Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta

Transkriptio

1 Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta Kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen Johdanto Kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2017 on osa Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmaa (POKAT 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma). Maakuntaohjelma on aluekehityslain mukaisen suunnittelujärjestelmän puolipitkän aikavälin (4 vuotta) aluekehityssuunnitelma. Maakuntaohjelma puolestaan perustuu maakuntasuunnitelmaan, jonka aikajänne on vuotta. Kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma on maakunnallinen tahdonilmaus siitä, miten näitä aloja tulee kehittää. Siinä määritellään toimialojen rajat, kuvataan kehittämisen ehdot ja toimintaympäristö. Siinä asetetaan myös kehittämisen tavoitteet ja painopisteet sekä esitetään kehittämistoimet. Asiakirja sisältää myös SOVA-lain mukaisen vaikutuksien arvioinnin. Maakuntaohjelmassa kulttuuri on ymmärretty toimintaympäristön osaksi ja luovat alat yhdeksi tuotannolliseksi painopisteeksi. Kulttuurin määritelmistä Tässä asiakirjassa kulttuuri ymmärretään niin essentiaalisena, funktionaalisena kuin instrumentaalisena. Tämä tarkoittaa sitä, että kulttuuri eri muodoissaan taiteena, perinne- ja populaarikulttuurina sekä ihmisten elämäntapoina ja -arvoina on välttämätön ja itsesyntyinen, inhimillisille yhteisöille ominainen ilmiö. Kun käsite määritellään funktionaalisesti, tunnistetaan sille essentiaalisesta perustastaan käsin erilaisia yhteisöllisiä tehtäviä, joita voidaan kulttuuripoliittisin toimenpitein vahvistaa. Funktionaalisessa määrittelyssä kulttuuri nähdään ensisijaisesti mielen ja merkityksen antamisena ihmisen toiminnalle, identiteetin luomisena ja vahvistamisena sekä neuvotteluna yhteisesti jaettavista arvoista. Kun kulttuurille, kulttuuriselle toiminnalle ja tuotteille annetaan julkilausutusti välineellisiä tehtäviä, puhutaan instrumentaalisesta kulttuurin määrittelystä. Tällöin kulttuurin määrittely pohjaa ja rajautuu sen pitkälti ohjailtuihin välineellisiin vaikutuksiin ja hyötynäkökohtiin yhteisössä. Modernin aikakaudella kulttuurilla on ollut, jopa toisiaan kiistävästi merkityksensä niin essentiaalisessa kuin instrumentaalisessa mielessä. Tällöin ovat yhtäaikaisesti olleet vallalla käsitykset kulttuurista yhtäältä autonomisena, suhteellisen itsenäisenä toiminnan alueena, toisaalta muihin toiminnan alueisiin

2 kiinnittyneenä välineenä erilaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kulttuuri ymmärretään välineenä, sillä nähdään olevan välineellistä vaikuttavuutta muun muassa taloudelliseen kasvuun, sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvinvointiin sekä imagollisiin tekijöihin liittyen. Molemmille käsitystavoille yhteistä on se, että kulttuuri itsessään legitimoi toiminnallaan ja tuloksillaan olemassaolonsa. Kaikissa kulttuurin määritelmissä kulttuuri nähdään viimekädessä tuotantona ja kulutuksena, jotka edellyttävät resursointia. Tämä asiakirja kunnioittaa kulttuuria arvona sinänsä, mutta kulttuuripoliittisena ohjelmana korostaa ensisijaisesti sen merkitystä keinona aluekehityksen tavoitteiden, kuten hyvinvoinnin, työllisyyden, kilpailukyvyn ja viihtyvyyden saavuttamiseksi. Pohjois-Karjalan kulttuurialan kehittämisen vaiheet Maakunnan kulttuurinen kehittäminen on jatkumo, jossa epäjatkuvuuskohdat synnyttäisivät päällekkäisyyttä ja kehityskaaren aukkoja. Siksi kehittämishistoria on syytä pitää mielessä. Kulttuurin asema Pohjois-Karjalan alueellisessa kehittämisessä on käynyt läpi vaiheita, jotka voidaan jäsentää ohjelmakausittain. Ensimmäisessä vaiheessa ( ) kulttuuriala oli legitimoitava aluekehityksen osaksi. Oli osoitettava, että kulttuurilla on omat säädöksensä, hallinnolliset organisaationsa, koulutusjärjestelmänsä, yrityksensä, rahoituslähteensä ja omat erilliset ammattinsa. Ohjelmarahoituksen piiriin pääsemiseksi oli osoitettava, että kulttuurisektorilla on tavoitteita, toimintoja ja toimijoita, jotka kuuluvat aluekehitysohjelmien ja -rahoitusten piiriin. Tämän vaiheen hankkeista mainittakoon matkailun kannalta merkittävien kulttuuritapahtumien (Joensuun laulujuhlat, Rääkkylän Kihaus, Lieksan Vaskiviikko, Bomban juhlaviikot) kehittäminen, osallistuminen Carelicum -kulttuurikeskuksen ja Joensuun Mediakeskuksen perustamiseen. Toisella ohjelmakaudella ( ) toimialojen jäsentämisperusteeksi tuli klusteriajattelu. Sen mukaan eri toimialoilla on omat toimijaryhmänsä: yritykset, järjestöt, työntekijät, julkisen hallinnon organisaatiot, tutkimus-, koulutus ja palveluyksiköt. Myös kulttuurialan todettiin muodostavan tällaisen klusterin. Ammatillisuuden kannalta kulttuurialan voitiin katsoa jakautuvan kulttuurin harrastajiin ja niihin, joille se on ammatti. Tavoitteena oli maakunnallisen kulttuuritoiminnan keskittäminen ja profiloiminen. Mediakulttuurin alalla keskittymäajattelu näkyi ammattikorkeakoulutasoisen opetuksen integroimisena Joensuun mediakeskuksen toimintaan sekä merkittävinä laiteinvestointeina. Myös elokuvatuotanto tuli osaksi mediakeskittymän toimintaa. Profiloituminen ilmeni muun muassa siinä, että tuettiin Lieksan Vaskiviikkoa kehittämällä sitä valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi vaskimusiikin keskukseksi. Samansuuntaiset toimet aloitettiin myös Rääkkylän kansanmusiikkitoimintojen osalta.

3 Kolmatta rakennerahastokautta ( ) leimasi maailmalaajuinen lama ja Venäjän olojen radikaali muuttuminen. Maakuntaan kehitettiin rakenteita, toimintamalleja ja verkostoja, jotka jäävät elämään ilman voimakasta ulkopuolista tukea. Yhteishankkeena Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kesken kehitettiin mediatuotantojen neuvonta- ja tukijärjestelmä, joka koostuu Josekiin liitetystä filmikomissiosta ja maakuntaliiton tulevaisuusrahaston yhteydessä toimivasta tuotantotukirahoituksesta. Josekin puitteissa kehitetään myös luovien alojen toimintaa. Esittäville taiteille perustettiin yhdistyspohjainen keskus Pakkahuoneelle. Ortodoksisen kulttuurin säätiö perusti Ortodoksisen kulttuurin keskuksen toimintaansa varten Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Kulttuuritoiminnan ytimessä ovat kulttuuritradition siirtyminen sukupolvelta toiselle, taiteen tuottamisen ja vastaanottamisen aikaansaama mielihyvä sekä henkisen kasvun ja itseilmaisun tarpeet. Ne ovat yleismaailmallisia inhimillisiä ominaisuuksia, jotka toteutuvat taloudellisista, yhteiskunnallisista ja poliittisista tilanteista riippumatta. Intohimo kulttuurin harjoittamiseen ja uusintamiseen motivoi kulttuuriväen kohtaamisia, joista myös suuri yleisö voivat nauttia. Nämä kohtaamiset tarjoavat yhteisöille tilaisuuden kokoontua yhteen. Tällainen inhimillinen toiminta on merkityksellistä viihtyvyyden ja henkisen hyvinvoinnin mutta myös työllisyyden ja alueellisen kilpailukyvyn kannalta. Johtavien talousalueiden finanssikriisit ja maailmanpoliittisen ilmapiirin kiristyminen ovat johtaneet tuotannon supistumiseen maailmanlaajuisesti. Tämän seurauksena myös Suomen talous on ajautunut vaikeuksiin, joista on seurannut julkisen sektorin supistamispaineet ja tuottavuuden kasvun vaatimukset. Lähivuosina julkisen tuen kohdentuminen kulttuurituotantoon ja rahoitukseen muuttuvat. Kulttuurirahoituksen periaatteet uudistuvat. Tulevaisuudessa palvelujen tuottaminen, ostaminen ja myyminen ovat entistä tärkeämpi osa myös kulttuurityötä. Tuotannon kannattavuudesta tulee entistä tärkeämpi tekijä Tämän edistämiseksi toimintaympäristöjä ja rahoitusmalleja on kehitettävä laajapohjaisiksi ja monimuotoisiksi kulttuurialan erityslaatu huomioiden. Merkittäviä vaikutuksia kulttuuripalveluiden järjestämiseen aiheuttavat myös käynnissä olevat muutokset alueellisissa itsehallintorakenteissa. Odotukset järjestökenttään ja vapaisiin kulttuuritoimijoihin sisältöjen ja palvelujen tuottajina lisääntyvät. Olemassa olevan tuotanto- ja palvelurakenteen kehittäminen ja infrastruktuurin ajanmukaisena pitäminen käyvät entistä tärkeämmiksi.

4 Euroopan ja myös Suomen väestörakenteessa tapahtuu muutoksia, etninen diversiteetti lisääntyy, millä on myös kulttuuriset ulottuvuutensa. Nykyaikainen monikulttuurisuus on ymmärrettävä päivänpoliittisten ongelmien yli ulottuvana ilmiönä, jonka perusteet lähtevät Suomen perustuslaista, kansainvälisistä sopimuksista ja ihmisyyden arvoista. Kulttuurityön on roolinsa mukaisesti toimittava edelläkävijänä kulttuurien ja kansalaisten kohtaamisissa. 2. Kulttuurialan kehittäminen toimintaympäristön osana Maakuntaohjelmassa on todettu, että Pohjois-Karjala on osa karjalaista kulttuurialuetta, joka ulottuu laajalle Suomen itärajan kummallekin puolen. Sen tarustosta, historiasta, kädentuotteista ja maisemista koko suomalainen kulttuuri ja identiteetti ovat ammentaneet sisältöä. Pohjois-Karjalaan on lyönyt leimansa maakunnan geopoliittinen sijainti kahden kulttuuripiirin rajalla. Nykyinen Pohjois-Karjala tunnetaan maakunnassa tuotetuista elokuvista, nimekkäistä kirjailijoista ja taiteilijoista sekä alan koulutuslaitoksista ja tutkimuksesta. Mainetta maakunnalle ovat tuoneet menestyneet artistit, yhtyeet, yksilöurheilijat ja urheilujoukkueet. Tunnettuja ovat myös rock- ja elokuvafestivaalit sekä kansainväliset kulttuuri- ja urheilutapahtumat. Rakennusperintö, maisemat, kulttuuriympäristön kerrostumat ja monimuotoinen luonto tekevät Pohjois-Karjalasta omaleimaisen, vetovoimaisen maakunnan. Harvinainen piirre nykymaailmassa on kahden kirkkokunnan luterilaisen ja ortodoksisen ristiriidaton rinnakkaiselo. Nykyaikaisten kommunikaatiovälineiden hallinta on korkealla tasolla, mikä vähentää alueen syrjäisyydestä ja pitkistä välimatkoista johtuvia haittoja. Euroopan yhdentymisen myötä kansalaisten liikkuvuus on lisääntynyt. Venäjän läheisyydellä on mittavat vaikutukset maakunnan elämään. Siirtolais- ja pakolaisilmiöt ovat tehneet Pohjois-Karjalasta entistä monikulttuurisemman alueen. Tavoiteltavana maakunnallisena kulttuuri-identiteettinä on pidettävä suvaitsevaista, monitaustaista kulttuuri-identiteettiä, joka rikastuttaa elämänpiiriä ja pystyy välttämään kulttuurieroista johtuvia haittoja. Kulttuuripalveluilla ja -tuotteilla on myös kaupallista kysyntää, mikä tekee siitä elinkeinon, jolla on työllistäviä ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Tieteen ja kulttuurin vapaa harjoittaminen on perusedellytys menestyvään ja merkitykselliseen kulttuurituotantoon. Tällä ohjelmakaudella erityistä huomiota kiinnitetään maakunnan asukkaiden tasavertaisiin mahdollisuuksiin vastaanottaa kulttuuripalveluja. Maakuntakeskuksen kulttuurilaitosten toiminta turvataan ja niiden vuorovaikutusta muun alueen kanssa lisätään.

5 Kulttuurialaa kehitetään täydentämällä ja hyödyntämällä olemassa olevia resursseja. Luodaan rajoja ylittäviä uusia toimintamalleja ja sosiaalisia rakenteita, joilla vastataan muun muassa kuntapalvelurakenteen muutoksen, kulttuurisen kotouttamisen ja väestömuutoksen tuomiin haasteisiin. Kansalaisjärjestöt ja eri alojen taideyhteisöt ovat tässä avainasemassa. Pohjois-Karjalan kulttuuri nykytilasta Pohjois-Karjalassa valtion tukemat taidelaitokset ovat keskittyneet Joensuuhun. Niihin kuuluu kaksi museota sekä teatteri ja orkesteri. Valtionosuusmuseoita toimii myös Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Ilomantsissa. Joensuun kaupunginteatteri ja Joensuun kaupunginorkesteri ovat saaneet opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraista avustusta alueteatteritoimintaan ja alueelliseen konserttitoimintaan. Vuonna 2009 kaupunginteatterin esityksistä 7 % järjestettiin Joensuun ulkopuolella. Yleisen kulttuuritoimen asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuonna 2009 korkeimmat Nurmeksessa ja matalimmat Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Pohjois-Karjalan kuntien nettokustannukset olivat hieman keskimääräistä matalammat muuhun maahan verrattuna. Kirjaston nettokustannukset olivat korkeimmat Rääkkylässä ja Valtimolla, matalimmat Kiteellä. Yhteenlasketut kulttuuritoimen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä kirjaston nettokustannukset olivat korkeimmat Nurmeksessa, toiseksi korkeimmat Joensuussa ja matalimmat Outokummussa. Joensuussa, Nurmeksessa ja Kontiolahdella on kokoaikaiset kulttuurityöntekijät. Muissa kunnissa kulttuuriasiat hoidetaan yhdistelmätehtävissä. Maakunnassa toimii valtion tukemat, yhdistyspohjaiset aluekeskukset elokuvan (Pohjois-Karjalan elokuvakeskus) ja tanssin (Itäisen tanssin aluekeskus) alalla. Joensuun kaupunki on syksyllä 2015 päättänyt kulttuuripalvelujen alaisuuteen perustettavasta Joensuun lastenkulttuurikeskuksesta, joka tulevaisuudessa hallinnoi myös Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkostoa. Iso osa maakunnan taiteen ja kulttuurin ammattilaisista sekä alan toimijoista ja järjestöistä on sijoittunut Joensuun seudulle. Tämä näkyy monipuolisena sisältöjen tarjontana. Uusia tapahtumia syntyy, ja kulttuurityölle haetaan jatkuvasti uusia tiloja ja ympäristöjä. Joensuun ohella alueelta löytyy myös muita vahvasti kulttuuriin profiloituneita paikkakuntia. Lieksasta on muodostunut Suomen vaskimusiikin pääkaupunki ja Kihaus Folk on luonut imagoa Rääkkylälle. Ilomantsi yhdistetään karjalaiseen kulttuuriin ja perinteeseen myös muualla Suomessa. Outokummussa monialainen kulttuurikoulutus ja vanha kaivosympäristö ovat synnyttäneet aktiivista taide- ja kulttuuritoimintaa. Nurmes-talo on hyvä esimerkki kaupungin kulttuuritoiminnot yhdistävästä kulttuuritalosta, jossa osallistumiskynnys madaltuu. Maakunnassa järjestetään säännöllisesti valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuritapahtumia kärkinä Ilosaarirock ja Lieksan Vaskiviikot. Aluetaloudellisestikin merkittävä Ilosaarirock on synnyttänyt

6 ympärilleen useita muita tapahtumia. Oma ainutlaatuisuutensa on mm. Joensuussa järjestettävällä Parafestillä, joka tarjoaa vammaisille taiteilijoille mahdollisuuden saada esiin taidettaan. Taide- ja kulttuuripalveluiden tuotantorakenteet ovat alueella kuitenkin osin kehittymättömät. Kuntien tehtävä palveluiden tuottajana on muuttumassa palveluiden ostajaksi. Kolmannen sektorin toimijoiden merkitys kasvaa, ja samalla tarvitaan lisää valmiuksia palveluiden ammattimaisempaan tuottamiseen ja myymiseen. Kulttuurialan haasteena on, että yhdistykset toimivat pitkälti vapaaehtoistyön varassa ilman palkattua työvoimaa. Yritystoimintaa alueelle on syntynyt erityisesti musiikki-, av-alan ja tapahtumatuotannon ympärille. Esimerkiksi Joensuun Popmuusikot ry. yhtiöineen on kasvanut maakunnan kulttuuri- ja luovien alojen toiminnan merkittäväksi keskittymäksi, joka toteuttaa myös kehittämishankkeita. Ammattilaisten ja harrastajien vapaaehtoistyö kulttuurisisältöjen tuottamisessa on merkittävää. Tapahtumat ovat lähes täysin talkoolaisten varassa. Vapaaehtoispohjalta tuotetaan myös säännöllisiä kulttuuripalveluja kuten Jazzkerho 76:n korkeatasoinen vuosittaisen konsertin sarja. Harrastajapohjaiset, isoja yleisöjä keräävät kesäteatterit kertovat kulttuurin yhteisöllisestä merkityksestä. Kansainvälisen yhteistyön luonnollinen suunta Pohjois-Karjalassa on Karjalan tasavalta. Maakunnan kulttuuritoimijat eivät juuri ole olleet mukana esim. EU:n kulttuuri- tai Creative Europe -ohjelmien hankkeissa, koska niiden vaatimat useita maita käsittävien verkostojen rakentaminen on haasteellista Pohjois-Karjalasta käsin. EU:n rakennerahasto-ohjelmilla on Pohjois-Karjalassa kehitetty paljon kulttuurialan infrastrtuktuuria ja palveluja sekä koulutettu toimijoita muuttuvaan toimintaympäristöön.

7 Kuvio 1. Kuviossa on esitetty Tilastokeskuksen määrittelemien kulttuurialojen osuus kansantaloudesta koko maan osalta. Kehittämiskohteet Maakuntaohjelmassa esitetyn jaottelun mukaisesti kulttuuri ymmärretään inhimillisen toimintaympäristön osaksi ja luovat alat tuotannolliseksi painopisteeksi. Kulttuurinen toimintaympäristö merkitsee virikkeellistä, viihtyisää, aktiivista ja hyvinvointia tukevaa elämänpiiriä, joka mahdollistaa asukkaiden ominaisuuksien ja vahvuuksien toteuttamisen. Toimintaympäristö vahvistaa itseymmärrystä, käsitystä menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuuden näkymistä; se saa väestön tuntemaan olonsa kotoiseksi ja hyväksytyksi. Hyvä toimintaympäristö mahdollistaa kulttuuritradition siirtymisen sukupolvelta toiselle, kulttuurin tuottamisen ja vastaanottamisen aiheuttaman mielihyvän sekä tilaisuuden henkiseen kasvuun ja itseilmaisuun. Seuraavissa kehittämistoimenpiteissä ja -kohteissa koulutus, tutkimus ja hyvinvointi ovat niihin sisäänkirjoitettu läpäisevä ja huomioitava periaate. Nykykulttuurin tarjonnan ja harrastamisen turvaaminen Kulttuurin harrastusmahdollisuudet ja palvelutarjonta ovat hyvän kulttuurisen toimintaympäristön perusedellytykset. Maakunnan asukkaille turvataan tasavertaiset edellytykset vastaanottaa kulttuuripalveluja ja mahdollistetaan vapaan kulttuurikentän sekä taidelaitosten alueellinen toiminta.

8 - toimintamallien ja rakenteiden kehittäminen, joilla kunnat voivat täydentää kulttuuripalvelujaan - kulttuuriyhdistysten ja taidelaitosten maakunnallinen verkottuminen - koulutuslaitosten maakuntaan ulottuvaa opetus- ja tutkimustyö - monialaisten kulttuuripalvelujen kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä - järjestöjen ja kulttuuriyritysten vahvistaminen kulttuuripalveluiden tuottamisessa - kulttuuritapahtumien, taiteilijoiden, opiskelijoiden ja kulttuurin harrastajien verkottuminen kulttuuritarjonnan luomiseksi - lastenkulttuurin huomioiminen ja vahvistaminen Karjalaisen kulttuuriperinnön hyödyntäminen Pohjois-Karjala on osa laajaa karjalaista kulttuurialuetta, jonka tarustosta, historiasta, kädentuotteista ja maisemista koko suomalainen kulttuuri ja identiteetti ovat ammentaneet sisältöä. Tämä tarjoaa hyvän pohjan alueen kulttuuriselle kehittämiselle ja uusiutumiselle. - karjalan kielen aseman ja karjalaisten kotiseutualueen toiminnan vahvistaminen - kulttuurihistoriallisten paikkojen ja rakennusten säilyttäminen ja soveltaminen nykyaikaisiin käyttötarpeisiin - rajat ylittävän kulttuuriyhteistyön vahvistaminen - karjalaisen kulttuuriperinteen uudenlaisten sovellutusten, palvelujen ja tuotteiden kehittäminen ja esiintuominen - ortodoksisen kulttuurin esiintuominen Alueellisen identiteetin vaaliminen Pohjois-Karjalan sijainti itäisen ja läntisen maailmapiirin rajalla on muokannut sen kulttuuria ja väestön itseymmärrystä. Tavoiteltavana maakunnallisena kulttuuri-identiteettinä on pidettävä suvaitsevaista, monitaustaista kulttuuri-identiteettiä, joka rikastuttaa elämänpiiriä ja pystyy välittämään kulttuurieroista johtuvia haittoja. - paikkakuntakohtaisten kulttuuripiirteiden ja -harrastusten tukeminen ja esiintuominen; - kylä- ja kotiseutuyhdistysten sekä muiden paikallistoimijoiden yhteisöllisen kulttuurityön tukeminen; - maakunnan historian tuntemus ja esiintuominen

9 Nykyaikaisen monikulttuurisuuden tukeminen Suomeen ja siten myös Pohjois-Karjalaan kohdistuu tällä hetkellä voimakas maahanmuuttopaine, jolla on myös kulttuuriset ulottuvuutensa. Kulttuurityön on roolinsa mukaisesti toimittava edelläkävijänä kulttuurien ja kansalaisten kohtaamisissa. - monikulttuurisuuteen kohdistuva koulutus- ja tutkimustyö - uudenlaisten kulttuuripalvelujen tuottaminen kantaväestön ja maahanmuuttajien yhteistyönä - maahanmuuttokeskusten ja maakunnan kulttuuritoimijoiden välinen yhteistyö - monialaisen ja monikulttuurisen osaamisen vahvistaminen sekä yhteistyö - karjalaisen kulttuurin esiintuominen monikulttuurisissa kontakteissa - Suomi 100 vuotta juhlavuoden tapahtumien huomioiminen Kansalaislähtöisen kulttuuritoiminnan tukeminen Odotukset järjestökenttään ja vapaisiin kulttuuritoimijoihin sisältöjen ja palvelujen tuottajina lisääntyvät. Palvelujen tuottaminen, ostaminen ja myyminen ovat entistä tärkeämpi osa myös kulttuurityötä. Tämän edistämiseksi toimintaympäristöjä ja rahoitusmalleja on kehitettävä laajapohjaisiksi ja monimuotoisiksi. - vapaan kulttuurityön verkostojen vahvistaminen - kansalaislähtöisen kulttuurityön kehittäminen - innovatiiviset kulttuurin tuottamisen ja harrastamisen foorumit - kuntalaisten omaa aktiivisuutta ja osallistumista mahdollistavien julkisten tilojen kehittäminen 3. Luovien alojen kehittäminen Luovilla aloilla tarkoitetaan tässä asiakirjassa sellaisia modernin yhteiskunnan perinteisestä teollisesta tuotantotavasta poikkeavia palvelu- ja kulttuurituotannon aloja, jotka innovatiivisen perustansa pohjalta synnyttävät jotain ennalta kokematonta, uutta ja merkityksellistä ja samalla kasvattavat alueen taloutta, työllisyyttä ja henkistä hyvinvointia. Luovat alat soveltavat jo vakiintuneiden muotojensa lisäksi yhtäältä digitalisaation tarjoamia, toisaalta monikulttuuristuvaan väestöpohjaan perustuvia mahdollisuuksia. Näin ne synnyttävät uudenlaisia tuotantotapoja, liiketoimintaa ja suvaitsevaisuuden ilmapiiriä alueelle.

10 Luoviksi aloiksi tässä asiakirjassa luetaan: Kuvio 2. Kuviossa on esitetty Josekin luovien alojen kehittämishankkeen määrittelemät luovat alat Maakunnan kulttuuritapahtumat ovat laajalti tunnettuja, ja niillä on valtakunnallista ja kansainvälistä merkitystä. Tapahtumat ja mediatuotteet lisäävät alueen matkailullista kiinnostavuutta. Kasvava peliala sekä taidelähtöisten sisältöjen tuominen hyvinvointipalveluihin luovat mahdollisuuksia synnyttää uusia luovien alojen yrityksiä ja liiketoimintaa. Luovilla aloilla on tuntuvia taloudellisia ja yhteisöllisiä vaikutuksia mielikuva- ja vetovoimavaikutusten lisäksi. Kulttuurituotannon siirtyminen enenevästi digitaalisiin ympäristöihin on johtanut siihen, että ne toimivat pikemmin taiteellisen työn sekä tapahtumien ja elämystuotteiden tiedottajina ja markkinoijina. Sosiaalisesta mediasta on tullut merkittävä kulttuurin ja itseilmaisun väylä erityisesti nuorille.

11 Kuvio 3. Kuviossa on esitetty Pohjois-Karjalan maakuntaliiton määrittelemien luovien alojen aikasarjat maakunnan ja valtakunnan tasoilla. Tässä luoviksi aloiksi on luettu Kirjojen kustantaminen, Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto, Elokuvien, video- ja televisio-ohjelmien jälkituotanto, Äänitysstudiot; äänitteiden ja musiikin kustantaminen, Mainostoimistot, Teollinen muotoilu ym, Esittävät taiteet, Taiteellinen luominen Kehittämiskohteet Maakuntaohjelmassa luovat alat on määritelty maakunnan vahvaksi tuotannolliseksi painoalaksi. Niiden odotetaan tuovan maakuntaan taloudellista hyötyä, liiketoimintaa ja hyvinvointia muun muassa tuottamalla sisältöjä matkailu- ja hyvinvointipalveluihin sekä elämys- ja tapahtumatuotantoon. Myös peliteollisuudella, musiikki- ja elokuvatuotannolla on edellytykset taloudelliseen tuottavuuteen. Erityisesti maakunnan markkinoinnin ja mielikuvien kannalta luovien alojen tuotteet ovat merkittävässä asemassa.

12 Luovien alojen keskus Luovat alat sisältävät toimintoja, jotka hyödyntävät monia eri toimialoja ja luovat elinvoimaa ja liiketoimintaa. Näitä toimintoja on hyödyllistä kehittää keskitetysti monialaisena kokonaisuutena synergiaetujen vahvistamiseksi. - monialaisen yhteistyön ja omaehtoisten toiminnan vahvistaminen - luovien alojen osaamisen ja kaupallistamisen kehittäminen - tukimuotojen kehittäminen toiminnallisten keskittymien syntymiseksi - muotoiluajattelun kehittäminen palvelumuotoilusta tuotemuotoiluun Peliteollisuuden vahvistaminen Useilla luovilla aloilla on elimelliset siteet ICT-alaan ja digitalisaatioon. Pelialan koulutus maakunnassa on aloitettu ja tarvittavaa infrastruktuuria luotu. Suomalaiset peliteollisuustuotteet ovat menestyneet kansainvälisesti hyvin. Kasvava sosiaalinen media tarjoaa hedelmällisen foorumin alan tuotteille. - maakunnalliset rahoitusinstrumentit pelialan rakenteiden rahoittamiseen - pelialan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen - maakunnassa toteutettavat kansainväliset pelialan tapahtumat - pelialan tuoteosaamisen ja markkinoinnin kehittäminen Tapahtumien vahvistaminen Pohjois-Karjalalla on vankka perinne, kokemus ja taito messu-, festivaali- ja urheilutapahtumien järjestämisessä. Maakunnalle ominainen juhla- ja markkinaperinne elää vahvana. Useat vakiintuneet tapahtumat tunnetaan maan laajuisesti. Tiedonvälityksen ja oppilaitosrakenteen vaikutuksesta tapahtumat ovat myös kansainvälistyneet. - tapahtumatuotannon ja tuottajafoorumien tukeminen - yhteistyön kehittäminen suurtapahtumien järjestämisessä - tapahtumaklusterin määrittäminen ja kärkitoimenpiteiden suunnittelu - tapahtumien vaatiman infrastruktuurin kehittäminen - maakunnan markkinointi valtakunnallisten ja kansainvälisten tapahtumien alueena - uusien tapahtumien pilotointi

13 Musiikkialan vahvistaminen Musiikin tuottamisen ja harrastamisen uudet muodot ovat jatkaneet ja vahvistaneet Pohjois-Karjalan perinteistä asemaa soiton ja laulun maakuntana. Alalla on hyvät taidolliset ja tekniset edellytykset musiikin tuotannon ja kulutuksen taloudelliseen hyödyntämiseen. - musiikkialan yritysten toimintaedellytysten parantaminen - toimijoiden alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen verkottumisen edistäminen - maakunnan musiikkialan markkinoiminen - managerointi- ja tuottajataitojen kehittäminen Maakunnan kehittäminen elokuvatuotantoalueena Pohjois-Karjalaa on kehitetty elokuvatuotantoalueena pitkäjänteisesti. Elokuvatuotannon katsotaan käsittävän av-tuotannon myös laajemmin. Maakuntaan on luotu mediatuotantokeskittymä tila-, koulutus- ja laitteistopalvelujen tuottamiseksi. Myös yrityspalvelu- ja tuotantotukijärjestelmä ovat toimijoiden käytettävissä. - elokuvatuotannon fyysisten edellytysten vahvistaminen ja ajanmukaistaminen - maakunnallisen av-alan tuotantotuki- ja yrityspalvelujärjestelmän kehittäminen - av-alan koulutuksen kehittäminen - av-tuotannon erityisalojen profiloiminen ja edistäminen 4. Toteutus ja seuranta Kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelman kehittämistoimet toteutetaan pääosin hankkeina aluekehitysohjelmien mukaisesti. Soveltuvia rahastoja ovat Euroopan Unionin EAKSR, ESR ja EMTR, kansallinen maakunnan kehittämisraha (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto), valtion aluehallintoviranomaisen rahoitus (ELY-keskus) sekä maakunnallisista rahastoista (Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto). Hankkeita voidaan rahoittaa myös ministeriöiden, erityisesti OKM:n ja TEM:n, harkinnanvaraisista avustuksista, kulttuurirahastoista, säätiöistä, kuntien budjettivaroista. Poliittista päätöksentekoa ja lainsäädännöllisiä toimia edellyttäviä asioita ajetaan maakunnallisena edunvalvontana. Kulttuuritoiminnan ja luovien alojen edistämisen ja tukemisen kohdalla niihin liittyvä koulutus ja tutkimus ovat läpäisevä periaate. Toimenpidesuunnitelman toteutumista seurataan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa, joka laaditaan joka toinen vuosi. Seuranta tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön määrittelemien seurannassa käytettävien mittareiden mukaan. Seurantaa toteutetaan myös kaksi kertaa vuodessa laadittavalla

14 Pohjois-Karjalan talouskatsauksella, ja sen tietoihin perustuvassa Trendit-julkaisulla. Myös maakuntaliiton Kulttuurityhmä seuraa ja ohjaa systemaattiseti suunnitelman toteutumista. 5. Vaikutusten arviointi Toimenpidesuunnitelman sosiaalisia vaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Ihmisten elinoloja, viihtyisyyttä, terveyttä ja turvallisuuden tunnetta parantavat kulttuuritapahtumat. Kulttuuritoimet voimaannuttavat ihmisiä eri puolilla maakuntaa, erityisesti myös maaseudulla. Lisäksi eri väestöryhmät (etniset, vammaiset jne.) ovat näkyvästi esillä kulttuuritapahtumien kautta. Kansalaisten vaikuttaminen näkyy, kun maakuntaan tulevat uudet asukkaat luovat uutta paikallista kulttuuria. Alueellisen identiteetin vaaliminen mutta myös haastaminen on tärkeää. Tärkeää on integroida eri ryhmät samaan kulttuuritoimintaan. Kulttuurialan toimijoissa on naisenemmistö. Ympäristövaikutuksia voidaan pitää lievästi positiivisina ja toisaalta negatiivisina. Kulttuurituotanto ja mm. tapahtumat kuluttavat osaltaan luonnonvaroja ja aiheuttavat liikennettä. Toisaalta kulttuuri yleensä luo ihmisille orientaation, joka kiinnittää huomion aineettomiin elämänlaadun tekijöihin ja samalla pois tavarakuluttamisesta. Se luo vaihtoehtoista identiteettiä kaupan ja markkinoinnin edistämälle kuluttajaidentiteetille. Kulttuuritoiminta edistää myös rakennetun kulttuuriympäristön suojelua: esimerkiksi teatterit ja luovan alan yritykset voivat sijoittua suojeltuihin rakennuksiin. Myönteisiä taloudellisia vaikutuksia tuovat työllistymismahdollisuudet, pienyrittäjyys ja edulliset harrastusmahdollisuudet. Kaikenlainen luovuutta edistävä ilmapiiri on hyväksi innovaatiotoiminnalle ja osaamisen kehittymiselle. Uhkana ovat muotoilukoulutuksen alasajon vaikutukset.

15