympäristö x x x Rakvv 2014 x x Sote Ekokompassi (Kinaporin palvelukeskus) Ympäristöohjelma 2014 x x Stara Ekokompassi Ympäristöohjelma 2014 x x 1 Sto Ympäristöohjelma x x Taimu Ympäristöohjelma 2016 x x Talpa Green Office -tiloissa vuokralla 2014 x Tav 2013 x Tieke Tyke Vaka Vihreä lippu muutamalla päiväkodilla x Ymk Ekokompassi Ympäristöohjelma 2014 x x 1 1 x Zoo Ekokompassi Ympäristöohjelma x x x x x Ympäristöjohtamisen organisoiminen 9

10 Ympäristöasioiden hallinta ja vastuutus on toteutettu hallintokunnissa usealla eri tavalla. Suurimmassa osassa hallintokuntia ympäristöasioiden hallinta on jaettu useamman eri tahon kesken. Monissa hallintokunnissa johto on vastuussa hallintokunnan ympäristöjohtamisesta, mutta yli kymmeneen hallintokuntaan on lisäksi nimetty täysi- tai osa-aikainen ympäristö- tai laatuasiantuntija hoitamaan hallintokunnan ympäristöjohtamista. Myös ekotukihenkilöt ovat merkittävässä roolissa ympäristöjohtamisessa ja käytännön töissä ympäristövaikutusten pienentämiseksi, sillä lähes puolessa hallintokunnista ympäristöasioiden hoitaminen on vastuutettu ekotukihenkilöille. Ekotukihenkilöt ovat monesti myös mukana ympäristöryhmissä, jotka vastaavat osassa hallintokunnista ympäristöasioista. Muutamassa hallitonkunnassa ympäristöasiat on jaettu eri asiantuntijoille, jolloin ne ovat osa heidän asiantuntijatyötään. Tehokkaimmillaan ympäristöasioiden hoitaminen ja kehittäminen ovat kuitenkin silloin, kun ne ovat kaikkien työntekijöiden vastuulla. Henkilöstön sitouttaminen ympäristötyöhön ja ympäristöjohtamisen kehittämiseen Henkilöstön sitouttaminen on keskeisessä roolissa ympäristöjohtamisen kehittämisessä ja sitouttaminen toteutuu yleensä käytännön työn kautta ja osana jokapäiväistä työtä, kuten esimerkiksi jätteiden lajittelun toimipaikkakohtaisella kehittämisellä. Henkilöstölle järjestetään myös koulutusta ja tietoiskuja tai muuta ohjelmaa esimerkiksi erilaisilla kampanjaviikoilla. Ympäristöviestintää tehdään esimerkiksi Helmessä, henkilöstölehdissä ja kokouksissa. Ekotukihenkilöt ovat merkittävässä roolissa käytännön ympäristötyön tukemisessa. Myös ympäristötyöryhmä on tehokas tapa sitouttaa henkilöstö ympäristötyöhön, kun pääsee osalliseksi suunnittelusta alkaen. Tulospalkkiojärjestelmää käytetään henkilöstön sitouttamiseen ja motivointiin, mutta se ei ole käytössä kaikissa hallintokunnissa tai järjestelmässä ei välttämättä ole mukana ympäristötavoitteita. Vuonna 2015 ympäristötavoitteita oli sisällytetty 9 hallintokunnan tulospalkkiojärjestelmään. Asiantuntijatyössä henkilöstöä on sitoutettu erityisesti tarjoamalla asiantuntijoille mahdollisuuksia osallistua asiantuntijuutta lisääviin ympäristöaiheisiin koulutuksiin Talouden ja toiminnan suunnittelu sekä sitovat ympäristötavoitteet Kuntalaki (365/95, 65 ) asettaa säännökset talousarvion käsittelystä, hyväksymisestä, velvoittavuudesta, sisällöstä, rakenteesta ja talousarvioperiaatteista sekä myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Helsingin kaupungilla tätä toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa tehdään usealla tasolla. Strategiaohjelmassa on määritelty koko kaupunkiorganisaatiolle keskeiset strategiset tavoitteet, joihin pääseminen ja niissä edistyminen johtavat vision esittämään tavoitetilaan. Jokaisen strategisen tavoitteen osalta on tunnistettu strategiset haasteet, joihin liittyen on määritelty kriittiset menestystekijät ja niihin liittyvät arviointikriteerit ja mittarit. Vuosittaisissa talousarvioehdotuksissa lautakunnat esittävät ehdotuksen valtuuston päätettäviksi sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden tulee ohjata toimintaa strategiaohjelman osoittamaan suuntaan ja osan tavoitteista tulee ohjata toimintaa virastojen ja liikelaitosten toimialarajat ylittävien haasteiden ratkaisemiseen. Kaupungin strategioista tai toimialan ja tehtävän erityispiirteistä johdetut muut toiminnalliset tavoitteet ohjaavat määrärahan käyttötarkoitusta, palvelukykyä tai toiminnan kehittämistä. Toiminnallisista tavoitteista johdetaan tavoitteet hallintokuntien tuloskortteihin ja tulospalkkiojärjestelmiin. Taulukkoon 2 on koottu ympäristötavoitteita hallintokunnittain vuoden 2014 osalta. 10

11 Helsingin kaupunginhallitus on jo useana vuonna velvoittanut hallintokuntia asettamaan myös ympäristöä koskevia toiminnallisia tavoitteita, mikä on toteutunut melko hyvin ympäristövaikutuksiltaan suurimpien hallintokuntien osalta. Tämän lisäksi hallintokuntien tulee asettaa sitovat energiansäästötavoitteet vuosittain talousarvion yhteyteen, mikä puolestaan ei ole toteutunut vaan energiansäästö oli sitovana tavoitteena vain kahdella hallintokunnalla. Usealla hallintokunnalla oli energiansäästö mainittu talousarviossa, mutta se ei ollut sitovana tavoitteena. Toiminnalliset tavoitteet ovat ohjelmien ja raportoinnin ohella Helsingin ympäristöjohtamisen keskeisimpiä välineitä, jotka konkretisoivat koko kaupungin toimintaperiaatteet käytännöiksi. Vuonna 2015 sitovia toiminnallisia ympäristötavoitteita oli yhteensä 14, joista 12 toteutui kokonaan, yksi osittain ja yski ei ollenkaan (taulukko 3). Taulukko 3. Vuoden 2015 sitovat toiminnalliset ympäristötavoitteet. Sitova toiminnallinen tavoite talousarviossa prosentissa hankintakeskuksen tekemistä hankinnoista huomioidaan ympäristönäkökulma. (Hank) Katupölyn (PM10) pienhiukkasmäärät eivät ylitä ilmanlaatuasetuksen mukaisia raja-arvoja Mannerheimintien mittauspisteessä. (HKR, Ymk) Helsingin katu- ja puistorakentamisessa muodostuvista maaaineksista vähintään 70 prosenttia hyötykäytetään kaupungin rakennuskohteissa. (HKR) Rakennusvirasto vaatii liikenteellisesti merkittäville alueille maankäyttölupaa hakevilta työstä aiheutuvien haittojen hallintasuunnitelman, jonka perusteella hankekohtaiset lupaehdot asetetaan. (HKR) Rakennusvirasto laatii rakennetut ja luonnonmukaiset alueet kattavan viheralueohjelman suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon ohjausvälineeksi. (HKR) Rakennusviraston energiansäästötavoite 2015 on energiansäästöneuvottelukunnan ohjeistuksen mukaisesti 8 prosenttia vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta mukaan lukien aiempien vuosien säästötavoitteet. (HKR) Toteuma Sitova tavoite toteutui ja kestävän kehityksen kriteerien käyttö hankinnoissa kasvoi. 51,3 prosentissa yhteishankintakilpailutuksissa oli otettu ympäristönäkökulma huomioon. Tavoite toteutui. Raja-arvotaso on ylittynyt tänä vuonna Mannerheimintiellä 6 kertaa sallitun ylitysmäärä ollessa 35 kertaa vuodessa. Raportti on luettavissa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) verkkosivuilla. Kaksi kastelupyyntöä lähetetty. Katupölyraja-arvo ei ylittynyt Mannerheimintien mittausasemalla eikä muuallakaan HSY:n mittausasemilla vuonna Hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvotaso ylittyi Helsingissä Mannerheimintiellä 6, Töölöntullissa 24, Mäkelänkadulla 25 ja Kalliossa 1 kertaa. Sallittu ylitysmäärä on 35 kertaa vuodessa. Tavoite toteutui. Massoja hyötykäytettiin 90,7 prosenttia. Tavoite toteutui. Tavoitteen toteutuminen on dokumentoitu alueidenkäytön verkkohakemistoon. Tavoite toteutui. Dokumentti ja lisätiedot saatavissa rakennusviraston arkkitehtuuriosastolta. Tavoite toteutui. 11

12 Energiansäästötavoite on 8 prosenttia vuoden 2010 energiankulutuksesta mukaan lukien aiempien vuosien säästötavoitteet. Tavoitteeseen sisältyvät sähkön- ja kaukolämmönkulutus. (Stara) Ympäristötalon kokonaisenergiankulutus on 2 prosenttia alhaisempi kuin vuonna Raitio- ja metroliikenteen asiakastyytyväisyys vähintään vuoden 2013 tasolla (Raitio 2013: 3,96; Metro 2013: 3,99). Raitioliikenteen luotettavuus on 99,85 prosenttia (2013: 99,87 %) ja metroliikenteen 99,96 prosenttia (2013: 99,96 %). Laaditaan strategiaohjelman mukaisesti asemakaavoja noin asunnon rakentamisen mahdollistamiseksi pääosin raideliikenteen palvelualueelle (tämä tarkoittaa noin k-m 2 :n kaavoittamista). Asemakaavoitetusta asuntokerrosalamäärästä on täydennysrakentamista vähintään k-m 2, mikä tarkoittaa noin asuntoa. Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan kasvaa 0,2 %-yksikköä edellisvuoden toteumasta (73,77 % vuonna 2013). Joukkoliikenteen osuus poikittaisliikenteessä kasvaa 0,2 %- yksikköä edellisvuoden toteumasta (19,71 % vuonna 2013). Tavoite toteutui. Asetettu säästötavoite ylitettiin, kun säästö vuoteen 2010 verrattuna oli noin 20 prosenttia. Ei toteutunut. Kulutus oli 294,79 MWh eli se kasvoi 4 prosenttia. Ympäristökeskuksessa on tehty energiansäästötoimenpiteitä, joista huolimatta energiankulutus on kasvanut. Kulutuksen kasvun ja korkean pohjakuorman syitä on selvitetty ulkopuolisen asiantuntijan johdolla. Asiakastyytyväisyystavoite saavutettiin sekä raitioliikenteessä että metroliikenteessä. Raitioliikenteessä asiakastyytyväisyys oli 4,02, kun tavoite oli 3,96. Suurimpina syinä asiakastyytyväisyyden paranemiseen olivat panostaminen kuljettajien asiakaspalvelu- ja ajotapakoulutukseen sekä matalalattiaisen kaluston lisääminen ja kaluston siisteys. Metroliikenteessä asiakastyytyväisyys oli 4,20, kun tavoite oli 3,99. Paranemista tapahtui melko tasaisesti kaikissa mitatuissa osatekijöissä. Luotettavuustavoite saavutettiin metroliikenteessä, mutta raitioliikenteessä tavoitteesta jäätiin hieman. Raitioliikenteessä luotettavuus oli 99,78 prosenttia, kun tavoitteeksi oli asetettu 99,85 prosenttia. Luotettavuus laski edellisestä vuodesta. Tavoite saavutettiin kuukausitasolla kuutena kuukautena. Suurimpina syinä luotettavuuden heikkenemiseen oli kesäkauden kuljettajapula, mikä johtui oletettua suuremmasta poistumasta sekä normaalia lyhyemmän kesäaikataulukauden aiheuttamasta haasteesta lomasuunnitteluun. Metroliikenteessä lähdöistä ajettiin 99,98 prosenttia eli tavoite ylittyi. Luotettavuudessa saavutettiin metron historia korkein arvo. Tavoite toteutui. Toteuma asuntoa ( k-m2). Kaavoitetusta asuinkerrosalasta 68 prosenttia sijoittui kantakaupunkiin ja asemanseuduille. Tavoite toteutui, toteuma asuntoa ( k-m2). Tavoite toteutui, toteuma 74,05 prosenttia. Tavoite toteutui, toteuma 21,28 prosenttia. 12

13 4.1.3 Ympäristöjohtaminen tytäryhteisöissä Helsingin kaupungin tytäryhteisöjen toimintaa ohjataan ja seurataan kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kaupunginhallitus on hyväksynyt tytäryhteisöille johtamisen ja hallinnon keskeisiä periaatteita sekä tytäryhteisöjen raportointia koskevat ohjeet. Helsingin strategiaohjelmassa on lisäksi linjattu tavoitteita konserniohjaukselle ja omistajapolitiikalle. Tytäryhteisöjä pyydettiin raportoimaan ympäristöasioista vuosittaisen tilinpäätöstä varten tehtävän raportoinnin yhteydessä. Vuodelta 2015 raportti saatiin 53 tytäryhteisöltä (tytäryhteisöjä yhteensä 86). Tytäryhteisöjen ympäristötyössä ja raportoinnissa on tapahtunut viime vuosina kehitystä. Alla on listattu tytäryhteisöt, joilla on käytössä ympäristöjärjestelmä, -ohjelma tai jokin muu ympäristöjohtamisen väline. o ISO sertifikaatin mukainen ympäristöjärjestelmä: o Finlandia-talo Oy o Helsingin Satama Oy o Helen Oy o Helen Sähköverkko Oy o Palmia Oy o Kiinteistö Oy Ab Pakkalantie 30 ja Työmaahuolto Oy toimivat Palmian ISO ympäristöjärjestelmän mukaisesti o Kiinteistö Oy Kaisaniemen Metrohalli, Suomenlinnan Liikenne Oy ja Ruskeasuon varikkokiinteistö Oy toimivat HKL:n ISO ympäristöjärjestelmän mukaisesti o Ekokompassi- tai muu kevennetty ympäristöjärjestelmä: o Finlandia-talon ravintolapalvelut tuottaa Kanresta Oy, jolla on Ekokompassi o Helsinki-viikon säätiö: Juhlaviikkojen Huvilateltta o Jääkenttäsäätiö: Helsingin Jäähalli o Lasipalatsin Mediakeskus Oy o MetropoliLab Oy o Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy o Niemikotisäätiö o Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy o Stadion-säätiö o Urheiluhallit Oy o Vuosaaren Urheilutalo Oy o Green Office- järjestelmä: o Helen Oy o Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n hallinto ja ympäristökoulu o Ympäristöohjelma, -työryhmä tai vastaava: o Helsingin Seniorisäätiö o Helsingin Markkinointi Oy:n operoima seudullinen matkailuinfo toimii Helsinki-Vantaan lentoasemalla Finavian tiloissa ja noudattaa Finavian ympäristöohjeita o Oulunkylän sairaskotisäätiö o PosiVire Oy o Ympäristöasioita tulospalkkiossa o Helsingin kaupungin asunnot Oy (energiansäästö) 13

14 o Helen Sähköverkko Oy (energiatehokkuus, työmaareklamointi) o Koy Auroranlinna (energiansäästö) o Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat (energian- ja vedensäästö) o Kiinteistö Oy Ruskeasuon asunnot (energiansäästö) o MetropoliLab Oy (Ekokompassi-järjestelmän käyttöönotto ja ratkaisut kertakäyttömuovin tilavuudenvähentämiseksi) o Oy Helsingin Asuntohankinta Ab (energiansäästö) o Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy (uudelleen käyttöön ohjattujen tavaroiden ja jätteiden määrä) o Sertifioitu ympäristöjärjestelmä suunnitteilla: o Helsingin Leijona Oy o Helsingin Markkinointi Oy (Ekokompassi) o Kiinteistö Oy Intiankatu 31 (Ekokompassi) Tytäryhteisöjen ympäristövaikutuksissa on isoja eroja. Useiden tytäryhteisöjen, kuten esimerkiksi pysäköintilaitosten toiminnassa ei synny merkittäviä suoria ympäristövaikutuksia. Välilliset ympäristövaikutukset voivat kuitenkin olla merkittäviä. Osalla tytäryhtiöistä taas ympäristövaikutukset ovat merkittävät, kuten Helen Oy:llä ja Helsingin Satama Oy:llä. Toisaalta niissä tehdään myös paljon töitä ympäristövaikutusten hallitsemiseksi (ISO 14001). Lisäksi esimerkiksi Helsingin kaupungin asunnot Oy omistaa yhteensä noin asuntoa, jolloin koko yhtiön ympäristövaikutukset ovat merkittävät, vaikka yhden yksittäisen asuinkiinteistöyhtiön vaikutukset ovatkin kohtalaisen pienet. Myös mahdollisuudet ympäristövaikutusten pienentämiseen ovat merkittävämmät tytäryhtiöissä, joilla on paljon toimintaa tai esimerkiksi liikunta- ja uimahalleissa, joissa energiankulutus on tavallisesti korkea. Ympäristöjohtamisen taso vaihtelee tytäryhteisöissä. Samoin kuin kaupungin virastojen ja liikelaitosten kohdalla, ne tytäryhteisöt, joilla on joko merkittäviä ympäristövaikutuksia tai joille ympäristöasiat ovat imagon tai markkinoiden kannalta merkittäviä, ovat kaikkein aktiivisimpia ympäristötyössään. Kiinteistöyhtiöillä on puolestaan merkittävä rooli ja mahdollisuus edistää asukkaidensa ympäristötietoisuuden lisäämistä ja ympäristövaikutusten pienenemistä. Useat tytäryhteisöt järjestävät henkilöstölleen säännöllisesti ympäristöasioihin liittyvää koulutusta, muun muassa kiinteistöjen energian-, veden-, ja jätehuollon merkityksestä ympäristölle, jätteen synnyn ehkäisystä, kestävistä hankinnoista, taloudellisesta ajotavasta, energiansäästöstä sekä rakennusautomaation optimaalisesta hyödyntämisestä. Asuinkiinteistöyhtiöissä ympäristötietoa jaetaan myös asukkaille. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy järjestää ympäristökoulutusta muun muassa yrityksille, oppilaitoksille ja kaupunkilaisille. Sidosryhmäyhteistyössä ympäristöasiat näkyvät monella eri tavalla. Tytäryhteisöt tekevät yhteistyötä eri ympäristöasioissa esimerkiksi kaupungin, asiakkaiden, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Osa tytäryhteisöistä osallistuu myös erilaisiin kaupungin työryhmiin (esim. ympäristöjohtamisen työryhmä), projekteihin (esim. Itämerihaaste) tai on mukana yhdistyksissä (esim. Suomen kierrätyskeskusten yhdistys ry). Monet tytäryhtiöt edellyttävät sopimuskumppaneiltaan tai huoltoyhtiöiltä ympäristöasioiden huomioimista ja tavara- ja palveluhankinnoissa käytetään ympäristökriteerejä. Osalla tytäryhtiöistä ympäristöasiat näkyvät tiedottamisessa tai esimerkiksi omissa palveluissa, joita tarjotaan asiakkaille. Yhteistyötä tehdään eri ympäristöalalla olevien tahojen kanssa (esim. HSY). 14

15 Ympäristöasiat eivät näy vielä merkittävästi tulospalkkiossa tai muussa palkitsemisessa. Vain muutamalla kyselyyn vastanneella tytäryhteisöllä on ympäristöasiat mukana tulospalkkiossa tai otettu muussa palkitsemisessa huomioon. Kulutustietojen seuranta on käytössä hyvin kattavasti tytäryhteisöissä ja esimerkiksi energian- ja vedenkulutusta, jäte- ja kemikaalimääriä sekä polttoaineenkulutusta seurataan useissa tytäryhteisöissä. Energiansäästöllä on suorat positiiviset taloudelliset vaikutukset, joten energiankulutukseen kiinnitetään paljon huomiota ja erityisesti peruskorjaus- ja uudisrakentamisessa sekä laitehankinnoissa energiatehokkuus on tärkeässä osassa. Seurantajärjestelmiä kehitetään jatkuvasti ja asuinkiinteistöyhtiöissä panostetaan asuntokohtaiseen mittaukseen, jolla on huomattu olevan tehokas vaikutus energian- ja vedensäästössä, kun lasku määräytyy asukkaan oman kulutuksen mukaan. Monella tytäryhteisöllä on lisäksi erillisiä energiansäästötavoitteita tai ne noudattavat kaupungin energiansäästötavoitteita. Osa on myös mukana kiinteistöalan tai elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa tai vastaavassa sopimuksessa. Energiankulutusta on saatu laskettua monissa tytäryhteisöissä, mikä on tuonut mukaan myös taloudellisia säästöjä. Helsingin kaupungin asunnot Oy on siirtynyt sekä kaukolämmön että kiinteistösähkön osalta mittareiden etäluentaan. Näin yhtiö saa todelliset kulutuslukemat käyttöönsä säännöllisesti ja pystyy reagoimaan mahdollisiin poikkeamiin nopeammin. Päävesimittareiden osalta selvitetään pulssiluettaviin mittareihin siirtymistä ja etäluentaa yhteistyössä HSY:n kanssa. Lämpöenergian sääkorjattu kulutus oli 48,5 kwh/r-m 3 (+ 4,0 % vuodesta 2014). Kiinteistösähkön osalta kulutus on pysynyt samalla tasolla (4,7 kwh/r-m 3 ). Vedenkulutus oli 152,3 l/as/vrk (- 3,4 % vuodesta 2014). Energiankulutusta pyritään vähentämään monilla eri keinoilla, kuten ikkunoita ja ovia tiivistämällä tai vaihtamalla niitä energiatehokkaampiin, lamppujen ja laitteiden vaihtamisella energiatehokkaampiin, ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmien tasapainotuksilla ja säädöillä, termostaattien asentamisella, saunojen käyntiaikojen muutoksilla, lämpötilojen alentamisella, ajastuksella, liiketunnistimien ja hämäräkytkimien hyödyntämisellä, lämmön talteenotolla sekä vesiverkostojen ja -kalusteiden uusimisella ja säätämisellä (esim. vedetön pisuaari). Suurimmassa osassa tytäryhteisöjä sammutetaan turhat laitteet ja valot sekä tiedotetaan ja koulutetaan henkilöstöä, asukkaita (esim. Hekan Hima-lehden energiansäästöosio) ja asiakkaita. Osa tytäryhteisöistä osallistuu myös esimerkiksi energiansäästöviikkoon. Myös sillä, minne toimitilat sijoitetaan tai pienempiin/monitilatoimistoon siirtymisellä voidaan saada aikaan energiansäästöä. Energiankulutuksen pienentämisessä tehokas väline on energiakatselmukset, joita on tehty osassa tytäryhteistöistä. Niissä selvitetään asiantuntijan avulla säästöpotentiaali ja ongelmakohdat energiansäästössä. Ilmastonmuutoksen hillintä näkyy tytäryhteisöissä erityisesti energiansäästötoimenpiteinä, vähäpäästöisenä kalustona sekä julkisen ja kevyen liikenteen suosimisena. Muita toimenpiteitä ovat muun muassa polttoaineen korvaaminen esimerkiksi biodieselillä tai biokaasulla, uusiutuvan energian käyttö, taloudellinen ajotapa, ympäristöystävällisten tuotteiden ja raaka-aineiden suosiminen, ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon lisääminen esimerkiksi kurssien ja koulutusten avulla, portaiden suosiminen hissin sijaan sekä tavaran ohjaaminen uudelleenkäyttöön. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy on laskenut, että ohjaamalla tavaraa uudelleenkäyttöön, on vuonna 2015 säästetty kg hiilidioksidipäästöjä. Ympäristötalossa (joka on Suomen energiatehokkain toimistotalo) Viikissä tuotetaan osa energiasta itse aurinko- ja tuulivoimalla sekä kalliojäähdytyksellä ja kiinteistön 15

16 pihalla on sähköautojen latauspisteitä. Lisäksi kiinteistössä on otettu käyttöön akkuvaraston, jonka avulla itse tuotettu aurinkoenergia voidaan varastoida tulevaa käyttöä varten. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei vielä merkittävästi näy tytäryhteisöissä. Jossain tytäryhtiöissä on kuitenkin jo alettu varautumaan ilmastonmuutokseen mukanaan tuomiin riskeihin (mm. sään ääriilmiöiden lisääntyminen), ja ne pyritään huomioimaan huoltoja ja korjauksia tehdessä. Jätteiden lajittelusta on huolehdittu tytäryhteisöissä pääsääntöisesti erittäin hyvin ja useissa tytäryhteisöissä lajitellaan jätteet useaan eri jakeeseen. Jätteiden lajitteluun kannustetaan tiedottamalla ja kouluttamalla henkilöstöä, asiakkaita, isännöitsijöitä ja asukkaita, jakamalla ja parantamalla lajitteluohjeita ja värikoodausta, huolehtimalla riittävistä ja asianmukaisista lajitteluastioista, käyttämällä puristimia ja rasvanerotuskaivoja, selkeyttämällä logistiikkaa ja raportointia, optimoimalla tyhjennysrytmejä sekä keräämällä keskitetysti esimerkiksi vaarallisia jätteitä, sähkö- ja elektroniikkaromua ja isokokoisia jätteitä (esim. huonekalut). Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Kruunuvuorenrantaan rakennettavat jätteen putkikeräysjärjestelmät keräävät alueilla syntyvät jätteet koonta-asemille, jolloin jätteet haetaan yhdestä pisteestä. Tämä vähentää jäteautoliikennettä alueella, parantaa ympäristön siisteyttä ja turvallisuutta sekä kannustaa ihmisiä jätteen määrän vähentämiseen ja kierrätyksen lisäämiseen. Jätteen syntyä ehkäistään välttämällä kertakäyttötuotteiden käyttöä (esim. kangaspyyherullat, uudelleenkäytettävät pakkaukset), suosimalla sähköisiä kokouksia ja arkistointia, vähentämällä turhaa tulostusta tai tulostamalla kaksipuolisesti, suunnittelemalla tilaukset hyvin hävikin välttämiseksi sekä kierrättämällä tuotteita (esim. värikasetit) tai ostamalla niitä alun perin kierrätettyinä. Monissa asuinkiinteistöyhtiöissä ja muutamissa muissa tytäryhteisöissä on kierrätyshuoneita asukkaita ja asiakkaita varten. Vaarallisten jätteiden määrää pyritään vähentämään korvaamalla niitä vähemmän haitallisilla aineilla. Myös Facebookia hyödynnetään kierrättämisessä, kun esimerkiksi muuttojen tai tilamuutosten yhteydessä jää käyttökelpoista tavaraa. Jätteen synnyn vähentäminen ja luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen ohjaamalla tavaraa uudelleenkäyttöön on Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n toiminnan keskiössä. Kierrätyskeskus ottaa vastaan käytettyä tavaraa, jota se myy edelleen uusiokäyttöön. Rikkinäiset tuotteet pyritään korjaamaan ja saamaan näin takaisin käyttöön. Kierrätyskeskus edistää yhteiskäyttöä lainaamalla asiakkaille peräkärryjä, kuljetuspyöriä ja kestoastioita. Koulutustoimintojen linjassa tehtävä koulutusja neuvontatyö edistää jätteiden synnyn vähentämistä. Luonnonvarasäästöistä viestitään aktiivisesti myös asiakkaille, mikä kannustaa heitä säästämään luonnonvaroja edelleen. Kierrätyskeskuksen kassakuiteissa näkyy kiinteiden luonnonvarojen säästö, joka on toteutunut asiakkaan ostaessa käytetyn tavaran uuden sijaan. Jos Kierrätyskeskuksesta vuoden 2015 aikana hankitut tavarat olisi hankittu uutena, olisi kulunut noin tonnia kiinteitä luonnonvaroja, 2,7 miljoonaa kuutioita vettä ja tonnia ilmaa. Hankinnoissa tytäryhteisöt huomioivat ympäristöasioita monin eri tavoin. Palveluiden ja tuotteiden toimittajilta sekä alihankkijoilta edellytetään esimerkiksi ympäristöjärjestelmää, -merkkiä tai selvitystä ympäristönäkökohtien huomioonottamisesta toiminnassa ja urakkasopimuksissa esimerkiksi vaarallisten ja muiden jätteiden asianmukaista käsittelyä. Laitehankinnoissa ja valaistuksessa energiatehokkuus, pyörimisnopeuden säätöratkaisut, energiankäytön säädettävyys ja huonon energiatehokkuuden välttäminen (esim. paineilma) ovat usein ratkaisevana tekijänä. Uusia energiasopimuksia tehtäessä edellytetään yhä useammin uusiutuvaa energiaa. Laitteiden ja 16

17 valaistuksen kohdalla kiinnitetään myös entistä enemmän huomiota automatiikkaan, hämäräkytkimiin, liiketunnistimiin ym. keinoihin, joilla voidaan vähentää turhaa kulutusta. Kalustohankinnoissa painotetaan vähäpäästöisyyttä ja polttoainetaloudellisuutta. Korjaus- ja rakennustöiden kohdalla edellytetään tehokasta jätteiden kierrätystä ja kemikaalivalinnoissa pyritään valitsemaan vähemmän haitallisia kemikaaleja. Lisäksi tytäryhteisöt suosivat hankinnoissaan tuotteita, jotka ovat kierrätettyjä, uusiomateriaalista valmistettuja, kierrätettäviä ja luomu- tai Reilun kaupan tuotteita. Tuotteita myös tilataan isommissa erissä, jotta turhaa pakkaamista voidaan välttää. Monissa tytäryhteisöissä on lisäksi luovuttu kertakäyttötuotteiden käytöstä ja hankintoihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota turhien hankintojen välttämiseksi. Kuljetusten ympäristövaikutuksia pienennetään tytäryhteisöissä keskittämällä ja suunnittelemalla kuljetukset ja ajoreitit mahdollisimman hyvin, huoltamalla kuljetuskalustoa säännöllisesti, keskittämällä tilauksia isompiin eriin, seuraamalla polttoaineen kulutusta, ajokilometrejä ja hiilidioksidipäästöjä sekä motivoimalla kuljettajia taloudellisempaan ajotapaan muun muassa palkkiojärjestelmän avulla. Lisäksi muutamiin tytäryhteisöihin on hankittu vähäpäästöistä kalustoa. Liikkumisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia minimoidaan kannustamalla henkilöstöä julkisen liikenteen käyttöön tai pyöräilyyn muun muassa tarjoamalla työmatkaseteleitä, matkakortteja, liikuntaseteleitä ja asiointipyöriä, tarjoamalla tietoa julkisen liikenteen aikatauluista (HSL:n aikataulunäytöt), mahdollistamalla etätyön tekeminen ja videoneuvottelut sekä huolehtimalla, että pyörille on kunnolliset säilytystilat ja henkilöstölle riittävät pesu- ja pukuhuonetilat. Myös erilaiset kampanjat (esim. Kilometrikisa) ovat innostaneet tytäryhteisöjen henkilöstöä liikkumaan kestävämmin. Monet tytäryhtiöt ovat panostaneet myös asiakkaidensa liikkumiseen esimerkiksi sijoittamalla uudet toimipisteet hyvien liikenneyhteyksien päähän tai viestimällä aktiivisesti esimerkiksi julkisen liikenteen aikatauluista. Palvelua viedään myös asiakkaan luo sen sijaan, että asiakas tulisi aina palveluntarjoajan luo. Työmatkaliikkumissuunnitelman on tehnyt vain muutama tytäryhtiö tai sen toimipiste. Suunnitelma on erinomainen apuväline, kun halutaan kehittää liikkumista yhä ympäristöystävällisempään suuntaan ja sen tekemiseen saa apua HSL:ltä. Tytäryhteisöjen raportoimia merkittävimpiä ympäristöriskejä ovat kiinteistöihin liittyvät tulipalot, vesi-, öljy- ja kemikaalivuodot sekä sähkö- ja elektroniikkaromun, vaarallisten jätteiden ja torjuntaaineiden käsittelystä ja varastoinnista aiheutuvat riskit. Riskejä pyritään hallitsemaan ennakoivalla kiinteistönhuollolla, aktiivisella viestinnällä, (perus)korjausten hyvällä suunnittelulla ja oikealla ajoituksella, sammutusjärjestelmien tarkastuksilla ja huolloilla määräajoin sekä kemikaalien turvallisella varastoinnilla, käsittelyllä ja kirjanpidolla. Kiinteistöihin on laadittu lisäksi pelastussuunnitelmat ja monissa tytäryhteisöissä on tehty erillisiä riskiselvityksiä. Lisäksi henkilöstöä koulutetaan toimimaan riskien minimoimiseksi ja riskejä pyritään hallitsemaan myös toiminnan määräaikaisilla ja päivittäisillä tarkastuksilla. 4.2 Ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus Ympäristötietoisuus ja -vastuullisuustyötä tehdään useassa eri hallintokunnassa. Tässä luvussa on kerrottu lyhyesti keskeisimpien toimijoiden ympäristökasvatus sekä ilmasto- ja energianeuvontatyöstä. 17

18 Kaikkiaan ympäristökasvatus ja -neuvontatoimet tavoittivat yli helsinkiläistä, mikä vastaa 36,7 prosenttia helsinkiläisistä. Taulukko 4. Helsingin kaupungin järjestämiin ympäristökasvatuksellisiin tapahtumiin vuosina osallistuneiden sekä ilmasto- ja energianeuvontaa saaneiden kaupunkilaisten lukumäärät. Lähde: ympäristökeskus Harakan luontokeskus (Ymk) Oy Gardenia-Helsinki Ab Meriharjun luontotalo, nuorisotalot ja Fallkullan kotieläintila (Nk) Puistokävelyt ja puistokummit (HKR) Kevätsiivous- ja muut talkoot (HKR) Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Setä Sininen/Matkakummi (HSL) Korkeasaaren eläintarha Luontokoulu Arkki Pääsiäissaari Kissojen yö Koululais- ja Itämerikonferenssit Energiaa tokaluokkalaisille (HKR) Ympäristökeskus (ASIAA, ilmastokatu, Ympäristötalon vierailut, jaetut tiekartat) 1500 (ASIAA), voisi lisätä vielä Ympäristötalon vierailijat Helsingin Energia face to face Puhelin Sähköpostitse Kulutusmittarin lainaus Internet (energiakeskus ja -neuvoja) Ilmastoinfo YHTEENSÄ Ympäristökasvatustoiminta Harakan luontokeskus Harakan luontokeskus tarjoaa ympäristökasvatuspalveluja sekä suurelle yleisölle että kohdennetusti päivähoidolle, kouluille ja muille oppilaitoksille. Harakan palvelut tavoittivat hyvin asiakkaansa: 18

19 luontokouluun, saariseikkailuihin ja retkille oli runsaasti tulijoita. Harakan vierailijoista (n ) osallistui erilaisiin opastus- ja opetustapahtumiin. Luontokouluun osallistui 84 luokkaa (2 030 osallistujaa) ja saariseikkailuja järjestettiin 66, joista 52 päivähoidon ryhmille (737 osallistujaa), seitsemän tilauksesta (141 osallistujaa) ja seitsemän kuntalaisille (578 osallistujaa). Harakan luontokeskus toimii myös Vihreä lippuympäristökasvatusohjelman paikallisena edistäjänä. Tällä hetkellä Helsingissä on yhteensä 35 Vihreä lippu ohjelmaan liittynyttä koulua, päiväkotia, ammattioppilaitosta, leikkipuistoa tai työpajaa. Harakan luontokeskus järjesti lisäksi 19 ympäristökasvatuskurssia opettajille ja päivähoidon henkilöstölle (259 osallistujaa). Kurssien aiheita olivat kevään seuranta, lintujen tunnistaminen lasten kanssa, miten rakennan aurinkokeittimen, lintukurssi, villivihannekset, rantaretkellä, seikkaile luonnossa, ilmiöoppiminen taide- ja ympäristökasvatus). Opettajille järjestettiin kansainvälinen Baltic Sea Challenge -leiri (20 osallistujaa). Tilausluontoretkille osallistui 733 osallistujaa ja energiaopastuksille 170 osallistujaa. Yleisötapahtumia järjestettiin neljä (Saaristolintujen tunnistusta, Helsinki-päivänä Itämeren ihmeet, Merimaisematapahtuma ja Aaltojen tuomaa -näyttely ja tapahtuma, yhteensä 185 osallistujaa). Sunnuntain ilmaisia opastuksia järjestettiin kesäaikana 17 ja niille osallistui 189 kävijää. Oy Helsinki-Gardenia Ab Töyhtöhyypän luontokoulun toiminta käynnistyi huhtikuussa. Keväällä luontokoulussa vieraili 22 ryhmää, joista 18 oli viiden tunnin ohjelmaa ja neljä kolmen tunnin ohjelmaa. Luokista 19 oli yläkoululaisia. Keväällä vierailevia oppilaita oli 388 ja opettajia 15. Elokuussa luontokoulupäiviä toteutui kahdeksan viiden tunnin ohjelmalla, kaikki yläkoululaisille. Elokuussa oppilaita vieraili 126 ja opettajia 10. Loka- ja marraskuussa luontokoulussa vieraili 21 ryhmää luokkalaisia (yhteensä 434 oppilasta ja 36 opettajaa) rakennusviraston tilaamissa luontokoulupäivissä. Alakoulun oppilaille tarjottiin kasvipäiviä trooppisessa puutarhassa. Vuoden aikana luontokoulussa vieraili yhteensä 51 ryhmää, joissa oli yhteensä oppilaista 948 ja opettajia 61. Luontokoulun olemassaolon aikana siellä vieraili yhteensä oppilasta. Luontokoulupäivien kysyntä oli suurempaa kuin mitä opetusta pystyttiin tarjoamaan. Opettajien antama palaute on ollut positiivista ja tieto luontokoulun loppumisesta otettiin surullisena ja hämmästyneinä vastaan. Helsingin yliopiston biologian ja maantieteen opetusharjoittelijat tutustuivat keväällä luontokoulun toimintaan. Tammi-helmikuun aikana järjestettiin 10 esikoululaisille suunnattua kolmen tunnin mittaista talviretkipäivää Viikin luontoon. Päivien ohjelmaan kuului talvisia luontoleikkejä lähimetsissä, tutustumista kasvien ja eläinten talven viettoon, eläinten jälkien etsintää ja askartelua luonnonmateriaaleista. Luontoretkille osallistui 135 lasta ja 30 aikuista. Retkipäivät saivat innostuneen vastaanoton. Talviluontoretket kuuluivat Helsingin ympäristökeskuksen tilaukseen. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla järjestettiin luontoharrastusviikko vuotiaille nuorille. Päivien teemoina olivat linnut, luonnon monimuotoisuus, vesiötökät, puutarha ja metsä. Päiviin osallistui 19

20 yhteensä 15 lasta. Rakennusviraston tilaamana järjestettiin elo-syyskuussa 10 esikouluryhmille suunnattua Viikarien Viikki -retkipäivää. Retkille osallistui yhteensä 172 lasta ja 24 aikuista. Syksyllä pidettiin luonto- ja puutarhakerhoa 14 viikon aikana kerran viikossa kahden tunnin ajan. Suurta innostusta herättäneessä kerhoon osallistui 13 innokasta tyttöä ja poikaa. Helsingin ympäristökeskuksen tilaamana Gardenia hoiti Helsingin luontoretkien järjestämisen ja tiedottamisen. Retkiä järjestettiin tammi-syyskuun aikana yhteensä 27 kappaletta eri puolille Helsinkiä ja niille osallistui yhteensä henkilöä, keskimäärin osallistujia oli 45/retki. Retkille osallistuneiden määrä kasvoi 34,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Luontoretkioppaiden palkkiot maksettiin Gardenian kautta ympäristökeskuksen tilauksesta. Gardenia hoiti luontoretkikalenterin toimittamisen rakennusviraston tilauksesta. Retkikalenterin painokulut Helsingin osalta sekä taittokulut maksettiin Gardenian kautta rakennusviraston tilauksesta. Luontoretkioppaiden koulutuspäivä pidettiin Päivän aikana tutustuttiin Pornaistenniemeen ja Kuusiluotoon. Koulutukseen osallistui 12 henkilöä. Lisäksi syksyllä järjestettiin palautepalaveri kuluneen vuoden retkistä. Ympäristökeskuksen kanssa järjestettiin Vanhankaupunginlahdella Suomen luonnon päivän tapahtuma koululaisille. Luokat kiersivät rataa, joissa oli erilaisia pisteitä. Näissä oli toiminnallisia tehtäviä sekä asiantuntijoita kertomassa luontoasioita. Tapahtumaan osallistui 15 ryhmää, joissa oli yhteensä 314 oppilasta ja 16 opettajaa. Gardenian kotisivuilla olevaa Viikin luonto -sivujen Viikki nyt -osion ajankohtaisia lintu-, kasvi- ja nisäkäshavaintoja päivitti Eero Haapanen. Töyhtöhyypän luontokoululaisten ja Haapasen tekemien havaintojen lisäksi sivulle merkittiin myös muiden luonnossa liikkujien tekemiä havaintoja. Haapaselle maksettiin palkkiota Viikki nyt -sivun päivityksestä. Lisäksi Gardenian kahvilan seinällä olevaan tauluun merkittiin ajankohtaisia luontohavaintoja kävijöiden nähtäväksi. Eero Haapanen piti kuvaesityksen marraskuussa aiheesta Viikin luonnon kulunut vuosi Esitystä oli kuuntelemassa noin 50 luontoharrastajaa. Nikolai ja Ljudmila Borisoffin säätiö tilasi Gardenialta 10 esikoululaisille ja peruskoulun ekaluokkalaisille suunnattua toimintapäivää. Sadonkorjuuseikkailut toteutettiin loka- ja marraskuun aikana. Seikkailuihin osallistui 195 lasta ja 24 ohjaajaa. Helsingin kaupungin rakennusviraston tilauksesta Gardenia vastasi ympäri vuoden puutarhaneuvonnasta puhelimitse sekä paikan päällä. Puhelinneuvontaa annettiin touko-syyskuussa maanantaista torstaihin klo ja loka-huhtikuussa keskiviikkoisin klo Kysymyksiä tuli eniten kesä-heinäkuun aikana ja ne painottuivat pääasiassa ajankohtaisiin aiheisiin. Selvästi eniten kysymyksiä tuli kasvinsuojeluun, leikkauksiin sekä hoitoon ja lannoituksiin liittyen. Neuvontaa on annettu myös sähköpostitse tulleisiin kysymyksiin ja omilla internetsivuilla. Talviaikaan Gardenian henkilökunta on päivittänyt rakennusviraston Puistot-facebook -sivustoa. Rakennusviraston tilauksesta järjestettiin neuvontailtoja helsinkiläisille viljelys- ja siirtolapuutarhapalstayhdistyksille. Gardenian puutarhuri kävi neuvomassa kunkin alueen ongelmaasioissa ja puutarhajätteen käsittelystä. Neuvontailtoihin osallistui noin 570 henkilöä. 20