Senja Säkkinen. Paltamo-Seura ry

Transkriptio

1 2016 Sen Säkkinen Paltamo-Seura ry

2 MUSEORAKENNUKSEN HISTORIAA Paltam vanhin lainajyvästö rakennettu Paltaniemelle v Huomattavin aikansa makasiinirakennus siitsee lähellä Paltam vanhaa kirkkoa eli kuvakirkkoa. Makasiinin toiminnan aikana jäseninä olivat Paltamo, Säräisniemi Kaanin maalaiskunta; viimeksi mainitut erosivat saatuaan oman jyvästönsä. Paltaniemen vilmakasiini ei aikojen kuluessa pystynyt tyydyttämään koko Paltam alueen viltarvetta, kunnan pohjoisosissa katsottiin että rakennus oli suurelle osalle kuntalaisia liian kaukana. Asutuksen pääpaino oli siirtynyt Oulujärven pohjoisrannalle, Paltaniemi oli menettämässä asemansa pitäjän keskuksena. Niinpä ryhdyttiin rakentamaan uutta makasiinia Kiehimään, keskeiselle paikalle Oulu-Kaani tien varteen lossirannan läheisyyteen. Kiehimän lainajyvästön rakentaminen aloitettiin työ kesti neljä kuukautta. Rakennusurakan oli saanut kirvesmies Edvard Leinen, joka veljensä Paav kolmen muun paltamolaisen kirvesmiehen kanssa rakensi makasiinin. Rakennuskustannukset olivat 4418 mk 78 p. Kaksikerroksinen, pohpinta-alaltaan noin 8,5 m x 9 m jyvävarasto valmistettiin vahvoista hirsistä alakertaan rakennettiin neljä umpinaista laaria, joissa laiteltiin kattoluukut ikkunaluukut kaksikerroksisiksi jyvähanat. jyvärosvojen Yläkertaan seinät tehtiin varalta. Oveen laiteltiin maasepän takoma kaksinkertainen lukko. Rakennus toimi vilmakasiinina neljäkymmentä vuotta. Sitten se koki saman kohtal kuin muutkin alueen lainajyvästöt; se jäi tyhjilleen v tarpeettomana muuttuneiden olosuhteiden uuden siemenkauppalain seurauksena. Maamiesapusäätiö (manttaalikunta) päätti lahjoittaa rakennuksen museokäyttöön paikalliselle kotiseutuyhdistykselle kokouksessaan

3 KOTISEUTUMUSEON PERUSTAMINEN 1. Kotiseututyö Paltamossa Kotiseututyö oli Paltamossa vielä 1950-luvulla muutaman yksityisen henkilön, lähinnä opettajien harrastuksena. Paikallinen kotiseututyö laajeni kun Helsingin yliopist Pohjois-Pohlainen osakunta teki v Paltamo kotiseuturetken, joh osallistui opiskelijoita johtanaan maisteri Riitta Lampio. Retkeläiset keräsivät kolmen viik an erilaista paltamolaista perinnetietoutta - sananparsia, loitsu, arvoituksia - pitivät tupailto eri puolilla pitäjää. Kotiseuturetken innoittamana pidettiin paikallisen kotiseutuyhdistyksen eli Paltamo-Seuran perustava kokous Paltalinnassa Jo tässä perustuvassa kokouksessa annettiin Paltamo-Seuran johtokunnalle valtuudet muse aikaansaamiseksi Paltamo.

4 Paltamo-Seurassa pohdittiin museorakennuksen vaihtoehto. Viimein kokouksessa päätettiin pyytää manttaalikunnalta kirkkylässä siitsevaa tyhjille jäänyttä vilmakasiinia kotiseutumuseoksi rakennus siirtyikin Paltamo-Seuran omistukseen. Maapoh jäi edelleen Kiehimän, Melalahden, Kives- Variskylän kokunnan omistukseen. 2. Muse laatiminen Paltamo-Seuran museotoiminta aloiteltiin jo ennen varsinaisen museorakennuksen hankkimista. Aluksi esineitä museota varten kerättiin koulujen avulla, mutta näin ei saavutettu toivottua tulosta seura järjestikin vuosina suurkeräyksen kunnan alueella. Kyläkunnittain toteutettu keräys tuotti sangen hyvän tuloksen noin 600 esinettä saatiin tallennetuksi tulevaa kotiseutumuseota varten. Myös jotkut yksityiset henkilöt keräsivät huomattavan määrän museoesineitä. Keräystoiminnassa oli erityisesti huomioitava ensimmäinen musehoitan, suntio Eino Korhosen sekä opetta Viljo Siljolan merkittävä osuus. Paltam kotiseutumuse perusnäyttelyn laatimisessa toimivat asiantuntijoina Kainuun Museoyhdistyksen maisterit Irma Helena Vartiainen Kaanista. Näyttelytilojen rakenteelliset muutokset suunnitteli kaanilainen arkkitehti Eero Huotari. Rakennuksen alkuperäiseen ulko- asuun ei ole palj tehty muutoksia: punamultamaalausta uusittu pärekatto muutettu peltikatoksi. Näyttelytilat huolelliset vaativat kuitenkin suunnittelut muutokset: rakennuksesta tehtiin kolmi- kerroksinen, jotta saataisiin enemmän näyttelytilaa, jyvälaarien seiniin tehtiin aukot, näyttelytaso uudet portaat rakennukseen Mahdollisimman rakennettiin, valmistettiin asennettiin palj sähköt. alkuperäistä pyrittiin säilyttämään. Niinpä jyrkät kapeat portaat jyvien kaatotasolle,

5 laarien kaatoaukot, raskastekoinen kaksinkertainen lukko ovessa lyijykynälaskelmat seinissä ovat yhä jäljellä muistuttamassa rakennuksen alkuperäisestä makasiinikäytöstä. Kotiseutumuse noin tuhannesta esineestä Vartiaiset laativat muse perusnäyttelyn. Suunnittelulle toteutukselle antoi pohn loi rajoituksen käytössä ollut materiaali: saatu keräysaineisto oli pääasiallisesti tyypillistä paltamolaista, kainuulaisen kansankulttuurialueen 1900-luvun alkupuolen kotitekoista talpoikaisesineistöä puisia, vähän väriä koristeita, mutta erittäin tarkoituksenmukaisia tekijöittensä mestarinäytteitä. Paltam kotiseutumuseo vihittiin käyttönsä kotiseutujuhlien yhteydessä. Paltamo-Seuran omistama rakennus kirttu Paltam kulttuuriympäristöohjelmaan (rakennettu ympäristö) museo osa maakunnallisesti merkittävää pappilan aluetta.

6 3. Hannun puoti museoalueen muutostyöt Makasiinirakennuksen viereen siirretty v Paltam Härmänmäestä Leppälän puotirakennus. Aitan lahjoittanut Paltamo-Seuralle Elsa Taavetti Keräsen perikunta. Puoti toimii museolla järjestettävien tapahtumien aikoina tarjoilupaikkana. Museoalueen ympärille pystytetty aita irrotettava invaluiska mahdollistaa myös liikuntarajoitteisten vierailijoiden pääsyn muse ensimmäiseen kerrokseen. Syksyllä 2015 kotiseutumuse miljööseen valmistui uusi autojen paikoitusalue, joka lisää museoalueen turvallisuutta saavutettavuutta.

7 KOTISEUTUMUSEON PERUSNÄYTTELY Kotiseutumuse perusnäyttelyn pääpaino esineistössä, pienimuotoisia interiöörejä kolme. Talpoikaistavaran lisäksi huomattava määrä kirkollista materiaalia. Museoesineistö pääasiassa puuta mutta myös metalliesineitä jkin verran. Tekstiiliaineistoa vähän huojen säilyvyysolosuhteiden vuoksi. Näin vähäeleisinä esineet ehkä parhaiten kertovat omalla tavallaan aikakautensa olosuhteista, elinoloista tavoista. Näyttelytilaa kolmessa kerroksessa yhteensä n. 200 m². Muse perusnäyttelyyn tehty vuosien kuluessa mia muutoksia nykyisin perusnäyttelytilanne muuntuu koko an: vanho näyttelytaso puretaan, esineitä vaihdetaan, näyttelyteemo muunnetaan informatiivisuutta lisätään. lisätty Näyttelyesineitä noin 1500, valokuvia tekstiä museotoiminnan alkuvuosista runsaasti. Perusnäyttelyn lisäksi museossa järjestetään kesäisin ala- keskikerroksessa 1-2 vaihtuvaa näyttelyä, joita toteutetaan myös nykytekniikan avulla. Museo ei ole pääsymaksua.

8 I - KERROS Makasiinin jyvälaarien sisäseinät sahattu keskeltä auki näin saatu näyttelyosasto eri teemoille. Näytteillä pääasiallisesti yleisesti käytössä ollutta, jokapäiväistä, perinteisiin elinkeinoihin - maanviljely, metsätalous, metsästys, kalastus, kotiteollisuus, käsityö - liittyvää esineistöä 1900-luvun alkupuolelta. Muse alkuperäisessä eteisessä esillä erilaisia kalastukseen sekä vesistöön liittyvää esineistöä, kulku- kuljetusvälineitä sekä peltotöihin kuuluvaa esineistöä. Alkuperäisen portaik seinille kiinnitetty mm. erilaisia höyliä. Jyvälaariin puhkaistun kulkuauk seinille kiinnitetty menlaisia maasepän tekemiä lukko sekä eläinten kello. Talliosastolla hevosen valita, länkiä, luokke tiuku. Riistaosastolla erilaisia pyyntivälineitä, sekä täytettyjä eläimiä. luodikko, pyyntirauto

9 Maanviljelysosastolla uhinkiviä, erilaisia sirppejä vakko. Vilmakasiiniosastolle kerätty lainajyvästön alkuperäistä esineistöä: kappo, jyvämitto -lapioita, kassalipas sekä ohjesääntötaulu arkistokaappi. Suutarin työvälineitä esillä edustava kokaisuus. Seinällä naudan nahka lattiatasolla lestejä valmiita kenkiä. Työkaluosastolla esillä lähinnä puusepän räätälin työvälineitä, höyliä, mitto, silitysrauto sekä vitriini, jossa esillä valurin työvälineitä. Terva- savottaosastolla tervatynnyreitä niihin liittyvää esineistöä sekä savotan työkalustoa. Vaihtuvien näyttelyiden tila takaosassa. Näyttelykaapissa siitsee muse kesäkaudella alakerroksen tietoke, jossa esitetään mm. vaihtuvia teemallisia valokuvanäyttelyjä. Tietokeen avulla voidaan esittää myös paltamolaista nykypäivää.

10 II - KERROS Portaik seinään kiinnitetty piilukirves jolla veistetty makasiinirakennuksen sisäseinät. Tasaiset piilujäljet näkyvät edelleenkin hyvin muse seinissä. Toisen kerroksen näyttely kuvaa paikallisuutta eli Paltam historiaa. Esillä myös runsaasti kirkollista esineistöä muista Paltam seurakunnan asemasta emäseurakuntana sekä toisaalta osoituksena kirk keskeisestä merkityksestä pitäjäläisten elämässä. Esillä runsaasti valokuvia, esittelytaulu sekä arkistomateriaalia. Portaik yläpäässä Kaanin linnan arkku, jota säilytysarkkuna Arkun käytetty linnan luvulla. yläpuolella Ktiomäen rautatieaseman suurikokoinen seinäkello. Seinille kiinnitetty pienesineistöä sekä valokuvia. erilista

11 Esihistorian osast vitriinissä esillä kivikauden esineistöä kaapimia, taltto, kirveitä sekä historiallisen an esineistöä - rautaesineitä, verkpaino, savipiipun koppia. Esillä myös kopio Uuran Autiiemestä löydetystä karhunpääaseesta. Kotiseutuosastolla mm. rahakokoelmia, paltamolaisten henkiöiden valokuvia henkilötieto. upseerintakki mitaleineen, kunnanvirast kttoritarvikkeita yleistä tietoa Paltamosta sanoin kuvin. Osastolla esitellään Paltamo-Seuran toimintaa esillä myös arkistoaineistoa paltamolaisia kyläkirjo. Kotiseutuosastolla järjestetään myös vaihtuvia näyttelyjä. Kirkollista esineistöä seurakunnan osastossa, jossa esim. kuvia Paltam seurakunnan papeista sekä urkuharmoi, Paltam vanhan kirk, kuvakirk, esineistöä arkistoarkku, kattopaanu, väkipyörä, kirllisuutta. Takaseinustalla ehtoolliskalustoa, papin messukasukka, alba kappa, vihkipalli sekä raamattuteline kirjoineen. Kouluosastolle koottu kokaisuus seurakunnan kiertokoulusta. Esillä pulpette, opetusvälineitä, kirjo kuljetusarkku sekä matkaharmoi. Seinällä opetuskirimia -numeroita sekä valokuva Paltam viimeisestä kiertokoululuokasta v Samaan osasto sijoitettu 1950-luvun koululuokan esineitä, esim. opetustarvikekaappi sekä erilaisia opetusvälineitä.

12 III - KERROS Ylimmän kerroksen viitteellisenä näyttelyideana paltamolainen (kainuulainen) 1900luvun alkupuolen maalaispirtti. Näyttely ei kuitenkaan ole pelkkä pirtti-interiööri, vaan esillä myös muuta tavaraa. Näyttelyssä yhden keskeisen ryhmän muodostaa pirtin pöytä penkkeineen. Pöydälle katettu erilaisia puisia ruoka-astioita pärepihdit sijoitettu pöydälle. Patapölkky patoineen seisoo pöydän päässä. Peräseinällä kello kaappi, jka ovet ovat auki näkyvillä erilaista pientä käyttöesineistöä. Emännän nurkassa kangaspuut, jka ympärille lattialle ryhmitetty naisten käyttämiä työvälineitä rukke, karstauspenkki, viipsinpuut. Seinustaa kiertävälle tasolle asetettu esille pirto, sukkuloita, häkilöitä kauluulauto. Lattialla mm. puusta käsityönä valmistetut mankeli pesuke. Hamppuloukku asetettu näyttelytas alla. Portaikkokaiteen vieressä kaksi puusohva-sänkyä, pöytä tuoli sekä kätkyt. Isännän nurkassa näytteillä seinällä lattialla miehiin liittyviä varusteita työvälineitä saappaita, ktte, teräesineitä, hevoseen liittyviä tavaroita. Esillä nurkassa myös kessuhakkuri kirveineen sekä säilytysarkku. Nassakoita vakko näyttelytasolla porrastasanteella maitotalouteen liittyviä pyttyjä kirnu leilejä. Portaik seinällä kupparin työvälineitä sekä taikaesineitä: noidan pussi käärmeen nahalla päällystetty keppi.